Uutiset

Kaitaan koulun oppilaiden lempipaikat esillä metroasemalla

23.10.2026

Kaitaan koulun kahdeksannen luokan kuvataidepainotteisen ryhmän Lempipaikkani-näyttely on esillä Kaitaan metroaseman yhteisöllisessä näyttelyvitriinissä. Ensimmäisen ryhmän teokset ovat esillä 6.11.2026 saakka, minkä jälkeen toisen ryhmän teokset ovat esillä kahden viikon ajan.

Oppilaat ovat maalanneet akvarellitekniikalla omia lempipaikkojaan. Tehtävässä oppilaat pohtivat, missä paikassa on mukava olla ja milloin paikka on parhaimmillaan. Maalaukset on toteutettu oman mielikuvan pohjalta, ja työskentelyssä on harjoiteltu akvarellimaalaus-tekniikkaa ja värien kerrostamista.

Kaitaan yhteisöllisessä näyttelyvitriinissä muun muassa lapset ja nuoret saavat omia töitään näkyville kaikille avoimeen kaupunkitilaan. Se on pieni konkreettinen esimerkki siitä, miten Espoon tavoite olla lasten ja nuorten pääkaupunki voi näkyä myös kaupunkiympäristössä. Espoo-tarinan 2025–2029 keskeisenä tavoitteena on tukea lasten ja nuorten mahdollisuuksia ja arkea.

Näyttelyvitriini sijaitsee Kaitaan metroaseman sisäänkäynnin katutasossa osoitteessa Kaitaantie 14. Vitriini sijaitsee maksualueen ulkopuolella.

Yhteisöllinen näyttelyvitriini tuo paikallista tekemistä metroasemalle

Kaitaan metroaseman yhteisöllinen näyttelyvitriini on tarkoitettu asemaympäristön toimijoi-den, kuten koulujen, päiväkotien ja harrastusporukoiden näyttelytilaksi. Toiminta alkoi maaliskuussa 2025, ja tavoitteena on elävöittää asemaympäristöä yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

Oletko kiinnostunut näyttelystä?

Kevään 2027 näyttelysuunnitelmat ja aikataulutus ovat parhaillaan käynnissä. Ota rohkeasti yhteyttä.

Koosteet hallituksen kokouksista Q3/2026

19.10.2026

Hallituksen kokous 27.8.2026

Kokouksen alussa käsiteltiin päätösasioita.

Hallitus hyväksyi metroradan profilointipalvelun hankinnan ja valitsi palveluntuottajaksi Schweerbau GmbH Co. KG:n. Metroradan kuntoa ylläpidetään säännöllisillä profilointihionnoilla. Hankinnalla varmistetaan radan pitkäjänteinen kunnossapito ja ylläpidetään matkustusmukavuutta.

Hallitus hyväksyi myös metron sähkö- ja teletöiden puitejärjestelyn. Sopimuskumppaneiksi valittiin Oy Sähkö-Vendelin Ab, Amplit Oy, ISS Palvelut Oy ja NRC Group Finland Oy. Tarjouskilpailusta suljettiin pois kolme tarjoajaa, jotka eivät täyttäneet soveltuvuusvaatimuksia. Puitejärjestelyn avulla varmistetaan metron teknisten järjestelmien luotettava ylläpito koko sopimuskauden ajan.

Ajankohtaisissa asioissa hallitukselle esiteltiin Kivenlahden metroaseman läntisen sisäänkäynnin valmistelua sekä tarkentuneita kustannusarvioita ja aikatauluja. Hallitus sai myös katsauksen Kivenlahden yhteisväestönsuojan rakentamisen etenemiseen. Hankkeet parantavat metron saavutettavuutta ja tukevat alueen kehittymistä.

Lisäksi hallitukselle esiteltiin vuonna 2026 toteutettuja energiatehokkuusinvestointeja sekä Keilaniemessä ja Tapiolassa toteutettuja paloturvallisuushankkeita. Aiheista voi lukea lisää ”Metroasemien energiakulutusta vähennetään suunnitelmallisesti” sekä Keilaniemen huoltotyöt huhti-lokakuussa ja Tapiolan paloilmaisinhuollot 29.6.–16.8.

Hallitus sai tilannekatsaukset Metka-hankkeen (Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen) markkinaoikeusasioihin sekä Siemens-oikeudenkäyntiin.

Hallitukselle esiteltiin Länsimetro Oy:n vuoden 2026 tavoitteiden tilanne. Vuodelle 2026 asetetut tavoitteet etenevät pääosin suunnitellusti. Vuoden 2027 tavoitteiden valmistelu on käynnissä, ja niissä painottuvat omaisuuden elinkaaren hallinta, kustannustehokkuus, matkustajakokemus, turvallisuus ja vastuullisuus.

Länsimetron strategia vuosille 2026–2029 on täydentynyt yhtiön arvoilla, jotka ovat arvostus, luotettavuus ja vaikuttavuus. Arvot ohjaavat yhtiön toimintakulttuuria sekä yhteistyötä henkilöstön, kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa.

Seuraava kokous on 24.9.2026.

Hallituksen kokous 24.9.2026

Kokouksen alussa käsiteltiin päätösasiat.

Hallitus hyväksyi kiinteistöjen ylläpitosiivouksen hankinnan ja valitsi Länsimetron palveluntuottajaksi Palmia Oy:n. Hankinnalla varmistetaan metroasemien ja muiden kiinteistöjen laadukas ylläpitosiivous sekä kustannustehokas palvelutuotanto koko sopimuskauden ajan.

Hallitus päivitti yhtiön sisäisiä hankintavaltuuksia. Muutokset selkeyttävät vastuita ja tukevat sujuvaa päätöksentekoa.

Länsimetron ja Kaupunkiliikenteen välinen yhteistyösopimus määrittää metroinfran hallinnointiin, ylläpitoon ja kunnossapitoon liittyvät vastuut ja palvelut. Vuonna 2022 voimaan tullut sopimuskausi päättyy keväällä 2027, ja Länsimetro valmistautuu jo seuraavaan sopimuskauteen. Tavoitteena on selkeämpi vastuunjako, parempi kustannusten hallinta, sujuvammat toimintamallit sekä parempi näkyvyys palveluiden toteuttamiseen.

Ajankohtaisissa asioissa hallitukselle esiteltiin katsaukset Keilaniemen aseman paloturvallisuushankkeeseen, Finnoon aseman Meritien sisäänkäynnin uuden kulkuyhteyden käyttöönottoon sekä Kivenlahden aseman läntisen sisäänkäynnin valmisteluun.

Hallitukselle esiteltiin katsaus Espoon kaupungin talousarvion valmisteluun vuosille 2027–2036. Metroinfran ylläpitokustannusten ennakoidaan kasvavan tulevina vuosina infran ikääntyessä ja peruskorjaustarpeiden lisääntyessä. Tämä korostaa pitkäjänteisen kunnossapidon ja investointisuunnittelun merkitystä.

Hallitus sai katsauksen Länsimetron omistaman kriittisen tiedon hallintaan. Keskustelussa käsiteltiin metroinfrastruktuuriin liittyvien tietojen suojaamista, tiedon luokittelua, käyttöoikeuksien hallintaa sekä muuttuvan sääntelyn asettamia vaatimuksia. Tavoitteena on varmistaa tietojen turvallinen käsittely ja asianmukainen suojaaminen.

Hallitus sai tilannekatsauksen METKA-hankkeeseen (Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen). Hanke etenee pääosin suunnitellusti, vaikka siihen liittyviä hyvitysmaksuvaatimuksia käsitellään edelleen markkinaoikeudessa. Hallitukselle esiteltiin myös hankkeen aikataulu-, kustannus- ja riskitilannetta sekä metrojärjestelmän tulevaa kehittämistä.

Hallitukselle esiteltiin omistamisen puolivuotiskatsaus. Vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon aikana Länsimetron infrasta ei aiheutunut yhtään liikennehäiriötä. Määräaikaishuollot toteutuivat erittäin hyvin, ja kunnossapidon ja viankorjauksen suorituskyky säilyi korkealla tasolla.

