Avainsana: länsimetro

Matias Johansson nimitetty Länsimetron toimitusjohtajaksi 1.3.2025 alkaen

28.2.2025

Länsimetro Oy:n hallitus on nimittänyt Länsimetron toimitusjohtajaksi Matias Johanssonin 1.3.2025 alkaen. Johansson on toiminut Länsimetron talousjohtajana keväästä 2017 alkaen ja vt. toimitusjohtajana 1.1.2024. Johansson on koulutukseltaan filosofian maisteri. Aiemmin Johansson on toiminut kiinteistö- ja rakennusalan taloushallinnon, liiketoiminnan kehityksen ja johdon tehtävissä.

Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin kaupunkien omistama osakeyhtiö, joka omistaa modernia ja aikaa kestävää metroinfraa Helsingin Ruoholahdesta Espoon Kivenlahteen saakka. Länsimetron tehtävänä on omistaa ja kehittää metroasemia, rataa ja metrojärjestelmiä. Länsimetro varmistaa, että sen omistama metroinfra säilyy toimivana ja turvallisena koko elinkaarensa ajan.

Matias Johansson on Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja 1.3.2025 alkaen. Kuva: Sami Siilin Photography

Yhteystiedot

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matias Johansson, puh. 040 590 0313, etunimi.sukunimi(at)lansimetro.fi

Koosteet hallituksen kokouksista 30.10., 28.11. ja 19.12.2024

27.1.2025

Hallituksen kokous 30.10.2024

Hallitukselle raportoitiin kokouksen alussa ajankohtaisia asioita. Metkan junakulunvalvonnan ja radioverkkohankinnan seuraavan alustavan tarjouspyyntövaiheen aineistot oli julkaistu. Länsimetro valmistelee vakuutusten kilpailutusta. Länsimetron sisäisten tavoitteiden valmistelu vuotta 2025 varten oli aloitettu.

Hallitukselle esiteltiin paloilmoittimien näytteenottoilmaisin projektin tilannetta. Rakennustöiden edetessä oli ilmennyt muutamia lisätyötarpeita, joiden vuoksi aiemmin päätettyä hankintavaltuutta oli korotettava. Hallitus päätti korottaa hankintavaltuuden esitetyn mukaisesti.

Hallitukselle esiteltiin sähkö- ja teletöiden puitesopimushankinnan tilannetta. Hankinta on Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n, HKL:n, Sammalvuoren Metrovarikko Oy:n ja Länsimetro Oy:n yhteinen hankinta. Tarjousten vertailuvaiheessa oli havaittu tarjouspyynnössä olleita virheitä ja epäselvyyksiä, joita ei voitu korjata. Hankinta tuli tämän vuoksi keskeyttää ja julkaista uusi tarjouspyyntö korjattuna. Hallitus päätti keskeyttää hankinnan esityksen mukaisesti.

Hallituksen kokous 28.11.2024

Kokouksen alussa käsiteltiin lyhyesti ajankohtaisia asioita. Vakuutushankinnan hankintailmoitus oli julkaistu ja tarjoajien lisäkysymykset saatu.

Hallitukselle esiteltiin Virve-radioverkon ylläpitopalveluhankintaa. Virve-verkko on käytössä koko metrolinjalla. Se toimii liikenteenohjauksen ja metrokuljettajien sekä valvomopalveluiden ja kenttähenkilöstön ensisijaisena kommunikointikanavana. Suomen Erillisverkot Oy on Suomen valtion kokonaan omistama voittoa tavoittelematon yhtiö, joka toimittaa Virve-radioverkkopalvelua yksinoikeudella. Hankinta tulee tehdä Erillisverkoilta erityisalojen hankintalain suorahankintaperusteella. Hallitus päätti hyväksyä Virve-radioverkon ja antennipiirien ylläpitopalveluiden suorahankinnan esitetyillä perusteilla.  Hallitus valtuutti (vt.) toimitusjohtajan allekirjoittamaan palvelusopimuksen esitetyillä pääehdoilla.

