Uutiset

Metroliikenteen alkaessa monen uuden aseman läheisyydessä on käynnissä rakennustöitä – pyöräpysäköintiin panostetaan

Espoon kaupunginhallitus päätti 10.2.2020, että osa Länsimetron autojen liityntäpysäköintipaikoista korvataan laadukkaalla pyöräpysäköinnillä metroasemien läheisyydessä. Kaikilla Espoon metroasemilla ennustetaan olevan vuonna 2030 yhteensä 3 100 ja vuonna 2050 noin 3 900 liityntäpyöräilijää. Liityntäpyöräilyn volyymi on yli kaksi kertaa niin suuri kuin henkilöautoilla.

Mahdollisuudet pyörien liityntäpysäköintipaikkojen lisäämiseen Länsimetron varrella on kartoitettu ja pyörien liityntäpysäköintipaikoille on laadittu Espoon kaupungin suunnitteluohje. Länsimetro toteuttaa vähintään hankesuunnitelmassa määritetyt pyörä- ja autoliityntäpaikat ja tekee mahdollisuuksien mukaan laadullisia ja määrällisiä parannuksia pyöräpysäköintiin myös jo käytössä olevilla Espoon metroasemilla.

Ilmakuva Finnoon metroaseman Finnoonsillan sisäänkäynnistä. Sisäänkäynnillä on viherkatto. Sisäänkäynnin edessä on katettuja pyöräpaikkoja.
Esimerkiksi Finnoon metroaseman Finnoonsillan sisäänkäynnillä on alkuvaiheessa 72 katettua pyöräliityntäpaikkaa ja Finnoonsillan alikulun yhteydessä 142 paikkaa.

Suosittu kaupunkipyöräpalvelu ei ulotu liikenteen alkaessa uusien asemien läheisyyteen. Seuraava kaupunkipyörien sopimuskausi alkaa 2026, jolloin palvelun laajentaminen on mahdollista. Kaupunkipyörät | espoo.fi

Asemaympäristöjen rakentaminen vaikuttaa liikkumiseen

Osa liityntäpysäköintipaikoista niin autoille kuin pyörille voidaan toteuttaa vasta siinä vaiheessa, kun metroasemien läheisyydessä käynnissä oleva muu rakentaminen valmistuu tulevina vuosina. Asemien ympäristön rakentuminen ja kehittyminen vaikuttaa myös, miten metron eri sisäänkäyntejä voidaan avata matkustajakäyttöön. Esimerkiksi Kivenlahdessa vain toinen aseman kahdesta sisäänkäynnistä voidaan avata matkustajakäyttöön liikenteen alkaessa: matkustajien käytössä on Kivenlahdentorin sisäänkäynti. Finnoossa puolestaan aseman ympäristön keskeneräisyys vaikuttaa matkustajien liikkumiseen vielä vuosia.

Ilmakuva Kivenlahden metroaseman Kivenlahdentorin sisäänkäynnistä.
Kivenlahden metroaseman Kivenlahdentorin sisäänkäynti  (kuvassa etualalla) on matkustajien käytössä metroliikenteen alkaessa. Kivenlahdentien sisäänkäynti otetaan käyttöön, kun sisäänkäynnin ympäristön rakentaminen valmistuu.

Liityntäpysäköintiin tulee ohjaamaan sähköinen opastejärjestelmä, joka ilmoittaa vapaana olevien paikkojen määrän. Opasteet tulevat pääväylille: Länsiväylä, Soukanväylä ja Kauklahdenväylä.

Länsimetro Oy varautuu kuitenkin tulevaan kaupunkikehitykseen rakentamalla sisäänkäynnit siten, että metro palvelee käyttäjiään myös tulevaisuudessa. Kaikissa vaiheissa matkustajille on taattava turvallinen ja esteetön kulku metroasemien läheisyydessä käynnissä olevasta muusta rakentamisesta huolimatta.

Länsimetron rakentamisen verkkosivuilla voi tutustua asemittain sisäänkäyntien sijainteihin ja liikkumiseen asemilla sekä rakentamisen etenemiseen ja aikatauluun.  Tarkemmat tiedot liikkumisesta asemien läheisyydessä selviävät lähempänä liikenteen alkamista. Arvion mukaan uusi osuus avataan liikenteelle 2023 aikana. Aikataulu selviää testausvaiheen edetessä.

”Asemat kertovat alueen tarinaa” – Länsimetrossa on meneillään jättimäinen julkisen taiteen projekti

Länsimetron uudet asemat tarjoavat käyttäjilleen myös taidetta eri muodoissa. Teoksilla halutaan tuottaa iloa, kertoa asemien ympäristöstä ja tukea alueen identiteettiä.

Kun liikenne Länsimetron kakkosvaiheessa käynnistyy vuonna 2023, valot heijastuvat Espoonlahden aseman katossa kuin väreilevän veden pinnasta. Ajoittain matkustajat kuulevat myös äänitaidetta: hyräilystä lauluksi kasvavaa ihmisääntä tai aaltojen ääntä muistuttavaa kuoroa.

”Mietin, mikä voisi tuoda tilaan lisämerkityksen: minua kiehtoo ihmisääni, sen lämpö ja läsnäolo”, kertoo Espoonlahden valo- ja ääniteoksen Varjot veden pinnalla suunnitellut taiteilija Hans Rosenström.

Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos liittyy kiinteästi aseman sinisävyiseen arkkitehtuuriin. Asema kuvattu maaliskuussa 2021. Kuva: J-P. Olli.

 

Rosenström on yksi viidestä taiteilijasta, joiden töitä parhaillaan toteutetaan rakenteilla oleville metroasemille. Vuonna 2018 käynnistetty projekti on merkittävä julkisen taiteen hanke sekä Espoon että koko valtakunnan mittakaavassa.

”Tämähän on ihan jättimäinen verrattuna niihin julkisen taiteen hankkeisiin, joita yleensä teemme. Metroon pääsee niin moni ihminen, se on aidosti kaikille mahdollinen tapa kohdata taidetta. On tärkeää tuoda ihmisten arkeen tätä kädenjälkeä”, sanoo Espoon kulttuurijohtaja Susanna Tommila.

Espoossa on hyväksytty vuosi sitten julkisen taiteen periaatteet, joissa käsitellään esimerkiksi julkisen taiteen roolia, laatuvaatimuksia ja rahoitusmalleja. Länsimetron taiteen kustannusarvio on 1,2 miljoonaa euroa.

”Länsimetron yhteydessä puhutaan promillesta hankkeen kustannuksista, ja silläkin on saatu mahtavia teoksia. Yritämme kaikin tavoin tehdä ihmisten liikkumisesta, elämästä ja arkiympäristöstä viihtyisää taiteen avulla”, Tommila kertoo.

Länsimetron kakkosvaiheen aikataulu pitää

Länsimetron kakkosvaiheen eli Matinkylän ja Kivenlahden välin rakentamisen kokonaisvalmius oli kesäkuussa jo 89 prosenttia.

Testausvaihe on alkanut yksittäisten komponenttien pistetestauksista, joista edetään vähitellen kokonaisten järjestelmien testaamiseen. Eri järjestelmiä kuuluu Länsimetroon kaikkiaan 52.

Tähän mennessä on testattu esimerkiksi varavoimakoneita ja savunpoistopuhaltimia.

Liikennöinti alkaa suunnitelmien mukaan 2023, ja Länsimetro luottaa aikataulun pitävyyteen.

”Kulkijat” asennettuna ja suojattuna Kivenlahden asemalla. Teospari muodostuu Kalle Mustosen puisista humoristisista hahmoista.

Länsimetron taidehankinnat ovat omassa mittaluokassaan myös saavuttamansa yleisön perusteella. Yhteen metrojunaan mahtuu kolmen ison raitiovaunun, kymmenen kaupunkibussin tai 300 henkilöauton verran matkustajia. Länsimetron asemilla liikkuu siis päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Taideprojektia pohjustettiin jo Länsimetron ykkösvaiheessa Tapiolassa, Keilaniemessä ja Niittykummussa. Näistä vahvimmin on noussut esiin Tapiolan metroasemalle hankittu Kim Simonssonin Emma-veistos, josta on tullut toivotunlainen Tapiolan symboli.

Suunnistusapua ja yhteistä identiteettiä

Metroasemien taiteella on monenlaisia vaikutuksia, sekä korkealentoisia että käytännöllisiä. Käytännöllisimmillään taideteokset auttavat asemien käyttäjiä suunnistamaan maan alla. Tutkimuksista tiedetään, että taide-elämykset jopa edistävät ihmisten fyysistä terveyttä.
Taide on Länsimetron arkkitehtipääsuunnittelija Hannu Mikolan mukaan oleellinen osa asemakokonaisuutta eli sitä mitä matkustajille tarjotaan kyydin lisäksi.

”Meillä on erityinen vastuu siitä, että ympäristön pitää olla korkealuokkainen ja viihtyisä. Se voi ehkä ajan oloon tarjota myös uusia näkökulmia rakenteita ja teoksia katsellessa”, sanoo Mikola.

Antti Tantun teos ”Juurtuminen” Kaitaan asemalla toukokuussa 2021.

Metroasemien taide lisää myös käyttäjien turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa paikallista identiteettiä.

”Taide peilaa asuinympäristöä ja siellä asuvia ihmisiä, mutta myös synnyttää yhteistä identiteettiä”, sanoo kulttuurijohtaja Tommila.

Taiteen on siis istuttava alueen ja sen metroaseman arkkitehtuuriin, korostaa Länsimetron viestintäjohtaja Satu Linkola.

”Kerromme näillä asemilla alueen tarinaa ja taiteen pitää sopia tähän tarinaan. Haluamme luoda viihtyisyyttä ja vau-efektiä sekä herättää tunteita – mielihyvää, ylpeyttä ja iloa”, listaa taidevalinnat tehneeseen työryhmään kuuluva Linkola.

Taidetyöryhmässä ovat olleet mukana Länsimetron Oy:n edustajien lisäksi kakkosvaiheen asemien pää- ja arkkitehtisuunnittelijat, Pilvi Kalhama Espoon modernin taiteen museo EMMAsta, kulttuurijohtaja Susanna Tommila ja taidekoordinaattorina hankkeessa toimiva kuvataiteilija Jaakko Niemelä.

Niemelän mukaan taiteilijoita alettiin valita siinä vaiheessa, kun asemien pintaratkaisut alkoivat olla selvillä.

”Arkkitehdeiltä tuli ehdotuksia taiteilijoista, työryhmä toi esiin omia ehdotuksiaan. Tavoitteena oli, että joka asemalle tulisi vähän erilaista toteutustekniikkaa. Mukaan haluttiin myös espoolaisia taiteilijoita”, kertoo Niemelä.

Ideaalitilanteessa taiteilija ja aseman rakentaminen pystyvät pelaamaan yhteen, kuvaa Hannu Mikola.

”Se puoli onkin onnistunut hienosti: kun työt on esitelty omasta kohteestaan kiinnostuneille ja vähän mustasukkaisille rakentajille, he ovat ottaneet ne hienosti vastaan ja lähteneet viemään eteenpäin”, Mikola sanoo.

Maalauksia, veistoksia, tilataidetta

Länsimetron asemat on teemoitettu lähtien alueen maanpäällisestä historiasta, nykyisyydestä tai tulevaisuudesta. Näin esimerkiksi Finnoon asemalle on poimittu luontoaiheita ja sinne on tulossa Leena Nion teos Haavekuvia, jonka aihepiiri liittyy läheiseen lintukosteikkoon.

Finnoon asemalaiturilta löytyy Leena Nion teos ”Haavekuvia”, jonka yksityiskohdat löytyvät merenrannan luonnosta.

Taidekoordinaattori Niemelän mukaan asemalle haluttiin teos 90 metriä pitkälle seinäpinnalle.

”Leena tunnetaan kerroksellisesta, abstraktia ja esittävää yhdistävästä tyylistä. Arkkitehti ehdotti teokseen leikkaustekniikkaa, jolla työ toteutettiin”, kertoo Niemelä.

Kaitaan aseman on suunnitellut sama arkkitehtitoimisto PES-arkkitehdit kuin Finnoon, ja seinäpinnat ovat samantyyppiset. Aseman taideteos on Antti Tantun Juurtuminen.

”Juurtuminen tapahtuu hitaasti, kun ihmiset muuttavat alueelle. Juuret maan alla ovat myös yksi työn ajatus. Antti on graafikko ja piirtäjä, hän alkoi tehdä graafista kuvaa, joka valaistaan sisältä päin”, Niemelä kuvaa.

Metroasema on valtava rakennus, josta vain kolmannes näkyy matkustajille. Jos vaikkapa Soukan metroasema sijoitettaisiin Helsingin Senaatintorille, se ulottuisi Tuomiokirkosta kaupungintalon yli Esplanadille. Soukan asemalla matkustajat kohtaa Taneli Rautiaisen tilataideteos Sfäärit.

”Teos on levittäytynyt laajasti, neljään eri tasoon asemalla. Siinä mennään led-valoilla tehdyn tähdenlennon läpi, siihen kuuluu valolla tehty pilviverho ja alimpana kallioleikkaus.”

Yksityiskohta Taneli Rautiaisen teoksesta ”Sfäärit” Soukan asemalla. Teoksen eri osat ulottuvat aseman eri tiloissa metrolaiturilta sisäänkäynnille asti.

Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden asemien arkkitehtisuunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto ALA, jonka töitä ovat Keilaniemen ja Aalto-yliopiston metroasemien lisäksi myös keskustakirjasto Oodi Helsingissä.

Kivenlahden pääteaseman tyyli on viileän rauhallinen, ja viileyden vastapainoksi matkustajia odottaa siellä Kalle Mustosen puinen veistos Kulkijat. Veistoksessa esiintyy kaksi humoristista abstraktia hahmoa, joille on tarkoitus järjestää nimikilpailu.

 Kivi herää eloon valon avulla

Espoonlahden asema sijoittuu suoraan kauppakeskuksen alapuolelle. Sen arkkitehtuurissa on heijasteltu ympäröiviä urheilutiloja ja -alueita.

”Arkkitehtitoimisto ALA haki teemoitusta nimenomaan uimahallista. Sain briiffauksen arkkitehtien ajatuksista, ja niistä syntyi kaksi kantavaa ideaa tunnelmasta. Jo toimeksiannossa lähtökohtana oli, että työtä lähestyttäisiin ääniajatuksella”, kuvaa taiteilija Rosenström.

Äänen käytöllä julkisessa tilassa on hänen mukaansa omat haasteensa: toistuva ääni voi olla enemmän häiritsevä kuin rauhoittava.

Niinpä Martin Ehrencronan ja Amanda Bergmanin laulu tulee pyörimään asemalla, mutta ei jatkuvasti vaan arvaamatta silloin tällöin. Myös kuoron ihmisäänillä tuottama aaltoääni tulee vuorotellen ilmestymään ja katoamaan.

”Äänen kanssa olen tehnyt paljon töitä, mutta en mitään tällaista. Olen aina käyttänyt säveltäjiä apuna, ja Espoonlahden työ on inspiroinut minua myös uusiin teoksiin.”

Asemalla oli Rosenströmin mukaan hieman kolkko tunnelma, jota hän halusi lämmittää. Heijastavan lipan yläpuolella on louhittu katto, jonne on mielekästä heijastaa valoa.

”Valon avulla leikimme stabiilin kiven kanssa, se alkaa elää ja muodostuu veden pinnaksi. Katto valaistaan maagisesti, valo ja ääni vaihtavat paikkaa, ilmestyvät ja katoavat. Näin ne, jotka käyttävät asemaa päivittäin eivät koe sitä samankaltaisena. Joka aamu kello kahdeksan asema on joko vähän erilainen tai neutraali.”

Taideteosten toteutuksessa on omat haasteensa, kun työt pitää yhdistää valtavan monitahoiseen infrastruktuuriprojektiin. Länsimetro ei ole pelkästään massiivinen rakennus- vaan myös talotekniikka- ja automaatiohanke.

Rosenströmin mukaan hänen työnsä on sujunut ihan hyvin ottaen huomioon, kuinka suuri hanke on kyseessä. Työ on tarkoitus masteroida metroaseman tilaan kesäkuussa, kun aseman muut työt ovat valmistuneet. Äänitykset ja valokuviomateriaali ovat jo valmiina.

Kuulostaa mielettömän hienolta, kommentoi kulttuurijohtaja Tommila kuullessaan Rosenströmin kuvauksen.

”Mutta siitä ei ollut epäilystäkään, kun tiesi kyseessä olevat taiteilijat.”

Teksti: Heidi Hammarsten

Artikkeli julkaistu 9.6.2021 MustReadissä.

Testaaminen etenee: seuraa etenemistä verkossa ja katso kuvia testausvaiheesta

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden testausvaihe on käynnissä. Testaaminen etenee yksittäisten laitteiden testaamisesta yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Testaamisella varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Nämä tekniset järjestelmät tekevät länsimetrosta juuri länsimetron – yhden maailman turvallisimmista ja moderneimmista metroista.

Testaus alkaa yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta edeten yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen. Rakentamisen sivulla voit testaamisen etenemistä esimerkkien myötä.

Testaaminen alkaa urakoitsijavetoisesti, ja myöhemmin Länsimetro Oy tilaajana ottaa vetovastuun testauksien etenemisestä. Urakoitsijat vastaavat pistetestauksista sekä toimintojen ja järjestelmien testauksista, kun taas suurempien kokonaisaisuuksien testaamisessa vetovastuu on Länsimetrolla. Testaaminen etenee asemakohtaisesti niin, että testaamiseen sidotut henkilöresurssit voivat siirtyä suunnitellusti asemalta toiselle.

Testausvaiheeseen voit kurkistaa kuvapankissa (Flickr) olevien kuviemme kautta.

Espoonlahden metroasemalla testataan varavoimakonetta 22.6.2021

Espoonlahden metroasemalla testataan varavoimakoneen toimintaa tiistaina 22.6.2021 klo 8-15. Testauksesta voi aiheutua ympäristöön hajuhaittaa ja mahdollisesti hieman melua. Testauksella varmistetaan, että varavoimakone toimii suunnitellusti.

Jokaiselle uudelle metroasemalle ja Sammalvuoren varikolle tulee varavoimakone. Yhteensä varavoimakoneita asennetaan Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle kuusi kappaletta. Varavoimakone käynnistyy automaattisesti muutamien sekuntien viiveellä, jos aseman talotekniikkaa palvelevat muuntajat jäävät ilman sähkönsyöttöä vian tai muun esim. valtakunnallisen sähkökatkon takia. Varavoimakoneen teho on 500 kilowattia. Tehot riittävät metroaseman turvallisuuden kannalta keskeisten toimintojen pyörittämiseen kuten esimerkiksi riittävään valaistukseen, äänentoistoon, evakuointihissin käyttöön ja kulunvalvontaan. Varavoimakone varmistaa metroaseman turvallisen käytön sähkökatkon sattuessa ja turvaa ihmisten poistumisen metroasemalta.

Lue lisää käynnissä olevasta testausvaiheesta ja töiden etenemisestä.

Lisätietoja

Espoonlahden urakoitsijan, SRV Rakennus Oy:n 24/7-puhelin: 040 623 3000

Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13): 050 377 3700

Kooste Länsimetro Oy:n hallituksen kokouksesta 27.5.2021

Projektijohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen ja kustannusseurannan tilannekatsauksen tilannehuoneen seurantanäkymän kautta. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman riskiarvioidun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Liikenteen osuudella arvioidaan voivan alkaa 2023 aikana. Koeajot alkavat ratakalustolla kesäkuussa ja alkusyksystä metrojunilla. Testaaminen etenee suunnitellusti.

Kaitaan aseman rakennuttajapäällikkö esitteli Kaitaan aseman kuvien kautta. Työmaavierailut eivät koronarajoitusten takia ole mahdollisia. (Valokuvakierros: kaitaa_työmaatilanne_toukokuu2021)

Länsimetro Oy:n talousjohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden kustannusseurannan sekä hankintapäätösbudjetin. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman kustannusarvion mukaisesti. (Länsimetro Oy:n tilinpäätös on julkaistu osana Espoon kaupungin tilinpäätöstä.  Lisätietoja: Talous | Länsimetro (lansimetro.fi))

Seuraava hallituksen kokous on 24.6.2021.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

 

Kulkijat-veistospari Kivenlahdessa on nyt valmis!

Jokaiselle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalle tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Asemille tulee taidetta eri muodoissa: valoa, ääntä, maalauksia ja kuvanveistoa.

Kalle Mustosen veistospari ”Kulkijat” on pääteaseman Kivenlahden taideteos. Veistoksen asennus asemalaiturille alkoi maaliskuussa 2021, ja toukokuun lopulla pidetyssä katselmuksessa se todettiin valmiiksi. Näin monivaiheinen työ tuli päätökseen. Mustonen aloitti Kulkijoiden luonnostelun syksyllä 2018, jonka jälkeen hän teki teoksen pienoismallin ja työpiirustukset. Täyskokoisen veistosparin valmistamisen hän aloitti lokakuussa 2019, joten 17 kuukauden mittainen matka huipentui toukokuun katselmukseen. Syksyllä 2021 teokselle järjestetään nimikilpailu.

Pääteaseman maamerkin muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa puista hahmoja. Humoristiset hahmot juoksevat metrolaiturin keskiosassa. Hahmot ovat sympaattisia ja kestävät aikaa. Puinen ja lämmin teos on vastakohta Kivenlahden metroaseman vaaleudelle. Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ALA-Architects.

Havainnekuva Kivenlahden metroaseman asemalaiturille tulevista oransseista veistoksista. Teoksen nimi on Kulkijat. Taiteilija on Kalle Mustonen. Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, puista humoristista hahmoa
Havainnekuva Kulkijoista syksy 2018. Kuva: K. Mustonen.

 

Kulkijoiden osat valmiina ennen pintakäsittelyä kuljetettavaksi Kivenlahteen. Kuva: K. Mustonen
Rakennustöiden loppuunsaattamisen ja testaamisen ajaksi Kivenlahden metroaseman asemalaiturilla oleva Kulkijat-veistospari on suojattu. Kuva: P. Littu.

Myös muita metroasemille tulevia taideteoksia viimeistellään.  Tutustu metroasemille tulevaan taiteeseen.

Iivisniemenkallion sisäänkäynnillä täyttötöitä viikoilla 21–22

Kaitaan metroaseman Iivisniemenkallion sisäänkäynnin työmaa-alueella alkaa maanpäälliset täyttötyöt maanantaina 24.5.2021. Työt jatkuvat viikon 22 loppuun saakka. Täyttötöissä työmaa-alueen maanpintaa korotetaan täyttämällä se soralla. Työt lisäävät rekkaliikennettä Iivisniemenkalliolle. Täytön jälkeen maanpinta jää sorakentäksi.

Alueen työmaa-aitoja puretaan kesän aikana. Korkeimmille kallioalueille on jo asennettu lopullisia metalliaitoja. Osa työmaa-aidoista säilyy työmaa-alueen ympärillä rakennusurakan loppuun saakka.

Kaitaan metroasemaan kuuluu Kaitaantien sisäänkäynti ja varauksena Iivisniemenkallion sisäänkäynti. Iivisniemenkallion sisäänkäyntiä ei siis oteta käyttöön, kun metroliikenne jatkuu Matinkylästä Kivenlahteen vuonna 2023. Iivisniemenkalliolla on myös Kaitaan metroaseman tekniikkakuilu.

Kaitaan metroaseman Iivisniemenkallion sisäänkäynnin työmaa-alueella tehdään maanpäällisiä täyttötöitä viikoilla 21-22.

 

Pahoittelemme täyttötöistä mahdollisesti aiheutuvaa häiriötä.

Lisätietoja

Kaitaan urakoitsijan, työyhteenliittymä YIT–ARE:n 24/7-puhelin: 050 539 3208

Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13): 050 377 3700

Kooste Länsimetro Oy:n hallituksen kokouksesta 29.4.2021

Länsimetro Oy:n kiinteistö- ja infrajohtaja esitteli Länsimetro Oy:n omistaman osuuden Ruoholahti-Matinkylä Q1-raportin ja HKL:n Länsimetro Oy:lle tekemän raportoinnin kiinteistöhuollosta, ratahuollosta, pakollisista ylläpitoon liittyvistä koekäytöistä ja viankorjauksista. HKL raportoi Länsimetro Oy:lle radan ja asemien käytöstä ja siihen liittyvistä huolto- ja ylläpitotehtävistä.

Toimitusjohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen ja kustannusseurannan tilannekatsauksen tilannehuoneen seurantanäkymän kautta. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman riskiarvioidun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Liikenteen osuudella arvioidaan voivan alkaa 2023 aikana. Koeajot alkavat ratakalustolla kesäkuussa ja alkusyksystä metrojunilla.

Toimitusjohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden riskikatsauksen. Hanke etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

Länsimetro Oy:n talousjohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden kustannusseurannan, hankintapäätösbudjetin sekä tytär- ja osakkuusyhtiöiden tilinpäätökset. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman kustannusarvion mukaisesti. Länsimetro Oy:n tilinpäätös julkaistaan osana Espoon kaupungin tilinpäätöstä. Tilinpäätös ja toimintakertomus verkkosivulla.

Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja esitteli viestinnän toimenpiteitä Q4 ja Q1 aikana. Metroliikenteen alkamiseen tähtäävän käyttöönottovaiheen viestinnän suunnittelu on alkanut yhteistyössä HSL:n, HKL:n ja Espoon kaupungin kanssa.  Liikenteen uudella osuudella arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana. Aikataulu tarkentuu Länsimetron rakentamisen ja testaamisvaiheen edetessä.  Koronarajoitusten päätyttyä asemavierailuja voidaan taas järjestää suunnitellusti.

Seuraava hallituksen kokous on 27.5.2021.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

Sami viihtyy talouspäällikön monipuolisten tehtävien äärellä

Talouspäällikkö vastaa Länsimetro Oy:n omistaman metroinfran talousohjauksesta, budjetoinnista ja raportoinnista. Monipuolisiin tehtäviin kuuluu myös palveluiden kehittäminen metroasemilla, Länsimetro Oy:n tytäryhtiöiden taloushallinto ja Länsimetron toisen vaiheen rakentamisprojektin kustannusseuranta.

Länsimetro Oy:n talouspäällikkönä työskentelevän Sami Järvisen tehtävissä pääpaino on Länsimetro Oy:n omistaman ja ylläpitämän Ruoholahti–Matinkylä-osuuden metrojärjestelmän, radan ja asemien talousohjauksessa, budjetoinnissa ja raportoinnissa. Järvisen työhön kuuluu esimerkiksi metron ylläpidon ja investointien kustannusseurantaa sekä erilaisten ennusteiden ja analyysien laatimista yhtiölle ja projektiorganisaatiolle. Järvinen on työskennellyt talouspäällikkönä loppuvuodesta 2020 alkaen. Ennen talouspäälliköksi siirtymistä hän työskenteli Länsimetron projekticontrollerina vuodesta 2018 alkaen.

Sami pitää työnsä monipuolisuudesta. Hänen työssään Länsimetro-projektin etenemisen muutokset ja liikenteellä olevan metron pysyvyys luovat hyvän kontrastin.

– Parasta työssä, ja etenkin nykyisessä tehtävässäni, on tunne tärkeästä työstä. Metro on mielestäni viisas investointi, joka nostaa maan arvoa ja jättää tilaa kaupunkiympäristön kehittämiselle tai luonnon säilyttämiselle. Pidän työni monipuolisuudesta. Projektin etenemisen muutokset ja liikenteellä olevan metron pysyvyys luovat hyvän kontrastin. Metron kehittäminen omistajan näkökulmasta on mielenkiintoista työtä ja luvuista näkee pienetkin muutokset, kuvaa Järvinen kuvaa työnsä merkitystä.

Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteisesti omistama osakeyhtiö, jossa työskentelee 19 henkilöä. Taloushallinnossa työskentelee talouspäällikön lisäksi talousjohtaja sekä talous- ja hallintoassistentti.

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Ruoholahdesta itään kulkevan rataosuuden ja asemien omistamisesta ja kehittämisestä vastaa Helsingin kaupunki ja tarkemmin Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos, HKL. HKL vastaa radan ja asemien ylläpidon ja huollon lisäksi metroliikenteestä ja omistaa metrojunakaluston. HKL raportoi Länsimetro Oy:lle radan ja asemien käytöstä ja siihen liittyvistä huolto- ja ylläpitotehtävistä.

– Talouspäällikkönä teen paljon yhteistyötä muun muassa HKL:n kanssa. Metroliikennettä operoiva HKL budjetoi omalta osaltaan ylläpidon ja huollon kustannukset Ruoholaht­i–Matinkylä-osuudelle vuosittain ja raportoi meille. Seuraan kustannusten syntymistä ja arvioin budjettien riittävyyttä, Järvinen tiivistää.

Talouspäällikkö kehittää myös Länsimetro Oy:n sisäisiä raportoinnin käytänteitä. Esimerkiksi vuonna 2020 Länsimetron ylläpidossa siirryttiin reaaliaikaiseen raportointiin Power Bi-ohjelmalla.

Talouspäällikön tehtäviin kuuluu myös Länsimetro Oy:n tytäryhtiöiden talousvastuu, operatiivisen toiminnan ja hallinnon johtaminen. Länsimetron tytäryhtiöiden ohjaukseen kuuluu yhtiön hallinnon lisäksi paljon perinteisiä kiinteistöyhtiön tehtäviä, kuten tilojen ylläpidon ja korjausten järjestämistä. Viimeisen vuoden aikana on asennettu esimerkiksi liukuovia ja lintuverkko bussiterminaaliin käyttömukavuuden lisäämiseksi.

Länsimetron Oy:n tytäryhtiöitä ovat Kiinteistö Oy Matinkylän Liityntäpysäköinti, Kiinteistö Oy Matinkylän Bussiterminaali ja Kiinteistö Oy Kivenlahden Liityntäpysäköinti.  Kiinteistö Oy Matinkylän Liityntäpysäköinti tuottaa Matinkylän metroaseman liityntäpysäköintipalvelut, Kiinteistö Oy Matinkylän Bussiterminaali omistaa joukkoliikenteen terminaalitilat ja palvelee bussiliikenteen liikennöitsijöitä ja matkustajia sekä Kiinteistö Oy Kivenlahden liityntäpysäköinti tuottaa liityntäpysäköintipalvelut tulevalle Kivenlahden metroasemalle. Länsimetro Oy omistaa myös 18% Tapiolan keskuspysäköinti Oy:stä.

Palveluiden kehittäminen metroasemilla

Sen lisäksi, että Länsimetro Oy omistaa ja ylläpitää rakentamansa Ruoholahti-Matinkylä-osuuden metrojärjestelmän, radan ja asemat, se vastaa myös Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakennuttamisesta. Tässä Länsimetro-projektin toisessa vaiheessa talouspäällikön tehtäviin kuuluu esimerkiksi kassavirtaennusteen laatiminen ja rahoituslaskelmien teko, sekä rakentamisen ja suunnittelun kustannusseuranta ja -ennusteet

Länsimetro Oy kehittää palveluita ja kaupallista toimintaa niin käytössä olevien Ruoholahti-Matinkylä-osuuden kuin rakenteilla olevan Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemilla. Talouspäällikkö suunnittelee hankkeet yhdessä johtoryhmän ja vastuullisten asiantuntijoiden kanssa ja vastaa hankkeiden toteutuksesta.

– Tavoitteena on tehdä metroasemista mahdollisimman mukavia ja käytännöllisiä matkustajille. Metroasemien tiloja voi hyödyntää palvelemaan matkustajia erilaisten toimijoiden kanssa – seuraavaksi metroasemalla pilotoidaan pakettiautomaatteja. Metroasema on luonnollinen paikka tarjota palveluita, jotka on hyvä löytyä matkan varrelta.

Espoonlahden metroasemalla testataan varavoimakonetta 20.5.2021

Espoonlahden metroasemalla testataan varavoimakoneen toimintaa torstaina 20.5.2021 klo 8-16. Testauksesta voi aiheutua ympäristöön hajuhaittaa ja mahdollisesti hieman melua. Testauksella varmistetaan, että varavoimakone toimii suunnitellusti. Espoonlahdessa tehdään myös samana päivänä savunpoistopuhaltimien testauksia.

Jokaiselle uudelle metroasemalle ja Sammalvuoren varikolle tulee varavoimakone. Yhteensä varavoimakoneita asennetaan Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle kuusi kappaletta. Varavoimakone käynnistyy automaattisesti muutamien sekuntien viiveellä, jos aseman talotekniikkaa palvelevat muuntajat jäävät ilman sähkönsyöttöä vian tai muun esim. valtakunnallisen sähkökatkon takia. Varavoimakoneen teho on 500 kilowattia. Tehot riittävät metroaseman turvallisuuden kannalta keskeisten toimintojen pyörittämiseen kuten esimerkiksi riittävään valaistukseen, äänentoistoon, evakuointihissin käyttöön ja kulunvalvontaan. Varavoimakone varmistaa metroaseman turvallisen käytön sähkökatkon sattuessa ja turvaa ihmisten poistumisen metroasemalta.

Lue lisää käynnissä olevasta testausvaiheesta ja töiden etenemisestä.

Lisätietoja

Espoonlahden urakoitsijan, SRV Rakennus Oy:n 24/7-puhelin: 040 623 3000
Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13): 050 377 3700