Viherkatto kruunaa metroaseman

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemien ja huoltotunnelien katot elävät keväästä syksyyn. Katot on peitetty hyönteisiä ja lintuja kutsuvalla kasvillisuudella, jota on ilo katsella, mutta sillä on myös käytännön hyötyjä.

Kivenlahden aseman Kivenlahdentorin sisäänkäyntirakennus ja huoltotunneli peittyvät vähitellen maksaruoholla ja niittyviherkatolla. Yhteensä 1 100 neliömetriä kasvillisuutta, joka kietoo harmaan sävyt moniväriseen peitteeseen. Viherkaton asentaminen ja hoitaminen edellyttää viherrakentajien osaamista. Kivenlahden ja Kaitaan metroaseman viherkattojen rakentaminen on valtuutettu Tanja Frin luotsaamalle EG-Trading Oy:lle.

Kaikille uusille Länsimetron asemille, joilla on omat sisäänkäyntirakennukset, rakennetaan viherkattoja. Kuvassa näkyvät Finnoon metroaseman Meritien ja Finnoonsillan sisäänkäyntirakennusten katot. Kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy.

– Kivenlahden jälkeen vuorossa on Kaitaa, jonne rakennamme 1 400 neliötä maksaruohokattoa, Fri sanoo.

Viherkaton voi rakentaa käytännössä mille tahansa katolle, kunhan painorajoitukset eivät ylity. Kevyin vaihtoehto on luonnossa kallioilla kasvava maksaruoho, joka painaa täysin vettyneenä alle 50 kiloa neliömetrillä. EG-Traiding on Suomen ainoa maksaruohomaton viljelijä Suomessa. Yrityksen Nordic Green Roof -maksaruohoviherkatto kasvatetaan Tammisaaressa, josta se siirretään paikalleen paloina samaan tapaan kuin siirtonurmirullat. Mutta kuten viherpeukalot tietävät, ensin pitää tehdä pohjatyöt.

– Jos katossa ei ole juurisuojaa, se suojataan juurisuojamatolla. Sen päälle asennetaan kaksitoiminen kuppikenno, joka toimii salaojana sekä vettä pidättävänä rakenteena. Tämän päälle tulee kasvualustakerros ja varsinainen kasvukerros, Fri luettelee.

Tanja Frin luotsaama EG-Trading rakentaa viherkatot Kivenlahden ja Kaitaan metroasemille. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy

Auttaa hulevesien hallinnassa

Viherkatto suojaa varsinaista kattoa UV-säteilyltä sekä vähentää lämpötilavaihteluita ja mekaanista rasitusta. Bitumikaton käyttöiän voi jopa kaksinkertaistaa viherkatolla. Lisäksi viherkatto pidättää hetkellisesti 100 prosenttia ja vielä sen jälkeenkin 30–80 prosenttia sadevedestä. Tämä auttaa hulevesien hallinnassa.

– Vesi sitoutuu kasvustokerrokseen ja jää haihtumaan ilmaan. Kasvit toimivat hiilinieluna sekä sitovat pölyä ja melua, ja viherkatto on elinympäristö hyönteisille, perhosille ja linnuille, Fri kertoo.

Jos viherkatoista on näin paljon hyötyä, miksi niitä ei rakenneta jokaisen toimistotalon ja liikerakennuksen katolle?

– Viherkatto saattaa sisältyä monenkin uudisrakennuksen suunnitelmiin, mutta jos sen rakentamista ei vaadita kaavoituksessa, saatetaan se karsia pois rakentamisvaiheessa.

Kaikille uusille Länsimetron asemille, joilla on omat sisäänkäyntirakennukset, rakennetaan viherkattoja. Espoonlahdessa sisäänkäynnit ovat kauppakeskuksen yhteydessä. Länsimetron rakentamisen verkkosivuilla voi tutustua asemittain sisäänkäyntirakennusten sijainteihin.

Teksti: Jani Kohtanen 

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2021-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa.

Katso video: Mtv Uutisten Mika Tommola tutustuu Espoon Kivenlahden metroaseman viherkattoon

Mika Tommola tutustuu Espoon Kivenlahden metroaseman viherkattoon

Kooste Länsimetro Oy:n hallituksen kokouksesta 24.6.2021

Projektijohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen ja kustannusseurannan tilannekatsauksen tilannehuoneen seurantanäkymän kautta. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman riskiarvioidun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Liikenteen osuudella arvioidaan voivan alkaa 2023 aikana. Koeajot alkoivat ratakalustolla 21.6. ja alkusyksystä metrojunilla. Testaaminen etenee suunnitellusti.

