Ajankohtaista Soukassa

Taidematka metrolla Soukkaan

21.12.2022

Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset?  Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.

Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Nyt astutaan Soukan aseman sfääreihin.

Soukassa on Taneli Rautiaisen ”Sfäärit”

Soukan asemalla on Taneli Rautiaisen tilataideteos ”Sfäärit”. Teoskokonaisuus muodostuu neljästä osasta, jotka sijoittuvat metroaseman eri tasoille. Teoskokonaisuus kuljettaa matkustajan eri sfäärien läpi maan kuoreen louhitusta metrotunnelista ilmakehän eri kerroksiin ja aina valovuosien päässä oleviin toisiin tähdistöihin.

Teoksen sijainti: Teoksen eri osat sijaitsevat vertikaalisesti eri kohdissa Soukan metroasemaa

1. Eksosfääri – Tähtikuviot Soukantorin ja Yläkartanontien sisäänkäynneillä

2. Mesosfääri – Tähdenlennot Soukantorin sisäänkäynnin hissikuilussa

3. Troposfääri – Pilviverho metrolaituritasolla Soukantorin puoleisessa hissiaulassa

4. Litosfääri – Kallioleikkaukset  metrolaituritasolla Soukantorin puoleisessa hissiaulassa

Teoksen tekniikka: tilataideteos
Taiteilija: Taneli Rautiainen
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.

Eksosfääri –Tähtikuviot (1)

Eksosfääri on ilmakehän ylin osa. Sille ei ole määritelty ylärajaa. Ilmakehän kaasu harvenee vähitellen ja ilmakehä vaihtuu avaruuteen.

Tähdet syntyvät tiivistymällä tähtien välisistä kaasupilvistä. Tähti on painovoimansa koossa pitämä ja kasaan puristama plasmapallo. Maata lähin tähti on Aurinko. Tähtikuvio on muutaman tähden muodostama selvästi erottuva kuvio taivaalla. Tähdet on teoksessa jaettu kuuteen kokoluokkaan niiden magnitudin perusteella. Magnitudi kertoo, kuinka kirkas tähti on maapallolta katsottuna. Teoksen tähtien korkeudet perustuvat niiden etäisyyteen maapallosta. Matalimmalla olevat tähdet ovat lähinnä maapalloa ja korkeimmat kauimpana. Tähtien ja tähtikuvioiden väliset etäisyydet teoksessa perustuvat niiden todellisiin sijainteihin. Tähdet on yhdistetty tähtikuvioiksi Ursan tähtikarttojen mukaisesti.

Teoskokonaisuudessa tähtikuviot sijoittuvat molempien sisäänkäyntirakennusten kattoon. Eteläisellä Soukantorin sisäänkäynnillä on tähtikuvioita taivaanpallon eteläpuoliskolta ja pohjoisella Yläkartanontien sisäänkäynnillä pohjoisen taivaan kuvioita. Alla on kartat kummankin sisäänkäynnin tähtikuviosta.

Soukantorin sisäänkäynnin kattoon on valittu kuusi tähtikuviota Ursan tähtikartasta taivaanpallon eteläpuoliskolta:

  1. Kurki (Grus),
  2. Sulatusuuni (Fornax),
  3. Feenix (Phoenix),
  4. Etelän kolmio (Triangulum Australe),
  5. Lentokala (Volans) ja
  6. Iso koira (Canis Major).

Voit ladata tähtikuviot myös pdf-tiedostona.

Yläkartanontien sisäänkäynnin kattoon on valittu kahdeksan tähtikuviota Ursan tähtikartasta taivaanpallon pohjoispuoliskolta. Katselupaikaksi on valittu Espoo ja ajankohdaksi 12.12.2022 kello 22.22. Tähtikuviot on asemoitu asemarakennukseen todellisten ilmansuuntien mukaisesti. Kuviot ovat

  1. Lohikäärme (Draco),
  2. Pieni karhu (Ursa minor),
  3. Kirahvi (Camelopardalis),
  4. Perseus,
  5. Ajomies (Auriga),
  6. Härkä (Taurus),
  7. Orion ja
  8. Jänis (Lepus).

Voit ladata tähtikuviot myös pdf-tiedostona.

Mesosfääri –Tähdenlennot (2)

Mesosfääri on ilmakehän kylmin kerros. Tähdenlennot syntyvät mesosfäärissä.

Tähdenlento eli meteori syntyy, kun avaruudesta saapuu Maan ilmakehään pieni kivi tai hiukkanen. Valtavalla nopeudella liikkuva kappale kuumenee ja höyrystyy törmäyksessä ja synnyttää hehkuvan pilven, joka nähdään taivaalla tähdenlentona.

Tähdenlennot on toteutettu hissikuilun neljälle seinälle eripituisina valoviivoina.

