Kurkkaa metrotyömaalle: liukuportaiden asentaminen alkoi

Matinkylä–Kivenlahti -osuuden ensimmäisten liukuportaiden haalaaminen on parasta aikaa käynnissä. Liukuportaat asennetaan Soukan asemalle Yläkartanontien sisäänkäynnille. Liukuportaat Matinkylä–Kivenlahti -osuudella: • Matinkyl䬖Kivenlahti -osuudelle tulee yhteensä 14 liukuporrasryhmää (42 liukuporrasta). • Liukuporrasurakan arvo on 11 miljoonaa euroa. • Finnoon asemalle tulee Suomen pisimmät liukuportaat: tällä hetkellä pisimmät löytyvät Koivusaaren asemalta. Finnoon aseman liukuportaisen nostokorkeus on noin 34,5 metriä ja runkojen pituus noin 78 metriä. Koivusaaren liukuportaiden nostokorkeus on 33,5 metriä ja runkojen pituus noin 76 metriä.

Liukuportaiden siirtäminen maan alle ja niiden kokoaminen paikoilleen on aikamoinen logistinen ja voimaa vaativa palapeli. Valtavien osien kuljettamiseen, siirtämiseen, yhdistämiseen, nostamiseen ja paikoilleen asentamiseen tarvitaan muun muassa nostokalustoa. Tätä raskaiden tavaroiden roudaamista työmaalle, osien yhdistämistä paikan päällä toisiinsa ja asentamista paikoilleen kutsutaan haalaamiseksi. Länsimetro Matinkylä–Kivenlahti-osuuden hissien ja liukuportaiden toimittaja on KONE Hissit Oy.

Alta pääset kurkistamaan, mille liukuportaiden haalaaminen käytännössä näyttää Soukan asemalla. Suurin osa liukuportaiden haalauksista tehdään yläkautta maan pinnalla, mutta tämä ensimmäisenä asennettava, metrolaiturilta välitasolle johtava liukuporrasryhmä haalattiin huoltotunnelin ja tulevan metroradan kautta.

Kuorma-auto kuljettaa liukuportaat osissa maan alle. Tämän liukuporrasryhmän liukuportaista jokainen tuotiin paikalle kolmessa osassa. Käytännössä kuorma-auto kuljettaa liukuportaan rakenteet työmaalle huoltotunnelin kautta ja tulevaa metrorataa pitkin metrolaiturin viereen. Osat nostetaan kuorma-autosta laiturille.

Liukuportaat paketissa Soukan tulevan metroaseman laiturialueella.
Liukuportaan osat kuljetetaan asemalaiturille, jossa ne puretaan paketeista ja niiden asentaminen alkaa.

Paketeista puretut liukuportaiden osat siirretään ja nostetaan muun muassa trukkien ja nostotaljojen avulla ilmaan, jossa ne yhdistetään toisiinsa.

Asentajat yhdistävät liukuportaiden osia toisiinsa.
Liukuportaiden osat asennetaan toisiinsa kiinni ilmassa.

Liukuportaiden osien yhdistämisen jälkeen liukuporras nostetaan kohti liukuporraskuilua ja siirretään omalle paikalleen. Tämän jälkeen paikoilleen haalataan muut liukuporrasryhmän liukuportaat. Kaikissa uusille metroasemille asennettavissa liukuporrasryhmissä on kolme liukuporrasta.

Vasemmanpuoleisesta kuvasta alkaa hahmottua ensimmäinen liukuporras, kun sen osat on liitetty toisiinsa ja liukuporrasta siirretään omalle paikalleen. Oikeanpuoleisessa kuvassa kaikki liukuporrasryhmän liukuportaat ovat paikallaan.

Liukuportaiden ja hissien asennus on yksi 30 sivu-urakasta, joita koko ratalinjalla tehdään. Muita sivu-urakoita ovat mm. savunpoistopuhaltimet, varavoimakoneet ja kameravalvonta.

Oranssi nuoli osoittaa tässä jutussa asennettuja liukuportaita. Mallinnuskuvasta näkyy, että liukuportaat ovat vain osa massiivista metroasemaa.