Hallitukselle esiteltiin metroradan huoltopalveluiden hankintaa. Hankinta on jaettu kahteen osa-alueeseen: Osa-alue 1: Kallio- ja tunnelirakenteen kunnossapito sekä muut radan avustavat työt ja osa-alue 2: Metroradan kiskopyöräkurottajapalvelut. Hankinta on Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n, HKL:n, Sammalvuoren Metrovarikko Oy:n ja Länsimetro Oy:n yhteinen. Hallitus päätti valita kilpailutuksen osa-alueeseen 1 Kallio- ja tunnelirakenteen kunnossapito sekä muut radan avustavat työt: Elimäen Huoltopalvelu Ky. Hallitus päätti sulkea Lauttasaaren Huolto Oy:n ja Rakennusliike Kasopa Oy:n tarjouskilpailusta, koska tarjoajat eivät täyttäneet soveltuvuusvaatimuksia. Hallitus päätti sulkea GRK Suomi Oy:n ja Konepalvelu Ercko Oy:n tarjoukset tarjousvertailusta, koska tarjoukset eivät olleet tarjouspyynnön mukaisia.  Hallitus päätti valita kilpailutuksen osa-alueeseen 2 Metroradan kiskopyöräkurottaja palvelut: Elimäen Huoltopalvelu Ky ja Konepalvelu Erkco Oy. Hallitus valtuutti (vt.) toimitusjohtajan allekirjoittamaan hankintasopimukset kilpailutuksen voittaneiden tarjoajien kanssa.

Hallitukselle esiteltiin hankintojen keskeyttämiseen liittyvää päätösvaltuusasiaa. Hallitus valtuutti (vt.) toimitusjohtajan päättämään hankintojen keskeyttämisestä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1398/2016, erityisalojen hankintalaki) 116 § mukaisesti hankinnan arvosta riippumatta ehdolla, että hallitus ei ole vielä tehnyt kyseiseen hankintamenettelyyn liittyen päätöksiä.

Hallitukselle esiteltiin paloilmoitinjärjestelmän huoltosopimushankintaa. Markkinakartoituksesta saadun palautteen perusteella palvelun voi toimittaa vain yksi toimija. Hankinnalle on erityisalojen hankintalain mukainen suorahankintaperuste. Hallitus päätti hyväksyä paloilmoitinjärjestelmien huollon ja ylläpidon sekä linjalämpöilmaisinjärjestelmien päivityksen suorahankinnan esitetyillä perusteilla. Hallitus valtuutti (vt.) toimitusjohtajan allekirjoittamaan palvelusopimuksen esitetyillä pääehdoilla valitun toimittajan kanssa.

Hallitukselle esiteltiin sähkö- ja teletöiden puitesopimushankinnan tilannetta, josta hallitus oli tehnyt keskeytyspäätöksen edellisessä kokouksessa. Varsinaisen kilpailutuksen asiakirjojen viimeistely oli vielä kesken, minkä vuoksi hallitus päätti jatkaa väliaikaista sopimusta valittujen toimittajien kanssa,  kunnes varsinainen kilpailutus on valmis.

Talousasioista hallitukselle esiteltiin Kaupunkiliikenteen ylläpidon seurantaa ja Länsimetron budjetin 2025 valmistelun tilannetta.

Kokouksen lopuksi hallitukselle esiteltiin tiedoksi muutamia henkilöstöasioita.

Hallituksen kokous 19.12.2024

Kokouksen alussa esiteltiin ajankohtaisia asioita. Vakuutuskilpailutukseen on saatu tarjoukset.

Hallitukselle esiteltiin Länsimetro-konsernin budjettia 2025. Hallitus hyväksyi budjetin esityksen mukaisesti.

Hallitukselle esiteltiin vakuutuskilpailutuksen tarjoukset. Hallitus päätti valita seuraavat hinnaltaan halvimman tarjouksen jättäneet vakuuttajat vakuutuslajikohtaisesti vakuutuskaudelle 3.2.2025-2.2.2026:

  • Omaisuus- ja keskeytysvakuutus: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö
  • Toiminnan- ja tuotevastuuvakuutus sisältäen oikeusturvavakuutuksen: If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike
  • Ympäristövahinkovakuutus: AIG Europe S.A. Sivuliike Suomessa
  • Hallitus valtuutti vt. toimitusjohtajan allekirjoittamaan vakuutussopimukset valituksi tulleiden vakuuttajien kanssa.

Lisätietoja:
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Länsimetro Oy vt. toimitusjohtaja Matias Johansson, puh. 040 590 0313

Länsimetro Oy omistaa 21 km rataosuuden, 13 asemaa ja 1 varikon

22.1.2025

Länsimetro Oy on modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistaja. Artikkeli esittelee, mitä metroinfra on, mitä kaikkea metroinfraa Länsimetro Oy omistaa ja missä se sijaitsee.

Metro on keskeinen osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Espoossa ja Helsingissä kulkeva metrolinjasto on joukkoliikenteen selkäranka itä-länsisuunnassa. Tästä metrolinjasta Länsimetro Oy omistaa merkittävän osan, länsimetro-osuuden.

21 km rataosuus, 13 asemaa, 1 maanlainen varikko

Maan alla kulkeva metrolinjan osuus Helsingin Ruoholahdesta Espoon Kivenlahteen saakka on länsimetro. Länsimetro-osuudella on matkustajaliikenteen käytössä 21 km rataosuus, 13 metroasemaa ja 1 maanalainen metrovarikko. Metroympäristössä on myös eri tyyppisiä metron toimintaan liittyviä teknisiä järjestelmiä. Lisäksi Länsimetro Oy omistaa metron liityntäliikennettä palvelevaa infraa, kuten liityntäpysäköintilaitoksia ja bussiterminaaleja. Länsimetro Oy vastaa noin 2,4 miljardin euron kiinteistö- ja infraomaisuudesta.

Metroliikenteen käytössä olevaa ympäristöä kaikkine rakenteineen ja järjestelmineen kutsutaan metroinfraksi. Metroinfra mahdollistaa turvallisen ja sujuvan metroliikenteen ja matkustamisen.

Länsimetro omistaa matkustajaliikenteen käytössä olevan 21 km rata-osuuden, 13 metroasemaa ja 1 maanalaisen metrovarikon.

2 asemaa Helsingissä, 11 Espoossa

Länsimetron 13 metroasemaa ovat Lauttasaari, Koivusaari, Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu, Matinkylä, Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Asemista Lauttasaari ja Koivusaari rataosuuksineen sijaitsevat Helsingissä. Muut asemat rataosuuksineen sijaitsevat Espoossa. Lisäksi Espoossa on Sammalvuoressa sijaitseva metrovarikko. Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteisesti omistama osakeyhtiö: Espoon osuus on 83,5 % ja Helsingin 16,5 %.

Länsimetro Oy varmistaa, että metroinfra pysyy kunnossa koko elinkaarensa ajan

Jotta metrolla on turvallista ja sujuvaa matkustaa nyt ja vuosikymmenten päästä, vaatii metroinfra jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittämistä. Infran ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii huolellista suunnittelua ja investointeja. Tämä on metroinfran omistajana toimivan Länsimetro Oy:n tekemisen ydin. Länsimetro Oy suunnittelee, ohjaa ja seuraa länsimetro-osuuden kehittämis-, ylläpito- ja huoltopalvelujen toteutumista ja laatua. Länsimetro Oy varmistaa, että metroinfra pysyy hyvässä kunnossa koko elinkaarensa ajan.

Metron osuus Ruoholahdesta itään ml. Ruoholahden asema on nimeltään kantametro. Kantametron omistaa Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos. Koko pääkaupunkiseudun metrolinjan huolto- ja kunnossapitotehtävistä huolehtii Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Hallinnoinnista ja ylläpidosta on sovittu Länsimetro Oy:n, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n ja HKL:n yhteistyösopimuksessa.

Olethan huomannut myös länsimetrolaisten esittelyt? Asiantuntijaesittelyjen kautta pääset kurkistamaan Länsimetro Oy:n tehtäviin ja ihmisiin.

Mitä sitä haluaisit tietää metroinfran omistamisesta, ylläpitämisestä ja kehittämisestä? Kommentoi esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa, niin avaamme Länsimetro Oy:n toimintaa vastaamalla kysymyksiin esimerkiksi tulevissa artikkeleissa.

Länsimetro Oy:n toimintakertomus 2023 on ilmestynyt

13.5.2024

Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteisesti omistama osakeyhtiö. Vuosi 2023 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi Länsimetro Oy:ssä Länsimetro-rakennusprojektin valmistumisen jälkeen. Länsimetro toimii ainutlaatuisella tehtäväkentällä metroinfran omistamisen ja kehittämisen parissa osana pääkaupunkiseudun joukkoliikenneverkostoa. Metroinfran omistajana Länsimetro varmistaa, että länsimetron metrojärjestelmä asemineen on turvallinen matkustamisympäristö koko elinkaarensa ajan.

Länsimetro omistaa länsimetron eli metroinfran Helsingin Ruoholahdesta Espoon Kivenlah-teen: 13 metroasemaa, 21 km pitkän rataosuuden ja maanalaisen metrovarikon.

Länsimetro Oy:n toimintakertomus 2023 on ilmestynyt. Toimintakertomus kuvaa

  • tilinkauden aikaista toimintaa,
  • arvion tulevasta kehityksestä ja
  • arvion taloudellisesta asemasta ja tuloksesta.

Tutustu vuoden 2023 toimintakertomukseen.

Länsimetron vt. toimitusjohtaja Matias Johansson kuvaa kertomuksen toimitusjohtajan katsauksessa vuotta 2023 seuraavasti:

– Vuoden 2023 aikana terävöitimme Länsimetron suuntaa modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistajana ja peilasimme toimintaamme erityisesti vastuullisuuden näkökulmasta. Länsimetron ilmettä freesattiin kuvaamaan tekemisen painopisteen muutosta. Länsimetron tarvitsemaa erityisasiantuntemusta vahvistettiin muutamilla rekrytoinneilla. Länsimetro muutti kesällä uusiin toimitiloihin Keilaniemeen.

Länsimetrolla on edelleen omia rakennuttamistehtäviä. Kaupunkiympäristö kehittyy voimakkaasti metroradan varrella. Esimerkiksi Helsingissä Koivusaaren alueen kehittyessä metroaseman toisen sisäänkäynnin rakentamiseen valmistaudutaan. Lännen pääteasemalla Espoon Kivenlahdessa aseman toisen sisäänkäynnin loppuunsaattaminen odottaa ympäröivien rakennushankkeiden etenemistä. Länsimetro on myös mukana metron kapasiteettia ja luotettavuutta parantavassa hankkeessa.

Ainutlaatuista osaamista vahvistamalla luodaan vahva pohja Länsimetron toiminnalle nyt ja tulevaisuudessa

7.2.2024

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Länsimetron tehtäväkenttää avataan asiantuntijaesittelyjen kautta. Tällä kertaa pääset tutustumaan henkilöstöpäällikkö Anna Tammistoon ja hänen ajatuksiinsa Länsimetrosta.

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Anna Tammisto ja toimin Länsimetrossa henkilöstöpäällikkönä. Olen toiminut myös toimitusjohtajan assistenttina. Olen kotoisin Kuopiosta, mutta asunut eteläisessä Suomessa, pääasiassa Espoossa, yli 20 vuotta. Olen valmistunut tradenomiksi pääaineena kansainvälinen yritysmarkkinointi. Ehkä jonain päivänä vielä opiskelen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Yksi Annan suosikkiasemista on Tapiolan metroasema. Aseman valkoisella asemalaiturilla lukuisten valaisinkupujen alla matkustajaa tervehtii ”Emma jättää jäljen” -teoksen veistos. Annalla on lämpimiä muistoja Tapiolan harjannostajaisista ja rakennusvaiheen aikaisista työmaavierailuista. 

Tutustu Tapiolan asemaan.

Matkasi Länsimetrossa

Olen työskennellyt Länsimetrossa kahdeksan vuotta. Aloitin lokakuussa 2015 äitiysloman sijaisena assistentin tehtävässä.  Tehtävään kuului mm. toimitusjohtajan avustaminen ja työmaavierailujen koordinointi. Toimin jo silloin työterveyden ja palkka-asioiden yhteyshenkilönä. Tehtäviini kuului myös toimiston käytännön asioiden hoitamista, laitteiden hankintaa ja IT-järjestelmien oikeuksien hallinnointia.

Myöhemmin olen toiminut henkilöstökoordinaattorin nimikkeellä ja vuodesta 2018 alkaen henkilöstöpäällikkönä. Suoritin työn ohessa Markkinointi-instituutissa (nyk. Rastor-instituutti) henkilöstöpäällikön tutkinnon. Olen toiminut myös toimitusjohtajan assistenttina.

Mitä tehtäviisi kuuluu? Mistä työpäiväsi koostuvat?

Nykyisiin tehtäviini kuuluu hr-asiat koko työsuhteen elinkaaren aikana. Näitä ovat mm. rekrytoinnit, henkilöstön kehittäminen, toimintatapojen ja hr-prosessien suunnittelu ja kehittäminen, työntekijöiden ja esihenkilöiden tukeminen sekä  hr-aineistojen ja -ohjeiden luominen. Työskentelen edelleenkin työterveyshuollon ja palkkahallinnon yhteyshenkilönä. Lisäksi toimin IT-kumppanin yhteyshenkilönä ja vastaan osaltani IT-hankinnoista ja järjestelmistä.  Minua voisi kuvailla Länsimetron toimiston ”jokapaikanhöyläksi”.

Työpäiväni ovat hyvin erilaisia ja yllättäviäkin. HR-rutiinien lisäksi päivä voi tuoda eteen mitä tahansa, kun ihmisten kanssa työskennellään. Tämä on yksi työni parhaimmista ja välillä haastavimmistakin piirteistä. Työni sisältää paljon selvittelyä, joten saan oppia aina lisää. Tässä työssä ei olla koskaan valmiita. Työni luonnetta kuvaa se, että pääsen hyvin kokonaisvaltaisesti ja käytännönläheisestikin tekemään monenlaisia asioita.

Mikä saa sinut innostumaan työstäsi?

Minun sydän sykkii erityisesti työhyvinvointiin liittyvin asioihin. Innostun siitä, kun muut innostuvat tai onnistuvat työssään tai tavoitteissaan. Paras asia työssäni on auttaa esihenkilöitä ja työntekijöitä.

Ajankohtaisista teemoista minua innostaa henkilöstön osaamisen kehittäminen ja oppilaitosyhteistyön lisääminen. Henkilöstöpäällikkönä uskon, että meidänkaltaisessa pienessä asiantuntijaorganisaatiossa on tärkeä tarjota ihmisille mahdollisuus kehittää asiantuntemustaan ja syventää erityisosaamistaan. Iso osa työssä viihtymistä on tunne siitä, että oppii uutta ja kehittyy.

Ainutlaatuinen ja vankka osaaminen metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta on Länsimetron tekemisen pohja. Metro on rakennettu vuosikymmeniksi eteenpäin ja katsomme pitkälle tulevaisuuteen, joten toiminnan jatkuvuuden kannalta panostaminen nuoriin osaajiin on myös tärkeää.

Millä kolmella sanalla työkaverisi kuvailisi sinua? Mistä olet saanut kollegoiltasi palautetta?

Olen saanut palautetta siitä, että olen auttavainen, kuuntelen ja kyselen aina kuulumisia. Olen vilpittömästi kiinnostunut meidän työntekijöistämme. Minulla on aina aikaa auttaa ja kuunnella. Toivon, että jokainen länsimetrolainen tuntisi itsensä tärkeäksi ja hänellä olisi tunne, että hänestä välitetään ja hän tulisi kuulluksi. Toisinaan pelkkä kuulumisten kysyminen voi olla äärettömän tärkeää. Toivon maailmaan muutenkin enemmän toisista välittämistä, inhimillisyyttä ja positiivisuutta.

Vastavuoroisesti kiitän ja kehun kaikkia kollegoitani mahtavasta työtoveruudesta.

Mitä haluaisit muiden tietävän länsimetrolaisista?

Länsimetro on rakennusprojektin jälkeen yhä olemassa. Meillä on merkittävä asiantuntijatehtävä metroinfran omistajana joukkoliikennetoimijoiden taustalla. Meillä ei ole metronkuljettajia ja metrokalustoa, emmekä vastaa metron aikatauluista tai liityntäliikenteestä, mutta me pidämme hyvää huolta omistamastamme metroinfrasta Helsingin Ruoholahdesta Espoon Kivenlahteen saakka.

Olemme pieni organisaatio, jossa on huippuasiantuntijoita ja huippuhauskaa porukkaa. Länsimetrolaisten oma huumori on aivan mahtavaa! Länsimetro-projektin aikana työskentelimme isossa toimitilassa, jossa olimme aika hajallaan, emmekä niin tiivisti yhdessä. Projektin päätyttyä muutimme Keilaniemeen pienempiin tiloihin, jonka myötä kohtaamisia ja keskusteluja on enemmän, käymme yhdessä syömässä ja pidämme kahvitaukoja. Mielestäni muutolla on ollut positiivisia vaikutuksia yhteishenkeen ja yhteistyöhön.

Mikä on suosikkiasemasi?

Yksi suosikeistani on Tapiolan metroasema. Tapiolan aseman harjannostajaiset olivat melkein heti aloitettuani työt Länsimetrossa. Mieleeni on jäänyt myös työmaavierailut Tapiolaan ja muistan, kuinka olen lompsinut turvavarusteissa vielä rakennusvaiheessa olevalla metroasemalla ja radalla. Asemasta tuli mielestäni todella hieno Emma-patsaineen, Emman kädenjälkineen ja laiturialueen katossa olevien valaimisien tekniikoineen.

Lue myös muiden Länsimetron asiantuntijoiden uratarinoita!

Tiesitkö, että metroasemilla voi esiintyä?

30.1.2024

Useimmilla Länsimetron asemilla on esiintymispaikkoja. Nämä paikat on tarkoitetut pienimuotoisiin ja lyhytaikaisiin (max 2 h) esityksiin, kuten katusoittoon. Paikkoja ei voi varata ennakkoon, vaan niitä voi vapaasti käyttää esiintymiseen paikan ollessa vapaana. Paikat ei ole tarkoitettu yksityisen yrityksen, kaupallisen tuotteen, aatteellisen, uskonnollisen tai poliittisen kannan markkinointiin tai edistämiseen.

Ennen aloittamista ilmoita esiintymisestä metron järjestyksenvalvojalle. Jos asemalla ei ole tavoitettavissa järjestyksenvalvojia, voi esiintymisen aloittaa omatoimisesti. Järjestyksenvalvojilla on oikeus keskeyttää esiintyminen, jos siitä on haittaa aseman toiminnalle.

Länsimetro jakaa mielellään tietoa esiintymisistä asemilla omissa some-kanavissamme, joten Länsimetro kannattaa tägätä some-postauksiin.

Katso listaus esiintymispaikoista ja ilahduta kanssamatkustajia esitykselläsi

Matias Johansson on Länsimetron vt. toimitusjohtaja 1.1.2024 alkaen

1.1.2024

Matias Johansson toimii Länsimetron vt. toimitusjohtajana 1.1.2024 alkaen, kun Ville Saksi jätti tehtävänsä toimitusjohtajana ja siirtyy toisen työnantajan palvelukseen. Vt. toimitusjohtajan nimitys on voimassa siihen saakka, kun uusi toimitusjohtaja nimitetään.

Johansson on toiminut Länsimetron talousjohtajana keväästä 2017 alkaen.

Yhteystiedot
Matias Johansson, puh. 040 590 0313, etunimi.sukunimi(at)lansimetro.fi

Rakentaminen Länsimetrossa linkittyy tiiviisti kaupunkikehitykseen

1.12.2023

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Vaikka Länsimetron rakentamishanke päättyi, rakentamistehtävät Länsimetrossa jatkuvat yhä. Länsimetrolaisten asiantuntijuutta esittelevässä juttusarjassa pääset tällä kertaa tutustumaan rakentamisjohtaja Janne Tuomaan.

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Janne Tuoma, espoolainen rakentamistekniikan diplomi-insinööri. Työskentelen rakentamisjohtajana Länsimetrossa. Rakentamisjohtajana vastaan Länsimetron rakentamishankkeista.

Jannen suosikkiasema on Soukan metroasema. Jannen mielestä asema on arkkitehtuurisesti upea kokonaisuus. Aseman oivaltava arkkitehtuuri ja tilataideteos sopivat hyvin Soukan suorakulmaiseen rakennuskantaan ja kohottavat koko alueen ilmettä. Tutustu Soukan metroasemaan.

Matkasi Länsimetroon
Ennen Länsimetroa olen työskennellyt Skanskalla, Lemminkäisellä ja YIT:llä projektipäällikkönä. Viimeisimpänä hankkeena oli Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen maan alle. Ennen tätä olin Talvivaaran kaivoshankkeessa rakennuttamistehtävissä ja toimin myös mm. osasto- ja hankintapäällikkönä. Heti valmistumiseni jälkeen toimin konsulttina.

Länsimetrossa aloitin tammikuussa 2019 Soukan metroaseman rakennuttajapäällikkönä. Tuolloin oli käynnissä Länsimetro-rakennushankkeen toinen vaihe eli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentaminen. Kun aloitin, niin louhinnat oli tehty, runkorakentaminen käynnissä ja talotekniikkaurakat alkamassa. Soukan rakennuttajapäällikkönä olennainen tehtäväni oli varmistaa Soukan aseman valmistuminen aikataulussa ja budjetissa. Joulukuussa 2019 aloitin koko Länsimetro-projektin rakentamisjohtajana, jolloin vastuut laajenivat kattamaan kaikkien viiden aseman rakennuttamisen. Myöhemmin vastuulleni tulivat myös sivu-urakat, ratalinja ja Sammalvuoren varikko.

Metro on liikennöinyt Matinkylä–Kivenlahti-osuudella nyt vuoden, mutta Länsimetron rakentaminen ei kuitenkaan ole päättynyt. Länsimetron rakennusprojektit linkittyvät metroradan varren kaupunkikehitykseen ja siihen liittyvien hankkeiden toteuttamiseen, joiden aikataulut ovat yleensä sidoksissa kaavoituksen etenemiseen. Helsingissä Koivusaaren kaava on saanut lainvoiman ja meillä onkin käynnissä Koivusaaren metroaseman läntisen sisäänkäynnin hankesuunnittelu. Metrolinjan länsipäässä alkaa jossain vaiheessa Kivenlahden metroaseman läntisen sisäänkäynnin rakentaminen, joka toteutetaan Kivenlahden metrokeskuksen yhteyteen. Kaavoituksen edetessä rakennetaan lisää liityntäpysäköintipaikkoja Finnooseen ja Kaitaalle. Metron kapasiteetin nostohanke edellyttää lisää uusia sähkönsyöttöasemia.

Mikä maanalaisessa rakentamisessa kiehtoo?
Maanalainen rakentaminen on mahdollistaja. Tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä infra on perusteltua sijoittaa maan alle, jotta maanpäälliset alueet jäävät asukkaille muuhun käyttöön. Kun ratalinja ei vie tilaa maanpinnalla niin asumiselle ja palveluille on paremmin tilaa. Vaikka maan alle rakentamisessa on omat haasteensa esimerkiksi työmaalogistiikan suhteen, niin hyvänä asiana voi todeta, että rakentamisolosuhteet ovat hyvät.

Mitä tehtäviisi kuluu? Mistä työpäiväsi koostuu?
Johdan Länsimetron rakentamisen tiimiä. Meidän ydintekemistämme on edistää edelläkin mainittuja rakennusprojekteja. Työpäivieni aikana varmistan, että projektit etenevät ja käyn läpi eri rakennusprojektien tilanteita ja mahdollisia haasteita – missä mennään ja mitkä ovat seuraavat toimenpiteet. Työtäni on johtaa rakennushankkeita aina niiden käynnistämisestä ja hankesuunnitelmien tekemisestä rakentamisen loppuunsaattamiseen sekä takuuvaiheen tehtäviin. Länsimetron asiantuntijoiden lisäksi teen yhteistyötä mm. Espoon ja Helsingin kaupunkien, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen sekä rakennusalan asiantuntijoiden kanssa.

Mikä saa sinut innostumaan työstäsi?
On hienoa nähdä rakennushankkeiden koko elinkaari. Saan olla mukana varhaisesta suunnitteluvaiheesta siihen, kun kohde valmistuu ja näkee konkreettisen lopputuloksen, josta on kaupunkilaisille hyötyä.

Päivittäisessä työssäni nautin monipuolisesta tekemisestä, asioiden yhteensovittamisesta, haastavien tilanteiden ratkaisemisesta ja asioiden etenemisestä.

Mitä haluaisit muiden tietävä työstäsi tai työpaikastasi?
Länsimetro ei ole vain rakennushanke, vaan ylläpidämme ja kehitämme metroinfraa, jotta se säilyy toimivana ja turvallisena. Varmistamme työllämme sen, että metro toimii luotettavasti nyt ja tulevaisuudessa.

Haluaisin myös metron käyttäjien huomaavan, kuinka arkkitehtuurisesti hienoja asemamme ovat.

Miten työkaverit kuvailisivat sinua?
Minua on kuvailtu ratkaisukeskeiseksi ja kärsivälliseksi. Minulla on asioita eteenpäin vievä ote.

Lue myös muiden Länsimetron asiantuntijoiden uratarinoita!

Metroinfraa kehittämällä varmistetaan turvallinen metroliikenne myös tulevaisuudessa

16.11.2023

Eri elinkaaren vaiheessa olevan metroinfran kunnossapitäminen vaatii päivittäisten ylläpito- ja huoltotehtävien lisäksi mittavampia investointeja, jotta metro on luotettava, sujuva ja turvallinen liikkumisvaihtoehto myös tulevaisuudessa. Helsingin kaupungin parhaillaan käsittelyssä olevassa talousarviossa on otettu huomioon muun muassa kantametron asemien vaatimia peruskorjausinvestointeja.

Metrolinja idästä länteen on keskeinen osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Linjalla oleva metroinfra on elinkaaren eri vaiheissa. Metron uusimmalla osuudella Espoossa metro on kulkenut vasta vajaan vuoden, ja vanhin osuus Helsingin rautatieasemalta Itäkeskukseen on palvellut matkustajaliikennettä jo yli 40 vuotta.

Elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä uusitaan kapasiteetin ja luotettavuuden varmistamiseksi

Päivittäisen ylläpitämisen ja huoltamisen lisäksi metroinfra vaatii myös suurempia korjauksia ja investointeja. Esimerkiksi metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi tehdään lähivuosina mittavia toimenpiteitä.

Kantametrossa on käytössä elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä, joita on pakko uudistaa turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Investoinnit koskevat osittain myös länsimetron osuutta, jotta koko metroradalle saadaan yhtenäinen järjestelmä. Uudistuksia täytyy tehdä erityisesti liikenteenohjausjärjestelmään, ja sen nyt uusittavia osia ovat junakulunvalvontajärjestelmä sekä kantametron raidevirtapiirit.

Junakulunvalvontajärjestelmänä tällä hetkellä käytössä olevasta pakkopysäytysjärjestelmästä siirrytään puoliautomaattiseen junakulunvalvontaan. Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metrojunaa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi tehdään myös muita toimenpiteitä, kuten pienempiä muutoksia nykyiseen liikenteenohjausjärjestelmään, sekä kehitetään matkustajavirtojen ohjausta asemilla ja junissa.

Vanhat M100- ja M200-junasarjat korvaava M400-sarjan kalusto toimitetaan tämänhetkisen arvion mukaan vuosina 2030–2032. Liikennöinnin tihentäminen edellyttää myös lisäjunien hankintaa. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen myötä voidaan siirtyä puoliautomaattiseen liikennöintiin sekä tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa matkustajakapasiteettia. Hanke toteutetaan Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä.

Metroinfra uudistuu

Kantametron puolella infra on pääosin jo yli 40-vuotiasta, joten Kaupunkiliikenne Oy on tehnyt asemien peruskorjauksia ja tekee niitä jatkossakin. Viimeisimmät perusparannukset on tehty Sörnäisten ja Hakaniemen metroasemilla. Tulevien kymmenen vuoden aikana peruskorjauksia on suunniteltu noin kymmenelle kantametron asemalle.

Myös metroasemien turvallisuutta kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi kesällä 2024 Rautatientorin metroasemalla tehdään merkittäviä parannuksia paloturvallisuuteen, mikä edellyttää aseman sulkemista remontin ajaksi ja metroliikenteen osittaista katkaisemista. Liikennekatkon ajankohta tarkentuu loppuvuoden aikana. Kesällä 2024 liikennekatkoa edellyttää Länsimäentien metrosiltojen peruskorjaus Kontulan ja Mellunmäen välissä. Samaa katkoa hyödynnetään myös Kontulan metroaseman peruskorjauksessa, joka saadaan katkon avulla toteutettua nopeammassa aikataulussa kuin muuten olisi mahdollista. Samassa yhteydessä Mellunmäen haaralla tehdään myös esim. vaihteiden vaihtoja, jotta liikennekatkoilta vältyttäisiin jatkossa.

Muina hankkeina muun muassa Kampin läntinen sisäänkäynti ja lippuhalli uusitaan Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankkeen yhteydessä vuosina 2023-2027.

Kaupunkiliikenne Oy:n toteuttamissa peruskorjauksissa ohjaavana tekijänä on mm. se, että hankkeet toteutetaan mahdollisimman vastuullisesti niin kustannustehokkuuden kuin ympäristövastuunkin kannalta. Hankkeissa tehdään myös yhteensovituksia – esimerkiksi tulevan kesän liikennekatkoa hyödynnetään niin, että mahdollisimman monta hanketta saadaan toteutettua samassa yhteydessä.

Kaupunkikehitys näkyy länsipuolen asemilla

Metrolinjan länsipuolella on kaupunkikehitykseen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi Helsingissä Koivusaaren alueen kehittyessä myös metroaseman toisen sisäänkäynnin rakentamiseen valmistaudutaan ja sisäänkäyntiä suunnitellaan. Lännen pääteasemalla Kivenlahdessa aseman toisen sisäänkäynnin loppuunsaattaminen odottaa asemaympäristön rakentamista. Kaitaalle ja Finnooseen rakennetaan liityntäpysäköintilaitokset. Näiden rakentamisesta vastaa Länsimetro Oy.

Koko pääkaupunkiseudun metrolinjan huolto- ja kunnossapitotehtävistä huolehtii Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Metro-osuuden Helsingin Ruoholahdesta itään eli kantametron omistaa Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos. Länsimetro omistaa metrolinjan Helsingin Ruoholahdesta länteen Espoon Kivenlahteen saakka. Omistajat suunnittelevat, ohjaavat ja seuraavat omistamansa metroinfran kehittämis-, ylläpito- ja huoltopalvelujen toteutumista ja laatua.

Lisätiedot:

Kaupunkiliikenne Oy:

metron järjestelmien uusiminen: projektijohtaja Heikki Viika, puh. 040 664 0879

metro-omaisuus: yksikön johtaja Antti Nousiainen puh. 040 579 6074

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos:

toimitusjohtaja Saara Kanto, puh. 050 363 6799

Länsimetro Oy:
kiinteistö- ja infrajohtaja Juhani Penttilä, puh. 044 087 4042

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu

1.11.2023

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu, kun Ville Saksi on ilmoittanut siirtyvänsä toisen työnantajan palvelukseen tammikuussa 2024. Länsimetro Oy on aloittanut uuden toimitusjohtajan rekrytoinnin. Saksi hoitaa toimitusjohtajan tehtävät vuoden 2023 loppuun saakka. Talousjohtaja Matias Johansson toimii 1.1.2024 alkaen vt. toimitusjohtajana uuden toimitusjohtajan hakuprosessin ollessa kesken.

– Kiitän Villeä lämpimästi Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana toimimisesta ja Länsimetro-hankkeen toisen vaiheen erinomaisesta läpiviennistä. Hanke valmistui asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Rakentaminen päättyi vuonna 2022 ja hanke alitti budjetin 100 miljoonalla eurolla. Rakentamisen päättymisen jälkeen Saksi on vienyt onnistuneesti läpi Länsimetro Oy:n toiminnan painopisteen muutosta rakentamisesta metroinfran omistamiseen, sanoo Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.

– On ollut hienoa olla mukana Suomen suurimmassa infra-, talotekniikka- ja automaatioprojektissa ja toimia Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana. Tässä tehtävässä olen saanut toimia ainutlaatuisella näköalapaikalla ja tehdä yhteistyötä erinomaisten ammattilaisten kanssa, sanoo Saksi.

Lisätietoja
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359, etunimi.sukunimi@espoo.fi