Uutiset

Näin metro rakentui

12.7.2022

Toukokuussa 2008 Espoon ja Helsingin kaupunginvaltuustot päättivät metron toteuttamisesta Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään. HKL päätti vuonna 2006 automatisoida koko pääkaupunkiseudun metroliikenteen. Automatisointipäätös oli  lähtökohtana myös Länsimetron hankesuunnitelmassa ja määritti mm. laituripituuden.

Hankesuunnitelma länsimetron jatkamisesta Matinkylästä Kivenlahteen valmistui vuonna 2012. Espoon kaupunginvaltuusto päätti osuuden rakentamisesta vuonna 2014. Espoon kaupunginvaltuusto  teki suunnitelmaan tarkennuksia toukokuussa 2018.

Matkustajaliikenne Länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuudella alkoi 18.11.2017.

Louhintojen vuodet 2014-2018

Louhinnat Matinkylä-Kivenlahti-osuudella alkoivat vuoden 2014 lopussa. Ensimmäisinä louhittiin huoltotunnelit. Huoltotunneli on kallioon louhittu kulkureitti, joka louhitaan työmaa-alueelta maan alle varsinaiselle ratalinjalle. Metrotunnelien ja asemien louhinta alkaa vasta työtunnelien louhinnan jälkeen. Asemien louhinnat alkoivat vuoden 2015 lopussa ja valmistuivat vuoden 2018 aikana.

Porajumboa käytetään tunneleiden louhintavaiheessa poraamaan kallioon reikiä, joihin panostetaan räjäytysainetta. Kuva: Saija Räsänen

Louhintojen alkupaukku räjäytettiin Finnoon työtunnelityömaalla 11.12.2014. Paikalla olivat Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko, Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen , valtiovarainministeri Antti Rinne ja Destia Oy:n tulosyksikön johtaja Minna Heinonen Kuva: Indav Oy

Tervajaiset ovat perinteinen rakentamisen juhla. Pohjan tervajaisia vietetään, kun louhinta on saavuttanut syvimmän kohtansa. Kuva Espoonlahden ja Kivenlahden työtunneleiden tervajaisista 5.11.2015 Kuva: Riina Kairulahti 

Rakentamisen aikana on kerrottu aktiivisesti mitä rakentamisessa tapahtuu, ketkä metroa rakentavat ja miten rakennustyöt vaikuttavat asemaympäristöön. Kuva Soukan asukastilaisuudesta 14.8.2018. Kuva: Länsimetro.

Projektin ydin oli tilannehuone

Projektissa työskenneltiin vuodesta 2017 alkaen big room-mallin mukaisesti, joka tarkoittaa yhteistä toimitilaa ja toimintatapaa.

Tilannehuone oli projektin tilannejohtamisen keskus. Tilannehuone tuotti reaaliaikaista tietoa rakentamisen eri osa-alueista (aikataulu, kustannukset, riskit, laatu, yhteistyö ja työturvallisuus).Kuva: Indav, Timo Kauppila

Ajantasainen tilannekuva, jämäkkä johtaminen, ripeä päätöksenteko ja tehokas tiedonkulku olivat rakentamisen kulmakiviä. Tiedonkulkua parannettiin luomalla uusia sisäisen viestinnän toimintamalleja ja kanavia. Esimerkiksi viikko aloitettiin yhteisellä tilannekatsauksella yli 200 kertaa. Kuva: Indav, Timo Kauppila

Saman katon alla työskenteli 120 henkilöä niin Länsimetro Oy, konsultit, Espoon kaupungin edustajat, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy ja muut hankkeessa mukana olleet tahot. Kuvassa juhlitaan Big roomin avajaisia Piispanportissa kesäkuussa 2017.

Projektin aikana maailman turvallisinta metroa ja sen rakentamista on esitelty lapsiryhmistä kansainvälisiin vieraisiin saakka. Kuvassa vierailu Espoonlahden Merenkulkijan päiväkodissa.

