Soukan metroasemaan kuuluu kaksi sisäänkäyntiä: Soukantorin sisäänkäynti ja Yläkartanontien sisäänkäynti. Yläkartanontien tekniikkakuilu on metroaseman toimintoihin liittyvä savunpoisto-, paineentasaus- ja ilmanvaihtokuilu. Myös Soukantorin sisäänkäynnin vieressä on aseman toimintoihin liittyvä tekninen kuilu. Soukanväylällä on puolestaan huoltotunneli ja poistumistiekuilu.
Soukan metroaseman Soukanväylän työmaa-alueen maisemointityöt alkoivat maaliskuussa 2021 ja työt jatkuvat kesään saakka. Työmaa-alue ennallistetaan ja maisemoidaan ympäristösuunnitelman mukaisesti. Alueelle istutetaan lehti- ja havupuita, kuten rauduskoivuja, metsämäntyjä ja kotipihlajaa. Esimerkiksi metsämännyn taimia istutetaan 290 kappaletta. Lisäksi alueelle istutetaan sekametsää, pensaita ja nurmea. Osana maisemointia työmaata ympäröivä työmaa-aita poistetaan ja tilalle asennetaan verkkoaita. Yksittäisiä huonokuntoisia puita on kaadettu maisemointitöiden yhteydessä.
Soukanväylän työmaa-alueen maisemointityöt alkoivat maaliskuussa. Työmaa-aidat on poistettu ja tilalle on asennettu verkkoaita. Alueelle tullaan istuttamaan mm. lehti- ja havupuita sekä tehdään kävely- ja pyörätie. Vasen kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy, Vasen kuva: Juha Siimes
Alueella olevan huoltorakennuksen katto tulee olemaan viherkatto. Viherkatot tuovat vehreyttä ympäristöön ja niitä tulee olemaan lähes kaikilla metroasemien sisäänkäynneillä. Esimerkiksi Soukan metroaseman sisäänkäyntien katot tulevat olemaan viherkattoja. Niiden rakentaminen käynnistyy keväällä.
Viherkatto on rakennuksen katto, joka on peitetty kasvillisuudella. Kuvassa on Finnoon metroaseman sisäänkäyntien viherkatot. Viherkattoja tulee Finnoon lisäksi Kaitaan, Soukan ja Kivenlahden metroasemien sisäänkäyntirakennuksiin. Kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy
Osana maisemointia Soukanväylän varteen rakennetaan kävely- ja pyörätie valaistuksineen. Kävely- ja pyörätie valmistuu kesään mennessä, mutta turvallisuussyistä se otetaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden käyttöön vasta kun työmaaliikenne huoltotunnelin kautta vähenee.
Länsimetron Soukanväylän työmaa-alueella on Soukanväylän huoltotunneli ja poistumistiekuilu. Rakentamisen aikana metron rakentajat kulkevat näiden kautta työmaalle. Metron valmistuttua Soukanväylän huoltotunneli jää satunnaiseen huoltokäyttöön Soukan metroasemalle. Poistumistiekuilu liittyy metron turvallisuuteen. Sen kautta matkustajat pääsevät poistumaan hätätilanteissa metrotunnelista. Poistumistiekuiluja on Matinkylä–Kivenlahti-osuudella yhdeksän.
Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-projektin ympäristöselonteko vuodelta 2020 on valmistunut. Länsimetro on selvittänyt ympäristöselonteossa metrotunneleiden sekä viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti) sekä Sammalvuoren varikon rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset vuonna 2020. Vuonna 2020 rakentamisen pääpainopiste oli asemien sisätilojen rakentamisessa ja radan rakennustöissä.
Vuoden 2020 rakentamisen osalta ympäristöselonteossa raportoitiin:
Pääraaka-aineiden kulutus
Energiankulutus
Rakentamisen ja materiaalien hiilidioksidipäästöt
Jätteiden muodostuminen ja käsittely
Vaikutukset pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään
Poistoveden määrä ja laatu
Luonnon monimuotoisuus
Pölyäminen
Melu
Sidosryhmät ja vuorovaikutus, palautteet, ympäristövaatimukset
Projektin aikana on toteutettu pohjavesitarkkailua, painumaseurantaa, vuotovesiseurantaa ja Hannusjärven vedenpinnan tason tarkkailua. Pohjaveden ja maaperän seuranta jatkui myös vuonna 2020, eikä pohjavedessä ja maaperässä havaittu merkittäviä muutoksia. Myöskään pohjavesiputkien vedenlaadussa ei havaittu todettavia muutoksia.
