Avainsana: länsimetro

Tarkastusraiteen ja junien yösäilön muutostyöt valmistuivat Matinkylän aseman länsipuolella

15.8.2022

Metron nykyisen läntisen pääteaseman Matinkylän länsipuolella olevan tarkastusraiteen ja junien yösäilön muutostyöt valmistuivat aikataulun mukaisesti heinäkuun lopulla. Työt käynnistyivät toukokuussa 2022. Muutostyöt liittyivät siihen, että metroliikenteen jatkuessa Matinkylästä Kivenlahteen kyseisen tilan käyttö metrojunien huolto- ja säilytysalueena päättyy, ja alue tulee olemaan metroliikenteen käytössä. Muutostöissä urakoitsijana toimi GRK Infra Oy.

Viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Kivenlahti ja Espoonlahti) ja ratalinjan rakennusurakat päättyivät perjantaina 13.5.2022. Sammalvuoren metrovarikon rakennusurakka päättyi jo vuonna 2020.

Touko-heinäkuussa 2022 Länsimetro-projektissa tehtiin metron nykyisen läntisen pääteaseman Matinkylän länsipuolella olevan tarkastusraiteen ja junien yösäilön muutostöitä. Kuva: P. Salmi.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentamisessa jäljellä olevat työt on aikataulutettu siten, että Länsimetro Oy luovuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuuden Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle syksyn 2022 aikana. Samalla päättyy Suomen suurin infra-, talotekniikka- ja automaatioprojekti. Projektissa on parhaillaan käynnissä mm. rakentamiseen liittyvien dokumenttien tarkistuksia ja muita viimeistelytöitä. Osuudella tehdään myös koeajoja ja viimeinen koeajojakso on elo–syyskuun taitteessa. Rakentamisen etenemistä on voinut seurata verkossa. Rakentamisen kokonaisvalmius on tällä hetkellä 99,9 %. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta. Länsimetro Oy:ssä valmistaudutaan parhaillaan siirtymään rakentamisvaiheesta mittavan kiinteistöomaisuuden omistamisvaiheeseen.

Näin metro rakentui

12.7.2022

Toukokuussa 2008 Espoon ja Helsingin kaupunginvaltuustot päättivät metron toteuttamisesta Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään. HKL päätti vuonna 2006 automatisoida koko pääkaupunkiseudun metroliikenteen. Automatisointipäätös oli  lähtökohtana myös Länsimetron hankesuunnitelmassa ja määritti mm. laituripituuden.

Hankesuunnitelma länsimetron jatkamisesta Matinkylästä Kivenlahteen valmistui vuonna 2012. Espoon kaupunginvaltuusto päätti osuuden rakentamisesta vuonna 2014. Espoon kaupunginvaltuusto  teki suunnitelmaan tarkennuksia toukokuussa 2018.

Matkustajaliikenne Länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuudella alkoi 18.11.2017.

Louhintojen vuodet 2014-2018

Louhinnat Matinkylä-Kivenlahti-osuudella alkoivat vuoden 2014 lopussa. Ensimmäisinä louhittiin huoltotunnelit. Huoltotunneli on kallioon louhittu kulkureitti, joka louhitaan työmaa-alueelta maan alle varsinaiselle ratalinjalle. Metrotunnelien ja asemien louhinta alkaa vasta työtunnelien louhinnan jälkeen. Asemien louhinnat alkoivat vuoden 2015 lopussa ja valmistuivat vuoden 2018 aikana.

Porajumboa käytetään tunneleiden louhintavaiheessa poraamaan kallioon reikiä, joihin panostetaan räjäytysainetta. Kuva: Saija Räsänen

Louhintojen alkupaukku räjäytettiin Finnoon työtunnelityömaalla 11.12.2014. Paikalla olivat Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko, Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen , valtiovarainministeri Antti Rinne ja Destia Oy:n tulosyksikön johtaja Minna Heinonen Kuva: Indav Oy

Tervajaiset ovat perinteinen rakentamisen juhla. Pohjan tervajaisia vietetään, kun louhinta on saavuttanut syvimmän kohtansa. Kuva Espoonlahden ja Kivenlahden työtunneleiden tervajaisista 5.11.2015 Kuva: Riina Kairulahti 

Rakentamisen aikana on kerrottu aktiivisesti mitä rakentamisessa tapahtuu, ketkä metroa rakentavat ja miten rakennustyöt vaikuttavat asemaympäristöön. Kuva Soukan asukastilaisuudesta 14.8.2018. Kuva: Länsimetro.

Projektin ydin oli tilannehuone

Projektissa työskenneltiin vuodesta 2017 alkaen big room-mallin mukaisesti, joka tarkoittaa yhteistä toimitilaa ja toimintatapaa.

Tilannehuone oli projektin tilannejohtamisen keskus. Tilannehuone tuotti reaaliaikaista tietoa rakentamisen eri osa-alueista (aikataulu, kustannukset, riskit, laatu, yhteistyö ja työturvallisuus).Kuva: Indav, Timo Kauppila

Ajantasainen tilannekuva, jämäkkä johtaminen, ripeä päätöksenteko ja tehokas tiedonkulku olivat rakentamisen kulmakiviä. Tiedonkulkua parannettiin luomalla uusia sisäisen viestinnän toimintamalleja ja kanavia. Esimerkiksi viikko aloitettiin yhteisellä tilannekatsauksella yli 200 kertaa. Kuva: Indav, Timo Kauppila

Saman katon alla työskenteli 120 henkilöä niin Länsimetro Oy, konsultit, Espoon kaupungin edustajat, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy ja muut hankkeessa mukana olleet tahot. Kuvassa juhlitaan Big roomin avajaisia Piispanportissa kesäkuussa 2017.

Projektin aikana maailman turvallisinta metroa ja sen rakentamista on esitelty lapsiryhmistä kansainvälisiin vieraisiin saakka. Kuvassa vierailu Espoonlahden Merenkulkijan päiväkodissa.

2018 oli hankintojen vuosi

Vuosi 2018 oli hankintojen aikaa. Projektissa kilpailutettiin urakoitsijat viidelle metroasemalle, ratalinjalle ja yhteensä 24 sivu-urakkaan. Jo hankintavaiheessa korostettiin vuorovaikutusta ja yhteistyötä urakoitsijoiden kanssa. Matinkylä-Kivenlahti-projektissa toimittiin projektinjohtourakka  eli PJU-mallilla.

Jokaisen viiden metroaseman urakoitsijat kilpailutettiin. Kuva on Soukan metroaseman urakan allekirjoitustilaisuudesta. Soukan rakennusurakan toteutti YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä. Kuva: Saija Räsänen

Runkotöiden ja betonin vuosi 2019

Asemien, radan ja varikon rakentaminen alkoi porrastetusti vuoden 2018 lopulla. Vuosi 2019 oli betonitöiden aikaa. Asemien rakentaminen alkoi laituritasolta edeten kerroksittain kohti maanpintaan.Vuonna 2020 asemien sisäänkäyntirakennusten ja kuilujen rungot ja maanpäälliset osuudet tulivat näkyviksi osiksi asuinalueita.

Betoni on metroasemien, ratalinjan ja varikon tärkein raaka-aine. Betonista on rakennettu kaikki asemien kantavat rakenteet seinistä hissikuiluihin ja laiturirakenteisiin. Ratalinjalla betonista syntyivät 25 yhdystunnelia, kuusi pumppaamoa, viisi raiteenvaihtohallia ja seitsemän teknistä kuilua. Kuva: M. Wirman

Kivenlahden metroaseman asemahallin elementtejä. Kuva T.Niemi

Harjannostajaisia juhlitaan, kun rakennuksen vesikattotyöt ovat valmistuneet. Kuva on Soukan harjannostajaisista 28.11.2019.

Kuvassa Soukan metroaseman Soukantorin sisäänkäyntirakennus. Kuva: Irina Juppi.

Taloteknisten töiden ja järjestelmäasennusten vuosi 2020

Vuosi 2020 painottui  taloteknisiin töihin ja järjestelmäasennuksiin. Metrossa on monia teknisiä järjestelmiä ja automatiikkaa, jotka varmistavat metron turvallisuuden.  Myös sivu-urakoiden töitä tehtiin laajalla rintamalla vuonna 2020. Rakennustöiden osalta tehtiin pinta ja sisärakennustöitä.

Yksi metron 52 järjestelmä on savunpoisto. Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Kuva: Maija Wirman.

Yli puolet louhitusta asemahallista on teknisiä tiloja., joissa on modernin metron vaatima talotekniikka ja järjestelmät. Kuvassa vierailu Espoonlahden teknisissä tiloissa. Kuva: Satu Linkola.

Vuonna 2020 asennettiin Suomen pisimmät liukuportaat Finnoon metroaseman Meritien sisäänkäynnille. Rakentamisen etenemisestä kerrottiin mm. Facebook Livessä, koska koronarajoitusten vuoksi työmaavierailuita ei voitu järjestää. Kuva: Soile Hanttu.

Kuvassa on Kivenlahden metroaseman hissiaulan kattoa. Kuva: Länsimetro.

Radan rakentaminen

Samanaikaisesti asemaurakoiden kanssa eteni metrotunnelin ja radan rakentaminen.

 

Metrotunnelin rakentamisessa on monta vaihetta taloteknisten kaapeleiden asentamisesta radan sepelöintiin ja virtakiskon asentamiseen. Kuvassa asennetaan ensimmäisiä kiskoja kesäkuussa 2020. Kuva: Markku Kari.

Virtakiskoon kytkettiin sähkö kesäkuussa 2021, jonka jälkeen alkoivat koeajot. Kuva: Indav, Timo Kauppila.

Metron koeajot ylsivät Sammalvuoren metrovarikolle saakka helmikuussa 2022. Kuva: Jussi Utti

Testausvaihe alkoi 2021

Testaaminen alkoi täydellä teholla alkuvuodesta 2021. Vasta kaikkien järjestelmien samanaikainen käyttö eri poikkeustilanteissa antaa kokonaiskuvan aseman valmiudesta metroliikenteen aloittamiseen. Ennen tätä yksittäiset laitteet ja komponentit on testattu pistetestauksissa ja järjestelmien toiminnallisuus toimintakokeissa. Huhtikuussa 2022 tehtiin viimeiset matkustajaturvallisuuden varmistavien järjestelmien testaukset ja toukokuussa viimeiset viranomaishyväksynnät. Asemien ja ratalinjan rakennusurakat valmistuivat toukokuussa 2022. Varikon rakennusurakka päättyi jo vuonna 2020.

Paloilmoittimien testaamista Kivenlahden metroasemalla. Testeissä paloilmaisin aktivoidaan pitkällä sauvalla. Paloilmoittimen ohjauksien testauksissa varmistetaan, että savunpoisto käynnistyy automaattisesti paloilmoittimen hälyttäessä kyseisessä tilassa. Kuva: Janne Ilkanheimo

Länsimetron järjestelmien ja toiminnallisuuden testaamiseen kuuluvat myös koeajot, jotka alkoivat yksittäisillä rata-autoilla ja metrojunilla kesäkuussa 2021. Kuvassa ensimmäinen koeajometro Kaitaan metroasemala heinäkuussa 2021

Teksti: Marianne Partanen

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2022-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Monen tekijän summa

11.7.2022

Länsimetroa on ollut rakentamassa monen eri alan asiantuntija. Ammattilaisiin ja heidän työpäiviinsä on päästy kurkistamaan vuosien varrella myös esimerkiksi Länsimetron tiedotuslehden sivuilla. Lehden toimitus otti yhteyttä muutamiin heistä ja kysyi kuulumisia Suomen suurimman infra-, talotekniikka- ja automaatioprojektin päättymisen kynnyksellä.

Ratalinja koki muodonmuutoksen

Ismo Penttinen on toiminut Länsimetron ratalinjan sähkötöiden asiantuntijana ja valvojana. Sähköä tarvitaan valmiissa metrossa esimerkiksi turvavalojärjestelmään, äänievakuointiin, kameravalvontaan, pumppaamoihin, savunpoistoon, ylipaineistukseen sekä palomies- ja evakuointihissien toimintaan. Yhteensä erilaisia järjestelmiä on 52, ja matkustavaturvallisuutta turvaavien järjestelmien sähkönsaanti on varmistettu tilanteessa kuin tilanteessa. Syksyllä 2018 kaapeleiden suojaputket löytyivät vielä rataurakan työmaatukikohan pihalta Ismon kertoessa urakan etenemisestä.

Koronapandemia aiheutti sen, että kasvotusten järjestetyt palaverit loppuivat.

”Kun kontaktit jäivät, ei tiennyt mitä työkaverin mielessä liikkui. Eleet ja ilmeet jäivät puuttumaan. Sähköpostien määrät kasvoivat ja jakelut tulivat monimutkaiseksi” Ismo kertoo.

”Koronasta huolimatta oli välillä tavattava tunnelissa itse työmaalla ja katsottava asiat kuntoon”.

Neljän vuoden aikana rata on kokenut melkoisen muutoksen.

”Aikoinaan kävelin tunnelin läpi, kun se oli hiekkapinnalla ja täysin pimeä. Nyt siellä on sähköistetty ja valaistu rata. Radalle on asennettu turvavalaistukset, valvontakamerat, kaiuttimet, opastukset, palohälyttimet, sprinklerit, puhelinyhteydet, liikennevalot, paloliukuovet ja palorullaovet. Hienoa nähdä radalla, miten kaikki on muuttunut neljän vuoden aikana. Ilo katsella”, Ismo Penttinen summaa.

Ruoholahti-Matinkylä osuus on myös tullut tutuksi.

”Olen matkustanut paljonkin ykkösvaiheella, aluksi kävin perehtymässä työmielessä ykkösvaiheen tiloihin. Ehkä tästä tuli vielä parempi”.

Vasemmalla on Ismo Penttinen syksyn 2018 Länsimetron tiedotuslehdessä, oikealla Penttinen keväällä 2022.

Tasainen kyyti Kivenlahteen saakka

Pekka Saarinen on toiminut länsimetron radan päällysrakenteen pääsuunnittelijana. Hänen kädenjälkeään on alusrakenteen päälle tulevat kokonaisuudet.  Pekka kertoi ratasuunnittelusta lehdessä keväällä 2018. Ratasuunnittelussa määritellään, miten ja millä materiaaleilla rata rakennetaan ja missä rata kulkee huomioiden mm. liikennöinnin ja kunnossapidon tarpeet, kallion laatu, sisäänkäyntien sijainnit ja maankäyttö maan pinnalla. Tavoitteena on turvallinen ja tasainen metrokyyti, jonka ylläpito on kustannustehokasta.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden koeajot alkoivat kesällä 2021.

”Aina se vähän jännittää, kun juna ajaa ensimmäistä kertaa itse suunniteltua rataa pitkin, vaikka suunnitelmat onkin tarkastettu usean henkilön toimesta. Mahtuuko se tunneliin, kolahtaako se kiinni jonnekin. Kaikki sujui kuitenkin suunnitellusti”, Pekka toteaa.

AFRY Finlandilla ratasuunnittelua tekevä Pekka on ehtinyt myös muihin ratahankkeisiin.

”Tällä hetkellä toimin Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen suunnittelupäällikkönä. Kytömaa–Ainola-ratahanke Väylävirastolle on myös työn alla. Molemmissa on rakentaminen käynnissä. Käynnissä on myös Espoon kaupunkiradan suunnittelu”.

Maanalaisen radan suunnittelussa on yksi merkittävä poikkeus maan pinnalla kulkevaan rataan verrattuna.

”Tunnelissa ei ole ylimääräistä tilaa. Kun metsään rakennetaan rataa, tilaa on. Esimerkiksi vaihteenkääntölaitteen suunnittelussa tunneliin pitää huomioida vaihteen kaikki osat kaapeleineen ja sijainteineen. Jos jokin osa viekin suunniteltua enemmän tilaa, tunnelissa sitä ei saa mistään lisää”, Pekka Saarinen kertoo.

Pekka käyttää itse metroa säännöllisesti. Toukokuussa 2022 hän pääsi metrojunan koeajon kyytiin Matinkylä–Kivenlahti-osuudella.

”On tullut matkustettua itsekin metrolla paljon, en omista autoa, joten asiakaskäynnit sujuvat hyvin metrolla. Ykkösvaihe vaikuttaa oikein hyvältä. Kyyti on sujuvaa. Koeajojen perusteella kakkosvaiheen kyytikin oli oikein tasaista ja mukavaa”.

Vasemmalla Pekka Saarinen kevään 2018 Länsimetron tiedotuslehdessä, oikealla Saarinen keväällä 2022.

Yhä maailman turvallisin metro

Juha-Pekka Laaksonen toimi Länsimetron Ruoholahdesta Matinkylään -osuuden vastaavana paloteknisenä suunnittelijana ja toisessa vaiheessa Matinkylästä Kivenlahteen paloteknisten toteutussuunnitelmien ulkopuolisena tarkastajana. Juha-Pekka toimi L2 paloturvallisuus Oy:ssä 2021 asti ja siitä eteenpäin maailman suurimmassa paloturvallisuusyrityksessä Jensen Hughesilla Suomen toimitusjohtajana. Hän on perehtynyt metrojen turvallisuuteen ympäri maailmaa.

Juha-Pekka kertoi Länsimetron paloturvallisuudesta lehdessä keväällä 2017. Länsimetroa kutsutaan yhdeksi maailman turvallisimmista metroista. Miltä länsimetron ratkaisut näyttävät nyt?

”Seuraan jatkuvasti työni puolesta metrojen paloturvallisuutta, mikään ei ole muuttunut. Länsimetro on edelleen ratkaisuiltaan yksi maailman turvallisimmista metroista.  Muuallakin on käytetty samoja ratkaisuja, mutta ei näin kattavasti kuin länsimetrossa”, Juha-Pekka Laaksonen toteaa.

Esimerkiksi evakuointihissejä ei edelleenkään juurikaan ole käytössä muualla metroissa. Kehitystä maailmallakin kuitenkin tapahtuu.

”Menetelmät ja laskentatehot paranevat. Muuallakin on siirrytty isompiin palotehoihin. Suomessa asia huomioitiin jo ykkösvaiheen suunnittelussa”, Juha-Pekka summaa.

Länsimetron asemat kuvastavat ympäröivää kaupunkialuetta.  Tunnistettavuus kerää kehuja.

”Itämetro on minulla käytössä. Idästä pääsee näppärästi metrolla länteen. Oman näköiset asemat on ideana loistava. Koivusaari on oma suosikkini”, Juha-Pekka kertoo.

Vasemmalla Juha-Pekka Laaksonen Länsimetron tiedotuslehdessä keväällä 2017, vasemmalla Laaksonen keväällä 2022.

Teksti: Satu Linkola

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2022-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Suomen suurin infra-, talotekniikka ja automaatioprojekti päättyy

7.7.2022

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden viiden uuden metroaseman, maanalaisen metrovarikon ja metrolinjan rakennusurakat päättyivät toukokuussa. Sammalvuoren metrovarikon rakennusurakka päättyi jo vuonna 2020. Länsimetron tiedotuslehdessä julkaistu artikkeli kuvaa, mitä eri toimijat tekevät vielä ennen kuin matkustajaliikenne osuudella voi alkaa.

Ratalinjan ja viiden metroaseman rakennusurakat päättyivät toukokuussa sen jälkeen, kun rakennusvalvonnan lopputarkastukset oli pidetty hyväksytysti. Kesällä Länsimetro-projekti tekee muutostöitä liikenteellä olevan metrolinjan läntisen pääteaseman Matinkylän länsipuolella. Täällä sijaitseva tarkastusraide ja junien yösäilö muutetaan matkustajaliikenteen käyttöön sopivaksi metroliikenteen jatkuessa Matinkylästä Kivenlahteen. Syksyllä muutostöiden jälkeen Länsimetro Oy luovuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuuden asemien, ratalinjan ja varikon lopullisen hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle.

– Rakennamme yhtä maailman turvallisimmista metroista. Jäljellä olevat työt on aikataulutettu niin, että voimme alkusyksystä 2022 luovuttaa osuuden liikenneoperaattori Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Samalla päättyy Suomen suurin infra-, talotekniikka ja automaatioprojekti. Koko projekti etenee hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti aikataulussa ja budjetissa, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Kivenlahden, Espoonlahden, Soukan, Kaitaan ja Finnoon metroasemien ja ratalinjan rakennusurakat saatiin päätökseen keväällä 2022. Sammalvuoren metrovarikon rakennusurakka vastaanotettiin jo aiemmin.

Kaupunkiliikenne varmistaa metrojärjestelmän käytännön toimivuuden liikennöinnissä

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy testaa ja valvoo uuden rataosuuden teknisiä valvomojärjestelmiä. Kuljettajakoulutukset ja perehdytys uuteen osuuteen alkoivat sen jälkeen, kun Finnoo–Kivenlahti-osuuden turvallisuuden takaava asetinlaite oli testattu ja hyväksytty alkukesästä. Koko Matinkylä–Kivenlahti-rataosuuden osalta asetinlaite testataan vielä radan viimeisten muutoksien jälkeen syksyllä. Sen jälkeen alkaa Kaupunkiliikenteen suorittama koeliikennöinnin vaihe. Vasta onnistuneen koeliikennöinnin jälkeen matkustajaliikenne Kivenlahteen saakka voi alkaa.

Suora metroyhteys Kivenlahteen uudistaa liikenneyhteyksiä – liikenteen aloittamisesta päättää HSL

Matkustajille uusi rataosuus tuo suoran metroyhteyden Kivenlahteen asti. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamispäivästä. HSL on tilannut liikennepalvelun pyörittämisen metron liikennöitsijältä eli Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:ltä. Metrolinjan pidentyminen Kivenlahteen asti uudistaa myös alueen muita joukkoliikenneyhteyksiä.

Vuosina 2020–2021 HSL suunnitteli Etelä-Espoon alueelle uuden liityntälinjaston.HSL:n aikataulusuunnittelijat työstävät kesällä uusien linjojen lopulliset aikataulut. Ensimmäiset muutokset bussilinjastoon tehdään, kun metroliikenne Kivenlahteen alkaa. HSL hioo bussiliikennöitsijöiden kanssa uusia linjoja parhaaksi mahdolliseksi kokonaisuudeksi.

Uudistus edellyttää myös laajaa viestintäkampanjaa syksyllä alueen asukkaille, yrityksille ja muille sidosryhmille, sillä uuden metro-osuuden ja liityntälinjaston muutokset matkustajille ovat tavanomaisia syyskauden muutoksia suurempia. Pysäkeillä ja terminaaleissa olevan matkustajainformaation muuttaminen vastaamaan uutta tilannetta on myös mittava työ.

”Matkustajainformaatiolla on tärkeä sija juuri uudessa tilanteessa, jotta matkustajien liikkuminen olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Siksi haluamme panostaa paljon matkustajainfon laatuun sekä digitaalisissa että perinteisissä opastuskanavissa”, HSL:n matkustajainformaatiosta vastaavan tiimin vetäjä Joona Packalén sanoo.

Suurin osa matkustajainformaatiosta on painettu opasteisiin ja opasteiden muuttaminen edellyttää uuden tiedon vaihtamista paikan päällä. Kuva: HSL.

Teksti: Marianne Partanen

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2022-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden tiedotuslehti on ilmestynyt

30.6.2022

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden uusin tiedotuslehti on juuri ilmestynyt ja luettavissa sähköisesti. Lehti jaellaan rakentamisen vaikutusalueen asukkaille ja toimijoille heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Lehti on tiedotuslehden viimeinen numero.

 

Vuosien varrella lehdessä on kerrottu monista rakentamiseen liittyvistä asioita, rakentamisen etenemisestä ja eri vaiheista. Uusimmassa lehdessä kerrotaan mm. mitä eri toimijat tekevät ennen kuin matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella voi alkaa ja käydään läpi rakennusprojektin vaiheita.

Metroasemien ja ratalinjan rakennusurakat päättyivät toukokuussa.  Syksyllä Länsimetro Oy luovuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuuden metroasemien, ratalinjan ja varikon lopullisen hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta Matinkylä–Kivenlahti-osuudella.

Länsimetron viimeinen tiedotuslehti on ilmestynyt ja luettavissa sähköisesti.

Seuraa projektin etenemistä verkossa ja katso kuvia testausvaiheesta

17.3.2022

Rakentamisen sivulla seurataan testaamisen etenemistä ja muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä Matinkylä-Kivenlahti-osuuden asemilla ja ratalinjalla sekä kerrotaan esimerkein valmistuneista asennuksista ja testauksista. Sivua päivitetään kerran kuukaudessa.

Esimerkiksi yksi seurattavista asioista on kokonaisvalmius, joka oli maaliskuun alussa 95,8%. Kokonaisvalmius pitää sisällään rakentamis- ja testausvaiheet. Testaamisen osalta seurataan pistetestauksia, toimintakokeita ja skenaariotestauksia. Myös ajettuja koeajojaksoja seurataan.

Testauksen vaiheisiin voit kurkistaa myös kuvapankissa (Flickr) olevien kuviemme kautta.

Matinkylässä, Finnoossa ja Kaitaalla testataan savunpoistopuhaltimia öisin viikolla 50

9.12.2021

Matinkylän, Finnoon ja Kaitaan metroasemilla sekä näiden välisillä kuiluilla (Tiistilän kuilu osoitteessa Suomenlahdentie 15, Suomenlahdentien kuilu osoitteessa Suomenlahdentie 22, Hyljetien kuilu osoitteessa Hyljetie 6) ja rataosuuksilla testataan savunpoistopuhaltimia yöaikaan viikolla 50.

  • 13.–17.12.2021 välisinä öinä testauksia tehdään välillä Matinkylä–Finnoo
  • 14.–15.12.2021 välisenä yönä testauksia tehdään välillä Finnoo–Kaitaa

Savunpoistopuhaltimien testaaminen tehdään öisin klo 23.45–5.00, kun metro ei liikennöi.

Testaamisen aikana voi kuulua ajoittaista hurinaa metroasemien itä- ja länsipäiden ja kuilurakennusten lähiympäristöön. Savunpoistopuhaltimia pyritään käyttämään testauksissa mahdollisimman pienellä teholla melun välttämiseksi.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Savunpoistopuhaltimien koekäyttö liittyy Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden testaamiseen. Järjestelmien toiminnallisuutta testataan aina myös
viereisen aseman osalta eli Finnoon tapauksessa myös Matinkylän jo liikenteellä olevan metroaseman järjestelmiä testataan. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta. Ruoholahti–Matinkylä-osuudella savunpoistopuhaltimia on 32.

Pahoittelemme testauksesta mahdollisesti aiheutuvaa häiriötä.

Lisätietoja

Länsimetro-projektin käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo, puh. 0400 896 672
Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13) 050 377 3700

Lähde metromatkalle – katso video Matinkylästä Kivenlahteen!

1.12.2021

Metroliikenne Matinkylästä Kivenlahteen alkaa vuonna 2023. Nyt sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus nousta HKL:n koeajometron kyytiin ja nähdä vilaus jokaisesta uudesta metroasemasta. Matinkylästä Kivenlahteen on rakennettu 7 kilometriä ratalinjaa kahteen rinnakkaiseen tunneliin. Metro kulkee koko matkan maan alla. Koeajot osuudella alkoivat kesällä 2021 ja jatkuvat vuoteen 2022. Samanaikaisesti asemilla on käynnissä testaus, jolla varmistetaan metron turvallisuus kaikissa tilanteissa.

Uusia metroasemia on viisi: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Sammalvuoressa on maanalainen metrovarikko.

Lähde HKL:n koeajometron kyytiin. Video on katsottavissa myös YouTubessa.

Länsimetron jatkeen taideteokset valmistuneet – liikenne alkamassa 2023

18.11.2021

Länsimetron uusien asemien taide on valmistunut. Jokaisella viidellä asemalla on aseman arkkitehtuuriin sopiva teos. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. 

Tällä hetkellä Matinkylä-Kivenlahti-osuuden asemilla ja metrolinjalla on käynnissä eri järjestelmien toiminnallisuuden testaaminen erilaisissa poikkeustilanteissa. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana. Metroliikenne Matinkylään alkoi tasan neljä vuotta sitten 18.11.2017.

Taideteokset edustavat taiteen eri muotoja. Teoksen on myös istuttava aseman arkkitehtuurin ja oltava helposti ylläpidettävä ja huollettava. Taide lisää asemien viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta, mutta sillä on myös koko aseman suunnitteluun liittyviä tehtäviä – se parantaa metrossa suunnistamista auttamalla matkustajaa erottamaan asemat toisistaan.

”Kymmenet tuhannet ihmiset käyttävät metroa joka päivä. Myös yhä useampi matkailija tulee Espooseen metrolla. Metroasema on käyntikorttimme ulospäin ja tuo arkeen viihtyisyyttä. Taiteella on hyvin vahva rooli asemien vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden tuojana”, kertoo kulttuurijohtaja Susanna Tommila Espoon kaupungilta.

Teokset toteutettiin taiteilijoiden, arkkitehtien ja asemaurakoitsijoiden yhteistyönä osana asemien rakennusurakoita.

”On ollut hienoa olla mukana taidehankkeessa. Prosessi on ollut pitkä ja kiinnostava alkaen taiteilijavalinnoista ja päättyen teosten valmistumiseen. Yhteistyö asemien arkkitehtien kanssa on sujunut mallikkaasti”, toteaa hankkeen taidekoordinaattori Jaakko Niemelä. 

Teokset sijoittuvat pääosin asemalaiturille, jossa ne ovat nähtävillä myös metrojunasta.

”Pidimme tärkeänä saada länsimetron kakkosvaiheen asemille taiteen eri muotoja ja etsimme kultakin taiteilijalta uudenlaisia avauksia. Samalla teokset edustavat kiinnostavalla tavalla tekijöidensä muuta tuotantoa. On hienoa, että taide haluttiin tuoda näin merkittäväksi osaksi länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuutta”, toteaa EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama.

Tutustu asemien taiteilijoihin ja teoksiin.

Kivenlahti–Matinkylä-osuudella metroliikenne alkaa vuonna 2023. Jokaisella uudella asemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. DESIGN. TUNNE. METRO. -videoilla katsoja saa ensikosketuksensa uusiin ainutlaatuisiin metroasemiin. Videot ovat katsottavissa myös YouTubessa.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja, Satu Linkola, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa metro Ruoholahdesta Kivenlahteen. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle rakentuu 7 km pitkä ratalinja ja 5 asemaa. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. 2017 valmistui 14 kilometriä pitkä ratalinja Ruoholahdesta Matinkylään ja kahdeksan uutta asemaa. Länsimetro Oy omistaa osuuden asemat ja radan teknisine järjestelmineen. Osuus on luovutettu liikennöitsijälle lokakuussa 2017. www.lansimetro.fi  @metrorakentuu