Toimitusjohtaja esitteli hallitukselle Länsimetro Oy:n omistaman Ruoholahti-Matinkylä-osuuden omistamisen tilanne- ja vuosikatsauksen 2019. Keskeisiä tapahtumia olivat: Länsimetro Oy – HKL yhteistyösopimus allekirjoitettiin uudistetun taloudellisen mallin mukaisena 27.11.2019, vuonna 2019 kehitettiin ja otettiin käyttöön uusi tiedonhallintajärjestelmä ja aloitettiin sähköisen huoltokirjan uudistaminen. Tapiolan eteläinen sisäänkäynti valmistui ja avattiin yleisölle huhtikuussa 2019, Matinkylän aseman huoltotunnelin yhteisväestönsuoja valmistui ja sai käyttöönottoluvan vuodenvaihteessa 2019/2020, Matinkylän aseman itäisen liukuporrasaulan ilmavirtoja ohjaavat seinärakenteet valmistuivat keväällä 2019, Matinkylän läntisen sisäänkäynnin runkotyöt valmistuivat syksyllä 2019 ja siirryttiin sisustusvaiheeseen (ennakoitu valmistuminen 2020 aikana) Urheilupuiston itäisen porrasyhteyden muutostöiden (hätäuloskäynnin muuttaminen sisäänkäynniksi) ennakoidaan valmistuvan helmikuussa 2020.
Hallitukselle esiteltiin omistamisen riskiraportti Q4 ja vuosiyhteenveto.
Toimitusjohtaja esitteli HKL:n suorittamien hallinto- ja huoltosuoritteiden seurannan Länsimetron osuudella Ruoholahti-Matinkylä. Länsimetron infrasta ei edelleenkään aiheutunut yhtään liikennehäiriöitä. HKL paitsi operoi metroliikennettä myös raportoi Länsimetro Oy:lle radan ja asemien käytöstä ja siihen liittyvistä huolto- ja ylläpitotehtävistä sovitulla tavalla.
Hallitukselle esiteltiin rakenteilla olevan osuuden Matinkylä-Kivenlahti vuosikatsaus 2019 ja keskeiset painopistealueet 2020. Keskeisiä tapahtumia vuodelta 2019 olivat: Asemien ja ratalinjan runkorakenteiden rakentaminen edennyt aikataulussa, asemilla ja ratalinjalla talotekniset työt käynnistyivät kaikissa rakennuskohteissa, sivu-urakoiden työt käynnistyivät, hankinnat valmistuivat, työmaiden vahvuus ylitti 1000 työntekijän (nyt 1 174 henkilöä) ja Sammalvuoren varikolla rakennustyöt saatiin loppusuoralle 2019 aikana. Kokonaisuutena Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentaminen etenee hankesuunnitelman aikataulu- ja kustannusarvion mukaisesti. Lue lisää Rakentamisen aikataulusta ja vaiheista
Vuonna 2020 rakentamisen painopiste tulee olemaan teknisissä järjestelmissä, ratatekniset urakat alkavat, Sammalvuoren varikon käyttöönotto alkaa ja varikko valmistuu, työmaavahvuus kasvaa ja työturvallisuuteen tulee kiinnittää vastuullisena rakennuttajana edelleen huomioita. Vuoden 2020 aikana käyttöönottovaiheen suunnittelu viimeistellään ja sisäisen viestinnän laatuun ja tiedonkulkuun panostetaan edelleen.
Hallitukselle esiteltiin Matinkylä-Kivenlahti-osuuden riskienhallintaraportti.
Hallitukselle esiteltiin Länsimetro Oy:n hallinto- ja omistajaorganisaation henkilöstöselvitys. Tavoitteena oli selvittää henkilöstön jaksamista ja työmotivaatiota, toimenkuvan ja tehtävien selkeyttä sekä näkemyksiä organisaation toimivuudesta ja johtamiskäytännöistä.
Seuraava hallituksen kokous on 27.2.2020.
Lisätietoja: Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359 Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086 Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392
Matinkylä–Kivenlahti -osuuden ensimmäisten liukuportaiden haalaaminen on parasta aikaa käynnissä. Liukuportaat asennetaan Soukan asemalle Yläkartanontien sisäänkäynnille.
