Rakentaminen länsimetrossa linkittyy tiiviisti kaupunkikehitykseen

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Vaikka Länsimetron rakentamishanke päättyi, rakentamistehtävät Länsimetrossa jatkuvat yhä. Länsimetrolaisten asiantuntijuutta esittelevässä juttusarjassa pääset tällä kertaa tutustumaan rakentamisjohtaja Janne Tuomaan.

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Janne Tuoma, espoolainen rakentamistekniikan diplomi-insinööri. Työskentelen rakentamisjohtajana Länsimetrossa. Rakentamisjohtajana vastaan Länsimetron rakentamishankkeista.

Jannen suosikkiasema on Soukan metroasema. Jannen mielestä asema on arkkitehtuurisesti upea kokonaisuus. Aseman oivaltava arkkitehtuuri ja tilataideteos sopivat hyvin Soukan suorakulmaiseen rakennuskantaan ja kohottavat koko alueen ilmettä. Tutustu Soukan metroasemaan.

Matkasi Länsimetroon
Ennen Länsimetroa olen työskennellyt Skanskalla, Lemminkäisellä ja YIT:llä projektipäällikkönä. Viimeisimpänä hankkeena oli Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen maan alle. Ennen tätä olin Talvivaaran kaivoshankkeessa rakennuttamistehtävissä ja toimin myös mm. osasto- ja hankintapäällikkönä. Heti valmistumiseni jälkeen toimin konsulttina.

Länsimetrossa aloitin tammikuussa 2019 Soukan metroaseman rakennuttajapäällikkönä. Tuolloin oli käynnissä Länsimetro-rakennushankkeen toinen vaihe eli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentaminen. Kun aloitin, niin louhinnat oli tehty, runkorakentaminen käynnissä ja talotekniikkaurakat alkamassa. Soukan rakennuttajapäällikkönä olennainen tehtäväni oli varmistaa Soukan aseman valmistuminen aikataulussa ja budjetissa. Joulukuussa 2019 aloitin koko Länsimetro-projektin rakentamisjohtajana, jolloin vastuut laajenivat kattamaan kaikkien viiden aseman rakennuttamisen. Myöhemmin vastuulleni tulivat myös sivu-urakat, ratalinja ja Sammalvuoren varikko.

Metro on liikennöinyt Matinkylä–Kivenlahti-osuudella nyt vuoden, mutta Länsimetron rakentaminen ei kuitenkaan ole päättynyt. Länsimetron rakennusprojektit linkittyvät metroradan varren kaupunkikehitykseen ja siihen liittyvien hankkeiden toteuttamiseen, joiden aikataulut ovat yleensä sidoksissa kaavoituksen etenemiseen. Helsingissä Koivusaaren kaava on saanut lainvoiman ja meillä onkin käynnissä Koivusaaren metroaseman läntisen sisäänkäynnin hankesuunnittelu. Metrolinjan länsipäässä alkaa jossain vaiheessa Kivenlahden metroaseman läntisen sisäänkäynnin rakentaminen, joka toteutetaan Kivenlahden metrokeskuksen yhteyteen. Kaavoituksen edetessä rakennetaan lisää liityntäpysäköintipaikkoja Finnooseen ja Kaitaalle. Metron kapasiteetin nostohanke edellyttää lisää uusia sähkönsyöttöasemia.

Mikä maanalaisessa rakentamisessa kiehtoo?
Maanalainen rakentaminen on mahdollistaja. Tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä infra on perusteltua sijoittaa maan alle, jotta maanpäälliset alueet jäävät asukkaille muuhun käyttöön. Kun ratalinja ei vie tilaa maanpinnalla niin asumiselle ja palveluille on paremmin tilaa. Vaikka maan alle rakentamisessa on omat haasteensa esimerkiksi työmaalogistiikan suhteen, niin hyvänä asiana voi todeta, että rakentamisolosuhteet ovat hyvät.

Mitä tehtäviisi kuluu? Mistä työpäiväsi koostuu?
Johdan Länsimetron rakentamisen tiimiä. Meidän ydintekemistämme on edistää edelläkin mainittuja rakennusprojekteja. Työpäivieni aikana varmistan, että projektit etenevät ja käyn läpi eri rakennusprojektien tilanteita ja mahdollisia haasteita – missä mennään ja mitkä ovat seuraavat toimenpiteet. Työtäni on johtaa rakennushankkeita aina niiden käynnistämisestä ja hankesuunnitelmien tekemisestä rakentamisen loppuunsaattamiseen sekä takuuvaiheen tehtäviin. Länsimetron asiantuntijoiden lisäksi teen yhteistyötä mm. Espoon ja Helsingin kaupunkien, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen sekä rakennusalan asiantuntijoiden kanssa.

Mikä saa sinut innostumaan työstäsi?
On hienoa nähdä rakennushankkeiden koko elinkaari. Saan olla mukana varhaisesta suunnitteluvaiheesta siihen, kun kohde valmistuu ja näkee konkreettisen lopputuloksen, josta on kaupunkilaisille hyötyä.

Päivittäisessä työssäni nautin monipuolisesta tekemisestä, asioiden yhteensovittamisesta, haastavien tilanteiden ratkaisemisesta ja asioiden etenemisestä.

Mitä haluaisit muiden tietävä työstäsi tai työpaikastasi?
Länsimetro ei ole vain rakennushanke, vaan ylläpidämme ja kehitämme metroinfraa, jotta se säilyy toimivana ja turvallisena. Varmistamme työllämme sen, että metro toimii luotettavasti nyt ja tulevaisuudessa.

Haluaisin myös metron käyttäjien huomaavan, kuinka arkkitehtuurisesti hienoja asemamme ovat.

Miten työkaverit kuvailisivat sinua?
Minua on kuvailtu ratkaisukeskeiseksi ja kärsivälliseksi. Minulla on asioita eteenpäin vievä ote.

