Avainsana: länsimetro

Länsimetron matkustajaturvallisuuden varmistavien järjestelmien testaus on alkanut Kaitaalla

12.10.2021

Kaitaan metroasemalla on alkanut länsimetron yli 50:n erilaisen teknisen järjestelmän toiminnallisuuden testaaminen erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten sähkökatkon ja tulipalon aikana. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuonna 2023. Hyväksytty asemakohtainen kaikkien järjestelmien samanaikainen koekäyttö ja testaus on välttämätön ennen matkustajaliikenteen alkamista.

Nykyaikaisesta metroinfrasta matkustajalle näkymätön osa on erilaiset tekniset järjestelmät, joista monet sijaitsevat metrolaiturin päissä useassa eri kerroksessa sekä ratatunnelin tiloissa. Suuri osa järjestelmistä liittyy matkustajaturvallisuuteen poikkeustilanteissa. Vaikka yksittäinen laite ja komponentti on testattu pistetestauksissa ja järjestelmien toiminnallisuus toimintakokeissa, vasta kaikkien järjestelmien samanaikainen toiminta eri poikkeustilanteessa kertoo aseman valmiudesta liikenteen aloittamista varten.

Kaitaan metroasemalla tehdään ensimmäinen poikkeustilannetesti lokakuun puolivälissä. Ensimmäisenä testataan järjestelmien toiminta lyhyen ja pitkän sähkönsyöttöhäiriön aikana. Sähkökatkotestin yhteydessä testataan myös järjestelmien toiminta tulvan aikana. Lokakuun loppupuolella on vuorossa tulipalotilannetestauksia eri kohdissa ratatunnelia ja asemaa. Kaiken kaikkiaan aseman testaus kestää noin 4–5 viikkoa.

Kaitaan metroaseman sisäänkäynnit ovat Kaitaantien sisäänkäynti ja Iivisniemenkallion sisäänkäynti. Iivisniemenkallion sisäänkäynti otetaan matkustajien käyttöön vasta myöhemmin.
Kaitaan metroasemalla tehdään ensimmäinen poikkeustilannetesti lokakuun puolivälissä. Kaiken kaikkiaan aseman testaus kestää noin 4–5 viikkoa.

Blackout-testeillä varmistetaan kriittisten laitteiden toiminta

Sähkönsyöttöhäiriötesteissä testataan aseman sähköjärjestelmien toimintaa erilaisissa ja eri pituisissa sähkökatkoissa. Aseman toiminnalle kriittisten laitteiden sähkön syötöt on varmistettu automaattisilla syötönvaihdoilla ja kahdennetuilla syötöillä, varavoimakoneella tai UPS (Uninterruptible Power Supply) -laitteilla. Sähkönsyöttöhäiriötilanteissa näiden laitteiden toimintaa testataan ns. ”blackout”-testeissä, jolloin simuloidaan asemaa syöttävien muuntajien vikatilanteita ja tarkastetaan syötönvaihtojen, varavoimakoneen sekä UPS-laitteiden oikea toiminta ja tarkastetaan liittyvien laitteiden toiminta sähkökatkon aikana.

Tulipalotestissä järjestelmät käynnistyvät automaattisesti

Ratatunnelien tulipalon aikaisessa testitilanteessa paloilmaisin havaitsee lämmönnousua tunnelissa, jonka jälkeen järjestelmät toimivat automaattisesti. Aseman ja yhdystunnelien ylipaineistukset aktivoituvat, evakuointikuulutukset alkavat sekä valaistuksen, lukituksen, infonäyttöjen, hissien ja liukuportaiden ohjaukset toimivat automaattisesti hätätilanteen vaatimalla tavalla.

Asemien tulipalotesteissä varmistetaan aluksi, että asema on normaalissa käyttötilassa eli kaikki laitteet on asetettu normaaliin metroliikenteen aikaiseen tilaan. Palohälytys aktivoidaan ennalta määritetystä tilasta paloilmaisimelta tai palopainikkeelta. Palohälytys välittyy automaatiojärjestelmiin, metrovalvomoon ja oikeassa tilanteessa myös hätäkeskukseen. Automaatiojärjestelmät ohjaa palon sijainnin mukaan päälle automaattisesti käynnistyviä savunpoistolohkoja ja poistumisteiden ylipaineistuksia, sammuttaa ilmanvaihdon, ohjaa aseman valaistusta, avaa poistumisteiden lukituksia, sulkee palo-ovia yleisötiloissa, kytkee päälle palon sijainnin mukaan oikeat evakuointikuulutukset, joilla ohjataan metron käyttäjät ulos turvallista reittiä pitkin, ohjaa matkustajainfonäyttöihin evakuointiviestit, ohjaa kameravalvontajärjestelmää, käynnistää hissien evakuointiajot ja pysäyttää alaspäin kulkevat liukuportaat.

Testaus etenee asemittain

Järjestelmien yhteistestaus tehdään asema kerrallaan. Metroaseman lisäksi testissä testataan aseman viereisellä rata-alueella olevien järjestelmien toimintaa.

– Järjestelmien toimintaa seurataan testien aikana niin paikan päällä kuin HKL:n valvomossa Herttoniemessä Helsingissä. Eri skenaariossa testataan eri järjestelmien toimintaa. Jos jokin osa-alue ei toimi suunnitellusti, testi uusitaan, kunnes järjestelmät toimivat täysin suunnitellusti, kertoo käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo Länsimetro-projektista.

