Uutiset

Rakentaminen länsimetrossa linkittyy tiiviisti kaupunkikehitykseen

1.12.2023

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Vaikka Länsimetron rakentamishanke päättyi, rakentamistehtävät Länsimetrossa jatkuvat yhä. Länsimetrolaisten asiantuntijuutta esittelevässä juttusarjassa pääset tällä kertaa tutustumaan rakentamisjohtaja Janne Tuomaan.

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Janne Tuoma, espoolainen rakentamistekniikan diplomi-insinööri. Työskentelen rakentamisjohtajana Länsimetrossa. Rakentamisjohtajana vastaan Länsimetron rakentamishankkeista.

Jannen suosikkiasema on Soukan metroasema. Jannen mielestä asema on arkkitehtuurisesti upea kokonaisuus. Aseman oivaltava arkkitehtuuri ja tilataideteos sopivat hyvin Soukan suorakulmaiseen rakennuskantaan ja kohottavat koko alueen ilmettä. Tutustu Soukan metroasemaan.

Matkasi Länsimetroon
Ennen Länsimetroa olen työskennellyt Skanskalla, Lemminkäisellä ja YIT:llä projektipäällikkönä. Viimeisimpänä hankkeena oli Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen maan alle. Ennen tätä olin Talvivaaran kaivoshankkeessa rakennuttamistehtävissä ja toimin myös mm. osasto- ja hankintapäällikkönä. Heti valmistumiseni jälkeen toimin konsulttina.

Länsimetrossa aloitin tammikuussa 2019 Soukan metroaseman rakennuttajapäällikkönä. Tuolloin oli käynnissä Länsimetro-rakennushankkeen toinen vaihe eli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentaminen. Kun aloitin, niin louhinnat oli tehty, runkorakentaminen käynnissä ja talotekniikkaurakat alkamassa. Soukan rakennuttajapäällikkönä olennainen tehtäväni oli varmistaa Soukan aseman valmistuminen aikataulussa ja budjetissa. Joulukuussa 2019 aloitin koko Länsimetro-projektin rakentamisjohtajana, jolloin vastuut laajenivat kattamaan kaikkien viiden aseman rakennuttamisen. Myöhemmin vastuulleni tulivat myös sivu-urakat, ratalinja ja Sammalvuoren varikko.

Metro on liikennöinyt Matinkylä–Kivenlahti-osuudella nyt vuoden, mutta Länsimetron rakentaminen ei kuitenkaan ole päättynyt. Länsimetron rakennusprojektit linkittyvät metroradan varren kaupunkikehitykseen ja siihen liittyvien hankkeiden toteuttamiseen, joiden aikataulut ovat yleensä sidoksissa kaavoituksen etenemiseen. Helsingissä Koivusaaren kaava on saanut lainvoiman ja meillä onkin käynnissä Koivusaaren metroaseman läntisen sisäänkäynnin hankesuunnittelu. Metrolinjan länsipäässä alkaa jossain vaiheessa Kivenlahden metroaseman läntisen sisäänkäynnin rakentaminen, joka toteutetaan Kivenlahden metrokeskuksen yhteyteen. Kaavoituksen edetessä rakennetaan lisää liityntäpysäköintipaikkoja Finnooseen ja Kaitaalle. Metron kapasiteetin nostohanke edellyttää lisää uusia sähkönsyöttöasemia.

Mikä maanalaisessa rakentamisessa kiehtoo?
Maanalainen rakentaminen on mahdollistaja. Tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä infra on perusteltua sijoittaa maan alle, jotta maanpäälliset alueet jäävät asukkaille muuhun käyttöön. Kun ratalinja ei vie tilaa maanpinnalla niin asumiselle ja palveluille on paremmin tilaa. Vaikka maan alle rakentamisessa on omat haasteensa esimerkiksi työmaalogistiikan suhteen, niin hyvänä asiana voi todeta, että rakentamisolosuhteet ovat hyvät.

Mitä tehtäviisi kuluu? Mistä työpäiväsi koostuu?
Johdan Länsimetron rakentamisen tiimiä. Meidän ydintekemistämme on edistää edelläkin mainittuja rakennusprojekteja. Työpäivieni aikana varmistan, että projektit etenevät ja käyn läpi eri rakennusprojektien tilanteita ja mahdollisia haasteita – missä mennään ja mitkä ovat seuraavat toimenpiteet. Työtäni on johtaa rakennushankkeita aina niiden käynnistämisestä ja hankesuunnitelmien tekemisestä rakentamisen loppuunsaattamiseen sekä takuuvaiheen tehtäviin. Länsimetron asiantuntijoiden lisäksi teen yhteistyötä mm. Espoon ja Helsingin kaupunkien, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen sekä rakennusalan asiantuntijoiden kanssa.

Mikä saa sinut innostumaan työstäsi?
On hienoa nähdä rakennushankkeiden koko elinkaari. Saan olla mukana varhaisesta suunnitteluvaiheesta siihen, kun kohde valmistuu ja näkee konkreettisen lopputuloksen, josta on kaupunkilaisille hyötyä.

Päivittäisessä työssäni nautin monipuolisesta tekemisestä, asioiden yhteensovittamisesta, haastavien tilanteiden ratkaisemisesta ja asioiden etenemisestä.

Mitä haluaisit muiden tietävä työstäsi tai työpaikastasi?
Länsimetro ei ole vain rakennushanke, vaan ylläpidämme ja kehitämme metroinfraa, jotta se säilyy toimivana ja turvallisena. Varmistamme työllämme sen, että metro toimii luotettavasti nyt ja tulevaisuudessa.

Haluaisin myös metron käyttäjien huomaavan, kuinka arkkitehtuurisesti hienoja asemamme ovat.

Miten työkaverit kuvailisivat sinua?
Minua on kuvailtu ratkaisukeskeiseksi ja kärsivälliseksi. Minulla on asioita eteenpäin vievä ote.

Metroinfraa kehittämällä varmistetaan turvallinen metroliikenne myös tulevaisuudessa

16.11.2023

Eri elinkaaren vaiheessa olevan metroinfran kunnossapitäminen vaatii päivittäisten ylläpito- ja huoltotehtävien lisäksi mittavampia investointeja, jotta metro on luotettava, sujuva ja turvallinen liikkumisvaihtoehto myös tulevaisuudessa. Helsingin kaupungin parhaillaan käsittelyssä olevassa talousarviossa on otettu huomioon muun muassa kantametron asemien vaatimia peruskorjausinvestointeja.

Metrolinja idästä länteen on keskeinen osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Linjalla oleva metroinfra on elinkaaren eri vaiheissa. Metron uusimmalla osuudella Espoossa metro on kulkenut vasta vajaan vuoden, ja vanhin osuus Helsingin rautatieasemalta Itäkeskukseen on palvellut matkustajaliikennettä jo yli 40 vuotta.

Elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä uusitaan kapasiteetin ja luotettavuuden varmistamiseksi

Päivittäisen ylläpitämisen ja huoltamisen lisäksi metroinfra vaatii myös suurempia korjauksia ja investointeja. Esimerkiksi metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi tehdään lähivuosina mittavia toimenpiteitä.

Kantametrossa on käytössä elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä, joita on pakko uudistaa turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Investoinnit koskevat osittain myös länsimetron osuutta, jotta koko metroradalle saadaan yhtenäinen järjestelmä. Uudistuksia täytyy tehdä erityisesti liikenteenohjausjärjestelmään, ja sen nyt uusittavia osia ovat junakulunvalvontajärjestelmä sekä kantametron raidevirtapiirit.

Junakulunvalvontajärjestelmänä tällä hetkellä käytössä olevasta pakkopysäytysjärjestelmästä siirrytään puoliautomaattiseen junakulunvalvontaan. Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metrojunaa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi tehdään myös muita toimenpiteitä, kuten pienempiä muutoksia nykyiseen liikenteenohjausjärjestelmään, sekä kehitetään matkustajavirtojen ohjausta asemilla ja junissa.

Vanhat M100- ja M200-junasarjat korvaava M400-sarjan kalusto toimitetaan tämänhetkisen arvion mukaan vuosina 2030–2032. Liikennöinnin tihentäminen edellyttää myös lisäjunien hankintaa. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen myötä voidaan siirtyä puoliautomaattiseen liikennöintiin sekä tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa matkustajakapasiteettia. Hanke toteutetaan Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä.

Metroinfra uudistuu

Kantametron puolella infra on pääosin jo yli 40-vuotiasta, joten Kaupunkiliikenne Oy on tehnyt asemien peruskorjauksia ja tekee niitä jatkossakin. Viimeisimmät perusparannukset on tehty Sörnäisten ja Hakaniemen metroasemilla. Tulevien kymmenen vuoden aikana peruskorjauksia on suunniteltu noin kymmenelle kantametron asemalle.

Myös metroasemien turvallisuutta kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi kesällä 2024 Rautatientorin metroasemalla tehdään merkittäviä parannuksia paloturvallisuuteen, mikä edellyttää aseman sulkemista remontin ajaksi ja metroliikenteen osittaista katkaisemista. Liikennekatkon ajankohta tarkentuu loppuvuoden aikana. Kesällä 2024 liikennekatkoa edellyttää Länsimäentien metrosiltojen peruskorjaus Kontulan ja Mellunmäen välissä. Samaa katkoa hyödynnetään myös Kontulan metroaseman peruskorjauksessa, joka saadaan katkon avulla toteutettua nopeammassa aikataulussa kuin muuten olisi mahdollista. Samassa yhteydessä Mellunmäen haaralla tehdään myös esim. vaihteiden vaihtoja, jotta liikennekatkoilta vältyttäisiin jatkossa.

Muina hankkeina muun muassa Kampin läntinen sisäänkäynti ja lippuhalli uusitaan Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankkeen yhteydessä vuosina 2023-2027.

Kaupunkiliikenne Oy:n toteuttamissa peruskorjauksissa ohjaavana tekijänä on mm. se, että hankkeet toteutetaan mahdollisimman vastuullisesti niin kustannustehokkuuden kuin ympäristövastuunkin kannalta. Hankkeissa tehdään myös yhteensovituksia – esimerkiksi tulevan kesän liikennekatkoa hyödynnetään niin, että mahdollisimman monta hanketta saadaan toteutettua samassa yhteydessä.

Kaupunkikehitys näkyy länsipuolen asemilla

Metrolinjan länsipuolella on kaupunkikehitykseen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi Helsingissä Koivusaaren alueen kehittyessä myös metroaseman toisen sisäänkäynnin rakentamiseen valmistaudutaan ja sisäänkäyntiä suunnitellaan. Lännen pääteasemalla Kivenlahdessa aseman toisen sisäänkäynnin loppuunsaattaminen odottaa asemaympäristön rakentamista. Kaitaalle ja Finnooseen rakennetaan liityntäpysäköintilaitokset. Näiden rakentamisesta vastaa Länsimetro Oy.

Koko pääkaupunkiseudun metrolinjan huolto- ja kunnossapitotehtävistä huolehtii Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Metro-osuuden Helsingin Ruoholahdesta itään eli kantametron omistaa Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos. Länsimetro omistaa metrolinjan Helsingin Ruoholahdesta länteen Espoon Kivenlahteen saakka. Omistajat suunnittelevat, ohjaavat ja seuraavat omistamansa metroinfran kehittämis-, ylläpito- ja huoltopalvelujen toteutumista ja laatua.

Lisätiedot:

Kaupunkiliikenne Oy:

metron järjestelmien uusiminen: projektijohtaja Heikki Viika, puh. 040 664 0879

metro-omaisuus: yksikön johtaja Antti Nousiainen puh. 040 579 6074

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos:

toimitusjohtaja Saara Kanto, puh. 050 363 6799

Länsimetro Oy:
kiinteistö- ja infrajohtaja Juhani Penttilä, puh. 044 087 4042

Yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa toi raikkaita näkökulmia metroasemien kehittämiseen

14.11.2023

Länsimetro teki syksyn aikana yhteistyötä Aalto-yliopiston sisustusarkkitehtuurin maisteriohjelman kanssa. Service Design for Interior Architects -kurssilla opiskelijoiden tehtävänä oli ideoida elämyksiä Keilaniemen ja Tapiolan metroasemille. Kurssi tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden soveltaa palvelumuotoilun teoriassa opittuja asioita käytäntöön ja rakennetun ympäristön kehittämiseen. Länsimetro sai opiskelijoilta uusia ideoita ja raikkaita näkökulmia asemien vetovoimaisuuden kehittämiseen. Kurssin ohjaajana toimi vanhempi yliopistonlehtori Antti Pirinen.

– Haluamme vahvistaa Länsimetron asemien vetovoimaisuutta entisestään ja vaikuttaa asemien kautta liikkuvien matkustajakokemukseen elävöittämällä asemiamme. Jo nyt asemat ovat elämyksellisiä tiloja, sillä ne ovat arkkitehtuuriltaan suomalaisia taidonnäytteitä ja kahdeksalla asemalla on taidetta osana arkkitehtuuria. Yhteistyön keinoin lähdimme etsimään uusia avauksia asemien elävöittämiseen matkustamisen sujuvuutta häiritsemättä ja metron turvallisuudesta tinkimättä, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Tutustu Länsimetron ainutlaatuisiin metroasemiin.

