Metrovarikon työmaa-aluetta Sammalvuoressa maisemoidaan – 600 puuta työmaa-alueelle

Sammalvuoren varikolla on käynnissä työmaa-alueen maisemointi. Sammalvuori on monelle alueen asukkaalle virkistyspaikka, joten varikkoalue halutaan sulauttaa mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon ja samalla tarjota varikolla työskenteleville luonnonläheinen työympäristö.  Metrotyömaan käytössä ollut alue maisemoidaan alueen alkuperäisiä pinnanmuotoja ja korkeuksia jäljitellen: maisemoitava alue ei ole tasainen asfalttikenttä, vaan pihassa on kohoumia ja painanteita. Maisemointiin kuuluu myös varikkoalueen aitaus, ajoväylät, kevyen liikenteen reitit, asfaltointi, reunakiveykset, laatoitukset, kiviheitokeverhoukset ja ns. kivipuro.

Maanalaisesta metrovarikosta näkyy maan päällä Sammalvuoressa vain kolme rakennusta: henkilökunnan tiloja parkkipaikkoineen, huoltotunnelin sisäänkäyntirakennus ja tekninen kuilu. Kuva: Minna Alantie

Osa maisemointia on myös alueen vihertyöt. Kasvualustojen kunnostamisen jälkeen istutettiin nurmikkoa, puita ja pensaita. Luonnonnurmea on noin 3 000 neliötä sekä 600 kappaletta metsämäntyjä ja nurmea noin 5 000 neliötä. Varikon piha-alue katetaan lähes 1 600 neliöllä kunttaa eli metsänpohjavarvikkoa, joka maisemoi alueen ympäröivään metsämaisemaan sopivaksi.

Alueelle istutettiin noin 400 neliön suuruinen ”pörriäisniitty” eli kukkaniitty pölyttäjiä varten. Kuva: Minna Alantie
Espoon kaupunginmuseo istutti Talomuseo Glimsissä satoja vuosia viihtynyttä, ainutlaatuista humalalajiketta Sammalvuoren varikolle 20.8.2020. Kuvat: Henna Aaltonen, Espoon kaupunginmuseo

Sammalvuoren maanalaiselle metrovarikolle tulee kaksi maanlaista hallia: toinen on säilytystila metrojunilla ja toinen huoltohalli. Maan päällä varikosta on näkyvissä Sammalvuoressa vain kolme rakennusta: henkilökunnan tiloja parkkipaikkoineen, huoltotunnelin sisäänkäyntirakennus ja tekninen kuilu. Lisäksi Espoonlahden puolella on näkyvissä toisen tekniikkakuilun piharakennus. Molemmat alueet ovat aidattuja.

Varikolla on käynnissä myös järjestelmien testaaminen. Testaamisen aikana kaikki varikolle asennetut järjestelmät testataan ensin itsenäisesti, ja sen jälkeen varmistetaan, että järjestelmät toimivat yhdessä. Näissä skenaariotesteissä testataan eri järjestelmien väliset toiminnot poikkeustilanteissa, kuten erilaisissa tulipalotilanteissa. Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että järjestelmät toimivat suunnitellusti ja turvallisesti. HKL aloittaa varikon varustamisen vuoden 2021 aikana. Matinkylä–Kivenlahti-osuus luovutetaan HKL:lle vuonna 2023.

Rakennustyöt täydessä vauhdissa kesällä 2020

Rakentaminen etenee länsimetron kaikilla viidellä uudella asemalla, ratalinjalla ja maanalaisella metrovarikolla. Rakennusurakoiden työt rungon osalta ovat loppusuoralla. Metroasemien sisäänkäyntirakennusten ja kuilujen rungot ja maanpäälliset osuudet ovat tänä vuonna nousseet maan pinnalle ja tulleet näkyviksi osiksi asuinalueita. Rakennustyöt ovat edenneet pinta- ja sisärakennustöihin sekä taloteknisiin asennuksiin. Talotekniset työt kuten LVI- ja sähkötyöt ovat käynnissä kaikilla asemilla. Metron eri järjestelmien asennukset myös käynnissä laajalla rintamalla. Metrovarikko Sammalvuoressa on puolestaan jo käyttöönottovaiheessa. Alla näet esimerkkien omaisesti, mitä työmailla tapahtuu kesällä 2020.

Liukuportaat

Finnoon asemalle tulee Suomen pisimmät liukuportaat.

Liukuportaat ovat keskeinen osa liikkumista metroasemalla. Esimerkiksi Finnoossa liukuportaiden haalaukset käynnistyvät kesäkuun lopulla. Suomen pisimpien liukuportaiden nostokorkeus on noin 34,5 metriä ja runkojen pituus noin 78 metriä.

Dokumentit

Rakentamisen aikana syntyy valtava määrä erilaisia rakennusteknisiä dokumentteja, kuten toteutussuunnitelmia, urakoitsijan suunnitelmia, huoltodokumentteja ja tarkastusasiakirjan dokumentteja. Finnoon aseman rakentamiseen liittyen on jo syntynyt lähes 17 000 dokumenttia.

Sähkötyöt

Metrojärjestelmiä on yli 50.

Erilaisten sähköasennusten ja niihin tarvittavien komponenttien, kaapeleiden ja massojen lukumäärät ovat mittavia metroliikenteen ja metroasemien toiminnan kannalta. Yhdelle asemalle tulee noin 4 500 valaisinta, 13 000 sähkökaapelia ja  8 000  kytkintä ja sähkörasiaa. Esimerkiksi Kaitaan asemalla sähkötyöt ovat noin puolivälissä ja lopullisen sähkön vastaanottaminen oli mahdollista toukokuussa. Tämän jälkeen alkoi ensimmäisten testausten tekeminen.

Varavoimakoneet

Varavoimakone varmistaa metroaseman turvallisen käytön sähkökatkon sattuessa ja turvaa ihmisten poistumisen metroasemalta. Kaitaan varavoimakone asennetaan paikoilleen kesällä.

Sisäänkäynnit

Soukassa metroaseman sisäänkäynnit ovat jo näkyvä osa asemaympäristöä.

Soukan sisäänkäynneillä tehdään julkisivu- ja vesikattotöitä ja taloteknisiä asennuksia. Soukantorin sisäänkäynnin julkisivun erikoismaalattua, väriä vaihtavaa metallilevyä ja lasia asennetaan kesäkuussa.

Hissit ovat keskeinen osa esteetöntä liikkumista asemalla. Hissien asennustyöt valmistuvat Soukassa alkusyksystä.

Savunpoistopuhaltimet

 

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Viimeinen asemille tuleva puhallin haalattiin ja asennettiin touko-kesäkuun taitteessa Espoonlahteen.

Paloliukuovet ja -rullaovet

Tulipalon sattuessa paloliukuovet ja -rullaovet osastoivat metroaseman tiloja paloilta suojatuiksi. Esimerkiksi Espoonlahdessa ovien asennustyöt alkavat kesän aikana.

Taide

Kaikille asemille tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria.

Taiteilija Kalle Mustosen teos ”Kulkijat” asennetaan syksyllä pääteasemalle Kivenlahteen. Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, metrolaiturin keskiosassa olevaa puista humoristista hahmoa. Pienempi hahmoista on kesäkuussa pintakäsittelyä vaille valmis, isompaa hahmoa pintalaudoitetaan.

Järjestelmien testaaminen

Kesäkuussa varikolla on käynnissä skenaariotestaukset.

Kaikki varikolle asennetut järjestelmät on ensin testattu itsenäisestä, ja sen jälkeen varmistetaan, että järjestelmät toimivat yhdessä. Näissä skenaariotesteissä testataan eri järjestelmien väliset toiminnot poikkeustilanteissa, kuten tulipalon sattuessa huoltohallissa, ja varmistetaan, että järjestelmät toimivat kuten pitääkin.

Kiskojen asentaminen

Kiskoja asennetaan yhteensä 34 kilometriä.

Kiskojen asentaminen on osa päällysrakenneurakkaa, jossa ensin asennetaan tärinäeste, tukikerrossepeli, pölkyt ja niiden päälle kiskot.  Päällysrakenneurakka alkoi kesäkuussa ja etenee Matinkylästä kohti länttä.

Työmaat joulutauolla viikolla 52

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti -osuuden kaikki työmaat ovat joulutauolla viikolla 52.  Rakentaminen jatkuu taas viikolla 1.

 

Sammalvuoren varikolla rakennusteknisistä töistä valmiina yli 90 prosenttia, talotekniset työt puolivälissä

Sammalvuoren varikolla rakennustekniset työt lähenevät loppuaan – niistä on tehty jo yli 90 prosenttia. Talotekniset työt varikolla ovat noin puolivälissä, jolloin varikon kokonaisvalmiusaste on toukokuussa 2019 vajaat 80 prosenttia.

Sammalvuoren varikkotoiminnoille tehdään maan alle kaksi hallia – toiseen tulevat junien yösäilytystilat 20 junayksikölle ja toiseen huoltotoiminnot.

”Tällä hetkellä merkittävimpiä työvaiheita ovat talotekniikan työt eri muodoissaan – esimerkiksi laitteistojen kytkennät ja koestustyöt. Talotekniikan ja runkorakenteiden rajapinnassa tehtävät palokatkotyöt ovat myös yksi merkittävä ajankohtainen työvaihe”, kertoo Sammalvuoren varikon projekti-insinööri Minna Alantie.

Syksyllä valmistaudutaan vuoden 2020 yhteiskäyttökokeisiin

Jäljellä olevia rakennustöitä ovat mm. maisemointityöt varikon ympäristössä, teräsrakennetyöt halleissa, ovivarustelut sekä kiintoraiteen viimeistely. Kaapelointeja ja kytkentöjä tehdään vuoden 2019 loppupuolelle saakka.

”Kesän ja syksyn aikana tehdään viimeisiä betonivaluja. Lisäksi valmistellaan teräslaitureiden rakennusteknisiä töitä sekä huoltotasojen teräsrakennetöitä. Syksyllä valmistaudutaan myös teknisten järjestelmien toimintakokeisiin ja ensi vuonna alkaviin yhteiskäyttökokeisiin”, Alantie kertoo.

Työyhteenliittymä Sammalvuori (Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, EM Pekkinen Oy, Konevuori Oy ja Aro-Systems Oy) on toteuttanut varikolla niin suunnittelun, louhinnan, rakentamisen kuin talotekniikan työt. Louhinta- ja rakennusurakka alkoi vuonna 2016, ja sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2020.