Myös painaumaseuranta jatkui vuonna 2020 niillä paikoilla, joilla seurantaa oli päätetty vielä jatkaa. Painumapisteissä ei havaittu merkittäviä muutoksia. Suurin osa painaumapisteistä jätettiin pois vuonna 2019 vähäisten muutosten vuoksi. Painumariski on tunnistettu merkittäväksi ympäristönäkökohdaksi, sillä tunneleiden louhinta saattaa aiheuttaa pohjaveden alenemista. Pohjaveden pinnan tason aleneminen saattaa taas aiheuttaa maan painumista painumaherkillä alueilla ja siten myös rakennusten painumista ja/tai vaikutuksia putkistossa.
Lisäksi rakentamisalueella sijaitsevan Hannusjärven vedenpinnantasoa on seurattu vuodesta 2013 alkaen. Hannusjärvi on todettu herkäksi ympäristökohteeksi johtuen järven pienestä valuma-alueesta ja järven pienestä vesitilavuudesta. Vuonna 2020 luontaisesta poikkeavia muutoksia ei havaittu maapohjaveden pinnan tasossa Kaitaantien ja Hannusjärven välisellä alueella eikä myöskään Hannusjärven vedenpinnan tasossa.
Maanpäällisten alueiden maisemointi alkoi
Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin suurimmat suorat luontovaikutukset aiheutuvat metroasemien maanpäällisten osien rakentamisesta. Sammalvuoressa sijaitsevan metrovarikon maanpäällisten osien valmistumisen jälkeen aluetta maisemoitiin esimerkiksi puu- ja kunttaistutuksin, jotta Sammalvuoren alue voi toimia tulevaisuudessakin alueen asukkaiden virkistyspaikkana. Lue lisää Sammalvuoren maisemoinnista.
Sammalvuoren metrovarikon alueelle istutettiin myös noin 400 neliön suuruinen ”pörriäisniitty” eli kukkaniitty pölyttäjiä varten. Kuva: Minna Alantie
Liito-oravien kulkureitit säilyvät
Ratalinjauksen läheisyydessä Finnoon alueelta, Kaitaan alueelta ja Espoonlahden – Soukan alueelta on tunnistettu liito-oravan elinympäristön ydinalueita. Vuonna 2020 jatkettiin liito-oravien elinympäristön kartoittamista ja Espoon ympäristökeskuksen kanssa pidettiin liito-oravakatselmuksia. Katselmuksissa ei huomattu Länsimetron toimintaan liittyviä vaikutuksia liito-oravien kannalta tärkeisiin puihin. Liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet on säilytetty.
Muilta osin liito-oravien, viitasammakoiden tai Finnoon metroaseman lähteisten lintualueisiin liittyen ei ympäristöselonteossa havaittu muutoksia aiempiin vuosiin nähden.
Riilahden alue on liito-oravien elinympäristöä. Liito-oravien kulkureittejä ja liikkumisen kannalta säilytettäviä puita käytiin läpi Espoon ympäristöasiantuntijan kanssa elokuun 2020 alussa.
Sidosryhmät keskeinen osa projektia
Sidosryhmätyöskentely on tärkeä osa Matinkylä-Kivenlahti -projektia. Tärkeimmät sidosryhmät ympäristövastuullisuuden näkökulmasta ovat rakentamisalueen ympäristön asukkaat, yritykset ja muut toimijat, rakentajat, päättäjät ja omistajataho, viranomaiset sekä projektin oma henkilöstö.