Talotekniset työt ovat käynnissä kaikilla asemilla vuoden loppuun mennessä

Länsimetron kakkosvaiheessa ollaan siirtymässä runkotöistä talotekniikan asennuksiin. Suurin osa LVI- ja sähkötöistä liittyvät metron turvallisuuteen.

Pelkästään Kaitaan asemalla on noin 380 erilaista tilaa, joista kaikkiin asennetaan monenlaista tekniikkaa, kuten sprinklaus, ilmanvaihto, valot sekä kaikki muut sähköön liittyvät asiat. Matkustajille asemien tiloista näkyy vain murto-osa: laituritaso, lippuhallit, liukuportaat ja hissit sekä niiden aulat. Kaikki muut ovat pääosin teknistä tilaa sekä sosiaalitiloja.

– Pelkästään erilaisia ilmanvaihtokoneita on Kaitaan asemalla kymmenen, mutta niiden lisäksi täällä on massiiviset savunhallintajärjestelmät ja kaikkien poistumisteiden ylipaineistukset, kertoo Kaitaan aseman LVI-töiden valvonnasta vastaava Topi Dahlström.

Topi Dahlström valvoo LVI-töitä Kaitaan asemalla.

 

Isoimmat ilmanvaihtokanavat ovat 1,6 metriä korkeita. Asemalla on yhteensä noin 2 000 LVI-laitetta, joista jokainen on kytketty automaatiojärjestelmään. Luku-määrät ovat suunnilleen samat kaikilla länsimetron asemilla. Kakkosvaiheelle asemia tulee viisi. Sprinklauksen ja ilmanvaihdon lisäksi LVI-asennukset sisältävät lämmityksen, jäähdytyksen, kaasusammutuksen sekä käyttöveden.

Dahlströmin mukaan suurin osa taloteknisistä töistä liittyy jollain tavalla turvallisuuteen. Sähkö ja automaatio ovat kokonaisuuden aivot, LVI-laitteet lihakset.

– LVI-laitteet tekevät suurimman osan fyysisestä työstä. On äärimmäisen tärkeää, että kaikki asennukset on tehty suunnitellulla tavalla ja että laitteet toimivat juuri niin kuin niiden on tarkoitettu. Vain siten esimerkiksi savunpoisto toimii, kuten on suunniteltu.

Länsimetron rakentamisessa on tarkoitus edetä taloteknisiin töihin kaikilla asemilla ja ratalinjalla kuluvan vuoden aikana. Sammalvuoren varikolla työt ovat edenneet jo pitkälle, ja varikko valmistuu kokonaisuudessaan ensi vuoden aikana.

Moneen kertaan varmennettu

Matkataan Kaitaalta yksi asema itään Finnoon asemalle, jossa sielläkin ovat käynnissä rungon rakennustyöt ja maalaustyöt sekä talotekniikka-asennukset. Aseman sähkötöistä vastaavan sähköasiantuntija

Jari Järvisen toimenkuvaan kuuluu varmistaa, että ”aivot” toimivat suunnitellusti, turvallisesti sekä kustannukset ja aikataulut huomioiden ja että kaikki sähkötyöt on tarkkaan dokumentoitu.

– Urakoitsija tekee jokaisesta tärkeästä asennuksesta mallityön, joka hyväksytetään ennen asennusta. Vasta tämän jälkeen tehdään varsinainen asennus, Järvinen toteaa.

Jari Järvinen toimii sähkötöiden valvojana Finnoon asemalla.

Erilaisten sähköasennusten ja niihin tarvittavien komponenttien, kaapeleiden ja massojen lukumäärät ovat hengästyttäviä. Pelkästään sähkökuvia Finnoon asemasta on yli tuhat, ja sähkökeskuksia asennetaan yli 100. Yhdelle asemalle tulee noin 4 500 valaisinta, 13 000 kappaletta sähkökaapeleita sekä 8 000 kappaletta erilaisia kytkimiä ja sähkörasioita.

– Tämä ei ole helppo projekti, sillä järjestelmiä on paljon ja niihin kaikkiin liittyy sähkö jollakin tavalla, Järvinen toteaa. Rakentamisen vaikeuskerrointa lisäävät olosuhteet ja yhteensovittamiset. Erilaisuutta maanpäälliseen rakentamiseen, kuten kauppakeskuksen tai asuintalon, on luontevaa avata vertauksella kerrostaloon. Kerrostaloon pystyy nostamaan materiaaleja kaikkiin kerroksiin useasta eri suunnasta, ovista ja ikkunoista. Maanalle rakennettaessa reittejä on vain muutama, ja rakentamisen edetessä niiden määrä vähenee entisestään.