Troposfääri – Pilviverho (3)

Troposfääri on ilmakehän alin kerros, jossa esiintyvät sääilmiöt, kuten sade ja pilvet.

Pilviverho on laaja yhtenäinen pilvi tai pilvipeite.

Hissiaulan katossa oleva valolippa muodostaa kuvitteellisen pilviverhon, jonka takaa aurinko paistaa. Valaistus seuraa vuorokauden aikoja kirkastuen keskipäivällä ja himmentyen iltaa kohti.

Litosfääri -Kallioleikkaukset (4)

Litosfääri on maapallon uloin kuori, kivikehä, johon kuuluvaan peruskallioon metrotunneli on louhittu.

Soukan alueella olevat kalliot ovat satoja miljoonia vuosia sitten pois kuluneen vuoriston juuriosia. Kallioleikkaus on louhittu kallioseinämä.

Teoksen taitteiset seinälevyt esittävät metrotunnelin louhittuja kallioleikkauspintoja.

Länsimetron metrokartta. Asemat lännestä itään ovat Kivenlahti, Espoonlahti, Soukka, Kaitaa, Finnoo, Matinkylä, Niittykumpu, Urheilupuisto, Tapiola, Aalto-yliopisto, Keilaniemi, Koivusaari ja Lauttasaari.
Kalle Mustonen ”Kulkijat”
Kalle Mustonen
”Kulkijat”
Hans Rosenström ”Varjot veden pinnalla”
Hans Rosenström
”Varjot veden pinnalla”
Taneli Rautiainen ”Sfäärit”
Taneli Rautiainen
”Sfäärit”
Antti Tanttu ”Juurtuminen”
Antti Tanttu
”Juurtuminen”
Leena Nio ”Haavekuvia”
Leena Nio
”Haavekuvia”
Mari Rantanen “Lived Space in Color”
Mari Rantanen
“Lived Space in Color”
Kim Simonsson ”Emma jättää jäljen”
Kim Simonsson
”Emma jättää jäljen”
Grönlund & Nisunen ”Light Weave”
Grönlund & Nisunen
”Light Weave”

Kuinka syvällä ollaan?

15.12.2022

Länsimetro kulkee koko matkan Ruoholahdesta Kivenlahteen maan alla. Metroaseman asemalaiturilla seisoessa voi mieleen juolahtaa kysymys, kuinka syvällä meren- tai maanpinnasta oikein ollaan ja miksi länsimetro on rakennettu maan alle.

Alla on kerrottu, kuinka syvällä meren- ja maanpinnasta metroasemien asemalaiturit ovat:

  • Lauttasaari: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
  • Koivusaari: metrolaituri on noin 30 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 35 metriä.
  • Keilaniemi: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Aalto yliopisto: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Tapiola: metrolaituri on noin 30 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 35 metriä.
  • Urheilupuisto: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Niittykumpu: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
  • Matinkylä: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Finnoo: metrolaituri on noin 40 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 45 metriä.
  • Kaitaa: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
  • Soukka: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 45 metriä.
  • Espoonlahti: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 35 metriä.
  • Kivenlahti: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 35 metriä.
Matinkylän metroaseman asemalaituri on noin 20 metriä merenpinnasta ja maanpinnasta noin 25 metriä. Matinkylän asema oli joulukuuhun 2022 saakka metron läntinen pääteasema. Uusi rataosuus Matinkylästä Kivenlahteen otettiin matkustajaliikenteen käyttöön 3.12.2022, jonka jälkeen metron läntiseksi päätepisteeksi tuli Kivenlahden asema.

Miksi metro on rakennettu maan alle?

Maan alle rakennettu metrorata asemineen jättää maanpäälliset alueet muuhun käyttöön mm. asumiseen ja muuhun rakentamiseen.  Espoon kaupunki kehittyy ja kasvaa metroasemien läheisyydessä ja metron päällä oleva tila tarvitaan kasvavan kaupungin tarpeisiin. Nykyaikainen metroasema vaatii runsaasti tilaa, sillä sen laajuus on noin 20 000 neliötä. Pääosa tiloista on matkustajalle näkymättömissä olevia teknisiä tiloja. Nyt maanpintaan jääville rakennuksille, eli sisäänkäynneille ja kuiluille, on niillekin ollut vaikea löytää tila rakennetusta kaupunkiympäristöstä. Lisäksi liityntäpysäköinnin ja bussiterminaalien järjestäminen maanalaisille asemille on huomattavasti helpompaa kuin maanpäällisiin ratkaisuihin.