Vuonna 2020 projektin sidosryhmäviestintä painottui verkko- ja videoviestintään koronarajoitteiden vuoksi. Palautteiden antamisen kanavat laajenivat vuonna 2020, kun palautetta pystyi antamaan myös WhatsApp-viesteillä verkkolomakkeen ja puheluiden lisäksi. Kaikki palautteet käsiteltiin ja niihin vastattiin.
Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Järjestelmät ovat ikään kuin Länsimetron hermosto, jota pitkin viestit kulkevat eri toiminnoista metroliikenteen aivoihin eli HKL:n metrovalvomoon Herttoniemessä. Tiedon pitää kulkea myös valvomosta toimintoihin. Järjestelmien testaus alkaa yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta edeten yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen.
Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Kuva on tulipalotilanteen testaamisesta Ruoholahti-Matinkylä-osuuden testaamisvaiheelta Keilaniemen metroasemalta vuodelta 2016. Kuva: Satu Linkola.
Ensimmäisenä testaamisessa tehdään pistetestaukset (IO-testaukset). Näissä osaltaan varmistetaan, että jokainen asennetuista 52 eri järjestelmän yksittäisistä laitteista, mittareista ja komponenteista on asennettu oikein ja toimii suunnitellun mukaisesti. Testaus on laaduntarkastuksen tärkeä osa, jota ilman modernia joukkoliikennejärjestelmää ei voida avata liikenteelle.
Pistetestauksessa testataan, että jokainen laitteesta lähtevä (input) ja siihen saapuva (output) viesti toimivat. Signaalin tulee liikkua laitteelta järjestelmän keskukselle ja keskukselta laitteelle. Signaalin kulku pitää jäljittää laitteelta aseman sisällä sijaitsevalla laitteen keskukselle, sieltä paikalliseen valvomoon ja lopulta HKL:n Herttoniemen valvomoon. Pisteitä on Matinkylä–Kivenlahti-osuudella kymmeniätuhansia. Ensimmäiset pistetestaukset asemalla tehtiin toukokuussa 2020 Kaitaalla. Ensimmäisissä pistetestauksissa testattiin LVI-säätölaitteitta. Sammalvuoren varikolla testausvaihe on jo ohi ja rakentaminen saatu päätökseen.
Testaamistakin seurataan verkossa
Rakentamisen sivulla on voinut seurata keväästä 2020 alkaen muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä asemilla ja ratalinjalla sekä kerrotaan esimerkein valmistuneista asennuksista. Uutena kokonaisuutena sivulla voi seurata testaamisen etenemistä. Ensimmäisenä tilannehuoneessa testauksen osalta seurataan LVI-automaatiojärjestelmän ja kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestausta. Testaamisen edetessä mukaan otetaan uusia seurattavia kokonaisuuksia.
Esimerkkinä LVI-automaatiojärjestelmän pistetestaus
Caverion Suomi Oy vastaa LVI-automaatiojärjestelmän asennuksista, testauksista ja käyttöönotosta Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudelle.
– Kun esimerkiksi metrolaiturilla olosuhteet muuttuvat kosteuden tai lämpötilan osalta, niin LVI-automaation avulla ilmanvaihtoa säädetään olosuhteiden palauttamiseksi ennalleen. Sama olosuhteiden valvonta koskee lähes kaikkia metroaseman tiloja. Maanalaisissa teknisissä tiloissa olosuhteiden valvonta on kriittistä. Liian korkeassa lämpötilassa teknisten tilojen laitteet ylikuumenevat, ja tämä johtaa toimintahäiriöihin. LVI-automaatiojärjestelmän avulla valvotaan jatkuvasti metroaseman tilojen lämpötilaa ja jäähdytetään ne pysymään sallituissa rajoissa. Automaatiojärjestelmä valvoo jäähdytyskoneiden toimintaa ja lämpötiloja, jotta tarvittavaa jäähdytysenergiaa on jatkuvasti tarjolla ja tilojen jäähdytys onnistuu, kuvaa automaatioasiantuntija Juha-Matti Välimaa Caverion Suomi Oy:stä LVI-automaatiojärjestelmän merkitystä metron turvallisuudessa.
