Uutiset

Turvallisin metrotyömaa -kilpailun voiton vei Kaitaan metrotyömaa

Turvallisin metrotyömaa -kilpailu on Länsimetron oma työturvallisuuskilpailu, jossa kannustetaan ennaltaehkäisevään työhön ja turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on nolla tapaturmaa.

Turvallisin metrotyömaa -kilpailun voitti Länsimetron Kaitaan metrotyömaa, jossa projektinjohtourakoitsijana toimii YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä. Kaitaan urakassa toteutetaan Kaitaan metroasema, johon kuuluu Kaitaantien sisäänkäynti ja varauksena Iivisniemenkallion sisäänkäynti sekä tekniikkarakennuksia. Länsimetron omassa turvallisuuskilpailussa palkitaan käynnissä olevien metrourakoiden turvallisiin työmaa. Palkinto jaetaan puolivuosittain. Kaitaan metrotyömaa voitti palkinnon ajalta 1.1.-31.6.2021. Rakennuttajana Länsimetro haluaa kiinnittää huomiota turvallisuuteen ja kannustaa urakoitsijoita, aliurakoitsijoita, rakennuttajan edustajia, suunnittelijoita ja kaikkia rakennuskohteissa työskenteleviä kehittämään turvallisuuskulttuuria ja pyrkimään kohti nolla tapaturmaa -tavoitetta.

Kuvassa on Kaitaan metroaseman asemalaituri. Asemalaiturin seinillä näkyy Antti Tantun "Juurtuminen"-teos, jossa on puun juuristo kulkee koko asemalaiturin mitan. talta
Kaitaan urakassa toteutetaan Kaitaan metroasema, johon kuuluu Kaitaantien sisäänkäynti ja varauksena Iivisniemenkallion sisäänkäynti sekä tekniikkarakennuksia. Kuvassa on Kaitaan metroaseman laiturialue, jossa Antti Tantun ”Juurtuminen”-teoksen juurien verkosto kulkee lähes koko laiturialueen mitan. Kuva: Tunne Productions Oy, Kusti Manninen

Tasaisen varma panostus turvallisuuteen

– Kaitaan metrotyömaalla turvallisuuteen on panostettu tasaisen varmasti vuodesta toiseen. Hyvä suoriutuminen kaikilla kilpailun osa-alueilla ja tasainen kehitys tuloksissa toivat Kaitaalle ensimmäinen kerran voiton Turvallisin metrotyömaa -kilpailussa. Huomion arvoista on myös se, että Kaitaalla ei sattunut yhtään henkilövahinkoon johtanutta tapaturmaa, Länsimetro-projektin turvallisuuskoordinaattori Ville Kurunsaari kuvaa Kaitaan suoritusta kilpailussa.

Kilpailussa huomioidaan turvallisuuden kuusi eri osa-aluetta, jotka ovat MVR-/TR-mittarit*, toimenpiteisiin johtaneet turvallisuushavainnot, läheltä piti-tilanteet, onnettomuustapahtumat, ympäristövahingot sekä omaisuusvahingot.

Kaitaa pärjäsi hyvin kullakin osa-alueella. Finnoo jäi kilpailussa täpärästi toiseksi. Kaitaan ja Finnoon metrotyömailla ei sattunut yhtään henkilövahinkoon johtanutta tapaturmaa. Ympäristövahinkoja ei sattunut millään työmaalla. Yksittäisiä läheltä piti-tilanteita ja omaisuusvahinkoja sattui seurantajakson aikana. Ratalinjan metrotyömaa teki korkeimman määrän toimenpiteisiin johtaneita turvallisuushavaintoja, toiseksi eniten niitä tehtiin Soukassa ja kolmanneksi eniten Kaitaalla. Finnoo sai parhaat pisteet MVR/TR-mittauksessa.