Metrolinjaus kulkee tiiviisti rakennetun asuinalueen läpi ja asemat sijoittuvat liikkumisen solmukohtiin palveluiden yhteyteen. Maanpäällinen vaihtoehto olisi tuonut mukanaan mittavat ja kalliit rakennustyöt katuverkkoon, kuten radan ylittävien siltojen ja alittavien tunneleiden rakentamisen. Myös liikenteen sujuvuus maanpinnalla olisi heikentynyt, mikä olisi aiheuttanut ruuhkia muulle liikenteelle ja vaikeuttanut kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden maanpäällinen metrolinjaus kulkee liito-oravametsäalueella. Maanpäällisen metron toteuttamien näillä alueilla ei olisi ollut mahdollinen.

Lisäksi maanalaisen metron toiminta on varmempaa kuin maanpäällisen, sillä esimerkiksi sää ei vaikuta metron kulkemiseen maan alla. Maanalaisen linjan tuominen välillä maanpintaan ei myöskään ole mahdollista, koska avoimia tunnelin suuaukkoja tulisi lisää. Avoimet tunnelisuuaukot vaikeuttaisivat lämpötilojen hallintaa tunnelissa. Korkeuserot muodostuisivat myös ratageometrisistä syistä ongelmaksi.

Tähtikuviot taivaalla ja Soukan metroaseman sisäänkäynnin katossa 12.12.2022 klo 22.22

12.12.2022

Jokaisella uudella Länsimetron asemalla on ainutlaatuista asemataidetta osana asemien arkkitehtuuria. Taiteen avulla on haluttu lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Taiteesta löytyy myös mielenkiintoisia yksityiskohtia. Esimerkiksi Soukan metroasemalla Yläkartanontien sisäänkäynnin katossa on kahdeksan tähtikuviota Ursan tähtikartasta taivaanpallon pohjoispuoliskolta. Katselupaikaksi on valittu Espoo ja ajankohdaksi 12.12.2022 kello 22.22. Tähtikuviot on asemoitu asemarakennukseen todellisten ilmansuuntien mukaisesti.

Tähtikuviot ovat

  1. Lohikäärme (Draco),
  2. Pieni karhu (Ursa minor),
  3. Kirahvi (Camelopardalis),
  4. Perseus,
  5. Ajomies (Auriga),
  6. Härkä (Taurus),
  7. Orion ja
  8. Jänis (Lepus).

Voit ladata tähtikuviot myös pdf-tiedostona.

Valokuva: : Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Tähtikuviot ovat yksi osa Soukan asemalla olevaa Taneli Rautiaisen tilataideteos ”Sfäärit”. Teoskokonaisuus muodostuu neljästä osasta, jotka sijoittuvat metroaseman eri tasoille. Teoskokonaisuus kuljettaa matkustajan eri sfäärien läpi maan kuoreen louhitusta metrotunnelista ilmakehän eri kerroksiin ja aina valovuosien päässä oleviin toisiin tähdistöihin. Teoksen eri osat sijaitsevat vertikaalisesti eri kohdissa Soukan metroasemaa

  • Eksosfääri – Tähtikuviot Soukantorin ja Yläkartanontien sisäänkäynneillä,
  • Mesosfääri – Tähdenlennot Soukantorin sisäänkäynnin hissikuilussa,
  • Troposfääri – Pilviverho metrolaituritasolla Soukantorin puoleisessa hissiaulassa ja
  • Litosfääri – Kallioleikkaukset metrolaituritasolla Soukantorin puoleisessa hissiaulassa

Lue lisää Taneli Rautiaisen tilataideteoksesta ”Sfäärit”.

Suunnittelusta totta

21.10.2022

Matkustajaliikenne Matinkylä­-Kivenlahti-osuudella alkaa lauantaina 3.12.2022. Seitsemän kilometriä pitkän ratalinjan ja maanalaisen metrovarikon lisäksi osuudella on viisi uutta metroasemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Alla olevien kuvaparien avulla voit vertailla, millaisia Länsimetron asemista suunniteltiin ja millaisina ne toteutuivat. Valmiit asemat ovat hyvin yhdenmukaisia havainnekuvien kanssa.

Vasemmalla Espoonlahden asema valmiina, oikealla havainnekuva. Espoonlahden aseman suunnittelusta vastaa ALA-Architects. Lue lisää Espoonlahden metroasemasta.
Vasemmalla Soukan asema valmiina, oikealla havainnekuva. Soukan aseman suunnittelusta vastaa ALA-Architects. Lue lisää Soukan metroasemasta.
Vasemmalla Kaitaan asema valmiina, oikealla havainnekuva. Kaitaan aseman suunnittelusta vastasi PES-Arkkitehdit. Lue lisää Kaitaan metroasemasta.
Vasemmalla Finnoon asema valmiina, oikealla havainnekuva. Finnoon aseman suunnittelusta vastaa PES-Arkkitehdit Oy. Lue lisää Finnoon metroasemasta.