Finnoon aseman kohdepäällikkö esitteli Finnoon aseman kuvien kautta. Työmaavierailut eivät koronarajoitusten takia ole mahdollisia. (Valokuvakierros: Finnoo_kuvaesittely_24062021)

Hallitukselle esiteltiin Länsimetro Oy:n ja HKL:n välisen yhteistyösopimuksen päivittämisen tilanne. HKL raportoi Länsimetro Oy:lle Ruoholahti-Matinkylä-osuuden radan ja asemien käytöstä ja siihen liittyvistä huolto- ja ylläpitotehtävistä yhteistyösopimuksessa määritellyllä tavalla. Länsimetron ja HKL:n välinen 27.11.2019 päivitetty yhteistyösopimus on voimassa siihen asti, kun Matinkylä-Kivenlahti osuus otetaan käyttöön.  Uutta yhteistyösopimusta on valmisteltu kevään 2021 aikana ja pääosin sopimus on valmis. Tavoitteena on, että sopimus tuodaan hallituksen päätettäväksi ja allekirjoitetaan vuoden 2021 loppupuolella.

Hallitus valtuutti talousjohtajan tai hänen määräämänsä edustajan kilpailuttamaan ja tekemään sopimuksen korkeintaan 60 miljoonan euron rahoituksesta Matinkylä-Kivenlahti-osuuden projektille yhdessä tai useammassa lainassa. Rahoituksen kilpailutus tehdään yhteistyössä Espoon kaupungin rahoituksen kanssa. Projektin rahoitus etenee suunnitellusti.

Länsimetro Oy:n talousjohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden kustannusseurannan sekä hankintapäätösbudjetin. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman kustannusarvion mukaisesti. (Länsimetro Oy:n tilinpäätös on julkaistu osana Espoon kaupungin tilinpäätöstä.  Lisätietoja: Talous | Länsimetro (lansimetro.fi)

Seuraava hallituksen kokous on 26.8.2021.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

 

Savunpoiston eri osat testataan toimintakokeissa

Savunpoistojärjestelmän toimintakokeet ovat käynnissä. Toukokuussa tehtiin savunpoistopuhaltimien suoritustestejä. Lukuisiin kansainvälisiin metrohankkeisiin savunpoistopuhaltimia toimittanut valmistaja Talleres Zitrôn S.A. osallistui testaukseen.

Länsimetron järjestelmät varmistavat metron turvallisen käytön kaikissa olosuhteissa. Yksi järjestelmistä on savunpoisto. Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipaloissa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan.

Tiesitkö, että Matinkylä-Kivenlahti-osuudella on 15 savunpoistopuhallinta? Voit katsoa videon myös Youtubesta.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden savunpoistopuhaltimet toimittaa espanjalainen Talleres Zitrón S.A., joka myös toimitti puhaltimet Ruoholahti–Matinkylä-osuudelle. Talleres Zitrón on toimittanut savunpoistopuhaltimia muihinkin vaativiin kohteisiin, kuten Lontoon, Milanon ja Rooman metrohankkeisiin. Yrityksen puhaltimia on noin sadassa metrossa ympäri maailmaa.

Puhaltimien täystehot testattiin

Savunpoistojärjestelmän testaaminen etenee komponenttien pistetestaamisesta koko järjestelmän toiminnan testaamiseen ja lopuksi savunpoiston testaamiseen osana metroasemaa ja ratalinjaa. Pistetestauksella varmistetaan, että savunpoistojärjestelmään liittyvät laitteet, kuten savunpoiston pellit, luukut, puhaltimet ja taajuusmuuttajat, on asennettu oikein.

Savunpoistojärjestelmän toimintakokeissa varmistetaan, että haluttu savunpoistolohko käynnistyy, ja siihen liittyvät laitteet toimivat suunnitelman mukaisesti, kuten savunpoistopellit ja -luukut menevät oikeaan asentoon ja savunpoistopuhaltimet puhaltavat haluttuun suuntaan.

– Toukokuussa tehtiin savunpoistopuhaltimien suoritustestejä. Näissä mitattiin mm. puhaltimien toimintaa täydellä teholla. Talleres Zitrón S.A.:n asiantuntijat suorittavat kaikki mittaukset itse ja tarkistavat puhaltimen ja taajuusmuuntajan asennus- ja testauskunnon. Uudessa puhaltimessa voi aluksi esiintyä poikkeavia piirteitä, joiden tunnistamiseen ja selvittämiseen puhaltimen valmistajalla on erityisosaamista, kuvaa tekninen asiantuntija Jukka Laitinen Suomen TPP Oy:stä, joka edustaa Talleres Zitrón S.A. Suomessa.

Rakennusmies seisoo kuilurakennuksen edessä.
Keväällä tehtiin savunpoistopuhaltimien suoritustestejä, joissa mukana oli myös valmistajan Talleres Zitrón S.A.:n asiantuntijoita ja Jukka Laitinen Suomen TPP Oy:stä. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy. 