LVI-automaatiojärjestelmän pistetestauksia tehdään yhteensä 9 900 kappaletta. Helmikuun 2021 lopussa testauksia oli tehty 5 150 kappaletta. LVI-automaatiojärjestelmän pistetestauksissa testataan Matinkylä-Kivenlahti osuudelle asennettujen laitteiden yhteys valvomoon. Esimerkiksi testataan ilmanvaihdon palopeltien toimivuutta ja tarkistetaan, että palopellin ollessa auki/kiinni, signaali kulkee ja tieto näkyy oikein valvomossa. Kiinni ollessaan palopellit estävät savun leviämisen ilmanvaihdon kautta esimerkiksi tulipalon sattuessa. Palopeltejä on Matinkylä-Kivenlahti-osuudelle useita satoja.
Esimerkkinä kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestaus
Hitachi ABB Power Grids vastaa kiinteistövalvontajärjestelmän asennuksista, testauksista ja käyttöönotosta Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle. Kiinteistövalvontajärjestelmän avulla valvomosta valvotaan reaaliajassa ja etänä niin metroasemia kuin metro- ja huoltotunneleita, poistumiskuiluja, asemien ovia, hissejä, liukuportaita, valaistusta, savunpoistoa ja hälytystoimintoja. Poikkeustilanteissa kiinteistövalvontajärjestelmä käynnistää automaattihälytykset ja automaattiset toimenpiteet.
Kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestauksia tehdään yhteensä 23 000 kappaletta, joista helmikuun 2021 lopussa oli tehty 14 140 testausta. Kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestauksessa testataan, että asennetun kiinteistövalvontalaitteen signaalit päätyvät oikeaan paikkaan valvomon tietokannassa ja näytöllä. Samalla testataan, että viesti kulkee myös valvomosta laitteelle. Käytännössä pistetestauksissa esimerkiksi tarkistetaan, että lämpötila-, virtaus- ja savusensorien tiedot näkyvät oikein valvomossa.
Yksittäisistä pisteistä koko metroinfran testaamiseen
Järjestelmien testaaminen etenee yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemakohtaisiin, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen.
Pistetestauksen jälkeen toimintakokeissa testataan yksittäiset toiminnot esimerkiksi ilmanvaihdon toimivuus ja järjestelmien testaamisessa varmistetaan, että järjestelmät toimivat suunnitellusti eli esimerkiksi pystyykö ilmanvaihtoa säätämään suunnitelmissa esitetyn mukaisesti. Näitä testauksia seuraa säädöt ja mittaukset, joissa esimerkiksi säädetään ilmamäärä ja mitataan, tuleeko oikea määrä ilmaa putkista. Tätä vaihetta seuraa asemakohtaiset koekäytöt, joissa esimerkiksi testataan, toimiiko kiinteistövalvontajärjestelmä yhdessä muiden aseman järjestelmien kanssa. Asemakohtaisten testausten jälkeen vuorossa on asemien välisten toimintojen varmistaminen, kuten palovesilinjan toiminta asemilla ja ratalinjalla. Viimeisenä testataan järjestelmien toimivuus erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten tulipalotilanteissa, erimittaisten sähkökatkojen aikana ja tulvatilanteissa. Osaan testejä liittyy metrojunan ohjausjärjestelmä, ja nämä testaukset suoritetaan vielä yhdessä muun muiden metron järjestelmien kanssa. Avaamme testaamisen eri vaiheita testaamisen edetessä.
Matinkylä-Kivenlahti -rakentamisprojekti päättyy, kun testausten ja viranomaistarkastusten jälkeen Länsimetro luovuttaa samanaikaisesti kaikki viisi asemaa ja raideinfran järjestelmineen liikennettä operoivan HKL:n käyttöön vuonna 2023. HSL eli Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä päättää, milloin liikenne voi alkaa.
Soukan metroaseman Soukanväylän työmaa-alueen maisemointityöt alkavat 15. maaliskuuta ja työt jatkuvat toukokuun loppuun saakka. Työmaa-alue ennallistetaan ja maisemoidaan ympäristösuunnitelman mukaisesti. Soukanväylälle rakennetaan kävely- ja pyörätie valaistuksineen. Osana maisemointia työmaata ympäröivä työmaa-aita poistetaan ja tilalle asennetaan verkkoaita.
Länsimetron Soukanväylän työmaa-alueella on Soukanväylän huoltotunneli ja poistumistiekuilu. Rakentamisen aikana metron rakentajat kulkevat näiden kautta työmaalle. Metron valmistuttua Soukanväylän huoltotunneli jää satunnaiseen huoltokäyttöön Soukan metroasemalle. Poistumistiekuilu liittyy metron turvallisuuteen. Sen kautta matkustajat pääsevät poistumaan hätätilanteissa metrotunnelista. Poistumistiekuiluja on Matinkylä–Kivenlahti-osuudella yhdeksän.
Soukan metroaseman Yläkartanontien tekniikkakuilulla tehdään viemärikorjausta maaliskuun 2021 alussa, viikoilla 9–10. Korjaukseen liittyy kaivutöitä, joiden vuoksi Yläkartanontien kuilun kohdalla on poikkeuksellisia liikennejärjestelyitä. Kaivutöiden aikana käytössä on vain yksi ajokaista. Yläkartanontien tekniikkakuilun osoite on Yläkartanontie 30.
Yläkartanontien tekniikkakuilu on Soukan metroaseman toimintoihin liittyvä savunpoisto-, paineentasaus- ja ilmanvaihtokuilu. Kuilurakennus on korkea, koska sen rakentamisessa on otettu huomioon mahdollinen lisärakentaminen alueella. Tällöin kuilurakennuksen on noustava korkeammalle kuin muu rakentaminen mm. savunpoiston vuoksi. Kuilurakenteet tullaan maisemoimaan ympäristöön rakentamisen loppuvaiheessa.
Yksi päällysrakenneurakan työvaiheista on ratatunnelin peseminen. Rakentamisessa aiheutuu aina pölyä, joka lopuksi siivotaan pois. Erityisesti pöly korostuu maanalaisessa rakentamisessa, jossa toimitaan kallioon louhituissa tiloissa. Tunneliin kertyy pölyä rakentamisen eri vaiheissa. Louhinnan aikana, tunnelin rakennekerrosten rakentamisen aikana (salaojakerros, kiilaus) betonitöiden aikana sekä lopulta ratatöiden aikana. Merkittävä osa pölystä tulee raidesepelistä, joka on karkeaa kalliomursketta. Sepeli on A-luokan vesiseulottua sepeliä, eli käytännössä se on jo kertaalleen pesty ennen kuin se tuodaan ratalinjalle, mutta sepelin käsittelyssä syntyy pölyä, koska sepelirakeet hioutuvat toisiansa vasten. Pölyä aiheutuu silloin kun sepeli levitetään tunneliin. Lisäksi pölyä aiheutuu silloin kun pölkkyjen ja kiskojen asentamisen jälkeen rata tuetaan eli säädetään oikeaan asemaan tukemiskoneella. Tukemiskoneessa olevat tarttujat nostavat rataa tarttumalla kiskoon ja koneen hakut asettavat sepeliä nousevien pölkkyjen alle. Päällysrakenneurakan loppuvaiheisiin kuuluu ratatunnelin peseminen pölystä, sillä metroliikenteen myötä pöly leviäisi tunnelissa ja aiheuttaisi haittaa niin teknisille järjestelmille kuin ihmisille.
Päällysrakenneurakan loppuvaiheisiin kuuluu ratatunnelin peseminen pölystä, jota on kertynyt rakentamisen aikana. Tunnelin pesu tehdään kiskopyörillä liikkuvalla kaivinkoneella, jossa on kauhan tilalla letku suuttimineen. Kaikki radan osat pestään huolellisesti. Varsinkin radan päällysrakennesepelin peseminen on tarkkuutta vaativaa työtä. Tunnelin pesu on käynnissä tällä hetkellä Matinkylän ja Finnoon välisellä osuudella.
Myös käytössä olevalla metro-osuudella tunnelia pestään säännöllisesti pölyn poistamiseksi. Pölyä syntyy metroliikenteen hioessa raidesepeliä. Lisäksi raidesepeliä lisätään ja rataa tuetaan aina tarpeen vaatiessa, mikä aiheuttaa myös pölyä.
Tilaajana Länsimetro Oy on pyytänyt Länsimetron rakennusurakoitsijoita kiinnittämään huomiota maskien käyttöön vallitsevan koronatilanteen takia. Kaikki Länsimetron pääurakoitsijat ovat ottaneet käyttöön maskipakon työmailla. Työmailla on myös viestitty maskinkäytöstä usealla eri kielellä.
Tilaajana Länsimetro Oy suosittelee vahvasti kasvomaskin käyttöä kaikille työntekijöille myös lounastauoilla, kaupoissa asioidessa ja muissa vapaa-ajan toimissa. Haastavana korona-aikana on yhteinen asiamme toimia vastuullisesti. Olemme pyytäneet urakoitsijoitamme käyttämään kaikki mahdolliset keinot, jotta saamme viestin jalkautettua ja kaikki rakennustyömailla työskentelevät kantamaan henkilökohtaisen vastuunsa. Yksittäisen henkilön maskin käytön pakottamiseen työmaan ulkopuolella ei Länsimetrolla eikä urakoitsijalle ole keinoja, mutta voimme lisätä viestintää aiheesta ja korostaa jokaisen henkilökohtaista vastuuta tänä vaikeana aikana. Länsimetro on myös varmistanut, että kaikilla työmaillamme on maskeja saatavilla riittävästi.
Länsimetro Oy:n väki jakoi kasvomaskeja urakoitsijoiden työntekijöille Espoonlahden metrotyömaan läheisyydessä perjantaina 29.1.2021. Samalla muistutettiin turvaväleistä ja maskien käytöstä myös työmaan ulkopuolella.
Helmikuussa muistutimme maskien käytöstä ja turvaväleistä myös Soukan (vasen kuva) ja Kivenlahden metroasemien läheisyydessä 3.2.2021 sekä Kaitaalla (oikea kuva) 17.2.2021.
Koronan leviämisen estämiseksi metrotyömailla rakennusurakoitsijat ovat ottaneet käyttöön myös muita keinoja kuin maskin käytön. Urakoitsijat suosittelevat kiinnittämään huomiota hygieniaan, menemään matalalla kynnyksellä koronatestiin ja välttämään töihin tuloa sairaana. Lisäksi töihin saapumisia ja ruokailuja on porrastettu sekä pakollisissa tapaamisissa työskennellään pienissä työryhmissä käyttäen maskeja ja noudattaen turvavälejä. Koronatilanteen johdosta monilla työmailla on tiukennettu entisestään ohjeistuksia ja lisätty valvontaa.
Lisätietoja:
Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13): 050 377 3700
Jokaiselle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalle tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Asemille tulee taidetta eri muodoissa: valoa, ääntä, maalauksia ja kuvanveistoa. Lue lisää asemataiteesta ja tutustu teoksiin.Katso myös video taideteoksista.
Taideteokset alkavat jo näkyä tulevilla metroasemilla. Alta pääset kurkistamaan, mille metroasemilla näyttää taiteen osalta.
Finnoon metroasemalle tulee Leena Nion figuratiivinen ”Haavekuvia”-teos, jonka paneelit on asennettu asemalaiturille. Teoksen kuvia yhdistää meriaihe ja sen yksityiskohdat ovat merenrannan luonnosta. Nion teoksen etenemistä voi seurata Instagramissa:https://www.instagram.com/leena.nio/ Kuva: Leena Nio.
Kaitaan metroasemalle tuleva Antti Tantun ”Juurtuminen”-teos on jo asennettu. Teos on graafisesti tyylitelty juurien verkosto, joka kulkee lähes koko laiturialueen mitalla. Tanttua voi seurata Instagramissa https://www.instagram.com/anttitanttu/ Kuva: Länsimetro
Taneli Rautiaisen ”Sfäärit”-tilataideteoksen valot näkyvät Soukan metroasemalla. Teos koostuu neljästä eri elementistä (sfääristä), jotka sijoittuvat vertikaalisesti metroaseman eri osiin laituritasolta lippuhalliin. Teos toteutetaan valoilla ja kallioleikkausta muistuttavilla metallilevyrakenteilla. Rautiaista voit seurata Instagramissa https://www.instagram.com/taneli_rautiainen/ Kuva: Länsimetro
Havainnekuva Espoonlahden metroasemasta ja sinne tulevasta Hans Rosenströmin valo- ja ääniteoksesta ”Varjot veden pinnalla”. Teoksessa metrolaiturin keskiosan kattoon projisoidaan hitaasti liikkuva valokuvio, joka muistuttaa vedenpinnan kautta heijastuvaa valoa. Teokseen liittyy hyräilevä, hiljainen ihmisääni. Muun muassa teoksen ääniä on nauhoitettu vuodenvaihteessa. Rosenströmiä voi seurata Instagramissa https://www.instagram.com/hans.rosenstrom/
Kalle Mustosen Kulkijat-veistos on aloittanut matkansa kohti Kivenlahden metroasemaa. Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, metrolaiturin keskiosassa olevaa puista humoristista hahmoa. Mustosta voi seurata Instagramissa: https://www.instagram.com/kmustonen/ Kuva: Kalle Mustonen
Rakentamisen sivulla voit seurata muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä asemilla ja ratalinjalla. Lisäksi näet esimerkkejä valmistuneista asennuksista ja testaamisen etenemisestä.
Viikoilla 3-4 Soukan metroaseman Yläkartanontien tekniikkakuilua ympäröivää työmaa-aitaa poistetaan metsän puoleisilta reunoilta ja samalla asennetaan lopullista aitaa. Tien varressa oleva työmaa-aita jää vielä paikoilleen. Aitojen purku- ja asennustyöt eivät vaikuta liikkumiseen Yläkartanontiellä.
Yläkartanontien tekniikkakuilu on Soukan metroaseman toimintoihin liittyvä savunpoisto-, paineentasaus- ja ilmanvaihtokuilu. Kuilurakennus on korkea, koska sen rakentamisessa on otettu huomioon mahdollinen lisärakentaminen alueella. Tällöin kuilurakennuksen on noustava korkeammalle kuin muu rakentaminen mm. savunpoiston vuoksi. Kuilurakenteet tullaan maisemoimaan ympäristöön rakentamisen loppuvaiheessa.
Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13): 050 377 3700
Käytämme evästeitä verkkosivustollamme, jotta voimme tarjota sinulle olennaisimman kokemuksen muistamalla mieltymyksesi ja toistuvat vierailut. Napsauttamalla Hyväksy hyväksyt kaikkien evästeiden käytön. Voit kuitenkin käydä evästeasetuksissa ja antaa hallitun suostumuksen. Jatkossa voit muuttaa evästeasetuksia tietosuojaseloste-sivulta. Tietosuojaseloste ja evästeet
Käyttää evästeitä parantaaksemme sivusto käyttökokemusta. Osa evästeistä on välttämättömiä sivuston toiminnan suhteen. Sivustolla on myös kolmanne osapuolen evästeitä joiden avulla pystymme selvittämään miten sivustoa käytetään. Kolmannen osapuolen evästeet tallentuvat selaimellesi vasta niiden hyväksynnän jälkeen. Joidenkin evästeiden hylkääminen saattaa vaikuttaa käyttökokemukseen.
Tarvittavat evästeet ovat ehdottoman välttämättömiä verkkosivuston moitteettoman toiminnan kannalta. Tähän luokkaan kuuluvat vain evästeet, jotka takaavat verkkosivuston perustoiminnot ja turvaominaisuudet. Nämä evästeet eivät tallenna mitään henkilökohtaisia tietoja.
Evästeitä, jotka eivät välttämättä ole välttämättömiä verkkosivuston toiminnalle ja joita käytetään nimenomaan käyttäjän henkilökohtaisten tietojen keräämiseen analytiikan, mainosten tai muun upotetun sisällön kautta, kutsutaan ei pakollisiksi evästeiksi. Käyttäjän suostumus on pakollinen ennen näiden evästeiden suorittamista verkkosivustollasi.
