Uutiset

Länsimetro rakensi maanalaisen jalkapallostadionin Huuhkajille

Huuhkajilla on käynnissä historiallinen jalkapallovuosi, kun tänä vuonna pelataan niin MM-karsintoja kuin EM-kisoja. Länsimetro on ainutlaatuisissa hetkissä mukana ja on louhinut Suomen jalkapallomaajoukkueelle jalkapalloareenan maan alle. Uusi areena on rakennettu Espooseen Tapiolan urheilupuiston alle ja on nimeltään tietysti Huuhkajat-areena. Tapiolan urheilupuiston kehittäminen on myös Espoon kaupungille tärkeä asia, ja tämän askeleen myötä urheilupuisto kehittyy maanalaiseksi liikunnan, urheilun ja tapahtumien keskukseksi.

Huuhkajat-areenan nurmikentän testaaminen alkoi jo jalkapallostadionin rakennusvaiheessa. Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaajat kävivät harjoittelemassa säännöllisesti uudella areenalla varhaisen rakennusvaiheen aikana. Jalkapallokentän keskeneräisyys näkyy kuvassa mm. uupuvina kenttämerkintöinä ja maalien sijainneissa.

– Olemme Länsimetrossa innolla odottaneet areenahankkeen paljastamista. Nurmikenttä loistaa nyt vihreänä maanalaisissa olosuhteissa ja kutsuu Suomen jalkapallomaajoukkueen peleihin. Nurmikon eteen on tehty mittava määrä istutus- ja huoltotöitä. Nurmikon kasvattaminen maan alle yllätti metroinfran rakentajan. Maanlaiset olosuhteet loivat tähän omat haasteensa, mutta projektissamme on onneksi monipuolista osaamista myös nurmenhoidosta, kuvailee Länsimetron maanalaisen louhinta- ja virkistysrakentamisen rakennuttajapäällikkö Mark Neva-arkku.

Maan alle louhitulla areenalla sääolosuhteet pysyvät vakioina, joten Suomen sää ei vaikuta peliolosuhteisiin ja futiskausi voi jatkua ympäri vuoden. Maan alle rakennettu areena eristää myös fanijoukoista syntyvää melua. Melu ei häiritse lähiympäristön asukkaita ja muita toimijoita.

Otteluihin on kätevä kulkea julkisilla liikennevälineillä. Sen lisäksi, että otteluun pääsee sujuvasti metrolla, niin metro kuljettaa voitolla yöhön ja torijuhliin. Fanikuljetukset sujuvat oranssien metrojen sijaan sinivalkoisin junin.

Ensimmäinen ottelu Huuhkajien uudella areenalla pelataan jo tänään aprillipäivänä 1.4.2021 klo 14.20.21. Vastustajaksi saapuu Brasilia.

Kurkkaa metrotyömaalle: Soukanväylän työmaa-alueen maisemointi käynnissä

Soukan metroaseman Soukanväylän työmaa-alueen maisemointityöt alkoivat maaliskuussa 2021 ja työt jatkuvat kesään saakka. Työmaa-alue ennallistetaan ja maisemoidaan ympäristösuunnitelman mukaisesti. Alueelle istutetaan lehti- ja havupuita, kuten rauduskoivuja, metsämäntyjä ja kotipihlajaa. Esimerkiksi metsämännyn taimia istutetaan 290 kappaletta. Lisäksi alueelle istutetaan sekametsää, pensaita ja nurmea. Osana maisemointia työmaata ympäröivä työmaa-aita poistetaan ja tilalle asennetaan verkkoaita. Yksittäisiä huonokuntoisia puita on kaadettu maisemointitöiden yhteydessä.

Soukanväylän työmaa-alueen maisemointityöt alkoivat maaliskuussa. Työmaa-aidat on poistettu ja tilalle on asennettu verkkoaita. Alueelle tullaan istuttamaan mm. lehti- ja havupuita sekä tehdään kävely- ja pyörätie. Vasen kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy, Vasen kuva: Juha Siimes

Alueella olevan huoltorakennuksen katto tulee olemaan viherkatto. Viherkatot tuovat vehreyttä ympäristöön ja niitä tulee olemaan lähes kaikilla metroasemien sisäänkäynneillä. Esimerkiksi Soukan metroaseman sisäänkäyntien katot tulevat olemaan viherkattoja. Niiden rakentaminen käynnistyy keväällä.

Viherkatto on rakennuksen katto, joka on peitetty kasvillisuudella. Kuvassa on Finnoon metroaseman sisäänkäyntien viherkatot. Viherkattoja tulee Finnoon lisäksi Kaitaan, Soukan ja Kivenlahden metroasemien sisäänkäyntirakennuksiin. Kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy

Osana maisemointia Soukanväylän varteen rakennetaan kävely- ja pyörätie valaistuksineen. Kävely- ja pyörätie valmistuu kesään mennessä, mutta turvallisuussyistä se otetaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden käyttöön vasta kun työmaaliikenne huoltotunnelin kautta vähenee.

Länsimetron Soukanväylän työmaa-alueella on Soukanväylän huoltotunneli ja poistumistiekuilu. Rakentamisen aikana metron rakentajat kulkevat näiden kautta työmaalle. Metron valmistuttua Soukanväylän huoltotunneli jää satunnaiseen huoltokäyttöön Soukan metroasemalle. Poistumistiekuilu liittyy metron turvallisuuteen. Sen kautta matkustajat pääsevät poistumaan hätätilanteissa metrotunnelista. Poistumistiekuiluja on Matinkylä–Kivenlahti-osuudella yhdeksän.

Vuoden 2020 ympäristöselonteko on laadittu

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-projektin ympäristöselonteko vuodelta 2020 on valmistunut. Länsimetro on selvittänyt ympäristöselonteossa metrotunneleiden sekä viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti) sekä Sammalvuoren varikon rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset vuonna 2020. Vuonna 2020 rakentamisen pääpainopiste oli asemien sisätilojen rakentamisessa ja radan rakennustöissä.

Vuoden 2020 rakentamisen osalta ympäristöselonteossa raportoitiin:

  • Pääraaka-aineiden kulutus
  • Energiankulutus
  • Rakentamisen ja materiaalien hiilidioksidipäästöt
  • Jätteiden muodostuminen ja käsittely
  • Vaikutukset pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään
  • Poistoveden määrä ja laatu
  • Luonnon monimuotoisuus
  • Pölyäminen
  • Melu
  • Sidosryhmät ja vuorovaikutus, palautteet, ympäristövaatimukset

Vuoden 2020 alussa julkaistiin projektin ensimmäinen ympäristöselonteko, joka kattoi vuodet 2014-2019. Tämän jälkeen ympäristöselonteko laaditaan vuosittain siihen saakka, kun projekti valmistuu vuonna 2023.

Vesiä ja maaperää seurataan

Projektin aikana on toteutettu pohjavesitarkkailua, painumaseurantaa, vuotovesiseurantaa ja Hannusjärven vedenpinnan tason tarkkailua. Pohjaveden ja maaperän seuranta jatkui myös vuonna 2020, eikä pohjavedessä ja maaperässä havaittu merkittäviä muutoksia. Myöskään pohjavesiputkien vedenlaadussa ei havaittu todettavia muutoksia.

Myös painaumaseuranta jatkui vuonna 2020 niillä paikoilla, joilla seurantaa oli päätetty vielä jatkaa. Painumapisteissä ei havaittu merkittäviä muutoksia. Suurin osa painaumapisteistä jätettiin pois vuonna 2019 vähäisten muutosten vuoksi. Painumariski on tunnistettu merkittäväksi ympäristönäkökohdaksi, sillä tunneleiden louhinta saattaa aiheuttaa pohjaveden alenemista. Pohjaveden pinnan tason aleneminen saattaa taas aiheuttaa maan painumista painumaherkillä alueilla ja siten myös rakennusten painumista ja/tai vaikutuksia putkistossa.

Lisäksi rakentamisalueella sijaitsevan Hannusjärven vedenpinnantasoa on seurattu vuodesta 2013 alkaen. Hannusjärvi on todettu herkäksi ympäristökohteeksi johtuen järven pienestä valuma-alueesta ja järven pienestä vesitilavuudesta. Vuonna 2020 luontaisesta poikkeavia muutoksia ei havaittu maapohjaveden pinnan tasossa Kaitaantien ja Hannusjärven välisellä alueella eikä myöskään Hannusjärven vedenpinnan tasossa.

Maanpäällisten alueiden maisemointi alkoi

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin suurimmat suorat luontovaikutukset aiheutuvat metroasemien maanpäällisten osien rakentamisesta. Sammalvuoressa sijaitsevan metrovarikon maanpäällisten osien valmistumisen jälkeen aluetta maisemoitiin esimerkiksi puu- ja kunttaistutuksin, jotta Sammalvuoren alue voi toimia tulevaisuudessakin alueen asukkaiden virkistyspaikkana. Lue lisää Sammalvuoren maisemoinnista.

Kuvassa on maisema metrovarikon niittyalueesta.
Sammalvuoren metrovarikon alueelle istutettiin myös noin 400 neliön suuruinen ”pörriäisniitty” eli kukkaniitty pölyttäjiä varten. Kuva: Minna Alantie

Liito-oravien kulkureitit säilyvät

Ratalinjauksen läheisyydessä Finnoon alueelta, Kaitaan alueelta ja Espoonlahden – Soukan alueelta on tunnistettu liito-oravan elinympäristön ydinalueita. Vuonna 2020 jatkettiin liito-oravien elinympäristön kartoittamista ja Espoon ympäristökeskuksen kanssa pidettiin liito-oravakatselmuksia. Katselmuksissa ei huomattu Länsimetron toimintaan liittyviä vaikutuksia liito-oravien kannalta tärkeisiin puihin. Liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet on säilytetty.

Muilta osin liito-oravien, viitasammakoiden tai Finnoon metroaseman lähteisten lintualueisiin liittyen ei ympäristöselonteossa havaittu muutoksia aiempiin vuosiin nähden.

Kolme oranssitakkista työmiestä ja yksi keltaliivinen nainen ovat metsässä tarkastelemassa puita.
Riilahden alue on liito-oravien elinympäristöä. Liito-oravien kulkureittejä ja liikkumisen kannalta säilytettäviä puita käytiin läpi Espoon ympäristöasiantuntijan kanssa elokuun 2020 alussa.

Sidosryhmät keskeinen osa projektia

Sidosryhmätyöskentely on tärkeä osa Matinkylä-Kivenlahti -projektia. Tärkeimmät sidosryhmät ympäristövastuullisuuden näkökulmasta ovat rakentamisalueen ympäristön asukkaat, yritykset ja muut toimijat, rakentajat, päättäjät ja omistajataho, viranomaiset sekä projektin oma henkilöstö.

Vuonna 2020 projektin sidosryhmäviestintä painottui verkko- ja videoviestintään koronarajoitteiden vuoksi. Palautteiden antamisen kanavat laajenivat vuonna 2020, kun palautetta pystyi antamaan myös WhatsApp-viesteillä verkkolomakkeen ja puheluiden lisäksi. Kaikki palautteet käsiteltiin ja niihin vastattiin.

Tutustu ympäristöselontekoon 2020 (pdf).

Kooste Länsimetro Oy:n hallituksen kokouksesta 25.3.2021

Projektijohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen ja kustannusseurannan tilannekatsauksen tilannehuoneen seurantanäkymän kautta. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman riskiarvioidun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Hallitukselle selostettiin myös hankkeen käyttöönotosta tehty aikataulu- ja kustannusriskiarvio, joka myös osoittaa hankkeen etenevän hankesuunnitelman ja hankkeen raportoinnin mukaisesti.

Hallitus hyväksyi 2020 tilinpäätöksen ja vastikelaskelman. Yhtiön tilinpäätös julkaistaan Espoon kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä.

Länsimetro Oy:n talousjohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden kustannusseurannan ja hankintapäätösbudjetin. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman kustannusarvion mukaisesti.

Seuraava hallituksen kokous on 29.4.2021.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

Kaitaan metroasemalla testataan varavoimakonetta 30.3.

Kaitaan metroasemalla testataan varavoimakoneen toimintaa 30.3 klo 8-16. Testauksesta voi aiheutua ympäristöön hajuhaittaa ja mahdollisesti hieman melua.

Testauksella varmistetaan, että varavoimakone toimii suunnitellusti. Lue lisää käynnissä olevasta testausvaiheesta ja töiden etenemisestä: www.lansimetro.fi/rakentaminen/

Jokaiselle uudelle metroasemalle ja Sammalvuoren varikolle tulee varavoimakone.  Yhteensä varavoimakoneita asennetaan Matinkylä–Kivenlahti -osuudelle kuusi kappaletta. Varavoimakone käynnistyy automaattisesti muutamien sekuntien viiveellä, jos aseman talotekniikkaa palvelevat muuntajat jäävät ilman sähkönsyöttöä vian tai muun esim. valtakunnallisen sähkökatkon takia. Varavoimakoneen teho on 500 kilowattia. Tehot riittävät metroaseman turvallisuuden kannalta keskeisten toimintojen pyörittämiseen kuten esimerkiksi riittävään valaistukseen, äänentoistoon, evakuointihissin käyttöön ja kulunvalvontaan. Varavoimakone varmistaa metroaseman turvallisen käytön sähkökatkon sattuessa ja turvaa ihmisten poistumisen metroasemalta.

Lisätietoja

Soukan urakoitsijan, työyhteenliittymä YIT–ARE:n 24/7-puhelin: 040 628 8161

Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13): 050 377 3700

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Länsimetron toisen osuuden rakentaminen loppusuoralla – testausvaihe alkanut ja viimeiset ratakiskot asennettu

Länsimetron toisen vaiheen rakentaminen Espoon Matinkylästä Kivenlahteen on edennyt testausvaiheeseen. Asemilla ja ratalinjalla on lisäksi käynnissä talotekniikka- ja järjestelmäasennuksia ja asemilla julkisivutöitä. Suomen mittakaavassa harvinaisen laaja testausvaihe on myös alkanut pistetestauksilla.

Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Järjestelmien testaus alkaa yksittäisten komponenttien testaamisesta edeten yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen.

Ratalinja Finnoon ja Kaitaan metroasemien väliseltä osuudelta 11.3.2021. Kuvaaja: Juha-Matti Pakka.

Viimeiset ratakiskot on asennettu tällä viikolla. Testiajot uudella osuudella alkavat ratakalustolla kesällä ja metrojunilla alkusyksystä. Sammalvuoren maanalaisen metrovarikon rakentaminen on jo päättynyt. HKL varustaa varikkoa syksyllä 2021 omiin tarpeisiinsa.

Testausvaihe päättyy viranomaistarkistuksiin. Arvion mukaan liikenne osuudella voi alkaa 2023 aikana. Projekti etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti. Länsimetron toinen vaihe Matinkylä-Kivenlahti -osuuden tarkennettu kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa.

– Olemme edenneet rakentamisessa Espoon kaupunginvaltuuston 2018 hyväksymän hankesuunnitelman mukaisesti. Moderni metro muodostuu yli 50:stä erilaisesta järjestelmästä, joiden on toimittava yhteen ja taattava turvallinen metromatka kaikissa olosuhteissa.  Tästä syystä testausvaihe on tehtävä huolellisesti ja suunnitellusti. Kaikkien toimijoiden ja tekijöiden työn laadun on oltava ensiluokkaista, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Jokaisella asemalle on tulossa aseman identiteettiä ilmentävä taideteos. Viiden aseman taide on jo osittain valmistunut.

– Olemme halunneet tuoda asemille taidetta eri muodoissa. Julkinen tila voi olla paitsi kestävä myös arkkitehtuuriltaan näyttävä ja paikallinen tunnusmerkki, Saksi toteaa.

Länsimetro ensimmäisen vaiheen eli Ruoholahti-Matinkylä-osuuden viimeinenkin sisäänkäynti valmistui lokakuussa 2020, kun Matinkylän aseman läntinen sisäänkäynti avattiin liikenteelle muun rakentamisen valmistuttua nk. Tynnyripuiston alueella. Tämän myötä Länsimetron ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen. Liikenne osuudella oli alkanut marraskuussa 2017. Ruoholahti–Matinkylä-osuuden hankesuunnitelmalaajuuden loppukustannus on 1 171 miljoonaa euroa. Espoon ja Helsingin kaupunkien vuonna 2016 hyväksymä budjetti oli 1 186 miljoonaa euroa. Ykkösvaiheen loppukustannukset alittivat budjetin 15 miljoonalla.

Lisätietoja:
Länsimetro Oy, toimitusjohtaja Ville Saksi, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi, puh. 040 823 2086

Viestinnän yhteyshenkilö, viestintäjohtaja Satu Linkola, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi, puh. 046 877 3392

Länsimetron tehtävänä on rakentaa metro Ruoholahdesta Kivenlahteen. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle rakentuu 7 km pitkä ratalinja ja 5 asemaa. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. 2017 valmistui 14 kilometriä pitkä ratalinja Ruoholahdesta Matinkylään ja kahdeksan uutta asemaa. Länsimetro Oy omistaa osuuden asemat ja radan teknisine järjestelmineen. Osuus on luovutettu operaattorille lokakuussa 2017. www.lansimetro.fi @metrorakentuu

Ratalinja voitti toistamiseen Länsimetron Yhteistyö-palkinnon

Yhteistyö-palkinto on Länsimetron oma kiertopalkinto, jonka saaja valikoituu käynnissä olevien urakoiden joukosta kaksi kertaa vuodessa.  Palkinto jaettiin nyt kolmannen kerran ja yhteistyöpalkinnon nappasi toisen kerran ratalinjan työmaa. Ratalinja palkittiin yhteistyöstä ensimmäisen kerran vuoden 2020 alussa. Ratalinjan rakennusurakan toteuttaa GRK Infra Oy. Urakassa rakennetaan seitsemän kilometrin pituista ratalinjaa sekä seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia. Tutustu ratalinjan työmaahan.

Radan päällysrakenneurakka alkoi kesäkuussa 2020.  Päällysrakenneurakka sisältää sepelin, kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen. Kesäkuussa otetussa kuvassa asennetaan Matinkylä–Kivenlahti-osuuden ensimmäisiä kiskoja Matinkylästä kohti Finnoota. Kuva: Markku Kari

–  Vuosi 2020 oli kiivastahtinen rakennusvuosi Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella. Jokaisella viidellä metroasematyömaalla ja ratalinjan työmaalla oli käynnissä useita urakoita ja entistä enemmän toimijoita. Kun urakan valmistumispäivämäärä alkaa vielä lähestyä ja loppuunsaattamisen paineet alkavat nousemaan, niin hyvän yhteistyön merkitys hankkeen eri osapuolten välillä edelleen korostuu. Säännöllisellä yhteistyötason mittauksella pystymme seuraamaan tilannetta ja tarvittaessa puuttumaan mahdollisiin yhteistyön haasteisiin riittävän varhaisessa vaiheessa ennen kuin niistä muodostuu ongelmia hankkeen etenemiselle, kertoo Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen projektijohtaja Jaakko Naamanka.

Yhteistyön sujuvuutta seurataan tilannehuoneessa, joka on Länsimetro-projektin oma tilannejohtamisen malli. Yhteistyön lisäksi tilannehuoneessa seurataan hankkeen aikataulua, kustannuksia, riskejä, laatua ja työturvallisuutta. Yhteistyö-palkinnon saaja valikoituu käynnissä olevien työmaiden joukosta kahdesti vuodessa. Tavoitteena on yhteistyön ja luottamuksen jatkuva parantaminen. Länsimetro mittaa yhteistyön sujuvuutta työmailla hankkeen johtamismalliin integroidulla kyselytutkimuksella neljästi vuodessa.  Mittauksia on tehty kesäkuusta 2018 sitä mukaa kuin rakennusurakat ovat käynnistyneet. Kaikki rakennuskohteen rakentamiseen osallistuvat tahot vastaavat kyselyyn. Vastaajat antavat numeerisen arvion ja vapaita kommentteja eri teemoista. Mittaamisessa käytetään Celkee Insight -palvelua. Mittaaminen antaa tietoa tiedonkulusta, yhteistyöstä, luottamuksesta ja ammattiylpeydestä.  Palkinnon kriteereinä ovat kyselyssä mitattavien teemojen keskiarvon lisäksi työmaan tuloksen myönteinen kehitys, vastauskattavuus vastaajaryhmittäin ja kommenttien määrä.

Onnistuminen ruokkii ammattiylpeyttä

Ratalinjalla mitattavien teemojen keskiarvo oli korkealla tasolla. Ratalinjalla työskentelevien ammattiylpeys on kehittynyt positiivisesti vuoden takaisista tuloksista. Lisäksi vastaajat antoivat kiitettävän määrän kommentteja omalla nimellään. Avoimien kommenttien perusteella keskusteluun nostettiin rohkeasti myös haastavia aiheita rakentavassa hengessä. Ratalinjan vastauskattavuus oli 42 %. Vastauskattavuus laski kyselyssä kautta linjan.

– Onnistuminen ruokkii ammattiylpeyttä. Tällaisen himmelin tekemisestä sietääkin olla ylpeä. Rakentaminen on jo loppusuoralla ja käyttöönottovaihe hyvässä vauhdissa. Matkan varrelle on mahtunut monenlaista: on ollut onnistumisia, tiukkoja paikkoja, ratkottavia asioita ja tuntitolkulla yhteensovitusta naapurikohteiden kanssa. Rakennusurakan toteuttajan GRK Infran hyvä asenne heijastuu myös siihen, miten pystytään toimimaan muiden kanssa. Urakka tekee tiivistä yhteistyötä kaikkien asemaurakoitsijoiden ja usean sivu-urakan kanssa. Uskon, että tällä porukalla pystytään edelleen tekemään hyvässä hengessä töitä yhteisten tavoitteiden eteen, iloitsee ratalinjan rakennuttajapäällikkö Jenni Matikka yhteistyöpalkinnon voitosta vastaanottaessaan yhteistyöpalkinnon toistamiseen ratalinjalle.

Ratalinjan projektipäällikkö Sami Eskelinen GRK Infralta nostaa myös esille sen, että ratalinjan urakka on yhteistyön kannalta erityisen mielenkiintoinen, sillä osapuolia on poikkeuksellisen paljon ja rajapintoja on niin kaikille viidelle metroasemalle, Sammalvuoren varikolle, jo käytössä olevalle Ruoholahti-Matinkylä-osuudelle kuin liittyviin hankkeisiin, kuten esimerkiksi Kivenlahden liityntäpysäköinnin rakentamiseen.

–  ”Me emme käy vain töissä” on yksi GRK:n arvoista. Meille se tarkoittaa sitoutumista sovitun työn suorittamiseen. Tässä onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä kaikkien hankkeen osapuolten kanssa. Se on ainoa vaihtoehto, jotta työt valmistuvat laadukkaasti ja aikataulussaan. Näin laajassa kokonaisuudessa on aina harmaita alueita, joita urakan aikana tulkitaan ja täsmennetään. Töiden eteneminen on kuitenkin koko ajan osapuolten ykkösprioriteettina. Yhteistyötä ei voi tehdä yksin. Kiitos omasta panoksesta hankkeen edistämiseksi kuuluu sen kaikille osapuolille ja yhteistyökumppaneille, Eskelinen korostaa.

Testaamisen ensimmäinen vaihe on pistetestaaminen – kulkeeko tieto eri toimintojen välillä ja valvomoon?

Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Järjestelmät ovat ikään kuin Länsimetron hermosto, jota pitkin viestit kulkevat eri toiminnoista metroliikenteen aivoihin eli HKL:n metrovalvomoon Herttoniemessä. Tiedon pitää kulkea myös valvomosta toimintoihin. Järjestelmien testaus alkaa yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta edeten yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen.

Kuvassa on työmiehiä työmaavaatteissa Keilaniemen metroasemalla.
Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Kuva on tulipalotilanteen testaamisesta Ruoholahti-Matinkylä-osuuden testaamisvaiheelta Keilaniemen metroasemalta vuodelta 2016.  Kuva: Satu Linkola.

Ensimmäisenä testaamisessa tehdään pistetestaukset (IO-testaukset). Näissä osaltaan varmistetaan, että jokainen asennetuista 52 eri järjestelmän yksittäisistä laitteista, mittareista ja komponenteista on asennettu oikein ja toimii suunnitellun mukaisesti. Testaus on laaduntarkastuksen tärkeä osa, jota ilman modernia joukkoliikennejärjestelmää ei voida avata liikenteelle.

Pistetestauksessa testataan, että jokainen laitteesta lähtevä (input) ja siihen saapuva (output) viesti toimivat. Signaalin tulee liikkua laitteelta järjestelmän keskukselle ja keskukselta laitteelle. Signaalin kulku pitää jäljittää laitteelta aseman sisällä sijaitsevalla laitteen keskukselle, sieltä paikalliseen valvomoon ja lopulta HKL:n Herttoniemen valvomoon. Pisteitä on Matinkylä–Kivenlahti-osuudella kymmeniätuhansia. Ensimmäiset pistetestaukset asemalla tehtiin toukokuussa 2020 Kaitaalla. Ensimmäisissä pistetestauksissa testattiin LVI-säätölaitteitta. Sammalvuoren varikolla testausvaihe on jo ohi ja rakentaminen saatu päätökseen.

Testaamistakin seurataan verkossa

Rakentamisen sivulla on voinut seurata keväästä 2020 alkaen muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä asemilla ja ratalinjalla sekä kerrotaan esimerkein valmistuneista asennuksista. Uutena kokonaisuutena sivulla voi seurata testaamisen etenemistä. Ensimmäisenä tilannehuoneessa testauksen osalta seurataan LVI-automaatiojärjestelmän ja kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestausta. Testaamisen edetessä mukaan otetaan uusia seurattavia kokonaisuuksia.

Esimerkkinä LVI-automaatiojärjestelmän pistetestaus

Caverion Suomi Oy vastaa LVI-automaatiojärjestelmän asennuksista, testauksista ja käyttöönotosta Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudelle.

– Kun esimerkiksi metrolaiturilla olosuhteet muuttuvat kosteuden tai lämpötilan osalta, niin LVI-automaation avulla ilmanvaihtoa säädetään olosuhteiden palauttamiseksi ennalleen. Sama olosuhteiden valvonta koskee lähes kaikkia metroaseman tiloja. Maanalaisissa teknisissä tiloissa olosuhteiden valvonta on kriittistä. Liian korkeassa lämpötilassa teknisten tilojen laitteet ylikuumenevat, ja tämä johtaa toimintahäiriöihin. LVI-automaatiojärjestelmän avulla valvotaan jatkuvasti metroaseman tilojen lämpötilaa ja jäähdytetään ne pysymään sallituissa rajoissa. Automaatiojärjestelmä valvoo jäähdytyskoneiden toimintaa ja lämpötiloja, jotta tarvittavaa jäähdytysenergiaa on jatkuvasti tarjolla ja tilojen jäähdytys onnistuu, kuvaa automaatioasiantuntija Juha-Matti Välimaa Caverion Suomi Oy:stä LVI-automaatiojärjestelmän merkitystä metron turvallisuudessa.

LVI-automaatiojärjestelmän pistetestauksia tehdään yhteensä 9 900 kappaletta. Helmikuun 2021 lopussa testauksia oli tehty 5 150 kappaletta. LVI-automaatiojärjestelmän pistetestauksissa testataan Matinkylä-Kivenlahti osuudelle asennettujen laitteiden yhteys valvomoon. Esimerkiksi testataan ilmanvaihdon palopeltien toimivuutta ja tarkistetaan, että palopellin ollessa auki/kiinni, signaali kulkee ja tieto näkyy oikein valvomossa. Kiinni ollessaan palopellit estävät savun leviämisen ilmanvaihdon kautta esimerkiksi tulipalon sattuessa. Palopeltejä on Matinkylä-Kivenlahti-osuudelle useita satoja.

Esimerkkinä kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestaus

Hitachi ABB Power Grids vastaa kiinteistövalvontajärjestelmän asennuksista, testauksista ja käyttöönotosta Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle. Kiinteistövalvontajärjestelmän avulla valvomosta valvotaan reaaliajassa ja etänä niin metroasemia kuin metro- ja huoltotunneleita, poistumiskuiluja, asemien ovia, hissejä, liukuportaita, valaistusta, savunpoistoa ja hälytystoimintoja. Poikkeustilanteissa kiinteistövalvontajärjestelmä käynnistää automaattihälytykset ja automaattiset toimenpiteet.

Kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestauksia tehdään yhteensä 23 000 kappaletta, joista helmikuun 2021 lopussa oli tehty 14 140 testausta. Kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestauksessa testataan, että asennetun kiinteistövalvontalaitteen signaalit päätyvät oikeaan paikkaan valvomon tietokannassa ja näytöllä. Samalla testataan, että viesti kulkee myös valvomosta laitteelle. Käytännössä pistetestauksissa esimerkiksi tarkistetaan, että lämpötila-, virtaus- ja savusensorien tiedot näkyvät oikein valvomossa.

Yksittäisistä pisteistä koko metroinfran testaamiseen

Pistetestauksessa testataan, että laite on asennettu oikein. Toimintakokoneissa ja järjestelmien testauksessa testataan esimerkiksi ilmanvaihdon toimivuus kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Järjestelmiä on yhteensä 52. Asemakohtaisessa testauksessa testataan esimerkiksi kiinteistövalvontajärjestelmän toiminta yhdessä muiden aseman järjestelmien kanssa. Asemien välisessä testaamisessa testataan esimerkiksi palovesilinjan toiminta asemilla ja ratalinjalla. Lopuksi on koko metroinfran testaaminen erilaisissa poikkeustilanteissa.
Järjestelmien testaaminen etenee yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemakohtaisiin, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen.

Pistetestauksen jälkeen toimintakokeissa testataan yksittäiset toiminnot esimerkiksi ilmanvaihdon toimivuus ja järjestelmien testaamisessa varmistetaan, että järjestelmät toimivat suunnitellusti eli esimerkiksi pystyykö ilmanvaihtoa säätämään suunnitelmissa esitetyn mukaisesti. Näitä testauksia seuraa säädöt ja mittaukset, joissa esimerkiksi säädetään ilmamäärä ja mitataan, tuleeko oikea määrä ilmaa putkista. Tätä vaihetta seuraa asemakohtaiset koekäytöt, joissa esimerkiksi testataan, toimiiko kiinteistövalvontajärjestelmä yhdessä muiden aseman järjestelmien kanssa.  Asemakohtaisten testausten jälkeen vuorossa on asemien välisten toimintojen varmistaminen, kuten palovesilinjan toiminta asemilla ja ratalinjalla. Viimeisenä testataan järjestelmien toimivuus erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten tulipalotilanteissa, erimittaisten sähkökatkojen aikana ja tulvatilanteissa. Osaan testejä liittyy metrojunan ohjausjärjestelmä, ja nämä testaukset suoritetaan vielä yhdessä muun muiden metron järjestelmien kanssa.  Avaamme testaamisen eri vaiheita testaamisen edetessä.

Matinkylä-Kivenlahti -rakentamisprojekti päättyy, kun testausten ja viranomaistarkastusten jälkeen Länsimetro luovuttaa samanaikaisesti kaikki viisi asemaa ja raideinfran järjestelmineen liikennettä operoivan HKL:n käyttöön vuonna 2023. HSL eli Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä päättää, milloin liikenne voi alkaa.

Kurkkaa metrotyömaalle: Kulkijat-teos saapui Kivenlahteen

Jokaiselle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalle tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Asemille tulee taidetta eri muodoissa: valoa, ääntä, maalauksia ja kuvanveistoa. Pääteasemalle Kivenlahteen tulee Kalle Mustosen Kulkijat-veistos. Kulkijoiden asennus asemalaiturille on ollut tällä viikolla käynnissä. Asennuksen jälkeen teos suojataan rakennustöiden loppuunsaattamisen ajaksi.

Kuvassa näkyy kaksi oranssia hahmoa metrolaiturilla, joka on vielä työmaa.
Kulkijat-veistos saapui kotiinsa Kivenlahden metroasemalle. Veistos asennettiin asemalaiturille maaliskuun 2021 alussa. Kuva: Kalle Mustonen

Pääteaseman maamerkin muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa puista hahmoja. Humoristiset hahmot juoksevat metrolaiturin keskiosassa. Hahmot ovat sympaattisia ja kestävät aikaa. Puinen ja lämmin teos on vastakohta Kivenlahden metroaseman vaaleudelle. ”Kulkijoiden pintakäsittelyn työmäärä oli ennakoimaani suurempi. En kuitenkaan halunnut tehdä kompromisseja, mikä näkyy Kulkijoiden pinnan elävässä rakenteessa”, taiteilija Kalle Mustonen kuvaa Kulkijoiden tekemistä.

”On todella palkitsevaa saada pitkä projekti valmiiksi ja nähdä Kulkijat oikeassa ympäristössään Kivenlahden metroasemalla. Taiteen tekeminen metroasemalle on poikkeava kokemus, sillä teos jää paikoilleen odottamaan julkistustaan. Veistoksen on nähnyt livenä vain muutama työmies. Teoksen tekeminen metroasemalle erosi muiden töiden tekemisestä myös siinä, että metroaseman mittakaavaa on vaikea hahmottaa. Vaikka metrolaiturilla on fyysisesti mittaa, muuttaa esimerkiksi asemalaiturilla olevat valaisimet mielikuvaa tilasta. Olen iloisesti yllättynyt, kuinka käsityöläisteokseni ja lähes futuristiset valaisimet toimivat yhteen. Lopputuloksena yhdistelmästä syntyy retrofuturistinen näkymä”, kuvaa taitelija Kalle Mustonen tunnelmiaan Kulkijoiden asentamisen yhteydessä.

Teokselle tullaan järjestämään myöhemmin nimikilpailu.

Lue lisää asemataiteesta ja tutustu myös muiden metroasemien teoksiin.

Katso myös video taideteoksista.

Matka Länsimetron salaisiin tiloihin – tunnetko jo lännen metroarkkitehtuurin uniikit yksityiskohdat?

Jättiprojekti Espoossa etenee aikataulussa. Maailman moderneimman metron rakentajat näyttävät sinulle maanalaiset salaiset tilansa. Metroarkkitehtuuri saa inspiraationsa aseman ympäristöstä ja historiasta.

Länsimetron metroasemasta matkustajalle näkyy vain noin kolmasosa aseman tiloista: laiturialue, hissit, liukuportaat ja sisäänkäynnit. 2/3 metroaseman tiloista on matkustajien katseilta piilossa. Näissä tiloissa on modernin metron vaatimaa talotekniikkaa ja järjestelmiä, jotka tekevät länsimetrosta yhden maailman nykyaikaisimmista ja turvallisimmista metroista.

Kun metromatkustajana seisot asemalaiturilla, näet vain osan metroaseman tiloista. Havainnekuva Espoonlahden metroaseman asemalaiturilta. Kuva: ALA Architects

Matka Länsimetron salaisiin tiloihin -video tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkista maanalaiselle metrotyömaalle ja pääset tutustumaan Länsimetron salaisiin tiloihin, jotka tulevat aina olemaan matkustajien katseilta piilossa.

Modernimetrojärjestelmä vaatii paljon tilaa. Soukan aseman tilat ulottuisivat Kauppatorilta Tuomiokirkon taakse, jos aseman toisi Helsingin keskustaan. Kuilut nousisivat Tuomiokirkon kupolin tasolle. Maan alla ei ole avointa tilaa, kuten Senaatintorilla, vaan rakennusmateriaalit on vietävä maan alle ahtaiden kuilujen ja aukkojen kautta. Kuvitus: CJN ja Pohjoisranta BCW

Rakentaminen etenee aikataulussa

Matinkylä–Kivenlahti-osuudella rakennetaan seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko.  Metro kulkee myös tällä osuudella koko matkan maan alla kahdessa rinnakkaisessa tunnelissa.  Rakennustyöt ovat käynnissä koko hankkeen laajuudella ja testausvaihe on jo alkanut. Projekti etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti. Koeajot osuudella alkavat 2021 syksyllä. Tavoitteena on, että Matinkylä–Kivenlahti-osuus luovutetaan operaattori HKL:n käyttöön ja liikenne osuudella voisi alkaa 2023 aikana. Seuraa rakentamisen etenemistä ja testausten edistymistä Länsimetron verkkosivulta.

Miten Otaniemen kuuluisa lehmuskuja tulee esille Aalto-yliopiston asemalla?

Jokaiselle uudelle Matinkylä–Kivenlahti-osuuden metroasemalle tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Arkkitehtuurisesti jokainen Länsimetron asema on uniikki kokonaisuutensa. Asemien maanalaiset tilat käyvät vuoropuhelua maanpäällisen asemaympäristön ja sen ominaispiirteiden kanssa. DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarja vie sinut inspiroivalle metromatkalle jo liikenteellä olevalle osuudelle Lauttasaaresta Matinkylään. Metroarkkitehtuuriin syventyvän videosarjan ovat tuottaneet yhteistyössä Länsimetro Oy ja Espoon Kaupunkitapahtumat.