Viiden uuden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti) lisäksi myös Sammalvuoren varikon toiminnallisuus testataan. Matinkylän metroaseman ja uuden osuuden välinen rajapinta testattiin hyväksytysti elokuussa.

Testausvaiheen jälkeen on vuorossa viranomaishyväksynnät, metrojunia operoivan HKL:n valmistautuminen liikenteeseen sekä HSL:n valmistelevat toimet mm. liityntäliikenteen osalta. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana.

Lisätiedot:
Käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo Länsimetro-projekti, janne.ilkanheimo(at)lansimetro.fi
Viestinnän yhteystiedot, viestintäjohtaja Satu Linkola Länsimetro Oy, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Savunpoistopuhaltimia testataan 4.-5.10.2021 Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa

4.10.2021

Espoonlahden ja Kivenlahden metroasemien välisissä turvajärjestelmien toimintakokeissa testataan savunpoistopuhaltimia maanantaina 4.10.2021 ja tiistaina 5.10.2021 klo 8–16.  Testaamisen aikana voi syntyä ajoittaista hurinaa ja pölyämistä metroasemien itä- ja länsipään kuilujen lähiympäristöön. Pahoittelemme mahdollista melu- ja pölyhäiriötä.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta. Lue savunpoistojärjestelmän toimintakokeista.

Lisätietoja
Espoonlahden metrotyömaan päivystävä puhelin 040 623 3000
Kivenlahden metrotyömaan päivystävä puhelin: 050 402 3044
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13) 050 377 3700

Turvallisin metrotyömaa -kilpailun voiton vei Kaitaan metrotyömaa

6.9.2021

Turvallisin metrotyömaa -kilpailu on Länsimetron oma työturvallisuuskilpailu, jossa kannustetaan ennaltaehkäisevään työhön ja turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on nolla tapaturmaa.

Turvallisin metrotyömaa -kilpailun voitti Länsimetron Kaitaan metrotyömaa, jossa projektinjohtourakoitsijana toimii YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä. Kaitaan urakassa toteutetaan Kaitaan metroasema, johon kuuluu Kaitaantien sisäänkäynti ja varauksena Iivisniemenkallion sisäänkäynti sekä tekniikkarakennuksia. Länsimetron omassa turvallisuuskilpailussa palkitaan käynnissä olevien metrourakoiden turvallisiin työmaa. Palkinto jaetaan puolivuosittain. Kaitaan metrotyömaa voitti palkinnon ajalta 1.1.-31.6.2021. Rakennuttajana Länsimetro haluaa kiinnittää huomiota turvallisuuteen ja kannustaa urakoitsijoita, aliurakoitsijoita, rakennuttajan edustajia, suunnittelijoita ja kaikkia rakennuskohteissa työskenteleviä kehittämään turvallisuuskulttuuria ja pyrkimään kohti nolla tapaturmaa -tavoitetta.

Kuvassa on Kaitaan metroaseman asemalaituri. Asemalaiturin seinillä näkyy Antti Tantun "Juurtuminen"-teos, jossa on puun juuristo kulkee koko asemalaiturin mitan. talta
Kaitaan urakassa toteutetaan Kaitaan metroasema, johon kuuluu Kaitaantien sisäänkäynti ja varauksena Iivisniemenkallion sisäänkäynti sekä tekniikkarakennuksia. Kuvassa on Kaitaan metroaseman laiturialue, jossa Antti Tantun ”Juurtuminen”-teoksen juurien verkosto kulkee lähes koko laiturialueen mitan. Kuva: Tunne Productions Oy, Kusti Manninen

Tasaisen varma panostus turvallisuuteen

– Kaitaan metrotyömaalla turvallisuuteen on panostettu tasaisen varmasti vuodesta toiseen. Hyvä suoriutuminen kaikilla kilpailun osa-alueilla ja tasainen kehitys tuloksissa toivat Kaitaalle ensimmäinen kerran voiton Turvallisin metrotyömaa -kilpailussa. Huomion arvoista on myös se, että Kaitaalla ei sattunut yhtään henkilövahinkoon johtanutta tapaturmaa, Länsimetro-projektin turvallisuuskoordinaattori Ville Kurunsaari kuvaa Kaitaan suoritusta kilpailussa.

Kilpailussa huomioidaan turvallisuuden kuusi eri osa-aluetta, jotka ovat MVR-/TR-mittarit*, toimenpiteisiin johtaneet turvallisuushavainnot, läheltä piti-tilanteet, onnettomuustapahtumat, ympäristövahingot sekä omaisuusvahingot.

Kaitaa pärjäsi hyvin kullakin osa-alueella. Finnoo jäi kilpailussa täpärästi toiseksi. Kaitaan ja Finnoon metrotyömailla ei sattunut yhtään henkilövahinkoon johtanutta tapaturmaa. Ympäristövahinkoja ei sattunut millään työmaalla. Yksittäisiä läheltä piti-tilanteita ja omaisuusvahinkoja sattui seurantajakson aikana. Ratalinjan metrotyömaa teki korkeimman määrän toimenpiteisiin johtaneita turvallisuushavaintoja, toiseksi eniten niitä tehtiin Soukassa ja kolmanneksi eniten Kaitaalla. Finnoo sai parhaat pisteet MVR/TR-mittauksessa.

– ­Työturvallisuus on erittäin tärkeä ja jokapäiväinen, kaikkien yhteinen asia. Jokaisella työmaalla työskentelevällä tai liikkuvalla henkilöllä on oikeus turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön. Sanonta ”jokaisen työmaalla työskentelevän täytyy päästä päivän päätteeksi terveenä kotiin” pätee myös Kaitaan työmaalla. Työturvallisuuskilpailun voitto kuuluu koko työmaan henkilöstölle tasapuolisesti, kaikki ovat kantaneet kortensa kekoon tämänkin osalta, tiivistää Kaitaan aseman työturvallisuuspäällikkö Björn Mattsson tunnelmiaan kilpailun voitosta.

Maanalaiset kohteet tuovat omia haasteita työturvallisuuden näkökulmasta katsottuna, niihin tulee kiinnittää huomiota tarkalla ennakkosuunnittelulla.

– Kaitaan asemalla on työskennellyt vuosien aikana lukuisia henkilöitä, joilla on vahvaa kokemusta maanalaisista hankkeista, tämä on helpottanut työvaiheiden ennakkosuunnittelua. Kaitaalla matala kynnys puuttua työturvallisuuteen ja avoin keskustelu työvaiheiden suunnittelusta merkitsee paljon. Puuttuminen ja huomauttaminen on myös välittämistä, joka jokaisen tulisi muistaa päivittäin työmaa-arjessa. Työturvallisuus on myös asennekysymys ja jokaisen oma tahtotila vaikuttaa asiaan merkittävästi, Björn Mattsson kuvailee työmaa-arkea Kaitaalla.

Länsimetro kannustaa rakennuskohteita Turvallisin metrotyömaa -kilpailun myötä kiinnittämään turvallisuuteen huomiota jo ennakolta ja tekemään korjaavia toimenpiteitä onnettomuuksien välttämiseksi.

– Tavoitteena on nolla tapaturmaa. Kaikilla metrotyömailla turvallisuus on kokonaisuudessa kehittynyt myönteisesti edelliseltä kilpailukierrokselta ja ennen kaikkea tapaturmien määrä on laskenut, muistuttaa turvallisuuskoordinaattori Ville Kurunsaari kilpailun tavoitteista.

*MVR-mittari on havainnointiin perustuva menetelmä maa- ja vesirakennustyömaan turvallisuustason mittaamiseksi. MVR-mittarilla havainnoidaan kunnossa olevat ja parannusta vaativat turvallisuusasiat. TR-mittari on puolestaan talonrakennustyömaan turvallisuuden mittausmenetelmä. Turvallisuusmittari kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin ja myönteisen palautteen avulla motivoi kehittämään työtapoja.

Yhteistyö sujuu ratalinjalla – jo kolmas yhteistyöpalkinto ratalinjan työmaalle

27.8.2021

Yhteistyö-palkinto on Länsimetron oma kiertopalkinto, jonka saaja on valikoitunut käynnissä olevien urakoiden joukosta kaksi kertaa vuodessa.  Yhteistyöpalkinto jaettiin nyt viimeisen kerran.

Yhteistyö-palkinnon saaja on valikoitunut käynnissä olevien työmaiden joukosta kahdesti vuodessa vuoden 2020 alusta alkaen. Yhteistyöpalkinnon nappasi jo kolmannen kerran ratalinjan työmaa. Ratalinja on palkittu yhteistyöstä niin vuoden 2020 kuin vuoden 2021 alussa. Ratalinjan rakennusurakan toteuttaa GRK Infra Oy. Urakassa rakennetaan seitsemän kilometrin pituinen ratalinja, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia. Tutustu ratalinjan työmaahan.

Yhteistyön sujuvuus korostuu loppukirissä

Yhteistyön sujuvuutta työmailla on mitattu hankkeen johtamismalliin integroidulla kyselytutkimuksella neljästi vuodessa. Kaikki rakennuskohteen rakentamiseen osallistuvat tahot vastasivat kyselyyn. Mittaamisessa on käytetty Celkee Insight -palvelua. Vastaajat antavat numeerisen arvion ja vapaita kommentteja tiedonkulusta, yhteistyöstä, luottamuksesta ja ammattiylpeydestä. Yhteistyöpalkinnon kriteereitä olivat työmaan yhteistyökyselytuloksen myönteinen kehitys, vastauskattavuus vastaajaryhmittäin ja kommenttien määrä.  Vuoden 2021 alussa uudeksi kriteeriksi otettiin vastaajaryhmien yhteinen näkemys yhteistyön sujuvuudesta, sillä tämä nähtiin erityisen tärkeäksi rakennustöiden loppuun saattamisen aikana. Uusi kriteeri korvasi yhteistyökyselyssä mitattavien teemojen keskiarvon.

Hyvä yhteistyö on monen tekijän summa

Ratalinjalla on myönteistä kehitystä tuloksissa ja vastauskattavuus oli hyvällä tasolla. Vastaajat antoivat myös aktiivisesti avoimia kommentteja. Myönteistä kehitystä oli siinä, että vastaajaryhmien näkemykset yhteistyön sujuvuudesta olivat lähempänä toisiaan kuin edellisellä kierroksella, eikä osapuolten arvioissa ollut suuria eroja. Merkille pantavaa oli myös se, että ratalinjalla ammattiylpeys on ollut koko mittauksen aikana korkealla tasolla.

– Hyvä yhteistyö on monen tekijän summa. Pohjalla on yritysten arvot, ammattitaito ja sopimuksen kirjaukset, mutta suurin vaikutus on kuitenkin yksilöillä. Meillä ratalinjalla on ollut alusta lähtien todella hyvä porukka ja henki. Meillä ei ole käyty vain töissä, vaan me on aidosti ponnisteltu kohti yhteistä maalia, summaa ratalinjan voittotunnelmia ratalinjan rakennuttajapäällikkö Jenni Matikka Länsimetro-projektista.

 

Metrojuna on Kaitaan metroasemana semalaiturilla.
Länsimetron rakenteilla olevalla Matinkylä–Kivenlahti-osuudella on käynnissä testausvaihe. Länsimetron järjestelmien ja toiminnallisuuden testaamiseen kuuluvat myös koeajot, jotka alkoivat yksittäisillä rata-autoilla ja metrojunilla kesäkuussa 2021. Esimerkiksi näistä metrojunien koeajoista iloitaan ratalinjalla ja koetaan ylpeyttä valmistuneesta työstä. Kuvassa on ensimmäinen koeajometro Kaitaan metroasemalla heinäkuussa 2021. Kuva: P. Salmi.

Kipupisteiden tunnistaminen on avain yhteistyön sujuvoittamiseen

Yhteistyömittauksia on tehty kesäkuusta 2018 alkaen sitä mukaa kuin rakennusurakat käynnistyivät. Urakoiden rakennustyöt ovat nyt loppusuoralla ja testaamisvaihe kiihtyy, joten yhteistyön mittaamiselle on luonteva lopettamisen paikka.

– Työmailla tehdään rakentamisen osalta jo viimeistelytöitä, mutta testaaminen sen sijaan käy kuumana. Yksittäisten työmaiden valmistuessa tekeminen siirtyy yhä enemmän koko hankekokonaisuuden hallintaan. Muutoksesta johtuen työmaakohtaisen yhteistyön mittaaminen on luontevaa päättää tässä vaiheessa, toteaa Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen projektijohtaja Jaakko Naamanka.

Mittaukset ovat antaneet Länsimetro-projektin ja työmaiden johdolle arvokasta tietoa yhteistyön laadusta.

– Rehellisesti sanottuna tulokset ovat välillä yllättäneet ja poikenneet minulle muodostuneesta mielikuvasta yhteistyön toimivuudesta. Tulosten pohjalta on pidetty yhteisiä tulosten purkutilaisuuksia, joissa on tunnistettu kipupisteitä ja määritetty toimenpiteitä yhteistyön parantamiseksi. Suurimmat haasteet yhteistyölle liittyvät erimielisyyksiin siitä, miten yhteiset tavoitteet saavutetaan.

Yhteistyöpalkintoa on jaettu neljä kertaa. Yhteistyöpalkinnon on voittanut kolme kertaa ratalinja ja kerran Finnoo.

Matinkylän metroasemalla ja Matinkylä–Finnoo-osuudella testataan länsimetron järjestelmien toimintaa tulipalon aikana

26.8.2021

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden testaus jatkuu Matinkylän metroaseman sekä Matinkylä–Finnoo-osuuden toiminnallisuustesteillä. Testien tavoitteena on varmistaa jo liikenteellä olevan metron ja uuden rakenteilla olevan osuuden rajapinta tulipalotilanteessa.

Järjestelmien testaaminen Matinkylän metroasemalla ja Matinkylä–Finnoo-osuudella on osa Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-projektin vuoden 2021 alussa alkanutta testausvaihetta. Järjestelmien toiminnallisuutta testataan asemakohtaisesti aina myös viereisen aseman ja ratalinjan osalta.

Matinkylän ja Finnoon metroasemilla sekä näiden välisellä rataosuudella ja maanpintaan ulottuvilla kuiluilla testataan ensin savunpoistoon liittyvien järjestelmien, kuten savunpoistopuhaltimien, palorulla- ja paloliukuovien toimintaa öisin elo-syyskuun vaihteessa. Testaus tehdään yöllä viikoilla 35 ja 36, kun metro ei liikennöi.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden testaus jatkuu Matinkylän metroaseman sekä Matinkylä–Finnoo-osuuden toiminnallisuustesteillä. Testien tavoitteena on varmistaa jo liikenteellä olevan metron ja uuden rakenteilla olevan osuuden rajapinta tulipalotilanteessa. Kuva: Timo Kauppila / Indav.

– Testissä eri kohdissa ratatunnelia olevat paloilmaisinryhmien ohjaussignaalit avaavat tai sulkevat palorulla- ja paloliukuovia ja käynnistävät savunpoisto- ja korvausilmapuhaltimia. Järjestelmien toiminnan tavoitteena on taata metromatkustajan turvallisuus myös tulipalon aikana, kertoo käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo Länsimetro-projektista.

Syyskuun puolivälissä testataan Matinkylän ja Finnoon metroasemilla ja asemien välisellä rataosuudella kaikkien yli 50 järjestelmän toimintaa tulipalotilanteessa. Testejä suoritetaan neljä, ja ne tehdään eri kohdissa ratalinjaa.

– Testi alkaa paloilmoittimen havaittua lämmönnousua tunnelissa, jonka jälkeen järjestelmät toimivat automaattisesti. Aseman ja yhdystunnelien ylipaineistukset aktivoituvat, evakuointikuulutukset alkavat ja valaistuksen, lukituksen, infonäyttöjen sekä hissien ja liukuportaiden ohjaukset toimivat automaattisesti hätätilanteen vaatimalla tavalla, Ilkanheimo kuvailee testauksen kulkua.

Matinkylän toiminnallisuustestaus on ensimmäinen asemakohtainen testikokonaisuus. Syksyn ja talven aikana metroasemakohtaisissa testeissä testataan kokonaisen metroaseman, viereisten asemien ja ratalinjan järjestelmien toiminta erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten erimittaisten sähkökatkojen aikana sekä tulipalo- ja tulvatilanteissa. Näin varmistetaan nykyaikaisen metroinfran turvallinen toiminta myös poikkeusoloissa. Matinkylässä ei testata järjestelmien toimintaa sähkökatkon aikana tai tulvan osalta, sillä näihin poikkeustilanteisiin liittyviin järjestelmiin ei ole tullut muutoksia. Viiden uuden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti) lisäksi myös Sammalvuoren varikon toiminnallisuus testataan.

Testausvaiheen jälkeen on vuorossa viranomaishyväksynnät ja metrojunia operoivan HKL:n valmistautuminen liikenteeseen sekä HSL:n valmistelevat toimet mm. liityntäliikenteen osalta. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana. Aikataulu tarkentuu 2021 loppupuolella asemakohtaisten testausten edetessä.

Lisätiedot:

Käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo Länsimetro-projekti, janne.ilkanheimo(at)lansimetro.fi

Viestinnän yhteystiedot, viestintäjohtaja Satu Linkola Länsimetro Oy, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Mikä on kuilu?

30.7.2021

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden varrella on seitsemän kuilurakennusta. Ruoholahdesta Matinkylään kuilurakennuksia on 15 kappaletta. Näiden pienen omakotitalon kokoisten rakennusten tehtävänä on metron ilmanvaihto, savunpoisto ja paineentasaus sekä lisäksi ne toimivat tarvittaessa hätäpoistumisteinä.

Länsimetron metroradalla kuiluja on noin 600 metrin välein. Korkeutta kuiluilla on keskimäärin 40–50 metriä. Kuilut ovat metrotunnelista maan pinnalle louhittuja ”aukkoja”, joiden kautta hoidetaan ilmanvaihtoa, savunpoistoa ja paineentasausta. Kuilut toimivat myös hätäpoistumisteinä esimerkiksi silloin, jos metrojuna pysähtyisi metrotunneliin poikkeustilanteissa. Kuilun keskellä sijaitsee palo-osastoitu poistumistieporras. Lisäksi metroradan varrella ja varikolla Sammalvuoressa on metron toimintaan liittyviä tekniikkakuiluja, joissa ei ole poistumisteitä. Katso myös video kuiluista.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden kuiluja ja niiden ympäristöjä on maisemoitu kesän 2021 aikana. Toukokuussa 2021 otetussa kuvassa vasemmalla on Soukanväylän kuilurakennus ja oikealla Soukanväylän huoltotunnelin sisäänkäynti. Kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy

Kuilurakennukset ovat suunnilleen pienen omakotitalon kokoisia teknisiä rakennuksia, harjakorkeudeltaan noin kolme metriä ja pinta-alaltaan noin 100 neliötä.  Matinkylä–Kivenlahti-osuudella olevien kuilujen maisemointityöt ovat käynnissä kesän 2021 aikana. Kuilujen maapäällisten osien julkisivujen pintamateriaalina on kestävä teräsverkkolevy, jonka on todettu suojaavan rakennusta hyvin mm.  ei-toivotuilta graffiteilta.

Kuilun kautta otetaan raitista ilmaa metron tiloihin ja tulipalon sattuessa sen kautta puhalletaan savu ulos. Tästä syystä kuilun katon on oltava korkeammalla kuin ympäröivien rakennusten, myös mahdollisen lisärakentamisen jälkeen.

Tapiolassa metroaseman kuilurakennus on keskellä elävää kaupunkikeskusta Merituulentorin laidalla. Tapiolan kuilurakennuksessa on Elina Aution Risteyksiä-seinämaalaus. Kuilun korkeus on 55 metriä, josta maan pinnalla näkyy 11 metriä. Korkeudessa on huomioitu niin ympärillä olevat rakennukset kuin tuleva lisärakentaminen. Kuva: M. Partanen.

 

Kallioon louhittu kuilu ulottuu metrolinjan tasolta maan pinnalle. Valmiissa kuilurakennuksessa on paljon tekniikkaa, ilmanvaihtokanavia ja portaat. Kuvassa rakennetaan Ruoholahti-Matinkylä-osuuden Salmisaaren kuilua toukokuussa 2011. Kuva: Timo Kotineva

 

Viherkatto kruunaa metroaseman

28.6.2021

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemien ja huoltotunnelien katot elävät keväästä syksyyn. Katot on peitetty hyönteisiä ja lintuja kutsuvalla kasvillisuudella, jota on ilo katsella, mutta sillä on myös käytännön hyötyjä.

Kivenlahden aseman Kivenlahdentorin sisäänkäyntirakennus ja huoltotunneli peittyvät vähitellen maksaruoholla ja niittyviherkatolla. Yhteensä 1 100 neliömetriä kasvillisuutta, joka kietoo harmaan sävyt moniväriseen peitteeseen. Viherkaton asentaminen ja hoitaminen edellyttää viherrakentajien osaamista. Kivenlahden ja Kaitaan metroaseman viherkattojen rakentaminen on valtuutettu Tanja Frin luotsaamalle EG-Trading Oy:lle.

Kaikille uusille Länsimetron asemille, joilla on omat sisäänkäyntirakennukset, rakennetaan viherkattoja. Kuvassa näkyvät Finnoon metroaseman Meritien ja Finnoonsillan sisäänkäyntirakennusten katot. Kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy.

– Kivenlahden jälkeen vuorossa on Kaitaa, jonne rakennamme 1 400 neliötä maksaruohokattoa, Fri sanoo.

Viherkaton voi rakentaa käytännössä mille tahansa katolle, kunhan painorajoitukset eivät ylity. Kevyin vaihtoehto on luonnossa kallioilla kasvava maksaruoho, joka painaa täysin vettyneenä alle 50 kiloa neliömetrillä. EG-Traiding on Suomen ainoa maksaruohomaton viljelijä Suomessa. Yrityksen Nordic Green Roof -maksaruohoviherkatto kasvatetaan Tammisaaressa, josta se siirretään paikalleen paloina samaan tapaan kuin siirtonurmirullat. Mutta kuten viherpeukalot tietävät, ensin pitää tehdä pohjatyöt.

– Jos katossa ei ole juurisuojaa, se suojataan juurisuojamatolla. Sen päälle asennetaan kaksitoiminen kuppikenno, joka toimii salaojana sekä vettä pidättävänä rakenteena. Tämän päälle tulee kasvualustakerros ja varsinainen kasvukerros, Fri luettelee.

Tanja Frin luotsaama EG-Trading rakentaa viherkatot Kivenlahden ja Kaitaan metroasemille. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy

Auttaa hulevesien hallinnassa

Viherkatto suojaa varsinaista kattoa UV-säteilyltä sekä vähentää lämpötilavaihteluita ja mekaanista rasitusta. Bitumikaton käyttöiän voi jopa kaksinkertaistaa viherkatolla. Lisäksi viherkatto pidättää hetkellisesti 100 prosenttia ja vielä sen jälkeenkin 30–80 prosenttia sadevedestä. Tämä auttaa hulevesien hallinnassa.

– Vesi sitoutuu kasvustokerrokseen ja jää haihtumaan ilmaan. Kasvit toimivat hiilinieluna sekä sitovat pölyä ja melua, ja viherkatto on elinympäristö hyönteisille, perhosille ja linnuille, Fri kertoo.

Jos viherkatoista on näin paljon hyötyä, miksi niitä ei rakenneta jokaisen toimistotalon ja liikerakennuksen katolle?

– Viherkatto saattaa sisältyä monenkin uudisrakennuksen suunnitelmiin, mutta jos sen rakentamista ei vaadita kaavoituksessa, saatetaan se karsia pois rakentamisvaiheessa.

Kaikille uusille Länsimetron asemille, joilla on omat sisäänkäyntirakennukset, rakennetaan viherkattoja. Espoonlahdessa sisäänkäynnit ovat kauppakeskuksen yhteydessä. Länsimetron rakentamisen verkkosivuilla voi tutustua asemittain sisäänkäyntirakennusten sijainteihin.

Teksti: Jani Kohtanen 

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2021-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa.

 

Katso video: Mtv Uutisten Mika Tommola tutustuu Espoon Kivenlahden metroaseman viherkattoon

Mika Tommola tutustuu Espoon Kivenlahden metroaseman viherkattoon

Savunpoiston eri osat testataan toimintakokeissa

22.6.2021

Savunpoistojärjestelmän toimintakokeet ovat käynnissä. Toukokuussa tehtiin savunpoistopuhaltimien suoritustestejä. Lukuisiin kansainvälisiin metrohankkeisiin savunpoistopuhaltimia toimittanut valmistaja Talleres Zitrôn S.A. osallistui testaukseen.

Länsimetron järjestelmät varmistavat metron turvallisen käytön kaikissa olosuhteissa. Yksi järjestelmistä on savunpoisto. Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipaloissa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan.

Tiesitkö, että Matinkylä-Kivenlahti-osuudella on 15 savunpoistopuhallinta? Voit katsoa videon myös Youtubesta.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden savunpoistopuhaltimet toimittaa espanjalainen Talleres Zitrón S.A., joka myös toimitti puhaltimet Ruoholahti–Matinkylä-osuudelle. Talleres Zitrón on toimittanut savunpoistopuhaltimia muihinkin vaativiin kohteisiin, kuten Lontoon, Milanon ja Rooman metrohankkeisiin. Yrityksen puhaltimia on noin sadassa metrossa ympäri maailmaa.

Puhaltimien täystehot testattiin

Savunpoistojärjestelmän testaaminen etenee komponenttien pistetestaamisesta koko järjestelmän toiminnan testaamiseen ja lopuksi savunpoiston testaamiseen osana metroasemaa ja ratalinjaa. Pistetestauksella varmistetaan, että savunpoistojärjestelmään liittyvät laitteet, kuten savunpoiston pellit, luukut, puhaltimet ja taajuusmuuttajat, on asennettu oikein.

Savunpoistojärjestelmän toimintakokeissa varmistetaan, että haluttu savunpoistolohko käynnistyy, ja siihen liittyvät laitteet toimivat suunnitelman mukaisesti, kuten savunpoistopellit ja -luukut menevät oikeaan asentoon ja savunpoistopuhaltimet puhaltavat haluttuun suuntaan.

– Toukokuussa tehtiin savunpoistopuhaltimien suoritustestejä. Näissä mitattiin mm. puhaltimien toimintaa täydellä teholla. Talleres Zitrón S.A.:n asiantuntijat suorittavat kaikki mittaukset itse ja tarkistavat puhaltimen ja taajuusmuuntajan asennus- ja testauskunnon. Uudessa puhaltimessa voi aluksi esiintyä poikkeavia piirteitä, joiden tunnistamiseen ja selvittämiseen puhaltimen valmistajalla on erityisosaamista, kuvaa tekninen asiantuntija Jukka Laitinen Suomen TPP Oy:stä, joka edustaa Talleres Zitrón S.A. Suomessa.

Rakennusmies seisoo kuilurakennuksen edessä.
Keväällä tehtiin savunpoistopuhaltimien suoritustestejä, joissa mukana oli myös valmistajan Talleres Zitrón S.A.:n asiantuntijoita ja Jukka Laitinen Suomen TPP Oy:stä. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy. 

Ohikulkija voi havaita käynnissä olevat savunpoistopuhaltimien toimintakokeet metroasemien julkisivussa olevien savunpoistoluukkujen avautumisena ja niistä kuuluvana puhaltimen hurinana.

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2021-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Näin syntyi metrorata

18.6.2021

Päällysrakenneurakassa asennettiin sepeli, kaapelikourut, pölkyt, ratakiskot ja virtakiskot. Näistä elementeistä on rakennettu rata, jota pitkin metrojuna kuljettaa matkustajia Matinkylästä Kivenlahteen vuodesta 2023 alkaen. Koeajot osuudella alkavat syksyllä 2021.

Kesäkuussa 2020 alkaneessa päällysrakenneurakassa rakennetaan rataosuus Matinkylästä Kivenlahteen. Reilun vuoden mittaisen urakan aikana on mm. asennettu 3 500 kuormaa sepeliä, 27 400 kappaletta pölkkyjä ja 32 kilometriä kiskoja. Urakassa on ollut mukana parhaimmillaan 70 eri alojen ammattilaista. Päällysrakenneurakan toteuttaa GRK Infra Oy. Urakka on osa ratalinjan urakkaa, jossa Länsimetro rakennuttaa seitsemän kilometrin pituisen ratalinjan, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia.

Juhannuksen aikaan päällysrakenneurakan työt ovat viimeistelyä vaille valmiit, Juha-Matti Pakka kertoo. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy

– Päällysrakenteen tekeminen alkaa runkomelueristämisestä ja radan pohjasepelöinnistä edeten pölkkyjen, vaihteiden ja kiskojen asentamiseen. Urakan viimeinen vaihe on virtakiskon kannattimien asentaminen, jonka jälkeen sähkö voidaan kytkeä virtakiskoon. Juhannuksen aikaan päällysrakenneurakan työt ovat viimeistelyä vaille valmiit, kuvaa ratateknisten urakoiden valvoja Juha-Matti Pakka Länsimetro-projektista.

Alla on esitelty radan rakentamisen vaiheita. Voit myös katsoa vaiheet myös videolta.

Runkomelu eristetään

Radan rakentaminen alkoi runkomelueristeen asentamisella kesäkuussa 2020. Ratatunnelia on yhteensä 17,5 kilometriä. Molempiin tunneleihin asennettiin koko matkalle runkomelueriste, joka koostuu eristelevystä ja geotekstiilistä. Eriste varmistaa sen, että metrojunan aiheuttama runkomelu ei kantaudu yläpuolella oleviin kiinteistöihin kalliota pitkin.

3500 kuormaa sepeliä pohjalle

Runkomelueristeen päälle levitettiin pohjasepeli. Sepelöinnissä radan pohjalle asetetaan sepeliä tukikerrokseksi, joka pitää metroraiteen oikeassa asennossa, jakaa metroliikenteen aiheutuvat kuormat alusrakenteelle sekä muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan. Sepeli tukee rataa myös sivuttaissuunnassa. Koko osuudelle tarvittiin yhteensä noin 3 500 sepelikuormaa.

Pölkkyjä 27 400 kappaletta

Tunnelin pohjalle levitetyn sepelin päälle asennettiin ratapölkyt, joiden tehtävä on jakaa junan paino sepelistä rakennettuun tukikerrokseen tasaisesti. Pölkkyjen asennusväli on 61 cm. Pölkkyjä asennettiin osuudelle 27 400 kappaletta. Niiden asennus valmistui helmikuussa 2021.

42 vaihdetta

Myös vaihde-elementit asennetaan pohjasepelin päälle. Vaihde on metroradan osa, jolla metrojuna ohjataan raiteelta toiselle. Vaihteita Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle asennettiin 42 kappaletta. Niiden asennus valmistui helmikuussa 2021. Vaihteiden mittauksia ja säätöjä tarkistettiin moneen kertaan päällysrakenneurakan aikana.

32 kilometriä kiskoja

Ratapölkkyjen päälle asennettiin kiskot, joita pitkin metrojuna kulkee. Ensimmäiset ratakiskot asennettiin kesäkuussa 2020. Viimeiset ratakiskot asennettiin paikoilleen maaliskuun 2021 puolivälissä Kivenlahden metroaseman jälkeen olevalla metrojunien kääntöpaikalla. Kiskoja asennettiin yhteensä 15 840 raidemetriä, eli 31 680 metriä.

Kiskotuksen jälkeen asennettiin pintasepeli, jota levitettiin pölkkyjen väliin. Pintasepelin tasoituksen jälkeen rata tuettiin tukemiskoneella. Pintasepelöinnin ja tuennan jälkeen rata harjataan ylimääräisestä sepelistä. Harjauksen jälkeen rata hitsattiin jatkuvakiskoiseksi. Jatkuvakiskohitsaus edellyttää tarkkaa kiskon lämpötilan tarkkailua ja dokumentointia. Näin varmistetaan mahdollisimman pehmeä ja tasainen metrokyyti tuleville metromatkustajille.

Metrojunan koeajot alkavat syksyllä

Lopuksi urakassa kiinnitetään virtakisko joka yhdeksänteen pölkkyyn kannatinkaarella. Virtakiskoon kytketään sähkö kesällä 2021, jonka jälkeen voidaan aloittaa koeajot. Ensimmäiset koeajot ratakalustolla tehdään Matinkylä-Kivenlahti-osuudella kesällä ja ensimmäinen metrojuna pääsee testaamaan osuutta syksyn alussa. Rakentamisen jälkeen metrotunnelissakin alkaa mittava eri järjestelmien testausvaihe.

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2021-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Artikkelia päivitetty 21.6.2021 ratakuorma-auton koeajo -kuvalla.

Metroliikenteen alkaessa monen uuden aseman läheisyydessä on käynnissä rakennustöitä – pyöräpysäköintiin panostetaan

11.6.2021

Espoon kaupunginhallitus päätti 10.2.2020, että osa Länsimetron autojen liityntäpysäköintipaikoista korvataan laadukkaalla pyöräpysäköinnillä metroasemien läheisyydessä. Kaikilla Espoon metroasemilla ennustetaan olevan vuonna 2030 yhteensä 3 100 ja vuonna 2050 noin 3 900 liityntäpyöräilijää. Liityntäpyöräilyn volyymi on yli kaksi kertaa niin suuri kuin henkilöautoilla.

Mahdollisuudet pyörien liityntäpysäköintipaikkojen lisäämiseen Länsimetron varrella on kartoitettu ja pyörien liityntäpysäköintipaikoille on laadittu Espoon kaupungin suunnitteluohje. Länsimetro toteuttaa vähintään hankesuunnitelmassa määritetyt pyörä- ja autoliityntäpaikat ja tekee mahdollisuuksien mukaan laadullisia ja määrällisiä parannuksia pyöräpysäköintiin myös jo käytössä olevilla Espoon metroasemilla.

Ilmakuva Finnoon metroaseman Finnoonsillan sisäänkäynnistä. Sisäänkäynnillä on viherkatto. Sisäänkäynnin edessä on katettuja pyöräpaikkoja.
Esimerkiksi Finnoon metroaseman Finnoonsillan sisäänkäynnillä on alkuvaiheessa 72 katettua pyöräliityntäpaikkaa ja Finnoonsillan alikulun yhteydessä 142 paikkaa.

Suosittu kaupunkipyöräpalvelu ei ulotu liikenteen alkaessa uusien asemien läheisyyteen. Seuraava kaupunkipyörien sopimuskausi alkaa 2026, jolloin palvelun laajentaminen on mahdollista. Kaupunkipyörät | espoo.fi

Asemaympäristöjen rakentaminen vaikuttaa liikkumiseen

Osa liityntäpysäköintipaikoista niin autoille kuin pyörille voidaan toteuttaa vasta siinä vaiheessa, kun metroasemien läheisyydessä käynnissä oleva muu rakentaminen valmistuu tulevina vuosina. Asemien ympäristön rakentuminen ja kehittyminen vaikuttaa myös, miten metron eri sisäänkäyntejä voidaan avata matkustajakäyttöön. Esimerkiksi Kivenlahdessa vain toinen aseman kahdesta sisäänkäynnistä voidaan avata matkustajakäyttöön liikenteen alkaessa: matkustajien käytössä on Kivenlahdentorin sisäänkäynti. Finnoossa puolestaan aseman ympäristön keskeneräisyys vaikuttaa matkustajien liikkumiseen vielä vuosia.

Ilmakuva Kivenlahden metroaseman Kivenlahdentorin sisäänkäynnistä.
Kivenlahden metroaseman Kivenlahdentorin sisäänkäynti  (kuvassa etualalla) on matkustajien käytössä metroliikenteen alkaessa. Kivenlahdentien sisäänkäynti otetaan käyttöön, kun sisäänkäynnin ympäristön rakentaminen valmistuu.

Liityntäpysäköintiin tulee ohjaamaan sähköinen opastejärjestelmä, joka ilmoittaa vapaana olevien paikkojen määrän. Opasteet tulevat pääväylille: Länsiväylä, Soukanväylä ja Kauklahdenväylä.

Länsimetro Oy varautuu kuitenkin tulevaan kaupunkikehitykseen rakentamalla sisäänkäynnit siten, että metro palvelee käyttäjiään myös tulevaisuudessa. Kaikissa vaiheissa matkustajille on taattava turvallinen ja esteetön kulku metroasemien läheisyydessä käynnissä olevasta muusta rakentamisesta huolimatta.

Länsimetron rakentamisen verkkosivuilla voi tutustua asemittain sisäänkäyntien sijainteihin ja liikkumiseen asemilla sekä rakentamisen etenemiseen ja aikatauluun.  Tarkemmat tiedot liikkumisesta asemien läheisyydessä selviävät lähempänä liikenteen alkamista. Arvion mukaan uusi osuus avataan liikenteelle 2023 aikana. Aikataulu selviää testausvaiheen edetessä.