Ohikulkija voi havaita käynnissä olevat savunpoistopuhaltimien toimintakokeet metroasemien julkisivussa olevien savunpoistoluukkujen avautumisena ja niistä kuuluvana puhaltimen hurinana.

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2021-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa

Näin syntyi metrorata

Päällysrakenneurakassa asennettiin sepeli, kaapelikourut, pölkyt, ratakiskot ja virtakiskot. Näistä elementeistä on rakennettu rata, jota pitkin metrojuna kuljettaa matkustajia Matinkylästä Kivenlahteen vuodesta 2023 alkaen. Koeajot osuudella alkavat syksyllä 2021.

Kesäkuussa 2020 alkaneessa päällysrakenneurakassa rakennetaan rataosuus Matinkylästä Kivenlahteen. Reilun vuoden mittaisen urakan aikana on mm. asennettu 3 500 kuormaa sepeliä, 27 400 kappaletta pölkkyjä ja 32 kilometriä kiskoja. Urakassa on ollut mukana parhaimmillaan 70 eri alojen ammattilaista. Päällysrakenneurakan toteuttaa GRK Infra Oy. Urakka on osa ratalinjan urakkaa, jossa Länsimetro rakennuttaa seitsemän kilometrin pituisen ratalinjan, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia.

Juhannuksen aikaan päällysrakenneurakan työt ovat viimeistelyä vaille valmiit, Juha-Matti Pakka kertoo. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy

– Päällysrakenteen tekeminen alkaa runkomelueristämisestä ja radan pohjasepelöinnistä edeten pölkkyjen, vaihteiden ja kiskojen asentamiseen. Urakan viimeinen vaihe on virtakiskon kannattimien asentaminen, jonka jälkeen sähkö voidaan kytkeä virtakiskoon. Juhannuksen aikaan päällysrakenneurakan työt ovat viimeistelyä vaille valmiit, kuvaa ratateknisten urakoiden valvoja Juha-Matti Pakka Länsimetro-projektista.

Alla on esitelty radan rakentamisen vaiheita. Voit myös katsoa vaiheet myös videolta.

Runkomelu eristetään

Radan rakentaminen alkoi runkomelueristeen asentamisella kesäkuussa 2020. Ratatunnelia on yhteensä 17,5 kilometriä. Molempiin tunneleihin asennettiin koko matkalle runkomelueriste, joka koostuu eristelevystä ja geotekstiilistä. Eriste varmistaa sen, että metrojunan aiheuttama runkomelu ei kantaudu yläpuolella oleviin kiinteistöihin kalliota pitkin.

3500 kuormaa sepeliä pohjalle

Runkomelueristeen päälle levitettiin pohjasepeli. Sepelöinnissä radan pohjalle asetetaan sepeliä tukikerrokseksi, joka pitää metroraiteen oikeassa asennossa, jakaa metroliikenteen aiheutuvat kuormat alusrakenteelle sekä muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan. Sepeli tukee rataa myös sivuttaissuunnassa. Koko osuudelle tarvittiin yhteensä noin 3 500 sepelikuormaa.

Pölkkyjä 27 400 kappaletta

Tunnelin pohjalle levitetyn sepelin päälle asennettiin ratapölkyt, joiden tehtävä on jakaa junan paino sepelistä rakennettuun tukikerrokseen tasaisesti. Pölkkyjen asennusväli on 61 cm. Pölkkyjä asennettiin osuudelle 27 400 kappaletta. Niiden asennus valmistui helmikuussa 2021.

42 vaihdetta

Myös vaihde-elementit asennetaan pohjasepelin päälle. Vaihde on metroradan osa, jolla metrojuna ohjataan raiteelta toiselle. Vaihteita Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle asennettiin 42 kappaletta. Niiden asennus valmistui helmikuussa 2021. Vaihteiden mittauksia ja säätöjä tarkistettiin moneen kertaan päällysrakenneurakan aikana.

32 kilometriä kiskoja

Ratapölkkyjen päälle asennettiin kiskot, joita pitkin metrojuna kulkee. Ensimmäiset ratakiskot asennettiin kesäkuussa 2020. Viimeiset ratakiskot asennettiin paikoilleen maaliskuun 2021 puolivälissä Kivenlahden metroaseman jälkeen olevalla metrojunien kääntöpaikalla. Kiskoja asennettiin yhteensä 15 840 raidemetriä, eli 31 680 metriä.

Kiskotuksen jälkeen asennettiin pintasepeli, jota levitettiin pölkkyjen väliin. Pintasepelin tasoituksen jälkeen rata tuettiin tukemiskoneella. Pintasepelöinnin ja tuennan jälkeen rata harjataan ylimääräisestä sepelistä. Harjauksen jälkeen rata hitsattiin jatkuvakiskoiseksi. Jatkuvakiskohitsaus edellyttää tarkkaa kiskon lämpötilan tarkkailua ja dokumentointia. Näin varmistetaan mahdollisimman pehmeä ja tasainen metrokyyti tuleville metromatkustajille.

Metrojunan koeajot alkavat syksyllä

Lopuksi urakassa kiinnitetään virtakisko joka yhdeksänteen pölkkyyn kannatinkaarella. Virtakiskoon kytketään sähkö kesällä 2021, jonka jälkeen voidaan aloittaa koeajot. Ensimmäiset koeajot ratakalustolla tehdään Matinkylä-Kivenlahti-osuudella kesällä ja ensimmäinen metrojuna pääsee testaamaan osuutta syksyn alussa. Rakentamisen jälkeen metrotunnelissakin alkaa mittava eri järjestelmien testausvaihe.

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2021-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa

Artikkelia päivitetty 21.6.2021 ratakuorma-auton koeajo -kuvalla.

Metroliikenteen alkaessa monen uuden aseman läheisyydessä on käynnissä rakennustöitä – pyöräpysäköintiin panostetaan

Espoon kaupunginhallitus päätti 10.2.2020, että osa Länsimetron autojen liityntäpysäköintipaikoista korvataan laadukkaalla pyöräpysäköinnillä metroasemien läheisyydessä. Kaikilla Espoon metroasemilla ennustetaan olevan vuonna 2030 yhteensä 3 100 ja vuonna 2050 noin 3 900 liityntäpyöräilijää. Liityntäpyöräilyn volyymi on yli kaksi kertaa niin suuri kuin henkilöautoilla.

Mahdollisuudet pyörien liityntäpysäköintipaikkojen lisäämiseen Länsimetron varrella on kartoitettu ja pyörien liityntäpysäköintipaikoille on laadittu Espoon kaupungin suunnitteluohje. Länsimetro toteuttaa vähintään hankesuunnitelmassa määritetyt pyörä- ja autoliityntäpaikat ja tekee mahdollisuuksien mukaan laadullisia ja määrällisiä parannuksia pyöräpysäköintiin myös jo käytössä olevilla Espoon metroasemilla.

Ilmakuva Finnoon metroaseman Finnoonsillan sisäänkäynnistä. Sisäänkäynnillä on viherkatto. Sisäänkäynnin edessä on katettuja pyöräpaikkoja.
Esimerkiksi Finnoon metroaseman Finnoonsillan sisäänkäynnillä on alkuvaiheessa 72 katettua pyöräliityntäpaikkaa ja Finnoonsillan alikulun yhteydessä 142 paikkaa.

Suosittu kaupunkipyöräpalvelu ei ulotu liikenteen alkaessa uusien asemien läheisyyteen. Seuraava kaupunkipyörien sopimuskausi alkaa 2026, jolloin palvelun laajentaminen on mahdollista. Kaupunkipyörät | espoo.fi

Asemaympäristöjen rakentaminen vaikuttaa liikkumiseen

Osa liityntäpysäköintipaikoista niin autoille kuin pyörille voidaan toteuttaa vasta siinä vaiheessa, kun metroasemien läheisyydessä käynnissä oleva muu rakentaminen valmistuu tulevina vuosina. Asemien ympäristön rakentuminen ja kehittyminen vaikuttaa myös, miten metron eri sisäänkäyntejä voidaan avata matkustajakäyttöön. Esimerkiksi Kivenlahdessa vain toinen aseman kahdesta sisäänkäynnistä voidaan avata matkustajakäyttöön liikenteen alkaessa: matkustajien käytössä on Kivenlahdentorin sisäänkäynti. Finnoossa puolestaan aseman ympäristön keskeneräisyys vaikuttaa matkustajien liikkumiseen vielä vuosia.

Ilmakuva Kivenlahden metroaseman Kivenlahdentorin sisäänkäynnistä.
Kivenlahden metroaseman Kivenlahdentorin sisäänkäynti  (kuvassa etualalla) on matkustajien käytössä metroliikenteen alkaessa. Kivenlahdentien sisäänkäynti otetaan käyttöön, kun sisäänkäynnin ympäristön rakentaminen valmistuu.

Liityntäpysäköintiin tulee ohjaamaan sähköinen opastejärjestelmä, joka ilmoittaa vapaana olevien paikkojen määrän. Opasteet tulevat pääväylille: Länsiväylä, Soukanväylä ja Kauklahdenväylä.

Länsimetro Oy varautuu kuitenkin tulevaan kaupunkikehitykseen rakentamalla sisäänkäynnit siten, että metro palvelee käyttäjiään myös tulevaisuudessa. Kaikissa vaiheissa matkustajille on taattava turvallinen ja esteetön kulku metroasemien läheisyydessä käynnissä olevasta muusta rakentamisesta huolimatta.