Metroinfraa kehittämällä varmistetaan turvallinen metroliikenne myös tulevaisuudessa

Eri elinkaaren vaiheessa olevan metroinfran kunnossapitäminen vaatii päivittäisten ylläpito- ja huoltotehtävien lisäksi mittavampia investointeja, jotta metro on luotettava, sujuva ja turvallinen liikkumisvaihtoehto myös tulevaisuudessa. Helsingin kaupungin parhaillaan käsittelyssä olevassa talousarviossa on otettu huomioon muun muassa kantametron asemien vaatimia peruskorjausinvestointeja.

Metrolinja idästä länteen on keskeinen osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Linjalla oleva metroinfra on elinkaaren eri vaiheissa. Metron uusimmalla osuudella Espoossa metro on kulkenut vasta vajaan vuoden, ja vanhin osuus Helsingin rautatieasemalta Itäkeskukseen on palvellut matkustajaliikennettä jo yli 40 vuotta.

Elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä uusitaan kapasiteetin ja luotettavuuden varmistamiseksi

Päivittäisen ylläpitämisen ja huoltamisen lisäksi metroinfra vaatii myös suurempia korjauksia ja investointeja. Esimerkiksi metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi tehdään lähivuosina mittavia toimenpiteitä.

Kantametrossa on käytössä elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä, joita on pakko uudistaa turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Investoinnit koskevat osittain myös länsimetron osuutta, jotta koko metroradalle saadaan yhtenäinen järjestelmä. Uudistuksia täytyy tehdä erityisesti liikenteenohjausjärjestelmään, ja sen nyt uusittavia osia ovat junakulunvalvontajärjestelmä sekä kantametron raidevirtapiirit.

Junakulunvalvontajärjestelmänä tällä hetkellä käytössä olevasta pakkopysäytysjärjestelmästä siirrytään puoliautomaattiseen junakulunvalvontaan. Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metrojunaa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi tehdään myös muita toimenpiteitä, kuten pienempiä muutoksia nykyiseen liikenteenohjausjärjestelmään, sekä kehitetään matkustajavirtojen ohjausta asemilla ja junissa.

Vanhat M100- ja M200-junasarjat korvaava M400-sarjan kalusto toimitetaan tämänhetkisen arvion mukaan vuosina 2030–2032. Liikennöinnin tihentäminen edellyttää myös lisäjunien hankintaa. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen myötä voidaan siirtyä puoliautomaattiseen liikennöintiin sekä tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa matkustajakapasiteettia. Hanke toteutetaan Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä.

Metroinfra uudistuu

Kantametron puolella infra on pääosin jo yli 40-vuotiasta, joten Kaupunkiliikenne Oy on tehnyt asemien peruskorjauksia ja tekee niitä jatkossakin. Viimeisimmät perusparannukset on tehty Sörnäisten ja Hakaniemen metroasemilla. Tulevien kymmenen vuoden aikana peruskorjauksia on suunniteltu noin kymmenelle kantametron asemalle.

Myös metroasemien turvallisuutta kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi kesällä 2024 Rautatientorin metroasemalla tehdään merkittäviä parannuksia paloturvallisuuteen, mikä edellyttää aseman sulkemista remontin ajaksi ja metroliikenteen osittaista katkaisemista. Liikennekatkon ajankohta tarkentuu loppuvuoden aikana. Kesällä 2024 liikennekatkoa edellyttää Länsimäentien metrosiltojen peruskorjaus Kontulan ja Mellunmäen välissä. Samaa katkoa hyödynnetään myös Kontulan metroaseman peruskorjauksessa, joka saadaan katkon avulla toteutettua nopeammassa aikataulussa kuin muuten olisi mahdollista. Samassa yhteydessä Mellunmäen haaralla tehdään myös esim. vaihteiden vaihtoja, jotta liikennekatkoilta vältyttäisiin jatkossa.

Muina hankkeina muun muassa Kampin läntinen sisäänkäynti ja lippuhalli uusitaan Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankkeen yhteydessä vuosina 2023-2027.

Kaupunkiliikenne Oy:n toteuttamissa peruskorjauksissa ohjaavana tekijänä on mm. se, että hankkeet toteutetaan mahdollisimman vastuullisesti niin kustannustehokkuuden kuin ympäristövastuunkin kannalta. Hankkeissa tehdään myös yhteensovituksia – esimerkiksi tulevan kesän liikennekatkoa hyödynnetään niin, että mahdollisimman monta hanketta saadaan toteutettua samassa yhteydessä.

Kaupunkikehitys näkyy länsipuolen asemilla

Metrolinjan länsipuolella on kaupunkikehitykseen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi Helsingissä Koivusaaren alueen kehittyessä myös metroaseman toisen sisäänkäynnin rakentamiseen valmistaudutaan ja sisäänkäyntiä suunnitellaan. Lännen pääteasemalla Kivenlahdessa aseman toisen sisäänkäynnin loppuunsaattaminen odottaa asemaympäristön rakentamista. Kaitaalle ja Finnooseen rakennetaan liityntäpysäköintilaitokset. Näiden rakentamisesta vastaa Länsimetro Oy.

Koko pääkaupunkiseudun metrolinjan huolto- ja kunnossapitotehtävistä huolehtii Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Metro-osuuden Helsingin Ruoholahdesta itään eli kantametron omistaa Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos. Länsimetro omistaa metrolinjan Helsingin Ruoholahdesta länteen Espoon Kivenlahteen saakka. Omistajat suunnittelevat, ohjaavat ja seuraavat omistamansa metroinfran kehittämis-, ylläpito- ja huoltopalvelujen toteutumista ja laatua.

