Kurkkaa metrotyömaalle: Ratatunnelin peseminen on käynnissä

Yksi päällysrakenneurakan työvaiheista on ratatunnelin peseminen. Rakentamisessa aiheutuu aina pölyä, joka lopuksi siivotaan pois. Erityisesti pöly korostuu maanalaisessa rakentamisessa, jossa toimitaan kallioon louhituissa tiloissa. Tunneliin kertyy pölyä rakentamisen eri vaiheissa. Louhinnan aikana, tunnelin rakennekerrosten rakentamisen aikana (salaojakerros, kiilaus) betonitöiden aikana sekä lopulta ratatöiden aikana. Merkittävä osa pölystä tulee raidesepelistä, joka on karkeaa kalliomursketta. Sepeli on A-luokan vesiseulottua sepeliä, eli käytännössä se on jo kertaalleen pesty ennen kuin se tuodaan ratalinjalle, mutta sepelin käsittelyssä syntyy pölyä, koska sepelirakeet hioutuvat toisiansa vasten. Pölyä aiheutuu silloin kun sepeli levitetään tunneliin. Lisäksi pölyä aiheutuu silloin kun pölkkyjen ja kiskojen asentamisen jälkeen rata tuetaan eli säädetään oikeaan asemaan tukemiskoneella. Tukemiskoneessa olevat tarttujat nostavat rataa tarttumalla kiskoon ja koneen hakut asettavat sepeliä nousevien pölkkyjen alle. Päällysrakenneurakan loppuvaiheisiin kuuluu ratatunnelin peseminen pölystä, sillä metroliikenteen myötä pöly leviäisi tunnelissa ja aiheuttaisi haittaa niin teknisille järjestelmille kuin ihmisille.

Päällysrakenneurakan loppuvaiheisiin kuuluu ratatunnelin peseminen pölystä, jota on kertynyt rakentamisen aikana. Tunnelin pesu tehdään kiskopyörillä liikkuvalla kaivinkoneella, jossa on kauhan tilalla letku suuttimineen. Kaikki radan osat pestään huolellisesti. Varsinkin radan päällysrakennesepelin peseminen on tarkkuutta vaativaa työtä. Tunnelin pesu on käynnissä tällä hetkellä Matinkylän ja Finnoon välisellä osuudella.

Myös käytössä olevalla metro-osuudella tunnelia pestään säännöllisesti pölyn poistamiseksi. Pölyä syntyy metroliikenteen hioessa raidesepeliä. Lisäksi raidesepeliä lisätään ja rataa tuetaan aina tarpeen vaatiessa, mikä aiheuttaa myös pölyä.

Päällysrakenneurakka alkoi kesällä 2020. Urakka sisältää sepelin, kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen. Tammikuun 2021 lopussa pölkkyjen asennus on käynnissä Espoonlahden ja Kivenlahden välillä ja niitä on asennettu yhteensä 15 060 raidemetriä. Kiskojen asennus etenee Sammalvuoren varikon kohdalla ja niitä on asennettu 11 580 raidemetriä. Lisäksi on asennettu 34 vaihdetta. Muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä asemilla ja ratalinjalla pääset seuraamaan verkossa.

Ensimmäinen Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin ympäristöselonteko laadittu

Länsimetro on selvittänyt Matinkylä–Kivenlahti -projektin ympäristöselonteossa metrotunneleiden sekä viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti) sekä Sammalvuoren varikon louhinnan ja rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset vuosina 2014–2019.

Ympäristövaikutusten arvioimiseksi seuraamme rakentamisen vaikutuksia pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään, rakentamisen aikaista vedenkulutusta ja jäteveden käsittelyä, huomioimme luonnon monimuotoisuuden ja kiinnitämme huomiota rakennustyömaiden pölyämiseen ja meluun.

Louhintaurakat aloitettiin vuonna 2014 ja ne päättyivät vuoden 2018 aikana. Metron rakentaminen jatkui asemien ja ratatunnelin rakennusurakoilla ja ne jatkuvat vuoteen 2023 saakka.

Ympäristöselonteossa raportoidaan vuosien 2014–2019 louhinta- ja rakentamisvaiheessa:

  • Pääraaka-aineiden kulutustiedot: räjähteet, kemikaalit, polttoaineet, betoni
  • Energiankulutus
  • Hiilijalanjälki
  • Kiviaineksen muodostuminen ja hyödyntäminen
  • Jätteiden muodostuminen ja käsittely
  • Vaikutukset pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään
  • Vedenkulutus ja jätevedet
  • Luonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti)
  • Pölyäminen
  • Melu
  • Sidosryhmät ja vuorovaikutus, palautteet, ympäristövaatimukset

Länsimetro rakennuttajana kannustaa materiaalitehokkuuteen

Länsimetro voi rakennuttajana vaikuttaa esimerkiksi kannustamalla urakoitsijoita materiaalitehokkuuteen. Rakentamisen materiaalitehokkuus säästää luonnonvaroja ja vähentää jätteiden määrää ja myös osaltaan hillitsee työmaan hiilidioksidipäästöjä. Keinoja ovat mm. tietomallinnuksen käyttö aseman suunnittelussa sekä eri työvaiheiden ja materiaalihankintojen suunnittelu, jolloin vältetään ylimääräisten materiaalin tilaaminen ja varastointi työmaalla.

Rakentamisen volyymeja kuvaa esimerkiksi louhintavaiheessa käytettyjen kallionlujituspulttien määrä. Tunnelia lujitetaan asemilla noin 6 metriä pitkillä kallioon asennettavilla pulteilla. Louhintaurakoiden tietojen perusteella kallionlujituspultteja asennettiin asemien louhintaurakoissa keskimäärin 100 km urakkaa kohden. Yhden pultin pituus on keskimäärin 6 m. Pituudeltaan tämä matka vastaa suunnilleen etäisyyttä Helsingin päärautatieasemalta Hämeenlinnan keskustaan.

Raportissa arvioitiin myös louheen kuljetuksen ympäristövaikutuksia. Kun asemien ja työtunnelien louhintaurakoiden kaikki edestakaiset kuljetusmatkat lasketaan yhteen, saadaan kuljetusmatkojen pituudeksi yhteensä noin 10 664 900 km. Pituudeltaan tämä vastaa noin 267 kierrosta maapallon ympäri.

72 % hiilijalanjäljestä muodostuu rakennusmateriaaleista

Raportissa ilmenee myös, että vuoden 2019 loppuun mennessä suurin osa (72 %) koko Matinkylä–Kivenlahti -projektin hiilijalanjäljestä on muodostunut materiaaleista, seuraavaksi suurimmat osuudet louheen ja jätteiden kuljetuksista (13 %) sekä polttoaineista (9%). Koko hankkeen hiilijalanjäljestä noin puolet on syntynyt louhintavaiheessa ja noin puolet rakentamisvaiheessa vuoden 2019 loppuun mennessä. Louhinnan ja rakentamisen kokonaishiilidioksidipäästö on vuoden 2019 loppuun mennessä 90 800 tCO2.

Pohjavesiä seurataan, liito-oravat huomioidaan

Raportin tuloksista selviää myös, että projektin rakennustöillä ei ole ollut todettavaa vaikutusta pohjavesiputkien vedenlaatuun. Monin paikoin rakennusten painumaseurantapisteissä muutokset ovat jääneet alle mittausepätarkkuuden. Hannusjärven vedenpinnan tasossa ei ole havaittavissa luontaisesta poikkeavia muutoksia.

Ratalinjauksen läheisyydessä Finnoon alueelta, Kaitaan alueelta ja Espoonlahden – Soukan alueelta on tunnistettu liito-oravan elinympäristön ydinalueita. Liito-oravien ydinalueet on huomioitu metroasemien suunnittelussa, eikä liito-oravien elinympäristö ole vaarantunut. Alueen metrokuilut on sijoitettu niin, että ne häiritsevät liito-oravan elinaluetta mahdollisimman vähän. Liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet on säilytetty.

Sidosryhmät keskeinen osa projektia

Sidosryhmätyöskentely on ollut ja on tärkeä osa Matinkylä-Kivenlahti -projektia. Tärkeimmät sidosryhmät ympäristövastuullisuuden näkökulmasta ovat rakentamisalueen ympäristön asukkaat, yritykset ja muut toimijat, rakentajat, päättäjät ja omistajataho, viranomaiset sekä projektin oma henkilöstö.

Matinkylä-Kivenlahti -projektille voi antaa palautetta puhelimitse tai nettisivujen palautelomakkeen kautta. Kaikki palautteet käsitellään ja niihin vastataan. Palautteiden johdosta on tehty toimenpiteitä mm. tarkistettu mahdollisia vaurioita, tehostettu työmaatien puhdistusta ja meluvalituksien perusteella on ohjattu tarvittaessa työmaiden toimintaa.

Ympäristöselonteko päivitetään vuosina 2020-2023.

Tutustu ympäristöselontekoon (pdf)

Lisätietoja:
Ympäristöpäällikkö Kati Vesikallio, sähköposti kati.vesikallio(at)lansimetro.fi