Uutiset

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden savunpoistopuhaltimet toimittaa espanjalainen Talleres Zitrón S.A.. Urakan arvo on 1,8 miljoonaa euroa.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia asennetaan metrolinjan pystykuiluihin ja asemien itä- ja länsipäähän. Kakkosvaiheen metrolinjan varrelle ja asemille puhaltimia tulee yhteensä 15. Talleres Zitrón toimitti puhaltimet myös Länsimetron ykkösvaiheelle Ruoholahdesta Matinkylään, jossa niitä on yhteensä 32.

Länsimetron ykkösvaiheella savunpoistopuhaltimien toimintaa testattiin mm. yleisöpelastusharjoituksissa ennen metroliikenteen alkamista. Länsimetron 52 eri järjestelmää takaavat matkustajaturvallisuuden erityisesti poikkeustilanteissa. Tehokkaat savunpoistopuhaltimet puhaltavat nopeasti savun ulos oikeita reittejä pitkin ulkoilmaan niin että matkustajien evakuointi tapahtuu turvallisesti.  Länsimetrossa matkustajien siirtyminen tunnelista toiseen on huomioitu mm. rakentamalla palo-osastoidut yhdystunnelit yhdistämään kaksi tunnelia toisiinsa noin 150 metrin välein ja tuomalla molempiin tunneleihin betoniset elementtirakenteet, joiden kansi toimii hätäpoistumistienä.

Talleres Zitrón toimittaa savunpoistopuhaltimia vaativiin kohteisiin, kuten Lontoon, Milanon ja Rooman metrohankkeisiin. Yhtiön puhaltimia on noin sadassa metrossa ympäri maailmaa.  Ensimmäisiä savunpoistopuhaltimia toimitetaan kesällä 2019 Kivenlahteen.

Länsimetron kakkosvaiheen arvioitu valmistumisaika on 2023. Tänä vuonna on siirrytty louhinnasta rakentamiseen.  Kaikkien viiden aseman ja ratalinjan projektinjohtourakoitsijat on valittu ja rakentaminen on vuoden loppuun mennessä käynnissä kaikilla asemilla. Ratalinjalla tukimuurielementtejä on asennettuna noin 360 kappaletta eli 1,5 kilometriä. Sivu-urakoiden kilpailutus on käynnissä jatkuen kesään 2019. Sammalvuoren varikolla on jo siirrytty talotekniikkatöihin.

Vuoteen 2022 asti asemilla ja ratalinjalla rakennetaan ja sen jälkeen siirrytään käyttöönottovaiheeseen, johon kuuluu urakoiden vastaanotot, laaja testausvaihe sekä viranomaishyväksynnät. Länsimetron osalta metro on valmis, kun se luovutetaan operaattorin käyttöön liikenteen aloittamisen valmisteluja varten.

Savunpoistopuhaltimen asennusvaihe Länsimetron ykkösvaiheella. Kuva: Talleres Zitrón S.A

Metroliikennettä Matinkylään on 18.11. takana tasan vuosi – Länsimetron ykkösvaihe Ruoholahdesta Matinkylään avautui matkustajaliikenteelle 18.11.2017, kun ensimmäinen metrojuna lähti Matinkylän asemalta kohti Vuosaarta kello 5.09. 

Ykkösvaiheen valmistuttua Länsimetro Oy omistaa valmiit asemat, radan ja ratainfran.

”Ensimmäinen vuosi on sujunut ilman lastentauteja, mistä olemme erityisen ylpeitä. Länsimetro omistaa ykkösvaiheen asemat ja ratainfran, joka nyt on elinkaarensa parhaimmassa kunnossa. Tehtävämme on olla vastuullinen omistaja myös jatkossa ja huolehtia siitä, että miljardiomaisuus pysyy hyvässä kunnossa ja palvelee matkustajia parhaalla mahdollisella tavalla koko elinkaarensa ajan”, sanoo Länsimetro oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Länsimetro jatkaa nyt metrolinjan rakentamista Matinkylästä Kivenlahteen.  Kakkosvaihe etenee tällä hetkellä maaliskuussa 2018 päivitetyn aikataulun ja budjetin mukaisesti. Kaikki kakkosvaiheen asemaurakat on kilpailutettu, ja rakentaminen kaikilla asemilla alkaa vuoden 2018 loppuun mennessä.  Myös ratalinjan ja Sammalvuoren varikon rakentaminen on käynnissä, ja metro luovutetaan operaattorille suunnitelman mukaan vuoden 2023 aikana.

Palkittu malli ohjaa rakentamista Matinkylästä Kivenlahteen

Kakkosvaiheella on uudistettu toimintatapoja ykkösvaiheen kokemusten perusteella – Projektiyhdistys ry myönsi marraskuussa 2018 länsimetron kakkosvaiheen big room – toimintamallille Vuoden projektiteko -palkinnon. Big room tarkoittaa hankkeessa yhteistä toimitilaa, johtamismallia ja tilannekuvan hankintaa: nyt käytössä on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen tilannejohtamisen malli eli tilannehuone. Tiedonkulkua on parannettu mm. luomalla uusia sisäisen viestinnän malleja. Yhteistyön sujuvuutta eri toimijoiden suunnittelusta rakentamiseen myös mitataan.

Rakentaminen asemien ympäristössä jatkuu vielä vuosia. Aalto-yliopiston aseman yhteyteen avautui vuonna 2018 Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Väre, josta on yhteys myös metroasemalle. Tapiolassa tilapäiset järjestelyt päättyvät, kun metron eteläinen sisäänkäynti avautuu vuonna 2019 samaan aikaan uuden bussiterminaalin kanssa.

Länsimetron kakkosvaiheen Matinkylä-Kivenlahti pääsähkönjakelu-urakan kilpailutuksen on voittanut työyhteenliittymä Winco Oy ja Eurolaite. Toimituksen arvo on 4,8 miljoonaa euroa.

Pääsähkönjakelu-urakka käsittää keskijännitekojeistot, jakelumuuntajat apujärjestelmineen ja tarvittavine kaapelointeineen mukaan lukien laitteet, materiaalit ja asennukset. Urakassa asennetaan yli 50 kilometriä keskijännitekaapelia, joka toimii Matinkylä-Kivenlahti rataosuuden sähkönjakelun pääverkkona.

”Wincolle urakka on tärkeä päänavaus Länsimetron kakkosvaiheen projekteihin. Vahvan sähköteknisen osaamisen lisäksi hyödynnämme Länsimetron ensimmäisen vaiheen töistä saatuja oppeja. Urakka tuo myös toivottua jatkoa GRK:lla jo käynnissä oleviin Ratalinjan ja Finnoon aseman hankkeisiin”, kertoo Wincon aluepäällikkö Tero Palosaari.

Eurolaite toimittaa projektiin jakelumuuntajat ja kaapelointivarusteet sekä työturvavälineet. Eurolaitteella on Suomen laajin tuotevalikoima ratasähköistykseen.

Pääsähkönjakelun urakka käynnistyy marraskuussa 2018.

”Pääsähkönjakelun pääverkon asentaminen on aikataulun kannalta tärkeä osa kakkosvaiheen rakentumista. Työyhteenliittymällä on tarvittava kokemus ja osaaminen vaativaan maanalaiseen rakentamiseen”, toteaa Länsimetro Oy:n tekninen johtaja Raimo Kaunismäki.

Länsimetron kakkosvaiheen arvioitu valmistumisaika on 2023. Kuluvana vuonna on siirrytty louhinnasta rakentamiseen. Kaikkien viiden aseman ja ratalinjan projektinjohtourakoitsijat on valittu.  Sivu-urakoiden kilpailutus on käynnissä jatkuen kesään 2019. Sammalvuoren varikolla on jo siirrytty talotekniikkatöihin.

Vuoteen 2022 asti asemilla ja ratalinjalla rakennetaan ja sen jälkeen siirrytään käyttöönottovaiheeseen, johon kuuluvat urakoiden vastaanotot, laaja testausvaihe sekä viranomaishyväksynnät. Länsimetron osalta metro on valmis, kun se luovutetaan operaattorin käyttöön liikenteen aloittamisen valmisteluja varten.

Lisätietoa:
Länsimetro Oy, tekninen johtaja Raimo Kaunismäki, raimo.kaunismaki(at)lansimetro.fi  puh.  050 390 6670
Winco Oy, aluepäällikkö Tero Palosaari, tero.palosaari(at)winco.fi puh. 040 658 5077

Eurolaite Oy, toimitusjohtaja Tuomo Luukkainen, tuomo.luukkainen(at)eurolaite.fi puh. 050 430 4665

Matinkylän ja Niittykummun metroasemilla ja radalla suoritetaan turvajärjestelmien koekäyttöjä metroliikenteen päättymisen jälkeen 31.10.-2.11.2018. Turvajärjestelmien koekäyttö liittyy Tynnyripuiston alueen rakentumiseen.

Koekäyttöjen yhteydessä käynnistetään asemien ja pystykuilujen savunpoistopuhaltimia. Puhaltimien avulla poistetaan hätätilanteessa savua metroaseman maanalaisista tiloista.

Testaukset tehdään yöaikaan 31.10.-1.11. ja 1.11.-2.11. kello 24-05 välisenä aikana. Ne eivät vaikuta metroliikenteeseen.

Testausten paikat:

Metroasemat:

• Niittykummun metroasema, Niittykatu 2
• Matinkylän metroasema, Suomenlahdentie 1

Tekniset kuilut:

• Niittykummun aseman itäinen kuilu, Niittypuisto
• Matinsolmun kuilu, Matinsolmu 1
• Nelikkotien kuilu, Nelikkotie 22
• Matinkylän aseman itäinen kuilu, Suomenlahdentie 1
• Matinkylän aseman läntinen kuilu, Suomenlahdentie 5
• Tiistilän kuilu, Suomenlahdentie 15

Testit kestävät maksimissaan viisi tuntia. Niiden yhteydessä saattaa syntyä melua, joka voi kantautua myös lähialueen kiinteistöihin. Pahoittelemme testeistä syntyvää meluhaittaa.

Lisätietoja:

Mikko Mauro, paloturvallisuusasiantuntija, Länsimetro-projekti: 040 1678119, mikko.mauro(at)lansimetro.fi

Projektiyhdistys ry järjestää vuosittain kilpailun vuoden projektiteosta. Tänä vuonna yhdistys valitsi voittajiksi kaksi projektitekoa: Suomenlinnan merenalaisen tunnelin peruskorjauksen allianssimallilla sekä Länsimetro-projektin kakkosvaiheen big room -toimintamallin.

Länsimetron kakkosvaiheen rakentamisessa Matinkylästä Kivenlahteen otettiin 2017 käyttöön big room-malli, joka tarkoittaa hankkeessa sekä yhteistä toimitilaa, johtamismallia että tilannekuvan hallintaa. Big room-malliin siirryttiin ykkösvaiheen rakentamisesta saatujen kokemusten perusteella.

”Olemme kiitollisia ja nöyriä saadusta tunnustuksesta. Teemme projektissa kaikkemme, että kakkosvaihe onnistuu tavoitteiden mukaisesti. Ajantasainen tilannekuva, jämäkkä johtaminen, ripeä päätöksenteko ja tehokas tiedonkulku ovat rakentamisemme kulmakiviä joka päivä”, kertoo Länsimetro oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Projektiyhdistys kiittelee perusteluissaan sitä, että Länsimetron kakkosvaiheen uusi projektiorganisaatio osoitti viisautta perehtyessään kerättyyn ’Lessons Learned -dataan’ ja rohkeutta tehdessään merkittävän muutoksen projektin johtamis- ja työskentelymallissa.

”Vuosi 2016-2017 oli vaikeaa Länsimetron projektiorganisaatiolle, kun ykkösvaihe myöhästyi ja sai negatiivista julkisuutta. Onneksi projektilla oli kykyä miettiä toimintaa ihan uudelta pohjalta perustuen osapuolten vahvaan luottamukseen ja haluun toimia hankkeen parhaaksi”, perustelee valintaa Jouko Kaaja Projektiyhdistys ry:stä.

Länsimetron big roomissa saman katon alla työskentelevät Länsimetro Oy, konsultit ja muut hankkeessa mukana olevat tahot. Myös kaupungin edustajille ja HKL:lle on varattu omat työpisteet. Big room -termi on yleisesti käytössä rakennusalalla ja sillä viitataan työskentelytapaa, jossa keskeistä on eri osapuolien toimiminen samoissa tiloissa yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.

Hankkeen johtamisjärjestelmää on parannettu ykkösvaiheen oppien mukaisesti ja kehitetty Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen tilannejohtamisen malli eli tilannehuone. Tilannehuoneessa seurataan paitsi projektin aikataulua ja kustannuksia, myös riskejä, laatua, yhteistyön sujuvuutta ja työturvallisuutta. Tiedonkulkua on parannettu luomalla uusia sisäisen viestinnän toimintamalleja ja kanavia. Tiedonkulkua, luottamusta ja yhteistyön sujuvuutta sekä big roomissa että rakennusurakoissa myös mitataan säännöllisesti.

Espoon kaupunki tarkensi rakentamisen hankesuunnitelmaa keväällä 2018. Tarkennettu kakkosvaiheen kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa.  Tavoitteena on luovuttaa osuus operaattori HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana.

Tutustu länsimetron big roomiin videolla

Lisätietoja:

Jouko Kaaja, Projektiyhdistys ry, puh. 0400 403 145, jouko.kaaja(at)pry.fi

Ville Saksi, toimitusjohtaja, Länsimetro Oy, puh. 040 823 2086, ville.saksi(at)lansimetro.fi

Satu Linkola, viestintäjohtaja, Länsimetro Oy, 046 877 3392, satu.linkola(at)lansimetro

Länsimetron toisessa vaiheessa projektin johdon työkaluna on tilannehuone, joka tuottaa jatkuvasti reaaliaikaista tietoa hankkeen aikataulusta ja kustannuksista. Tavoitteena on myös selkeyttää viestintää kaikkien projektin osapuolten välillä.  

Länsimetron big roomissa koko projektin tilannekuvaa seurataan jatkuvasti päivittyviltä, digitaalisilta näytöiltä. Kyse on tilannehuoneesta, joka on ollut projektissa käytössä keväästä 2018 alkaen.

”Tavoitteenamme on, että täällä oleva tieto on oikeaa, reaaliaikaista sekä riittävän yksiselitteistä, jotta ongelmatilanteisiin voidaan tarttua heti. Tukeaksemme Länsimetron toisen vaiheen budjettiin ja aikatauluun liittyviä toteutustavoitteita meidän oli luotava uusi tapa johtaa projektia ja toisaalta ajatella projektinhallintaa”, sanoo Länsimetron tilannekeskuspäällikkö Timo Heiskanen.

Seitsemän osaprojektin – viiden metroaseman, varikon ja ratalinjan – edistymistä seurataan koko rakentamisen kaaren ajalta suunnittelusta, hankinnasta ja luvituksesta aina toteutukseen. Paitsi aikataulua, tilannehuoneessa seurataan liikennevaloin myös hankkeen kustannuksia, riskejä, laatuasioita, yhteistyön sujuvuutta ja työturvallisuutta.

”Näistä osatekijöistä koostuu onnistunut projekti ”, Heiskanen sanoo.

Tilannehuoneen data on projektijohdon käytettävissä ajantasaista johtamista ja reagointia varten.

”Projektijohto kokoontuu tilannehuoneeseen säännöllisesti käymään läpi kasvokkain jokaisen osa-alueen tilanteen. Näin varmistetaan yhteinen ymmärrys ja voidaan myös päättää korjaavista toimenpiteistä, jos tarvetta on”, kertoo Matinkylä-Kivenlahti – hankkeen projektijohtaja Jaakko Naamanka.

Jo yhden länsimetron aseman rakentaminen vastaa yhden suuren kauppakeskuksen rakentamista maan alle. Tämän kokoluokan projektissa on mukana erilaisia toimijoita, joiden kaikkien on pysyttävä samassa aikataulussa ja puhallettava yhteen hiileen – kokonaisuus koostuu mm. rakennuttajasta, suunnittelijoista, laitetoimittajista, urakoitsijoista ja viranomaisista.

”Jokainen toimija vastaa omasta osastaan ja kaiken lähtökohtana on, että aikataulusta ei lipsuta. Minun työnäni on tehdä aikataulutuksesta kaikille mahdollisimman selkeä”, sanoo Heiskanen.

Tilannehuone tai tilannekuva eivät tarkoita ainoastaan monitoreja seinällä – ne ovat myös osa toimintatapaa, kokonaisvaltaisia prosesseja ja johtamiskulttuuria.

”Tilannehuoneen tarkoitus on ensisijaisesti viestiä tilanne eri osapuolille. Isoissa hankkeissa viestinnän merkitys korostuu. Yhteiseen maaliin pelatessa jokaisen toimijan tulee tietää oman työnsä vaikutus kokonaisuuteen. Nykyistä mallia kehitettäessä olemme pyrkineet mahdollisimman selkeään viestintään kompleksisen teknisen aineiston pohjalta”, Heiskanen sanoo.

Länsimetron kakkosvaiheen kaikille työmaille on kilpailutettu rakentamisen aikainen työmaiden kulunvalvonta ja hankittu rakentamisen aikainen GSM-verkko. Rakentamisen aikaisen kulunvalvontajärjestelmän toimittaa Ramirent Finland Oy. Toimituksen arvo on 496 000 euroa.

Rakentamisen aikaisen maanalaisen GSM-verkon toimittaa Elisa Oyj. Toimituksen hinta on 161 000 euroa.

Kulunvalvontajärjestelmätoimitukseen kuuluu kulunvalvonnan hallintajärjestelmä ja kenttälaitteet kaikille työmaaporteille koko projektin ajaksi. Jokaisen työmaan portit tulevat olemaan lukittuja ja käynti työmaalle tapahtuu kulunvalvonnan kautta. Kulunvalvontajärjestelmä estää ulkopuolisia pääsemästä työmaalle, ehkäisee ilkivaltaa ja varkauksia sekä parantaa työturvallisuutta.

GSM-verkon avulla maanalaisen rakentamisen työnaikainen turvallisuus ja tehokkuus paranevat huomattavasti. Työmaa-alue kattaa kaksi rinnakkaista tunnelia yhteensä 17,5 kilometriä sekä 5 asemaa. Maan alla tunnelitiloissa GSM-verkoilla ei ole kuuluvuutta.  Rakentamisen aikaista järjestelmää käytetään lopullisen GSM-kaapeloinnin käyttöönottoon saakka.

Järjestelmien asennus on käynnissä.

Lisätietoa:
Länsimetro Oy, tekninen johtaja Raimo Kaunismäki, raimo.kaunismaki(at)lansimetro.fi, puh.  050 390 6670