Taidematka metrolla Kivenlahteen

Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset?  Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.

Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Ensimmäisenä vuorossa on Kivenlahden metroaseman taideteos.

Kivenlahdessa on Kalle Mustonen ”Kulkijat”

Teoksen sijainti: Kivenlahden metroaseman asemalaituri
Teoksen tekniikka: puuveistos
Taiteilija: Kalle Mustonen
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.

Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Metrolinjan symbolisena päätepisteenä lännessä on kuvanveistäjä Kalle Mustosen ”Kulkijat”-veistos, joka muodostuu kahdesta puisesta hahmosta. Sympaattiset ja humoristiset hahmot juoksevat valoisalla metrolaiturilla. Puiset hahmot ovat kaksi- ja kolmemetriä korkeita. Lämminsävyinen oranssi veistos on vastakohta Kivenlahden vaalealle ja kirkkaalle metroasemalle. Asema on viileän vaalea, kulkijoiden sävy on intensiivinen ja lämmin. Asema on suoralinjainen, kulkijat ovat orgaanisia ja pyöreitä.

 ”Kulkijat” sijaitsevat Kivenlahden metroaseman asemalaiturilla kirkkaiden valoputkien loisteessa. Veistoksen lämminsävyinen oranssi on vastakohta Kivenlahden vaaleudelle ja kirkkaudelle. Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy
Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Teoksen elävää pintaa saa kosketella. Pinnasta voi tunnistaa eri työkalujen jälkiä: tasaisinta höylän jälkeä on isoilla laakeilla alueilla, kun taas kourutaltan uraa löytyy enemmän tiukemmista kurveista. Kulkijoiden runko on lämpökäsiteltyä mäntyä ja pinta on tervaleppää.

Teoksen toteutusta on tukenut Oy Lunawood Ltd.

”Kulkijat”-teoksen hahmoille järjestettiin loppuvuodesta 2021 nimikilpailu. Teoksen nimi on ”Kulkijat. Hahmot saivat nimiksensä Alis ja Ylis Kivenlahden alueiden lempinimien mukaisesti. Alis on matalampi ja Ylis korkeampi hahmo veistosparista. Kivenlahden asukkaat ja toimijat olivat mukana nimien valinnassa. Lue lisää ”Kulkijat”-teoksen hahmojen nimien valinnasta.

Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Alla olevasta kuvagalleriasta voit katsoa Kalle Mustosen valokuvia Kulkijoiden työvaiheista.

Pienoismallista otettujen mittojen perusteella rungon työpiirrokset tehtiin millimetripaperille. Kuva: K. Mustonen

Rungon materiaaliksi valikoitui lämpökäsitelty mäntypalkki. Kuva: K. Mustonen

Teos syntyi pienehkössä 40 neliömetrin pajassa. Kuva: K. Mustonen

Osa tärkeistä mitoista teipattiin lattiaan. Kuva: K. Mustonen

Moderneinta teknologiaa pajalla edusti laser-linjain. Kuva: K. Mustonen

Isompi hahmo koostuu kuudesta osasta. Kuva: K. Mustonen

Pienemmässä hahmossa on viisi osaa. Kuva: K. Mustonen

Pintalaudoitus on tehty tervalepästä. Kuva: K. Mustonen

Jokainen laudoituksen osa on viistetty ja muotoiltu yksittäin. Kuva: K. Mustonen

Pieni työtila oli käytössä lattiasta kattoon. Kuva: K. Mustonen

Pintalaudoitus on kiinnitetty pitkillä puutapeilla. Kuva: K. Mustonen

Ketjutalja mahdollisti teoksen valmistumisen ilman aputyövoimaa. Kuva: K. Mustonen

Teoksen sisäosat muistuttavat pientä majaa.. Kuva: K. Mustonen

Käsinveistäminen ei ole tehokasta tai nopeaa. Kuva: K. Mustonen

Teoksen fyysinen veistäminen vei yli vuoden. Kuva: K. Mustonen

Teosten pinnassa on erotettavissa eri työkalujen jäljet. Kuva: K. Mustonen

Muodon jatkuvuuden poikkeukset eivät ole virheitä, vaan veistäjän kädenjälkeä, jota teollinen prosessi ei voi toistaa. Kuva: K. Mustonen

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksille myönnettiin Espoo-mitalin

Länsimetro Oy:n toimitusjohtajalle Ville Saksille myönnettiin Espoo-mitali itsenäisyyspäivänä 6.12.2022.  Espoo-mitali myönnetään tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta Espoon kaupungin hyväksi ja mitaleja on myönnetty vuodesta 1972 alkaen. Mitalit jaettiin Espoon kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa. Tänä vuonna Espoo-mitali myönnettiin 15 henkilölle.

Ville Saksi on työskennellyt Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2016 alkaen. Hänen johdollaan mittava Länsimetro-rakennusprojekti valmistui ja Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamiselle asetetut tavoitteet saavutettiin. Saksi on profiloitunut muutoksen läpiviejänä, rohkeana ja isoja kokonaisuuksia hallitsevana johtajana. Länsimetro-projektin toiminta- ja johtamistapoihin tehtiin suuria uudistuksia ykkösvaiheen eli Ruoholahti-Matinkylä-rakennusvaiheen oppien ja kokemusten pohjalta.

– Arvostan erittäin paljon saamaani tunnustusta. Länsimetron rakentaminen oli yhteispeliä, jossa onnistuimme hyvin. Oli suuri ilo olla rakentamassa Suomen yhtä suurinta rakennushanketta, joka palvelee yhteiskuntaa pitkälle tulevaisuuteen. Länsimetron tehtävänä on pitää asemat ja metroinfra vetovoimaisina, luotettavan ja toimia vastuullisesti nyt ja tulevaisuudessa, Ville Saksi jakaa ajatuksiaan tunnustuksen äärellä.

Länsimetro Oy:n toimitusjohtajalle Ville Saksille myönnettiin Espoo-mitali itsenäisyyspäivänä 6.12.2022.

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella alkoi matkustajaliikenne lauantaina 3.12.2022. Rakennusprojekti päättyi syyskuussa. Asemien ja radan rakennusurakat valmistuivat toukokuussa. Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy on Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistajaksi, ylläpitäjäksi ja kehittäjäksi.

Katso myös tallenne Espoon Itsenäisyyspäivän juhlakonsertista.

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuus on nyt avattu!

Lauantaina 3.12.2022 ensimmäinen metrojuna lähti Kivenlahden metroasemalta klo 4.56. Metroasema ja avajaisjuna täyttyivät riemukkaasta tunnelmasta. Asemalla ja ensimmäisessä metrojunassa on iloista kansanjuhlaa heti aamuvarhaisesta alkaen. Asemalaiturilla ennen ensimmäinen junan lähtöä leikattiin juhlallisesti nauha.

Klo 4.00 maissa Kivenlahden metroaseman Kivenlahdentorin sisäänkäynnin ovilla oli jo vilskettä. Tiettävästi innokkaimmat olivat saapuneet paikalle puoliltaöin. Kuva: M. Partanen.

 

Aseman ovet avautuivat klo 4.15 ja juhlakansa pääsi tutustumaan metroasemaan. Video: M. Partanen.

Kivenlahden asemalaituri täyttyi matkustajista. Kuva: M. Partanen.

 

Ensimmäinen metro saapui asemalle klo 4.45, jonka jälkeen Espoon kaupungin kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, HSL:n toimitusjohtaja Mika Nykänen ja hallituksen puheenjohtaja Matias Pajula, Kaupunkiliikenne Oy:n toimitusjohtaja Juha Hakavuori ja Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi leikkasivat juhlallisesti oranssin nauhan. He toivottivat metron ja matkustajat tervetulleeksi Kivenlahteen. Kuva: M. Johansson.
Ensimmäinen metrojuna Kivenlahdesta lähti  klo 4.56. Metro täyttyi matkustajista ja iloinen tunnelma kuljetti matkustajat kohti itää.Seuraavat uudet asemat ovat Espoonlahti, Soukka, Kaitaa ja Finnoo. Kuva: M. Partanen.

Juhlat jatkuvat Lippulaivassa klo 10. Tule mukaan juhlimaan!

Maanalainen metrovarikko Sammalvuoressa

Metroliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkaa lauantaina 3.12.2022.  Metroasemien ja ratalinjan lisäksi Länsimetro-projektissa rakennettiin uudelle osuudelle myös maanalainen metrovarikko.  

Metrovarikko sijaitsee Espoon Sammalvuoressa. Metrovarikko on metrojunien säilytys- ja huoltopaikka.  Varikon pinta-ala on 32 500 m².

Varikolle johtava raide haarautuu metrolinjalta Espoonlahden ja Kivenlahden väliltä. Sammalvuoreen johtava rataosuus on noin 400 metriä pitkä. Varikolle johtavassa tunnelissa kulkee rinnakkain kaksi raidetta.

Varikkotoiminnoilla on Sammalvuoressa maan alla kaksi hallia – toisessa on junien yösäilytystilat 20 junayksikölle ja toisessa on huoltotilat. Junien säilytystilan pituus on noin 400 m ja sen leveys noin 26 m. Junien säilyttämisen lisäksi näissä tiloissa tehdään junien perussiivousta.

Toisessa hallissa on huoltotilat. Huoltohallista on erotettu omaksi tilakseen töhrynpoisto- sekä sorvitilat. Huoltohallin pituus on noin 300 metriä ja leveys on mitoitettu kolmen junan mukaan. Työskentelytiloineen leveys on noin 25 metriä. Huoltohalliin tultaessa juna ajetaan huoltoraiteelle, jonka alla on huoltomonttu. Montusta korjataan junan pohjaa. Huoltoraiteen sivulla on tasonvaihtoeteline, jonka kautta päästään huoltamaan junan sisätiloja ja kattoa. Huoltohallissa tehdään myös töhryjen poistoa junista.

Huoltohallin pohjoispäädyssä on lisäksi teknisiä tiloja ja alue huoltoliikennettä varten. Lisäksi varikolla on teknisiä tiloja ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen henkilökunnan tiloja.

Metrovarikon huoltohallin pituus on noin 300 metriä ja leveys on mitoitettu kolmen junan mukaan. Kuva: M. Wirman.

Varikko lämmitetään maalämmöllä ja jäähdytys toteutetaan hyödyntämällä matalalämpöistä pohjavettä.

Ensimmäinen metrojuna saapui Sammalvuoressa sijaitsevalle metrovarikolle helmikuun 2022 alussa. Kuva: Juha-Matti Pakka.

Sammalvuori on monelle alueen asukkaalle virkistyspaikka, jonka vuoksi varikkoalue on haluttu sulauttaa mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon. Sinne on istutettu noin 3000 neliötä luonnonnurmea, noin 5000 neliötä nurmea, 600 kappaletta metsämäntyjä, lähes 1600 neliötä kunttaa eli metsänpohjavarvikkoa ja noin 400 neliön suuruinen kukkaniitty pölyttäjiä varten.

Maan päällä varikosta on näkyvissä Sammalvuoressa vain kolme rakennusta: henkilökunnan tiloja parkkipaikkoineen, huoltotunnelin sisäänkäyntirakennus ja tekninen kuilu. Lisäksi Espoonlahden puolella on näkyvissä toisen tekniikkakuilun piharakennus. Molemmat alueet ovat aidattuja. Kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy

Varikon rakennusurakka valmistui vuonna 2020. Työyhteenliittymä Sammalvuori (Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, EM Pekkinen Oy, Terrawise Oy ja Aro-Systems Oy) toteutti Sammalvuoren metrovarikon louhinta- ja rakennusurakan.

Metron avajaiset lauantaina 3. joulukuuta – tule mukaan juhlimaan!

Metron uusi osuus Matinkylän ja Kivenlahden välillä avautuu liikenteelle lauantaina 3. joulukuuta. Metron avajaisten päätapahtuma järjestetään kauppakeskus Lippulaivassa Espoonlahdessa kello 10–16, mutta ohjelmaa on luvassa kaikilla muillakin asemilla.

Ensimmäinen matkustajaliikenteen metrojuna osuudelle lähtee Kivenlahdesta klo 4.56.

Metroliikenne uudella osuudella käynnistyy lauantaina 3.12. kello 4.56, jolloin ensimmäinen matkustajaliikenteen juna lähtee liikkeelle Kivenlahdesta. Uusi osuus asemineen vihitään käyttöön Kivenlahden aseman laiturialueella ennen ensimmäisen metrojunan lähtöä kello 4.40. Aseman ovet avataan kello 4.30. Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Metron avajaisten pääjuhlapaikkana toimii Lippulaiva. Tapahtuma alkaa kello 10, jolloin Espoonlahden metroaseman molempien sisäänkäyntien edustalla on tarjolla kakkukahvit. Kello 10.30 alkaen ohjelma jatkuu Lippulaivan toisen kerroksen keskusaukiolla, jossa ohjelmassa on sekä metroasiaa että musiikkiesityksiä. Avajaistapahtuman pääesiintyjä on Robin Packalen, jonka keikka alkaa Lippulaivan keskusaukiolla kello 12. Avajaisten ohjelma on HSL:n verkkosivuilla.

Espoonlahden metroasema sijaitsee kauppakeskus Lippulaivan yhteydessä. Avajaisten päätapahtumapaikka on Lippulaiva, mutta kaikilla uusilla asemilla on ohjelmaa päivän aikana. Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Useiden espoolaisten kulttuuritoimijoiden järjestämää ohjelmaa on luvassa Espoonlahden lisäksi myös muilla uusilla asemilla. Avajaispäivänä Finnoon, Kaitaan, Soukan ja Kivenlahden metroasemien sisäänkäynneillä tai välikerroksissa on ”open stage” -tyylisiä esiintymispaikkoja, joilla kuka tahansa saa esiintyä päivän aikana. Esiintymispaikat on merkitty Espoo-ilmapalloilla.

Lisäksi jokaisella uudella asemalla on tavattavissa HSL:n asiantuntijoita kello 9–15. Lisätietoja mm. metron liikennöinnistä, matkalipuista ja liityntäpysäköinnistä HSL:n Metro Kivenlahteen -sivulta.

Myös asemien ympäristössä kannattaa pitää silmät avoinna, sillä moni paikallinen toimija on metrohuumassa mukana.

Metron avajaiset järjestävät yhteistyössä HSL, Espoon kaupunki, Kaupunkiliikenne Oy ja Länsimetro Oy.

Länsimetron rakentaminen päättyi syyskuussa

Asemien ja radan rakennusurakat valmistuivat toukokuussa ja Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentaminen päättyi syyskuussa. Rakennusprojekti valmistui kaikkien sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hankkeella oli niin aikataulu-, kustannus-, riski-, laatu-, yhteistyö- kuin työturvallisuustavoitteitakin. Lue lisää rakentamisprojektin valmistumisesta.

Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy on Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistaja, ylläpitäjä ja kehittäjä.

Ainutlaatuiset asemat: Soukan metroasema

Metroliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkaa lauantaina 3.12.2022. Silloin uusien asemien ovet avautuvat matkustajille. Ennen kuin pääset astumaan asemille, haluamme esitellä ne vielä kerran ja nostaa esiin mielenkiintoiset yksityiskohdat rakennuttajan silmin.Yläkartanontien sisäänkäynnillä on hissi- ja liukuporrasyhteys laiturille. Kahdella vinohissillä tai liukuportailla kuljetaan välitasolle, jonka jälkeen on vielä lyhyt liukuporras- ja hissiyhteys asemalaiturille. Kuva: M. Partanen.

Soukan metroasema sijaitsee Soukan ostoskeskuksen välittömässä läheisyydessä. Asemalla on kaksi sisäänkäyntiä, jotka ovat Soukantorin ja Yläkartanontien sisäänkäynnit. Molemmat sisäänkäynnit ovat matkustajien käytössä metroliikenteen alkaessa.

Soukantorin sisäänkäynti on kaksikerroksinen. Sisäänkäynnin Soukan liikekeskuksen tasolta on suora hissiyhteys laituritasolle. Käytössä on neljä hissiä.  Soukantien tasolta noustaan ensin portaita tai hissillä Soukantorin tasolle.

Yläkartanontien sisäänkäynniltä on hissi- ja liukuporrasyhteys asemalaiturille.

HSL:n Metro Kivenlahteen -sivulta löydät lisätietoa uudesta osuudesta, sisäänkäyntien ja bussipysäkkien sijainneista, liityntäpysäköintipaikoista ja liityntälinjastosta. HSL suunnittelee ja hankkii toiminta-alueensa joukkoliikenteen.

Soukantorin sisäänkäynnin Soukantorin tasolta matkustajat liikkuvat neljällä rinnakkaisella hissillä suoraan asemalaituritasolle. Kuva: M. Partanen.

Yläkartanontien sisäänkäynnillä on hissi- ja liukuporrasyhteys laiturille. Kahdella vinohissillä tai liukuportailla kuljetaan välitasolle, jonka jälkeen on vielä lyhyt liukuporras- ja hissiyhteys asemalaiturille. Kuva: M. Partanen.

Sisäänkäyntien julkisivut on verhottu metallilevyllä, joiden maalauskäsittely on suunniteltu erityisesti Soukan asemaa varten. Kuvassa Soukantorin sisäänkäynti. Kuva: M. Partanen.

Sisäänkäyntien julkisivut on verhottu metallilevyllä, joiden maalauskäsittely on suunniteltu erityisesti Soukan asemaa varten. Kuvassa Yläkartanontien sisäänkäynti. Kuva: M. Partanen.

Soukan metroaseman rakennusurakan toteutti YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä. Rakennusurakka valmistui toukokuussa 2022.

Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ALA-Architects. Soukan metroasema on saanut vaikutteita ympäröivästä 60-luvun modernistisesta rakennuskannasta. Asemalla on Taneli Rautiaisen ”Sfäärit”-tilataideteos. Teoskokonaisuus muodostuu neljästä osasta, jotka sijoittuvat metroaseman eri tasoille. Tutustu tilataideteokseen.

Yläkartanontieltä laituritasolle tultaessa asemalaiturin valaisimet luovat aaltoilevan vaikutelman. ”Valoaallot” heijastuvat myös asemalaiturialueen sivuseinien metallipinnoista. Kuva: M. Partanen.

 

”Sfäärit”-teoskokonaisuuteen kuuluu hissiaulan katossa oleva valolippa, joka muodostaa kuvitteellisen pilviverhon, jonka takaa aurinko paistaa. Valaistus seuraa vuorokauden aikoja kirkastuen keskipäivällä ja himmentyen iltaa kohti.

 

Vuoden 2022 ympäristöselonteko on valmistunut

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemien ja ratalinjan rakennusurakat päättyivät 13.5.2022. Rakennusprojekti päättyi syyskuussa 2022. Vuoden 2022 ympäristöselonteossa kuvataan Länsimetro-hankkeen ympäristövaikutukset vuoden alusta projektin valmistumiseen saakka. Tutustu vuoden 2022 ympäristöselontekoon.

Tuorein selonteko on aiempien vuosien selontekoja tiiviimpi ja tiedonkeräämistä tehtiin karkeammalla tasolla, sillä rakentamisen osalta vuonna 2022 tehtiin viimeistelytöitä ja testausvaiheen aikaiset ympäristövaikutukset olivat varsinaista rakentamisvaihetta vähäisemmät. Rakentamisen päätyttyä metron käytön aikaista ympäristöseurantaa tehdään erillisen ympäristötarkkailuohjelman mukaisesti.

Vuonna 2022 syntynyt jätteiden määrä oli edellisiä vuosia vähäisempi, koska rakennustyöt olivat vähäisiä, eikä testaamisen aikana syntynyt samoissa määrin jätettä.  Suurin osa jätteistä meni hyötykäyttöön ja vain pieni osa kaatopaikalle loppusijoitukseen.

Työmaiden pölyäminen, melu tai tärinä eivät enää aiheuttanut haittaa muulle ympäristölle ja asemaympäristöjen asukkaille, koska käynnissä ei ollut näitä haittoja aiheuttavia rakennustöitä.

Asemaympäristöjen maisemointityöt jatkuivat vuonna 2022. Metroasemien ulkoalueille istutettiin puita, pensaita ja nurmea.

Painumaseurantaa on tehty aktiivisesti rakentamisen aikana, koska se tunnistettiin projektin merkittäväksi ympäristönäkökohdaksi. Seuranta lopetettiin vuonna 2022 käytönaikaiseen seurantaan siirtyessä.

Rakennustöillä ei ollut todettavaa vaikutusta pohjaveden vedenlaatuun tai Hannusjärven vedenpintaan. Rakentamisalueella sijaitsevan Hannusjärven vedenpinnantasoa on seurattu vuodesta 2013 alkaen. Hannusjärvi on todettu herkäksi ympäristökohteeksi johtuen järven pienestä valuma-alueesta ja järven pienestä vesitilavuudesta. Seurantaa jatketaan käytönaikaisen ympäristötarkkailuohjelman mukaisesti.

Rakentamisen aikaiset palautekanavat sulkeutuivat rakennusurakoiden päättyessä toukokuussa 2022. Sidosryhmille on järjestetty syksyn aikana vierailuja uusille metroasemille. Matkustajaliikenne Matinkylä-Kivenlahti-osuudella alkaa 3.12.2022.

Tutustu myös ympäristöselontekoihin vuosilta 2014–2019 sekä rakentamisen ajalta vuonna 2020 ja 2021.

Ainutlaatuiset asemat: Kivenlahden metroasema

Matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkaa lauantaina 3.12.2022. Silloin uusien metroasemien ovet avautuvat matkustajille. Ennen kuin pääset astumaan asemille, haluamme esitellä ne vielä kerran ja nostaa esiin mielenkiintoiset yksityiskohdat rakennuttajan silmin.

 

Metroliikenteen alkaessa Kivenlahden metroasemasta tulee metron läntinen päätepiste. Asema tulee jäämään tiivistyvän Kivenlahden kaupunginosan uusien rakennusten ympäröimäksi. Kivenlahden metroasema sijoittuu Kivenlahteen, tarkemmin sanottuna Ala-Kivenlahteen. Se on välittömästi Länsiväylän eteläpuolella.

Kun matkustajaliikenne joulukuussa alkaa, matkustajien käytössä on aseman itäinen sisäänkäynti Kivenlahdentorilla. Kivenlahdentorin sisäänkäynti on fyysisesti ja toiminallisesti itsenäinen rakennus Kivenlahdentorin kulmalla.

Metro Kivenlahteen

HSL:n Metro Kivenlahteen -sivulta löydät lisätietoa uudesta osuudesta, sisäänkäyntien ja bussipysäkkien sijainneista, liityntäpysäköintipaikoista ja liityntälinjastosta. HSL suunnittelee ja hankkii toiminta-alueensa joukkoliikenteen.

Kivenlahdentorin kulmalla sijaitsee Kivenlahden metroaseman itäinen sisäänkäynti, joka on matkustajien käytössä, kun matkustajaliikenne Kivenlahteen saakka käynnistyy 3. joulukuuta 2022. Kuva: M. Partanen.
Kivenlahdentorin sisäänkäynnillä on liukuporras- ja hissiyhteys asemalaiturille. Kivenlahden metroasema on tyyliltään viileän rauhallinen ja sävyiltään vaalea. Kuva: M. Partanen

Kivenlahden aseman läntinen sisäänkäynti ei ole matkustajien käytössä metroliikenteen alkaessa alueen muusta rakentamisesta johtuen. Tämä sisäänkäynti ingroituu suunnitteilla olevaan Kivenlahden metrokeskukseen, ja jää käytännössä sen alapuolelle. Sisäänkäynti otetaan käyttöön, kun sisäänkäynnin ympäristön rakentaminen valmistuu.

Kivenlahden metroasemalla on kaksi sisäänkäyntiä, joista Kivenlahdentorin sisäänkäynti on matkustajien käytössä liikenteen alkaessa ja  läntinen sisäänkäynti  otetaan käyttöön, kun sisäänkäynnin ympäristön rakentaminen valmistuu. Ilmakuva Kivenlahdesta vuodelta 2021. Ilmakuva: Optivision Oy.
Läntisen sisäänkäynnin viereen rakentuu Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos, joka valmistuu keväällä 2023. Kivenlahden liityntäpysäköintilaitoksen toteuttaa Fira Oy. Kuva: JP Olli.

Kivenlahden metroaseman rakennusurakan toteutti Skanska Infra Oy. Rakennusurakka valmistui toukokuussa 2022.

Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ALA-Architects. Kivenlahden metroasema on tyyliltään viileän rauhallinen ja sävyiltään vaalea. Kivenlahden katukuvan vaaleus jatkuu metroasemalla viileän rauhallisena tunnelmana. Asemalaiturilla matkustajia odottaa ”Kulkijat”-veistos. ”Kulkijat” on kuvanveistäjä Kalle Mustosen teos. Veistos muodostuu kahdesta puisesta hahmosta.  Tutustu ”Kulkijoihin”.

Lämminsävyinen oranssi ”Kulkijat”-veistos on vastakohta Kivenlahden vaalealle ja kirkkaalle metroasemalle. Asema on viileän vaalea, kulkijoiden sävy on intensiivinen ja lämmin. Asema on suoralinjainen, kulkijat ovat orgaanisia ja pyöreitä. Kuva: M. Partanen.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti hanke on valmis

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti hanke valmistui asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Projektin tehokkaat toimintatavat ja tiivis yhteistyö sekä projektiorganisaation vahva osaaminen ja kokemus mahdollistivat hankkeen valmistumisen aikataulun mukaisesti. Matkustajaliikenne osuudella alkaa 3.12.2022.

Hanke valmistui hankesuunnitelmassa ja sen tarkennuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toteutuksesta vastasi pääasiassa Länsimetron ja Swecon projektinjohdon ja rakennuttamisen asiantuntijoista muodostettu integroitu tilaajaorganisaatio. Länsimetroa rakentamassa oli myös joukko muita toimijoita. Tiivis yhteistyö ja tehokkaat toimintatavat mahdollistivat Suomen suurimman infra-, talotekniikka- ja automaatioprojektin valmistumisen asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Rakentamisen toisessa vaiheessa Länsimetro-projektissa rakennettiin seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti) sekä maanalainen metrovarikko Sammalvuoreen.

”Länsimetro-hankkeen ensimmäisen rakennusvaiheen kokemukset ja opit hyödynnettiin kakkosvaiheen rakentamisessa. Niiden pohjalta teimme muutoksia mm. johtamiseen ja hankkeen organisaatiomalliin. Aikataulua, kustannuksia, riskejä, laatuasioita, yhteistyötä ja työturvallisuutta seurattiin tilannejohtamisen mallin mukaisesti”, Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi tiivistää. ”Myös yhteisiä tavoitteita kirkastettiin ja yhteistyötä tiivistettiin organisaatiorajoista riippumatta. Länsimetron ja Swecon asiantuntijat työskentelivät yhteisissä tiloissa Big room -mallin mukaisesti. Riskit tunnistettiin ja tehokkailla riskienhallintatoimenpiteillä estettiin niiden toteutuminen.”

Länsimetron jatkeen rakentamisessa oli mukana myös onnea, sillä rakennusprojektin keskeiset vaiheet, kuten hankinnat, ajoittuivat aikaan ennen koronapandemian ja Ukrainan sodan kiihdyttämää inflaatiota.

”Kaikki projektin suuret hankinnat oli tehty ennen voimakasta kustannusten nousua. Jos nyt lähdettäisiin rakentamaan länsimetroa, projektin hintalappu olisi huomattavasti suurempi. Myöskään koronapandemialla ei ollut rakennusprojektiin suurta merkitystä, sillä rakentaminen oli pandemian alkaessa riittävän pitkällä. Projektiorganisaation toiminta oli jo vakiintunutta ja olimme hitsautuneet yhteen ennen kuin pandemia alkoi”, Ville Saksi toteaa.

Matinkylä-Kivenlahti-hankkeen projektijohtajana toiminut Jaakko Naamanka Swecolta on tyytyväinen projektin lopputulokseen. ”Hanke valmistui päivälleen tavoiteaikataulun mukaisesti. Se on huima suoritus tämän kokoluokan megahankkeessa. Tästä täytyy kiittää koko hankkeen toteutuksesta vastannutta yhteistä Länsimetron projektiorganisaatiota ja kaikkia hankkeen toteutukseen osallistuneita osapuolia”, kiittää Jaakko Naamanka.

Hankkeen johtamisessa käytettiin ensimmäistä kertaa tilannejohtamisen mallia tämän kokoluokan julkisessa rakennushankkeessa. ”Hankkeen tuloksellinen johtaminen perustui tilannejohtamiseen, jossa projektin päätöksenteko pohjautuu mahdollisimman reaaliaikaiseen ja oikeaan tilannetietoon. Tilannetiedon pohjalta projektinjohdon on mahdollista havaita poikkeamat asetettuihin tavoitteisiin nähden mahdollisimman aikaisin ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Onnistuneen tilannejohtamisen edellytyksenä on laadukas aikataulusuunnittelu sekä tavoiteasettelu ja tiedon oikeellisuus”, Jaakko Naamanka kertoo.

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisesta päätettiin vuonna 2014 ja monivuotinen rakennusprojekti alkoi louhinnoilla vuoden 2014 lopulla. Rakennusurakat päättyivät toukokuussa 2022, jonka jälkeen koeajot jatkuivat syyskuulle asti. Länsimetro Oy on luovuttanut Matinkylä–Kivenlahti-osuuden asemien, radan ja varikon hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy jää Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistajaksi, ylläpitäjäksi ja kehittäjäksi.

Matkustajaliikenne ykkösvaiheella eli Ruoholahti–Matinkylä-osuudella alkoi marraskuussa 2017. Uudella Matinkylä–Kivenlahti-osuudella matkustajaliikenne alkaa 3.12.2022. Lisätietoja Espoon, HSL:n, Kaupunkiliikenne Oy:n ja Länsimetro Oy:n yhteistiedotteessa, joka on julkaistu Länsimetron sivuilla.


Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetro-hanke, projektijohtaja Jaakko Naamanka, Sweco PM Oy, puh. 0400 421 143, etunimi.sukunimi@sweco.fi