2018 oli hankintojen vuosi

Vuosi 2018 oli hankintojen aikaa. Projektissa kilpailutettiin urakoitsijat viidelle metroasemalle, ratalinjalle ja yhteensä 24 sivu-urakkaan. Jo hankintavaiheessa korostettiin vuorovaikutusta ja yhteistyötä urakoitsijoiden kanssa. Matinkylä-Kivenlahti-projektissa toimittiin projektinjohtourakka  eli PJU-mallilla.

Jokaisen viiden metroaseman urakoitsijat kilpailutettiin. Kuva on Soukan metroaseman urakan allekirjoitustilaisuudesta. Soukan rakennusurakan toteutti YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä. Kuva: Saija Räsänen

Runkotöiden ja betonin vuosi 2019

Asemien, radan ja varikon rakentaminen alkoi porrastetusti vuoden 2018 lopulla. Vuosi 2019 oli betonitöiden aikaa. Asemien rakentaminen alkoi laituritasolta edeten kerroksittain kohti maanpintaan.Vuonna 2020 asemien sisäänkäyntirakennusten ja kuilujen rungot ja maanpäälliset osuudet tulivat näkyviksi osiksi asuinalueita.

Betoni on metroasemien, ratalinjan ja varikon tärkein raaka-aine. Betonista on rakennettu kaikki asemien kantavat rakenteet seinistä hissikuiluihin ja laiturirakenteisiin. Ratalinjalla betonista syntyivät 25 yhdystunnelia, kuusi pumppaamoa, viisi raiteenvaihtohallia ja seitsemän teknistä kuilua. Kuva: M. Wirman

Kivenlahden metroaseman asemahallin elementtejä. Kuva T.Niemi

Harjannostajaisia juhlitaan, kun rakennuksen vesikattotyöt ovat valmistuneet. Kuva on Soukan harjannostajaisista 28.11.2019.

Kuvassa Soukan metroaseman Soukantorin sisäänkäyntirakennus. Kuva: Irina Juppi.

Taloteknisten töiden ja järjestelmäasennusten vuosi 2020

Vuosi 2020 painottui  taloteknisiin töihin ja järjestelmäasennuksiin. Metrossa on monia teknisiä järjestelmiä ja automatiikkaa, jotka varmistavat metron turvallisuuden.  Myös sivu-urakoiden töitä tehtiin laajalla rintamalla vuonna 2020. Rakennustöiden osalta tehtiin pinta ja sisärakennustöitä.

Yksi metron 52 järjestelmä on savunpoisto. Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Kuva: Maija Wirman.

Yli puolet louhitusta asemahallista on teknisiä tiloja., joissa on modernin metron vaatima talotekniikka ja järjestelmät. Kuvassa vierailu Espoonlahden teknisissä tiloissa. Kuva: Satu Linkola.

Vuonna 2020 asennettiin Suomen pisimmät liukuportaat Finnoon metroaseman Meritien sisäänkäynnille. Rakentamisen etenemisestä kerrottiin mm. Facebook Livessä, koska koronarajoitusten vuoksi työmaavierailuita ei voitu järjestää. Kuva: Soile Hanttu.

Kuvassa on Kivenlahden metroaseman hissiaulan kattoa. Kuva: Länsimetro.

Radan rakentaminen

Samanaikaisesti asemaurakoiden kanssa eteni metrotunnelin ja radan rakentaminen.

 

Metrotunnelin rakentamisessa on monta vaihetta taloteknisten kaapeleiden asentamisesta radan sepelöintiin ja virtakiskon asentamiseen. Kuvassa asennetaan ensimmäisiä kiskoja kesäkuussa 2020. Kuva: Markku Kari.

Virtakiskoon kytkettiin sähkö kesäkuussa 2021, jonka jälkeen alkoivat koeajot. Kuva: Indav, Timo Kauppila.