– Töiden yhteensovittaminen on iso haaste, jonka ratkaiseminen vaatii kaikilta rakentamisen osapuolilta pitkän kokemuksen, projektituntemusta ja -osaamista sekä järjestelmäosaamista. Lisäksi olosuhteet asettavat kovat vaatimukset kaikille materiaaleille rakentamisen aikana, varsinkin erilaisille sähkö- ja kiinteistöautomaatio-laitteille, Järvinen kertoo.

Rakennusvaiheessa maanalla on kosteaa ja tilat pitää kuivattaa ennen kuin erilaisten komponenttien asennukset aloitetaan. Taloteknisten töiden tavoitteena, kuten länsimetron rakentamisessa ylipäätään, on pitkä käyttöikä. Kokonaisuus on moneen kertaan varmistettu. Jos esimerkiksi yksi tärkeä sähköjärjestelmä vikaantuu, on sille olemassa toinen varalla. Lisäksi varavoimakoneet ja UPS-laitteet takaavat virransyötön häiriötilanteissa ja ovat jatkuvassa valmiudessa takaamaan metron turvallisuuden.

Teksti: Jani Kohtanen
Kuva: Timo Kauppila

Länsimetrolla oma joulukuusi Soukassa – kuusipuiston avajaiset su 15.12.

Länsimetron joulukuusi Soukan kuusipuistossaOsallistumme Espoonlahden seurakunnan Soukan kappelin kuusitempaukseen koristelemalla joulukuusen. Seurakunta pystyttää Soukan kappelille kuusipuiston, jonka avajaisia vietetään sunnuntaina 15.12. klo 14. Kuusipuiston joulukuusien koristelusta vastaavat paikalliset toimijat. Yksi kuusista on Länsimetron koristelema. Soukan metroasema sijaitsee noin 300 metrin päässä kappelista, joten tulevaisuudessa kirkolle pääsee kätevästi myös metrolla.

Kuuset koristeineen lahjoitetaan vähävaraisille perheille 19.–20.12.  Kuusia voi ihailla Soukan kappelin pihalla tähän saakka.

Yläkartanonkujan tekniikkakuilun rakentaminen alkanut

Länsimetron Soukan metroaseman rakennusurakassa on alkanut Yläkartanonkujan tekniikkakuilun rakentaminen. Valmiissa metrossa tekninen kuilu toimii savunpoisto-, paineentasaus- ja ilmanvaihtokuiluna.

Kuilun rakentaminen on alkanut anturoiden kaivuulla sekä kallioporauksella ja -pultituksella. Rakentamista jatketaan betonirakennetöillä, ja tämän jälkeen kuilun sisällä tehdään teräsrakennetöitä. Lopuksi tehdään vesikattotöitä ja julkisivun verhoilua.

Työmaajärjestelyt aiheuttavat sen, että Yläkartanontien suuntainen etelänpuoleinen kevyen liikenteen väylä katkeaa. Korvaava reitti kulkee työmaan kohdalla Yläkartanontien pohjoispuolella (ks. kartta). Työt kuilun alueella kestävät liikennejärjestelyineen heinäkuun 2021 loppuun asti.

Töitä tehdään arkisin maanantaista perjantaihin, ja niissä noudatetaan työaikaa klo 7-18.

Pahoittelemme töistä syntyvää häiriötä.

Lisätietoja:

TYL YIT-ARE päivystysnumero (24/7): 040 829 7938
Länsimetron päivystyspuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Yläkartanonkujan tekniikkakuilun liikennejärjestely

Rakentaminen hyvässä vauhdissa Soukassa – 80 prosenttia aseman betonista valettu

Soukan aseman rakennusurakka alkoi elokuussa 2018. Asemalla on tehty jo 80 prosenttia betonivaluista ja elementtiasennuksista. Urakassa valetaan yhteensä lähes 10 000 m3 betonia ja asennetaan noin 1 800 elementtiä. Kesäkuussa asemalla käynnistyivät talotekniset työt mm. ilmanvaihtokanavien, vesi- ja viemäriputkien ja sprinkleriputkien asentamisilla.

Urakassa rakennetaan Soukan metroasema, sen tekniset kuilut, kaksi sisäänkäyntiä sekä Soukanväylältä asemalle ulottuva huoltotunneli. Soukantorin sisäänkäynti tulee olemaan kaksikerroksinen. Neljällä rinnakkaisella hissillä varmistetaan sujuva liikkuminen suoraan laituritasolle.  Toinen sisäänkäynti sijoittuu Yläkartanontielle, ja siellä kulku metroon on mahdollista liukuportailla ja vinohississä. Asemalla tulee taiteilija Taneli Rautiaisen tilataideteos ”Sfäärit”, joka sijoittuu vertikaalisesti aseman eri tiloihin metrolaiturilta hissikuilun kautta Soukantorin sisäänkäynnille asti.

Länsimetron nykyaikainen metrojärjestelmä koostuu 52 erilaisesta järjestelmästä. Automaatiojärjestelmät sisältävät mm. LVI-automaation, kiinteistövalvonnan, sähkönsyötönvalvonnan, kamera- ja äänentoistojärjestelmän ja kulunvalvonnan. LVI- järjestelmiin taas kuuluu mm. pumppaamoja, savunpoistopuhaltimia, asemakohtaiset IV- ja ylipaineistuspuhaltimet sekä palovesiverkosto. Muita metron järjestelmiä ovat esimerkiksi turvajärjestelmät, palo-ovet ja matkustajainfojärjestelmä.

Kaikilla asemilla siirrytään tämän vuoden aikana betonitöistä taloteknisiin asennuksiin ja samalla alkaa eri järjestelmien asennukset.

– Soukan aseman rakentaminen etenee suunnitellusti. Käynnissä ovat betonitöiden lisäksi mm. kaapelihyllyjen, lämpö- ja jäähdytysputkien, vesi- ja viemäriputkien, palosammutusjärjestelmän ja ilmanvaihtokanavien asennukset. Yhtenä tavoitteena on saada vesikattorakenteet valmiiksi molemmille sisäänkäynneille tämän vuoden puolella, kertoo Soukan aseman rakennuttajapäällikkö Janne Tuoma Länsimetro-projektista.

Soukan aseman projektinjohtourakoitsijana toimii YIT:n ja ARE:n työyhteenliittymä.

– Työmaan vahvuus on tällä hetkellä noin 140 henkilöä. Haasteena kohteessa on ollut pirstaleinen työmaa-alue. Töitä on tehty useilla erillisillä työmaa-alueilla. Kohteeseen on tarkoitus ottaa käyttöön kaukolämpö työnaikaisena lämmityksenä syksyn 2019 aikana. Kaukolämmöllä saadaan hoidettua työaikainen lämmitys ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasti, toteaa talotekniikkapäällikkö Tomi Bergius YIT/ARE työyhteenliittymästä.

Matinkylä-Kivenlahti-osuudella Länsimetro-projektissa rakennetaan seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa, Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko.  Sivu-urakoita on 26. Projektia johtaa integroitu projektiorganisaatio, jossa on asiantuntijoita 20:stä eri yrityksestä. Projektin päätyttyä asemat ja rata teknisine järjestelmineen jäävät Länsimetro Oy:n omistukseen.

Soukan asema valmistuu 2022. Koko hankkeen arvioitu valmistumisaika on 2023, jolloin Matinkylä-Kivenlahti-osuus luovutetaan testausten ja viranomaistarkastusten jälkeen metroa liikennöivälle HKL:lle. Hanke etenee aikataulu- ja kustannusarvion mukaisesti.