Hallitus sai katsauksen heinäkuussa länsimetron alueella ilmenneisiin sähkönjakeluhäiriöihin. Häiriöiden todettiin johtuneen ulkoisen sähköverkon tapahtumista, eikä Länsimetron omassa infrastruktuurissa havaittu puutteita, jotka olisivat pahentaneet häiriötilanteita. Palautumista vastaavista häiriöistä kehitetään edelleen, jotta palautuminen voidaan toteuttaa mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti.

Seuraava kokous on 29.10.2026.

Lisätietoja
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Länsimetro Oy toimitusjohtaja Matias Johansson, puh. 040 590 0313

Metroasemien energiankulutusta vähennetään suunnitelmallisesti

8.10.2026

Länsimetron asemakiinteistöjen merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät energiankäytöstä. Länsimetro-osuuteen kuuluu 13 metroasemaa, jotka ovat käytössä suuren osan vuorokaudesta. Asemien toiminta edellyttää muun muassa ilmanvaihtoa, valaistusta ja erilaisten teknisten järjestelmien käyttöä.

Vuonna 2025 asemakiinteistöt kuluttivat sähköä noin 24 000 megawattituntia (MWh) ja kaukolämpöä noin 14 000 MWh. Energiankulutuksesta aiheutui noin 3 650 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Päästölaskenta perustuu yleisesti käytettyihin päästökertoimiin, joiden avulla energiankulutuksesta voidaan arvioida syntyviä päästöjä. Tarkastelussa on huomioitu sekä asemien omasta energiankäytöstä että ostetusta energiasta aiheutuvat päästöt.

Energiankulutuksen vähentämiseksi Länsimetro kehittää asemakiinteistöjen energiatehokkuutta suunnitelmallisesti. Keskeisiä keinoja ovat ilmanvaihdon ja teknisten järjestelmien optimointi sekä asemilla syntyvän hukkalämmön hyödyntäminen.

Keilaniemen kokemukset tukena uusille energiatehokkuustoimenpiteille

Keilaniemen metroasemalla toteutettiin syksyllä 2024 energiansäästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikutuksista saatiin vuonna 2025 ensimmäisen kokonaisen vuoden seurantatiedot.

Aseman lämmönkulutus väheni vuoden aikana 258 MWh, mikä vastaa noin 14 100 euron vuosisäästöä. Lämmönsäästön tavoitteena oli 374 MWh. Ilmanvaihdon optimointi toteutettiin ensimmäisenä vuonna varovaisesti, jotta asemalle löydettiin toimivat asetusarvot, ja optimointia on jatkettu vuonna 2026.

Sähkönkulutus puolestaan väheni 155 MWh, mikä vastaa noin 20 600 euron vuosisäästöä. Sähköenergian säästö ylitti sille asetetun 102 MWh laskennallisen tavoitteen.

Keilaniemen tulokset ovat toimineet vertailupohjana, kun vastaavia ratkaisuja on suunniteltu ja toteutettu muille metroasemille.

Keilaniemen metroasemalla toteutetut energiatehokkuustoimenpiteet näkyivät jo vuoden 2025 tuloksissa: lämmönkulutus väheni 258 MWh ja sähkönkulutus 155 MWh vuodessa. Kuva: Timo Kauppila/Indav.

Ilmanvaihtoa optimoitiin kolmella asemalla

Kuluvana vuonna 2026 energiatehokkuustoimenpiteitä on toteutettu Lauttasaaren, Tapiolan ja Niittykummun metroasemilla. Asemilla on muutettu ilmanvaihtokoneiden ohjaustapoja sekä optimoitu niiden käyttöaikoja ja asetusarvoja.

Ilmanvaihto on yksi metroasemien suurimmista energiankäyttäjistä. Sen toiminnan optimointi vaikuttaa sekä sähkön että lämmön kulutukseen. Tavoitteena on vähentää energiankulutusta siten, että asemien olosuhteet ja teknisten järjestelmien toiminta säilyvät tarkoituksenmukaisina. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan osana asemien jatkuvaa energiankulutuksen seurantaa.

Jäähdytyksessä syntyvää lämpöä otetaan talteen

Tapiolaan ja Keilaniemeen on asennettu myös laitteistoja, joiden avulla jäähdytysjärjestelmissä syntyvää lauhde-energiaa hyödynnetään kiinteistöjen lämmityksessä. Energia otetaan talteen lämpöpumpuilla ja käytetään kaukolämmön rinnalla. Tavoitteena on vähentää ostettavan kaukolämmön määrää.

Tavoitteena kymmenen prosentin vähennys energiankulutuksessa

Länsimetro on liittynyt vuosien 2026–2035 energiatehokkuussopimukseen ja sitoutunut vähentämään energiankulutustaan 10 prosenttia vuoden 2035 loppuun mennessä. Metroasemilla toteutettavat toimenpiteet tukevat tavoitteen saavuttamista.

Energiankulutuksen seuranta jatkuu kaikilla asemilla. Pidemmältä ajalta kertyvän seurantatiedon perusteella toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan, järjestelmien asetuksia tarkennetaan ja toimiviksi todettuja ratkaisuja voidaan hyödyntää myös muissa kohteissa.

Ilmoitus Aalto-yliopiston metroasemalla 19.-20.10.2026 välisenä yönä suoritettavasta yhteiskäyttökokeesta

6.10.2026

Aalto-yliopiston metroasemalla ja -radalla suoritetaan viranomaisten edellyttämiä säännöllisesti suoritettavia turvajärjestelmien testejä metroliikenteen päättymisen jälkeen. Testauksen yhteydessä käynnistetään mm. aseman savunpoistopuhaltimet sekä aseman evakuointikuulutus- ja paloilmoitusjärjestelmät. Testaus suoritetaan yöaikaan 19.10.2026 kello 24 ja 20.10.2026 5.00 välisenä aikana.

Testauksen yhteydessä saattaa aiheutuu melua, joka voi kantautua myös Aalto-yliopiston metroaseman lähialueen kiinteistöihin. Testaus kestää maksimissaan yöaikaan 5 tuntia ja sen yhteydessä tarkastetaan turvajärjestelmien suunnitelman mukainen yhteistoiminta. Testauksella ei ole vaikutusta metron matkustajaliikenteeseen.

Pahoittelemme testauksesta mahdollisesti syntyvää meluhaittaa.

Valokuvanäyttely Kaitaan koulun eläimistä Kaitaan asemalla

1.10.2026

Valokuvanäyttely Kaitaan koulun eläimistä on esillä Kaitaan metroaseman yhteisöllisessä näyttelyvitriinissä lokakuussa. Valokuvat ovat koulun oppilaiden ottamia.

Kaitaan koulun erikoisuus on eläinavusteinen pedagogiikka. Eläinavusteinen pedagogiikka tukee oppimista, keskittymistä, ryhmäytymistä ja käyttäytymistä. Eläimet tuovat iloa koulupäiviin ja vähentävät stressiä.  Koulussa on koulukoiria, lisko, hamsteri, käärme, akvaario, sirkkoja ja toukkia. Lisäksi koulussa vierailee poneja ja Kennelliiton kaverikoiria.

Näyttelyvitriini sijaitsee Kaitaan metroaseman sisäänkäynnin katutasossa. Vitriini sijaitsee maksualueen ulkopuolella. Maksualue alkaa leimauslaitteilta eteenpäin, jolloin voimassa oleva matkalippu on oltava aina.

Länsimetrolla om ollut keväästä 2025 yhteisöllinen näyttelyvitriini Kaitaan metroaseman sisäänkäynnillä (Kaitaantie 14). Vitriini on tarkoitettu asemaympäristön toimijoiden – kuten koulujen, päiväkotien ja harrastusporukoiden – näyttelytilaksi. Tavoitteena on elävöittää asematiloja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Lue lisää yhteisöllisestä näyttelyvitriinistä.

Ilmoitus Keilaniemen metroasemalla 5.–6.10.2026 välisenä yönä suoritettavasta yhteiskäyttökokeesta – mahdollisia meluhaittoja

22.9.2026

Keilaniemen metroasemalla ja -radalla suoritetaan viranomaisten edellyttämiä säännöllisesti suoritettavia turvajärjestelmien testejä metroliikenteen päättymisen jälkeen.

Testauksen yhteydessä käynnistetään mm. aseman savunpoistopuhaltimet sekä aseman evakuointikuulutus- ja paloilmoitusjärjestelmät.

Testaus suoritetaan yöaikaan 05.10.2026 kello 24 ja 06.10.2026 05.00 välisenä aikana.

Testauksen yhteydessä saattaa aiheutuu melua, joka voi kantautua myös Keilaniemen metroaseman lähialueen kiinteistöihin. Melua aiheuttaa eniten savunpoistopuhaltimien testaus täydellä teholla, joka kestää arviolta noin 5 minuuttia yhden kerran yön aikana. Tämä noin 5 minuutin jakso pyritään ajoittamaan testin alkuun.

Testaus kestää maksimissaan yöaikaan 5 tuntia ja sen yhteydessä tarkastetaan turvajärjestelmien suunnitelman mukainen yhteistoiminta. Testauksella ei ole vaikutusta metron matkustajaliikenteeseen.

Pahoittelemme testauksesta mahdollisesti syntyvää meluhaittaa.

Finnoon metroaseman Meritien sisäänkäynnille avautuu uusi kulkureitti 1.10.

15.9.2026

Uutista päivitetty 28.9.2026: Bussipysäkki Finnoo (M), laituri 21, siirtyy uuteen sijaintiin Meritiellä vasta lokakuun lopussa, ei 1.10.2026 kuten 15.9. uutisessa kerrottiin. Lisätietoja HSL:n sivuilta.

Finnoossa Meritien rakennusurakan yhteydessä katualue nostettiin lopulliseen korkeuteensa. Finnoon metroaseman Meritien sisäänkäyntirakennuksen toisessa kerroksessa sijaitseva A-sisäänkäynti otetaan käyttöön torstaina 1.10.2026.

Uusi kulkureitti sijaitsee samassa sisäänkäyntirakennuksessa kuin nykyinen alemman kerroksen B-sisäänkäynti. A-sisäänkäynniltä on suora yhteys Meritienaukion ylätasolle ja Meritien bussipysäkeille. Rakennuksen alemmasta kerroksesta pääsee Meritienaukion alatasolle Syvänsalmenkadun suuntaan. Aukion alatasolla sijaitsee pyöräpysäköintialue.

Uusi kulkuyhteys sujuvoittaa matkustajien kulkemista metroon erityisesti Meritien bussipysäkkien suunnasta. Meritien bussipysäkki (Finnoo (M), laituri 22) siirtyy Hylkeenpyytäjäntien ja Hyljemäenportin risteyksestä metroaseman A-sisäänkäynnin läheisyyteen Meritienaukion ylätasolle. Meritien Matinkylän suuntaan kulkevien bussien pysäkki (Finnoo (M), laituri 21) siirtyy A-sisäänkäynnin läheisyyteen Meritienaukion ylätasolle arviolta lokakuun lopussa. Muutos lyhentää kävelymatkaa bussin ja metroaseman välillä.

 

Finnoon Meritien sisäänkäynnillä avautuu uusi kulkuyhteys torstaina 1.10.2026. Sisään-käynnin viimeistelytyöt sekä Meritien katu-urakan työt jatkuvat syyskuun loppuun saakka, minkä jälkeen metroaseman uusi kulkureitti voidaan ottaa käyttöön. Kuva: Länsimetro.

Sisäänkäynnillä viimeistelytöitä ennen käyttöönottoa

Ennen metroaseman uuden kulkureitin avaamista Finnoon metroaseman Meritien sisäänkäynnillä on purettu väliaikaisia rakenteita sekä päivitetty opasteita.

– Meritien sisäänkäynnin toinen kulkuyhteys toteutettiin lähes valmiiksi jo metroasemaa rakennettaessa, jotta se voidaan ottaa käyttöön alueen rakentamisen edetessä ja matkustajamäärien kasvaessa, kertoo rakentamisjohtaja Janne Tuoma Länsimetrosta.

Meritien rakennusurakan työt jatkuvat syyskuun loppuun saakka. Lisätietoa Meritien valmistumisesta ja 1.10. klo 17.00 järjestettävistä Meritien avajaisista Espoon kaupungin sivuilta.

Ilmoitus Koivusaaren metroasemalla 7.–8.9.2026 välisenä yönä suoritettavasta yhteiskäyttökokeesta

26.8.2026

Koivusaaren metroasemalla ja -radalla suoritetaan viranomaisten edellyttämiä säännöllisesti suoritettavia turvajärjestelmien testejä metroliikenteen päättymisen jälkeen. Testauksen yhteydessä käynnistetään mm. aseman savunpoistopuhaltimet sekä aseman evakuointikuulutus- ja paloilmoitusjärjestelmät.

Testaus suoritetaan yöaikaan 7.9.2026 kello 24 ja 8.9.2026 05.00 välisenä aikana.

Testauksen yhteydessä saattaa aiheutuu melua, joka voi kantautua myös Koivusaaren metroaseman lähialueen kiinteistöihin. Melua aiheuttaa eniten savunpoistopuhaltimien testaus täydellä teholla, joka kestää arviolta noin 5 minuuttia yhden kerran yön aikana. Tämä noin 5 minuutin jakso pyritään ajoittamaan testin alkuun.

Testaus kestää maksimissaan yöaikaan 5 tuntia ja sen yhteydessä tarkastetaan turvajärjestelmien suunnitelman mukainen yhteistoiminta. Testauksella ei ole vaikutusta metron matkustajaliikenteeseen.

Pahoittelemme testauksesta mahdollisesti syntyvää meluhaittaa.

Asiantuntija tarinoiden takana

24.8.2026

Viestintäpäällikkö Marianne Partanen on haastatellut Länsimetron asiantuntijoita. Asiantuntijatarinoiden tavoitteena on tehdä näkyväksi metroinfran omistajan työtä ja tuoda esiin ihmisiä teknisten ratkaisujen ja mittavan infrakokonaisuuden takaa. Tämän jutun kohdalla roolit menevät hetkeksi sekaisin. Tällä kertaa ääneen pääsee asiantuntija-artikkeleiden kirjoittaja itse.

Kuka olen? Mitä teen Länsimetrossa?

Olen Marianne Partanen ja työskentelen Länsimetron viestintäpäällikkönä.

Aloitin Länsimetro-projektin viestintäasiantuntijana asukasviestinnän parissa. Mittavan rakennushankkeen jälkeen viestintätyön luonne on muuttunut yhdessä organisaation kanssa.

Pienessä asiantuntijaorganisaatiossa työni on nykyisin hyvin monipuolista. Teen viestintäsisältöjä, kuten näitä asiantuntijajuttuja, ja suunnittelen laajemmin viestinnällisiä kokonaisuuksia. Lisäksi työskentelen asemien elävöittämisen parissa. Tässä kokonaisuudessa teen yhteistyötä eri toimijoiden kanssa esimerkiksi kaupungin kulttuuritoimijoiden, kasvatuksen ja koulutuksen toimijoiden sekä kestävän kehityksen parissa toimivien tahojen kanssa.

Mikä on suosikkiasemani?

Nostan suosikikseni Kaitaan aseman, koska samaistun metroaseman tarinaan. Asemalla olevan Antti Tantun taideteoksen nimi ”Juurtuminen” viittaa paikoilleen asettumiseen ja asuinympäristön muuttumiseen tutuksi. Juurtuminen ei tapahdu hetkessä: tarvitaan aikaa, elämäntapahtumia ja kanssaihmisiä. Kaikkien asemien arkkitehtuurissa ja taideteoksissa on piirteitä asemaympäristöistä. Ensimmäisinä länsimetro-vuosinani pääsin sukeltamaan näiden tarinoiden maailmaan, ja opin katsomaan metroympäristöjä uusin silmin.

Tutustu metroasemiin ja niiden tarinoihin.

Mikä on työssäni parasta?

Työssäni parasta on tehtäväkentän laajuus. Alkuvuoden aikana olen ollut mukana tukemassa vastuullisuus- ja strategiatyötä sekä pyörien liityntäpysäköinnin kehittämistä. Monipuolinen työnkuva tarjoaa jatkuvasti mahdollisuuksia oppia uutta ja tarkastella metroa ja infraa eri näkökulmista. Tämä auttaa myös hahmottamaan, miten viestintä tukee organisaation tavoitteita eri tasoilla.

Pienessä organisaatiossa arvostetaan halua tarttua tehtäviin myös oman tontin ulkopuolelta. Tämä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden perehtyä erilaisiin teemoihin ja oppia jatkuvasti uutta.

Mitä olen oppinut Länsimetron asiantuntijoista?

Asiantuntijatarinoiden myötä minulle on kirkastunut, kuinka vahvaa ja ainutlaatuista osaamista Länsimetrossa on. Toimimme Suomessa harvinaisella tehtäväkentällä – maanalaisen metroinfran omistajana ja kehittäjänä.

Ihmisten tarinoiden kautta hyvin tekninen käsite, metroinfran omistaminen, on avautunut konkreettiseksi: millaisia työtehtäviä siihen kuuluu ja kuinka monenlaista asiantuntijuutta se vaatii. Eri alojen osaajat tarkastelevat samaa metroinfraa eri näkökulmista, ja nämä keskustelut ovat syventäneet omaa ymmärrystäni metrosta kokonaisuutena.

On ollut erityisen antoisaa linkittää yksittäisten asiantuntijoiden työ osaksi laajempaa kokonaisuutta – ja samalla tehdä näkyväksi työtä, joka usein jää matkustajille ja suurelle yleisölle näkymättömäksi.

Millainen on viestinnän rooli infraa omistavassa organisaatiossa?

Viestinnän tehtävä infraorganisaatiossa on ennen kaikkea tehdä monimutkaisesta ymmärrettävää. Infra ei ole vain teknisiä ratkaisuja ja investointilukuja, vaan sillä on suora vaikutus ihmisten arkeen. Kun ratkaisuja ja niiden hyötyjä pystytään kuvaamaan selkeästi, myös suurten investointien merkitys avautuu laajemmalle yleisölle.

Mikä työssäni on haastavinta?

Länsimetron työ on luonteeltaan hyvin teknistä, ja insinöörimäinen ajattelu on organisaatiossa vahvasti läsnä. Itselläni ei ole insinööritaustaa, vaan tarkastelen asioita usein myös arkisesti ihmisten ja käyttäjien näkökulmasta: mitä hyötyä teknisestä ratkaisusta on metromatkustajalle tai investoinnista kaupunkilaiselle.

Eri ajattelutapojen yhteensovittaminen on välillä ollut haastavaa, mutta samalla äärimmäisen opettavaista. Uskon, että infra-alalla tarvitaan entistä enemmän kykyä puhua asioista myös maallikolle ymmärrettävällä tavalla – jotta ala koetaan merkityksellisenä ja houkuttelevana.

OAF x ESPOO: TOIVO-näyttely Espoonlahden, Tapiolan ja Aalto-yliopiston metroasemilla 21.8.-21.9.2026

20.8.2026

Espoonlahden, Tapiolan ja Aalto-yliopiston metroasemilla on esillä Outsider Art Festivaalin (OAF) Toivo-näyttely 21.8.–21.9.2026.  Näyttely tuo kolmen taiteilijan teoksia osaksi matkustajien arkea metroasemille.

Toivo-näyttelyn teokset ovat nähtävillä seuraavilla asemilla 21.9. saakka

Espoonlahden asemalla Juha Pesosen teokset

  • Mieleni marjoja ja hedelmiä, 2025. Paperi, akryyli ja puuväri.
  • Onnellinen oliotaivas, 2026. Paperi, tussi ja puuväri.
  • Suurvulkaani tahtoo vain rakastaa, 2020. Paperi, tussi, puuväri ja akryyli.

Teokset sijaitsevat Espoonlahden asemalla kauppakeskustasolla aseman itäpäässä (sisäänkäynnit A-B). Teokset sijaitsevat maksualueella. Maksualue alkaa matkalippujen leimauslaitteelta, ja alueella tulee olla voimassa oleva matkalippu. Teokset on nähtävissä maksualueen ulkopuoleltakin.

Tapiolan asemalla Riina Noron teokset

  • Iso Pöö, 2019. Sekatekniikka levylle.
  • Mitä sie teit heinäkuussa 95?, 2021. Sekatekniikka paperille.

Teokset sijaitsevat bussiterminaalitasolla aseman länsipäässä, Länsituulen ja bussilaiturien 1-7 puolelle.

Aalto-yliopiston asemalla Mikael Valjakan teokset

  • Hyeena, 2021. Linokaiverrus.
  • Kissat, 2018.
  • Porot, 2018. Linokaiverrus.
  • Mammutti, 2021. Linokaiverrus.
  • Mursu, 2022. Linokaiverrus.
  • Muurahaiskävyt, 2020. Linokaiverrus.
  • Myskihärkä, 2019. Linokaiverrus.
  • Hevoset, 2018. Linokaiverrus.
  • Siilit, 2019. Linokaiverrus.

Teokset sijaitsevat Tietotien puoleisen sisäänkäynnin (sisäänkäynti B) välitason käytävällä. Teokset sijaitsevat maksualueella, jossa tulee olla voimassa oleva matkalippu.

Kuvat näyttelystä: M. Partanen, Länsimetro.

Lisätietoa TOIVO-näyttelystä ja taiteilijoista OAF-festivaalin sivuilla.

OAF-festivaali metroasemilla jo toisen kerran

OAF-festivaaliin kuuluva näyttely toteutetaan nyt toista kertaa metroasemilla. Ensimmäinen näyttely järjestettiin vuonna 2025. Näyttely on toteutettu yhteistyössä OAF-festivaalin, Espoon kulttuuripalveluiden ja Länsimetron kanssa. OAF x ESPOO -avajaisia vietetään perjantaina 21.8.2026 klo 15–19 Espoon modernin taiteen museossa. Lisätietoa OAF x EMMA -avajaisista OAF:n sivuilta.

Outsider Art Festival (OAF) on Helsingissä ja Espoossa järjestettävä monialainen taidefestivaali, joka juhlistaa yhdenvertaisuutta ja antaa äänen outsider-taiteen tekijöille. Festivaalin ohjelmistossa on musiikkia, kuvataidetta, esittävää taidetta, elokuvia ja kirjallisuutta. Festivaalin tuotannosta vastaa Pertin Valinta, Pertti Kurikan Nimipäivät -bändin perustama outsider-taiteen tuotantoyhtiö.

Taide osana metroasemia

Metroasemat toimivat paitsi liikenteen solmukohtina myös kaupunkitilaan sijoittuvina taideympäristöinä. 13 länsimetro-osuuden metroasemaa ovat arkkitehtuurisesti ainutlaatuisia. Ne ilmentävät asemaa ympäröiviä kaupungin osia ja niiden identiteettiä.

Kahdeksalla länsimetro-osuuden asemalla on taidetta osana asema-arkkitehtuuria. Teokset vaihtelevat veistoksista valo- ja äänitaiteeseen sekä laajoihin, koko seinän peittäviin kokonaisuuksiin.

  • Kivenlahti: Kalle Mustosen veistospari ”Kulkijat”
  • Espoonlahti: Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos ”Varjot veden pinnalla”
  • Soukka: Taneli Rautiaisen tilataideteos ”Sfäärit”
  • Kaitaa: Antti Tantun graafinen teos ”Juurtuminen”
  • Finnoo: Leena Nion figuratiivinen teos ”Haavekuvia”
  • Niittykumpu: Mari Rantasen teos “Lived Space in Color”
  • Tapiola: Kim Simonssonin teos ”Emma jättää jäljen”
  • Keilaniemi: Grönlund & Nisusen teos ”Light Weave”

Lisätietoja asemataiteesta.