Lisätiedot:

Kaupunkiliikenne Oy:

metron järjestelmien uusiminen: projektijohtaja Heikki Viika, puh. 040 664 0879

metro-omaisuus: yksikön johtaja Antti Nousiainen puh. 040 579 6074

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos:

toimitusjohtaja Saara Kanto, puh. 050 363 6799

Länsimetro Oy:
kiinteistö- ja infrajohtaja Juhani Penttilä, puh. 044 087 4042

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu, kun Ville Saksi on ilmoittanut siirtyvänsä toisen työnantajan palvelukseen tammikuussa 2024. Länsimetro Oy on aloittanut uuden toimitusjohtajan rekrytoinnin. Saksi hoitaa toimitusjohtajan tehtävät vuoden 2023 loppuun saakka. Talousjohtaja Matias Johansson toimii 1.1.2024 alkaen vt. toimitusjohtajana uuden toimitusjohtajan hakuprosessin ollessa kesken.

– Kiitän Villeä lämpimästi Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana toimimisesta ja Länsimetro-hankkeen toisen vaiheen erinomaisesta läpiviennistä. Hanke valmistui asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Rakentaminen päättyi vuonna 2022 ja hanke alitti budjetin 100 miljoonalla eurolla. Rakentamisen päättymisen jälkeen Saksi on vienyt onnistuneesti läpi Länsimetro Oy:n toiminnan painopisteen muutosta rakentamisesta metroinfran omistamiseen, sanoo Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.

– On ollut hienoa olla mukana Suomen suurimmassa infra-, talotekniikka- ja automaatioprojektissa ja toimia Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana. Tässä tehtävässä olen saanut toimia ainutlaatuisella näköalapaikalla ja tehdä yhteistyötä erinomaisten ammattilaisten kanssa, sanoo Saksi.

Lisätietoja
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359, etunimi.sukunimi@espoo.fi

Koosteet hallituksen kokouksista 21.6., 23.8., 12.10. ja 25.10.2023

Hallitus 21.6.2023

Länsimetron hallitus kokoontui 21.6.2023 Kokouksen alussa kerrottiin tiedoksi ajankohtaisia asioita. Länsimetron toimisto on muuttanut Keilaniemeen kuluneella viikolla.

Hallitukselle esiteltiin Kivenlahden metrokeskushankkeen tilannetta. Länsimetron Kivenlahden aseman toinen eli läntinen sisäänkäynti integroidaan tulevaan kauppakeskukseen. Hallitus päätti antaa toimitusjohtajalle neuvotteluvaltuudet sisäänkäynnin loppuunrakentamista koskevan urakkasopimuksen solmimiseksi.

Hallitukselle esiteltiin metrolinjaan, asemille ja junakalustoon tarvittavan WLAN tekniikan uusimisen hankesuunnitelma. Hanke on yhteinen Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n ja HKL:n kanssa. Länsimetro vastaa vain sen maantieteelliselle osuudelle sijoitettavien laitteiden ja työn kustannuksista. Hallitus päätti hyväksyä hankesuunnitelman.

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-vaiheen ensimmäisen vuoden takuutarkastukset on pidetty. Hallitukselle esiteltiin tiivistelmä takuutarkastushavainnoista. Hallitus sai tiedoksi myös HSL:n toimittamat matkustajamääriä koskevat tiedot ajalta 1-4/2023 Länsimetron uusien joulukuussa 2022 matkustajaliikenteelle avautuneiden asemien osalta.

Talousasioiden osalta hallitukselle esiteltiin Länsimetro Oy:n konserniyhtiöiden tilinpäätökset ja tulokset. Myös ylläpidon budjettitilanne käytiin läpi.

Henkilöstöön liittyvistä asioista hallitukselle kerrottiin avoinna olevasta rata-automaatiojärjestelmän ja tiedonsiirtojärjestelmien projektipäällikön rekrytoinnin tilanteesta. Valittava henkilö tulee pääosin työllistymään metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen (Metka) -hankkeeseen. Lisäksi Länsimetro Oy aloittaa elokuussa uuden assistenttiresurssin rekrytoinnin.

Hallitus kokoontuu seuraavan kerran 23.8.2023.

Hallitus 23.8.2023

Länsimetron hallitus kokoontui 23.8.2023Kokouksen alussa kerrottiin tiedoksi ajankohtaisia asioita.

Hallitukselle esiteltiin Kiinteistö Oy Espoonlahden Metroasemaa koskevan sulautumisprosessin tilannetta. Yhtiöllä ei ole omaa liiketoimintaa vaan se omistaa metroaseman ja kauppakeskus Lippulaivan väliin jääviä yhteisrakenteita ja järjestelmiä. Hallitus päätti hyväksyä Kiinteistö Oy Espoonlahden Metroaseman sulautumisen osaksi Länsimetro Oy:tä maaliskuu 2023 hallituksen kokouksessa hyväksytyn sulautumissuunnitelman mukaisesti.

Hallitukselle esiteltiin tiedoksi omistamiseen ja takuisiin liittyviä ajankohtaisia asioita sekä käynnissä olevia ja tulevia pienempiä rakentamishankkeita.

Hallitus kokoontuu seuraavan kerran 25.10.2023.

Hallitus 12.10.2023

Hallitus kokoontui ylimääräiseen kokoukseen 12.10.2023 päättämään metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen (Metka) -hankkeeseen liittyvästä junakulunvalvontajärjestelmän hankinnasta. Päätöksellä valittiin neuvotteluvaiheeseen mukaan kutsuttavat tarjoajaehdokkaat. Hankinta on yhteinen Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) kanssa. Kaikki hankintayksiköt ovat tehneet asiassa samansisältöisen päätöksen.

Hallitus kokoontuu seuraavan kerran 25.10.2023.

Hallitus 25.10.2023

Länsimetron hallitus kokoontui 25.10.2023. Kokouksen alussa kerrottiin tiedoksi ajankohtaisia asioita. Avoinna ollut talouden ja hallinnon assistentin rekrytointi on saatu päätökseen. Kiinteistö Oy Espoonlahden Metroasema on sulautunut osaksi Länsimetroa 30.9.

Hallitukselle esiteltiin takuuvaiheen tehtävien organisaatiota ja resursseja. Hallitus päätti valtuuttaa toimitusjohtajan tilaamaan tarvittavat resurssit jäljellä olevien takuutehtävien järjestämiseksi.

Hallitukselle esiteltiin omistajakaupunkien (Espoo ja Helsinki) yhtiöön aiemmin sijoittaman oman pääoman palautusasiaa. Hallitus päätti esittää seuraavalle yhtiökokoukselle vapaan oman pääoman palauttamista kaupungeille esityksen mukaisesti.

Hallitukselle esiteltiin Tapiolan kääntöraiteen toimintaan suunniteltuja muutoksia. Muutokset liittyvät osin metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen (Metka) -hankkeen tarpeisiin ja niillä on tarkoitus sujuvoittaa liikennettä. Hallitus päätti valtuuttaa toimitusjohtajan päättämään ja tilaamaan Tapiolan kääntöraiteen toiminnan muutoksen hankesuunnitelman ja esitetyn kustannusarvion mukaiset hankinnat.

Hallitukselle esiteltiin metrotunneleissa viranomaiskäytössä olevan Virve -verkon päivitystarvetta. Päivitykset tulevat pääosin viranomaisvaatimuksista. Hallitus päätti valtuuttaa toimitusjohtajan päättämään ja tilaamaan Virve 2.0 päivitykseen tarvittavat hankinnat hankesuunnitelman ja kustannusarvion mukaisesti.

Hallitukselle esiteltiin paloilmoitinjärjestelmiin liittyviä parannustarpeita. Tulevilla parannustoimilla uusitaan teknisen käyttöiän saavuttavia laitteita ja helpotetaan laitteistojen huoltoa merkittävästi tulevaisuudessa. Toimenpiteet koskevat vain kahta Länsimetron asematilaa Ruoholahti-Matinkylä- osuudella. Hallitus päätti valtuuttaa toimitusjohtajan päättämään ja tilaamaan paloilmoittimien parannustoimenpiteet hankesuunnitelman ja kustannusarvion mukaisesti.

Hallitukselle esiteltiin Länsimetro Oy:n talousarviota vuodelle 2024. Lisäksi käytiin läpi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n raportoimia ylläpitokuluja.

Hallitus kokoontuu seuraavan kerran 20.12.2023.

Lisätietoja:
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Maanalainen toimintaympäristö tuo infran omistamiseen mielenkiintoisia ulottuvuuksia

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta ja kehittämisestä. Länsimetrolaiset tukevat asiantuntijuudellaan sitä, että metro on houkutteleva ja turvallinen liikkumisvaihtoehto, ja metro palvelisi matkustajia pitkälle tulevaisuudessa. Pääset tutustumaan Länsimetron ainutlaatuiseen tehtäväkenttään asiantuntijaesittelyiden kautta. Markolla on monivaiheinen urapolku harjoittelijasta omaisuudenhallinnan asiantuntijaksi.

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Marko Koskinen, 33-vuotias kiinteistötalouden diplomi-insinööri. Olen kotoisin Vantaalta ja asunut Espoossa vuodesta 2010 alkaen. Työskentelen Länsimetron omaisuudenhallinnan asiantuntijana omistamisen tiimissä.

Markon suosikkiasema on Keilaniemen asema. Erityisesti laiturialueen valot ovat tehneet Markoon vaikutuksen. Laiturialueen katossa on Grönlund & Nisunen -taiteilijakaksikon valoputkista koostuva taideteos nimeltä Light Weave. Tutustu Keilaniemen asemaan.

Matkasi Länsimetroon

Syksyllä 2016 olin kandidaattiopiskelija Aalto-yliopistossa ja bongasin Maanmittarikillan sähköpostilistalta ilmoituksen, jossa Länsimetro haki harjoittelijaa. Länsimetro vaikutti täydelliseltä työpaikalta, koska olin jo silloin kiinnostunut joukkoliikennehankkeista. Asuin vieläpä Tapiolassa, jossa kuumeisesti odoteltiin liikenteen käynnistymistä. Länsimetron konttorikin sijaitsi tuohon aikaan Tapiontorilla. Kevääseen 2017 saakka kestävää määräaikaista työsopimusta allekirjoittaessani en välttämättä arvannut työskenteleväni vielä seitsemän vuoden päästä samassa työpaikassa. Toimiston sijainti toki on matkan varrella muuttunut pariin otteeseen.

Aluksi työskentelin pääosin viestinnän avustavissa tehtävissä muun muassa palautepuhelimeen vastaten. Erikoisempia työtehtäviä oli toimiston esittelytilassa sijainneen pienoismetroradan operointi. Esittelytila oli avoinna klo 9–15, ja vastasin asukkaiden kysymyksiin metron rakentamisesta.

Harjoittelu jatkui kesätyönä. Kesän jälkeen työsuhteeni ehti jo päättyä ja läksiäisetkin pidettiin, kunnes noin kuukauden jälkeen minua pyydettiin takaisin. Pikkuhiljaa työtehtävien painopiste siirtyi viestinnästä taloushallintoon, jossa työskentelin muun muassa ohjelmistorobotiikan ja kiinteistöverotuksen parissa. Lisäksi kehitimme silloisen elinkaarijohtajan kanssa Länsimetrolle ylläpidon suunnittelun laskentamallia, johon tekemäni diplomityökin liittyi. Vuoden olin diplomityöntekijänä, minkä jälkeen syksyllä 2020 minut vakinaistettiin ja aloitin nykyisessä roolissani omaisuudenhallinnan asiantuntijana.

Mitä tehtäviisi omaisuudenhallinnan asiantuntijana kuuluu? Mistä työpäiväsi koostuu?

Työni sisältää paljon yhteistyötä niin sisäisesti Länsimetron eri tiimien kuin sidosryhmien, kuten Kaupunkiliikenteen, HSL:n ja Espoon kaupunkitekniikan keskuksen, kanssa. Tyypillistä työpäivää ei olekaan, mutta tyypillisesti viikko käynnistyy maanantaisin toimistolla yhteisellä lähityöpäivällä. Alkuviikosta käydään oman tiimin ja esihenkilön kanssa läpi tulevaa viikkoa ja ajankohtaisia aiheita. Maanantaisin on varattu yhteistä aikaa myös tiedonhallinnan kehitysprojektille. Keskellä viikkoa on esimerkiksi eri toimeksiantoihin liittyviä seurantapalavereita. Loppuviikosta on yleensä enemmän itsenäistä työaikaa. Työaikani jakautuu noin puoliksi lähi- ja etätyöhön.

Yksi osa työtäni on lupa- ja lausuntotoiminta, jota koordinoin kiinteistö- ja infrajohtajan ja rakentamisjohtajan kanssa. Länsimetron rakenteista 200 metrin puskurivyöhykkeellä sijaitsevat rakennusluvat tulevat rakennusvalvonnasta Länsimetron lausuttavaksi. Lisäksi Länsimetro ottaa kantaa metron vaikutusalueen kaavoitushankkeisiin ja katu- ja kunnallisteknisiin suunnitelmiin. Lausuntoja varten konsultoimme jo rakentamisvaiheessa mukana olleita arkkitehtuurin ja kalliotekniikan erityisasiantuntijoita. Lausuntojen kommentit liittyvät pääosin länsimetron kallioteknisten rajoitteiden huomiointiin ja louhintatöiden vaikutusten minimointiin metron tiloissa.

Olen myös länsimetron teknisen dokumentaation tiedonhallintajärjestelmän ja sähköisen huoltokirjan pääkäyttäjä. Teknisten dokumenttien tulee olla varmassa tallessa, ajan tasalla ja helposti löydettävissä. Tavoite on periaatteessa yksinkertainen, mutta haastetta tähän tuo kiinteistöomistuksemme, joka koostuu 21 kilometriä pitkistä rinnakkaisista tunneleista kuilurakennuksineen ja yhdystunneleineen, 13 maanalaisesta metroasemasta, maanalaisesta metrovarikosta ja noin 50 teknisestä järjestelmästä. Näihin kaikkiin liittyy erityyppisiä dokumentteja, joista osa on metron ylläpidossa säännöllisesti käytettävää tietoa ja osa arkistoitavaa materiaalia rakentamisen ajalta. Teemme parhaillaan esiselvitystä metroinfran ylläpitoa entistä paremmin palvelevasta tiedonhallintajärjestelmästä.

Mikä saa sinut innostumaan työstäsi?

Jokainen päivä on erilainen! On paljon pieniä asioita, mutta myös suurempia kokonaisuuksia. Moni asia saa uusia ulottuvuuksia, kun siirrytään maan alle ja metron toimintaympäristöön.

Ammatillisesti erityisen mielenkiintoisia ovat olleet esimerkiksi länsimetron maanalaisen kaava-alueen käyttöoikeuden rajoitusta koskevat maanlunastustoimitukset. Työni kautta pysyn myös kärryillä metrolinjan varrella tapahtuvasta kaupunkikehityksestä.

Mitä haluaisit muiden tietävän työpaikastasi?

Länsimetro on muutakin kuin rakennusprojekti, eikä työmme loppunut rakennusprojektin päättymiseen! Metron turvallinen liikennöinti edellyttää asemien ja ratainfran suunnitelmallista ylläpitoa ja sen varmistamiseksi me olemme Länsimetrossa töissä.

Millä kolmella sanalla työkaverisi kuvailisivat sinua?

Olen saanut palautetta, että olen yhteistyökykyinen, täsmällinen ja rauhallinen.

Mitä Länsimetro Oy:lle kuuluu rakennusprojektin jälkeen?

Länsimetro Oy:n toiminnan painopiste muuttui metroinfran rakentamisesta omistamiseen, kun Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-rakennusprojekti päättyi vuonna 2022 ja matkustajaliikenne alkoi osuudella viime joulukuussa. Rakennushankkeen ennustettiin alittavan budjetin 100 miljoonalla eurolla. Rakentamisprojektin päätyttyä Länsimetro terävöitti suuntaa modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistajana, ja loi strategisia linjauksia tuleville vuosille. Osana tätä valmistui esimerkiksi vastuullisuusohjelma. Lue lisää vastuullisuudesta.  Myös Länsimetron ilme freesattiin kuvaamaan organisaation uuden vaiheen alkamista. Lue lisää Länsimetron uudesta ilmeestä. Kesän alussa Länsimetro myös muutti Keilaniemeen.

Länsimetro ohjaa metroinfran huoltoa ja ylläpitoa elinkaarivaatimusten mukaisesti

Länsimetron tehtävänä on johtaa, ohjata ja seurata omistamansa metroinfran ylläpito- ja huoltopalvelujen toteutumista ja laatua sen elinkaarelle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Länsimetron omistaman metroinfran hallinnoinnista ja ylläpidosta huolehtii Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Kaupunkiliikenne raportoi suoritetut huolto- ja kunnossapitotehtävät kuukausittain Länsimetrolle. Alkuvuoden aikana on myös jatkettu Länsimetron ja Kaupunkiliikenteen välisen yhteistyön kehittämistä. Hyvä yhteistyö ja yhteisten tavoitteiden selkeyttäminen ovat entistä keskeisemmässä asemassa nyt, kun ylläpidettävä metroinfra laajeni lännessä Kivenlahteen saakka.

Jotta metroinfran ylläpitoprosessit olisivat tehokkaita ja tarvittava tieto olisi päivittäisessä metroinfran ylläpidossa helposti löydettävissä, on Länsimetron tiedonhallintamallin ylläpitäminen ja kehittäminen jatkunut vuonna 2023.

Länsimetro vastaanotti Matinkylä-Kivenlahti-osuuden asemien ja radan rakennusurakat niiden valmistuessa ja silloin alkoivat urakkasopimusten takuuajat. Käynnissä on osuuden takuutehtäviä, joita ovat mm. kalliovesi- ja pohjavesivuotojen tiivistäminen ja ohjaaminen kuivausjärjestelmään, Soukan ja Finnoon hissien toiminnassa ilmenneiden häiriöiden ja epäloogisuuksien korjaaminen, vinohissien toiminnassa ilmenneiden puutteiden korjaaminen. Urakkasopimuksen mukaisista huolloista vastaa kukin urakoitsija ja muilta osin huollot hoitaa Kaupunkiliikenne Oy. Länsimetro valvoo takuutöiden toteutumista ja laatua.

Metron kehitys jatkuu

Yhteistyössä kumppaneidensa kanssa Länsimetro varmistaa, että metroinfra säilyy toimivana ja turvallisena pitkälle tulevaisuuteen. Infran ylläpitäminen vaatii jatkuvia investointeja, joista merkittävimpiä vuonna 2023 ovat sääsäleikköjen huoltotasojen lisäykset, viranomaisverkon päivitys (Virve 2.0), WLAN-tukiasemien päivitys ja Tapiolan kääntöraiteen toiminnallinen muutos. Länsimetron hallitus hyväksyi kesäkuussa 2023 palorullaovien kehittämistoimenpiteet ja päätti, että investointi voidaan toteuttaa vuoden 2024 aikana. Toimenpiteet edellyttävät viranomaisten hyväksynnät ennen toteutusta.

Länsimetro allekirjoitti keväällä 2023 yhteistyösopimuksen metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen -hankkeen toteutuksesta. Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä toteutettavan hankkeen hankesuunnitelma hyväksyttiin 7.12.2022 Helsingin ja 30.1.2023 Espoon kaupunginvaltuustossa. Hankkeessa parannetaan metron matkustajakapasiteettia uusimalla elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen jälkeen voidaan tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa matkustajakapasiteettia. Hankkeen ensimmäiset hankinnat ja asiakirjavalmistelut ovat käynnissä. Lue lisää hankinnoista ”Metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän hankinta on käynnistynyt”.

Rakennusprojektin päätyttyä Länsimetrolla on edelleen Matinkylä-Kivenlahti-hankkeen hankesuunnitelmaan kuuluvia rakennustöitä ja investointeja, joita ovat mm. Kivenlahden aseman läntinen sisäänkäynti, Kaitaan pysäköintilaitos sekä Soukan ja Finnoon liityntäpysäköinnit. Kivenlahden aseman läntinen sisäänkäynti toteutetaan Kivenlahden metrokeskuksen rakentamisen yhteydessä. Metrokeskuksen rakentamisen olisi tarkoitus alkaa vielä kuluvan vuoden aikana.  Espoon kaupungin sivuilta löydät lisätietoa Kivenlahden metrokeskus-hankkeesta. Kaitaan pysäköintilaitoksen rakentamisen aloittaminen odottaa kaavan lainvoimaisuutta. Myös ensimmäisen rakennusvaiheen osalta jäljellä on rakennustöitä.  Koivusaaren metroaseman läntisen sisäänkäynnin hankesuunnittelu on tarkoitus käynnistää vielä vuoden 2023 aikana samalla, kun Koivusaaren alueen kehittyminen on aktivoitumassa Helsingissä.

Kivenlahden metroaseman läntinen sisäänkäynti tulee osaksi Kivenlahden metrokeskusta, jonka rakentamisen on tarkoitus käynnistyä vielä vuoden 2023 aikana. Keväällä valmistui Kivenlahden liityntyäpysäköintilaitos, joka palvelee metromatkustajia entistä paremmin, kun aseman läntinen sisäänkäynti otetaan käyttöön.  Ilmakuva: Iiro Mikola, Optivision

Länsimetro Oy:llä on viisi tytäryhtiötä. Kaikkien tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminta liittyy metroliikennettä tukevaan liityntäliikenteeseen.  Liityntäpysäköinti on alkuvuoden aikana kehittynyt, kun Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos valmistui keväällä ja se otettiin käyttöön 1.4.2023. Tytäryhtiöiden osalta käynnissä on myös Lippulaivan kauppakeskukseen kiinteästi liittyvän Espoonlahden metroasemayhtiön sulauttamisprosessi. Espoonlahden metroasemayhtiöllä ei ole omaa toimintaa, minkä takia se on tarkoituksenmukaista sulauttaa osaksi Länsimetro Oy:tä. Yhtiö on aikanaan perustettu Lippulaivan kauppakeskuksen rakentamista varten, kun kauppakeskuksella ja metroasemalla on toisiinsa liittyviä rakenteita.

Taloudellinen katsaus alkuvuoteen

Taulukossa TTP 2022= Toteuma 2022, TA 2023=Budjetti 2023, ENN 2023=Ennuste 2023 ja ENN-TA=Ennuste-Budjetti.

Länsimetro Oy:n omistamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät tehtävät rahoitetaan omistajilta perittävillä vastikkeilla ja rakentamistoiminta omistajien takaamalla ulkoisella rahoituksella. Toukokuussa 2023 hyväksytyn talousarvion mukaan vuonna 2023 kerättävät hoitovastikkeet ovat 30,8 miljoonaa euroa ja hallintovastikkeet 2,1 miljoonaa euroa. Vastikelaskelman mukaan vuosi 2022 oli ylijäämäinen sekä kaikkien vastikkeiden osalta, mikä pienentää tänä vuonna kerättävien vastikkeiden määrää suhteessa joulukuussa vahvistettuun budjettiin.

Alkuvuoden 2023 aikana hoitovastikkeella rahoitettavan metroinfraomaisuuden hoidon ja kunnossapidon kustannukset ovat toteutuneet selvästi budjetoitua pienempinä.

Investointien määrän ennustetaan olevan vuonna 2023 noin 10 miljoonaa euroa pitäen sisällään käytönaikaiset investoinnit sekä toisen vaiheen jälkityöt ja metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen -hankkeen.

Vuoden 2023 on nostettu uutta lainarahoitusta 5 M€. Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen kokonaisrahoitus on raportointikauden lopussa 785 M€ lainarahoitusta ja 242,5 M€ valtionavustusta. Seuraava laina nostetaan vuoden 2023 toisella puoliskolla.

 

Länsimetron vastuullisuusohjelma valmistui

Länsimetro Oy on modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistaja. Länsimetro omistaa lähes 50% pääkaupunkiseudun metron ratakilometreistä: 21 kilometrin rataosuuden Helsingin Ruoholahdesta Espoon Kivenlahteen,13 metroasemaa, maanalaisen metrovarikon ja tekniset järjestelmät. Länsimetron tehtävä on varmistaa, että sen omistama metroinfra on hyvässä kunnossa ja turvallinen koko sen elinkaaren ajan.

Vastuullisuus on keskeisesti metroinfran omistamisen ytimessä. Länsimetron vastuullisuusohjelma valmistui alkukesästä 2023. Koko konsernia koskeva ohjelma läpi leikkaa Länsimetron toiminnan osa-alueet vastuullisuuden näkökulmasta. Se kokoaa yhteen toiminnassa noudatettavia periaatteita niin metroinfran omistamisen, talouden, rakentamisen kuin yhtiöhallinnon osalta. Ohjelman kokoamisessa on ollut mukana toiminnan eri osa-alueiden edustajia. Vastuullisuusohjelmaa päivitetään säännöllisesti.

– Länsimetrossa vastuullisuus on nivoutunut kiinteäksi osaksi arjen tekemistä. Ohjelman tarkoitus on tehdä näkyväksi ja ymmärtää entistä paremmin, mitä vastuullista teemme jo nyt ja tunnistaa kehityskohteita, jotka ohjaavat tekemistämme ja arkeamme entistäkin vastuullisempaan suuntaan. Lisäksi ohjelman tarkoitus on kannustaa länsimetrolaisia toimimaan vastuullisemmin ja kehittämään uusia vastuullisuustekoja, hallintojohtaja Mari Mannila kertoo.

Verkkosivujen vastuullisuusosiossa on avattu keskeisimpiä Länsimetron tekemistä ohjaavia vastuullisuuden teemoja. Lisäksi viestinnässä tullaan avaamaan esimerkein toimenpiteitä, joita vastuullisuuden kehittämiseksi Länsimetrossa tehdään.

Lisätietoja vastuullisuusohjelmasta
Mari Mannila, hallintojohtaja puh. 040 757 2907, etunimi.sukunimi(at)lansimetro.fi

Viestinnän yhteystiedot
Marianne Partanen, viestintäpäällikkö, puh 043 825 9607, etunimi.sukunimi(at)lansimetro.fi

Länsimetron laskutusosoite on muuttunut

Länsimetron laskutusosoite on muuttunut 1.6.2023 alkaen. Toivomme, että lähetätte laskunne ensisijaisesti verkkolaskuina. Verkkolaskujen käsittely on niin lähettäjälle kuin vastaanottajalle nopeampaa ja luotettavampaa kuin paperilaskujen käsittely.

Verkkolaskuosoitteemme on
OVT-tunnus: 003721243108
Operaattori: Apix Messaging Oy (003723327487) 

Vanhaan verkkolaskuosoitteeseen (Basware) lähetettyjä laskuja ei toimiteta edelleen.

Mikäli ette voi lähettää verkkolaskuja, lähetä lasku sähköpostitse osoitteeseen laskut@lansimetro.fi.  Toimita yhdessä sähköpostissa vain yksi lasku. Laskutukseen liittyviin asioihin vastataan osoitteessa talous@lansimetro.fi.

Mikäli lähetät laskun paperilla, toimita laskut osoitteeseen

Länsimetro Oy
Apix Skannauspalvelu
PL 16112
00021 LASKUTUS 

 

Länsimetro-konsernin tytäryhtiöillä on omat laskutusosoitteensa. Saat ne sopimusyhteyshenkilöltäsi.

Katso lisätietoja laskutuksesta.

Länsimetro Oy:n toimintakertomus 2022 on ilmestynyt

Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteisesti omistama osakeyhtiö. Vuonna 2022 Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen päätytyttä Länsimetro Oy:n toiminnan painopiste siirtyi entistä voimakkaammin omistamisen tehtäviin. Vuoden 2022 lopussa omistamiseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät laajenivat viidelle uudelle asemalle, 7 km rataosuudelle ja maanalaisella metrovarikolle.

Länsimetro Oy:n vuoden 2022 toimintakertomus on ilmestynyt. Toimintakertomus kuvaa

  • tilikauden aikaista toimintaa,
  • arvion tulevasta kehityksestä ja
  • arvion taloudellisesta asemasta ja tuloksesta.

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi kuvaa katsauksessaan:

– Länsimetron toisen vaiheen eli Matinkylä-Kivenlahtiosuuden rakentaminen valmuistui syksyllä 2022 hankkeelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Viisi vuotta matkustajaliikenteen käytössä ollut Ruoholahti-Matinkylä-osuus sai jatkoa, kun matkustajaliikenne Matinkylä-Kivenlahti-osuudella käynnistyi 3.12.2022. Projektin tehokkaat toimintatavat ja tiivis yhteistyö sekä projektiorganisaation vahva osaaminen ja kokemus mahdollistivat valmistumisen aikataulun mukaisesti.

Lue toimintakertomus vuodelta 2022.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-hanke alittaa budjetin 100 miljoonalla eurolla

Hankkeen ennustetaan alittavan tarkennetussa hankesuunnitelmassa asetettu kustannustavoite. Matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoi joulukuussa 2022.

Länsimetron toisen vaiheen eli Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentamisen loppukustannusennuste on 1 042–1 050 miljoonaa euroa. Ennuste alittaa vuonna 2018 päivitetyn hankesuunnitelman kustannusarvion (1 159 M€) noin 100 miljoonalla eurolla, eli 9 %:lla. Lisäksi hankkeen rahoituskustannukset olivat alle puolet hankesuunnitelmassa ennustetusta ja tämä säästö heijastuu suurelta osin myös metron vuosittaisiin rahoituskuluihin tulevaisuudessa.

–  Tärkeimmät syyt hankkeen valmistumiselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti olivat Ruoholahti–Matinkylä-hankkeesta saatu luotettava kustannustieto, hankkeen laajuuden tiukka hallinta ja ammattitaitoinen henkilökunta. Projektissa käytetty tilannejohtamisen malli oli tärkeä työkalu, jolla organisaation osaaminen ja tieto saatiin käyttöön. Kustannustavoitteita ei voida saavuttaa, ellei myös laajuus-, laatu- ja aikataulutavoitteita saavuteta. Onnistuneet projektit ovat aina onnistunutta tiimityötä, arvioi Länsimetro Oy:n talousjohtaja Matias Johansson.

Vuonna 2012 tehty Matinkylä–Kivenlahti-osuuden hankesuunnitelma tarkennettiin ja täydennettiin vuonna 2018 sen jälkeen, kun Länsimetro-projektin ensimmäinen vaihe eli Ruoholahti–Matinkylä-osuus valmistui ja matkustajaliikenne osuudella alkoi marraskuussa 2017. Ensimmäisestä vaiheesta saatiin ajantasaista tietoa maanalaisen metron rakentamisen teknisistä vaatimuksista ja toteutuneista kustannuksista toisen vaiheen käyttöön. Hankesuunnitelman päivityksen yhteydessä kustannusarvio nousi 801 M€:sta 1 159 M€:oon. Keskeisiä kustannusmuutosten syitä olivat mm. asemien pinta-alojen muutos, rakennustöiden toteutuskustannusten arvion tarkentaminen ensimmäisen vaiheen kustannustietojen pohjalta, Espoonlahden bussiterminaalin toteutustavan muutos, asemien verkotus, Kivenlahden kääntöraiteen pidentäminen, Finnoon palomieskuilun lisäys, tilaajaorganisaation vahvistaminen ja aikataulumuutokset.

–  Kaupungin strategisena tavoitteena oli jatkaa metron kehityskäytävää Matinkylästä Kivenlahteen ja mahdollistaa kaupungin kasvu tehokkaan joukkoliikenteen äärelle. Suotuisa suhdannevaihe, yhtiön projektinjohtamiskäytäntöjen kehittäminen sekä aikataulu- ja kustannushallinnassa onnistuminen mahdollistivat, että metroinvestointi pystyttiin toteuttamaan suunnitellun laajuuden ja palvelutason mukaisesti. Investoinnin hyödyt kaupunki saa tulevien vuosien aikana elinvoiman kasvun, uusien työpaikkojen syntymisen sekä palveluiden parantumisen kautta. Samalla investointi edistää kaupungin kestävän kehityksen ja ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista, sanoo Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja ja Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.

Matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoi joulukuussa

Hankesuunnitelman päivityksen yhteydessä tarkennettiin myös aikataulua: tavoitteeksi asetettiin, että hanke valmistuu vuonna 2023. Matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoi jo 3.12.2022. Asemien ja radan rakennusurakat päättyivät toukokuussa 2022, jonka jälkeen metrojunien koeajot jatkuivat syyskuulle asti.

– Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen valmistuminen asetettujen kustannus- ja aikataulutavoitteiden mukaisesti oli mahdollista projektin tehokkaiden toimintatapojen ja tiiviin yhteistyön sekä projektiorganisaation vahvan osaamisen ja kokemuksen ansiosta. Projektin organisaatiomallia, toiminta- ja johtamistapoja kehitettiin toisen vaiheen rakentamisen alkaessa, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi kiteyttää.

Hankkeeseen kuuluu Matinkylä–Kivenlahti-osuuden 7 km mittaisen rataosuuden, 5 metroaseman ja maanalaisen metrovarikon lisäksi mm. Kivenlahden, Kaitaan ja Finnoon liityntäpysäköintilaitosten rakentaminen. Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos on juuri valmistunut ja otetaan käyttöön huhtikuun alussa. Vasta kaikkien hankesuunnitelmaan kuuluvien töiden valmistumisen jälkeen Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen lopulliset kustannukset tiedetään kokonaisuudessaan.

Länsimetro Oy on modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistaja

Länsimetro Oy:n toiminnan painopiste on siirtynyt rakennushankkeesta metroinfran omistamisen tehtäviin. Länsimetron tehtävänä on huolehtia omistamastaan metroinfrasta elinkaariviisaasti, jotta infra säilyisi toimivana ja turvallisena pitkälle tulevaisuuteen.

Pääkaupunkiseudun metrolinjasto on joukkoliikenteen selkäranka länsi–itä-suunnassa. Länsimetro omistaa lähes 50% pääkaupunkiseudun metron ratakilometreistä: 21 kilometrin rataosuuden Helsingin Ruoholahdesta Espoon Kivenlahteen, 13 metroasemaa, maanalaisen metrovarikon ja kaikki näihin liittyvät tekniset järjestelmät. Länsimetro omistaa myös metron liityntäliikennettä palvelevaa infraa, kuten liityntäpysäköintilaitoksia ja bussiterminaaleja. Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteisesti omistama osakeyhtiö.

Vuonna 2022 vilkkaimmat asemat arkipäivisin Länsimetron osuudella olivat Matinkylä (20 700 kävijää päivässä), Lauttasaari (16 400 kävijää päivässä) ja Tapiola (14 200 kävijää päivässä) (Lähde: Kaupunkiliikenteen verkkosivut metroasemien käyttäjämääristä). Vuonna 2022 metron matkustajamäärä oli lähes 70 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Pääkaupunkiseudun kehittyessä myös metron matkustajamäärät kasvavat jatkuvasti.

Lisätietoja

Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja ja Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo, puh. 050 593 3359, etunimi.sukunimi@espoo.fi

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n talousjohtaja, Matias Johansson, puh. 040 590 0313,  etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö, Marianne Partanen, puh. 043 825 9607, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi