Soukassa Kartanokulman pysäköintialueella tehdään pysäköintipaikkamuutoksia viikoilla 29–30, 13.7.–26.7.2020. Kartanonkulman pysäköintialueella yleisessä käytössä olevat pysäköintipaikat muutetaan väliaikaisesti lähialueen asukkaiden pysäköintipaikoiksi. Väliaikainen muutos pysäköintialueella johtuu Espoon kaupungin ja Länsimetron työmaista.
Lisätietoja:
Työmaan päivystävä puhelin (24/7): 040 628 8161
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700
Kivenlahden metroaseman huoltotunnelilla tehdään maanrakennustöitä maanantaista 29.6.2020 alkaen. Työt jatkuvat viikon 36 loppuun. Töistä voi aiheutua melua lähiympäristöön. Töitä tehdään ympäristökeskuksen määritteleminä työaikoina.
Huoltotunnelilla tehtävät rakennustyöt liittyvät Espoon kaupungin Kivenlahden metrokeskuksen lähiympäristön rakentamiseen, jossa Höyrylaivantieltä tulee yhteys metron huoltotunneliin.
Pahoittelemme töistä syntyvää häiriötä.
Lisätietoja:
Työmaan päivystävä puhelin (24/7): 050 402 3044
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700
Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentaminen on käynnissä kaikilla viidellä asemalla ja rataosuudella. Sammalvuoren varikon rakentamisessa on siirrytty testausvaiheeseen. Suomen suurimman automaatio-, talotekniikka- ja infrahankkeen aikataulua ja kustannuksia seurataan projektin tilannehuoneessa. Projekti etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaan.
Tilannejohtamisen keskus on tilannehuone, joka tuottaa reaaliaikaista tietoa rakentamisen eri osa-alueista. Tilannehuoneessa seurataan hankkeen aikataulua, kustannuksia, riskejä, laatuasioita, yhteistyön sujuvuutta ja työturvallisuutta.
Yhden länsimetron nykyaikaisen aseman rakentaminen vastaa tiloiltaan keskisuuren kauppakeskuksen rakentamista maan alle. Projektissa on mukana erilaisia toimijoita, joiden kaikkien on pysyttävä samassa aikataulussa ja puhallettava yhteen hiileen – kokonaisuus koostuu mm. rakennuttajasta, suunnittelijoista, laitetoimittajista, urakoitsijoista, sivu-urakoitsijoista ja viranomaisista.
Tilannehuoneeseen datan toimittaa urakoitsijat sekä länsimetron työmaiden valvonta. Tärkeää on, ettei hanketta johdeta yhdestä tietolähteestä tulleen tiedon varassa vaan useasta eri tietolähteestä koottu integroitu tilannetieto auttaa saamaan hankkeesta kokonaiskuvan. Tilannetiedon laatuun on myös panostettu. Tilannehuoneessa käsitellään ja jalostetaan tietoa, joka on ajallisesti tuoretta, oikeaa ja usean eri lähteen varmentamaa.
”Aikataulun osalta seuraamme esimerkiksi sekä projektinjohtourakoitsijan ilmoittamaa aikataulua että sivu-urakoiden etenemistä jokaisella asemalla. Aikataulun seurantaa tukee kustannusseuranta eri lähteistä sekä länsimetron oma työmailla tapahtuva valvonta. Lisäksi valvomme työmaakäynnein ja dokumentaation kautta töiden etenemistä”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.
Ilman tilannejohtamisen mallia ison kokonaisuuden seuranta ja aikataulun ja kustannusten varmistaminen olisi erittäin työlästä. Luotu malli on rakennettu erityisesti länsimetron kaltaisen ison hankkeen hallintaan Länsimetron ykkösvaiheen kokemusten perusteella. Projektin tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että jokainen urakka ja kokonaisuus valmistuu ajallaan.
”Tilannejohtaminen on datalla johtamista, jossa olemme edelläkävijöitä. Mallin avulla pystymme reagoimaan puutteisiin, laatuongelmiin ja aikatauluhaasteisiin ennen kuin ne uhkaavat koko hankkeen tavoitteita. Homman ydin on proaktiivinen töiden edistäminen ja ongelmiin puuttuminen ajoissa”, Saksi jatkaa.
Vuosi 2020 on kiivastahtinen rakennusvuosi Matinkylä-Kivenlahti-osuudella. Rakentamisen painopiste on kevään aikana siirtynyt runkotöistä pinta- ja sisärakennustöihin, talotekniikkaan ja automaatioasennuksiin. Länsimetron osalta rakentaminen päättyy kaikkien viiden aseman ja 16,5 kilometrin rataosuuden luovuttamiseen samanaikaisesti metro-operaattorin käyttöön vuoden 2023 aikana.
Matinkylä–Kivenlahti-projektin ympäristövaikutuksia arvioitiin seuraamalla muun muassa rakentamisen hiilidioksidipäästöjä ja vaikutuksia pohjaveteen. Lisäksi yleisöpalautteen määrää seurattiin läpi rakentamisen.
Länsimetron kokoama ympäristöselonteko koostaa yhteen Länsimetron toisen vaiheen rakentamisen ympäristövaikutukset vuosilta 2014–2019.
Länsimetron ympäristöpäällikkö Kati Vesikallion mukaan ympäristöselonteon laatiminen ei ole yleinen käytäntö infrarakentamisessa. Länsimetro halusi kuitenkin vastuullisuussyistä raportoida toisen vaiheen rakentamisen ympäristövaikutuksista julkisesti.
– Olemme aina pyrkineet vastuulliseen toimintaan ja kertomaan toiminnastamme sekä sen vaikutuksista avoimesti. Ihmiset ovat nykyään todella ympäristötietoisia ja rakentamisen ympäristövaikutuksiin kiinnitetään paljon huomiota, joten halusimme koostaa kaiken olennaisen tiedon kätevästi paketoituun muotoon, Vesikallio kertoo.
Raportissa esitettyä tietoa kerättiin useista lähteistä, muun muassa Länsimetron omista tietokannoista ja urakoitsijoilta, jotka täyttivät tunnollisesti tiedonkeruulomakkeita läpi seuranta-ajan.
– Urakoitsijoille kuuluu iso kiitos eikä heidän merkitystään raportin kokoamisessa saa unohtaa. Ympäristöselonteko ei missään nimessä ole standardi infrarakentamisessa ja oli ilahduttava huomata, miten myönteisesti he suhtautuivat raportointiin, Vesikallio kiittelee.
72 prosenttia rakentamisen hiilijalanjäljestä muodostui rakennusmateriaaleista
Ympäristöselontekoon tehtiin suuntaa antava hiilijalanjälkilaskelma, jonka mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä suurin osa (72 %) koko Matinkylä–Kivenlahti-projektin hiilijalanjäljestä on muodostunut rakennusmateriaaleista. Seuraavaksi suurimmat osuudet ovat muodostuneet louheen ja jätteiden kuljetuksista (13 %) sekä polttoaineista (9 %).
Vesikallio uskoo, että materiaalitehokkuuteen kiinnitetään tulevaisuudessa enemmän huomiota infrarakentamisessa.
– Sen lisäksi, että kaikki tehdään lakimääräysten mukaisesti, materiaalitehokkuus tulee olemaan entistä tärkeämpi osa vastuullista rakentamista. Materiaalitehokkuus säästää luonnonvaroja ja vähentää jätteiden määrää, mikä osaltaan hillitsee työmaan hiilidioksidipäästöjä. Tämä tuntuu olevan rakennusalan toimijoiden yhteinen tavoite, ja Länsimetro haluaa rakennuttajana olla mukana tukemassa tätä kehitystä, Vesikallio toteaa.
Rakentamisella ei vaikutusta pohjaveden laatuun
Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-projektin mahdolliset haittavaikutukset rakennusalueen pohjaveteen tunnistettiin jo suunnitteluvaiheessa. Pohjaveden pinnan tason ja pohjaveden laadun tarkkailu aloitettiin vuonna 2014 ja Espoon kaupungin seurantatietoja hyödynnettiin tarkkailussa vielä pidemmältä ajalta.
Ennen rakentamisen aloittamista pohjaveden pintaa seurattiin neljä kertaa vuodessa. Rakentamisen myötä mittausmääriä lisättiin.
Seurantatiedot ennen ja jälkeen rakentamisen osoittavat, ettei Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-projektin louhinta- ja rakennustöillä ole ollut todettavaa vaikutusta vedenlaatuun. Pohjaveden pinnan tason ja laadun tarkkailua jatketaan vielä ympäristöviranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti vuonna 2020.
Toisen vaiheen rakentaminen kiinnostaa yleisöä
Länsimetro-projektin etenemisestä on järjestetty säännöllisin väliajoin keskustelu- ja infotilaisuuksia, joihin yleisöllä on ollut vapaa pääsy. Tilaisuuksia on järjestetty Matinkylä–Kivenlahti-projektin eri vaiheissa vuodesta 2014 lähtien yhteensä 42 kertaa.
Sidosryhmiä on myös kehotettu antamaan palautetta puhelimitse tai nettisivujen palautelomakkeen kautta. Ajallisesti palautteita on kertynyt eniten Matinkylä–Kivenlahti-projektin louhintavaiheessa. Suurin osa palautteista on koskenut melua ja tärinää (44 % kaikista palautteista) sekä katselmuksia ja vaurioita (23 % kaikista palautteista).
– On mukavaa, että ihmisiä kiinnostaa meidän tekemisemme. Olemme halunneet tarjota toimivat palautekanavat ja satsanneet siihen, että vastaamme palautteisiin ja reagoimme niihin oikealla tavalla. Palautteisiin on reagoitu muun muassa tarkistamalla vaurioita, tehostamalla työmaateiden puhdistusta ja ohjaamalla työmaiden toimintaa meluvalituksien perusteella, Vesikallio toteaa.
Teksti: Teemu Pynnönen
Kuva: Timo Kauppila
Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2020-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa.
Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden radan päällysrakenneurakka alkoi kesäkuun alussa. Päällysrakenneurakan ensimmäinen vaihe, pohjasepelöinti ja runkomelueristys, käynnistyi viikolla 24. Pohjasepelin toimittaja on Rudus.
Matinkylä-Kivenlahti-osuuden radan pohjasepelöinti alkoi keskiviikkona 10.6.2020. Sepelöinnissä radan pohjalle asetetaan sepeliä tukikerrokseksi, joka pitää metroraiteen oikeassa asennossa, jakaa metroliikenteen aiheutuvat kuormat alusrakenteelle sekä muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan. Sepeli tukee rataa myös sivuttaissuunnassa. Sepelikerroksen alle asennetaan molempiin tunneleihin koko matkalle runkomelueriste, joka varmistaa sen, että metrojunan aiheuttama runkomelu ei kantaudu yläpuolella oleviin kiinteistöihin. Runkomelua syntyy metrojunien kulkiessa kiskoilla aiheuttaen maan päällä oleviin rakennuksiin tärinää ja melua. Tämä melu vaimennetaan runkomelueristeillä.
Sepeli tuodaan tunneliin kuorma-autoilla, yhdellä kuormalla sepeliä saadaan noin viiden metrin alueelle. Ratatunnelia on yhteensä 17,5 kilometriä ja sepeliä levitetään koko tälle matkalle. Koko osuudelle tarvitaan yhteensä noin 3 500 sepelikuormaa. Pieniä määriä sepeliä on varastoitu Hyljetielle, mutta valtaosa kuorma-autoista tulee metrotyömaille suoraan Ruduksen sepelipisteistä. Tämä tarkoittaa säännöllistä kuorma-autoliikennettä metrotunneliin. Kuorma-autoja kulkee tunneliin käytännössä noin 20 minuutin välein. Pohjasepelöintitöiden edetessä tunnelissa sepeliä kuljettavien kuorma-autojen kulkureitit muuttuvat. Tunnelissa kuorma-auto kippaa sepelin oikeaan kohtaan radalla, jossa sepeli levitetään kaivinkoneella runkomelueristeen päälle.
Sepelin lisäksi päällysrakenneurakka sisältää kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen, joiden jälkeen uudelle osuudelle päästään tekemään metrojunan koeajoja vuoden päästä kesällä. Voit seurata päällysrakenneurakan ja muutamien muiden rakennustöiden etenemistä asemilla ja ratalinjalla rakentamisen sivulta.
Hallitus hyväksyi esityksen Länsimetron kakkosvaiheen päällysrakenneurakkaan liittyvien kiskojen kiskokuljetuksista. Matinkylä-Kivenlahti-osuuden kiskot kuljetaan Vuosaaresta liikenteellä olevan osuuden läpi Matinkylään asentamista varten. Kiskot ovat 120 metriä pitkät, jolloin niitä ei rataosuudelle saada muutoin kuin HKL:n yökuljetuksina liikenteellä olevan metron läpi.
Hallitus hyväksyi esityksen Espoonlahden aseman yhteyteen toteutettavista pyöräliityntäpaikoista.
Hallitus hyväksyi asiantuntijapalveluiden puitekilpailutuksen. Puitekilpailutus toteutettiin julkisena hankintana.
Hallitus hyväksyi Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakennuttamispalveluiden sisällön ja kattohinnan tarkistuksen.
Hallitukselle esiteltiin Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen ja kustannusseurannan tilannekatsaus tilannehuoneen näkymän kautta. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.
Hallitukselle esiteltiin Matinkylä-Kivenlahti-osuuden käyttöönoton suunnittelun tilannetta. Käyttöönoton suunnittelu etenee aikataulun mukaisesti.
Seuraava hallituksen kokous on 27.8.2020.
Lisätietoja:
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086
Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392
Koivusaaren metroaseman lattian pintojen uusiminen alkoi 1.6.2020. Lattia on viimeistelyjä vaille purettu juhannukseen mennessä. Lattian uusiminen on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Purkuvaiheen kanssa osittain samanaikaisesti on tehty lattiarakenteen pohjatöitä. Pohjatyöt jatkuvat juhannuksena ja juhannuksen jälkeisillä viikoilla rytmitetysti uuden mosaiikkibetonilaatoitustyön kanssa. Työmaa-alue on erotettu metroliikenteeltä, eikä aseman ohi kulkeva metroliikenne häiriinny korjaustöistä. Työmaan toiminnasta ei aiheudu merkittävää häiriötä naapurustolle.
Kesäkuun lopulla aloitetaan uusien lattialaattojen asentaminen. Asennettavat laatat saapuvat Koivusaaren metroasemalle tällä ja ensi viikolla. Laattojen asentamisen jälkeen metroasemalla suoritetaan tarvittavat viimeistelytyöt, loppusiivous ja työmaan purkaminen, jonka jälkeen asema on valmis avattavaksi matkustajaliikenteelle elokuussa.
Länsimetro Oy uusii Koivusaaren metroaseman laituritason lattiapinnan kesällä 2020 laiturin mosaiikkibetonilattiassa havaittujen halkeamien vuoksi. Lattian uusimisen toteuttaa SRV Rakennus Oy. Koivusaaren asema on suljettu lattian uusimisen ajan 1.6.–5.8.2020, jolloin metrojunat eivät pysähdy asemalla ja aseman sisäänkäynti on suljettu. Koivusaaren metroaseman lattian uusimisen etenemistä kerrotaan Koivusaaren aseman sivuilla.
Lisätietoa vaihtoehtoisista liikenneyhteyksistä hsl.fi/koivusaari2020
HSL vastaa vaihtoehtoisista liikenneyhteyksistä tiedottamisesta. Alueen vaihtoehtoisina liikenneyhteyksinä toimivat bussilinjat 20 ja 104. Lisätietoa saa sivustolta hsl.fi/koivusaari2020 ja tiedot näkyvät myös Reittioppaassa.
Lisätietoja lattiapinnan uusimisesta
Koivusaaren metroaseman remontti, työmaan 24/7-puhelin: 044 980 4326
Projektipäällikkö Reima Liikamaa, reima.liikamaa(at)srv.fi
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13): 050 377 3700
Rakentaminen etenee länsimetron kaikilla viidellä uudella asemalla, ratalinjalla ja maanalaisella metrovarikolla. Rakennusurakoiden työt rungon osalta ovat loppusuoralla. Metroasemien sisäänkäyntirakennusten ja kuilujen rungot ja maanpäälliset osuudet ovat tänä vuonna nousseet maan pinnalle ja tulleet näkyviksi osiksi asuinalueita. Rakennustyöt ovat edenneet pinta- ja sisärakennustöihin sekä taloteknisiin asennuksiin. Talotekniset työt kuten LVI- ja sähkötyöt ovat käynnissä kaikilla asemilla. Metron eri järjestelmien asennukset myös käynnissä laajalla rintamalla. Metrovarikko Sammalvuoressa on puolestaan jo käyttöönottovaiheessa. Alla näet esimerkkien omaisesti, mitä työmailla tapahtuu kesällä 2020.
Finnoon asemalle tulee Suomen pisimmät liukuportaat.
Liukuportaat ovat keskeinen osa liikkumista metroasemalla. Esimerkiksi Finnoossa liukuportaiden haalaukset käynnistyvät kesäkuun lopulla. Suomen pisimpien liukuportaiden nostokorkeus on noin 34,5 metriä ja runkojen pituus noin 78 metriä.
Dokumentit
Rakentamisen aikana syntyy valtava määrä erilaisia rakennusteknisiä dokumentteja, kuten toteutussuunnitelmia, urakoitsijan suunnitelmia, huoltodokumentteja ja tarkastusasiakirjan dokumentteja. Finnoon aseman rakentamiseen liittyen on jo syntynyt lähes 17 000 dokumenttia.
Metrojärjestelmiä on yli 50.
Erilaisten sähköasennusten ja niihin tarvittavien komponenttien, kaapeleiden ja massojen lukumäärät ovat mittavia metroliikenteen ja metroasemien toiminnan kannalta. Yhdelle asemalle tulee noin 4 500 valaisinta, 13 000 sähkökaapelia ja 8 000 kytkintä ja sähkörasiaa. Esimerkiksi Kaitaan asemalla sähkötyöt ovat noin puolivälissä ja lopullisen sähkön vastaanottaminen oli mahdollista toukokuussa. Tämän jälkeen alkoi ensimmäisten testausten tekeminen.
Varavoimakoneet
Varavoimakone varmistaa metroaseman turvallisen käytön sähkökatkon sattuessa ja turvaa ihmisten poistumisen metroasemalta. Kaitaan varavoimakone asennetaan paikoilleen kesällä.
Soukassa metroaseman sisäänkäynnit ovat jo näkyvä osa asemaympäristöä.
Soukan sisäänkäynneillä tehdään julkisivu- ja vesikattotöitä ja taloteknisiä asennuksia. Soukantorin sisäänkäynnin julkisivun erikoismaalattua, väriä vaihtavaa metallilevyä ja lasia asennetaan kesäkuussa.
Hissit ovat keskeinen osa esteetöntä liikkumista asemalla. Hissien asennustyöt valmistuvat Soukassa alkusyksystä.
Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Viimeinen asemille tuleva puhallin haalattiin ja asennettiin touko-kesäkuun taitteessa Espoonlahteen.
Paloliukuovet ja -rullaovet
Tulipalon sattuessa paloliukuovet ja -rullaovet osastoivat metroaseman tiloja paloilta suojatuiksi. Esimerkiksi Espoonlahdessa ovien asennustyöt alkavat kesän aikana.
Kaikille asemille tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria.
Taiteilija Kalle Mustosen teos ”Kulkijat” asennetaan syksyllä pääteasemalle Kivenlahteen. Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, metrolaiturin keskiosassa olevaa puista humoristista hahmoa. Pienempi hahmoista on kesäkuussa pintakäsittelyä vaille valmis, isompaa hahmoa pintalaudoitetaan.
Kesäkuussa varikolla on käynnissä skenaariotestaukset.
Kaikki varikolle asennetut järjestelmät on ensin testattu itsenäisestä, ja sen jälkeen varmistetaan, että järjestelmät toimivat yhdessä. Näissä skenaariotesteissä testataan eri järjestelmien väliset toiminnot poikkeustilanteissa, kuten tulipalon sattuessa huoltohallissa, ja varmistetaan, että järjestelmät toimivat kuten pitääkin.
Kiskoja asennetaan yhteensä 34 kilometriä.
Kiskojen asentaminen on osa päällysrakenneurakkaa, jossa ensin asennetaan tärinäeste, tukikerrossepeli, pölkyt ja niiden päälle kiskot. Päällysrakenneurakka alkoi kesäkuussa ja etenee Matinkylästä kohti länttä.
Mikko Mauro kokoustaa päivittäin lukuisten eri tahojen kanssa. Kokousten pääteemana on usein turvallisen ja toimivan metron rakentaminen.
Länsimetron suunnittelunohjauksessa paloturvallisuusasiantuntijana toimivan Mikko Mauron päivät täyttyvät palavereista Länsimetron eri sidosryhmien kanssa. Palavereissa on käsiteltävän aiheen mukaan läsnä niin Länsimetron omia suunnittelijoita, HSL:n edustajia, urakoitsijoita kuin viranomaisiakin.
Mauron mukaan laajalla ja perusteellisella sidosryhmäyhteistyöllä on selkeä tarkoitus.
– Olemme alusta asti halunneet hyödyntää suunnittelunohjauksessa laajan sidosryhmäjoukon asiantuntemusta, koska tavoitteenamme on rakentaa mahdollisimman turvallinen ja toimiva metrolinja. Yhteistyö sidosryhmien kanssa on erittäin sujuvaa ja siitä on merkittävä hyöty tavoitteemme saavuttamisessa, Mauro toteaa.
Mauro on myös tyytyväinen viranomaisyhteistyön laatuun Matinkylä–Kivenlahti-projektin suunnittelunohjauksessa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on ollut mukana kattavasti hankkeen kaikissa vaiheissa ja poliisilta Länsimetro on saanut hyviä näkemyksiä asemien ja asemaympäristöjen turvallisen toteutuksen varmistamiseksi.
Yhteistyön sujuvuutta edesauttaa myös Mauron oma työhistoria. Hän toimi kymmenen vuotta palomiehenä ennen siirtymistään paloteknisen suunnittelun pariin.
– Yhteistyö viranomaisten kanssa on ollut erittäin tiivistä ja toimivaa. Taustani takia ymmärrän hyvin pelastusviranomaisten tarpeita ja olen pystynyt varmistamaan, että huomioimme jo suunnitteluvaiheessa kaikki olennaiset asiat heidän näkökulmastaan, Mauro kertoo.
Vaikka Länsimetro on asettanut turvallisuuden suhteen riman todella korkealle, se ei ole Mauron mukaan tapahtunut asemien viihtyvyyden tai estetiikan kustannuksella. Hänen mukaansa asemien viihtyvyys on merkittävä tekijä turvallisuudenkin kannalta.
– Olemme yhdessä suunnittelijoiden kanssa keskittyneet ratkaisuihin, jotka ovat toimivia niin turvallisuuden kuin viihtyvyydenkin osalta. Avarat ja valoisat tilat ovat tärkeitä turvallisuuden kannalta, sillä ne luovat omalta osaltaan turvallisuudentunnetta matkustajien keskuudessa ja helpottavat pelastusviranomaisten toimintaa hätätilanteissa, Mauro sanoo.
Metrovarikko Sammalvuoressa on jo edennyt käyttöönottovaiheeseen. Käyttöönottovaiheessa varmistetaan, että rakenteet ja tekniset järjestelmät ovat toteutettu kaikkien vaatimusten mukaan. Mauron mukaan käyttöönottovaiheen painopistealueet ovat turvallisuuden osalta selkeät.
– Ensimmäiseksi meidän on itse pystyttävä varmistumaan valmiin ympäristön turvallisuudesta. Tämän osoittamisessa dokumentaatiolla on keskeinen rooli. Näiden edellytysten täyttyessä voidaan luottavaisin mielin edetä kohti viranomaistarkastuksia ja matkustajaliikenteen käynnistämistä, Mauro toteaa.
Teksti: Teemu Pynnönen
Kuva: Timo Kauppila
Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2020-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa.
Länsimetron rakenteilla olevat viisi asemaa ja 17,5 kilometriä ratalinjaa kytketään kesän aikana valtakunnalliseen sähköverkkoon. Rakentamisen aikana työmaat ovat saaneet sähkönsä urakoitsijan väliaikaisilla kaapeloinneilla. Liikennöinnin aikaiseen sähköverkkoon siirtyminen on edellytys Länsimetron yli 50 järjestelmän testauksen aloittamiselle. Ensimmäisinä sähköt saa Finnoon ja Kaitaan asemat tällä viikolla.
Länsimetron kakkosvaiheelle Matinkylä-Kivenlahti on asennettu yli 50 kilometriä keskijännitekaapelia, joka toimii Matinkylä-Kivenlahti rataosuuden sähkönjakelun pääverkkona. Ensimmäisenä sähköverkkoon kytkettiin 8.6. Finnoon asema ja tällä viikolla myös Kaitaan asema. Muut kolme asemaa, rataosuus ja Sammalvuoren varikko kytketään kesän ja syksyn aikana.
Nykyaikaiset metroasemat tarvitsevat paljon sähköä. Erilaisten sähköasennusten ja niihin tarvittavien komponenttien, kaapeleiden ja massojen lukumäärät ovat merkittäviä. Esimerkiksi Finnoon asemasta sähkösuunnitelmia on yli tuhat, ja sähkökeskuksia asennetaan yli 100. Yhdelle asemalle tulee keskimäärin noin 4 500 valaisinta, 13 000 kappaletta sähkökaapeleita sekä 8 000 kappaletta erilaisia kytkimiä ja sähkörasioita.
”Lopulliseen sähkönjakeluun siirtyminen on edellytys testausvaiheen alkamiselle. Länsimetrossa on yli 50 erilaista järjestelmää, joiden testaus etenee moniportaisesti siten, että ensin kutakin järjestelmää testataan yksin, sitten yhdessä ja lopuksi vielä viranomaistarkastusten yhteydessä eri poikkeustilaskenaarioissa. Testausvaihe alkaa vaiheittain tämän vuoden lopulla asemien rakentamisen edetessä”, kertoo Länsimetron tekninen johtaja Raimo Kaunismäki.
Vuosi 2020 on kiivastahtinen rakennusvuosi länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella. Rakentamisen painopiste on kevään aikana siirtynyt runkotöistä pinta- ja sisärakennustöihin, talotekniikkaan ja automaatioasennuksiin. Jokaisella viidellä metroasematyömaalla ja ratalinjan työmaalla on käynnissä useita urakoita ja entistä enemmän toimijoita. Päällysrakenneurakka on myös alkanut. Urakassa asennetaan mm. ratasepeli, pölkyt ja ratakiskot. Sammalvuoren metrovarikolla on edetty jo testausvaiheeseen. Varikko valmistuu tänä vuonna. Kokonaisuutena hanke etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.
Tavoiteaikatauluna on luovuttaa asemat ja ratalinja teknisine järjestelmineen liikennettä operoivalla HKL:lle vuoden 2023 aikana. Länsimetro Oy jää osuuden omistajaksi ja kehittäjäksi.