 

Katso myös Ruoholahti–Matinkylä-osuuden havainnekuvat ja toteutuneiden asemien kuvat.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti hanke on valmis

13.10.2022

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti hanke valmistui asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Projektin tehokkaat toimintatavat ja tiivis yhteistyö sekä projektiorganisaation vahva osaaminen ja kokemus mahdollistivat hankkeen valmistumisen aikataulun mukaisesti. Matkustajaliikenne osuudella alkaa 3.12.2022.

Hanke valmistui hankesuunnitelmassa ja sen tarkennuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toteutuksesta vastasi pääasiassa Länsimetron ja Swecon projektinjohdon ja rakennuttamisen asiantuntijoista muodostettu integroitu tilaajaorganisaatio. Länsimetroa rakentamassa oli myös joukko muita toimijoita. Tiivis yhteistyö ja tehokkaat toimintatavat mahdollistivat Suomen suurimman infra-, talotekniikka- ja automaatioprojektin valmistumisen asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Rakentamisen toisessa vaiheessa Länsimetro-projektissa rakennettiin seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti) sekä maanalainen metrovarikko Sammalvuoreen.

”Länsimetro-hankkeen ensimmäisen rakennusvaiheen kokemukset ja opit hyödynnettiin kakkosvaiheen rakentamisessa. Niiden pohjalta teimme muutoksia mm. johtamiseen ja hankkeen organisaatiomalliin. Aikataulua, kustannuksia, riskejä, laatuasioita, yhteistyötä ja työturvallisuutta seurattiin tilannejohtamisen mallin mukaisesti”, Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi tiivistää. ”Myös yhteisiä tavoitteita kirkastettiin ja yhteistyötä tiivistettiin organisaatiorajoista riippumatta. Länsimetron ja Swecon asiantuntijat työskentelivät yhteisissä tiloissa Big room -mallin mukaisesti. Riskit tunnistettiin ja tehokkailla riskienhallintatoimenpiteillä estettiin niiden toteutuminen.”

Länsimetron jatkeen rakentamisessa oli mukana myös onnea, sillä rakennusprojektin keskeiset vaiheet, kuten hankinnat, ajoittuivat aikaan ennen koronapandemian ja Ukrainan sodan kiihdyttämää inflaatiota.

”Kaikki projektin suuret hankinnat oli tehty ennen voimakasta kustannusten nousua. Jos nyt lähdettäisiin rakentamaan länsimetroa, projektin hintalappu olisi huomattavasti suurempi. Myöskään koronapandemialla ei ollut rakennusprojektiin suurta merkitystä, sillä rakentaminen oli pandemian alkaessa riittävän pitkällä. Projektiorganisaation toiminta oli jo vakiintunutta ja olimme hitsautuneet yhteen ennen kuin pandemia alkoi”, Ville Saksi toteaa.

Matinkylä-Kivenlahti-hankkeen projektijohtajana toiminut Jaakko Naamanka Swecolta on tyytyväinen projektin lopputulokseen. ”Hanke valmistui päivälleen tavoiteaikataulun mukaisesti. Se on huima suoritus tämän kokoluokan megahankkeessa. Tästä täytyy kiittää koko hankkeen toteutuksesta vastannutta yhteistä Länsimetron projektiorganisaatiota ja kaikkia hankkeen toteutukseen osallistuneita osapuolia”, kiittää Jaakko Naamanka.

Hankkeen johtamisessa käytettiin ensimmäistä kertaa tilannejohtamisen mallia tämän kokoluokan julkisessa rakennushankkeessa. ”Hankkeen tuloksellinen johtaminen perustui tilannejohtamiseen, jossa projektin päätöksenteko pohjautuu mahdollisimman reaaliaikaiseen ja oikeaan tilannetietoon. Tilannetiedon pohjalta projektinjohdon on mahdollista havaita poikkeamat asetettuihin tavoitteisiin nähden mahdollisimman aikaisin ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Onnistuneen tilannejohtamisen edellytyksenä on laadukas aikataulusuunnittelu sekä tavoiteasettelu ja tiedon oikeellisuus”, Jaakko Naamanka kertoo.

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisesta päätettiin vuonna 2014 ja monivuotinen rakennusprojekti alkoi louhinnoilla vuoden 2014 lopulla. Rakennusurakat päättyivät toukokuussa 2022, jonka jälkeen koeajot jatkuivat syyskuulle asti. Länsimetro Oy on luovuttanut Matinkylä–Kivenlahti-osuuden asemien, radan ja varikon hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy jää Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistajaksi, ylläpitäjäksi ja kehittäjäksi.

Matkustajaliikenne ykkösvaiheella eli Ruoholahti–Matinkylä-osuudella alkoi marraskuussa 2017. Uudella Matinkylä–Kivenlahti-osuudella matkustajaliikenne alkaa 3.12.2022. Lisätietoja Espoon, HSL:n, Kaupunkiliikenne Oy:n ja Länsimetro Oy:n yhteistiedotteessa, joka on julkaistu Länsimetron sivuilla.


Lisätietoja:
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetro-hanke, projektijohtaja Jaakko Naamanka, Sweco PM Oy, puh. 0400 421 143, etunimi.sukunimi@sweco.fi

Metron uusi osuus Matinkylästä Kivenlahteen avautuu 3.12.

13.10.2022

Metrojunat alkavat liikennöidä Espoossa aina Kivenlahteen asti lauantaina 3. joulukuuta. Avautuvan seitsemän kilometrin osuuden varrella on viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.

Metrossa on laajentumisen myötä yhteensä 30 asemaa. Metrorataa Helsingissä ja Espoossa on nyt yhteensä 43 kilometriä.

Metro laajeni vuonna 2017 kahdeksalla asemalla Ruoholahdesta Matinkylään, kun Länsimetron ensimmäinen vaihe valmistui. Sen jälkeen työt ovat jatkuneet Matinkylän länsipuolella

– Metron jatkeen rakentamisen aikataulussa ja kustannuksissa on pysytty Espoon valtuuston päätösten mukaisesti, toteaa Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja, Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.

– Vaikka metro aloittaa liikennöinnin, rakentaminen asemien ympäristössä jatkuu. Jo olemassa olevat alueet Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti tiivistyvät asemien ympäristössä, ja niiden palvelut paranevat. Finnooseen syntyy kokonaan uusi asuinalue, Isotalo jatkaa.

– Metro on nyt valmis. Vuosikymmenien työ saa päätöksensä, vaikka metron kehittämistyö toki jatkuu. Metro on joukkoliikennevälineistämme pidetyin: 93 prosenttia asiakkaistamme antaa sille hyvän tai erinomaisen arvosanan. Ympäristöystävällisellä metrolla on omalla alueellaan mullistava vaikutus ihmisten liikkumiseen, ja se on erittäin tärkeä myös pääkaupunkiseudun ja koko Suomen elinvoimalle, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Mika Nykänen.

Uuden osuuden avautuessa bussien liityntäliikenteeseen ei tule muutoksia, vaan metroa liikennöidään muutama kuukausi nykyisen liikenteen lisänä. Uuteen osuuteen sovitettu bussilinjasto otetaan käyttöön alkuvuodesta 2023. Lopullisesta päivämäärästä tiedotetaan myöhemmin.

Metron uudet aikataulut samoin kuin uusien bussilinjojen reitit ja aikataulut tulevat HSL:n Reittioppaaseen hyvissä ajoin ennen kuin muutokset tulevat voimaan.

Kaupunki kasvaa metron myötä

Vaikka metro kulkee Espoossa maan alla, muutokset näkyvät vahvasti myös maan päällä.

Metron jatke tuo mukanaan runsaasti uusia mahdollisuuksia, kuten uusia palveluja, asuntoja ja työpaikkoja ja lisää siten kaupungin elinvoimaisuutta. Metron myötä Espooseen syntyy kokonaan uusi asuinalue Finnoo ja jo rakennetut alueet kehittyvät entistä vetovoimaisemmiksi. Kasvupotentiaali Espoon metrovyöhykkeellä on 70 000 uutta asukasta ja sadan prosentin kasvu työpaikkojen määrässä vuoteen 2050 mennessä.

– Metro tukee Espoon verkostomaista viiden kaupunkikeskuksen rakennetta ja kestävää kaupunkikehitystä. Siinä raiteiden äärelle ja päälle rakentuvat tiiviit keskukset, ja niiden ympärille pientalovaltaiset alueet, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

– Länsimetron kasvukäytävä on myös ratkaisevan tärkeä Espoon ja koko Suomen kilpailukyvyn kannalta, ja edistää merkittävästi yritysten, yliopistojen ja kaupunkien yhteistyötä, Mäkelä jatkaa.

HSL-alueen joukkoliikenteen suurin kasvupotentiaali on läntisessä Espoossa metron uuden osuuden varrella.

Tiheää liikennettä ja turvallista matkustamista

Metroa liikennöi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, joka vastaa myös kiinteistönhuollosta ja järjestelmien valvonnasta koko metrolinjan osuudella.

– Kaupunkiliikenne Oy ja noin 150 metrojunankuljettajaamme ovat valmiina metroliikenteen laajenemiseen. Olemme valmistautuneet liikennöinnin käynnistymiseen lukuisten valmistelevien töiden kautta; kuljettajakoulutusten ja koeajojen lisäksi esimerkiksi varmistamalla rataosuuden liikennöitävyyden ja että kaikki tekniset valvomojärjestelmät toimivat liikenteen alkaessa moitteettomasti. Metro on yksi toimintamme selkäranka, jonka turvallisuus ja luotettavuus on meille kunnia-asia, sanoo Kaupunkiliikenne Oy:n toimitusjohtajan sijainen, yksikön johtaja Antti Nousiainen.

Arkkitehtuuriosaaminen näkyy asemilla

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentaminen päättyi syyskuussa. Rakennusprojekti valmistui kaikkien sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hankkeella oli niin aikataulu-, kustannus-, riski-, laatu-, yhteistyö- kuin työturvallisuustavoitteitakin. Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy on Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistaja, ylläpitäjä ja kehittäjä.

– Länsimetron asemat ovat arkkitehtuuriltaan vetovoimaisia, suomalaista arkkitehtuuriosaamista parhaimmillaan, ja ainutlaatuiset asemat toimivat alueiden käyntikortteina. Odotamme Länsimetrossa innolla, että matkustajat pääsevät uusille metroasemille ja nauttimaan nopean joukkoliikennemuodon eduista turvallisin mielin, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Espoon kaupungin verkkosivut: www.espoo.fi
Helsingin seudun liikenteen verkkosivut: www.hsl.fi
Kaupunkiliikenne Oy:n verkkosivut: www.kaupunkiliikenne.fi
Länsimetro Oy:n verkkosivut: www.lansimetro.fi

Lisätietoja:

Espoo, kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo, p. 050 593 3359, olli.isotalo@espoo.fi

HSL, toimitusjohtaja Mika Nykänen, p. 09 4766 4040

Länsimetro Oy, Länsimetro Oy, toimitusjohtaja Ville Saksi, p. 040 823 2086

Kaupunkiliikenne Oy, yksikön johtaja Antti Nousiainen, p. 040 579 6074

Ensikosketuksia metroasemiin – asukkaat pääsivät kurkistamaan uusille asemille

8.9.2022

Kivenlahden, Espoonlahden, Soukan, Kaitaan ja Finnoon metroasemien rakennusurakat päättyivät toukokuussa 2022.  Osana Espoo 50 vuotta kaupunkina -juhlaa Espoon kaupunki, Länsimetro-projekti, HSL ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy toteuttivat vierailuja metroasemilla. Vierailut alkoivat Kivenlahdesta Espoo Juhlii! -viikolla elokuun lopussa ja etenivät Espoonlahteen, Soukkaan, Kaitaalle ja Finnooseen syyskuun alkupuolelle mennessä.

– Uudet asemat houkuttivat asemaympäristöjen asukkaita tutustumaan omaan metroasemaansa ja kurkistamaan mitä maan alla on. Kullekin vierailulle mahtui mukaan noin 30 osallistujaa, jotka arvottiin ilmoittautuneiden joukosta. Kamerat välkkyivät vierailuilla ja tunnelmia asemilta haluttiin jakaa myös muille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, kertoo asemaoppaana vierailulla toiminut Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Marianne Partanen.

Soukan aseman täytti vilkas puheensorina, kun asukkaat pääsivät tutustumaan metroasemaan 30.8.2022. Espoon kaupungin projektinjohtaja Kimmo Leivo kertoi asukkaille Soukanalueen kehittymisestä ja vastasi osallistujien kysymyksiin. Paikalla oli myös HSL:n, Kaupunkiliikenteen ja Länsimetron edustajat.

Asematilat hohtivat uutuutta, kun osallistujat pääsivät kulkemaan sisäänkäynneiltä maanalaisille metrolaitureille. Ainutlaatuisen kokemuksen lisäksi osallistujille tarjottiin tietoa kaupunkiympäristön kehityksestä asemaseudulla, alueen joukkoliikenneyhteyksistä matkustajaliikenteen alkaessa vuonna 2023 sekä asema-arkkitehtuurista ja -taiteesta.

Matkustajaliikenne Matinkylä-Kivenlahti-osuudella alkaa vuoden 2023 aikana. Länsimetro-rakennusprojekti luovuttaa osuuden Kaupunkiliikenteelle syksyllä, jolloin Suomen suurin infra-, talotekniikka- ja automaatioprojekti päättyy. Rakentamisen jälkeen Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteellä ja HSL:llä on käynnissä valmistelevia töitä matkustajaliikenteen alkamiseen liittyen. Liikenteen alkamisen ajankohta tarkentuu näiden töiden edetessä.

Lisätietoja vierailuilla käsitellyistä aiheista:

Espoon kaupunkikehityksestä löydät Espoon kaupungin sivuilta:

HSL:n sivuilla on tietoa Etelä-Espoon bussilinjastosta metroliikenteen laajentuessa Matinkylästä Kivenlahteen.

Länsimetron sivuilla on tietoa metroasemista.

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy vastaa radan ja asemien ylläpidon ja huollon lisäksi metroliikenteestä ja metrojunakalustosta.

Suomen suurin infra-, talotekniikka ja automaatioprojekti päättyy

7.7.2022

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden viiden uuden metroaseman, maanalaisen metrovarikon ja metrolinjan rakennusurakat päättyivät toukokuussa. Sammalvuoren metrovarikon rakennusurakka päättyi jo vuonna 2020. Länsimetron tiedotuslehdessä julkaistu artikkeli kuvaa, mitä eri toimijat tekevät vielä ennen kuin matkustajaliikenne osuudella voi alkaa.

Ratalinjan ja viiden metroaseman rakennusurakat päättyivät toukokuussa sen jälkeen, kun rakennusvalvonnan lopputarkastukset oli pidetty hyväksytysti. Kesällä Länsimetro-projekti tekee muutostöitä liikenteellä olevan metrolinjan läntisen pääteaseman Matinkylän länsipuolella. Täällä sijaitseva tarkastusraide ja junien yösäilö muutetaan matkustajaliikenteen käyttöön sopivaksi metroliikenteen jatkuessa Matinkylästä Kivenlahteen. Syksyllä muutostöiden jälkeen Länsimetro Oy luovuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuuden asemien, ratalinjan ja varikon lopullisen hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle.

– Rakennamme yhtä maailman turvallisimmista metroista. Jäljellä olevat työt on aikataulutettu niin, että voimme alkusyksystä 2022 luovuttaa osuuden liikenneoperaattori Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Samalla päättyy Suomen suurin infra-, talotekniikka ja automaatioprojekti. Koko projekti etenee hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti aikataulussa ja budjetissa, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Kivenlahden, Espoonlahden, Soukan, Kaitaan ja Finnoon metroasemien ja ratalinjan rakennusurakat saatiin päätökseen keväällä 2022. Sammalvuoren metrovarikon rakennusurakka vastaanotettiin jo aiemmin.

Kaupunkiliikenne varmistaa metrojärjestelmän käytännön toimivuuden liikennöinnissä

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy testaa ja valvoo uuden rataosuuden teknisiä valvomojärjestelmiä. Kuljettajakoulutukset ja perehdytys uuteen osuuteen alkoivat sen jälkeen, kun Finnoo–Kivenlahti-osuuden turvallisuuden takaava asetinlaite oli testattu ja hyväksytty alkukesästä. Koko Matinkylä–Kivenlahti-rataosuuden osalta asetinlaite testataan vielä radan viimeisten muutoksien jälkeen syksyllä. Sen jälkeen alkaa Kaupunkiliikenteen suorittama koeliikennöinnin vaihe. Vasta onnistuneen koeliikennöinnin jälkeen matkustajaliikenne Kivenlahteen saakka voi alkaa.

Suora metroyhteys Kivenlahteen uudistaa liikenneyhteyksiä – liikenteen aloittamisesta päättää HSL

Matkustajille uusi rataosuus tuo suoran metroyhteyden Kivenlahteen asti. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamispäivästä. HSL on tilannut liikennepalvelun pyörittämisen metron liikennöitsijältä eli Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:ltä. Metrolinjan pidentyminen Kivenlahteen asti uudistaa myös alueen muita joukkoliikenneyhteyksiä.

Vuosina 2020–2021 HSL suunnitteli Etelä-Espoon alueelle uuden liityntälinjaston.HSL:n aikataulusuunnittelijat työstävät kesällä uusien linjojen lopulliset aikataulut. Ensimmäiset muutokset bussilinjastoon tehdään, kun metroliikenne Kivenlahteen alkaa. HSL hioo bussiliikennöitsijöiden kanssa uusia linjoja parhaaksi mahdolliseksi kokonaisuudeksi.

Uudistus edellyttää myös laajaa viestintäkampanjaa syksyllä alueen asukkaille, yrityksille ja muille sidosryhmille, sillä uuden metro-osuuden ja liityntälinjaston muutokset matkustajille ovat tavanomaisia syyskauden muutoksia suurempia. Pysäkeillä ja terminaaleissa olevan matkustajainformaation muuttaminen vastaamaan uutta tilannetta on myös mittava työ.

”Matkustajainformaatiolla on tärkeä sija juuri uudessa tilanteessa, jotta matkustajien liikkuminen olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Siksi haluamme panostaa paljon matkustajainfon laatuun sekä digitaalisissa että perinteisissä opastuskanavissa”, HSL:n matkustajainformaatiosta vastaavan tiimin vetäjä Joona Packalén sanoo.

Suurin osa matkustajainformaatiosta on painettu opasteisiin ja opasteiden muuttaminen edellyttää uuden tiedon vaihtamista paikan päällä. Kuva: HSL.

Teksti: Marianne Partanen

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2022-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden tiedotuslehti on ilmestynyt

30.6.2022

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden uusin tiedotuslehti on juuri ilmestynyt ja luettavissa sähköisesti. Lehti jaellaan rakentamisen vaikutusalueen asukkaille ja toimijoille heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Lehti on tiedotuslehden viimeinen numero.

 

Vuosien varrella lehdessä on kerrottu monista rakentamiseen liittyvistä asioita, rakentamisen etenemisestä ja eri vaiheista. Uusimmassa lehdessä kerrotaan mm. mitä eri toimijat tekevät ennen kuin matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella voi alkaa ja käydään läpi rakennusprojektin vaiheita.

Metroasemien ja ratalinjan rakennusurakat päättyivät toukokuussa.  Syksyllä Länsimetro Oy luovuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuuden metroasemien, ratalinjan ja varikon lopullisen hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta Matinkylä–Kivenlahti-osuudella.

Länsimetron viimeinen tiedotuslehti on ilmestynyt ja luettavissa sähköisesti.

Länsimetron asemien ja ratalinjan rakennusurakat ovat päättyneet

16.5.2022

Jäljellä olevat työt on aikataulutettu siten, että Länsimetro Oy voi luovuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuuden Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle syksyllä 2022. Samalla päättyy Suomen suurin infra-, talotekniikka- ja automaatioprojekti. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentaminen ja testaaminen on edennyt siihen vaiheeseen, että viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Kivenlahti ja Espoonlahti) ja ratalinjan rakennusurakat päättyivät perjantaina 13.5.2022. Sammalvuoren metrovarikon rakennusurakka päättyi jo vuonna 2020. Huhtikuussa tehtiin viimeiset matkustajaturvallisuuden varmistavien järjestelmien testaukset ja toukokuussa viimeiset viranomaishyväksynnät.

Kivenlahden, Espoonlahden, Soukan, Kaitaan ja Finnoon metroasemien sekä ratalinjan rakennusurakat päättyivät perjantaina 13.5.2022.

Koko hankkeen aikana eri urakoissa on perehdytetty noin 30 000 henkilöä. Henkilötyövuosia kertyi noin 2 100. Suurimmillaan työmaavahvuus oli marraskuussa 2019, jolloin työmailla työskenteli 1 174 henkilöä. Yrityksiä eri urakoissa oli 905 kappaletta.

Finnoon metroaseman rakennusurakan toteutti GRK Infra Oy:n ja Aki Hyrkkönen Oy:n muodostama työyhteenliittymä, Kaitaan YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä, Soukan YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä, Espoonlahden SRV Rakennus Oy ja Kivenlahden Skanska Infra Oy. Ratalinjan urakan toteutti GRK Infra Oy. Varikon louhinta ja rakennusurakan toteutti työyhteenliittymä Sammalvuori (Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, EM Pekkinen Oy, Terrawise Oy ja Aro-Systems Oy).

Tarkastusraiteen ja junien yösäilön muutostyöt käynnissä Matinkylän aseman länsipuolella

– Rakennamme yhtä maailman turvallisimmista metroista. Jäljellä olevat työt on aikataulutettu niin, että voimme alkusyksystä 2022 luovuttaa osuuden liikenneoperaattori Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Samalla päättyy Suomen suurin infra-, talotekniikka- ja automaatioprojekti, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Toukokuussa 9.5.2022 käynnistyivät metron nykyisen läntisen pääteaseman Matinkylän länsipuolella olevan tarkastusraiteen ja junien yösäilön muutostyöt. Metroliikenteen jatkuessa Matinkylästä Kivenlahteen kyseisen tilan käyttö metrojunien huolto- ja säilytysalueena päättyy, ja alue tulee olemaan metroliikenteen käytössä. Työt kestävät 20.7.2022 saakka. Muutostöiden jälkeen syksyllä Länsimetro Oy luovuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuuden metroasemien, ratalinjan ja varikon lopullisen hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle.

Lisäksi Länsimetro Oy rakennuttaa Kivenlahden liityntäpysäköintilaitosta, joka valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Pysäköintilaitoksen rakentaminen alkoi marraskuussa 2021.

Matkustajille uusi rataosuus tuo suoran metroyhteyden Kivenlahteen asti. Uusia metroasemia ovat Finnoon, Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden metroasemat. Matkustajaliikenteen käytössä olevan rataosuuden pituus on 7 kilometriä. Lisäksi Sammalvuoressa on maanlainen metrovarikko. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta Matinkylä–Kivenlahti-osuudella.

Lisätietoja
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi
Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Marianne Partanen, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi