Sammalvuoren varikolla runkotöistä valmiina yli 60 prosenttia

Sammalvuoreen rakentuvalla metrovarikolla rakennustyöt ovat edistyneet paikoin jo harjakorkeuteen saakka.

”Betoni- ja runkotöistä on nyt tehty yli 60 prosenttia. Runkorakenteita ovat esimerkiksi seinät, katot, lattiat ja perustukset. Talotekniset työt ovat myös alkaneet”, kertoo Sammalvuoren rakennusurakkaa valvova Minna Alantie.

”Sammalvuorenportin kuilulla kuilurakennuksen katto ja ensimmäinen vedeneristyskerros on tehty. Huoltotunnelin seinien ja katon vedeneristys on myös pitkällä. Henkilökunnan sisäänkäyntikuilulla elementtiasennukset jatkuvat ja ensimmäisen kerroksen seiniä asennetaan. Säilytyshallissa on päästy tekemään radan alittavia käytäviä”, Alantie kuvaa ajankohtaisia työvaiheita.

Kokonaisuudessaan varikosta on valmiina noin 20 prosenttia. Kun betoniset rakenteet ovat valmistuneet, päästään tekemään pintoja seiniin, kattoihin ja lattioihin. Myös talotekniikan työt eli ilmanvaihtoon ja sähköön liittyvät työt voivat alkaa runkotöiden valmistuttua. Viemäröintejä varikolla on tehty pitkin rakennusurakkaa.

”Varikon huoneet saavat pikkuhiljaa oman ilmeensä ja nimensä. Onhan se erilaista kuin työskennellä louhinnan jälkeisissä tunneleissa ja suurissa, avarissa halleissa, joihin ei ole vielä tehty väliseiniä”, Alantie miettii.

Varikko poikkeaa muista länsimetron kakkosvaiheen työmaista sikäli, että Työyhteenliittymä Sammalvuori (Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, EM Pekkinen Oy, Konevuori Oy ja Aro-Systems Oy) toteuttaa varikolla niin suunnittelun, louhinnan, rakentamisen kuin talotekniikan työt. Louhinta- ja rakennusurakka alkoi vuonna 2016, ja sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2020.

”Työskentely työyhteenliittymän kanssa on ollut hyvin jouhevaa ja yhteistyö esimerkiksi suunnittelun ja rakentamisen välillä on toiminut saumattomasti”, Alantie sanoo.

Sammalvuoren varikkotoiminnoille tehdään maan alle kaksi hallia – toiseen tulevat junien yösäilytystilat 20 junayksikölle ja toiseen huoltotoiminnot.

”Lisäksi täytyy muistaa, että varikosta tulee työpaikka ihmisille. Siellä on ympärivuorokautinen miehitys, ja tilojen täytyy vastata henkilökunnan tarpeisiin: varikolta löytyy mm. peseytymis- ja pukeutumistilaa, vessoja sekä tauko-, toimisto- ja kokoustilaa”, Alantie sanoo.

Huoltotunnelin katto. Kuva: Minna Alantie
Huoltoraiteen palo-oven seinämuotti. Kuva: Minna Alantie

 

YIT Rakennus ja Are rakentavat Soukan metroaseman

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden Soukan aseman rakennusurakan on voittanut YIT Rakennus Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä. Urakan arvo on 50 miljoonaa euroa.

Urakassa rakennetaan Soukan metroasema, sen tekniset kuilut, kaksi sisäänkäyntiä sekä Soukanväylältä asemalle ulottuva huoltotunneli. Maanalaisten rakennettavien tilojen pinta-ala on noin 20 000 m2. Urakassa valetaan yhteensä lähes 11 000 m3 betonia. Aseman sisäänkäynnit sijoittuvat Soukantorille ja Yläkartanontielle.

”Olemme iloisia voidessamme osallistua Espoon kehittämiseen edelleen myös metron osalta. Soukan metroaseman rakentamisessa pystymme hyödyntämään kokemustamme aiemmin rakentamistamme neljästä länsimetron asemasta. Esimerkiksi Aalto-Yliopiston aseman rakentamisessa otimme käyttöön monia innovatiivisia, projektinhallintaa parantavia menetelmiä”, sanoo Anne Piiparinen, YIT:n Infrarakentamisen Rakennustekniset työt – divisioonan johtaja.

Soukan aseman rakentaminen toteutetaan YIT:n ja Are:n työyhteenliittymänä. Are vastaa hankkeessa teknisten järjestelmien suunnittelun ohjauksesta, toteutuksesta ja projektin johtamisesta.

”Are oli länsimetron ensimmäisessä vaiheessa suurin talotekniikkatoimittaja, ja haluamme olla vahvasti mukana rakentamassa myös tätä toista vaihetta. Urakka on Aren ensimmäinen työyhteenliittymänä toteutettu urakka, joten on hienoa päästä toteuttamaan tätä yhdessä YIT:n kanssa”, sanoo Aren toimitilarakentamisen johtaja Kai Nurho.

Kuluvan vuoden aikana länsimetron kakkosvaiheella siirrytään louhinnasta rakentamiseen. Asemaurakoiden hankinta etenee aikataulussa – neljän muun aseman hankintailmoitukset on julkaistu ja vuoden loppuun mennessä urakoitsijat on valittu Soukan lisäksi myös muille asemille. Ratalinjan urakoitsija valittiin aiemmin toukokuussa ja Sammalvuoren varikolla rakentaminen on jo käynnissä. Asemien lisäksi hankkeessa kilpailutetaan yhteensä 24 sivu-urakkaa.

”Yhteistyön sujuvuuteen ja tiedonkulkuun on panostettu kakkosvaiheen rakentamisessa. Yhteistyön sujuvuutta tullaan myös toistuvasti mittaamaan jokaisessa urakassa”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Espoon kaupunki tarkisti 2012 laatimaansa kakkosvaiheen hankesuunnitelmaa maaliskuussa 2018. Koko hankkeen tarkennettu kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että seitsemän kilometrin osuus, viisi asemaa ja varikko luovutetaan operaattori HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana.

Soukan asema rakennusurakan alkaessa. Kuva: Timo Kauppila, INDAV

Ratalinja sai oman sähkövalvojan ja Kivenlahti kohdepäällikön

Länsimetro-projektissa on aloittanut uusia työntekijöitä: Ismo Penttinen ratalinjan sähkövalvojana ja Michael Träskelin Kivenlahden aseman kohdepäällikkönä.

Penttinen valvoo Matinkylä-Kivenlahti – osuuden seitsemän kilometrin mittaisen ratalinjan sähköasennusten laatua. Penttisellä on takanaan pitkä ura erilaisissa sähkö- ja automaatioprojekteissa; hän on työskennellyt mm. 15 vuoden ajan Siemensillä voimalaitosyksikössä suunnittelijana ja projektipäällikkönä, Empowerilla yksikköpäällikkönä ja projektipäällikkönä Loviisan ydinvoimalaprojektissa sekä Arevalla Olkiluodon voimalahankkeen sähkövalvonnassa.

Penttisellä on myös kansainvälistä kokemusta; Saksan Siemens AG:n palveluksessa Karlsruhessa voimalaitosyksikössä hän työskenteli noin kahden vuoden ajan ja Ackermann u. Schmitt -yhtiön palveluksessa Steinheimissa kaksi vuotta.

”Länsimetro on minulle uusi ja erilainen projekti. Toisaalta tuon oman lisäni hankkeeseen pitkän kokemukseni ansiosta”, Penttinen sanoo.

”Kuulin, että täällä on hyvä ilmapiiri, ja kivalta näyttää jo ensimmäisten päivien jälkeen. Pidän siitä, että olemme kaikki yhdessä big roomissa, näin viesti kulkee paremmin ja yhteishenki paranee”, hän lisää.

Matinkylä-Kivenlahti-osuudella radan rakentaminen on alkamassa kesäkuussa 2018.

”Tulin projektiin mukaan juuri oikeaan aikaan”, Penttinen iloitsee. Rakennusurakan alettua hänen päivänsä kuluvat pitkälti ratalinjan työmaatukikohdassa, joka rakennetaan Hyljetien kuilulle.

Ismo Penttinen

Kivenlahden kohdepäälliköllä kokemusta moottoriteiden ja raiteiden rakennuttamisesta

Michael Träskelin aloittaa Kivenlahden kohdepäällikkönä. Kohdepäällikkö vastaa urakoitsijan toiminnanohjauksesta ja rakennuttamisesta yhdessä rakennuttajapäällikön kanssa sekä huolehtii, että mm. aseman aikatauluun, kustannuksiin ja laatuun liittyvät tavoitteet saavutetaan.

Träskelin on työskennellyt viimeisimpänä Sweco PM:n palveluksessa Koskenkylä-Kotka- ja Hamina-Vaalimaa – moottoritiehankkeissa. Raideinfra on tullut tutuksi Ilmalan ratapihan perusparannuksessa. Aiemmin Träskelin työskenteli Lemminkäinen Infra Oy:ssä (nykyinen YIT Infra Oy) ja oli mukana rakentamassa Botniabanaa Ruotsiin.

”On mukava päästä taas mukaan isoon ja pitkäkestoiseen hankkeeseen. Länsimetro on ainutlaatuinen, suuri ja merkittävä hanke, jollaista ei välttämättä tule myöhemmin uralla vastaan”, Träskelin sanoo.

Träskelin on innostunut myös työskentelystä big roomissa.

”Kun organisaatio on näin laaja, on tärkeää, että ollaan saman katon alla ja koko konsepti on toimiva. Alun perusteella vaikuttaa oikein hyvältä”, Träskelin sanoo.

Michael Träskelin

Matinkylä–­Kivenlahti–osuuden ratalinjan rakentaminen alkaa

Länsimetron kakkosvaiheen ratalinjan rakennustyöt alkavat kesäkuussa 2018. Ratalinjan louhinnat saatiin päätökseen vuoden alussa. Urakan toteuttaa Graniittirakennus Kallio Oy.

Rakennusurakka alkaa työmaatukikohdan perustamisella Hyljetien kuilulle (Hyljetie 6, 02260 Espoo). Ratatunnelin rakenteita rakennetaan samanaikaisesti kolmella eri osuudella välillä Matinkylä-Kaitaa, Kaitaa-Espoonlahti sekä Espoonlahti-Kivenlahti.

Radan rakentaminen alkaa tunnelin rakennekerroksista ja betonirakenteista. Myöhemmin tunneliin rakennetaan mm. tukimuurielementit ja erilaisia kaapelointeja ja sinne tehdään sähkö- ja LVI-työt. Loppuvaiheen rakennustöihin kuuluu pölkkyjen ja sepelin vieminen tunneliin sekä kiskojen asentaminen paikoilleen. Sepelin vieminen ja pölkkyjen ja kiskojen asennus tehdään ratalinjan pääurakalle alistetussa päällysrakenneurakassa.

Matinkylä-Kivenlahti – osuuden seitsemän kilometrin pituisen ratalinjan lisäksi urakassa rakennetaan seitsemän kuilurakennusta ja 32 yhdystunnelia palosulkuineen.

Rakentamisen aikana työmaaliikenne kuilujen ja työtunnelien suuaukkojen läheisyydessä lisääntyy. Muutoin rakentaminen ei aiheuta lähiympäristöön merkittäviä muutoksia.

Rakennusvaiheessa hiljaisia töitä voidaan tehdä ympäri vuorokauden, mutta meluisia töitä voidaan tehdä Espoon ympäristökeskuksen meluluvan mukaisesti:

  • arkisin maanantaista perjantaihin klo 7-18
  • arkipäivisin klo 18-22 sekä arkilauantaisin klo 9-18 (enintään kymmenenä lauantaina), kun työstä aiheutuva melutaso on ympäristön asuintiloissa enintään 35 dB

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti – osuuden rakentamisvaihe ajoittuu vuosille 2019-2021. Koko hankkeessa rakentamisvaiheeseen kuuluu viiden aseman, radan ja Sammalvuoren varikon rakentaminen sekä erilaisten järjestelmien asentaminen. Vuosien 2022-2023 aikana tehdään yhteiskäyttökokeet ja viranomaistarkastukset sekä vastaanotetaan urakat rakennusurakoitsijalta. Vuonna 2023 ratalinja ja asemat luovutetaan operaattorin eli HKL:n käyttöön matkustajaliikenteen aloittamisen valmistelua varten.

Työmaa-alueet

Katso lisää tunnelin rakentamisesta

Lisätietoja:

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Graniittirakennus Kallio voitti länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden ratalinjan rakennusurakan

Länsimetron kakkosvaiheen ensimmäinen rakennusurakoitsija on valittu. Ratalinjan rakennusurakan kilpailutuksen voitti Graniittirakennus Kallio Oy. Urakan arvo on 58,5 miljoonaa euroa.

Ratalinjan urakassa rakennetaan 17,5 kilometriä ratalinjaa, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia. Kuilut ovat noin 600 metrin välein ratalinjalta maan pinnalle louhittuja aukkoja, joiden tehtävänä on ilmanvaihto, savunpoisto ja paineentasaus. Lisäksi kuilut toimivat hätäpoistumisteinä. Urakkaan kuuluu myös yhdystunneleiden rakenteiden rakentaminen palosulkuineen. Yhdystunneleiden tehtävänä on yhdistää kaksi rinnakkaista tunnelia toisiinsa ja varmistaa metron turvallisuus poikkeustilanteissa. Yhdystunneleita linjalla on noin 150-170 metrin välein.

Lisäksi urakassa asennetaan yhteensä 2 800 kappaletta poistumistie-elementtejä molempiin tunneleihin. Poistumistie-elementin kansi toimii myös turvallisena hätäpoistumistienä metrosta. Elementtien sisään asennetaan mm. 216 kilometriä kaapelisuojaputkea, lähes 17 kilometriä salaojaputkea ja 16 km hulevesiputkea.

Ratalinja ulottuu Matinkylästä länteen Kivenlahteen ja rakentaminen on logistisesti erittäin haastavaa.

”GRK-konsernin ydinosaamiseen kuuluu vaativien infrarakennushankkeiden toteuttaminen, suurten hankkeiden projektinjohto sekä laaja-alainen radanrakennusosaaminen. Urakan tuoma mahdollisuus vahvuuksiemme laajaan hyödyntämiseen tekee hankkeesta meille erityisen mielenkiintoisen ja merkityksellisen. Onnistuneeseen läpivientiin vaadittavien teknisen osaamisen ja koordinointitaitojen lisäksi tarvitaan erinomaisia yhteistoiminta- ja vuorovaikutustaitoja. Ne korostuvat myös työmuodoksi valitussa projektinjohtourakassa”, kertoo GRK:n toimitusjohtaja Teemu Lantto.

Viiden aseman rakennusurakoiden hankintailmoitukset on kaikki julkaistu ja urakoitsijavalinnat tehdään syksyyn mennessä. Mm. ratakiskot ja pölkyt sekä metron turvallisuuteen ja operointiin liittyvät järjestelmät kilpailutetaan erikseen. Hankkeessa kilpailutetaan yhteensä 24 sivu-urakkaa.  Sammalvuoren maanalainen metrovarikko on jo edennyt rakentamisvaiheeseen.

”Yhteistyö eri toimijoiden välillä korostuu suuressa hankkeessa. Jokainen rakennusurakka vastaa laajuudeltaan ostoskeskuksen tai teollisuuslaitoksen rakentamista. Meillä rakentuu samanaikaisesti viisi asemaa, ratalinja ja varikko. Ratalinjan urakassa yhteistyökyky useiden eri toimijoiden kanssa on erityisen tärkeää urakan ulottuessa Matinkylästä Kivenlahteen”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Espoon kaupunki tarkisti 2012 laatimaansa kakkosvaiheen hankesuunnitelmaa maaliskuussa 2018. Koko hankkeen tarkennettu kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että seitsemän kilometrin osuus, viisi asemaa ja varikko luovutetaan operaattori HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana.

Lisätietoa:
Länsimetro Oy, toimitusjohtaja Ville Saksi, puh.  040 823 2086

Graniittirakennus Kallio Oy, toimitusjohtaja Teemu Lantto, puh. 040 772 7271

Louhittua tunnelia Soukassa. Kuva: Minna Alantie

Länsimetro Oy hallitus, päätöskooste 23.5.2018

Länsimetron hallitus kokoontui 23.5.. Hallitukselle esiteltiin kakkosvaiheen Matinkylä-Kivenlahti tilannekatsaus. Louhinnat, suunnittelu, rakennuslupien haku ja hankinnat etenevät aikataulussa ja tarkennetun kustannusarvion mukaisesti.

Hallitukselle esiteltiin länsimetron ykkösvaiheen Ruoholahti-Matinkylä ylläpidon ja huollon tilannekatsaus 5/2018. HKL raportoi Länsimetro Oy:lle radan ja asemien käytöstä ja siihen liittyvistä huolto- ja ylläpitotehtävistä sovitulla tavalla.

Hallitukselle esiteltiin Länsimetro-projektin koulutusohjelma, jonka tavoitteena on varmistaa, että kakkosvaiheen asiantuntijoiden erityisasiantuntemus on projektissa mukana olevien käytössä koko rakentamisen ajan. Osaamista myös kehitetään pitkän hankkeen aikana.  Koulutus on systemaattista, jatkuvaa ja sitä myös kehitetään hankkeen edetessä. Kouluttajina toimivat pääasiassa omat asiantuntijat, jotka jakavat tietoa omasta erityisalueestaan länsimetron rakentamisessa.  Koulutus koskee ensisijaisesti projektin Piispanportin henkilöstöä eli big room-henkilöstöä.

Seuraava kokous 28.6.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Länsimetron hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Median yhteydenotot: Viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

Länsimetron rakentamisessa hyödynnetään Kuivaketju10-menetelmää – kosteudenhallintaa koko rakentamisen elinkaaren ajan

Länsimetro soveltaa Matinkylä-Kivenlahti-vaiheen rakentamisessa Kuivaketju10-menetelmää. Kyseessä on keväällä 2017 käyttöön otettu rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla vähennetään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan.

”Alun perin järjestelmä kehitettiin talonrakennukseen, mutta nyt räätälöimme sitä länsimetron tarpeisiin. Metron rakentamisessa on omat erityispiirteensä taloihin verrattuna; tämä on pitkäkestoinen hanke, jossa toistuvat monta kertaa samat työvaiheet. Eri asemien rakentaminen muistuttaa toisiaan, samoin kuilujen”, sanoo suunnittelupäällikkö Hans Wilkman Rambollilta.

Taloissa olosuhteet ovat lähtökohtaisesti rakennuksen käyttöönoton jälkeen lämpimät ja kuivat, kun taas varsinkin ratalinjalla olosuhteet ovat hyvinkin kosteat.

”On kiinnitettävä erityistä huomiota herkkien taloteknisten laitteiden suojaamiseen sekä ilmanvaihdon ja lämmön hallintaan. Asemilla on todella kovat vaatimukset kosteudenhallinnalle, koska siellä on vielä enemmän teknisiä laitteita kuin radalla. Asema on kylmä, eristämätön tila, jossa olosuhteet vaihtelevat siirryttäessä maanpäällisistä tiloista maan alle”, johtava asiantuntija Leif Wirtanen Rambollilta sanoo.

Kosteutta hallitaan suojaamalla koneita ja laitteita mm. suojapeitteiden avulla, mutta kaikista tärkeintä on huolehtia hyvästä ilmanvaihdosta. Käytössä olevassa metrossa liikkuva juna saa ilman vaihtumaan luonnollisesti, mutta rakenteilla olevassa metrotunnelissa tuuletuksesta täytyy huolehtia esimerkiksi puhaltimien avulla. Kosteutta mitataan jatkuvasti.

Länsimetro-hanke on pioneeri Kuivaketju10-menetelmän hyödyntäjänä sikäli, että aiemmin menetelmää ei ole käytetty talotekniikkaa ja infraa tässä laajuudessa yhdistävässä hankkeessa.

”Espoon kaupungin rakennusvalvonta edellyttää länsimetrolta kosteudenhallinnan varmistamista, ja Kuivaketju10:n käyttäminen on yksi hyvä vaihtoehto tähän. Koko menetelmän kehitys on yhä käynnissä, mutta olemme saaneet jo paljon hyviä kokemuksia Kuivaketju10:n käyttämisestä. Kuivaketju10 muistuttaa periaatteeltaan kylmäketjua elintarvikealalla; varmistetaan jokaisessa vaiheessa hankinnoista käyttöön saakka, että kosteus pysyy kurissa”, Wirtanen sanoo.

Lisää tietoa Kuivaketju10-menetelmästä

Rakentamisen aikaisia telineitä ja suojauksia Koivusaaren asemalla.

Yläkartanontien sisäänkäynnillä alkaa pontitus, kesäkuussa louhintaa

Länsimetron Soukan työmaalla on alkamassa Yläkartanontien sisäänkäynnin louhinta. Yläkartanontie on toinen valmiin metroaseman sisäänkäynneistä.

Maanrakennustöihin liittyen sisäänkäynnillä alkaa 21.5. alkavalla viikolla ponttiseinän teko, mistä aiheutuu meluhaittaa.

Pontitus kestää arviolta viiden päivän ajan, ja sitä voidaan tehdä arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7-18. Työajat perustuvat Espoon ympäristökeskuksen tekemään melupäätökseen.

Lujitustöitä, joihin kuuluu injektointi- ja pultinporausta, tehdään arviolta toukokuun lopusta lokakuun puoliväliin. Kesäkuun alussa aloitetaan varsinainen sisäänkäynnin avolouhinta, joka kestää syyskuun lopulle, ja kokonaisuudessaan kuilu on valmis lokakuun loppuun mennessä. Louhintatöitä voidaan tehdä arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7-18. Työajat perustuvat Espoon ympäristökeskuksen tekemään melupäätökseen.

Tunnelien louhinnat Soukan työmaalla ovat valmistuneet jo loppukesällä 2017.

Lisätietoja:

Kalliorakennus-Yhtiöt Oy: työpäällikkö Meeri Kaartinen, puh. 050-3411970

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Kartta suurempana

Pelastusharjoitus Sammalvuoren varikolla – Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos harjoittelee rakentamisen aikaista pelastamista

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos harjoittelee Sammalvuoren varikon työmaalla 14.5. ja 23.5.2018 klo 9:30 alkaen noin kahden tunnin ajan. Molemmissa harjoituksissa onnettomuustilanteena on pieni palo.

Harjoitukseen osallistuu neljästä seitsemään pelastuslaitoksen yksikköä, ja varikon läheisyydessä liikkuukin sen vuoksi hälytysajoneuvoja. Harjoituksessa käytetään vaaratonta, väriltään vaaleanharmaata harjoitussavua, joka ei ole terveydelle haitallisia. Harjoitussavusta ei tule soittaa Hätäkeskukseen, mikäli sille ei havaita muuta lähdettä kuin harjoitus.

Yleisöä pyydetään välttämään turhaa liikkumista harjoituspaikan läheisyydessä, jotta harjoitus ei häiriintyisi.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos varautuu harjoituksella rakentamisen aikaiseen pelastamiseen. Sammalvuoren varikolla louhinnat ovat päättyneet ja rakentaminen alkanut. Työmaalla tehdään mm. betonivalua ja talotekniikan töitä.

Lisätietoja harjoituksesta:

Länsimetro Oy, viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, paloesimies Janne Räsänen, puh. 045 130 8573

Länsimetro mittaa yhteistyön sujuvuutta rakennusurakoissa

Länsimetron kakkosvaiheen rakennusurakat toteutetaan projektinjohtourakoina. Vuorovaikutus ja yhteistyö eri toimijoiden välillä korostuu urakkamallissa, joka soveltuu hyvin länsimetron rakentamisen kaltaisiin megahankkeisiin. Yhteistyön sujuvuuden mittaamiseen hanke käyttää Celkee Insight-palvelua.

Tämän vuoden aikana länsimetrossa kilpailutetaan urakoitsijat viidelle metroasemalle, ratalinjalle ja yhteensä 24 sivu-urakkaan. Kaikkien asemien ja ratalinjan kilpailutukset on tehty lokakuuhun mennessä, mutta viimeisiä sivu-urakoita kilpailutetaan vielä vuoden 2019 keväällä. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta mitataan jokaisessa rakennuskohteessa rakennusurakoitsijan, tilaajan, suunnittelijan, sivu-urakoitsijoiden ja länsimetron rakentamiseen vaikuttavien muiden rakennushankkeiden välillä.

Mittaamiseen on valittu palvelu, joka tuottaa laadullista ja määrällistä tietoa tiedonkulusta, yhteistyöstä, luottamuksesta ja mahdollisista tiedonkulun ja yhteistyön esteistä.

–   Haluamme mitata yhteistyötä ja luottamusta jokaisessa rakennusurakassa ja puuttua mahdollisiin yhteistyön esteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin niistä muodostuu ongelmia hankkeen etenemiselle, kertoo Matinkylä-Kivenlahti-hankkeen projektijohtaja Jaakko Naamanka.

Aseman rakentamiseen osallistuvien tahojen yhteistoimintaa mitataan hankkeen johtamismalliin integroidulla kyselytutkimuksella neljästi vuodessa. Tutkimuksen tuottaa tamperelainen Celkee Oy.

–   Yhteistyötä voi myös mitata, kun mittarit asetetaan oikein. Länsimetron kaltaisessa isossa rakennushankkeessa, jossa toimijoita on satoja, tarvitaan reaaliaikaista ja luotettavaa tietoa yhteistyön sujumisesta.  Kokemustemme mukaan mittauksen avulla voidaan myös kannustaa kertomaan mahdollisista ongelmista ja rohkaista yhteistyöhön, sanoo palvelun tuottava Kimmo Vättö Celkee Oy:stä.

Lisätietoa:
Länsimetro-hanke, projektijohtaja Jaakko Naamanka, puh. 0400 421 143

Celkee Oy, toimitusjohtaja Kimmo Vättö, puh. 040 506 59 34