Kooste Länsimetron hallituksen kokouksesta 26.3.2020

Hallitukselle esiteltiin Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen tilannekatsaus. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

Hallitukselle esiteltiin Länsimetron toimet projektissa koronavirusepidemiaan liittyen. Toistaiseksi rakennustyöt jatkuvat Matinkylä-Kivenlahti-osuudella suunnitellusti. Länsimetro Oy seuraa jatkuvasti erityisesti Espoon kaupungin, maan hallituksen, sekä muiden sidosryhmien ohjeistuksia. Yhteisiä big roomin henkilöstöä koskevia suosituksia on annettu ja pääosa projektin henkilöstöstä on siirtynyt etätöihin. Länsimetro Oy korostaa jokaisen työntekijän vastuuta projektin ja töiden etenemisestä näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Hallitus hyväksyi yhtiön 2019 tilinpäätöksen. Tilinpäätös esitetään kokonaisuudessaan osana Espoon konserniraportointia.

Hallitus hyväksyi hankintapäätöksen Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen kääntölaitteista. Kääntölaitteet hankitaan Vossloh Cofiger Finland Oy:ltä. Kääntölaite on olennainen osa vaihdetta ja kääntää vaihdetta radalla. Kääntölaite kiinnitetään vaihteeseen, jonka jälkeen vaihde tuodaan työmaalle kokonaisena. Kyseisen tyyppisiä kääntölaitteita on tällä hetkellä käytössä kantametrossa ja Länsimetron Ruoholahti-Matinkylän osuudella. Asennuksen tekee päällysrakenneurakoitsija. Urakan arvo on 890 000 euroa.

Hallitukselle esiteltiin Koivusaaren metroaseman laituritason lattiankorjauksen tilannekatsaus.

Seuraava hallituksen kokous on 23.4.2020.

Lisätietoja:
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086
Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

 

 

Varautuminen koronavirukseen (COVID-19)

Seuraamme Länsimetro Oy:ssä ja Matinkylä-Kivenlahti-projektissa viranomaisten antamia koronavirusohjeita ja suosituksia tarkasti ja olemme ohjeistaneet omaa toimintaamme viranomaislinjausten mukaisesti. Rakennustyömaillamme toimitaan kunkin vastuu-urakoitsijan ohjeiden mukaisesti hyvässä yhteistyössä.

Tilanne on meille kaikille poikkeuksellinen ja uusi. Ohjeiden noudattaminen ja oma vastuullinen toiminta on nyt tärkeää.

Kuva Soukan liukuportaista.
Liukuportaat Soukan asema laiturilta välitasolle.

Länsimetron kakkosvaiheen Matinkylä-Kivenlahti työmailla työt etenevät tällä hetkellä aikataulussa. Sammalvuoren varikolla on siirrytty testausvaiheeseen. Viidellä asematyömaalla ja 7,5 km ratalinjalla on käynnissä talotekniset työt eli sähkö- ja LVI-asennukset sekä länsimetron yli 50 eri järjestelmän asennukset.

Töiden etenemistä muutamien keskeisten järjestelmien osalta voi seurata Länsimetron rakentamisen sivulta. 

Myös Matinkylän läntisen sisäänkäynnin työt etenevät.  Sisäänkäynnin arvioitu valmistumisaika on tämän vuoden lopulla.

 

 

Ajantasaista tietoa – seuraa rakentamisen etenemistä verkossa

Tilannehuone tuottaa jatkuvasti reaaliaikaista tietoa rakentamisen etenemistä ja pitää koko Länsimetro-projektin ajan tasalla. Keskeisten rakennustöiden etenemistä voi nyt seurata verkossa.

Tällä hetkellä Länsimetro-projektissa on käynnissä rakennusvaihe kaikilla viidellä asemalla (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti) ja ratalinjalla. Sammalvuoren varikolla ollaan siirrytty käyttöönottovaiheeseen. Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamiseen kuuluu lisäksi 30 sivu-urakkaa. Tilannejohtaminen pitää rakentamisprojektin hallinnassa. Tilannejohtamisen keskus on tilannehuone, joka tuottaa reaaliaikaista tietoa rakentamisen eri osa-alueista.

Verkkosivuillamme pääset seuraamaan muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen töiden etenemistä. Verkossa voi seurata mm. hissien, liukuportaiden, palo-ovien, savunpoistopuhaltimien ja syöttöasemien asentamista sekä valetun betonin, asennettujen elementtien ja tukimuurielementtien määriä. Tilannehuoneen tiedot verkkosivullamme päivittyvät kuukausittain. Rakentamisen edetessä seurantaan tulee uusia kokonaisuuksia aina käyttöönottovaiheeseen ja metron valmistumiseen asti.

Tutustu tilannehuoneeseen!

Lue lisää

Kurkkaa metrotyömaalle: varavoimakoneiden asentaminen metroasemille alkoi

Matinkylä–Kivenlahti -osuuden ensimmäisten varavoimakoneiden haalaaminen metroasemille alkoi viime viikolla. Ensimmäinen varavoimakone haalattiin tiistaina 25.2. Kaitaan asemalle ja toinen loppuviikosta Espoonlahden asemalle. Kurkista, miten  Espoonlahden varavoimakoneen haalaus etenee. 

Jokaiselle uudelle metroasemalle ja Sammalvuoren varikolle tulee varavoimakone.  Yhteensä varavoimakoneita asennetaan Matinkylä–Kivenlahti -osuudelle kuusi kappaletta. Varavoimakone käynnistyy automaattisesti muutamien sekuntien viiveellä, jos aseman talotekniikkaa palvelevat muuntajat jäävät ilman sähkönsyöttöä vian tai muun esim. valtakunnallisen sähkökatkon takia. Varavoimakoneen teho on 500 kilowattia. Tehot riittävät metroaseman turvallisuuden kannalta keskeisten toimintojen pyörittämiseen kuten esimerkiksi riittävään valaistukseen, äänentoistoon, evakuointihissin käyttöön ja kulunvalvontaan. Varavoimakone varmistaa metroaseman turvallisen käytön sähkökatkon sattuessa ja turvaa ihmisten poistumisen metroasemalta. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden varavoimakoneiden toimittaja on työyhteenliittymä Geneset – Geneset Powerplants Oy ja Hautalan Sähkömoottori Oy.

Ennen kuin varavoimakoneet toimitetaan asennettaviksi uusille metroasemille, laitteistokokonaisuuksien toiminta tarkistetaan ns. FAT-testin (Factory Acceptance Test) avulla.

Kurkistimme aikaisemmin, miten liukuportaat asennetaan – liukuportaat ovat matkustajille näkyvä ja tuttu osa metroasemaa. Sen sijaan varavoimakoneet sijaitsevat matkustajille näkymättömissä olevissa tiloissa. Matkustajien näkemät tilat kuten metrolaituri ja liukuportaat ovat vain noin kolmasosa kaikista metroaseman tiloista: 2/3 tiloista on katseilta piilossa.

Varavoimakone on kooltaan noin 3,9 metriä X 1,6 metriä X 2,6 metriä (pituus x leveys x korkeus). Painoa koneella on noin 4 500 kiloa. Varavoimakone varmistaa metroaseman turvallisen käytön sähkökatkon sattuessa ja turvaa ihmisten poistumisen metroasemalta.

Varavoimakone kuljetettiin maan alle yhtenä kappaleena – toisin kuin esimerkiksi liukuportaat tuotiin maan alle useammassa osassa ja osat yhdistettiin toisiinsa vasta maan alla. Varavoimakone kuljetettiin huoltotunnelin ja tulevan metroradan kautta asennuspaikan lähettyville, josta se nostettiin nostovälineiden avulla paikoilleen. Lopullisella asennuspaikallaan varavoimakone puretaan muovisuojastaan ja asennetaan käyttökuntoon.

Varavoimakoneiden asennus on yksi 30 sivu-urakasta, joita koko ratalinjalla tehdään. Muita sivu-urakoita ovat mm. liukuportaat, hissit, savunpoistopuhaltimet ja kameravalvonta.

Soukassa maanrakennustöitä viikoilla 10–12

Soukanväylän huoltotunnelin työmaalla tehdään maanrakennustöitä viikoilla 10–12. Niistä voi aiheutua melua työnmaan lähiympäristöön. Töitä tehdään ympäristökeskuksen määritteleminä työaikoina.

Pahoittelemme töistä syntyvää häiriötä.

Soukanväylän huoltotunnelin työmaalla tehdään maanrakennustöitä viikon 12 lopulle asti. 

Kartta suurempana (jpg)

 

Lisätietoja:

Työmaan päivystävä puhelin (24/7): 040 628 8161
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Uusia kaupunginosia, lisää ratikkareittejä – pääkaupunkiseutu muuttuu, mutta länsimetron pitää kulkea vielä vuonna 2067

Elinkaaren hallinta on tärkeä osa Länsimetro Oy:n toimintaa. Joidenkin metron osien käyttöikä on jopa sata vuotta, mutta miljardien infrainvestoinnin pitäminen turvallisena ja toimivana vaatii jatkuvaa työtä. Omistajan tehtäväksi jää yli kahden miljardin euron investoinnin elinkaaren hallinta.

Kivenlahden alustava asemahavainne
Vuonna 2023 valmistuva Kivenlahden asema ei ehkä ole metron läntinen pääteasema vuonna 2067. Kuva: ALA Architects

Tehdäänpä ajatuskoe, joka sujuu parhaiten varttuneemmilta lukijoilta: Kuvittele itsesi vuoteen 1970 ja mieti, miten erilaista elämää silloin elettiin. Yritä sitten miettiä maailmaa 50 vuotta eteenpäin – muistaen, miten vähän 50 vuotta sitten tiedettiin vaikkapa Facebookista tai ilmastonmuutoksesta.

50 vuotta on kuitenkin vasta alkutaival vuonna 2017 käynnistyneen länsimetron elinkaaresta. Vuonna 2023 valmistuu länsimetron toinen vaihe, seitsemän kilometriä rataa, viisi uutta asemaa ja Sammalvuoren maanalainen metrovarikko. Omistajan, Länsimetro Oy:n urakka ei lopu siihen, painotus vain muuttuu.

Omistajan tehtäväksi jää yli kahden miljardin euron investoinnin elinkaaren hallinta. Termiin sisältyy Länsimetro Oy:n elinkaarijohtaja Ulla Valtosen mukaan länsimetron turvallisuudesta, toimintakyvystä ja kiinteistön arvosta huolehtiminen kestävällä ja kustannustehokkaalla tavalla.

”50 vuoden kuluttua länsimetro on jo kymmenen vuotta vanhempi kuin kantametro nyt. Teknisiä järjestelmiä on pitänyt jo uusia joko kokonaan tai ainakin osittain ja ylläpidon rutiinitkin ovat todennäköisesti muuttuneet. Jos silloin avattaisiin uusia linjoja, ero olisi yhtä huomattava kuin nyt kantametron ja länsimetron välillä”, visioi Ulla Valtonen.

Entä miltä näyttää pääkaupunkiseutu länsimetron ympärillä? Joitakin todennäköisiä kehityskulkuja on hahmoteltu, ja yllätyksiäkin tietysti tapahtuu.

Tuleeko uusia metrolinjoja, sitä emme vielä tiedä. Siitä taas voimme olla jokseenkin varmoja, että uusia raideyhteyksiä on runsaasti tarjolla vuonna 2067. Tähän suuntaan ohjaa pääkaupunkiseudun tulevaa maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva MAL-suunnitelma tiukkoine ilmastotavoitteineen.

”MAL-suunnitelmassa on visioitu seudun liikenneverkkoa sekä vuoteen 2030 että vuoteen 2050 asti – jälkimmäinen on luonnosmaisempi, koska se on niin kaukana. HSL:n hallitus on myös linjannut strategiassaan, että joukkoliikenteen runkona toimii raideliikenne, ja sitä täydentävät bussiverkot”, kertoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

 

Metro nivoutuu uusiin raiteisiin

Jos oletetaan, että MAL-suunnitelman raidehankkeet toteutuvat, meillä on 50 vuoden päästä toiminnassa muun muassa Espoon kaupunkirata Kauklahteen asti, Pisara-rata Helsingin keskustan alla ja entistä sujuvammin toimiva päärata.

Useita raidehankkeita kehitteillä/rakenteilla PK-seudulla

Pääkaupunkiseudun raideliikenne, suunnitelma

Ennen kaikkea pääkaupunkiseudulla kuitenkin kulkee useita pikaraitioteitä: Ensimmäinen uusi eli Raide-Jokeri Itäkeskuksesta Westendiin on jo rakenteilla ja toteutuu lähivuosina. Myöhemmin Espooseen sijoittuu Matinkylä-Suurpelto-pikaratikka.

”Metrorata on keskeinen itä-länsisuuntainen poikittaisyhteys. Jotta saadaan muu seutu nivottua siihen, tarvitaan säteittäistä verkkoa metroradan ympärille. Pikaraitiotiet yhtyvät metroon eri kohdissa, esimerkiksi Raiden-Jokeri Itäkeskuksessa, Otaniemessä ja Keilaniemessä ja Vantaan pikaratikka Mellunmäessä”, kuvaa Suvi Rihtniemi.

Mikäli metrorataa tulee lisää, vahvimmat kaavailut koskevat nykyisen radan jatkoa itään Östersundomin suuntaan.

”Liikennejärjestelmätyössä MAL-suunnittelun painopiste on tällä hetkellä vuoteen 2030 asti. Seuraavilla kierroksilla katsotaan sitten vuosia 2030–2050 – sitäkin, pitääkö metroa laajentaa muuten kuin itä-länsisuunnassa”, Rihtniemi kertoo.

 

Tiiviimpää kaupunkia, uusia työpaikkoja

Jokseenkin varma kehityskulku on, että 50 vuoden kuluttua länsimetron ympärille on rakennettu paljon nykyistä tiiviimpää kaupunkia. Tämän vahvistavat sekä MAL-suunnitelman tavoitteet että jo meneillään oleva kaavoitus.

Länsimetron varrella sijaitsee Espoon viidestä aluekeskuksesta kolme, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti. Vuonna 2066 nämä kaikki ovat saaneet lisää asukkaita, työpaikkoja ja palveluita, ja eniten suhteessa nykytilanteeseen on muuttunut Espoonlahti.

Espoonlahden metroaseman yhteyteen on rakennettu kauppakeskus Lippulaiva. Asukkaita on ainakin 12 000 enemmän kuin nykyisin, ja uutta on rakennettu vähintään 150 000 kerrosneliötä.

Pääteasema Kivenlahti on saanut paitsi 12 000 uutta asukasta myös 2 000 uutta työpaikkaa.

Tärkeässä roolissa tässä on Kiviruukin bio- ja kiertotalouden osaamiskeskittymä. Nykyinen Kiviruukki on pääosin 1970–80-luvulla rakentunut pienteollisuusalue Länsiväylän pohjoispuolella. Siellä sijaitsee jo nyt VTT:n pilotointikeskus Bioruukki. Bioruukin tontille valmistui viime vuonna uudisrakennus kemikaalien ja uusien materiaalien valmistamiseksi vihreän kemian keinoin.

Kaavasuunnitelman mukaan ”Kiviruukin suunnittelua viitoittaa kiertotalouden edistäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Sinne on kasvamassa bio- ja kiertotalouden innovaatiota kehittävä Cleantech Garden, jonka ensimmäinen osa on VTT:n alueelle rakentama biotekniikan keskus.”

Myös Koivusaari Helsingin puolella on vasta kehityskaarensa alussa. Vuonna 2067 aluetta on laajennettu täyttämällä merta, siellä on noin 5 000 uutta asukasta, 4 000 työpaikkaa ja Ikea – jos suunnitelmat toteutuvat ja sinikeltainen huonekalujätti on silloin vielä voimissaan.

Kun metron varrelle tulee lisää asukkaita, myös kapasiteettia tarvitaan lisää. 50 vuoden päästä metrorataa pitkin huristelee automaattimetro, joka mahdollistaa nykyistä tiheämmän vuorovälin.

”Kapasiteettia tarvitaan vielä enemmän lännen puolelle, kun Länsi-Espoo siirtyy liityntäliikenteeseen ja tilanne normalisoituu. Nyt liityntämatkat ovat olleet pitkiä, kakkosvaiheen valmistuttua päästään nopeammin metroasemille”, lupaa Rihtniemi.

Automatisaatiota on kantametron puolella kertaalleen yritetty 2010-luvulla, ja silloin se kaatui mutkikkaisiin teknisiin yksityiskohtiin ja sopimushaasteisiin. Uuden yrityksen suunnittelu on jo alkanut.

”Nämä ovat pitkiä prosesseja, automatisaatio kestää useita vuosia. Tuskin vielä tällä vuosikymmenellä ajetaan täysautomaattimetrolla”, Rihtniemi sanoo.

 Huolletaanko hyvin vai annetaanko kulua?

Tämä kuulostaa tylyltä, mutta ei voi mitään: länsimetron kustannusten kertyminen ei suinkaan lopu siihen, että rata valmistuu. Päinvastoin, jossakin kohtaa länsimetron satavuotista elinkaarta tulee piste, jossa kertyneet huolto- ja ylläpitokustannukset ylittävät investoinnin arvon.

Kuva, jossa Ulla Valtonen esittelee simulointia. Metroinvestoinnin sopivaa kuntotasoa pitää hakea simuloimalla, kertoo elinkaarijohtaja Ulla Valtonen.
Metroinvestoinnin sopivaa kuntotasoa pitää hakea simuloimalla, kertoo elinkaarijohtaja Ulla Valtonen.

 

Metroinvestoinnin sopivaa kuntotasoa pitää hakea simuloimalla, kertoo elinkaarijohtaja Ulla Valtonen.

”Ei se hetki nyt ihan pian koita, mutta kyllä vastaan tulee tilanne, jossa investointikustannukset ovat kaksinkertaistuneet”, sanoo Länsimetro Oy:n Valtonen.

Nykyisen länsimetron ykkösvaiheen hallinnointi ja ylläpito maksaa nyt noin 14 miljoonaa euroa vuodessa. Kakkosvaiheen valmistuminen ei aivan tuplaa kustannuksia, mutta yli 20 miljoonan kuitenkin mennään.

Ruoholahti-Matinkylä-väli on Valtosen mukaan nyt elinkaarensa ajan parhaassa iskussa, eikä sen kunto enää parane, jollei sitä jossain vaiheessa rankasti saneerata. Länsimetro Oy:ssä pohditaan, miten tämän kunnon voisi säilyttää kustannustehokkaalla tavalla mahdollisimman hyvänä.

Sitä ei siis tarkkaan tiedetä, missä kohtaa investointikustannukset kaksinkertaistuvat, mutta se tiedetään, mikä ajoitukseen vaikuttaa. Keskeinen tekijä on Valtosen mukaan se, millaiseksi arvioidaan vaadittu metrojärjestelmän ja kiinteistöjen kuntotaso.

”Voidaan painottaa ennakoivaa tarkastusta ja huoltoa, jotta mahdolliset korvausinvestoinnit siirtyvät pitkälle eteenpäin. Tai annetaan kaiken rapistua siihen pisteeseen, että asiat toimivat juuri ja juuri, ja sitten investoidaan. Sopivaa kuntotasoa pitää hakea simuloimalla”, hän sanoo.

Joitakin asioita Länsimetron väki pystyy jo nyt ennustamaan. Esimerkiksi kallio- ja runkorakenteiden käyttöikä on sata vuotta.

”Toisaalta kalliotiloissa on usein sadan prosentin kosteus, kovat ilmanpaineolosuhteet ja pölyistä, ja siellä toimii herkkiä järjestelmiä, tietoliikennettä ja runsaasti automatiikkaa. Näiden järjestelmien käyttöikä vaihtelee. LVI- ja sähköjärjestelmät esimerkiksi alkavat olla tiensä päässä noin 30 vuoden jälkeen, mutta säästyisikö korjauskustannuksia, jos ne uusitaan jo 25-vuotiaana?” Valtonen pohtii.

 

Yhteistyösopimus vai kilpailutus?

Vuoteen 2067 mennessä voivat muuttua myös nykyisten metrotoimijoiden roolit. Tämänhetkinen järjestelmä, jossa sekä radan omistus ja huolto, liikenteen järjestäminen että operointi ovat julkisen sektorin toimijoiden käsissä, on kansainvälisessä vertailussa verrattain harvinainen.

”Samantyyppistä vertailukohtaa ei naapurimaista meille löydy. Pohjoismaissa metron omistaja ostaa usein ulkoa kunnossapitoa”, Valtonen sanoo.

Näin metrotoiminta rahoitetaan

Kaavio Länsimetroin rahoituksesta

Metron liikennöinti on yhteistyötä, jossa monella toimijalla on oma roolinsa. Länsimetro Oy omistaa, kehittää ja ylläpitää metroinfraa Ruoholahdesta Kivenlahteen, HSL suunnittelee ja hankkii joukkoliikenteen, HKL vastaa liikenteestä sekä huoltaa ja ylläpitää metroa. Nykyinen toimintamalli on yhteistyösopimus, ei tilaaja-palveluntuottaja-malli.

Kun länsimetro aloitti vuonna 2017, sekä HKL että Länsimetro Oy olivat Valtosen mukaan uuden tilanteen edessä.

”HKL:n kokemus koski 40 vuotta vanhaa kantametroa, jossa oli eri olosuhteet ja erilainen tekniikka. Länsimetro Oy taas oli siihen asti vain rakentanut metroa. Yhteistyökumppaneiden on pitänyt luoda uusia toimintamalleja ja -tapoja länsimetron toimintaympäristöön”, hän kertoo.

HSL:llä on parhaillaan meneillään kilpailutus lähijunaliikenteen hankinnasta. Rihtniemen mukaan erillään muusta liikenteestä toimivat raideliikennemuodot kuten tietty pikaraitiotielinja ovat luontevampia kilpailutuskohteita kuin vaikkapa kantakaupungin ratikkaliikenne. Metrokin siis voisi sopia kilpailutuskohteeksi.

”Tietysti meidän täytyy hyvin tarkkaan katsoa, mitkä liikennemuodot ovat niitä, joita kilpailutamme ja mitä hankitaan suoraan. Metron osalta seuraava suuri haaste on automatisointi. Silloin kun se on käynnissä, on järkevää, ettei ole kilpailutus päällä. Jos metroliikenne joskus kilpailutetaan, se tapahtunee sitten kun automatisointi on tehty”, sanoo Rihtniemi.

 

Heidi Hammarsten

Artikkeli julkaistu MustRead.fi:ssä 28.2.2020 15:18

 

Urheilupuiston metroaseman uusi, itäinen sisäänkäynti käyttöön viikonloppuna

Urheilupuiston metroaseman itäinen sisäänkäynti avautuu matkustajille lauantaina 29.2.2020. Urheilupuiston asema suunniteltiin ja toteutettiin yhden varsinaisen sisäänkäynnin varassa toimivaksi. Länsimetro Oy haluaa kehittää matkustajakokemusta omistamillaan kahdeksalla metroasemalla. Palautteen pohjalta Jousenpuiston pysäköintilaitoksen hätäpoistumisreitti muutetaan Urheilupuiston toiseksi sisäänkäynniksi. Tämä sujuvoittaa Jousenpuiston suunnan matkustajien matkaa.

Läntinen sisäänkäynti on entiseen tapaan matkustajien käytössä.  Uusi sisäänkäynti on esteetön, kuten kaikki muutkin Länsimetron asemien sisäänkäynnit. Uuden sisäänkäynnin tunnus on HSL:n matkustajaopasteissa C.

Uuden sisäänkäynnin rakentaminen edellytti mm. viranomaisten vaatimia rakenteellisia muutoksia sisäänkäynnillä ja teknisiä muutoksia metron järjestelmiin. Muutokset suunniteltiin ja toteutettiin huolellisesti, jotta rakennettava sisäänkäynti on toimiva ja turvallinen sekä järjestelmät toimivat yhdessä muiden metron järjestelmien kanssa.  Rakentamisen aikana huomioitiin myös käytössä olevan metron turvallisuusvaatimukset.

Tutustu Urheilupuiston metroasemaan.

Kooste Länsimetron hallituksen kokouksesta 27.2.2020

Hallitukselle esiteltiin Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen tilannekatsaus. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

Tekninen johtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden käyttöönottosuunnitelmaa. Varikon käyttöönottovaihe on alkanut.

Hallitukselle esiteltiin Matinkylä-Kivenlahti-osuuden liityntäpysäköinnin ja pyöräpaikkojen rakentamisen tilanne. Espoon kaupunginhallituksen päätöksen mukaan Länsimetron jatkeen 1300 liityntäpysäköintipaikasta toteutettaisiin

  • Kivenlahteen 700 autopaikkaa
  • Espoonlahteen 250 paikkaa
  • Soukkaan 50 paikkaa
  • Kaitaalle 50 paikkaa
  • Finnooseen 250 paikkaa

Kokonaismäärää vähennetään yhteensä 300 paikalla. Vapautuvat resurssit kohdennetaan laadukkaan pyöräpysäköinnin toteuttamiseen.

Mahdollisuudet pyörien liityntäpysäköintipaikkojen lisäämiseen Länsimetron varrella on kartoitettu ja pyörien liityntäpysäköintipaikoille on laadittu Espoon kaupungin suunnitteluohje. Länsimetro toteuttaa vähintään hankesuunnitelmassa määritetyt pyöräpysäköintipaikat ja tekee mahdollisuuksien mukaan laadullisia ja määrällisiä parannuksia koko Espoon puoleisella osuudella.

Hallitukselle esiteltiin Matinkylä-Kivenlahti-osuuden ensimmäinen ympäristöselonteko.  Linkki

Hallitus valtuutti talousjohtajan tai hänen määräämänsä edustajan kilpailuttamaan ja tekemään sopimuksen korkeintaan 100 miljoonan euron rahoituksesta yhdessä tai useammassa lainassa korkeintaan 640 miljoonaan euroon asti. Rahoituksen kilpailutus tehdään yhteistyössä Espoon kaupungin rahoituksen kanssa.

Hallitukselle esiteltiin tilinpäätös 2019. Tilinpäätös esitetään kokonaisuudessaan osana Espoon konserniraportointia.

Hallitukselle esiteltiin tilannekatsaus Koivusaaren metroaseman laituritason lattian korjaustöistä, jotka ajoittuvat kesään.  Hallitukselle esiteltiin tilannekatsaus Keilaniemen 30.-31.1. välisenä yönä tapahtuneesta vesivahingosta.

Seuraava hallituksen kokous on 26.3.2020.

Lisätietoja:
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086
Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

 

Koskimelojana tunneleissa

Jos harrastaa koskimelontaa, voi sateinen talvi tehdä mahdolliseksi jopa työn ja harrastuksen yhdistämisen.  Ratalinjan Kivenlahden puoleisessa päässä oli pumppaamossa viime perjantaina runsaasti vettä, jopa niin paljon, että Länsimetrossa suunnittelupäällikkönä työskentelevä Aarne Miettinen pystyi yhdistämään työn ja huvin. Aarne harrastaa koskimelontaa sekä huvin vuoksi, että kilpatasolla ja usein töiden jälkeen tie vie melomaan.  

”Viime viikolla kuulin valvojilta, että ratalinjan viimeisessä pumppaamossa olisi normaalia enemmän vettä ja kun melontakalusto sattui olemaan mukana iltaa varten, niin ajateltiin käydä työkaverin kanssa kuvaamassa pieni perjantaipäivän kevennys”, Aarne kertoo.  

Kyseiseen pumppaamoaltaaseen, jossa Aarne kävi melomista kokeilemassa, kerätään tunnelin vuotovesiä. Kallion sisällä liikkuu aina vettä. Vesi johdetaan salaojien kautta hallitusti pumppaamoihin ja sieltä edelleen hulevesijärjestelmään.  Ratalinjan syvimmistä kohdista pumppaamoja löytyy kakkovaiheella Matinkylä-Kivenlahti-osuudelta yhteensä 6 kappaletta.  

Normaalisti pumput poistavat veden sitä mukaa, kun sitä pumppaamoon virta, mutta runsaampia vuotoajankohtia ja häiriötilanteita varten pumppaamoilla on useiden satojen kuutioiden varoaltaat.  

”Länsimetron pumppaamossa mahtui jotenkuten melomaan, ainakin tällaisella ketterämmällä kajakilla.”  

 

Kuvaaja Juha Tapper 

Lue lisää tunnelien salaojista.

Ratalinja nappasi ensimmäisen Länsimetron Yhteistyö-palkinnon

Yhteistyö-palkinto on Länsimetron oma kiertopalkinto, jonka saaja valikoituu käynnissä olevien työmaiden joukosta kaksi kertaa vuodessa.  Ensimmäisen Yhteistyö-palkinnon voitti Ratalinjan työmaa, joka rakentaa seitsemän kilometrin pituisen ratalinjan sekä seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia Matinkylä–Kivenlahti -osuudelle. Tutustu ratalinjaan.

– Yhteistyö ja vuorovaikutus eri toimijoiden välillä korostuu Länsimetron kaltaisessa mittavassa megahankkeessa. Haluamme mitata yhteistyötä ja luottamusta jokaisessa rakennusurakassa ja puuttua mahdollisiin yhteistyön esteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin niistä muodostuu ongelmia hankkeen etenemiselle, kertoo Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen projektijohtaja Jaakko Naamanka.

Yhteiset tilat varmistavat tiedonkulun ja vahvistavat yhteishenkeä

Palkinnon saaja valikoituu käynnissä olevien työmaiden joukosta kahdesti vuodessa. Tavoitteena on yhteistyön ja luottamuksen jatkuva parantaminen. Länsimetro mittaa yhteistyön sujuvuutta työmailla hankkeen johtamismalliin integroidulla kyselytutkimuksella neljästi vuodessa.  Mittauksia on tehty kesäkuusta 2018 sitä mukaa kuin rakennusurakat ovat käynnistyneet. Kaikki rakennuskohteen rakentamiseen osallistuvat tahot vastaavat kyselyyn. Vastaajat antavat numeerisen arvion ja vapaita kommentteja eri teemoista. Mittaamisessa käytetään Celkee Insight -palvelua. Mittaaminen antaa tietoa tiedonkulusta, yhteistyöstä, luottamuksesta ja ammattiylpeydestä.  Palkinnon kriteereinä ovat kyselyssä mitattavien teemojen keskiarvon lisäksi työmaan tuloksen myönteinen kehitys, vastauskattavuus vastaajaryhmittäin ja kommenttien määrä.

Kyselyssä mitattavien teemojen keskiarvo on ratalinjalla korkealla tasolla. Ratalinjalla tiedonkulku ja yhteistyö ovat kehittyneet positiivisesti koko mittaamisajanjakson aikana. Lisäksi ratalinjan vastaajat aktivoituivat kommenttien antamisessa. Ratalinjan vastauskattavuus oli suhteellisen hyvällä tasolla, 60 %.

– Meillä on työmaalla aito BigRoom-toimintatavan tyyli: työskentelemme yhdessä yhteisissä tiloissa. Tieto kulkee paremmin ilman turhia ovia ja muutamalla askeleella on mahdollista välttää loputtomat sähköpostikeskustelut. Kun tieto kulkee, on helpompi tähdätä yhteiseen maaliin, rakennuttajapäällikkö Jenni Matikka nostaa esimerkiksi työmaan hyvistä käytännöistä yhteistyön kannalta.

Rakentamisen toisessa vaiheessa Länsimetro-projektissa Ratalinjan työmaa rakentaa seitsemän kilometrin pituisen ratalinjan sekä seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia Matinkylä–Kivenlahti -osuudelle.

Länsimetro mittaa yhteistyön sujuvuutta työmailla – lue lisää.