Liukuportaiden siirtäminen maan alle ja niiden kokoaminen paikoilleen on aikamoinen logistinen ja voimaa vaativa palapeli. Valtavien osien kuljettamiseen, siirtämiseen, yhdistämiseen, nostamiseen ja paikoilleen asentamiseen tarvitaan muun muassa nostokalustoa. Tätä raskaiden tavaroiden roudaamista työmaalle, osien yhdistämistä paikan päällä toisiinsa ja asentamista paikoilleen kutsutaan haalaamiseksi. Länsimetro Matinkylä–Kivenlahti-osuuden hissien ja liukuportaiden toimittaja on KONE Hissit Oy.
Alta pääset kurkistamaan, mille liukuportaiden haalaaminen käytännössä näyttää Soukan asemalla. Suurin osa liukuportaiden haalauksista tehdään yläkautta maan pinnalla, mutta tämä ensimmäisenä asennettava, metrolaiturilta välitasolle johtava liukuporrasryhmä haalattiin huoltotunnelin ja tulevan metroradan kautta.
Kuorma-auto kuljettaa liukuportaat osissa maan alle. Tämän liukuporrasryhmän liukuportaista jokainen tuotiin paikalle kolmessa osassa. Käytännössä kuorma-auto kuljettaa liukuportaan rakenteet työmaalle huoltotunnelin kautta ja tulevaa metrorataa pitkin metrolaiturin viereen. Osat nostetaan kuorma-autosta laiturille.
Liukuportaan osat kuljetetaan asemalaiturille, jossa ne puretaan paketeista ja niiden asentaminen alkaa.
Paketeista puretut liukuportaiden osat siirretään ja nostetaan muun muassa trukkien ja nostotaljojen avulla ilmaan, jossa ne yhdistetään toisiinsa.
Liukuportaiden osat asennetaan toisiinsa kiinni ilmassa.
Liukuportaiden osien yhdistämisen jälkeen liukuporras nostetaan kohti liukuporraskuilua ja siirretään omalle paikalleen. Tämän jälkeen paikoilleen haalataan muut liukuporrasryhmän liukuportaat. Kaikissa uusille metroasemille asennettavissa liukuporrasryhmissä on kolme liukuporrasta.
Vasemmanpuoleisesta kuvasta alkaa hahmottua ensimmäinen liukuporras, kun sen osat on liitetty toisiinsa ja liukuporrasta siirretään omalle paikalleen. Oikeanpuoleisessa kuvassa kaikki liukuporrasryhmän liukuportaat ovat paikallaan.
Liukuportaiden ja hissien asennus on yksi 30 sivu-urakasta, joita koko ratalinjalla tehdään. Muita sivu-urakoita ovat mm. savunpoistopuhaltimet, varavoimakoneet ja kameravalvonta.
Oranssi nuoli osoittaa tässä jutussa asennettuja liukuportaita. Mallinnuskuvasta näkyy, että liukuportaat ovat vain osa massiivista metroasemaa.
Länsimetron Kaitaan rakennusurakan Iivisniemenkallion kuilun torninosturilla tehtävät elementtiasennukset on nyt saatu päätökseen. Nosturi puretaan 20.1.–22.1. klo 7–18. Nosturin purkaminen lisää työmaaliikennettä Kaitaantieltä Hannuskallioon.
Pahoittelemme nosturin purkamisesta mahdollisesti aiheutuvaa häiriötä.
Lisätietoja
Ari Larikka, työturvallisuuspäällikkö, YIT Rakennus Oy: p. 050 440 3011, ari.larikka@yit.fi
Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–15): 050 377 3700
Länsimetron kakkosvaiheessa ollaan siirtymässä runkotöistä talotekniikan asennuksiin. Suurin osa LVI- ja sähkötöistä liittyvät metron turvallisuuteen.
Pelkästään Kaitaan asemalla on noin 380 erilaista tilaa, joista kaikkiin asennetaan monenlaista tekniikkaa, kuten sprinklaus, ilmanvaihto, valot sekä kaikki muut sähköön liittyvät asiat. Matkustajille asemien tiloista näkyy vain murto-osa: laituritaso, lippuhallit, liukuportaat ja hissit sekä niiden aulat. Kaikki muut ovat pääosin teknistä tilaa sekä sosiaalitiloja.
– Pelkästään erilaisia ilmanvaihtokoneita on Kaitaan asemalla kymmenen, mutta niiden lisäksi täällä on massiiviset savunhallintajärjestelmät ja kaikkien poistumisteiden ylipaineistukset, kertoo Kaitaan aseman LVI-töiden valvonnasta vastaava Topi Dahlström.
Topi Dahlström valvoo LVI-töitä Kaitaan asemalla.
Isoimmat ilmanvaihtokanavat ovat 1,6 metriä korkeita. Asemalla on yhteensä noin 2 000 LVI-laitetta, joista jokainen on kytketty automaatiojärjestelmään. Luku-määrät ovat suunnilleen samat kaikilla länsimetron asemilla. Kakkosvaiheelle asemia tulee viisi. Sprinklauksen ja ilmanvaihdon lisäksi LVI-asennukset sisältävät lämmityksen, jäähdytyksen, kaasusammutuksen sekä käyttöveden.
Dahlströmin mukaan suurin osa taloteknisistä töistä liittyy jollain tavalla turvallisuuteen. Sähkö ja automaatio ovat kokonaisuuden aivot, LVI-laitteet lihakset.
– LVI-laitteet tekevät suurimman osan fyysisestä työstä. On äärimmäisen tärkeää, että kaikki asennukset on tehty suunnitellulla tavalla ja että laitteet toimivat juuri niin kuin niiden on tarkoitettu. Vain siten esimerkiksi savunpoisto toimii, kuten on suunniteltu.
Länsimetron rakentamisessa on tarkoitus edetä taloteknisiin töihin kaikilla asemilla ja ratalinjalla kuluvan vuoden aikana. Sammalvuoren varikolla työt ovat edenneet jo pitkälle, ja varikko valmistuu kokonaisuudessaan ensi vuoden aikana.
Moneen kertaan varmennettu
Matkataan Kaitaalta yksi asema itään Finnoon asemalle, jossa sielläkin ovat käynnissä rungon rakennustyöt ja maalaustyöt sekä talotekniikka-asennukset. Aseman sähkötöistä vastaavan sähköasiantuntija
Jari Järvisen toimenkuvaan kuuluu varmistaa, että ”aivot” toimivat suunnitellusti, turvallisesti sekä kustannukset ja aikataulut huomioiden ja että kaikki sähkötyöt on tarkkaan dokumentoitu.
– Urakoitsija tekee jokaisesta tärkeästä asennuksesta mallityön, joka hyväksytetään ennen asennusta. Vasta tämän jälkeen tehdään varsinainen asennus, Järvinen toteaa.
Jari Järvinen toimii sähkötöiden valvojana Finnoon asemalla.
Erilaisten sähköasennusten ja niihin tarvittavien komponenttien, kaapeleiden ja massojen lukumäärät ovat hengästyttäviä. Pelkästään sähkökuvia Finnoon asemasta on yli tuhat, ja sähkökeskuksia asennetaan yli 100. Yhdelle asemalle tulee noin 4 500 valaisinta, 13 000 kappaletta sähkökaapeleita sekä 8 000 kappaletta erilaisia kytkimiä ja sähkörasioita.
– Tämä ei ole helppo projekti, sillä järjestelmiä on paljon ja niihin kaikkiin liittyy sähkö jollakin tavalla, Järvinen toteaa. Rakentamisen vaikeuskerrointa lisäävät olosuhteet ja yhteensovittamiset. Erilaisuutta maanpäälliseen rakentamiseen, kuten kauppakeskuksen tai asuintalon, on luontevaa avata vertauksella kerrostaloon. Kerrostaloon pystyy nostamaan materiaaleja kaikkiin kerroksiin useasta eri suunnasta, ovista ja ikkunoista. Maanalle rakennettaessa reittejä on vain muutama, ja rakentamisen edetessä niiden määrä vähenee entisestään.
– Töiden yhteensovittaminen on iso haaste, jonka ratkaiseminen vaatii kaikilta rakentamisen osapuolilta pitkän kokemuksen, projektituntemusta ja -osaamista sekä järjestelmäosaamista. Lisäksi olosuhteet asettavat kovat vaatimukset kaikille materiaaleille rakentamisen aikana, varsinkin erilaisille sähkö- ja kiinteistöautomaatio-laitteille, Järvinen kertoo.
Rakennusvaiheessa maanalla on kosteaa ja tilat pitää kuivattaa ennen kuin erilaisten komponenttien asennukset aloitetaan. Taloteknisten töiden tavoitteena, kuten länsimetron rakentamisessa ylipäätään, on pitkä käyttöikä. Kokonaisuus on moneen kertaan varmistettu. Jos esimerkiksi yksi tärkeä sähköjärjestelmä vikaantuu, on sille olemassa toinen varalla. Lisäksi varavoimakoneet ja UPS-laitteet takaavat virransyötön häiriötilanteissa ja ovat jatkuvassa valmiudessa takaamaan metron turvallisuuden.
Hallitukselle esiteltiin Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen tilannekatsaus. Tilannekatsauksen yhteydessä esiteltiin kattavat syksyn aikana tehdyt Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen aikataulu- ja kustannusriskiarviot. Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentaminen etenee hankesuunnitelman aikataulu- ja kustannusarvion mukaisesti.
Hallitus päätti esityksen mukaisesti Länsimetro Oy:n vakuutuksien hankinnoista.
Hallitus hyväksyi päivitetyt Corporate Governance ohjeet.
Hallitus valtuutti toimitusjohtajan myymään Länsimetron omistamat Jousenpuiston pysäköinti Oy:n osakkeet. Espoon kaupunki jatkaa liityntäpysäköintiä laitoksessa Länsimetron puolesta. Länsimetro Oy:n konsernirakenne on esitetty nettisivuilla
Seuraava hallituksen kokous on 22.1. 2020.
Lisätietoja: Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359 Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086 Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392
Länsimetron tulo on kiihdyttänyt Espoon kaupunkikehityksen uudelle vaihteelle. Lähivuosikymmeninä metron kasvukäytävälle on tulossa asuntoja, työpaikkoja ja palveluita jopa 30 miljardin euron arvosta.
Länsimetro on Olkiluodon ydinvoimalalaajennuksen jälkeen Suomen suurin rakennusurakka: Vuonna 2017 valmistunut metron ykkösvaihe Ruoholahdesta Matinkylään maksoi 1,2 miljardia euroa. Kivenlahteen päättyvän kakkosvaiheen kustannusarvio on 1,16 miljardia ja käyttöönottovuosi 2023.
Ykkösvaiheen kustannusylitykset ja aikataulun venymiset saivat julkisuudessa ylenpalttisesti huomiota, mutta vähemmän on puhuttu siitä, mitä metro mahdollistaa. Espoon kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen arvioi, että metropäätös ja metron rakentaminen ovat aiheuttaneet selvän kasvupiikin.
”Toki voi pohtia, olisiko sellainen syntynyt muutenkin bussi-Espooseen – ei varmaankaan näin vahvasti ja suurella volyymilla. Kaavoitamme pääosin yksityiselle maalle, ja siellä on nähtävissä vilkastumista. Valtaosa asemakaavoitettavista kohteista sijaitsee metrokäytävällä”, sanoo Hokkanen.
Espoon väkiluku kasvaa noin 1,5 prosenttia vuosittain. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2050 mennessä asukkaita tulee lisää 140 000–150 000, ja noin puolet tästä kasvusta eli 70 000 sijoittuu Hokkasen mukaan metron kasvukäytävän varrelle.
”Pari vuotta sitten laskimme kiinteistökehityksen jalostusarvon eli mitä rakentamista on syntynyt tai syntymässä neliöiden perusteella. Silloin päädyttiin lukuun 30 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.”
Tämä tarkoittaa noin 7,5 miljoonan uuden kerrosneliön rakentamista. Suurin osa tästä on asuntorakentamista, mutta myös työpaikkojen määrän odotetaan kaksinkertaistuvan metron kasvukäytävässä.
Hokkanen käyttää esimerkkinä kiinteistökehityksen mekanismista Niittykummun aluetta. Siellä on ollut paljon autoliikkeitä, mutta ne ovat nyt siirtymässä kauemmas ja tilalle tulee asumista ja palveluita.
”Tämä on metron tuomaa kehitystä: kun maan arvo nousee, toiminnot jotka eivät tarvitse keskeistä sijaintia siirtyvät muualle ja tilalle tulee arvokkaampaa toimintaa.”
Metron vaikutus näkyy myös asuntojen hintakehityksessä Espoossa.
”Asuntojen hinnat hilautuvat selkeästi pikkuhiljaa ylöspäin. Metrojen lähiseudut ovat haluttuja asua ja viettää vapaa-aikaa, koska Espoossa myös lähiluonto on kuitenkin aina siinä vieressä.”
Tärkeintä että metro kulkee maan alla
Onhan se vähän nurinkurista: tarvittiin miljardi-investointi maan alle mahdollistamaan monikymmenkertaiset investoinnit maan päälle.
”Kaupunkikehityksen kannalta tärkeintä on, että metro kulkee kokonaan maan alla. Tässä Länsimetro eroaa selvästi kantametrosta, josta suurin osa rakennettiin maan päälle, mikä on maankäytön kannalta hankalampaa. Ja kalliokaton on oltava vahva, jotta sen päälle voi rakentaa”, sanoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.
Vaikka metro rakennettiin maan alle, rakentajan pitää ymmärtää myös maan päällistä toimintaa.
”Kyllä meidän pitää ymmärtää ne kävijävirrat, miten ne kulkevat ja mistä kulkevat. Metroasemien läheisyydessä on tärkeää sekä fyysinen että koettu turvallisuus. Arkkitehtuuri ja valaistus vaikuttavat ihmisten tunteisiin. On huolehdittava opasteista ja erityisryhmien tarpeista”, listaa Saksi.
Keskeinen asia on myös sisäänkäyntien sijoittelu. Rakentajan pitää ottaa huomioon, että käyttäjävirrat muuttuvat ja kasvavat tulevaisuudessa.
”Kehittyvillä alueilla määrät eivät välttämättä vielä ole niin suuria, esimerkiksi kakkosvaiheen asemista Finnoossa ei alkuvaiheessa asu vielä juuri kukaan. Matinkylässä taas on kuukaudessa yli 400 000 nousua, mikä tekee siitä kuudenneksi vilkkaimman aseman koko metron varrelta”, sanoo Saksi.
Aluekeskuksiin tiiviyttä ja ruutukaavaa
Espoo on Hokkasen mukaan aina ollut perinteisestä eroava kaupunki: Se ei ole muodostunut torin ja kirkon ympärille. Sen sijaan Espoossa on ollut vanhoja aluekeskuksia, jotka ovat tiivistyneet ja kehittyneet.
”Nykyisin ne ovat keskustamaisia, niissä on tiiviit katutilat ja ruutukaavaa. Kun väestön kasvu on voimakasta, tavoitteena on että ytimet tiivistyvät. Keskustojen ulkopuolelta löytyy jopa väljähköjä pientaloalueita”, Hokkanen kuvaa.
Verkosto-Espoossa on viisi vahvaa täyden palvelun kaupunkikeskusta, joista kolme sijoittuu metrokäytävään. Tapiola ja Matinkylä ovat jo valmiin metron ykkösvaiheen varrella, Espoonlahti on tulevan kakkosvaiheen asema. Muutkin metroasemat ovat joko nykyisiä tai tulevia paikalliskeskuksia, joilla kaikilla on oma profiilinsa.
Koko länsimetron pituudeksi tulee 21 kilometriä ja uusia asemia on 13.
”Metroasemat ovat arkkitehtuuriltaan vetovoimaisia. On pyritty siihen, että jokainen asema on oman näköisensä ja kuvaa sen ympärillä olevaa maailmaa. Asemat ovat väljiä, valoisia ja turvallisia”, Saksi sanoo.
Kaupunkirakenteen tiivistäminen liittyy Hokkasen mukaan myös ilmastonmuutoksen torjuntaan ja Espoon kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin.
”Ympäristösyistä yritämme minimoida liikkumista niin, että keskusten lähellä pystyisi liikkumaan kävellen ja pyörällä. Tämä vaatii hyviä julkisia yhteyksiä sekä mielellään sitä, että lähistöllä sijaitsee myös työpaikkoja ja palveluita. Toimitilat ja liiketilat hakeutuvat sinne, missä on hyvät toimintaedellytykset: asiakkaita ja työntekijöitä”, Hokkanen sanoo.
Länsimetron kakkosvaihetta odotellessa liityntäliikenne busseilla ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Sen sijaan myös Länsimetro Oy:n puolella on havaittu pyöräilyn suosion kasvu.
