Uutiset

Ivisnäs daghem-päiväkodin näyttely Kaitaalla kesän ajan

Ivisnäs daghem-päiväkodin luontoaiheinen näyttely on esillä Kaitaan metroasemalla 5.8.2025 saakka. Ivisnäs daghem on ruotsinkielinen päiväkoti Kaitaalla. Päiväkodissa on kaksi ryhmää: 0-3 vuotiaiden ryhmä on Ugglorna ja 3-5-vuotiaiden ryhmä on Ekorren. Lasten inspiraationa näyttelyssä toimi Kaitaan luonto. Näyttelyssä on luontoa ja kaupunkimaisemaa.

Näyttelyvitriini sijaitsee Kaitaan metroaseman sisäänkäynnillä, katutasossa.  Sisäänkäynnin osoite on Kaitaantie 14. Näyttelyvitriini on maksualueen ulkopuolella. Maksualue alkaa leimauslaitteilta, jossa tulee aina olla voimassa oleva matkalippu.

Mikä on yhteisöllinen näyttelyvitriini?

Näyttelyvitriini Kaitaalla on tarkoitettu asemaympäristötoimijoiden, kuten koulujen, päiväkotien ja harrastusporukoiden näyttelytilaksi. Lisätietoja yhteisöllisestä näyttelyvitriinistä Länsimetron sivuilla.

Riskienhallinta on yksi metroinfran omistajan keskeisistä tehtävistä

Riskienhallinta on metroinfran omistamiseen liittyvää riskienhallintaa ja käyttövaiheen riskienhallintaan, jota tehdään yhteistyössä Kaupunkiliikenteen kanssa.

Riskienhallinta on keskeinen osa Länsimetro Oy:n toimintaa metroinfran omistajana, ja riskienhallinnan jatkuva kehittäminen varmistaa metroinfrastruktuurin eli länsimetro-osuuden turvallisuuden, toimivuuden ja omaisuuden arvon säilymisen koko elinkaaren ajan. Riskienhallinnassa tunnistetaan erilaisia riskejä ja arvioidaan riskien suuruksia esimerkiksi kustannusten, mainevaikutusten, toiminnallisuuden ja turvallisuuden näkökulmista.

Käyttövaiheen riskienhallintaa yhteistyössä Kaupunkiliikenteen kanssa

Metrolinjan länsimetro-osuutta koskevassa käyttö- ja ylläpitovaiheen riskienhallinnassa Länsimetro Oy tekee yhteistyötä Kaupunkiliikenteen kanssa varmistaakseen metroinfrastruktuurin säilymisen turvallisena ja toimivana. Tämä yhteistyö mahdollistaa riskienhallinnan käytäntöjen jatkuvan parantamisen ja ajantasaisuuden. Riskienhallinnan käytäntöjä kehitetään jatkuvasti, jotta voidaan tehokkaasti tunnistaa, arvioida ja hallita riskejä. Esimerkiksi vuoden 2024 aikana länsimetro-osuutta koskeva käyttö- ja ylläpitovaiheen riskienhallinta yhdistettiin Kaupunkiliikenteen koko metrolinjaa koskevaan riskienhallintaan. Kuluvan vuoden aikana on mm. päivitetty länsimetro-osuutta koskevia riskejä ja arvioitu niiden vaikuttavuutta.

Länsimetro Oy hallitsee metroinfran omistamiseen liittyviä riskejä

Edellä mainittujen metrolinjan länsimetro-osuutta koskevien käyttö- ja ylläpitovaiheen riskien lisäksi Länsimetro tarkastelee yhtiötasoisia riskejä, joita kutsutaan metroinfran omistamiseen liittyviksi riskeiksi. Riskienhallinnan käytännöt Länsimetro Oy:ssä sisältävät riskien tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan. Myös näitä käytäntöjä parannetaan jatkuvasti, jotta voidaan tehokkaasti hallita riskejä ja varmistaa metroinfrastruktuurin turvallisuus ja toimivuus.

Länsimetron henkilöstön riskienhallintaan liittyvää osaamista vahvistetaan käymällä säännöllisesti läpi riskienhallinnan työkalua (RamRisk) ja uudistamalla toimintatapoja. Riskienhallinta on myös osa uusien työntekijöiden perehdytystä.

Länsimetron metroinfran omistamiseen merkittävimmät riskit liittyvät keskeisten yhteistyökumppaneiden toiminnan häiriöihin, infrastruktuurin ja järjestelmien hallinnan haasteisiin, suunniteltujen hankkeiden etenemisen ongelmiin, ylläpitokustannusten kasvuun sekä henkilöstöön.

Riskienhallinnan käytäntönä Länsimetrossa on, että nimetyt vastuuhenkilöt päivittävät RamRisk-riskienhallintatyökaluun heidän vastuilleen kuuluvat riskit ja niihin liittyvät toimenpiteet. Näin varmistetaan, että riskienhallintasuunnitelma on ajan tasalla ja että kaikki riskit ja toimenpiteet on dokumentoitu ja vastuutettu asianmukaisesti.

Monipuoliset projektit pitävät työn mielenkiintoisena

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Asiantuntijoita esittelevässä juttusarjassa puheenvuoron saa rakennuttajapäällikkö Janne Johansson. 

Kuka olet? Mitä teet Länsimetrossa?

Olen Janne Johansson, ja työskentelen Länsimetro Oy:ssä rakennuttajapäällikkönä.

Mikä on suosikkiasemasi?

Suosikkiasemani on Kivenlahden metroasema, koska urani Länsimetrossa alkoi täältä.

Kivenlahden asema on metrolinjan läntinen päätepiste Espoossa. Aseman itäpään sisäänkäynti on matkustajien käytössä. Läntinen sisäänkäynti otetaan käyttöön, kun sisäänkäynnin ympäristö, Kivenlahden metrokeskuksen rakentaminen valmistuu. Aseman läntinen sisäänkäynti tulee integroitumaan osaksi metrokeskusta.

Tutustu Kivenlahden metroasemaan.

Matkasi Länsimetrossa

Päädyin Länsimetroon rekrytoijan yhteydenoton kautta. Aloitin Länsimetro-projektissa rakennuttajapäällikkönä helmikuussa 2020. Silloin Länsimetro-projektin toisen vaiheen eli Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentamisessa asemien sisäänkäynnit ja maanpäälliset osuudet alkoivat tulla näkyviksi osiksi asuinalueita.

Rakennuttajapäällikkönä vastasin Kivenlahden metroaseman ja myöhemmin myös Espoonlahden aseman rakentamisesta. Tärkein tehtäväni rakennuttajapäällikkönä oli varmistaa, että asema valmistuu aikataulussa ja budjetissa hankesuunnitelman mukaisesti. Rakennusprojekti päättyi vuonna 2022. Matkustajaliikenne metrolinjan Matinkylä–Kivenlahti-osuudella on ollut käynnissä nyt jo 2,5 vuotta.

Työskentelen yhä Länsimetrossa rakennuttajapäällikkönä. Länsimetron toiminnan painopiste on viime vuosien aikana muuttunut rakentamisesta metroinfran omistamiseen, ja muutos on näkynyt myös toimenkuvassani. Aikaisemmin vastasin muutamasta mittavasta urakasta eli Kivenlahden ja Espoonlahden asemien sekä Kivenlahden liityntäpysäköintilaitoksen rakentamisesta. Nyt vastuullani oli useita, metroasemaurakoita huomattavasti pienempiä projekteja. Työnluonteen muutos näkyy myös siinä, että teemme Länsimetrossa entistä enemmän ja monipuolisemmin asioita itse, ja konsulttien käyttäminen on vähäisempää kuin projektissa.

Ennen Länsimetroa työskentelin pääosin talonrakentamishankkeiden parissa, eli käytännössä rakensin, korjasin, kiinteistökehitin ja rakennutin erilaisia toimi- ja liiketiloja, varasto- ja tuotantorakennuksia sekä julkisia rakennuksia.

Mitä työtehtäviä sinulla on juuri nyt työpöydällä?

Työpöydälläni on tällä hetkellä erilaisia valmistelussa olevia hanke- ja projektiaihioita, urakoiden takuutarkastuksia ja korjauksia, pientä lisä- ja täydennysrakentamista asemille ja asemaympäristöihin.

Ajankohtainen esimerkki on metroasemien energiatehokkuuden kehittämisprojekti. Keilaniemen metroasemalla pilotoituja energiansäästötoimenpiteitä päätettiin laajentaa kolmelle muullekin metroasemalle – lue lisää.

Asemaympäristöjen kehittyminen näkyy vahvasti työssäni. Espoossa metron varrella kehittyviä kaupunginosia ovat muun muassa Kivenlahti, Kaitaa ja Finnoo. Alueiden kehittyminen linkittyy vahvasti metroasemiin. Kivenlahden metroaseman toinen sisäänkäynti tulee olemaan osa Kivenlahden metrokeskusta. Finnoon ja Kaitaan asemien läheisyyteen suunnitellaan pysäköintilaitoksia, joissa tulee myös olemaan myös metron liityntäpysäköintiä. Finnoon alueen tuleva keskusta rakentuu metroaseman sisäänkäyntien ympärille. Helsingissä Koivusaaren asemalle rakennetaan tulevaisuudessa kokonaan uusi läntinen sisäänkäynti tiiviiksi osaksi uutta kaupunginosaa. Olen Länsimetron edustajana mukana näiden aluehankkeiden valmistelussa, koska täydennysrakentamisella on mm. yhteisiä rakenteita metroasemien kanssa.

Sammalvuoren metrovarikon ja Kivenlahden liityntäpysäköintilaitoksen urakkatakuut päättyvät tämän vuoden aikakana, ja takuutarkastukset ja -korjaukset ovat näissä kohteissa käynnissä.

Nämä esimerkit kuvaavat, kuinka laaja kirjo erilaisia projekteja on työpöydälläni. Monipuoliset työtehtävät tekevät jokaisesta työpäivästä erilaisen.

Työskenteletkö mieluummin toimistolla vai etänä?

Työskentelen lähes täysin toimistolla. En juurikaan viihdy etätöissä. Länsimetron toimistolle Keilaniemeen on varsin helppo tulla. Meillä on viihtyisä työympäristö ja hyvät työskentelyvälineet. Keilaniemen alueella on myös kattava lounastarjonta.

Mitä haluisit muiden tietävän Länsimetrosta?

Länsimetro on Suomen mittakaavassa huomattavan iso kiinteistöjen ja infran omistaja. Länsimetro vastaa noin 2,4 miljardin euron kiinteistö- ja infraomaisuudesta. Länsimetro-osuudella on matkustajaliikenteen käytössä 21 km rataosuus, 13 metroasemaa ja 1 maanalainen metrovarikko. Metro-omaisuuteen kuuluu myös lukuisia erityyppisiä metron toimintaan liittyviä laajoja teknisiä järjestelmäkokonaisuuksia. Lisäksi Länsimetro omistaa metron liityntäliikennettä palvelevaa infraa, kuten liityntäpysäköintilaitoksia ja bussiterminaaleja.

Energiansäästötoimenpiteet tepsivät Keilaniemessä – toimenpiteitä tehdään myös kolmelle muulle asemalle

Länsimetro metroinfran omistajana tarkastelee omistamiensa kiinteistöjen energiatehokkuutta ja kehittää energiaratkaisuja entistä kestävämpään suuntaan. Energiansäästö on tärkeä osa päästövähennyksiä. Kun käytetään vähemmän energiaa, myös päästöjä syntyy vähemmän, sillä energiantuotanto aiheuttaa usein hiilidioksidipäästöjä.

Syksyllä 2024 toteutetussa pilottiprojektissa Keilaniemen metroasemalla muutettiin ilmanvaihtokoneiden ohjaustavat sekä optimoitiin käyttöajat ja asetusarvot. Tavoitteena tehdyillä toimenpiteillä on vähentää metroaseman energiankulutusta.

Vuosi 2025 on ensimmäinen kokonainen vuosi, jolta saadaan seurantatiedot energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksista. Jo ensimmäisten kuukausien luvut kuitenkin osoittavat, että tehdyt toimenpiteet ovat vähentäneet sekä lämmön- että sähkönkulutusta asemalla. Ennakkoon arvioitiin, että toimenpiteiden jälkeen aseman vuosittainen kokonaisenergiankulutus laskee noin 370 MWh, joka tarkoittaa noin 30 000 euron vuosisäästöä. Ensimmäisen neljän kuukauden tarkastelu osoittaa lähes 200 MWh säästöä energiankulutuksessa ja yli 10 000 euron säästöä kustannuksissa.


Keilaniemen metroasemalla tehtiin vuonna 2024 pilottiprojekti metroaseman energiankulutuksen vähentämiseksi. Vuosi 2025 on ensimmäinen kokonainen vuosi, jolta saadaan seurantatiedot energiansäästötoimenpityeiden vaikutuksista. Kuva: Timo Kauppila / Indav.

Energiansäästötoimenpiteitä myös Lauttasaaren, Tapiolan ja Niittykummun asemille

Länsimetro on päättänyt tehdä vastaavat energiansäästötoimenpiteet myös Lauttasaaren, Tapiolan ja Niittykummun metroasemille. Lisäksi Tapiolassa ja Keilaniemessä jäähdytyksen lauhde-energiaa aletaan tehokkaammin hyödyntämään kiinteistöjen lämmityksessä eli jäähdytysjärjestelmien tuottama lämpö käytetään kiinteistöjen lämmitykseen, jolloin kaukolämmön kulutus vähenee.

Asemilla tehtävät toimenpiteet eivät vaikuta metromatkustamiseen ja metroasemien käyttöön.

Ilmoitus Matinkylän metroasemalla 2.–3.6.2025 välisenä yönä suoritettavasta yhteiskäyttökokeesta – mahdollisia meluhaittoja Matinkylässä ja Niittykummussa

Matinkylän metroasemalla ja -radalla suoritetaan viranomaisten edellyttämiä säännöllisesti suoritettavia turvajärjestelmien testejä metroliikenteen päättymisen jälkeen. Testauksen yhteydessä käynnistetään mm. aseman savunpoistopuhaltimet sekä aseman evakuointikuulutus- ja paloilmoitusjärjestelmät.

Testaus suoritetaan yöaikaan 2.6.2025 kello 24 ja 3.6.2025 05.00 välisenä aikana.

Testien yhteydessä aiheutuu melua, joka voi kantautua Matinkylän metroaseman lähialueen kiinteistöihin. Myös Niittykummun metroaseman lähialueiden kiinteistöihin voi kantautua melua. Melua aiheuttaa eniten savunpoistopuhaltimien testaus täydellä teholla, joka kestää arviolta noin 10 minuuttia yhden kerran yön aikana. Tämä n. 10 minuutin jakso pyritään ajoittamaan testin alkuun.

Testit kestävät maksimissaan yöaikaan 5 tuntia ja niiden yhteydessä tarkastetaan turvajärjestelmien suunnitelman mukainen yhteistoiminta.

Testeillä ei ole vaikutusta metron matkustajaliikenteeseen.

Pahoittelemme testauksesta mahdollisesti syntyvää meluhaittaa.

Mikä metrossa muuttuu? METKA-hanke parantaa metron luotettavuutta ja kapasiteettia

Metrossa on käytössä monia alkuperäisiä järjestelmiä, joiden elinkaari on päättymässä. Metroon on pakko tehdä uudistuksia, jotta voimme taata turvallisen ja luotettavan liikennöinnin myös tulevaisuudessa.

Metron junakulunvalvontajärjestelmänä tällä hetkellä käytössä olevasta pakkopysäytysjärjestelmästä siirrytään puoliautomaattiseen junakulunvalvontaan. Suurin muutos aiempaan järjestelmään on se, että automaattisen järjestelmän ansiosta metrojunien välillä voi olla lyhyempi suojaväli eli ne voivat kulkea lähempänä toisiaan ja siten tiheämmin. Tiheämpi vuoroväli mahdollistaa puolestaan matkustajakapasiteetin kasvattamisen.

Täysin automaattiseen liikennöintiin ei olla siirtymässä, vaan metron ohjaamossa tarvitaan jatkossakin kuljettajaa, jonka tehtävänä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemalta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Muutokset näkyvät metrossa vuodesta 2026 alkaen

Järjestelmän toteuttaminen on tarkoitus käynnistää hankinta- ja suunnitteluvaiheen jälkeen vuonna 2026. Kuljettajien, kunnossapidon henkilöstön ja muiden tarvittavien henkilöiden kouluttaminen aloitetaan myöhemmin tarkennettavan aikataulun mukaisesti.

Muutokset edellyttävät lisää metrojunia. Muutoksia tehdään vain kaikkein uusimpaan M300-junasarjaan, ja vanhin M100- ja M200-sarjojen kalusto poistuu uusien M400-sarjan junien tieltä.

Muutaman vuoden ajan metroa liikennöidään osittain vanhalla ja osittain uudella järjestelmällä ennen kuin asennustyöt on kokonaan tehty ja kaikki uudet metrojunat ovat saapuneet. Arviolta vuonna 2033 viimeinenkin metro-ohjaamo on varustettu uudella järjestelmällä ja metron vuoroväliä on mahdollista tihentää 120 sekuntiin.

METKA-hanke ei tee muutoksia yksin, vaan yhteistyössä Kaupunkiliikenteen monialaisten osaajien sekä muiden organisaatioiden kesken. METKA on Kaupunkiliikenteen, Länsimetron, HSL:n, liikenneliikelaitoksen sekä Espoon kaupungin yhteistyöhanke.

Nyt tehtävillä uudistuksilla varmistamme, että metroa voidaan liikennöidä sujuvasti, turvallisesti ja kestävästi taas seuraavat neljäkymmentä vuotta.

Tämä julkaisu on alunperin Kaupunkiliikenteen uutinen (19.5.2025)

Matinkylän seinälaattojen irtoamisen syy selvitetty ja uudelleenlaatoitettavien alueiden kartoitus käynnissä

Matinkylän metroaseman kauppakeskuksen ja bussiterminaalin puoleisella sisäänkäynnillä tarkastettiin helmikuussa seinäpintoja ja seinälaattojen kiinnitystä, sillä liukuportaan viereiseltä seinältä havaittiin seinärakenteesta irronnut laatta. Tarkastuksissa havaittiin, että osa seinälaatoista, erityisesti sisäänkäynnin välitason ja bussiterminaalitason välisen liukuportaan sivuseinällä, ovat osittain alustasta irti, eli ns. kopolaattoja. Kopolaattoja on jonkin verran myös muilla sisäänkäynnin seinäpinnoilla. Kopolaattoja on poistettu liukuportaiden viereiseltä seinältä.

Kevään aikana on selvitetty syitä kopolaattojen ilmaantumiselle ja laattojen irtoamiselle alustastaan. Seinälaattojen irtoaminen on seurausta useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

– Yhdeksän vuotta sitten laatoitetun seinän laattojen irtoamisen juurisyy on kiinnityslaastin ja laatan alun alkujaan heikko kiinnittyvyys. Kuivumisen mahdollisesti aiheuttama alustabetonin kutistuma, kuormitusten aiheuttama liike ja tärinä sekä heikosti kiinni olevan laatoituksen viruminen ovat irrottaneet alkujaan jo heikon laattakiinnityksen. Asiaan on vaikuttanut myös liikuntasaumojen vähäisyys, Länsimetron Oy:n rakentamisjohtaja Janne Tuoma kertoo.

Pienten alueiden paikkakorjauksia ei ole järkeviä toteuttaa, jonka vuoksi seinälaatoitusta on korjattava isompina kokonaisuuksina. Seuraavaksi varmistetaan vielä seinässä olevien laattojen kiinnitys ja uudelleenlaatoitettavat alueet sekä testataan laatoituksen kiinnitystapa. Laatoituksen korjaustyöt voivat käynnistyä kesäkuussa.

Lisäselvitys- ja asennustöiden aikana Matinkylän metroaseman kauppakeskuksen ja bussiterminaalin puoleinen sisäänkäynti on matkustajien käytössä, mutta valitettavasti yksi sisäänkäynnin kolmesta liukuportaista on yhä suljettu. Myös sisäänkäynnin alemman liukuporrasryhmän yhden liukuportaan käyttöä on rajoitettu välitason ruuhkautumisen välttämiseksi.

Matinkylän aseman läntinen sisäänkäynti on matkustajien käytössä normaalisti.

Ilmoitus Lauttasaaren ja Ruoholahden metroasemilla 27.–28.5.2025 välisenä yönä suoritettavista yhteiskäyttökokeista ja savunpoistojärjestelmän testauksista

Lauttasaaren ja Ruoholahden metroasemilla ja -radoilla suoritetaan metroliikenteen päättymisen jälkeen savunpoiston automaatiojärjestelmän muutoksia sekä viranomaisten edellyttämiä turvajärjestelmien testejä, joissa tarkastetaan turvajärjestelmien suunnitelman mukainen yhteistoiminta.

Testauksen yhteydessä käynnistetään mm. asemien ja pystykuilujen savunpoistopuhaltimet sekä asemien evakuointikuulutus- ja paloilmoitusjärjestelmät. Tästä voi aiheutua melua, joka voi kantautua myös lähialueen kiinteistöihin.

Testaus suoritetaan yöaikaan klo 00.00-04.30 välisenä aikana. Melua aiheuttavia puhaltimia käytetään yön aikana 4-5 kertaa 5-40 min ajan. Eniten melua aiheutuu viimeisestä käyttökerrasta, jolloin puhaltimia testataan täydellä teholla.

Meluhaittaa voi aiheutua Ruoholahden ja Lauttasaaren asemien kuiluilla sekä Salmisaaren ja Pohjoiskaaren kuiluilla.

Testeillä ei ole vaikutusta metron matkustajaliikenteeseen.

Lisätiedustelut:

vastaava työnjohtaja Risto Kainulainen / Rakennuttajatoimisto HTJ Oy, 050 313 7895 / risto.kainulainen@htj.fi

tekninen isännöitsijä Vesa Turunen / Kaupunkiliikenne Oy, 040 832 0295 / vesa.turunen@kaupunkiliikenne.fi

Pahoittelemme testauksesta mahdollisesti syntyvää meluhaittaa.

Kivenlahden metroaseman lasiseinän vauriosyy selvillä

Kivenlahden metroaseman liukuportaat olivat poissa käytöstä 14.3.2025 alkaen turvallisuussyistä, koska liukuporraskuilun seinälaseissa havaittiin liikkumaa. Kuilun liukuportaista kahdet otettiin jälleen matkustajien käyttöön 1.4.2025. Yksi, lasiseinän viereinen liukuporras on pidetty poissa käytöstä, koska seinälaseja on poistettu ja seinälasien liikkumisen syytä on selvitetty.

Selvitysten perusteella seinälasit ovat liikkuneet, koska lasien asennusura on liian suuri ja kiinnityslevyn ruuvit ovat antaneet periksi. Tämä on johtanut siihen, että seinälaseja on päässyt liikkumaan.

Neuvottelut korjaustoimenpiteistä ja tarvittavien uusien seinälasien hankinnasta ovat käynnissä. Tarvittavien uusien seinälasien toimitusaikataulu on 6-8 viikkoa, ja määrittää korjaustöiden aloittamisajankohdan. Seinälasien asennus kestää 1-2 viikkoa.

Kivenlahden asemalla matkustajien käytössä on kahdet liukuportaat ja kaksi hissiä. Tehtävät selvitys- ja asennustyöt aiheuttavat vain rajoitettua paikallista häiriötä, eivätkä aiheuta merkittävää haittaa aseman liikennekäytölle.

16.5.2025:uutinen julkaistu
19.5.2025: tarkennettu korjausaikataulua

Opi huoltamaan pyöräsi itse – maksuton korjauspaja Matinkylän metroaseman pyöräparkissa 19.–23.5.

Espoon kaupunki ja RD Physics Oy järjestävät maksuttoman pyöränkorjauspajan Matinkylän metroaseman pyöräparkissa, joka sijaitsee metroaseman Suomenlahdentien puoleisella A-sisäänkäynnillä. Korjauspaja on metroaseman pyöräparkissa 19.–23.5.2025 klo 8–16.

Pajassa opit huoltamaan omaa pyörääsi käytännössä – esimerkiksi paikkaamaan renkaan, säätämään vaihteita ja voitelemaan ketjut. Tavoitteena on tehdä pyöränhuollosta helppoa ja innostavaa, madaltaa kynnystä pyöräilyn aloittamiseen sekä edistää kestävää liikkumista.

Pyöräily ja joukkoliikenne ovat kätevä pari. Tiedäthän, että pyöräparkkeja on jokaisella metroasemalla. Katso pyöräparkkien sijainnit HSL:n liityntäpysäköintikartasta.

Tapahtuma Espoon tapahtumakalenterissa.