Vuonna 2023 Kivenlahteen asti ulottuvan metroyhteyden maanlainen metrovarikko on rakennettu Espoon Sammalvuoreen. Metrovarikko on metrojunien säilytys- ja huoltopaikka, jossa et metromatkustajana koskaan käy. Alla olevan videon myötä pääset kurkistamaan maanalaiselle metrovarikolle, joka valmistui vuonna 2020. Video löytyy myös YouTubesta.
Varikolla on maan alla kaksi hallia. Toisessa hallissa on yösäilytystilat 20 metrojunalle. Toisessa hallissa on huoltohalli. Lisäksi varikolla on teknisiä tiloja. Varikolla työskentelevän HKL:n henkilökunnan tiloja sekä maan alla että maanpäällisissä tiloissa. Sammalvuori on monelle alueen asukkaalle virkistyspaikka. Sulautuakseen mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon varikkoaluetta on maisemoitu. Lue lisää maisemoinnista.
HKL aloitti Länsimetron rataosuudelle sijoittuvan varikon varustamisen vuonna 2021. Metroliikenteen arvioidaan jatkuvan Matinkylästä pääteasemalle Kivenlahteen vuonna 2023.
Länsimetro-projektissa rakennetaan maanalaisen varikon lisäksi seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Metro kulkee myös kakkosvaiheella koko matkan maan alla kahdessa rinnakkaisessa tunnelissa. Lisätietoja rakentamisesta ja sen etenemisestä löydät Länsimetron verkkosivuilta.
Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-projektin ympäristöselonteko vuodelta 2020 on valmistunut. Länsimetro on selvittänyt ympäristöselonteossa metrotunneleiden sekä viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti) sekä Sammalvuoren varikon rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset vuonna 2020. Vuonna 2020 rakentamisen pääpainopiste oli asemien sisätilojen rakentamisessa ja radan rakennustöissä.
Vuoden 2020 rakentamisen osalta ympäristöselonteossa raportoitiin:
Pääraaka-aineiden kulutus
Energiankulutus
Rakentamisen ja materiaalien hiilidioksidipäästöt
Jätteiden muodostuminen ja käsittely
Vaikutukset pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään
Poistoveden määrä ja laatu
Luonnon monimuotoisuus
Pölyäminen
Melu
Sidosryhmät ja vuorovaikutus, palautteet, ympäristövaatimukset
Projektin aikana on toteutettu pohjavesitarkkailua, painumaseurantaa, vuotovesiseurantaa ja Hannusjärven vedenpinnan tason tarkkailua. Pohjaveden ja maaperän seuranta jatkui myös vuonna 2020, eikä pohjavedessä ja maaperässä havaittu merkittäviä muutoksia. Myöskään pohjavesiputkien vedenlaadussa ei havaittu todettavia muutoksia.
Myös painaumaseuranta jatkui vuonna 2020 niillä paikoilla, joilla seurantaa oli päätetty vielä jatkaa. Painumapisteissä ei havaittu merkittäviä muutoksia. Suurin osa painaumapisteistä jätettiin pois vuonna 2019 vähäisten muutosten vuoksi. Painumariski on tunnistettu merkittäväksi ympäristönäkökohdaksi, sillä tunneleiden louhinta saattaa aiheuttaa pohjaveden alenemista. Pohjaveden pinnan tason aleneminen saattaa taas aiheuttaa maan painumista painumaherkillä alueilla ja siten myös rakennusten painumista ja/tai vaikutuksia putkistossa.
Lisäksi rakentamisalueella sijaitsevan Hannusjärven vedenpinnantasoa on seurattu vuodesta 2013 alkaen. Hannusjärvi on todettu herkäksi ympäristökohteeksi johtuen järven pienestä valuma-alueesta ja järven pienestä vesitilavuudesta. Vuonna 2020 luontaisesta poikkeavia muutoksia ei havaittu maapohjaveden pinnan tasossa Kaitaantien ja Hannusjärven välisellä alueella eikä myöskään Hannusjärven vedenpinnan tasossa.
Maanpäällisten alueiden maisemointi alkoi
Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin suurimmat suorat luontovaikutukset aiheutuvat metroasemien maanpäällisten osien rakentamisesta. Sammalvuoressa sijaitsevan metrovarikon maanpäällisten osien valmistumisen jälkeen aluetta maisemoitiin esimerkiksi puu- ja kunttaistutuksin, jotta Sammalvuoren alue voi toimia tulevaisuudessakin alueen asukkaiden virkistyspaikkana. Lue lisää Sammalvuoren maisemoinnista.
Liito-oravien kulkureitit säilyvät
Ratalinjauksen läheisyydessä Finnoon alueelta, Kaitaan alueelta ja Espoonlahden – Soukan alueelta on tunnistettu liito-oravan elinympäristön ydinalueita. Vuonna 2020 jatkettiin liito-oravien elinympäristön kartoittamista ja Espoon ympäristökeskuksen kanssa pidettiin liito-oravakatselmuksia. Katselmuksissa ei huomattu Länsimetron toimintaan liittyviä vaikutuksia liito-oravien kannalta tärkeisiin puihin. Liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet on säilytetty.
Muilta osin liito-oravien, viitasammakoiden tai Finnoon metroaseman lähteisten lintualueisiin liittyen ei ympäristöselonteossa havaittu muutoksia aiempiin vuosiin nähden.
Riilahden alue on liito-oravien elinympäristöä. Liito-oravien kulkureittejä ja liikkumisen kannalta säilytettäviä puita käytiin läpi Espoon ympäristöasiantuntijan kanssa elokuun 2020 alussa.
Sidosryhmät keskeinen osa projektia
Sidosryhmätyöskentely on tärkeä osa Matinkylä-Kivenlahti -projektia. Tärkeimmät sidosryhmät ympäristövastuullisuuden näkökulmasta ovat rakentamisalueen ympäristön asukkaat, yritykset ja muut toimijat, rakentajat, päättäjät ja omistajataho, viranomaiset sekä projektin oma henkilöstö.
Vuonna 2020 projektin sidosryhmäviestintä painottui verkko- ja videoviestintään koronarajoitteiden vuoksi. Palautteiden antamisen kanavat laajenivat vuonna 2020, kun palautetta pystyi antamaan myös WhatsApp-viesteillä verkkolomakkeen ja puheluiden lisäksi. Kaikki palautteet käsiteltiin ja niihin vastattiin.
Yksi päällysrakenneurakan työvaiheista on ratatunnelin peseminen. Rakentamisessa aiheutuu aina pölyä, joka lopuksi siivotaan pois. Erityisesti pöly korostuu maanalaisessa rakentamisessa, jossa toimitaan kallioon louhituissa tiloissa. Tunneliin kertyy pölyä rakentamisen eri vaiheissa. Louhinnan aikana, tunnelin rakennekerrosten rakentamisen aikana (salaojakerros, kiilaus) betonitöiden aikana sekä lopulta ratatöiden aikana. Merkittävä osa pölystä tulee raidesepelistä, joka on karkeaa kalliomursketta. Sepeli on A-luokan vesiseulottua sepeliä, eli käytännössä se on jo kertaalleen pesty ennen kuin se tuodaan ratalinjalle, mutta sepelin käsittelyssä syntyy pölyä, koska sepelirakeet hioutuvat toisiansa vasten. Pölyä aiheutuu silloin kun sepeli levitetään tunneliin. Lisäksi pölyä aiheutuu silloin kun pölkkyjen ja kiskojen asentamisen jälkeen rata tuetaan eli säädetään oikeaan asemaan tukemiskoneella. Tukemiskoneessa olevat tarttujat nostavat rataa tarttumalla kiskoon ja koneen hakut asettavat sepeliä nousevien pölkkyjen alle. Päällysrakenneurakan loppuvaiheisiin kuuluu ratatunnelin peseminen pölystä, sillä metroliikenteen myötä pöly leviäisi tunnelissa ja aiheuttaisi haittaa niin teknisille järjestelmille kuin ihmisille.
Päällysrakenneurakan loppuvaiheisiin kuuluu ratatunnelin peseminen pölystä, jota on kertynyt rakentamisen aikana. Tunnelin pesu tehdään kiskopyörillä liikkuvalla kaivinkoneella, jossa on kauhan tilalla letku suuttimineen. Kaikki radan osat pestään huolellisesti. Varsinkin radan päällysrakennesepelin peseminen on tarkkuutta vaativaa työtä. Tunnelin pesu on käynnissä tällä hetkellä Matinkylän ja Finnoon välisellä osuudella.
Myös käytössä olevalla metro-osuudella tunnelia pestään säännöllisesti pölyn poistamiseksi. Pölyä syntyy metroliikenteen hioessa raidesepeliä. Lisäksi raidesepeliä lisätään ja rataa tuetaan aina tarpeen vaatiessa, mikä aiheuttaa myös pölyä.
Eteläisessä Espoossa, syvällä kallion sisällä rakennetaan yhtä maailman moderneimmista ja turvallisimmista metroista. Matka Länsimetron salaisiin tiloihin -video vie sinut matkalle maan alle, Finnoon metroaseman rakennustyömaalle. Metroasemasta matkustajalle näkyy vain noin kolmasosa aseman tiloista: laiturialue, hissit, liukuportaat ja sisäänkäynnit. 2/3 metroaseman tiloista on matkustajien katseilta piiloissa. Näissä tiloissa on modernin metron vaatimaa talotekniikkaa ja järjestelmiä, jotka tekevät länsimetrosta yhden maailman nykyaikaisimmista ja turvallisimmista metroista. Lue lisää, millaista metroa rakennamme.
Alla olevan videon myötä pääset tutustumaan Länsimetron salaisiin tiloihin, jotka tulevat aina olemaan matkustajien katseilta piilossa.
Länsimetro-projektissa rakennetaan seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. Metro kulkee myös kakkosvaiheella koko matkan maan alla kahdessa rinnakkaisessa tunnelissa. Lisätietoja rakentamisesta ja sen etenemisestä löydät Länsimetron verkkosivuilta.
Sammalvuoren varikolla on käynnissä työmaa-alueen maisemointi. Sammalvuori on monelle alueen asukkaalle virkistyspaikka, joten varikkoalue halutaan sulauttaa mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon ja samalla tarjota varikolla työskenteleville luonnonläheinen työympäristö. Metrotyömaan käytössä ollut alue maisemoidaan alueen alkuperäisiä pinnanmuotoja ja korkeuksia jäljitellen: maisemoitava alue ei ole tasainen asfalttikenttä, vaan pihassa on kohoumia ja painanteita. Maisemointiin kuuluu myös varikkoalueen aitaus, ajoväylät, kevyen liikenteen reitit, asfaltointi, reunakiveykset, laatoitukset, kiviheitokeverhoukset ja ns. kivipuro.
Osa maisemointia on myös alueen vihertyöt. Kasvualustojen kunnostamisen jälkeen istutettiin nurmikkoa, puita ja pensaita. Luonnonnurmea on noin 3 000 neliötä sekä 600 kappaletta metsämäntyjä ja nurmea noin 5 000 neliötä. Varikon piha-alue katetaan lähes 1 600 neliöllä kunttaa eli metsänpohjavarvikkoa, joka maisemoi alueen ympäröivään metsämaisemaan sopivaksi.
Espoon kaupunginmuseo istutti Talomuseo Glimsissä satoja vuosia viihtynyttä, ainutlaatuista humalalajiketta Sammalvuoren varikolle 20.8.2020. Kuvat: Henna Aaltonen, Espoon kaupunginmuseo
Sammalvuoren maanalaiselle metrovarikolle tulee kaksi maanlaista hallia: toinen on säilytystila metrojunilla ja toinen huoltohalli. Maan päällä varikosta on näkyvissä Sammalvuoressa vain kolme rakennusta: henkilökunnan tiloja parkkipaikkoineen, huoltotunnelin sisäänkäyntirakennus ja tekninen kuilu. Lisäksi Espoonlahden puolella on näkyvissä toisen tekniikkakuilun piharakennus. Molemmat alueet ovat aidattuja.
Varikolla on käynnissä myös järjestelmien testaaminen. Testaamisen aikana kaikki varikolle asennetut järjestelmät testataan ensin itsenäisesti, ja sen jälkeen varmistetaan, että järjestelmät toimivat yhdessä. Näissä skenaariotesteissä testataan eri järjestelmien väliset toiminnot poikkeustilanteissa, kuten erilaisissa tulipalotilanteissa. Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että järjestelmät toimivat suunnitellusti ja turvallisesti. HKL aloittaa varikon varustamisen vuoden 2021 aikana. Matinkylä–Kivenlahti-osuus luovutetaan HKL:lle vuonna 2023.
Rakentaminen etenee länsimetron kaikilla viidellä uudella asemalla, ratalinjalla ja maanalaisella metrovarikolla. Rakennusurakoiden työt rungon osalta ovat loppusuoralla. Metroasemien sisäänkäyntirakennusten ja kuilujen rungot ja maanpäälliset osuudet ovat tänä vuonna nousseet maan pinnalle ja tulleet näkyviksi osiksi asuinalueita. Rakennustyöt ovat edenneet pinta- ja sisärakennustöihin sekä taloteknisiin asennuksiin. Talotekniset työt kuten LVI- ja sähkötyöt ovat käynnissä kaikilla asemilla. Metron eri järjestelmien asennukset myös käynnissä laajalla rintamalla. Metrovarikko Sammalvuoressa on puolestaan jo käyttöönottovaiheessa. Alla näet esimerkkien omaisesti, mitä työmailla tapahtuu kesällä 2020.
Liukuportaat
Finnoon asemalle tulee Suomen pisimmät liukuportaat.
Liukuportaat ovat keskeinen osa liikkumista metroasemalla. Esimerkiksi Finnoossa liukuportaiden haalaukset käynnistyvät kesäkuun lopulla. Suomen pisimpien liukuportaiden nostokorkeus on noin 34,5 metriä ja runkojen pituus noin 78 metriä.
Dokumentit
Rakentamisen aikana syntyy valtava määrä erilaisia rakennusteknisiä dokumentteja, kuten toteutussuunnitelmia, urakoitsijan suunnitelmia, huoltodokumentteja ja tarkastusasiakirjan dokumentteja. Finnoon aseman rakentamiseen liittyen on jo syntynyt lähes 17 000 dokumenttia.
Sähkötyöt
Metrojärjestelmiä on yli 50.
Erilaisten sähköasennusten ja niihin tarvittavien komponenttien, kaapeleiden ja massojen lukumäärät ovat mittavia metroliikenteen ja metroasemien toiminnan kannalta. Yhdelle asemalle tulee noin 4 500 valaisinta, 13 000 sähkökaapelia ja 8 000 kytkintä ja sähkörasiaa. Esimerkiksi Kaitaan asemalla sähkötyöt ovat noin puolivälissä ja lopullisen sähkön vastaanottaminen oli mahdollista toukokuussa. Tämän jälkeen alkoi ensimmäisten testausten tekeminen.
Varavoimakoneet
Varavoimakone varmistaa metroaseman turvallisen käytön sähkökatkon sattuessa ja turvaa ihmisten poistumisen metroasemalta. Kaitaan varavoimakone asennetaan paikoilleen kesällä.
Sisäänkäynnit
Soukassa metroaseman sisäänkäynnit ovat jo näkyvä osa asemaympäristöä.
Soukan sisäänkäynneillä tehdään julkisivu- ja vesikattotöitä ja taloteknisiä asennuksia. Soukantorin sisäänkäynnin julkisivun erikoismaalattua, väriä vaihtavaa metallilevyä ja lasia asennetaan kesäkuussa.
Hissit ovat keskeinen osa esteetöntä liikkumista asemalla. Hissien asennustyöt valmistuvat Soukassa alkusyksystä.
Savunpoistopuhaltimet
Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Viimeinen asemille tuleva puhallin haalattiin ja asennettiin touko-kesäkuun taitteessa Espoonlahteen.
Paloliukuovet ja -rullaovet
Tulipalon sattuessa paloliukuovet ja -rullaovet osastoivat metroaseman tiloja paloilta suojatuiksi. Esimerkiksi Espoonlahdessa ovien asennustyöt alkavat kesän aikana.
Taide
Kaikille asemille tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria.
Taiteilija Kalle Mustosen teos ”Kulkijat” asennetaan syksyllä pääteasemalle Kivenlahteen. Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, metrolaiturin keskiosassa olevaa puista humoristista hahmoa. Pienempi hahmoista on kesäkuussa pintakäsittelyä vaille valmis, isompaa hahmoa pintalaudoitetaan.
Järjestelmien testaaminen
Kesäkuussa varikolla on käynnissä skenaariotestaukset.
Kaikki varikolle asennetut järjestelmät on ensin testattu itsenäisestä, ja sen jälkeen varmistetaan, että järjestelmät toimivat yhdessä. Näissä skenaariotesteissä testataan eri järjestelmien väliset toiminnot poikkeustilanteissa, kuten tulipalon sattuessa huoltohallissa, ja varmistetaan, että järjestelmät toimivat kuten pitääkin.
Kiskojen asentaminen
Kiskoja asennetaan yhteensä 34 kilometriä.
Kiskojen asentaminen on osa päällysrakenneurakkaa, jossa ensin asennetaan tärinäeste, tukikerrossepeli, pölkyt ja niiden päälle kiskot. Päällysrakenneurakka alkoi kesäkuussa ja etenee Matinkylästä kohti länttä.
Sammalvuoren varikolla rakennustekniset työt lähenevät loppuaan – niistä on tehty jo yli 90 prosenttia. Talotekniset työt varikolla ovat noin puolivälissä, jolloin varikon kokonaisvalmiusaste on toukokuussa 2019 vajaat 80 prosenttia.
Sammalvuoren varikkotoiminnoille tehdään maan alle kaksi hallia – toiseen tulevat junien yösäilytystilat 20 junayksikölle ja toiseen huoltotoiminnot.
”Tällä hetkellä merkittävimpiä työvaiheita ovat talotekniikan työt eri muodoissaan – esimerkiksi laitteistojen kytkennät ja koestustyöt. Talotekniikan ja runkorakenteiden rajapinnassa tehtävät palokatkotyöt ovat myös yksi merkittävä ajankohtainen työvaihe”, kertoo Sammalvuoren varikon projekti-insinööri Minna Alantie.
Syksyllä valmistaudutaan vuoden 2020 yhteiskäyttökokeisiin
Jäljellä olevia rakennustöitä ovat mm. maisemointityöt varikon ympäristössä, teräsrakennetyöt halleissa, ovivarustelut sekä kiintoraiteen viimeistely. Kaapelointeja ja kytkentöjä tehdään vuoden 2019 loppupuolelle saakka.
”Kesän ja syksyn aikana tehdään viimeisiä betonivaluja. Lisäksi valmistellaan teräslaitureiden rakennusteknisiä töitä sekä huoltotasojen teräsrakennetöitä. Syksyllä valmistaudutaan myös teknisten järjestelmien toimintakokeisiin ja ensi vuonna alkaviin yhteiskäyttökokeisiin”, Alantie kertoo.
Työyhteenliittymä Sammalvuori (Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, EM Pekkinen Oy, Konevuori Oy ja Aro-Systems Oy) on toteuttanut varikolla niin suunnittelun, louhinnan, rakentamisen kuin talotekniikan työt. Louhinta- ja rakennusurakka alkoi vuonna 2016, ja sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2020.
Käytämme evästeitä verkkosivustollamme, jotta voimme tarjota sinulle olennaisimman kokemuksen muistamalla mieltymyksesi ja toistuvat vierailut. Napsauttamalla Hyväksy hyväksyt kaikkien evästeiden käytön. Voit kuitenkin käydä evästeasetuksissa ja antaa hallitun suostumuksen. Jatkossa voit muuttaa evästeasetuksia tietosuojaseloste-sivulta. Tietosuojaseloste ja evästeet
Käyttää evästeitä parantaaksemme sivusto käyttökokemusta. Osa evästeistä on välttämättömiä sivuston toiminnan suhteen. Sivustolla on myös kolmanne osapuolen evästeitä joiden avulla pystymme selvittämään miten sivustoa käytetään. Kolmannen osapuolen evästeet tallentuvat selaimellesi vasta niiden hyväksynnän jälkeen. Joidenkin evästeiden hylkääminen saattaa vaikuttaa käyttökokemukseen.
Tarvittavat evästeet ovat ehdottoman välttämättömiä verkkosivuston moitteettoman toiminnan kannalta. Tähän luokkaan kuuluvat vain evästeet, jotka takaavat verkkosivuston perustoiminnot ja turvaominaisuudet. Nämä evästeet eivät tallenna mitään henkilökohtaisia tietoja.
Evästeitä, jotka eivät välttämättä ole välttämättömiä verkkosivuston toiminnalle ja joita käytetään nimenomaan käyttäjän henkilökohtaisten tietojen keräämiseen analytiikan, mainosten tai muun upotetun sisällön kautta, kutsutaan ei pakollisiksi evästeiksi. Käyttäjän suostumus on pakollinen ennen näiden evästeiden suorittamista verkkosivustollasi.