”Pyöräily on se, mihin nyt panostamme. Kävimme esimerkiksi juuri Pasilan Triplassa katsomassa heidän pyörähotelliaan. Tutkimme myös yhdessä Espoon kaupungin kanssa, miten pyöräilyä voisi tukea. Se on parasta liityntäliikennettä, tiedämme että liityntäpyöräilyä tapahtuu jopa kolmen kilometrin etäisyydeltä metroasemasta”, kertoo Ville Saksi.
Tapiolan kulttuuriprofiili vahvistuu
Tapiola on hyvä esimerkki metron tuomasta muutoksesta. Puutarhakaupungiksi kutsuttu Tapiola on Espoon kaupunginosista tunnetuin ja profiloitunut arkkitehtuurin lisäksi myös kulttuurin keskuksena.
Yksin Lähitapiolan hallinnoima kiinteistörahasto on investoinut Tapiolaan 500 miljoonaa euroa. Kohteina ovat kauppakeskus Ainoa, jonka viimeisin laajennus valmistui tänä syksynä, sekä keskuksen päälle rakennettavat asunnot. Tapiolaan on tulossa 6000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä.
”Tapiolassa tulee säilyttää tietyt arvot, kuten avarat viheralueet näkymineen. Keskusta sen sijaan muuttuu, kun tehdään purkavaa uudisrakentamista ja sitä kautta turvataan palvelut”, Hokkanen kertoo.
Kim Simonssonin Emma jättää jäljen on muodostonut Tapiolan metroaseman maamerkiksi.
Tapiolan profiilia kulttuurikaupunkina on nostanut vuonna 2006 avautunut Weegee-talo, Aarno Ruusuvuoren arkkitehtuuria edustava entinen painorakennus ja suojelukohde. Siellä majailee useita museoita, joista näkyvin on Espoon modernin taiteen museo EMMA. Metron tulo on näkynyt EMMAn kävijäkunnassa selvästi, arvioi museonjohtaja Pilvi Kalhama.
”Metro mahdollistaa sen, että olemme houkutteleva kohde myös Helsingistä tulevien matkailijoiden näkökulmasta. Aiemmin olimme hankalasti saavutettava, nyt yhä useammin myös ulkomaalaiset matkailijat tavoittavat meidät”, kertoo Kalhama.
EMMAn kävijämäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa, ja Kalhaman mukaan metro on vaikuttanut tähän ainakin osin. Tänä vuonna kävijöitä oli marraskuun loppuun mennessä 125 800, kun koko vuoden 2018 kävijämäärä oli 125 400.
Sijainti sekä Tapiolassa että Weegee-talossa on Kalhaman mukaan tärkeä osa EMMAn identiteettiä, ja museo kehittääkin toimintaansa yhdessä sekä talon että Tapiolan muiden kulttuurilaitosten kanssa. EMMAn yhteistyökumppaneihin kuuluvat myös tapahtumat kuten April Jazz ja Espoo Cine.
”Tapiola itsessään edustaa modernia kaupunkisuunnittelua ja kunhan alueen uudistaminen valmistuu, se voi olla taiteen, designin ja arkkitehtuurin keskus. Täällä ja lähistöllä Otaniemessä on monta arkkitehtuurikohdetta – on Aaltoa, Erviä, Siréniä – ja mekin haluamme identifioitua niihin.”
Tapiolan profiili näkyy jo metroasemalla, missä matkustajia tervehtii Kim Simonssonin veistos Emma jättää jäljen.
”Emme ole kaupungin taidemuseo, mutta olemme halunneet edistää taiteen näkymistä ja kehittää ympäristöä taiteen avulla yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tapiolan metroasemalle lähdimme poikkeuksellisesti myös keräämään rahoitusta ja tuottamaan taidehanketta, koska hankkeen toteutus oli muuten vaarassa. Koimme sen niin tärkeäksi ja on ollut positiivista huomata, että veistos onkin otettu metroaseman maamerkiksi”, Kalhama kertoo.
Kaupunkikehitystä kaikilla asemilla
Vaikka suurin osa Länsimetron vaikutuksista kohdistuu Espooseen, samat kaupunkikehityksen ilmiöt näkyvät myös Helsingin puolella Lauttasaaren ja Koivusaaren asemilla. Lauttasaari on jo kokenut sekä asunto- että palvelurakentamisen nousun, Koivusaaren kehittäminen on vasta suunnitelmien asteella.
Espoon puolella Keilaniemi on kaupungin suurin ja valtakunnan mittakaavassakin merkittävä kansainvälinen yrityskeskittymä. Alueella sijaitsevat monet Suomen suurimmista yrityksistä, kuten Kone, Neste ja Fortum.
Keilaniemen kehittämiseen vaikuttaa metroaseman lisäksi Kehä I:n siirto tunneliin, joka mahdollistaa Tapiolan ja Keilaniemen tiiviimmän yhteyden ja uusien asuntojen rakentamisen.
”Keilaniemen ja Otaniemen asemanseudut ovat Espoon ainutlaatuinen kansainvälinen toimitilakeskittymä. Otaniemi on näistä vielä kansainvälisempi, mikä johtuu Aalto-yliopistosta ja lukuisista startup-firmoista, jotka siellä toimivat. Siellä on paljon opiskelijoita, näiden alojen työntekijöitä ja tutkijoita”, Hokkanen sanoo.
Aallon kampukselle ovat siirtyneet Helsingistä myös kauppakorkeakoulu ja taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu – tätä ei ilman metroa olisi tapahtunut. Siirtyjille on rakennettu uusia, arkkitehtonisesti laadukkaita tiloja täydentämään aiempaa arvokasta rakennuskantaa.
Urheilupuiston asemanseutu Tapiolan naapurissa on vasta kehityskaarensa alussa.
”Tällä hetkellä se on joko vihreää nurmikenttää tai autojen asfalttikenttää. Alueen eteläosassa asuntorakentaminen on jo käynnistynyt. Jatkossa yritämme monipuolistaa kehitystä niin, että pohjoisosiin tulisi vielä urheilutoimintaan liittyviä palveluita”, kertoo Hokkanen.
Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuutta rakentaa yhteensä 38 eri urakoitsijaa ja toimittajaa. Kaikki urakat on kilpailutettu ja rakentaminen etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti. Rakentajia on tällä hetkellä noin 1 200 ja pakollisen työmaaturvallisuuteen keskittyvän työmaaperehdytyksen on tähän mennessä käynyt noin 10 000 työntekijää.
Länsimetron kakkosvaiheen eli viiden aseman, varikon ja 14 kilometrin ratalinjan rakentaminen on suuren kokonsa takia jaettu urakoitsijakentälle sopiviin kokonaisuuksiin.
”Metron rakentaminen poikkeaa kokonsa takia merkittävästi muista rakennushankkeista, joissa perinteisesti on muutama eri alan toimija tai yksi päävastuullinen urakoitsija. Me tarvitsemme monta isoa toimijaa mukaan toteutukseen. Kaikki urakoitsijat on nyt kilpailutettu”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.
Kuusi eri louhintaurakoitsijaa yhdeksässä eri urakassa louhi rata- ja huoltotunnelit, varikon sekä asemat vuosina 2015-2018. Asemien ja radan rakentamisesta vastaa kuusi projektinjohtourakkaa ja 30 sivu-urakkaa. Sivu-urakat ovat läpi koko linjan ulottuvia toimintoja ja järjestelmiä, kuten pääsähkönjakelu, hissit ja liukuportaat, savunpoistopuhaltimet sekä kiskot ja ratapölkyt. Sammalvuoren varikkoa rakentaa työyhteenliittymä. Oma kokonaisuutensa on myös junan kulkua ohjaava asetinlaiteurakka. Hankkeen suunnitteluun on osallistunut noin 20 suomalaista suunnittelutoimistoa.
Projektinjohtourakoiden kilpailutus alkoi 2018 keväällä ja saatiin päätökseen 2018 syksyllä. Kuuden projektinjohtourakan arvo vaihtelee 43 miljoonasta eurosta 58 miljoonaan euroon. Samanaikaisesti asemien ja ratalinjan urakkakilpailutusten kanssa aloitettiin 30 sivu-urakan kilpailutus. Sivu-urakat saatiin kilpailutettua tavoiteaikataulun mukaisesti kesään 2019 mennessä lukuun ottamatta kameravalvonnan sivu-urakkaa, joka toteutettiin yhteistyössä HKL:n kanssa. Kameratoimittaja valittiin joulukuussa 2019. Sivu-urakoiden arvo on yhteensä yli 100 miljoonaa euroa.
Projektinjohtourakoitsijat ovat lisäksi kilpailuttaneet rakennuskohteisiinsa lukuisia rakennusteknisiä aliurakoitsijoita sekä asemien talotekniset urakoitsijat.
”Kokonaisuutena kilpailutus sujui onnistuneesti. Valitsemamme urakkamuoto osoittautui hyväksi valinnaksi. Saimme riittävästi kilpailua aikaiseksi ja osaavat toimijat vaativan hankkeen läpivientiin, ” Saksi jatkaa.
Asemien ja linjan rakentamisessa ollaan siirrytty betonirunkotyövaiheesta pintojen rakentamiseen ja taloteknisiin töihin sekä järjestelmäasennuksiin. Sammalvuoren maanalaisen metrovarikon rakentamisessa valmistaudutaan jo käyttöönottovaiheeseen. Tavoiteaikatauluna on luovuttaa asemat ja ratalinja teknisine järjestelmineen liikennettä operoivalla HKL:lle 2023 aikana.
Pääurakat:
Finnoon aseman rakennusurakka: Työyhteenliittymä LM Finnoo (GRK Infra Oy ja Aki Hyrkkönen Oy)
Kaitaan aseman rakennusurakka: Työyhteenliittymä YIT-ARE
Soukan aseman rakennusurakka: Työyhteenliittymä YIT-ARE
Espoonlahden aseman rakennusurakka: SRV Rakennus Oy
Kivenlahden aseman rakennusurakka: Skanska Infra Oy
Ratalinjan rakennusurakka: GRK Infra Oy
Sammalvuoren varikon rakennusurakka: Työyhteenliittymä Sammalvuori, (Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, EM Pekkinen Oy, Terrawise Oy ja Aro-Systems Oy)
Osallistumme Espoonlahden seurakunnan Soukan kappelin kuusitempaukseen koristelemalla joulukuusen. Seurakunta pystyttää Soukan kappelille kuusipuiston, jonka avajaisia vietetään sunnuntaina 15.12. klo 14. Kuusipuiston joulukuusien koristelusta vastaavat paikalliset toimijat. Yksi kuusista on Länsimetron koristelema. Soukan metroasema sijaitsee noin 300 metrin päässä kappelista, joten tulevaisuudessa kirkolle pääsee kätevästi myös metrolla.
Kuuset koristeineen lahjoitetaan vähävaraisille perheille 19.–20.12. Kuusia voi ihailla Soukan kappelin pihalla tähän saakka.
Hallitukselle esiteltiin Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen tilannekatsaus. Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentaminen etenee hankesuunnitelman aikataulu- ja kustannusarvion mukaisesti.
Hallitukselle esiteltiin talouden seuranta. Hallitus valtuutti talousjohtajan kilpailuttamaan ja tekemään sopimuksen korkeintaan 100 miljoonan euron rahoituksesta yhdessä tai useammassa lainassa. Rahoituksen kilpailutus tehdään yhteistyössä Espoon kaupungin rahoituksen kanssa.
Hallitukselle esiteltiin kakkosvaiheen Matinkylä-Kivenlahti osuuden suunnitelma liityntäpysäköinnin järjestämisestä.
Toimitusjohtaja esitteli hallitukselle HKL:n, HSL:n, Länsimetro Oy:n ja Espoon kaupungin asiantuntijoiden laatiman koko metron kapasiteettiselvityksen. Hallitukselle esiteltiin Länsimetron vastuullisen viestinnän periaatteet ja omistajalle suuntautuva raportointi.
Seuraava kokous 19.12.
Lisätietoja: Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359 Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086 Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392
Osallistumme Espoonlahden seurakunnan Soukan kappelin kuusitempaukseen koristelemalla joulukuusen. Seurakunta pystyttää Soukan kappelille kuusipuiston, jonka avajaisia vietetään sunnuntaina 15.12. klo 14. Kuusipuiston joulukuusien koristelusta vastaavat paikalliset toimijat. Yksi kuusista on Länsimetron koristelema. Soukan metroasema sijaitsee noin 300 metrin päässä kappelista, joten tulevaisuudessa kirkolle pääsee kätevästi myös metrolla.