Metron koeajot ylsivät Sammalvuoren metrovarikolle saakka helmikuussa 2022. Kuva: Jussi Utti

Testausvaihe alkoi 2021

Testaaminen alkoi täydellä teholla alkuvuodesta 2021. Vasta kaikkien järjestelmien samanaikainen käyttö eri poikkeustilanteissa antaa kokonaiskuvan aseman valmiudesta metroliikenteen aloittamiseen. Ennen tätä yksittäiset laitteet ja komponentit on testattu pistetestauksissa ja järjestelmien toiminnallisuus toimintakokeissa. Huhtikuussa 2022 tehtiin viimeiset matkustajaturvallisuuden varmistavien järjestelmien testaukset ja toukokuussa viimeiset viranomaishyväksynnät. Asemien ja ratalinjan rakennusurakat valmistuivat toukokuussa 2022. Varikon rakennusurakka päättyi jo vuonna 2020.

Paloilmoittimien testaamista Kivenlahden metroasemalla. Testeissä paloilmaisin aktivoidaan pitkällä sauvalla. Paloilmoittimen ohjauksien testauksissa varmistetaan, että savunpoisto käynnistyy automaattisesti paloilmoittimen hälyttäessä kyseisessä tilassa. Kuva: Janne Ilkanheimo

Länsimetron järjestelmien ja toiminnallisuuden testaamiseen kuuluvat myös koeajot, jotka alkoivat yksittäisillä rata-autoilla ja metrojunilla kesäkuussa 2021. Kuvassa ensimmäinen koeajometro Kaitaan metroasemala heinäkuussa 2021

Teksti: Marianne Partanen

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2022-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Kooste hallituksen kokouksesta 23.6.2022

12.7.2022

Hallituksessa keskusteltiin Länsimetro Oy:n ajankohtaisista asioista.

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti osuuden rakennustyöt ovat valmiit ja sen seurauksena rakentamisenaikaisia maanvuokrasopimuksia on päätetty. Tarvittavat maa-alueet vuokrataan jatkossa pitkäaikaisilla maanvuokrasopimuksilla. Hallitus valtuutti toimitusjohtajan allekirjoittamaan tarvittavat pitkäaikaiset maanvuokrasopimukset. Espoon elinkeino ja kilpailukykyjaosto on kokouksessaan 6.6.2022 hyväksynyt tiettyjen alueiden vuokraamisen Länsimetrolle. Muiden kohteiden vuokraamiseen riittää Espoon osalta viranhaltijapäätös.

Toimitusjohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti rakennusprojektin tilannekatsauksen. Rakentaminen etenee aiemmin ilmoitetun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Urakoiden taloudelliset loppuselvitykset on pidetty kesäkuun aikana. Matinkylässä sijaitsevan huoltomontun täyttötyöt ovat edenneet aikataulussa. Koeajoliikenne jatkuu seuraavalla koeajojaksolla, kun montun täyttötyö ja alueen päällysrakennetyöt ovat valmiit.

Länsimetro Oy:n talousjohtaja esitteli rakennusprojektin kustannusseurannan. Rakentaminen etenee budjetin mukaisesti.

Seuraava hallituksen kokous on 24.8.2022.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Monen tekijän summa

11.7.2022

Länsimetroa on ollut rakentamassa monen eri alan asiantuntija. Ammattilaisiin ja heidän työpäiviinsä on päästy kurkistamaan vuosien varrella myös esimerkiksi Länsimetron tiedotuslehden sivuilla. Lehden toimitus otti yhteyttä muutamiin heistä ja kysyi kuulumisia Suomen suurimman infra-, talotekniikka- ja automaatioprojektin päättymisen kynnyksellä.