– ­Työturvallisuus on erittäin tärkeä ja jokapäiväinen, kaikkien yhteinen asia. Jokaisella työmaalla työskentelevällä tai liikkuvalla henkilöllä on oikeus turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön. Sanonta ”jokaisen työmaalla työskentelevän täytyy päästä päivän päätteeksi terveenä kotiin” pätee myös Kaitaan työmaalla. Työturvallisuuskilpailun voitto kuuluu koko työmaan henkilöstölle tasapuolisesti, kaikki ovat kantaneet kortensa kekoon tämänkin osalta, tiivistää Kaitaan aseman työturvallisuuspäällikkö Björn Mattsson tunnelmiaan kilpailun voitosta.

Maanalaiset kohteet tuovat omia haasteita työturvallisuuden näkökulmasta katsottuna, niihin tulee kiinnittää huomiota tarkalla ennakkosuunnittelulla.

– Kaitaan asemalla on työskennellyt vuosien aikana lukuisia henkilöitä, joilla on vahvaa kokemusta maanalaisista hankkeista, tämä on helpottanut työvaiheiden ennakkosuunnittelua. Kaitaalla matala kynnys puuttua työturvallisuuteen ja avoin keskustelu työvaiheiden suunnittelusta merkitsee paljon. Puuttuminen ja huomauttaminen on myös välittämistä, joka jokaisen tulisi muistaa päivittäin työmaa-arjessa. Työturvallisuus on myös asennekysymys ja jokaisen oma tahtotila vaikuttaa asiaan merkittävästi, Björn Mattsson kuvailee työmaa-arkea Kaitaalla.

Länsimetro kannustaa rakennuskohteita Turvallisin metrotyömaa -kilpailun myötä kiinnittämään turvallisuuteen huomiota jo ennakolta ja tekemään korjaavia toimenpiteitä onnettomuuksien välttämiseksi.

– Tavoitteena on nolla tapaturmaa. Kaikilla metrotyömailla turvallisuus on kokonaisuudessa kehittynyt myönteisesti edelliseltä kilpailukierrokselta ja ennen kaikkea tapaturmien määrä on laskenut, muistuttaa turvallisuuskoordinaattori Ville Kurunsaari kilpailun tavoitteista.

*MVR-mittari on havainnointiin perustuva menetelmä maa- ja vesirakennustyömaan turvallisuustason mittaamiseksi. MVR-mittarilla havainnoidaan kunnossa olevat ja parannusta vaativat turvallisuusasiat. TR-mittari on puolestaan talonrakennustyömaan turvallisuuden mittausmenetelmä. Turvallisuusmittari kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin ja myönteisen palautteen avulla motivoi kehittämään työtapoja.

Yhteistyö sujuu ratalinjalla – jo kolmas yhteistyöpalkinto ratalinjan työmaalle

Yhteistyö-palkinto on Länsimetron oma kiertopalkinto, jonka saaja on valikoitunut käynnissä olevien urakoiden joukosta kaksi kertaa vuodessa.  Yhteistyöpalkinto jaettiin nyt viimeisen kerran.

Yhteistyö-palkinnon saaja on valikoitunut käynnissä olevien työmaiden joukosta kahdesti vuodessa vuoden 2020 alusta alkaen. Yhteistyöpalkinnon nappasi jo kolmannen kerran ratalinjan työmaa. Ratalinja on palkittu yhteistyöstä niin vuoden 2020 kuin vuoden 2021 alussa. Ratalinjan rakennusurakan toteuttaa GRK Infra Oy. Urakassa rakennetaan seitsemän kilometrin pituinen ratalinja, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia. Tutustu ratalinjan työmaahan.

Yhteistyön sujuvuus korostuu loppukirissä

Yhteistyön sujuvuutta työmailla on mitattu hankkeen johtamismalliin integroidulla kyselytutkimuksella neljästi vuodessa. Kaikki rakennuskohteen rakentamiseen osallistuvat tahot vastasivat kyselyyn. Mittaamisessa on käytetty Celkee Insight -palvelua. Vastaajat antavat numeerisen arvion ja vapaita kommentteja tiedonkulusta, yhteistyöstä, luottamuksesta ja ammattiylpeydestä. Yhteistyöpalkinnon kriteereitä olivat työmaan yhteistyökyselytuloksen myönteinen kehitys, vastauskattavuus vastaajaryhmittäin ja kommenttien määrä.  Vuoden 2021 alussa uudeksi kriteeriksi otettiin vastaajaryhmien yhteinen näkemys yhteistyön sujuvuudesta, sillä tämä nähtiin erityisen tärkeäksi rakennustöiden loppuun saattamisen aikana. Uusi kriteeri korvasi yhteistyökyselyssä mitattavien teemojen keskiarvon.

Hyvä yhteistyö on monen tekijän summa

Ratalinjalla on myönteistä kehitystä tuloksissa ja vastauskattavuus oli hyvällä tasolla. Vastaajat antoivat myös aktiivisesti avoimia kommentteja. Myönteistä kehitystä oli siinä, että vastaajaryhmien näkemykset yhteistyön sujuvuudesta olivat lähempänä toisiaan kuin edellisellä kierroksella, eikä osapuolten arvioissa ollut suuria eroja. Merkille pantavaa oli myös se, että ratalinjalla ammattiylpeys on ollut koko mittauksen aikana korkealla tasolla.

– Hyvä yhteistyö on monen tekijän summa. Pohjalla on yritysten arvot, ammattitaito ja sopimuksen kirjaukset, mutta suurin vaikutus on kuitenkin yksilöillä. Meillä ratalinjalla on ollut alusta lähtien todella hyvä porukka ja henki. Meillä ei ole käyty vain töissä, vaan me on aidosti ponnisteltu kohti yhteistä maalia, summaa ratalinjan voittotunnelmia ratalinjan rakennuttajapäällikkö Jenni Matikka Länsimetro-projektista.

 

Metrojuna on Kaitaan metroasemana semalaiturilla.
Länsimetron rakenteilla olevalla Matinkylä–Kivenlahti-osuudella on käynnissä testausvaihe. Länsimetron järjestelmien ja toiminnallisuuden testaamiseen kuuluvat myös koeajot, jotka alkoivat yksittäisillä rata-autoilla ja metrojunilla kesäkuussa 2021. Esimerkiksi näistä metrojunien koeajoista iloitaan ratalinjalla ja koetaan ylpeyttä valmistuneesta työstä. Kuvassa on ensimmäinen koeajometro Kaitaan metroasemalla heinäkuussa 2021. Kuva: P. Salmi.

Kipupisteiden tunnistaminen on avain yhteistyön sujuvoittamiseen

Yhteistyömittauksia on tehty kesäkuusta 2018 alkaen sitä mukaa kuin rakennusurakat käynnistyivät. Urakoiden rakennustyöt ovat nyt loppusuoralla ja testaamisvaihe kiihtyy, joten yhteistyön mittaamiselle on luonteva lopettamisen paikka.

– Työmailla tehdään rakentamisen osalta jo viimeistelytöitä, mutta testaaminen sen sijaan käy kuumana. Yksittäisten työmaiden valmistuessa tekeminen siirtyy yhä enemmän koko hankekokonaisuuden hallintaan. Muutoksesta johtuen työmaakohtaisen yhteistyön mittaaminen on luontevaa päättää tässä vaiheessa, toteaa Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen projektijohtaja Jaakko Naamanka.

Mittaukset ovat antaneet Länsimetro-projektin ja työmaiden johdolle arvokasta tietoa yhteistyön laadusta.

– Rehellisesti sanottuna tulokset ovat välillä yllättäneet ja poikenneet minulle muodostuneesta mielikuvasta yhteistyön toimivuudesta. Tulosten pohjalta on pidetty yhteisiä tulosten purkutilaisuuksia, joissa on tunnistettu kipupisteitä ja määritetty toimenpiteitä yhteistyön parantamiseksi. Suurimmat haasteet yhteistyölle liittyvät erimielisyyksiin siitä, miten yhteiset tavoitteet saavutetaan.

Yhteistyöpalkintoa on jaettu neljä kertaa. Yhteistyöpalkinnon on voittanut kolme kertaa ratalinja ja kerran Finnoo.

Kooste Länsimetro Oy:n hallituksen kokouksesta 26.8.2021

Projektijohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen ja kustannusseurannan tilannekatsauksen tilannehuoneen seurantanäkymän kautta sekä projektin puolivuotiskatsauksen. Rakentaminen etenee aiemmin ilmoitetun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Liikenteen osuudella arvioidaan voivan alkaa vuoden 2023 aikana. Koeajot alkoivat ratakalustolla 21.6. ja heinäkuussa metrojunilla. Testaaminen etenee suunnitellusti.

Projektijohtaja esitteli projektin riskikatsauksen.

Länsimetro Oy:n kiinteistö- ja infrajohtaja esitteli Länsimetro Oy:n omistaman osuuden Ruoholahti-Matinkylä puolivuotiskatsauksen ja HKL:n Länsimetro Oy:lle tekemän raportoinnin kiinteistöhuollosta, ratahuollosta, pakollisista ylläpitoon liittyvistä koekäytöistä ja viankorjauksista. Lisäksi esiteltiin käyttö- ja omaisuusriskit. HKL raportoi Länsimetro Oy:lle radan ja asemien käytöstä ja siihen liittyvistä huolto- ja ylläpitotehtävistä.

Länsimetro Oy:n talousjohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden kustannusseurannan sekä hankintapäätösbudjetin. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman kustannusarvion mukaisesti.

Toimitusjohtaja esitteli koronatilanteen projektissa.

Seuraava hallituksen kokous on 30.9.2021.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

Matinkylän metroasemalla ja Matinkylä–Finnoo-osuudella testataan länsimetron järjestelmien toimintaa tulipalon aikana

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden testaus jatkuu Matinkylän metroaseman sekä Matinkylä–Finnoo-osuuden toiminnallisuustesteillä. Testien tavoitteena on varmistaa jo liikenteellä olevan metron ja uuden rakenteilla olevan osuuden rajapinta tulipalotilanteessa.

Järjestelmien testaaminen Matinkylän metroasemalla ja Matinkylä–Finnoo-osuudella on osa Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-projektin vuoden 2021 alussa alkanutta testausvaihetta. Järjestelmien toiminnallisuutta testataan asemakohtaisesti aina myös viereisen aseman ja ratalinjan osalta.

Matinkylän ja Finnoon metroasemilla sekä näiden välisellä rataosuudella ja maanpintaan ulottuvilla kuiluilla testataan ensin savunpoistoon liittyvien järjestelmien, kuten savunpoistopuhaltimien, palorulla- ja paloliukuovien toimintaa öisin elo-syyskuun vaihteessa. Testaus tehdään yöllä viikoilla 35 ja 36, kun metro ei liikennöi.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden testaus jatkuu Matinkylän metroaseman sekä Matinkylä–Finnoo-osuuden toiminnallisuustesteillä. Testien tavoitteena on varmistaa jo liikenteellä olevan metron ja uuden rakenteilla olevan osuuden rajapinta tulipalotilanteessa. Kuva: Timo Kauppila / Indav.

– Testissä eri kohdissa ratatunnelia olevat paloilmaisinryhmien ohjaussignaalit avaavat tai sulkevat palorulla- ja paloliukuovia ja käynnistävät savunpoisto- ja korvausilmapuhaltimia. Järjestelmien toiminnan tavoitteena on taata metromatkustajan turvallisuus myös tulipalon aikana, kertoo käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo Länsimetro-projektista.

Syyskuun puolivälissä testataan Matinkylän ja Finnoon metroasemilla ja asemien välisellä rataosuudella kaikkien yli 50 järjestelmän toimintaa tulipalotilanteessa. Testejä suoritetaan neljä, ja ne tehdään eri kohdissa ratalinjaa.

– Testi alkaa paloilmoittimen havaittua lämmönnousua tunnelissa, jonka jälkeen järjestelmät toimivat automaattisesti. Aseman ja yhdystunnelien ylipaineistukset aktivoituvat, evakuointikuulutukset alkavat ja valaistuksen, lukituksen, infonäyttöjen sekä hissien ja liukuportaiden ohjaukset toimivat automaattisesti hätätilanteen vaatimalla tavalla, Ilkanheimo kuvailee testauksen kulkua.

Matinkylän toiminnallisuustestaus on ensimmäinen asemakohtainen testikokonaisuus. Syksyn ja talven aikana metroasemakohtaisissa testeissä testataan kokonaisen metroaseman, viereisten asemien ja ratalinjan järjestelmien toiminta erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten erimittaisten sähkökatkojen aikana sekä tulipalo- ja tulvatilanteissa. Näin varmistetaan nykyaikaisen metroinfran turvallinen toiminta myös poikkeusoloissa. Matinkylässä ei testata järjestelmien toimintaa sähkökatkon aikana tai tulvan osalta, sillä näihin poikkeustilanteisiin liittyviin järjestelmiin ei ole tullut muutoksia. Viiden uuden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti) lisäksi myös Sammalvuoren varikon toiminnallisuus testataan.

Testausvaiheen jälkeen on vuorossa viranomaishyväksynnät ja metrojunia operoivan HKL:n valmistautuminen liikenteeseen sekä HSL:n valmistelevat toimet mm. liityntäliikenteen osalta. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana. Aikataulu tarkentuu 2021 loppupuolella asemakohtaisten testausten edetessä.

Lisätiedot:

Käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo Länsimetro-projekti, janne.ilkanheimo(at)lansimetro.fi

Viestinnän yhteystiedot, viestintäjohtaja Satu Linkola Länsimetro Oy, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Tanssin ja musiikin lumoa Espoo-päivänä metroasemilla

Espoo-päivän juhlatunnelma on koettavissa metroasemilla lauantaina 28.8.2021 tanssin ja musiikin muodossa. Katso, mitä tapahtuu, missä ja milloin.

 

”Huipulle” -tanssiesitykset

Nykytanssin sooloesitykset lumoavat metromatkustajia Reetta Puttosen (instagramissa @dancewithreetta) ”Huipulle”-koreografialla. Huipuille-koreografia käsittelee tanssijoiden suorituspaineita. Teos ottaa kantaa siihen, onko jatkuvassa paremmuuden tavoittelussa loppujen lopulta järkeä sekä siihen, miten kova on matka huipulle.

Esitysajat ja -paikat ovat seuraavat:

  • Aalto-yliopiston metroasemalla, Otaniemen puoleisen sisäänkäynnin aulassa klo 10.30 ja klo 10.45
  • Tapiolan metroasemalla, Emma-patsaan puoleisessa päädyssä bussiterminaalitasolla klo 11.15 ja klo 11.30
  • Niittykummun metroasemalla, kauppakeskuksesta tultaessa liukuportaiden alapäässä klo 12.00 ja klo 12.15
Mies tanssii kadulla.
”Huipulla”-esityksiä on Aalto-yliopiston, Tapiolan ja Niittykummun metroasemilla. Tanssija kuvassa on Tuomas Paljakka (instagramissa @tumpsu68), kuvaaja Yö Heinänen (@kuutamotaivaalla)

Cobb Bro

Sam ja Ben Cobb soittavat harmonikalla ja alttoviululla pääosin suomalaista kansanmusiikkia klo 11-13 välillä Niittykummun ja Aalto-yliopiston metroasemilla. Esitykset alkavat Niittykummun asemalta. Soittajat ovat Espoon musiikkiopistosta.

Metroasemilla pidettävissä esityksissä on huomioitu voimassa olevat koronarajoitukset. Esiintymispaikoissa on huomioitu, että esiintyjät voivat pitää kahden metrin turvavälin matkustajiin, esitykset kestävät alle 15 minuuttia ja esiintyjät käyttävät maskeja. Metroasemalla matkustajien tulee noudattaa joukkoliikenteen matkustajia koskevia koronaohjeita, joista on lisätietoa HSL:n sivuilla.

Lue lisää Espoo-päivästä.

Länsimetron testausvaihe jatkuu – koeajot alkaneet

Länsimetron rakenteilla olevalla Matinkylä–Kivenlahti-osuudella on käynnissä testausvaihe. Länsimetron järjestelmien ja toiminnallisuuden testaamiseen kuuluvat myös koeajot, jotka alkoivat yksittäisillä rata-autoilla ja metrojunilla kesäkuussa 2021 ja jatkuvat syksyyn 2022 asti. Rakentaminen etenee aikataulun mukaisesti ja budjetissa. Metroliikenteen arvioidaan alkavan rataosuudella vuoden 2023 aikana.

Koeajot Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoivat kesäkuussa ratakalustolla Finnoo–Kaitaa-välillä. Heinäkuussa tehtiin ensimmäiset koeajot metrojunilla. Parhaillaan koeajot metrojunilla on käynnissä Finnoon ja Soukan välisellä rataosuudella. Suunnitelman mukaan koeajot ulottuvat tulevalle pääteasemalle Kivenlahteen asti loppuvuoden aikana.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden testausvaihe alkoi täydellä teholla alkuvuodesta 2021 pistetestauksilla. Jokainen länsimetron 52:een eri tekniseen järjestelmään liitetty laite, mittari ja komponentti testataan yksi kerrallaan. Pistetestauksessa varmistetaan, että laite on asennettu oikein ja toimii suunnitellun mukaisesti. Pistetestausta seurasivat järjestelmäkohtaiset toimintakokeet.

Testausvaihe jatkuu syksyn ja talven aikana metroasemakohtaisilla testauksilla, joissa testataan kokonaisen metroaseman, viereisten asemien ja ratalinjan järjestelmien toiminta erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten erimittaisten sähkökatkojen aikana sekä tulipalo- ja tulvatilanteissa. Näin varmistetaan nykyaikaisen metroinfran turvallinen toiminta myös poikkeusoloissa. Testausvaiheen jälkeen on vuorossa viranomaishyväksynnät ja metrojunia operoivan HKL:n valmistautuminen liikenteeseen sekä HSL:n valmistelevat toimet mm. liityntäliikenteen osalta. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana. Aikataulu tarkentuu tämän vuoden loppupuolella asemakohtaisten testausten alkaessa.

– Rakentaminen on loppusuoralla ja käynnissä on testausvaihe, joka takaa metrojärjestelmän laadun ja turvallisuuden. Koeajovaihe alkoi 21.6.2021, päivälleen kaksi vuotta aiemmin laaditun käyttöönottosuunnitelman aikataulun mukaisesti. Koko projekti etenee hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti aikataulussa ja budjetissa, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Metrojuna saapumassa Kaitaan asemalle.
Metrojuna saapumassa Kaitaan asemalle. Kuva: P. Salmi

Koeajojen tavoitteena on radan laadun ja asetinlaitteen toiminnan varmistaminen. Asetinlaitteella ohjataan ja valvotaan metrojunien kulkua ja varmistetaan liikenteen turvallisuus. Myöhemmissä koeajojen vaiheissa varmistetaan myös liikennöintiaikataulujen toimivuus. Koeajot ovat sujuneet suunnitellusti.

– Koeajojen merkitys on tärkeä luotettavan metroliikenteen varmistamiseksi. Niillä varmistetaan alkuvaiheessa järjestelmien tekninen toimivuus ja turvallisuus ja tuotetaan tietoa HKL:n liikennöinnin ja metroradan ja asemien kunnossapidon tueksi uudella toiminta-alueella. HKL ja Länsimetro Oy tekevät samaan aikaan useita eri järjestelmien testauksia, jotta matkustajien käytössä on toimiva ja turvallinen metro myös uudella rataosuudella. Metro on pääkaupunkiseudun joukkoliikennemuodoista pidetyin ja metroliikenteen laatu on meille kunnia-asia myös avattavalla uudella osuudella, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Länsimetron tehtävänä on rakentaa, omistaa, kehittää ja ylläpitää metroasemia ja järjestelmiä Ruoholahdesta länteen. Rakenteilla on seitsemän kilometriä uutta metrolinjaa, viisi uutta asemaa sekä metrovarikko. Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentamisen kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa. HKL (Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos) toimii metrojunien liikennöitsijänä. Länsimetro Oy:n toimeksiannosta HKL huolehtii myös radan ja asemien kunnossapidosta. HSL (Helsingin seudun liikenne) vastaa Helsingin seudun joukkoliikenteen suunnittelusta ja tilaa metroliikenteen HKL:ltä.

Lisätiedot:

Länsimetro Oy, toimitusjohtaja Ville Saksi ville.saksi(at)lansimetro.fi
HKL, toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski, ville.lehmuskoski(at)hel.fi

 

Matinkylässä ja Finnoossa testataan savunpoistopuhaltimia öisin viikkoina 35–37

Matinkylän ja Finnoon metroasemilla sekä näiden välisillä kuiluilla (Tiistilän kuilu osoitteessa 
Suomenlahdentie 15 ja Suomenlahdentien kuilu osoitteessa Suomenlahdentie 22) ja rataosuuksilla testataan savunpoistopuhaltimia yöaikaan viikkoina 35–37. Testaamisen aikana voi kuulua ajoittaista hurinaa lähiympäristöön. Savunpoistopuhaltimien testaaminen tehdään yöllä klo 23.45–5.00, kun metro ei liikennöi. Savunpoistopuhaltimia pyritään käyttämään testauksissa mahdollisimman pienellä teholla melun välttämiseksi. Viikolla 37 meluhaittaa syntyy myös Matinkylän metroaseman palotilanteiden testauksesta palokellon kilinänä metroaseman itäisen sisäänkäynnin pyöräparkin läheisyydessä, Suomenlahdentien siltakannen alla.  

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Savunpoistopuhaltimien testaaminen liittyy Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden testaamiseen. Järjestelmien toiminnallisuutta testataan aina myös viereisen aseman osalta eli Finnoon tapauksessa myös Matinkylän jo liikenteellä olevan metroaseman järjestelmiä testataan. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta. Ruoholahti-Matinkylä-osuudella savunpoistopuhaltimia on 32.  

Pahoittelemme testauksesta mahdollisesti aiheutuvaa häiriötä.   

Lue lisää Matinkylän metroaseman sekä Matinkylä–Finnoo-osuuden toiminnallisuustesteistä

Lisätietoja 

Länsimetro-projektin käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo, puh. 0400 896 672
Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13) 050 377 3700 

 

Fira Oy on valittu Kivenlahden pysäköintilaitoksen rakentajaksi

Länsimetro Oy rakennuttaa Kivenlahteen Espooseen pysäköintilaitoksen. Kivenlahden pysäköintilaitoksen urakoitsijaksi on valittu Fira Oy. Pysäköintilaitokseen tullaan rakentamaan noin 650 liityntäpysäköintipaikkaa autoille ja 50 pysäköintipaikkaa polkupyörille.

Pysäköintilaitos sijaitsee Kivenlahden metroaseman länsipuolella, Kivenlahdentien sisäänkäyntirakennuksen vieressä. Pysäköintilaitoksen rakentaminen alkaa syksyllä 2021, ja se otetaan käyttöön vuonna 2023.

Havainnekuva Kivenlahden liityntäpysäköinnistä.
Havainnekuva Kivenlahden pysäköintilaitoksesta. Pysäköintilaitoksessa on kahdeksan kerrosta, ja se on osa Kivenlahden metrokeskusta. Havainnekuva: DPI-U2 arkkitehdit.

 

Lisätiedot
Projektipäällikkö Perttu Tavia, perttu.tavia(at)lansimetro.fi
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9–13): 050 377 3700

Espoonlahdessa testataan savunpoistopuhaltimia 5.8.2021

Espoonlahden metroasemalla testataan savunpoistopuhaltimia torstaina 5. elokuuta 2021 klo 8–16. Testaamisen aikana voi kuulua ajoittaista hurinaa lähiympäristöön. Pahoittelemme mahdollista häiriötä.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta. Lue savunpoistojärjestelmän toimintakokeista.

Lisätietoja
Espoonlahden urakoitsijan, SRV Rakennus Oy:n 24/7-puhelin: 040 623 3000
Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13) 050 377 3700

Mikä on kuilu?

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden varrella on seitsemän kuilurakennusta. Ruoholahdesta Matinkylään kuilurakennuksia on 15 kappaletta. Näiden pienen omakotitalon kokoisten rakennusten tehtävänä on metron ilmanvaihto, savunpoisto ja paineentasaus sekä lisäksi ne toimivat tarvittaessa hätäpoistumisteinä.

Länsimetron metroradalla kuiluja on noin 600 metrin välein. Korkeutta kuiluilla on keskimäärin 40–50 metriä. Kuilut ovat metrotunnelista maan pinnalle louhittuja ”aukkoja”, joiden kautta hoidetaan ilmanvaihtoa, savunpoistoa ja paineentasausta. Kuilut toimivat myös hätäpoistumisteinä esimerkiksi silloin, jos metrojuna pysähtyisi metrotunneliin poikkeustilanteissa. Kuilun keskellä sijaitsee palo-osastoitu poistumistieporras. Lisäksi metroradan varrella ja varikolla Sammalvuoressa on metron toimintaan liittyviä tekniikkakuiluja, joissa ei ole poistumisteitä. Katso myös video kuiluista.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden kuiluja ja niiden ympäristöjä on maisemoitu kesän 2021 aikana. Toukokuussa 2021 otetussa kuvassa vasemmalla on Soukanväylän kuilurakennus ja oikealla Soukanväylän huoltotunnelin sisäänkäynti. Kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy

Kuilurakennukset ovat suunnilleen pienen omakotitalon kokoisia teknisiä rakennuksia, harjakorkeudeltaan noin kolme metriä ja pinta-alaltaan noin 100 neliötä.  Matinkylä–Kivenlahti-osuudella olevien kuilujen maisemointityöt ovat käynnissä kesän 2021 aikana. Kuilujen maapäällisten osien julkisivujen pintamateriaalina on kestävä teräsverkkolevy, jonka on todettu suojaavan rakennusta hyvin mm.  ei-toivotuilta graffiteilta.

Kuilun kautta otetaan raitista ilmaa metron tiloihin ja tulipalon sattuessa sen kautta puhalletaan savu ulos. Tästä syystä kuilun katon on oltava korkeammalla kuin ympäröivien rakennusten, myös mahdollisen lisärakentamisen jälkeen.

Tapiolassa metroaseman kuilurakennus on keskellä elävää kaupunkikeskusta Merituulentorin laidalla. Tapiolan kuilurakennuksessa on Elina Aution Risteyksiä-seinämaalaus. Kuilun korkeus on 55 metriä, josta maan pinnalla näkyy 11 metriä. Korkeudessa on huomioitu niin ympärillä olevat rakennukset kuin tuleva lisärakentaminen. Kuva: M. Partanen.

 

Kallioon louhittu kuilu ulottuu metrolinjan tasolta maan pinnalle. Valmiissa kuilurakennuksessa on paljon tekniikkaa, ilmanvaihtokanavia ja portaat. Kuvassa rakennetaan Ruoholahti-Matinkylä-osuuden Salmisaaren kuilua toukokuussa 2011. Kuva: Timo Kotineva