Käyttäjien tunteminen ohjaa suunnittelua

Kuuden viikon mittaisen kurssin aikana opiskelijat perehtyivät metroasemiin ja niiden mahdollisuuksiin.

Palvelumuotoilussa kehitetään palveluita ja tiloja erityisesti käyttäjien näkökulmasta, joten metroasemien käyttäjien ja matkustajien tarpeiden kartoittaminen oli keskeinen osa elämyksien kehittämistä. Matkustajien ajatuksia kartoitettiin muun muassa kyselyillä, haastatteluilla ja havainnoin keinoin.

– Jonkin verran suunnittelu voi pohjautua omiin kokemuksiin, mutta käyttäjälähtöinen suunnittelu, jossa haastatellaan oikeita käyttäjiä, antaa uusia ajatuksia ja voi luoda tapahtumaketjuja, joita todennäköisesti ei oman pään sisältä löytyisi. Suunnittelu oli hyvin kenttäpainotteista. Aseman, jolle palvelua suunniteltiin, piti tulla tutuksi ja sitä kautta ymmärtää millä tavoin asema toimii, kuvailee opiskelija Jenni Suur-Inkeroinen kokemuksiaan palveluiden suunnittelusta metroasemille.

Opiskelija Ella Kankaanpään mukaan palveluiden suunnittelusta asemalle teki erityistä asematilojen luonne läpikulkupaikkoina. Suunnittelua haastoi hänen mukaansa erityisesti se, että metroasemien käyttäjät eivät kyselyissä varsinaisesti kaivanneet palveluita.

– Tehtävää täytyi lähestyä näkökulmasta, että käyttäjä ei ehkä itsekään tiedä mitä hän tilaan kaipaisi. Tila- ja palvelusuunnittelussa kohdataankin usein tämä ilmiö, että asiakas tai tilan käyttäjä ei itse osaa määritellä mitä tilaan konkreettisesti kaivataan sen elävöittämiseksi.

Aseman läpikulkemisesta elämys

Taustaselvitysten ja palvelumuotoilun periaatteiden mukaisesti opiskelijat suunnittelivat kurssin aikana asemia elävöittäviä konsepteja. Opiskelijat esittelivät konseptit Länsimetron edustajille loppuseminaarissa. Konseptit liittyivät mm. taiteen lisäämiseen, näyttelytoiminnan tuomiseen asemille ja opastamisen kehittämiseen.

Loppuseminaarissa 13.10.2023 opiskelijat pääsivät esittelemään ideoimiaan metroasemia elävöittäviä konsepteja Länsimetron edustajille. Kuva: M. Johansson.

– Innostavinta metroasemien elävöittämisen suunnittelussa oli mm. ajatukset siitä, miten metroasemien suunnittelussa voitaisiin muuttaa metroaseman läpikulkeminen itsessään kokemukseksi tai elämykseksi. Metroasemat ovat suuria kokonaisuuksia, joissa ihmisten kulkua ohjataan vahvasti. Tämä tarjoaa ison potentiaalin siihen, että tila- ja palvelusuunnittelun avulla metroaseman läpikulkemisesta voisi luoda virkistävän ja yllätyksellisen kokemuksen, Kankaanpää kertoo.

Opiskelijat ideoivat Tapiolan ja Keilaniemen asemalle elämyksiä taiteen lisäämisestä muotinäytöksiin. Kuvakollaasin kuvat ovat Aalto-yliopiston Service Design for Interior Architects -kurssin opiskelijoiden esittelemistä konsepteista. Taidenäyttely- ja muotinäytöskuvat (vas. ylhäällä ja alhaalla): Elze Kurt, Enzo Zak Lux ja Zachary Lim. Tapiolan taidekäytävä (oik. ylhäällä): Anna Kivikari, Harold Kiisler, Jenni Suur-Inkeroinen ja Sofia af Hällström. Keilaniemen kivitaide (oik. alhaalla): Celia Dabrowski, Ella Kankaanpää, Satu Riikonen ja Ben Braim.

– Kokonaisuudessaan palveluiden suunnittelu Länsimetrolle oli antoisaa. Suunnittelusta mieluisaa teki se, että Länsimetro rohkaisi hulluttelemaan. Se antoi tilaa olla luova ja keksiä abstraktejakin ratkaisuja, Suur-Inkeroinen kertoo.

Oppilaitosyhteystyö rakentaa mielikuvaa alasta

Länsimetro käy opiskelijoiden ideoimat konseptit läpi muun muassa metroinfran ylläpitämisen ja matkustajaturvallisuuden näkökulmasta ennen kuin tekee päätöksiä elävöittämiskokeiluiden toteuttamista.

– Opiskelijoiden ideoimat konseptit herättelivät länsimetrolaisten ideahermoja. Opiskelijat olivat tehneet perusteellista työtä mm. haastattelemalla matkustajia ja ottamalla yhteyttä potentiaalisiin kumppaneihin. Uusien ideoiden saamisen lisäksi oppilaitosyhteistyö on meille ja koko toimialalle tärkeää, koska jokainen opiskeluaikainen kontakti työelämään vaikuttaa mielikuvaan alasta. Haluamme varmistaa, että metroinfran omistamisen ja kehittämisen parissa on myös tulevaisuudessa ainutlaatuista osaamista ja ura joukkoliikennealalla nähdään houkuttelevana vaihtoehtona, kertoo Ville Saksi.

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu

1.11.2023

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu, kun Ville Saksi on ilmoittanut siirtyvänsä toisen työnantajan palvelukseen tammikuussa 2024. Länsimetro Oy on aloittanut uuden toimitusjohtajan rekrytoinnin. Saksi hoitaa toimitusjohtajan tehtävät vuoden 2023 loppuun saakka. Talousjohtaja Matias Johansson toimii 1.1.2024 alkaen vt. toimitusjohtajana uuden toimitusjohtajan hakuprosessin ollessa kesken.

– Kiitän Villeä lämpimästi Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana toimimisesta ja Länsimetro-hankkeen toisen vaiheen erinomaisesta läpiviennistä. Hanke valmistui asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Rakentaminen päättyi vuonna 2022 ja hanke alitti budjetin 100 miljoonalla eurolla. Rakentamisen päättymisen jälkeen Saksi on vienyt onnistuneesti läpi Länsimetro Oy:n toiminnan painopisteen muutosta rakentamisesta metroinfran omistamiseen, sanoo Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.

– On ollut hienoa olla mukana Suomen suurimmassa infra-, talotekniikka- ja automaatioprojektissa ja toimia Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana. Tässä tehtävässä olen saanut toimia ainutlaatuisella näköalapaikalla ja tehdä yhteistyötä erinomaisten ammattilaisten kanssa, sanoo Saksi.

Lisätietoja
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359, etunimi.sukunimi@espoo.fi

Koosteet hallituksen kokouksista 21.6., 23.8., 12.10. ja 25.10.2023

31.10.2023

Hallitus 21.6.2023

Länsimetron hallitus kokoontui 21.6.2023 Kokouksen alussa kerrottiin tiedoksi ajankohtaisia asioita. Länsimetron toimisto on muuttanut Keilaniemeen kuluneella viikolla.

Hallitukselle esiteltiin Kivenlahden metrokeskushankkeen tilannetta. Länsimetron Kivenlahden aseman toinen eli läntinen sisäänkäynti integroidaan tulevaan kauppakeskukseen. Hallitus päätti antaa toimitusjohtajalle neuvotteluvaltuudet sisäänkäynnin loppuunrakentamista koskevan urakkasopimuksen solmimiseksi.

Hallitukselle esiteltiin metrolinjaan, asemille ja junakalustoon tarvittavan WLAN tekniikan uusimisen hankesuunnitelma. Hanke on yhteinen Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n ja HKL:n kanssa. Länsimetro vastaa vain sen maantieteelliselle osuudelle sijoitettavien laitteiden ja työn kustannuksista. Hallitus päätti hyväksyä hankesuunnitelman.

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-vaiheen ensimmäisen vuoden takuutarkastukset on pidetty. Hallitukselle esiteltiin tiivistelmä takuutarkastushavainnoista. Hallitus sai tiedoksi myös HSL:n toimittamat matkustajamääriä koskevat tiedot ajalta 1-4/2023 Länsimetron uusien joulukuussa 2022 matkustajaliikenteelle avautuneiden asemien osalta.

Talousasioiden osalta hallitukselle esiteltiin Länsimetro Oy:n konserniyhtiöiden tilinpäätökset ja tulokset. Myös ylläpidon budjettitilanne käytiin läpi.

Henkilöstöön liittyvistä asioista hallitukselle kerrottiin avoinna olevasta rata-automaatiojärjestelmän ja tiedonsiirtojärjestelmien projektipäällikön rekrytoinnin tilanteesta. Valittava henkilö tulee pääosin työllistymään metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen (Metka) -hankkeeseen. Lisäksi Länsimetro Oy aloittaa elokuussa uuden assistenttiresurssin rekrytoinnin.

Hallitus kokoontuu seuraavan kerran 23.8.2023.

Hallitus 23.8.2023

Länsimetron hallitus kokoontui 23.8.2023Kokouksen alussa kerrottiin tiedoksi ajankohtaisia asioita.

Hallitukselle esiteltiin Kiinteistö Oy Espoonlahden Metroasemaa koskevan sulautumisprosessin tilannetta. Yhtiöllä ei ole omaa liiketoimintaa vaan se omistaa metroaseman ja kauppakeskus Lippulaivan väliin jääviä yhteisrakenteita ja järjestelmiä. Hallitus päätti hyväksyä Kiinteistö Oy Espoonlahden Metroaseman sulautumisen osaksi Länsimetro Oy:tä maaliskuu 2023 hallituksen kokouksessa hyväksytyn sulautumissuunnitelman mukaisesti.

Hallitukselle esiteltiin tiedoksi omistamiseen ja takuisiin liittyviä ajankohtaisia asioita sekä käynnissä olevia ja tulevia pienempiä rakentamishankkeita.

Hallitus kokoontuu seuraavan kerran 25.10.2023.

Hallitus 12.10.2023

Hallitus kokoontui ylimääräiseen kokoukseen 12.10.2023 päättämään metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen (Metka) -hankkeeseen liittyvästä junakulunvalvontajärjestelmän hankinnasta. Päätöksellä valittiin neuvotteluvaiheeseen mukaan kutsuttavat tarjoajaehdokkaat. Hankinta on yhteinen Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) kanssa. Kaikki hankintayksiköt ovat tehneet asiassa samansisältöisen päätöksen.

Hallitus kokoontuu seuraavan kerran 25.10.2023.

Hallitus 25.10.2023

Länsimetron hallitus kokoontui 25.10.2023. Kokouksen alussa kerrottiin tiedoksi ajankohtaisia asioita. Avoinna ollut talouden ja hallinnon assistentin rekrytointi on saatu päätökseen. Kiinteistö Oy Espoonlahden Metroasema on sulautunut osaksi Länsimetroa 30.9.

Hallitukselle esiteltiin takuuvaiheen tehtävien organisaatiota ja resursseja. Hallitus päätti valtuuttaa toimitusjohtajan tilaamaan tarvittavat resurssit jäljellä olevien takuutehtävien järjestämiseksi.

Hallitukselle esiteltiin omistajakaupunkien (Espoo ja Helsinki) yhtiöön aiemmin sijoittaman oman pääoman palautusasiaa. Hallitus päätti esittää seuraavalle yhtiökokoukselle vapaan oman pääoman palauttamista kaupungeille esityksen mukaisesti.

Hallitukselle esiteltiin Tapiolan kääntöraiteen toimintaan suunniteltuja muutoksia. Muutokset liittyvät osin metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen (Metka) -hankkeen tarpeisiin ja niillä on tarkoitus sujuvoittaa liikennettä. Hallitus päätti valtuuttaa toimitusjohtajan päättämään ja tilaamaan Tapiolan kääntöraiteen toiminnan muutoksen hankesuunnitelman ja esitetyn kustannusarvion mukaiset hankinnat.

Hallitukselle esiteltiin metrotunneleissa viranomaiskäytössä olevan Virve -verkon päivitystarvetta. Päivitykset tulevat pääosin viranomaisvaatimuksista. Hallitus päätti valtuuttaa toimitusjohtajan päättämään ja tilaamaan Virve 2.0 päivitykseen tarvittavat hankinnat hankesuunnitelman ja kustannusarvion mukaisesti.

Hallitukselle esiteltiin paloilmoitinjärjestelmiin liittyviä parannustarpeita. Tulevilla parannustoimilla uusitaan teknisen käyttöiän saavuttavia laitteita ja helpotetaan laitteistojen huoltoa merkittävästi tulevaisuudessa. Toimenpiteet koskevat vain kahta Länsimetron asematilaa Ruoholahti-Matinkylä- osuudella. Hallitus päätti valtuuttaa toimitusjohtajan päättämään ja tilaamaan paloilmoittimien parannustoimenpiteet hankesuunnitelman ja kustannusarvion mukaisesti.

Hallitukselle esiteltiin Länsimetro Oy:n talousarviota vuodelle 2024. Lisäksi käytiin läpi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n raportoimia ylläpitokuluja.

Hallitus kokoontuu seuraavan kerran 20.12.2023.

Lisätietoja:
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän hankinnan neuvotteluihin etenee kolme ehdokasta

19.10.2023

Metron kapasiteettia sekä turvallisuutta ja luotettavuutta parantavan järjestelmän hankinta jatkuu seuraavaksi neuvotteluvaiheella.

Kaupunkiliikenteen hallitus (10.10.2023), Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta (11.10.) ja Länsimetron hallitus (12.10.) päättivät kokouksissaan, että metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän neuvotteluvaiheeseen etenee kolme osallistumishakemuksen jättänyttä ryhmittymää: Alstom, CAF GROUP sekä GTS-NRC. Hanke herätti kiinnostusta, sillä potentiaalisia järjestelmätoimittajia on rajallisesti, ja lopulta viisi ehdokasta jätti osallistumishakemuksen.

Osallistumishakemuksia käsiteltiin kolmessa vaiheessa. Ensin tarkistettiin, onko osallistumishakemus osallistumispyynnön mukainen ja täyttääkö ehdokas soveltuvuusvaatimukset. Tämän jälkeen pakolliset vaatimukset täyttäneet osallistumispyynnön mukaiset hakemukset arvioitiin ja pisteytettiin: ehdokkaiden esittämät referenssit aiemmin tehdyistä vastaavanlaisista hankkeista käytiin läpi ja ehdokkaiden kyvykkyyttä vertailtiin projektin- ja tuotteen elinkaarenhallintaan sekä suunnittelun ohjaukseen liittyvissä arviointiperusteissa. Hakemusten arviointiin osallistui 35 Kaupunkiliikenteen, Länsimetron, liikenneliikelaitoksen ja konsulttiyritysten asiantuntijaa.

Hankinta jatkuu neuvotteluvaiheella, jonka on arvioitu kestävän noin vuoden. Järjestelmän toteutus on suunniteltu alkavan vuoden 2025 alussa, ja sen on tarkoitus valmistua tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Järjestelmä on osa metron kapasiteettia ja luotettavuutta parantavaa hankekokonaisuutta

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä on metron turvallisuuden kannalta avainasemassa, sillä se muun muassa estää junia ajamasta ylinopeutta. Nykyisin käytettävän pakkopysäytysjärjestelmän laitteisto on elinkaarensa loppupäässä ja sen varaosien saatavuus on heikentynyt. Järjestelmän uusiminen parantaa liikennöinnin turvallisuutta ja häiriöttömyyttä.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä yhdessä kalustohankintojen kanssa mahdollistaa siirtymisen puoliautomaattiseen liikennöintiin ja tiheämpään vuoroväliin, sitten kun sille kapasiteetin puolesta on tarvetta. Matkustajakapasiteettia voidaan kasvattaa, kun vuoroja voidaan ajaa tiheämmin kuin nykyisin on mahdollista.

Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metrojunaa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä on Kaupunkiliikenteen, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen ja Länsimetron yhteinen hankinta. Junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen on osa hankekokonaisuutta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana myös HSL ja Espoon kaupunki. Kokonaisuuteen kuuluu mm. pienempiä muutoksia nykyiseen liikenteenohjausjärjestelmään, toimenpiteitä metrolinjalla ja varikolla sekä matkustajaohjauksen parantamista.

Lisätiedot:

Hankejohtaja Heikki Viika, 040 664 0879, etunimi.sukunnimi@kaupunkiliikenne

 

Maanalainen toimintaympäristö tuo infran omistamiseen mielenkiintoisia ulottuvuuksia

10.10.2023

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta ja kehittämisestä. Länsimetrolaiset tukevat asiantuntijuudellaan sitä, että metro on houkutteleva ja turvallinen liikkumisvaihtoehto, ja metro palvelisi matkustajia pitkälle tulevaisuudessa. Pääset tutustumaan Länsimetron ainutlaatuiseen tehtäväkenttään asiantuntijaesittelyiden kautta. Markolla on monivaiheinen urapolku harjoittelijasta omaisuudenhallinnan asiantuntijaksi.

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Marko Koskinen, 33-vuotias kiinteistötalouden diplomi-insinööri. Olen kotoisin Vantaalta ja asunut Espoossa vuodesta 2010 alkaen. Työskentelen Länsimetron omaisuudenhallinnan asiantuntijana omistamisen tiimissä.

Markon suosikkiasema on Keilaniemen asema. Erityisesti laiturialueen valot ovat tehneet Markoon vaikutuksen. Laiturialueen katossa on Grönlund & Nisunen -taiteilijakaksikon valoputkista koostuva taideteos nimeltä Light Weave. Tutustu Keilaniemen asemaan.

Matkasi Länsimetroon

Syksyllä 2016 olin kandidaattiopiskelija Aalto-yliopistossa ja bongasin Maanmittarikillan sähköpostilistalta ilmoituksen, jossa Länsimetro haki harjoittelijaa. Länsimetro vaikutti täydelliseltä työpaikalta, koska olin jo silloin kiinnostunut joukkoliikennehankkeista. Asuin vieläpä Tapiolassa, jossa kuumeisesti odoteltiin liikenteen käynnistymistä. Länsimetron konttorikin sijaitsi tuohon aikaan Tapiontorilla. Kevääseen 2017 saakka kestävää määräaikaista työsopimusta allekirjoittaessani en välttämättä arvannut työskenteleväni vielä seitsemän vuoden päästä samassa työpaikassa. Toimiston sijainti toki on matkan varrella muuttunut pariin otteeseen.

Aluksi työskentelin pääosin viestinnän avustavissa tehtävissä muun muassa palautepuhelimeen vastaten. Erikoisempia työtehtäviä oli toimiston esittelytilassa sijainneen pienoismetroradan operointi. Esittelytila oli avoinna klo 9–15, ja vastasin asukkaiden kysymyksiin metron rakentamisesta.

Harjoittelu jatkui kesätyönä. Kesän jälkeen työsuhteeni ehti jo päättyä ja läksiäisetkin pidettiin, kunnes noin kuukauden jälkeen minua pyydettiin takaisin. Pikkuhiljaa työtehtävien painopiste siirtyi viestinnästä taloushallintoon, jossa työskentelin muun muassa ohjelmistorobotiikan ja kiinteistöverotuksen parissa. Lisäksi kehitimme silloisen elinkaarijohtajan kanssa Länsimetrolle ylläpidon suunnittelun laskentamallia, johon tekemäni diplomityökin liittyi. Vuoden olin diplomityöntekijänä, minkä jälkeen syksyllä 2020 minut vakinaistettiin ja aloitin nykyisessä roolissani omaisuudenhallinnan asiantuntijana.

Mitä tehtäviisi omaisuudenhallinnan asiantuntijana kuuluu? Mistä työpäiväsi koostuu?

Työni sisältää paljon yhteistyötä niin sisäisesti Länsimetron eri tiimien kuin sidosryhmien, kuten Kaupunkiliikenteen, HSL:n ja Espoon kaupunkitekniikan keskuksen, kanssa. Tyypillistä työpäivää ei olekaan, mutta tyypillisesti viikko käynnistyy maanantaisin toimistolla yhteisellä lähityöpäivällä. Alkuviikosta käydään oman tiimin ja esihenkilön kanssa läpi tulevaa viikkoa ja ajankohtaisia aiheita. Maanantaisin on varattu yhteistä aikaa myös tiedonhallinnan kehitysprojektille. Keskellä viikkoa on esimerkiksi eri toimeksiantoihin liittyviä seurantapalavereita. Loppuviikosta on yleensä enemmän itsenäistä työaikaa. Työaikani jakautuu noin puoliksi lähi- ja etätyöhön.

Yksi osa työtäni on lupa- ja lausuntotoiminta, jota koordinoin kiinteistö- ja infrajohtajan ja rakentamisjohtajan kanssa. Länsimetron rakenteista 200 metrin puskurivyöhykkeellä sijaitsevat rakennusluvat tulevat rakennusvalvonnasta Länsimetron lausuttavaksi. Lisäksi Länsimetro ottaa kantaa metron vaikutusalueen kaavoitushankkeisiin ja katu- ja kunnallisteknisiin suunnitelmiin. Lausuntoja varten konsultoimme jo rakentamisvaiheessa mukana olleita arkkitehtuurin ja kalliotekniikan erityisasiantuntijoita. Lausuntojen kommentit liittyvät pääosin länsimetron kallioteknisten rajoitteiden huomiointiin ja louhintatöiden vaikutusten minimointiin metron tiloissa.

Olen myös länsimetron teknisen dokumentaation tiedonhallintajärjestelmän ja sähköisen huoltokirjan pääkäyttäjä. Teknisten dokumenttien tulee olla varmassa tallessa, ajan tasalla ja helposti löydettävissä. Tavoite on periaatteessa yksinkertainen, mutta haastetta tähän tuo kiinteistöomistuksemme, joka koostuu 21 kilometriä pitkistä rinnakkaisista tunneleista kuilurakennuksineen ja yhdystunneleineen, 13 maanalaisesta metroasemasta, maanalaisesta metrovarikosta ja noin 50 teknisestä järjestelmästä. Näihin kaikkiin liittyy erityyppisiä dokumentteja, joista osa on metron ylläpidossa säännöllisesti käytettävää tietoa ja osa arkistoitavaa materiaalia rakentamisen ajalta. Teemme parhaillaan esiselvitystä metroinfran ylläpitoa entistä paremmin palvelevasta tiedonhallintajärjestelmästä.

Mikä saa sinut innostumaan työstäsi?

Jokainen päivä on erilainen! On paljon pieniä asioita, mutta myös suurempia kokonaisuuksia. Moni asia saa uusia ulottuvuuksia, kun siirrytään maan alle ja metron toimintaympäristöön.

Ammatillisesti erityisen mielenkiintoisia ovat olleet esimerkiksi länsimetron maanalaisen kaava-alueen käyttöoikeuden rajoitusta koskevat maanlunastustoimitukset. Työni kautta pysyn myös kärryillä metrolinjan varrella tapahtuvasta kaupunkikehityksestä.

Mitä haluaisit muiden tietävän työpaikastasi?

Länsimetro on muutakin kuin rakennusprojekti, eikä työmme loppunut rakennusprojektin päättymiseen! Metron turvallinen liikennöinti edellyttää asemien ja ratainfran suunnitelmallista ylläpitoa ja sen varmistamiseksi me olemme Länsimetrossa töissä.

Millä kolmella sanalla työkaverisi kuvailisivat sinua?

Olen saanut palautetta, että olen yhteistyökykyinen, täsmällinen ja rauhallinen.

Toimiva ja turvallinen metroinfra mahdollistaa kestävän liikkumisen

20.9.2023

Euroopan liikkujan viikkoa vietetään vuosittain syyskuussa, 16.–22.9. Metroinfran omistajana Länsimetro kannustaa kaikkia pohtimaan omia, arkisia liikkumisvalintoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja terveyteen. Tekemisellään Länsimetro tukee omistajakaupunkiensa, Espoon ja Helsingin tavoitteita olla hiilineutraaleja kaupunkeja vuoteen 2030 mennessä. Yksi merkittävä keino kasvihuonepäästöjen vähentämisessä on kestävän liikkumisvaihtoehdon tarjoaminen. Länsimetron omistama metroinfra on keskeinen osa pääkaupunkiseudun metrolinjastoa ja joukkoliikennettä.  Ylläpitämällä ja kehittämällä metroinfraa mahdollistamme kestävän liikkumisvaihtoehdon valitsemisen. Me Länsimetrossa tuemme asiantuntijuudellamme sitä, että metro on houkutteleva ja turvallinen liikkumisvaihtoehto, ja metro palvelisi matkustajia myös vuosikymmenten päästä.

Valitse autottomana päivänä metro

Perjantaina 22.9.2023 vietetään kansainvälistä autotonta päivää. Autottoman päivän kunniaksi haastamme suuntaamaan metroasemalle ja valitsemaan liikennevälineeksi metron. Matkustamiseen liittyvät palvelut, kuten asemien sijainnit, liput, aikataulutiedot, liityntäliikenneinformaation ja Reittioppaan, löydät HSL:n sivuilta. HSL (Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä) vastaa joukkoliikennepalveluiden järjestämisestä ja joukkoliikenteen suunnittelusta jäsenkuntiensa alueella, aikatauluista, matkustajainformaatiosta ja metron liityntäliikenteestä.

Tutustu myös Länsimetron asemiin.

 

Jätä auto liityntäpysäköintiin

Jos koko matka ei autottomana päivänä onnistu autotta, niin olethan tietoinen, että autojen liityntäpysäköinti on järjestetty osaksi Länsimetron asemia. Osa asemien yhteydessä olevista liityntäpysäköintipaikoista on pysäköintilaitoksissa, osa ulkopysäköintialueilla. Kaikki liityntäpysäköintipaikat ja pysäköintiin tarvittavan tiedon löydät HSL:n sivuilta.

Länsimetro Oy omistaa liityntäpysäköinneistä Matinkylän liityntäpysäköinnin (350 pysäköintipaikkaa) ja Kivenlahden liityntäpysäköinnin (650 pysäköintipaikkaa) sekä osan Tapiolan keskuspysäköinnistä metron liityntäpysäköintiä varten (370 pysäköintipaikkaa). Pysäköintilaitokset ovat Länsimetron tytäryhtiöitä. Liityntäpysäköinti-infran omistajana Länsimetron tehtävä on järjestää liityntäpysäköintilaitoksen operointi ja kehittää pysäköintilaitoksia palvelemaan entistä paremmin liityntäpysäköinnin käyttäjiä. Länsimetron omistamilla pysäköintilaitoksilla liityntäpysäköinnin operoijana toimii Matinkylässä ja Tapiolassa Aimo Park Finland Oy, Kivenlahdessa EuroPark Finland Oy.

Mitä Länsimetro Oy:lle kuuluu rakennusprojektin jälkeen?

7.9.2023

Länsimetro Oy:n toiminnan painopiste muuttui metroinfran rakentamisesta omistamiseen, kun Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-rakennusprojekti päättyi vuonna 2022 ja matkustajaliikenne alkoi osuudella viime joulukuussa. Rakennushankkeen ennustettiin alittavan budjetin 100 miljoonalla eurolla. Rakentamisprojektin päätyttyä Länsimetro terävöitti suuntaa modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistajana, ja loi strategisia linjauksia tuleville vuosille. Osana tätä valmistui esimerkiksi vastuullisuusohjelma. Lue lisää vastuullisuudesta.  Myös Länsimetron ilme freesattiin kuvaamaan organisaation uuden vaiheen alkamista. Lue lisää Länsimetron uudesta ilmeestä. Kesän alussa Länsimetro myös muutti Keilaniemeen.

Länsimetro ohjaa metroinfran huoltoa ja ylläpitoa elinkaarivaatimusten mukaisesti

Länsimetron tehtävänä on johtaa, ohjata ja seurata omistamansa metroinfran ylläpito- ja huoltopalvelujen toteutumista ja laatua sen elinkaarelle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Länsimetron omistaman metroinfran hallinnoinnista ja ylläpidosta huolehtii Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Kaupunkiliikenne raportoi suoritetut huolto- ja kunnossapitotehtävät kuukausittain Länsimetrolle. Alkuvuoden aikana on myös jatkettu Länsimetron ja Kaupunkiliikenteen välisen yhteistyön kehittämistä. Hyvä yhteistyö ja yhteisten tavoitteiden selkeyttäminen ovat entistä keskeisemmässä asemassa nyt, kun ylläpidettävä metroinfra laajeni lännessä Kivenlahteen saakka.

Jotta metroinfran ylläpitoprosessit olisivat tehokkaita ja tarvittava tieto olisi päivittäisessä metroinfran ylläpidossa helposti löydettävissä, on Länsimetron tiedonhallintamallin ylläpitäminen ja kehittäminen jatkunut vuonna 2023.

Länsimetro vastaanotti Matinkylä-Kivenlahti-osuuden asemien ja radan rakennusurakat niiden valmistuessa ja silloin alkoivat urakkasopimusten takuuajat. Käynnissä on osuuden takuutehtäviä, joita ovat mm. kalliovesi- ja pohjavesivuotojen tiivistäminen ja ohjaaminen kuivausjärjestelmään, Soukan ja Finnoon hissien toiminnassa ilmenneiden häiriöiden ja epäloogisuuksien korjaaminen, vinohissien toiminnassa ilmenneiden puutteiden korjaaminen. Urakkasopimuksen mukaisista huolloista vastaa kukin urakoitsija ja muilta osin huollot hoitaa Kaupunkiliikenne Oy. Länsimetro valvoo takuutöiden toteutumista ja laatua.

Metron kehitys jatkuu

Yhteistyössä kumppaneidensa kanssa Länsimetro varmistaa, että metroinfra säilyy toimivana ja turvallisena pitkälle tulevaisuuteen. Infran ylläpitäminen vaatii jatkuvia investointeja, joista merkittävimpiä vuonna 2023 ovat sääsäleikköjen huoltotasojen lisäykset, viranomaisverkon päivitys (Virve 2.0), WLAN-tukiasemien päivitys ja Tapiolan kääntöraiteen toiminnallinen muutos. Länsimetron hallitus hyväksyi kesäkuussa 2023 palorullaovien kehittämistoimenpiteet ja päätti, että investointi voidaan toteuttaa vuoden 2024 aikana. Toimenpiteet edellyttävät viranomaisten hyväksynnät ennen toteutusta.

Länsimetro allekirjoitti keväällä 2023 yhteistyösopimuksen metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen -hankkeen toteutuksesta. Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä toteutettavan hankkeen hankesuunnitelma hyväksyttiin 7.12.2022 Helsingin ja 30.1.2023 Espoon kaupunginvaltuustossa. Hankkeessa parannetaan metron matkustajakapasiteettia uusimalla elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen jälkeen voidaan tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa matkustajakapasiteettia. Hankkeen ensimmäiset hankinnat ja asiakirjavalmistelut ovat käynnissä. Lue lisää hankinnoista ”Metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän hankinta on käynnistynyt”.

Rakennusprojektin päätyttyä Länsimetrolla on edelleen Matinkylä-Kivenlahti-hankkeen hankesuunnitelmaan kuuluvia rakennustöitä ja investointeja, joita ovat mm. Kivenlahden aseman läntinen sisäänkäynti, Kaitaan pysäköintilaitos sekä Soukan ja Finnoon liityntäpysäköinnit. Kivenlahden aseman läntinen sisäänkäynti toteutetaan Kivenlahden metrokeskuksen rakentamisen yhteydessä. Metrokeskuksen rakentamisen olisi tarkoitus alkaa vielä kuluvan vuoden aikana.  Espoon kaupungin sivuilta löydät lisätietoa Kivenlahden metrokeskus-hankkeesta. Kaitaan pysäköintilaitoksen rakentamisen aloittaminen odottaa kaavan lainvoimaisuutta. Myös ensimmäisen rakennusvaiheen osalta jäljellä on rakennustöitä.  Koivusaaren metroaseman läntisen sisäänkäynnin hankesuunnittelu on tarkoitus käynnistää vielä vuoden 2023 aikana samalla, kun Koivusaaren alueen kehittyminen on aktivoitumassa Helsingissä.

Kivenlahden metroaseman läntinen sisäänkäynti tulee osaksi Kivenlahden metrokeskusta, jonka rakentamisen on tarkoitus käynnistyä vielä vuoden 2023 aikana. Keväällä valmistui Kivenlahden liityntyäpysäköintilaitos, joka palvelee metromatkustajia entistä paremmin, kun aseman läntinen sisäänkäynti otetaan käyttöön.  Ilmakuva: Iiro Mikola, Optivision

Länsimetro Oy:llä on viisi tytäryhtiötä. Kaikkien tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminta liittyy metroliikennettä tukevaan liityntäliikenteeseen.  Liityntäpysäköinti on alkuvuoden aikana kehittynyt, kun Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos valmistui keväällä ja se otettiin käyttöön 1.4.2023. Tytäryhtiöiden osalta käynnissä on myös Lippulaivan kauppakeskukseen kiinteästi liittyvän Espoonlahden metroasemayhtiön sulauttamisprosessi. Espoonlahden metroasemayhtiöllä ei ole omaa toimintaa, minkä takia se on tarkoituksenmukaista sulauttaa osaksi Länsimetro Oy:tä. Yhtiö on aikanaan perustettu Lippulaivan kauppakeskuksen rakentamista varten, kun kauppakeskuksella ja metroasemalla on toisiinsa liittyviä rakenteita.

Taloudellinen katsaus alkuvuoteen

Taulukossa TTP 2022= Toteuma 2022, TA 2023=Budjetti 2023, ENN 2023=Ennuste 2023 ja ENN-TA=Ennuste-Budjetti.

Länsimetro Oy:n omistamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät tehtävät rahoitetaan omistajilta perittävillä vastikkeilla ja rakentamistoiminta omistajien takaamalla ulkoisella rahoituksella. Toukokuussa 2023 hyväksytyn talousarvion mukaan vuonna 2023 kerättävät hoitovastikkeet ovat 30,8 miljoonaa euroa ja hallintovastikkeet 2,1 miljoonaa euroa. Vastikelaskelman mukaan vuosi 2022 oli ylijäämäinen sekä kaikkien vastikkeiden osalta, mikä pienentää tänä vuonna kerättävien vastikkeiden määrää suhteessa joulukuussa vahvistettuun budjettiin.

Alkuvuoden 2023 aikana hoitovastikkeella rahoitettavan metroinfraomaisuuden hoidon ja kunnossapidon kustannukset ovat toteutuneet selvästi budjetoitua pienempinä.

Investointien määrän ennustetaan olevan vuonna 2023 noin 10 miljoonaa euroa pitäen sisällään käytönaikaiset investoinnit sekä toisen vaiheen jälkityöt ja metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen -hankkeen.

Vuoden 2023 on nostettu uutta lainarahoitusta 5 M€. Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen kokonaisrahoitus on raportointikauden lopussa 785 M€ lainarahoitusta ja 242,5 M€ valtionavustusta. Seuraava laina nostetaan vuoden 2023 toisella puoliskolla.

 

Työpaikka avoinna: taloushallinnon assistentti – hae viimeistään 20.8.2023

7.8.2023

Länsimetro etsii nyt tarkkaa ja motivoitunutta Taloushallinnon assistenttia vakituiseen roolin Espooseen!

Taloushallinnon assistenttina tehtäviisi kuuluvat monipuoliset taloushallinnon tehtävät, kuten tilausten ja sopimusten hallinta, kustannusseuranta, kirjanpidon seuranta ja ohjaus, hallinnon budjetin seuranta ja budjetoinnin ohjaaminen, sisäinen ja ulkoinen raportointi, laskutus sekä yhteydenpito ulkoistettuun tilitoimistoon. Osallistut myös tilinpäätökseen yhdessä muun tiimin kanssa. Tulet osaksi kolmen hengen taloushallinnon tiimiä, jossa pääset moneen mukaan, joten toivomme sinulta joustavuutta ja intoa erilaisia tehtäviä kohtaan.

Saatat olla etsimämme henkilö, mikäli sinulla on sopivan koulutuksen lisäksi käytännön kokemusta taloushallinnon tehtävistä vähintään kesätöiden tai esimerkiksi järjestötoiminnan merkeissä. Tehtävän vaativuutta on mahdollista muokata osaamisesi mukaan, joten tehtävä sopii myös kokeneemmalle osaajalle. Tärkeintä on kuitenkin aito kiinnostus taloushallinnon tehtäviä ja rutiineja kohtaan. Sinulla on tarkka ja toimeentarttuva työskentelyote ja viihdyt työssä, jossa huolehdit, että prosessit pyörivät sujuvasti: luvut täsmäävät ja asiat tehdään suunnitelman ja aikataulun mukaisesti. Länsimetrolla työskennellään hybridimallin mukaisesti ja tehtävä edellyttää viikoittaista lähityöskentelyä Länsimetron uudella toimistolla Keilaniemessä.

Hakijalta odotetaan:

  • Soveltuvaa taloushallinnon tutkintoa
  • Aikaisempaa kokemusta taloushallinnon tehtävistä
  • Hyvää Excel-osaamista ja kykyä omaksua nopeasti uusia järjestelmiä
  • Hyvää suomen kielen taitoa ja englannin kielen ymmärrystä

Tarjoamme sinulle:

  • Monipuolisen roolin merkityksellisessä ja vakaassa yrityksessä. Länsimetro on modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistaja. Vastuullisuus on metroinfran omistamisen ytimessä. Metro on keskeinen osa omistajakaupunkien hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista.
  • Pienen, ketterän ja matalahierarkisen organisaation, jossa pääset laajasti mukaan yrityksen toimintaan ja oppimaan eri alojen asiantuntijoilta
  • Mukavan työyhteisön – Länsimetrolla on hyvä yhteishenki ja henkilöstö viihtyy yhdessä
  • Mahdollisuuden kehittyä taloushallinnon osaajana ja laajentaa roolia osaamisesi kehittyessä
  • Mahdollisuuden osittaiseen etätyöskentelyyn sekä joustavat työajat
  • Kattavat työsuhde-edut – lounas- ja puhelinedun lisäksi monipuolisesti muita etuja, joilla Länsimetro huolehtii työntekijöidensä hyvinvoinnista

Kiinnostuitko? Lähetä ansioluettelosi sekä motivaatiokirjeesi PDF-muodossa viimeistään sunnuntaina 20.8. aTalentin hakujärjestelmän kautta. Kerrothan hakudokumenteissasi myös palkkatoiveesi ja aikaisimman mahdollisen aloituspäivän. Emme vastaanota hakemuksia sähköpostitse, vaan käsittelemme ainoastaan hakujärjestelmän kautta saapuneet hakemukset.

Tutustu Länsimetroon työpaikkana.

Lisätietoja Länsimetro Oy:stä saa verkkosivulta.

Lisätietoa tehtävästä antaa Länsimetron Talousjohtaja Matias Johansson ke 16.8. klo 14-15 ja to 17.8. klo 9-10 (040 5900 313). Hakuprosessia ja aikatauluja koskeviin kysymyksiin vastaa Senior Recruitment Manager Sara Juutinen (044 302 3518, sara.juutinen@atalent.fi).

Tässä tehtävässä työllistyt suoraan Länsimetron työntekijäksi.