Lisätietoja:

Länsimetro-projekti, rakennuttajapäällikkö, Janne Tuoma, janne.tuoma(at)lansimetro.fi

YIT/ARE työyhteenliittymä, talotekniikkapäällikkö Tomi Bergius, tomi.bergius(at)are.fi

Soukan aseman havainnekuva:

AR havainne laituri SOU

 

Länsimetron tehtävänä on rakentaa metro Ruoholahdesta Kivenlahteen. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle rakentuu 7 km pitkä ratalinja ja 5 asemaa. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. 2017 valmistui 14 kilometriä pitkä ratalinja Ruoholahdesta Matinkylään ja kahdeksan uutta asemaa. Länsimetro Oy omistaa osuuden asemat ja radan teknisine järjestelmineen. Osuus on luovutettu operaattorille lokakuussa 2017. www.lansimetro.fi, @metrorakentuu

 

 

Suunnitteluun mukaan rakennetekniikan asiantuntija – kokemusta suurista hankkeista

Atte Heiskanen (insinööri, YAMK) on aloittanut Länsimetro-projektissa projekti-insinöörinä. Heiskanen työskentelee Soukan aseman suunnittelunohjauksessa, ja hänen tehtäviinsä kuuluu mm. suunnitteluratkaisujen ja eri suunnittelualojen, kuten arkkitehtuuri- ja rakennesuunnittelun yhteensovittaminen sekä suunnitteluaikataulujen seuranta ja niiden koordinointi projektinjohtourakoitsijan kanssa.

Heiskanen on työskennellyt aiemmin projektipäällikkönä Sweco Rakennetekniikka Oy:ssä ja ollut mukana mm. kauppakeskus Redin ja Olympiastadionin hankkeissa.

”Isoja hankkeita yhdistävät monet asiat, kuten yhteensovittamisen haasteet, ja niissä on aina mukana paljon tietoa ja eri osapuolia”, Heiskanen sanoo.

Siirtymä Länsimetroon tarkoittaa Heiskaselle harppausta vielä asteen suurempaan projektiin.

”Hain mukaan Länsimetro-projektiin, koska halusin maalata niin sanotusti vielä isommalla pensselillä. Halusin edetä yksityiskohtaisten suunnitelmien tasolta suurempiin kokonaisuuksiin”, hän sanoo.

Metron rakentaminen kiinnostaa Heiskasta myös tulevaisuuden liikkumisratkaisuna.

”Tulevaisuudessa kulkumuodoissa täytyy olla vaihtoehtoja jo ympäristösyistä, ja niitä on voitava yhdistellä. Esimerkiksi pyörällä pääsee usein kätevästi metroasemalle”, hän sanoo.

Heiskanen on työskennellyt projektissa keväästä 2019 alkaen, ja hän kokee sopeutuneensa porukkaan.

”Ensimmäiset vaikutelmani olivat, että projektissa on paljon asiantuntemusta ja kokemusta ja mukavia työkavereita”, hän sanoo.

Heiskanen käy säännöllisesti myös työmailla – rakennesuunnittelu jatkuu vielä rakentamisen aikana, ja suunnitelmia hiotaan urakoitsijan kanssa. Lisäksi suunnittelijoiden kanssa järjestetään suunnittelukokouksia ja hankkeen muiden osapuolten kesken pidetään erilaisia yhteensovitus- ja suunnittelupalavereita.

”Työmaakäynnit ovat mukavaa vaihtelua”, Heiskanen sanoo.

Pelastusharjoitus Soukan metrotyömaalla torstaina 9.5.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos harjoittelee Soukan metrotyömaalla 9.5. klo 13 alkaen kahden tunnin ajan. Harjoituksen tukikohta sijaitsee osoitteessa Soukantie 12. Harjoituksessa testataan pelastamista maan alta rakentamisen aikaisissa olosuhteissa.

Harjoituksen aikana työmaan läheisyydessä voi näkyä hälytysajoneuvoja, ja harjoituksessa käytetään vaaratonta, väriltään vaaleanharmaata harjoitussavua, joka ei ole terveydelle haitallisia. Harjoitussavusta ei tule soittaa Hätäkeskukseen, mikäli sille ei havaita muuta lähdettä kuin harjoitus.

Liikennettä ohjataan paikan päällä. Yleisöä pyydetään välttämään turhaa liikkumista harjoituspaikan läheisyydessä.

Lisätietoja harjoituksesta:

Länsimetro Oy, viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, paloesimies Janne Räsänen, p. 045 1308573

Soukan rakennuttajapäällikölle maanalainen rakentaminen on tuttua

Janne Tuoma (DI) on aloittanut Länsimetro-projektissa Soukan aseman rakennuttajapäällikkönä. Rakennuttajapäällikkönä Tuoman tärkein tehtävä on varmistaa, että oma kohde valmistuu aikataulussa ja budjetissa.

Ensimmäisinä päivinään Tuoma tutustuu Länsimetron bigroomiin, ja pian on jo vuorossa vierailu työmaalle.

”Torstaina tapaan ensimmäistä kertaa urakoitsijan työmaalla pidettävässä työmaakokouksessa. Toimistolla perehdyn ensimmäiseksi esimerkiksi aikatauluun ja sopimuksiin”, Tuoma sanoo.

Maanalainen työskentely on Tuomalle tuttua jo aiemmista töistä – viimeisimmäksi hän on työskennellyt Lemminkäisellä ja YIT:llä maan alle rakennettavan Blominmäen jätevedenpuhdistamon projektissa projektipäällikkönä. Aiemminkin hän on ollut mukana rakennuttamassa maanalaista jätevedenpuhdistamoa mm. Maarianhaminaan Skanska Infran palveluksessa.

Ennen Lemminkäistä ja YIT:tä Tuoma työskenteli 10 vuotta Talvivaaran kaivoshankkeessa rakennuttaen mm. kaivoksen infraa ja vedenpuhdistuslaitoksia ja toimien mm. osasto- ja hankintapäällikkönä. Lisäksi hän on työskennellyt mm. Skanska Infralla projektipäällikkönä ja suunnittelupäällikkönä.

Uteliaisuus uutta kohtaan sai Tuoman hakemaan metroprojektiin.

”Länsimetro on mielenkiintoinen hanke. Olen ollut aiemminkin mukana maanalaisessa rakentamisessa, mutta metroprojektissa on lisäksi paljon erilaista ja uudella tavalla kiinnostavaa tekniikkaa. Erityisesti tekniikan yhteensovittamisen vaihe ja turvallisuuden sekä rakennetun ympäristön huomioonotto kiinnostavat minua”, Tuoma sanoo.

”Tämä on suurenmoinen mahdollisuus päästä rakentamaan ainutlaatuista hanketta Suomessa. Talvivaaran kaivos oli myös mittakaavaltaan ainutlaatuinen, mutta tässä lisätekijänä on vielä se, että rakennetaan keskelle Suomen toiseksi suurinta kaupunkia”, Tuoma lisää.

Länsimetrolla oma joulukuusi Soukassa – kuusipuiston avajaisia vietetään 16.12.

Länsimetro osallistuu toisena vuotena peräkkäin Espoonlahden seurakunnan joulukuusitempaukseen. Seurakunta pystyttää Soukan kappelille joulukuusipuiston, ja joulukuusten koristelusta vastaavat paikalliset toimijat. Länsimetron lisäksi muun muassa Espoonlahden partiolippukunnilla, Mannerheimin lastensuojeluliitolla ja K-Supermarket Soukalla on puistossa oma nimikkokuusi. Yhteensä koristeluun osallistuu tänä vuonna 17 organisaatiota tai yhteisöä.

”Meille on tärkeää tehdä yhteistyötä rakentamisen vaikutusalueen paikallisten toimijoiden kanssa, ja yhteistyö Espoonlahden seurakunnan kanssa on sujunut aina hyvin. Tämä on mukava, jouluinen tempaus, johon osallistumme mielellämme uudestaan”, sanoo viestintäpäällikkö Saija Räsänen Länsimetro-projektista.

Länsimetron Soukan tuleva asema sijaitsee noin 300 metrin päässä kappelista. Itse asiassa kaikki länsimetron kakkosvaiheen asemat sijoittuvat Espoonlahden seurakunnan alueelle, joten silloin kirkolle pääsee metrolla kätevästi kauempaakin.

Joulukuuset pystytetään 14.12., ja joulukuusipuiston avajaisia vietetään kappelilla sunnuntaina 16.12. Kuusia voi ihailla kappelin pihamaalla 23.12. saakka, jolloin ne lahjoitetaan koristeineen vähävaraisille perheille. Kaikki koristeluun osallistuvat tahot saavat itse valita, millaisen teeman mukaan oma kuusi koristellaan – Länsimetron kuusi saa oranssit pallot.