Ratalinja koki muodonmuutoksen

Ismo Penttinen on toiminut Länsimetron ratalinjan sähkötöiden asiantuntijana ja valvojana. Sähköä tarvitaan valmiissa metrossa esimerkiksi turvavalojärjestelmään, äänievakuointiin, kameravalvontaan, pumppaamoihin, savunpoistoon, ylipaineistukseen sekä palomies- ja evakuointihissien toimintaan. Yhteensä erilaisia järjestelmiä on 52, ja matkustavaturvallisuutta turvaavien järjestelmien sähkönsaanti on varmistettu tilanteessa kuin tilanteessa. Syksyllä 2018 kaapeleiden suojaputket löytyivät vielä rataurakan työmaatukikohan pihalta Ismon kertoessa urakan etenemisestä.

Koronapandemia aiheutti sen, että kasvotusten järjestetyt palaverit loppuivat.

”Kun kontaktit jäivät, ei tiennyt mitä työkaverin mielessä liikkui. Eleet ja ilmeet jäivät puuttumaan. Sähköpostien määrät kasvoivat ja jakelut tulivat monimutkaiseksi” Ismo kertoo.

”Koronasta huolimatta oli välillä tavattava tunnelissa itse työmaalla ja katsottava asiat kuntoon”.

Neljän vuoden aikana rata on kokenut melkoisen muutoksen.

”Aikoinaan kävelin tunnelin läpi, kun se oli hiekkapinnalla ja täysin pimeä. Nyt siellä on sähköistetty ja valaistu rata. Radalle on asennettu turvavalaistukset, valvontakamerat, kaiuttimet, opastukset, palohälyttimet, sprinklerit, puhelinyhteydet, liikennevalot, paloliukuovet ja palorullaovet. Hienoa nähdä radalla, miten kaikki on muuttunut neljän vuoden aikana. Ilo katsella”, Ismo Penttinen summaa.

Ruoholahti-Matinkylä osuus on myös tullut tutuksi.

”Olen matkustanut paljonkin ykkösvaiheella, aluksi kävin perehtymässä työmielessä ykkösvaiheen tiloihin. Ehkä tästä tuli vielä parempi”.

Vasemmalla on Ismo Penttinen syksyn 2018 Länsimetron tiedotuslehdessä, oikealla Penttinen keväällä 2022.

Tasainen kyyti Kivenlahteen saakka

Pekka Saarinen on toiminut länsimetron radan päällysrakenteen pääsuunnittelijana. Hänen kädenjälkeään on alusrakenteen päälle tulevat kokonaisuudet.  Pekka kertoi ratasuunnittelusta lehdessä keväällä 2018. Ratasuunnittelussa määritellään, miten ja millä materiaaleilla rata rakennetaan ja missä rata kulkee huomioiden mm. liikennöinnin ja kunnossapidon tarpeet, kallion laatu, sisäänkäyntien sijainnit ja maankäyttö maan pinnalla. Tavoitteena on turvallinen ja tasainen metrokyyti, jonka ylläpito on kustannustehokasta.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden koeajot alkoivat kesällä 2021.

”Aina se vähän jännittää, kun juna ajaa ensimmäistä kertaa itse suunniteltua rataa pitkin, vaikka suunnitelmat onkin tarkastettu usean henkilön toimesta. Mahtuuko se tunneliin, kolahtaako se kiinni jonnekin. Kaikki sujui kuitenkin suunnitellusti”, Pekka toteaa.

AFRY Finlandilla ratasuunnittelua tekevä Pekka on ehtinyt myös muihin ratahankkeisiin.

”Tällä hetkellä toimin Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen suunnittelupäällikkönä. Kytömaa–Ainola-ratahanke Väylävirastolle on myös työn alla. Molemmissa on rakentaminen käynnissä. Käynnissä on myös Espoon kaupunkiradan suunnittelu”.

Maanalaisen radan suunnittelussa on yksi merkittävä poikkeus maan pinnalla kulkevaan rataan verrattuna.

”Tunnelissa ei ole ylimääräistä tilaa. Kun metsään rakennetaan rataa, tilaa on. Esimerkiksi vaihteenkääntölaitteen suunnittelussa tunneliin pitää huomioida vaihteen kaikki osat kaapeleineen ja sijainteineen. Jos jokin osa viekin suunniteltua enemmän tilaa, tunnelissa sitä ei saa mistään lisää”, Pekka Saarinen kertoo.

Pekka käyttää itse metroa säännöllisesti. Toukokuussa 2022 hän pääsi metrojunan koeajon kyytiin Matinkylä–Kivenlahti-osuudella.

”On tullut matkustettua itsekin metrolla paljon, en omista autoa, joten asiakaskäynnit sujuvat hyvin metrolla. Ykkösvaihe vaikuttaa oikein hyvältä. Kyyti on sujuvaa. Koeajojen perusteella kakkosvaiheen kyytikin oli oikein tasaista ja mukavaa”.

Vasemmalla Pekka Saarinen kevään 2018 Länsimetron tiedotuslehdessä, oikealla Saarinen keväällä 2022.

Yhä maailman turvallisin metro

Juha-Pekka Laaksonen toimi Länsimetron Ruoholahdesta Matinkylään -osuuden vastaavana paloteknisenä suunnittelijana ja toisessa vaiheessa Matinkylästä Kivenlahteen paloteknisten toteutussuunnitelmien ulkopuolisena tarkastajana. Juha-Pekka toimi L2 paloturvallisuus Oy:ssä 2021 asti ja siitä eteenpäin maailman suurimmassa paloturvallisuusyrityksessä Jensen Hughesilla Suomen toimitusjohtajana. Hän on perehtynyt metrojen turvallisuuteen ympäri maailmaa.

Juha-Pekka kertoi Länsimetron paloturvallisuudesta lehdessä keväällä 2017. Länsimetroa kutsutaan yhdeksi maailman turvallisimmista metroista. Miltä länsimetron ratkaisut näyttävät nyt?

”Seuraan jatkuvasti työni puolesta metrojen paloturvallisuutta, mikään ei ole muuttunut. Länsimetro on edelleen ratkaisuiltaan yksi maailman turvallisimmista metroista.  Muuallakin on käytetty samoja ratkaisuja, mutta ei näin kattavasti kuin länsimetrossa”, Juha-Pekka Laaksonen toteaa.

Esimerkiksi evakuointihissejä ei edelleenkään juurikaan ole käytössä muualla metroissa. Kehitystä maailmallakin kuitenkin tapahtuu.

”Menetelmät ja laskentatehot paranevat. Muuallakin on siirrytty isompiin palotehoihin. Suomessa asia huomioitiin jo ykkösvaiheen suunnittelussa”, Juha-Pekka summaa.

Länsimetron asemat kuvastavat ympäröivää kaupunkialuetta.  Tunnistettavuus kerää kehuja.

”Itämetro on minulla käytössä. Idästä pääsee näppärästi metrolla länteen. Oman näköiset asemat on ideana loistava. Koivusaari on oma suosikkini”, Juha-Pekka kertoo.

Vasemmalla Juha-Pekka Laaksonen Länsimetron tiedotuslehdessä keväällä 2017, vasemmalla Laaksonen keväällä 2022.

Teksti: Satu Linkola

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2022-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Suomen suurin infra-, talotekniikka ja automaatioprojekti päättyy

7.7.2022

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden viiden uuden metroaseman, maanalaisen metrovarikon ja metrolinjan rakennusurakat päättyivät toukokuussa. Sammalvuoren metrovarikon rakennusurakka päättyi jo vuonna 2020. Länsimetron tiedotuslehdessä julkaistu artikkeli kuvaa, mitä eri toimijat tekevät vielä ennen kuin matkustajaliikenne osuudella voi alkaa.

Ratalinjan ja viiden metroaseman rakennusurakat päättyivät toukokuussa sen jälkeen, kun rakennusvalvonnan lopputarkastukset oli pidetty hyväksytysti. Kesällä Länsimetro-projekti tekee muutostöitä liikenteellä olevan metrolinjan läntisen pääteaseman Matinkylän länsipuolella. Täällä sijaitseva tarkastusraide ja junien yösäilö muutetaan matkustajaliikenteen käyttöön sopivaksi metroliikenteen jatkuessa Matinkylästä Kivenlahteen. Syksyllä muutostöiden jälkeen Länsimetro Oy luovuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuuden asemien, ratalinjan ja varikon lopullisen hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle.

– Rakennamme yhtä maailman turvallisimmista metroista. Jäljellä olevat työt on aikataulutettu niin, että voimme alkusyksystä 2022 luovuttaa osuuden liikenneoperaattori Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Samalla päättyy Suomen suurin infra-, talotekniikka ja automaatioprojekti. Koko projekti etenee hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti aikataulussa ja budjetissa, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Kivenlahden, Espoonlahden, Soukan, Kaitaan ja Finnoon metroasemien ja ratalinjan rakennusurakat saatiin päätökseen keväällä 2022. Sammalvuoren metrovarikon rakennusurakka vastaanotettiin jo aiemmin.

Kaupunkiliikenne varmistaa metrojärjestelmän käytännön toimivuuden liikennöinnissä

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy testaa ja valvoo uuden rataosuuden teknisiä valvomojärjestelmiä. Kuljettajakoulutukset ja perehdytys uuteen osuuteen alkoivat sen jälkeen, kun Finnoo–Kivenlahti-osuuden turvallisuuden takaava asetinlaite oli testattu ja hyväksytty alkukesästä. Koko Matinkylä–Kivenlahti-rataosuuden osalta asetinlaite testataan vielä radan viimeisten muutoksien jälkeen syksyllä. Sen jälkeen alkaa Kaupunkiliikenteen suorittama koeliikennöinnin vaihe. Vasta onnistuneen koeliikennöinnin jälkeen matkustajaliikenne Kivenlahteen saakka voi alkaa.

Suora metroyhteys Kivenlahteen uudistaa liikenneyhteyksiä – liikenteen aloittamisesta päättää HSL

Matkustajille uusi rataosuus tuo suoran metroyhteyden Kivenlahteen asti. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamispäivästä. HSL on tilannut liikennepalvelun pyörittämisen metron liikennöitsijältä eli Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:ltä. Metrolinjan pidentyminen Kivenlahteen asti uudistaa myös alueen muita joukkoliikenneyhteyksiä.

Vuosina 2020–2021 HSL suunnitteli Etelä-Espoon alueelle uuden liityntälinjaston.HSL:n aikataulusuunnittelijat työstävät kesällä uusien linjojen lopulliset aikataulut. Ensimmäiset muutokset bussilinjastoon tehdään, kun metroliikenne Kivenlahteen alkaa. HSL hioo bussiliikennöitsijöiden kanssa uusia linjoja parhaaksi mahdolliseksi kokonaisuudeksi.

Uudistus edellyttää myös laajaa viestintäkampanjaa syksyllä alueen asukkaille, yrityksille ja muille sidosryhmille, sillä uuden metro-osuuden ja liityntälinjaston muutokset matkustajille ovat tavanomaisia syyskauden muutoksia suurempia. Pysäkeillä ja terminaaleissa olevan matkustajainformaation muuttaminen vastaamaan uutta tilannetta on myös mittava työ.

”Matkustajainformaatiolla on tärkeä sija juuri uudessa tilanteessa, jotta matkustajien liikkuminen olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Siksi haluamme panostaa paljon matkustajainfon laatuun sekä digitaalisissa että perinteisissä opastuskanavissa”, HSL:n matkustajainformaatiosta vastaavan tiimin vetäjä Joona Packalén sanoo.

Suurin osa matkustajainformaatiosta on painettu opasteisiin ja opasteiden muuttaminen edellyttää uuden tiedon vaihtamista paikan päällä. Kuva: HSL.

Teksti: Marianne Partanen

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2022-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden tiedotuslehti on ilmestynyt

30.6.2022

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden uusin tiedotuslehti on juuri ilmestynyt ja luettavissa sähköisesti. Lehti jaellaan rakentamisen vaikutusalueen asukkaille ja toimijoille heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Lehti on tiedotuslehden viimeinen numero.

 

Vuosien varrella lehdessä on kerrottu monista rakentamiseen liittyvistä asioita, rakentamisen etenemisestä ja eri vaiheista. Uusimmassa lehdessä kerrotaan mm. mitä eri toimijat tekevät ennen kuin matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella voi alkaa ja käydään läpi rakennusprojektin vaiheita.

Metroasemien ja ratalinjan rakennusurakat päättyivät toukokuussa.  Syksyllä Länsimetro Oy luovuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuuden metroasemien, ratalinjan ja varikon lopullisen hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta Matinkylä–Kivenlahti-osuudella.

Länsimetron viimeinen tiedotuslehti on ilmestynyt ja luettavissa sähköisesti.

Kooste hallituksen kokouksesta 18.5.2022

31.5.2022

Hallituksessa keskusteltiin Länsimetro Oy:n ajankohtaisista asioista. Yhteistyösopimus Länsimetro Oy:n, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n ja HKL liikelaitoksen välillä on allekirjoitettu ja Kaupunkiliikenne on aloittanut huolto-, kunnossapito- ja ylläpitopalveluiden tuottamisen myös länsimetron jatkeelle Matinkylästä Kivenlahteen.

Talousjohtaja esitteli hallitukselle mahdollisuutta yhtiöittää Sammalvuoressa sijaitseva metrovarikko omaksi tytäryhtiökseen. Asian valmistelua ja alustavaa selvitystä jatketaan.

Projektijohtaja esitteli rakennusprojektin Matinkylä-Kivenlahti tilannekatsauksen. Rakentaminen etenee aiemmin ilmoitetun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Kaikki rakennusurakat ovat päättyneet ja vastaanottotarkastukset on pidetty.  Projektissa valmistaudutaan urakoiden taloudellisiin loppuselvityksiin. Matinkylässä sijaitsevan huoltomontun täyttötyöt ovat alkaneet.

Länsimetro Oy:n talousjohtaja esitteli rakennusprojektin kustannusseurannan. Rakentaminen etenee budjetin mukaisesti.

Seuraava hallituksen kokous on 23.6.2022.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Median yhteydenotot: viestintäpäällikkö Marianne Partanen, puh. 043 825 9607

Länsimetron rakentamisen aikaiset palautekanavat sulkeutuivat

30.5.2022

Metroasemien ja ratalinjan rakennusurakat päättyivät 13.5.2022. Tämän myötä myös rakentamisen aikana toimineet palautekanavat on nyt suljettu, koska metron rakentamisesta ei enää synny häiriöitä asemien ympäristöihin.

Länsimetron muista rakennustöistä ja lisätietojen antajista tiedotetaan mm. Länsimetron verkkosivuilla ja työmaatiedotteissa. Rakentamisen osalta tällä hetkellä käynnissä on seuraavat rakennusurakat:

Länsimetro Oy:n asiantuntijoiden yhteystiedot löydät verkosta.

HSL vastaa kysymyksiin metro- ja liityntäliikenteestä

Helsingin seudun liikenne, HSL suunnittelee ja hankkii toiminta-alueensa joukkoliikenteen. Kysymyksiisi esimerkiksi metro- ja liityntäliikenteestä, kuten liityntäbusseista, matkalippuista, matka-ajoista yms., vastaa Helsingin seudun liikenteen, HSL:n asiakaspalvelu.

Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu

Useiden Länsimetron asemien läheisyydessä on käynnissä kaupunkien rakennustöitä. Espoon asemaympäristöjä ja kaupunkikehitystä koskeviin kysymyksiin vastaa Espoon Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu.

Helsingin asemaympäristöjä ja kaupunkikehitystä koskeviin kysymyksiin vastaa Helsingin Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu.

Savunpoistopuhallinta käytetään Kivenlahdessa tiistaina 24.5.

23.5.2022

Savunpoistopuhallinta käytetään satunnaisesti tiistaina 24.5.2022 klo 8-16 Kivenlahden metroasemalla sekä Maininkitien ja Kauklahdenväylän kuiluilla. Käytön aikana voi syntyä ajoittaista hurinaa metroaseman ja kuilujen lähiympäristöön. Pahoittelemme käytöstä syntyvää mahdollista häiriötä.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta.

Länsimetron asemien ja ratalinjan rakennusurakat ovat päättyneet

16.5.2022

Jäljellä olevat työt on aikataulutettu siten, että Länsimetro Oy voi luovuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuuden Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle syksyllä 2022. Samalla päättyy Suomen suurin infra-, talotekniikka- ja automaatioprojekti. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentaminen ja testaaminen on edennyt siihen vaiheeseen, että viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Kivenlahti ja Espoonlahti) ja ratalinjan rakennusurakat päättyivät perjantaina 13.5.2022. Sammalvuoren metrovarikon rakennusurakka päättyi jo vuonna 2020. Huhtikuussa tehtiin viimeiset matkustajaturvallisuuden varmistavien järjestelmien testaukset ja toukokuussa viimeiset viranomaishyväksynnät.

Kivenlahden, Espoonlahden, Soukan, Kaitaan ja Finnoon metroasemien sekä ratalinjan rakennusurakat päättyivät perjantaina 13.5.2022.

Koko hankkeen aikana eri urakoissa on perehdytetty noin 30 000 henkilöä. Henkilötyövuosia kertyi noin 2 100. Suurimmillaan työmaavahvuus oli marraskuussa 2019, jolloin työmailla työskenteli 1 174 henkilöä. Yrityksiä eri urakoissa oli 905 kappaletta.

Finnoon metroaseman rakennusurakan toteutti GRK Infra Oy:n ja Aki Hyrkkönen Oy:n muodostama työyhteenliittymä, Kaitaan YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä, Soukan YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä, Espoonlahden SRV Rakennus Oy ja Kivenlahden Skanska Infra Oy. Ratalinjan urakan toteutti GRK Infra Oy. Varikon louhinta ja rakennusurakan toteutti työyhteenliittymä Sammalvuori (Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, EM Pekkinen Oy, Terrawise Oy ja Aro-Systems Oy).

Tarkastusraiteen ja junien yösäilön muutostyöt käynnissä Matinkylän aseman länsipuolella

– Rakennamme yhtä maailman turvallisimmista metroista. Jäljellä olevat työt on aikataulutettu niin, että voimme alkusyksystä 2022 luovuttaa osuuden liikenneoperaattori Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Samalla päättyy Suomen suurin infra-, talotekniikka- ja automaatioprojekti, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Toukokuussa 9.5.2022 käynnistyivät metron nykyisen läntisen pääteaseman Matinkylän länsipuolella olevan tarkastusraiteen ja junien yösäilön muutostyöt. Metroliikenteen jatkuessa Matinkylästä Kivenlahteen kyseisen tilan käyttö metrojunien huolto- ja säilytysalueena päättyy, ja alue tulee olemaan metroliikenteen käytössä. Työt kestävät 20.7.2022 saakka. Muutostöiden jälkeen syksyllä Länsimetro Oy luovuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuuden metroasemien, ratalinjan ja varikon lopullisen hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle.

Lisäksi Länsimetro Oy rakennuttaa Kivenlahden liityntäpysäköintilaitosta, joka valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Pysäköintilaitoksen rakentaminen alkoi marraskuussa 2021.

Matkustajille uusi rataosuus tuo suoran metroyhteyden Kivenlahteen asti. Uusia metroasemia ovat Finnoon, Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden metroasemat. Matkustajaliikenteen käytössä olevan rataosuuden pituus on 7 kilometriä. Lisäksi Sammalvuoressa on maanlainen metrovarikko. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta Matinkylä–Kivenlahti-osuudella.

Lisätietoja
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi
Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Marianne Partanen, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi