Soukan metroasema on saanut vaikutteita ympäröivästä 60-luvun modernistisesta rakennuskannasta. Aseman arkkitehtuuri on tyyliltään ehdotonta. Sisäänkäyntipaviljonkien jokainen kulma on veitsenterävä, kun taas pinnat vaikuttavat äärimmäisen ohuilta. Pintojen värit nousevat modernismin perinteitä seuraillen tärkeämpään rooliin kuin niiden materiaalit. Sävyt edustavat kuitenkin 2020-lukua.
Sisäänkäyntipaviljonkien julkisivut on verhottu metallilevyillä, joiden maalauskäsittely on suunniteltu erityisesti Soukan asemaa varten. Kaksikerroksisen polttomaalauskäsittelyn ulompi kerros on antigraffitilakka, joka sisältää väriä vaihtavia hippuja. Julkisivujen sävy vaihtelee katselukulmasta ja säästä riippuen. Pinta myös heijastaa ympäristön värejä ja muotoja. Sisäänkäynnit toisaalta kontrastoivat Soukan vanhaa rakennuskantaa ja toisaalta sulautuvat siihen kameleonttimaisesti. Myös Soukantorin sisäänkäynnin ulkopuolella olevien sinisten betonirakenteiden sävy on määritelty juuri tätä asemaa varten. Julkisivujen erikoismaali jatkuu myös aseman sisäseinien ja alakattojen metalliverhouksissa. Laiturihalli on valaistu yli 1 300 eri korkeuksiin asennetulla valaisimella, jotka yhdessä synnyttävät mielikuvan aaltoilevasta pinnasta. Nämä “valoaallot” heijastelevat myös hallin sivuseinien metallipinnoissa. Sisätilojen muita materiaaleja ovat lasi, ruostumaton teräs, metallinhohtomaalilla mustaksi maalattu teräs sekä lattioiden harmaat kuivapuristelaatat. Aseman suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto ALA.
DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Soukan metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Valojen Soukka” on katsottavissa myös YouTubesta.
Asemataide Taneli Rautiainen ”Sfäärit”
Soukan asemalla on Taneli Rautiaisen tilataideteos ”Sfäärit”. Teoskokonaisuus muodostuu neljästä osasta, jotka sijoittuvat metroaseman eri tasoille. Teoskokonaisuus kuljettaa matkustajan eri sfäärien läpi maan kuoreen louhitusta metrotunnelista ilmakehän eri kerroksiin ja aina valovuosien päässä oleviin toisiin tähdistöihin.
Teoksen sijainti: Teoksen eri osat sijaitsevat vertikaalisesti eri kohdissa Soukan metroasemaa
1. Eksosfääri – Tähtikuviot Soukantorin ja Yläkartanontien sisäänkäynneillä
2. Mesosfääri – Tähdenlennot Soukantorin sisäänkäynnin hissikuilussa
3. Troposfääri – Pilviverho metrolaituritasolla Soukantorin puoleisessa hissiaulassa
4. Litosfääri – Kallioleikkaukset metrolaituritasolla Soukantorin puoleisessa hissiaulassa
Teoksen tekniikka: tilataideteos
Taiteilija: Taneli Rautiainen
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.
Eksosfääri –Tähtikuviot (1)
Eksosfääri on ilmakehän ylin osa. Sille ei ole määritelty ylärajaa. Ilmakehän kaasu harvenee vähitellen ja ilmakehä vaihtuu avaruuteen.
Tähdet syntyvät tiivistymällä tähtien välisistä kaasupilvistä. Tähti on painovoimansa koossa pitämä ja kasaan puristama plasmapallo. Maata lähin tähti on Aurinko. Tähtikuvio on muutaman tähden muodostama selvästi erottuva kuvio taivaalla. Tähdet on teoksessa jaettu kuuteen kokoluokkaan niiden magnitudin perusteella. Magnitudi kertoo, kuinka kirkas tähti on maapallolta katsottuna. Teoksen tähtien korkeudet perustuvat niiden etäisyyteen maapallosta. Matalimmalla olevat tähdet ovat lähinnä maapalloa ja korkeimmat kauimpana. Tähtien ja tähtikuvioiden väliset etäisyydet teoksessa perustuvat niiden todellisiin sijainteihin. Tähdet on yhdistetty tähtikuvioiksi Ursan tähtikarttojen mukaisesti.
Teoskokonaisuudessa tähtikuviot sijoittuvat molempien sisäänkäyntirakennusten kattoon. Eteläisellä Soukantorin sisäänkäynnillä on tähtikuvioita taivaanpallon eteläpuoliskolta ja pohjoisella Yläkartanontien sisäänkäynnillä pohjoisen taivaan kuvioita. Alla on kartat kummankin sisäänkäynnin tähtikuviosta.
Soukantorin sisäänkäynnin kattoon on valittu kuusi tähtikuviota Ursan tähtikartasta taivaanpallon eteläpuoliskolta:
- Kurki (Grus),
- Sulatusuuni (Fornax),
- Feenix (Phoenix),
- Etelän kolmio (Triangulum Australe),
- Lentokala (Volans) ja
- Iso koira (Canis Major).
Yläkartanontien sisäänkäynnin kattoon on valittu kahdeksan tähtikuviota Ursan tähtikartasta taivaanpallon pohjoispuoliskolta. Katselupaikaksi on valittu Espoo ja ajankohdaksi 12.12.2022 kello 22.22. Tähtikuviot on asemoitu asemarakennukseen todellisten ilmansuuntien mukaisesti. Kuviot ovat
- Lohikäärme (Draco),
- Pieni karhu (Ursa minor),
- Kirahvi (Camelopardalis),
- Perseus,
- Ajomies (Auriga),
- Härkä (Taurus),
- Orion ja
- Jänis (Lepus).
Mesosfääri –Tähdenlennot (2)
Mesosfääri on ilmakehän kylmin kerros. Tähdenlennot syntyvät mesosfäärissä.
Tähdenlento eli meteori syntyy, kun avaruudesta saapuu Maan ilmakehään pieni kivi tai hiukkanen. Valtavalla nopeudella liikkuva kappale kuumenee ja höyrystyy törmäyksessä ja synnyttää hehkuvan pilven, joka nähdään taivaalla tähdenlentona.
Tähdenlennot on toteutettu hissikuilun neljälle seinälle eripituisina valoviivoina.
Troposfääri – Pilviverho (3)
Troposfääri on ilmakehän alin kerros, jossa esiintyvät sääilmiöt, kuten sade ja pilvet.
Pilviverho on laaja yhtenäinen pilvi tai pilvipeite.
Hissiaulan katossa oleva valolippa muodostaa kuvitteellisen pilviverhon, jonka takaa aurinko paistaa. Valaistus seuraa vuorokauden aikoja kirkastuen keskipäivällä ja himmentyen iltaa kohti.
Litosfääri -Kallioleikkaukset (4)
Litosfääri on maapallon uloin kuori, kivikehä, johon kuuluvaan peruskallioon metrotunneli on louhittu.
Soukan alueella olevat kalliot ovat satoja miljoonia vuosia sitten pois kuluneen vuoriston juuriosia. Kallioleikkaus on louhittu kallioseinämä.
Teoksen taitteiset seinälevyt esittävät metrotunnelin louhittuja kallioleikkauspintoja.