Länsimetron rakentamisen verkkosivuilla voi tutustua asemittain sisäänkäyntien sijainteihin ja liikkumiseen asemilla sekä rakentamisen etenemiseen ja aikatauluun.  Tarkemmat tiedot liikkumisesta asemien läheisyydessä selviävät lähempänä liikenteen alkamista. Arvion mukaan uusi osuus avataan liikenteelle 2023 aikana. Aikataulu selviää testausvaiheen edetessä.

”Asemat kertovat alueen tarinaa” – Länsimetrossa on meneillään jättimäinen julkisen taiteen projekti

Länsimetron uudet asemat tarjoavat käyttäjilleen myös taidetta eri muodoissa. Teoksilla halutaan tuottaa iloa, kertoa asemien ympäristöstä ja tukea alueen identiteettiä.

Kun liikenne Länsimetron kakkosvaiheessa käynnistyy vuonna 2023, valot heijastuvat Espoonlahden aseman katossa kuin väreilevän veden pinnasta. Ajoittain matkustajat kuulevat myös äänitaidetta: hyräilystä lauluksi kasvavaa ihmisääntä tai aaltojen ääntä muistuttavaa kuoroa.

”Mietin, mikä voisi tuoda tilaan lisämerkityksen: minua kiehtoo ihmisääni, sen lämpö ja läsnäolo”, kertoo Espoonlahden valo- ja ääniteoksen Varjot veden pinnalla suunnitellut taiteilija Hans Rosenström.

Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos liittyy kiinteästi aseman sinisävyiseen arkkitehtuuriin. Asema kuvattu maaliskuussa 2021. Kuva: J-P. Olli.

 

Rosenström on yksi viidestä taiteilijasta, joiden töitä parhaillaan toteutetaan rakenteilla oleville metroasemille. Vuonna 2018 käynnistetty projekti on merkittävä julkisen taiteen hanke sekä Espoon että koko valtakunnan mittakaavassa.

”Tämähän on ihan jättimäinen verrattuna niihin julkisen taiteen hankkeisiin, joita yleensä teemme. Metroon pääsee niin moni ihminen, se on aidosti kaikille mahdollinen tapa kohdata taidetta. On tärkeää tuoda ihmisten arkeen tätä kädenjälkeä”, sanoo Espoon kulttuurijohtaja Susanna Tommila.

Espoossa on hyväksytty vuosi sitten julkisen taiteen periaatteet, joissa käsitellään esimerkiksi julkisen taiteen roolia, laatuvaatimuksia ja rahoitusmalleja. Länsimetron taiteen kustannusarvio on 1,2 miljoonaa euroa.

”Länsimetron yhteydessä puhutaan promillesta hankkeen kustannuksista, ja silläkin on saatu mahtavia teoksia. Yritämme kaikin tavoin tehdä ihmisten liikkumisesta, elämästä ja arkiympäristöstä viihtyisää taiteen avulla”, Tommila kertoo.

Länsimetron kakkosvaiheen aikataulu pitää

Länsimetron kakkosvaiheen eli Matinkylän ja Kivenlahden välin rakentamisen kokonaisvalmius oli kesäkuussa jo 89 prosenttia.

Testausvaihe on alkanut yksittäisten komponenttien pistetestauksista, joista edetään vähitellen kokonaisten järjestelmien testaamiseen. Eri järjestelmiä kuuluu Länsimetroon kaikkiaan 52.

Tähän mennessä on testattu esimerkiksi varavoimakoneita ja savunpoistopuhaltimia.

Liikennöinti alkaa suunnitelmien mukaan 2023, ja Länsimetro luottaa aikataulun pitävyyteen.

”Kulkijat” asennettuna ja suojattuna Kivenlahden asemalla. Teospari muodostuu Kalle Mustosen puisista humoristisista hahmoista.

Länsimetron taidehankinnat ovat omassa mittaluokassaan myös saavuttamansa yleisön perusteella. Yhteen metrojunaan mahtuu kolmen ison raitiovaunun, kymmenen kaupunkibussin tai 300 henkilöauton verran matkustajia. Länsimetron asemilla liikkuu siis päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Taideprojektia pohjustettiin jo Länsimetron ykkösvaiheessa Tapiolassa, Keilaniemessä ja Niittykummussa. Näistä vahvimmin on noussut esiin Tapiolan metroasemalle hankittu Kim Simonssonin Emma-veistos, josta on tullut toivotunlainen Tapiolan symboli.

Suunnistusapua ja yhteistä identiteettiä

Metroasemien taiteella on monenlaisia vaikutuksia, sekä korkealentoisia että käytännöllisiä. Käytännöllisimmillään taideteokset auttavat asemien käyttäjiä suunnistamaan maan alla. Tutkimuksista tiedetään, että taide-elämykset jopa edistävät ihmisten fyysistä terveyttä.
Taide on Länsimetron arkkitehtipääsuunnittelija Hannu Mikolan mukaan oleellinen osa asemakokonaisuutta eli sitä mitä matkustajille tarjotaan kyydin lisäksi.

”Meillä on erityinen vastuu siitä, että ympäristön pitää olla korkealuokkainen ja viihtyisä. Se voi ehkä ajan oloon tarjota myös uusia näkökulmia rakenteita ja teoksia katsellessa”, sanoo Mikola.

Antti Tantun teos ”Juurtuminen” Kaitaan asemalla toukokuussa 2021.

Metroasemien taide lisää myös käyttäjien turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa paikallista identiteettiä.

”Taide peilaa asuinympäristöä ja siellä asuvia ihmisiä, mutta myös synnyttää yhteistä identiteettiä”, sanoo kulttuurijohtaja Tommila.

Taiteen on siis istuttava alueen ja sen metroaseman arkkitehtuuriin, korostaa Länsimetron viestintäjohtaja Satu Linkola.

”Kerromme näillä asemilla alueen tarinaa ja taiteen pitää sopia tähän tarinaan. Haluamme luoda viihtyisyyttä ja vau-efektiä sekä herättää tunteita – mielihyvää, ylpeyttä ja iloa”, listaa taidevalinnat tehneeseen työryhmään kuuluva Linkola.

Taidetyöryhmässä ovat olleet mukana Länsimetron Oy:n edustajien lisäksi kakkosvaiheen asemien pää- ja arkkitehtisuunnittelijat, Pilvi Kalhama Espoon modernin taiteen museo EMMAsta, kulttuurijohtaja Susanna Tommila ja taidekoordinaattorina hankkeessa toimiva kuvataiteilija Jaakko Niemelä.

Niemelän mukaan taiteilijoita alettiin valita siinä vaiheessa, kun asemien pintaratkaisut alkoivat olla selvillä.

”Arkkitehdeiltä tuli ehdotuksia taiteilijoista, työryhmä toi esiin omia ehdotuksiaan. Tavoitteena oli, että joka asemalle tulisi vähän erilaista toteutustekniikkaa. Mukaan haluttiin myös espoolaisia taiteilijoita”, kertoo Niemelä.

Ideaalitilanteessa taiteilija ja aseman rakentaminen pystyvät pelaamaan yhteen, kuvaa Hannu Mikola.

”Se puoli onkin onnistunut hienosti: kun työt on esitelty omasta kohteestaan kiinnostuneille ja vähän mustasukkaisille rakentajille, he ovat ottaneet ne hienosti vastaan ja lähteneet viemään eteenpäin”, Mikola sanoo.

Maalauksia, veistoksia, tilataidetta

Länsimetron asemat on teemoitettu lähtien alueen maanpäällisestä historiasta, nykyisyydestä tai tulevaisuudesta. Näin esimerkiksi Finnoon asemalle on poimittu luontoaiheita ja sinne on tulossa Leena Nion teos Haavekuvia, jonka aihepiiri liittyy läheiseen lintukosteikkoon.

Finnoon asemalaiturilta löytyy Leena Nion teos ”Haavekuvia”, jonka yksityiskohdat löytyvät merenrannan luonnosta.

Taidekoordinaattori Niemelän mukaan asemalle haluttiin teos 90 metriä pitkälle seinäpinnalle.

”Leena tunnetaan kerroksellisesta, abstraktia ja esittävää yhdistävästä tyylistä. Arkkitehti ehdotti teokseen leikkaustekniikkaa, jolla työ toteutettiin”, kertoo Niemelä.

Kaitaan aseman on suunnitellut sama arkkitehtitoimisto PES-arkkitehdit kuin Finnoon, ja seinäpinnat ovat samantyyppiset. Aseman taideteos on Antti Tantun Juurtuminen.

”Juurtuminen tapahtuu hitaasti, kun ihmiset muuttavat alueelle. Juuret maan alla ovat myös yksi työn ajatus. Antti on graafikko ja piirtäjä, hän alkoi tehdä graafista kuvaa, joka valaistaan sisältä päin”, Niemelä kuvaa.

Metroasema on valtava rakennus, josta vain kolmannes näkyy matkustajille. Jos vaikkapa Soukan metroasema sijoitettaisiin Helsingin Senaatintorille, se ulottuisi Tuomiokirkosta kaupungintalon yli Esplanadille. Soukan asemalla matkustajat kohtaa Taneli Rautiaisen tilataideteos Sfäärit.

”Teos on levittäytynyt laajasti, neljään eri tasoon asemalla. Siinä mennään led-valoilla tehdyn tähdenlennon läpi, siihen kuuluu valolla tehty pilviverho ja alimpana kallioleikkaus.”

Yksityiskohta Taneli Rautiaisen teoksesta ”Sfäärit” Soukan asemalla. Teoksen eri osat ulottuvat aseman eri tiloissa metrolaiturilta sisäänkäynnille asti.

Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden asemien arkkitehtisuunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto ALA, jonka töitä ovat Keilaniemen ja Aalto-yliopiston metroasemien lisäksi myös keskustakirjasto Oodi Helsingissä.

Kivenlahden pääteaseman tyyli on viileän rauhallinen, ja viileyden vastapainoksi matkustajia odottaa siellä Kalle Mustosen puinen veistos Kulkijat. Veistoksessa esiintyy kaksi humoristista abstraktia hahmoa, joille on tarkoitus järjestää nimikilpailu.

 Kivi herää eloon valon avulla

Espoonlahden asema sijoittuu suoraan kauppakeskuksen alapuolelle. Sen arkkitehtuurissa on heijasteltu ympäröiviä urheilutiloja ja -alueita.

”Arkkitehtitoimisto ALA haki teemoitusta nimenomaan uimahallista. Sain briiffauksen arkkitehtien ajatuksista, ja niistä syntyi kaksi kantavaa ideaa tunnelmasta. Jo toimeksiannossa lähtökohtana oli, että työtä lähestyttäisiin ääniajatuksella”, kuvaa taiteilija Rosenström.

Äänen käytöllä julkisessa tilassa on hänen mukaansa omat haasteensa: toistuva ääni voi olla enemmän häiritsevä kuin rauhoittava.

Niinpä Martin Ehrencronan ja Amanda Bergmanin laulu tulee pyörimään asemalla, mutta ei jatkuvasti vaan arvaamatta silloin tällöin. Myös kuoron ihmisäänillä tuottama aaltoääni tulee vuorotellen ilmestymään ja katoamaan.

”Äänen kanssa olen tehnyt paljon töitä, mutta en mitään tällaista. Olen aina käyttänyt säveltäjiä apuna, ja Espoonlahden työ on inspiroinut minua myös uusiin teoksiin.”

Asemalla oli Rosenströmin mukaan hieman kolkko tunnelma, jota hän halusi lämmittää. Heijastavan lipan yläpuolella on louhittu katto, jonne on mielekästä heijastaa valoa.

”Valon avulla leikimme stabiilin kiven kanssa, se alkaa elää ja muodostuu veden pinnaksi. Katto valaistaan maagisesti, valo ja ääni vaihtavat paikkaa, ilmestyvät ja katoavat. Näin ne, jotka käyttävät asemaa päivittäin eivät koe sitä samankaltaisena. Joka aamu kello kahdeksan asema on joko vähän erilainen tai neutraali.”

Taideteosten toteutuksessa on omat haasteensa, kun työt pitää yhdistää valtavan monitahoiseen infrastruktuuriprojektiin. Länsimetro ei ole pelkästään massiivinen rakennus- vaan myös talotekniikka- ja automaatiohanke.

Rosenströmin mukaan hänen työnsä on sujunut ihan hyvin ottaen huomioon, kuinka suuri hanke on kyseessä. Työ on tarkoitus masteroida metroaseman tilaan kesäkuussa, kun aseman muut työt ovat valmistuneet. Äänitykset ja valokuviomateriaali ovat jo valmiina.

Kuulostaa mielettömän hienolta, kommentoi kulttuurijohtaja Tommila kuullessaan Rosenströmin kuvauksen.

”Mutta siitä ei ollut epäilystäkään, kun tiesi kyseessä olevat taiteilijat.”

Teksti: Heidi Hammarsten

Artikkeli julkaistu 9.6.2021 MustReadissä.

Testaaminen etenee: seuraa etenemistä verkossa ja katso kuvia testausvaiheesta

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden testausvaihe on käynnissä. Testaaminen etenee yksittäisten laitteiden testaamisesta yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Testaamisella varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Nämä tekniset järjestelmät tekevät länsimetrosta juuri länsimetron – yhden maailman turvallisimmista ja moderneimmista metroista.

Testaus alkaa yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta edeten yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen. Rakentamisen sivulla voit testaamisen etenemistä esimerkkien myötä.

Testaaminen alkaa urakoitsijavetoisesti, ja myöhemmin Länsimetro Oy tilaajana ottaa vetovastuun testauksien etenemisestä. Urakoitsijat vastaavat pistetestauksista sekä toimintojen ja järjestelmien testauksista, kun taas suurempien kokonaisaisuuksien testaamisessa vetovastuu on Länsimetrolla. Testaaminen etenee asemakohtaisesti niin, että testaamiseen sidotut henkilöresurssit voivat siirtyä suunnitellusti asemalta toiselle.

Testausvaiheeseen voit kurkistaa kuvapankissa (Flickr) olevien kuviemme kautta.

Espoonlahden metroasemalla testataan varavoimakonetta 22.6.2021

Espoonlahden metroasemalla testataan varavoimakoneen toimintaa tiistaina 22.6.2021 klo 8-15. Testauksesta voi aiheutua ympäristöön hajuhaittaa ja mahdollisesti hieman melua. Testauksella varmistetaan, että varavoimakone toimii suunnitellusti.

Jokaiselle uudelle metroasemalle ja Sammalvuoren varikolle tulee varavoimakone. Yhteensä varavoimakoneita asennetaan Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle kuusi kappaletta. Varavoimakone käynnistyy automaattisesti muutamien sekuntien viiveellä, jos aseman talotekniikkaa palvelevat muuntajat jäävät ilman sähkönsyöttöä vian tai muun esim. valtakunnallisen sähkökatkon takia. Varavoimakoneen teho on 500 kilowattia. Tehot riittävät metroaseman turvallisuuden kannalta keskeisten toimintojen pyörittämiseen kuten esimerkiksi riittävään valaistukseen, äänentoistoon, evakuointihissin käyttöön ja kulunvalvontaan. Varavoimakone varmistaa metroaseman turvallisen käytön sähkökatkon sattuessa ja turvaa ihmisten poistumisen metroasemalta.

Lue lisää käynnissä olevasta testausvaiheesta ja töiden etenemisestä.

Lisätietoja

Espoonlahden urakoitsijan, SRV Rakennus Oy:n 24/7-puhelin: 040 623 3000

Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13): 050 377 3700

Kooste Länsimetro Oy:n hallituksen kokouksesta 27.5.2021

Projektijohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen ja kustannusseurannan tilannekatsauksen tilannehuoneen seurantanäkymän kautta. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman riskiarvioidun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Liikenteen osuudella arvioidaan voivan alkaa 2023 aikana. Koeajot alkavat ratakalustolla kesäkuussa ja alkusyksystä metrojunilla. Testaaminen etenee suunnitellusti.

Kaitaan aseman rakennuttajapäällikkö esitteli Kaitaan aseman kuvien kautta. Työmaavierailut eivät koronarajoitusten takia ole mahdollisia. (Valokuvakierros: kaitaa_työmaatilanne_toukokuu2021)

Länsimetro Oy:n talousjohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden kustannusseurannan sekä hankintapäätösbudjetin. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman kustannusarvion mukaisesti. (Länsimetro Oy:n tilinpäätös on julkaistu osana Espoon kaupungin tilinpäätöstä.  Lisätietoja: Talous | Länsimetro (lansimetro.fi))

Seuraava hallituksen kokous on 24.6.2021.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

 

Kulkijat-veistospari Kivenlahdessa on nyt valmis!

Jokaiselle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalle tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Asemille tulee taidetta eri muodoissa: valoa, ääntä, maalauksia ja kuvanveistoa.

Kalle Mustosen veistospari ”Kulkijat” on pääteaseman Kivenlahden taideteos. Veistoksen asennus asemalaiturille alkoi maaliskuussa 2021, ja toukokuun lopulla pidetyssä katselmuksessa se todettiin valmiiksi. Näin monivaiheinen työ tuli päätökseen. Mustonen aloitti Kulkijoiden luonnostelun syksyllä 2018, jonka jälkeen hän teki teoksen pienoismallin ja työpiirustukset. Täyskokoisen veistosparin valmistamisen hän aloitti lokakuussa 2019, joten 17 kuukauden mittainen matka huipentui toukokuun katselmukseen. Syksyllä 2021 teokselle järjestetään nimikilpailu.

Pääteaseman maamerkin muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa puista hahmoja. Humoristiset hahmot juoksevat metrolaiturin keskiosassa. Hahmot ovat sympaattisia ja kestävät aikaa. Puinen ja lämmin teos on vastakohta Kivenlahden metroaseman vaaleudelle. Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ALA-Architects.

Havainnekuva Kivenlahden metroaseman asemalaiturille tulevista oransseista veistoksista. Teoksen nimi on Kulkijat. Taiteilija on Kalle Mustonen. Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, puista humoristista hahmoa
Havainnekuva Kulkijoista syksy 2018. Kuva: K. Mustonen.

 

Kulkijoiden osat valmiina ennen pintakäsittelyä kuljetettavaksi Kivenlahteen. Kuva: K. Mustonen
Rakennustöiden loppuunsaattamisen ja testaamisen ajaksi Kivenlahden metroaseman asemalaiturilla oleva Kulkijat-veistospari on suojattu. Kuva: P. Littu.

Myös muita metroasemille tulevia taideteoksia viimeistellään.  Tutustu metroasemille tulevaan taiteeseen.