Kurkkaa metrotyömaalle: Ratatunnelin peseminen on käynnissä

Yksi päällysrakenneurakan työvaiheista on ratatunnelin peseminen. Rakentamisessa aiheutuu aina pölyä, joka lopuksi siivotaan pois. Erityisesti pöly korostuu maanalaisessa rakentamisessa, jossa toimitaan kallioon louhituissa tiloissa. Tunneliin kertyy pölyä rakentamisen eri vaiheissa. Louhinnan aikana, tunnelin rakennekerrosten rakentamisen aikana (salaojakerros, kiilaus) betonitöiden aikana sekä lopulta ratatöiden aikana. Merkittävä osa pölystä tulee raidesepelistä, joka on karkeaa kalliomursketta. Sepeli on A-luokan vesiseulottua sepeliä, eli käytännössä se on jo kertaalleen pesty ennen kuin se tuodaan ratalinjalle, mutta sepelin käsittelyssä syntyy pölyä, koska sepelirakeet hioutuvat toisiansa vasten. Pölyä aiheutuu silloin kun sepeli levitetään tunneliin. Lisäksi pölyä aiheutuu silloin kun pölkkyjen ja kiskojen asentamisen jälkeen rata tuetaan eli säädetään oikeaan asemaan tukemiskoneella. Tukemiskoneessa olevat tarttujat nostavat rataa tarttumalla kiskoon ja koneen hakut asettavat sepeliä nousevien pölkkyjen alle. Päällysrakenneurakan loppuvaiheisiin kuuluu ratatunnelin peseminen pölystä, sillä metroliikenteen myötä pöly leviäisi tunnelissa ja aiheuttaisi haittaa niin teknisille järjestelmille kuin ihmisille.

Päällysrakenneurakan loppuvaiheisiin kuuluu ratatunnelin peseminen pölystä, jota on kertynyt rakentamisen aikana. Tunnelin pesu tehdään kiskopyörillä liikkuvalla kaivinkoneella, jossa on kauhan tilalla letku suuttimineen. Kaikki radan osat pestään huolellisesti. Varsinkin radan päällysrakennesepelin peseminen on tarkkuutta vaativaa työtä. Tunnelin pesu on käynnissä tällä hetkellä Matinkylän ja Finnoon välisellä osuudella.

Myös käytössä olevalla metro-osuudella tunnelia pestään säännöllisesti pölyn poistamiseksi. Pölyä syntyy metroliikenteen hioessa raidesepeliä. Lisäksi raidesepeliä lisätään ja rataa tuetaan aina tarpeen vaatiessa, mikä aiheuttaa myös pölyä.

Päällysrakenneurakka alkoi kesällä 2020. Urakka sisältää sepelin, kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen. Tammikuun 2021 lopussa pölkkyjen asennus on käynnissä Espoonlahden ja Kivenlahden välillä ja niitä on asennettu yhteensä 15 060 raidemetriä. Kiskojen asennus etenee Sammalvuoren varikon kohdalla ja niitä on asennettu 11 580 raidemetriä. Lisäksi on asennettu 34 vaihdetta. Muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä asemilla ja ratalinjalla pääset seuraamaan verkossa.

Rakennustyöt täydessä vauhdissa kesällä 2020

Rakentaminen etenee länsimetron kaikilla viidellä uudella asemalla, ratalinjalla ja maanalaisella metrovarikolla. Rakennusurakoiden työt rungon osalta ovat loppusuoralla. Metroasemien sisäänkäyntirakennusten ja kuilujen rungot ja maanpäälliset osuudet ovat tänä vuonna nousseet maan pinnalle ja tulleet näkyviksi osiksi asuinalueita. Rakennustyöt ovat edenneet pinta- ja sisärakennustöihin sekä taloteknisiin asennuksiin. Talotekniset työt kuten LVI- ja sähkötyöt ovat käynnissä kaikilla asemilla. Metron eri järjestelmien asennukset myös käynnissä laajalla rintamalla. Metrovarikko Sammalvuoressa on puolestaan jo käyttöönottovaiheessa. Alla näet esimerkkien omaisesti, mitä työmailla tapahtuu kesällä 2020.

Liukuportaat

Finnoon asemalle tulee Suomen pisimmät liukuportaat.

Havainnekuva Finnoon metroaseman Meritien sisäänkäynnin liukuportaista.

Liukuportaat ovat keskeinen osa liikkumista metroasemalla. Esimerkiksi Finnoossa liukuportaiden haalaukset käynnistyvät kesäkuun lopulla. Suomen pisimpien liukuportaiden nostokorkeus on noin 34,5 metriä ja runkojen pituus noin 78 metriä.

Dokumentit

Rakentamisen aikana syntyy valtava määrä erilaisia rakennusteknisiä dokumentteja, kuten toteutussuunnitelmia, urakoitsijan suunnitelmia, huoltodokumentteja ja tarkastusasiakirjan dokumentteja. Finnoon aseman rakentamiseen liittyen on jo syntynyt lähes 17 000 dokumenttia.

Sähkötyöt

Metrojärjestelmiä on yli 50.

Katonrajassa kulkee valkoisia ja oransseja kaapeleita.

Erilaisten sähköasennusten ja niihin tarvittavien komponenttien, kaapeleiden ja massojen lukumäärät ovat mittavia metroliikenteen ja metroasemien toiminnan kannalta. Yhdelle asemalle tulee noin 4 500 valaisinta, 13 000 sähkökaapelia ja  8 000  kytkintä ja sähkörasiaa. Esimerkiksi Kaitaan asemalla sähkötyöt ovat noin puolivälissä ja lopullisen sähkön vastaanottaminen oli mahdollista toukokuussa. Tämän jälkeen alkoi ensimmäisten testausten tekeminen.

Varavoimakoneet

Varavoimakone varmistaa metroaseman turvallisen käytön sähkökatkon sattuessa ja turvaa ihmisten poistumisen metroasemalta. Kaitaan varavoimakone asennetaan paikoilleen kesällä.

Sisäänkäynnit

Soukassa metroaseman sisäänkäynnit ovat jo näkyvä osa asemaympäristöä.

Soukan metroaseman Soukantorin sisäänkäynnillä on jo asennettu julkisivua, joka on erikoismaalattua, väriä vaihtavaa metallilevyä ja lasia.

Soukan sisäänkäynneillä tehdään julkisivu- ja vesikattotöitä ja taloteknisiä asennuksia. Soukantorin sisäänkäynnin julkisivun erikoismaalattua, väriä vaihtavaa metallilevyä ja lasia asennetaan kesäkuussa.

Hissit ovat keskeinen osa esteetöntä liikkumista asemalla. Hissien asennustyöt valmistuvat Soukassa alkusyksystä.

Savunpoistopuhaltimet

 

Kuvassa asennetaan savunpoistopuhaltinta metrotyömaalla.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Viimeinen asemille tuleva puhallin haalattiin ja asennettiin touko-kesäkuun taitteessa Espoonlahteen.

Paloliukuovet ja -rullaovet

Tulipalon sattuessa paloliukuovet ja -rullaovet osastoivat metroaseman tiloja paloilta suojatuiksi. Esimerkiksi Espoonlahdessa ovien asennustyöt alkavat kesän aikana.

Taide

Kaikille asemille tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria.

Havainnekuva Kivenlahden metroaseman asemalaiturille tulevista oransseista veistoksista. Teoksen nimi on Kulkijat. Taiteilija on Kalle Mustonen. Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, puista humoristista hahmoa

Taiteilija Kalle Mustosen teos ”Kulkijat” asennetaan syksyllä pääteasemalle Kivenlahteen. Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, metrolaiturin keskiosassa olevaa puista humoristista hahmoa. Pienempi hahmoista on kesäkuussa pintakäsittelyä vaille valmis, isompaa hahmoa pintalaudoitetaan.

Järjestelmien testaaminen

Kesäkuussa varikolla on käynnissä skenaariotestaukset.

Metrovarikolla on huoltomonttu, jossa on tasonvaihtotelineet

Kaikki varikolle asennetut järjestelmät on ensin testattu itsenäisestä, ja sen jälkeen varmistetaan, että järjestelmät toimivat yhdessä. Näissä skenaariotesteissä testataan eri järjestelmien väliset toiminnot poikkeustilanteissa, kuten tulipalon sattuessa huoltohallissa, ja varmistetaan, että järjestelmät toimivat kuten pitääkin.

Kiskojen asentaminen

Kiskoja asennetaan yhteensä 34 kilometriä.

Metrotunneliin on asennettua sepeliä, pölkkyjä ja kiskoja.

Kiskojen asentaminen on osa päällysrakenneurakkaa, jossa ensin asennetaan tärinäeste, tukikerrossepeli, pölkyt ja niiden päälle kiskot.  Päällysrakenneurakka alkoi kesäkuussa ja etenee Matinkylästä kohti länttä.

Sammalvuoren varikolla rakennusteknisistä töistä valmiina yli 90 prosenttia, talotekniset työt puolivälissä

Sammalvuoren varikolla rakennustekniset työt lähenevät loppuaan – niistä on tehty jo yli 90 prosenttia. Talotekniset työt varikolla ovat noin puolivälissä, jolloin varikon kokonaisvalmiusaste on toukokuussa 2019 vajaat 80 prosenttia.

Sammalvuoren varikkotoiminnoille tehdään maan alle kaksi hallia – toiseen tulevat junien yösäilytystilat 20 junayksikölle ja toiseen huoltotoiminnot.

”Tällä hetkellä merkittävimpiä työvaiheita ovat talotekniikan työt eri muodoissaan – esimerkiksi laitteistojen kytkennät ja koestustyöt. Talotekniikan ja runkorakenteiden rajapinnassa tehtävät palokatkotyöt ovat myös yksi merkittävä ajankohtainen työvaihe”, kertoo Sammalvuoren varikon projekti-insinööri Minna Alantie.

Syksyllä valmistaudutaan vuoden 2020 yhteiskäyttökokeisiin

Jäljellä olevia rakennustöitä ovat mm. maisemointityöt varikon ympäristössä, teräsrakennetyöt halleissa, ovivarustelut sekä kiintoraiteen viimeistely. Kaapelointeja ja kytkentöjä tehdään vuoden 2019 loppupuolelle saakka.

”Kesän ja syksyn aikana tehdään viimeisiä betonivaluja. Lisäksi valmistellaan teräslaitureiden rakennusteknisiä töitä sekä huoltotasojen teräsrakennetöitä. Syksyllä valmistaudutaan myös teknisten järjestelmien toimintakokeisiin ja ensi vuonna alkaviin yhteiskäyttökokeisiin”, Alantie kertoo.

Työyhteenliittymä Sammalvuori (Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, EM Pekkinen Oy, Konevuori Oy ja Aro-Systems Oy) on toteuttanut varikolla niin suunnittelun, louhinnan, rakentamisen kuin talotekniikan työt. Louhinta- ja rakennusurakka alkoi vuonna 2016, ja sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2020.

Sammalvuoren varikolla runkotöistä valmiina yli 60 prosenttia

Sammalvuoreen rakentuvalla metrovarikolla rakennustyöt ovat edistyneet paikoin jo harjakorkeuteen saakka.

”Betoni- ja runkotöistä on nyt tehty yli 60 prosenttia. Runkorakenteita ovat esimerkiksi seinät, katot, lattiat ja perustukset. Talotekniset työt ovat myös alkaneet”, kertoo Sammalvuoren rakennusurakkaa valvova Minna Alantie.

”Sammalvuorenportin kuilulla kuilurakennuksen katto ja ensimmäinen vedeneristyskerros on tehty. Huoltotunnelin seinien ja katon vedeneristys on myös pitkällä. Henkilökunnan sisäänkäyntikuilulla elementtiasennukset jatkuvat ja ensimmäisen kerroksen seiniä asennetaan. Säilytyshallissa on päästy tekemään radan alittavia käytäviä”, Alantie kuvaa ajankohtaisia työvaiheita.

Kokonaisuudessaan varikosta on valmiina noin 20 prosenttia. Kun betoniset rakenteet ovat valmistuneet, päästään tekemään pintoja seiniin, kattoihin ja lattioihin. Myös talotekniikan työt eli ilmanvaihtoon ja sähköön liittyvät työt voivat alkaa runkotöiden valmistuttua. Viemäröintejä varikolla on tehty pitkin rakennusurakkaa.

”Varikon huoneet saavat pikkuhiljaa oman ilmeensä ja nimensä. Onhan se erilaista kuin työskennellä louhinnan jälkeisissä tunneleissa ja suurissa, avarissa halleissa, joihin ei ole vielä tehty väliseiniä”, Alantie miettii.

Varikko poikkeaa muista länsimetron kakkosvaiheen työmaista sikäli, että Työyhteenliittymä Sammalvuori (Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, EM Pekkinen Oy, Konevuori Oy ja Aro-Systems Oy) toteuttaa varikolla niin suunnittelun, louhinnan, rakentamisen kuin talotekniikan työt. Louhinta- ja rakennusurakka alkoi vuonna 2016, ja sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2020.

”Työskentely työyhteenliittymän kanssa on ollut hyvin jouhevaa ja yhteistyö esimerkiksi suunnittelun ja rakentamisen välillä on toiminut saumattomasti”, Alantie sanoo.

Sammalvuoren varikkotoiminnoille tehdään maan alle kaksi hallia – toiseen tulevat junien yösäilytystilat 20 junayksikölle ja toiseen huoltotoiminnot.

”Lisäksi täytyy muistaa, että varikosta tulee työpaikka ihmisille. Siellä on ympärivuorokautinen miehitys, ja tilojen täytyy vastata henkilökunnan tarpeisiin: varikolta löytyy mm. peseytymis- ja pukeutumistilaa, vessoja sekä tauko-, toimisto- ja kokoustilaa”, Alantie sanoo.

 

Pelastusharjoitus Sammalvuoren varikolla – Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos harjoittelee rakentamisen aikaista pelastamista

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos harjoittelee Sammalvuoren varikon työmaalla 14.5. ja 23.5.2018 klo 9:30 alkaen noin kahden tunnin ajan. Molemmissa harjoituksissa onnettomuustilanteena on pieni palo.

Harjoitukseen osallistuu neljästä seitsemään pelastuslaitoksen yksikköä, ja varikon läheisyydessä liikkuukin sen vuoksi hälytysajoneuvoja. Harjoituksessa käytetään vaaratonta, väriltään vaaleanharmaata harjoitussavua, joka ei ole terveydelle haitallisia. Harjoitussavusta ei tule soittaa Hätäkeskukseen, mikäli sille ei havaita muuta lähdettä kuin harjoitus.

Yleisöä pyydetään välttämään turhaa liikkumista harjoituspaikan läheisyydessä, jotta harjoitus ei häiriintyisi.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos varautuu harjoituksella rakentamisen aikaiseen pelastamiseen. Sammalvuoren varikolla louhinnat ovat päättyneet ja rakentaminen alkanut. Työmaalla tehdään mm. betonivalua ja talotekniikan töitä.

Lisätietoja harjoituksesta:

Länsimetro Oy, viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, paloesimies Janne Räsänen, puh. 045 130 8573

Uusi sähköasiantuntija ja aikatauluinsinööri viihtyvät työmaalla

Länsimetro-projekti on saanut kaksi uutta asiantuntijaa – Juha Kylmänen aloittaa sähköasiantuntijana Sammalvuoren varikolla ja Timo Heiskanen aikatauluinsinöörinä.

Oulusta kotoisin oleva Kylmänen on koulutukseltaan tuotantotalouden insinööri (AMK), ja hän on erikoistunut koneautomaatiotekniikkaan.

Metrorakentaminen on Kylmäselle jo tuttua, koska hän oli mukana Urheilupuiston ja Koivusaaren asemien rakentamisessa edellisen työnantajansa, Amplit Oy:n palveluksessa. Kylmäsen vastuulla oli asemien sähkötöiden loppuunsaattaminen.

”Erityislaatuista metron sähkötöissä on se, että sähkönsaanti on poikkeuksellisen hyvin turvattu. Jos ensisijainen lähde lakkaa toimimasta, heti löytyy vastaava järjestelmä”, Kylmänen sanoo.

Kylmäsellä on aiempaa työkokemusta myös mm. kunnossapitopäällikkönä Kontiotuote Oy:ssä ja tuotanto- ja kunnossapitopäällikkönä Pipelife Oy:ssä.

”On mukava katsella rakentamista nyt tältä puolen, kun minulla on paljon kokemusta urakoitsijan puolella toimimisesta”, Kylmänen sanoo.

Sammalvuoren varikolla on jo siirrytty louhinnasta rakennusvaiheeseen, ja Kylmäsen työpäivät tulevatkin kulumaan pääosin työmaalla.

”Maanantaina kävin jo tutustumassa työmaahan, ja keskiviikkona aloittelen tositoimia. Työni on pitkälti valvontaa ja ohjeistamista”, Kylmänen sanoo.

Kaasuputkia, kaivoksia, ydinvoimaa – ja nyt metro

Timo Heiskanen on koulutukseltaan rakennusinsinööri, RAP, ja hänellä on myös MBA-tutkinto Aalto-yliopistosta (Master of Business Administration).

Aiemmin Heiskanen on työskennellyt vuodesta 2014 lähtien omassa yrityksessään. Asiakkaanaan hänellä on ollut mm. Baltic Connector Oy, joka rakentaa Suomen ja Viron välistä kaasuputkea. Kokemusta on samalta alalta myös Pori LNG:stä ja LNG-tankkausaseman rakentamisesta sekä Olkiluodon ydinvoimalasta. Heiskanen on työskennellyt myös Australiassa, jonne hän lähti ensin reppureissaajana, mutta päätyi oman alansa töihin Leighton Contractorsin palvelukseen. Viime aikoina hän työskenteli eräässä start-up yrityksessä.

Länsimetro hankkeena tarjoaa näköalan uuteen rakentamisen sektoriin.

”Kun on tullut jo työskenneltyä ydinvoimaloiden, kaivosten ja kaasuputkien parissa, ajattelin, että nyt olisi metron vuoro”, Heiskanen sanoo.

Heiskasen vastuulla ovat kakkosvaiheen projektin aikataulun seuranta ja hallinta.

”Tilannekuvan pitäminen ajantasaisena on tärkeää. Joka päivä on tiedettävä, missä mennään – niin suunnittelun, hankinnan kuin työmaan kohdalla”, Heiskanen sanoo.

Ensimmäisten työpäivien jälkeen Heiskanen on positiivisen ja innostunein mielin.

”Tekisi jo mieli mennä käymään työmaalla”, hän sanoo.

Sammalvuoren varikkourakassa rakennustyöt alkaneet – louhinnan toteuttanut työyhteenliittymä jatkaa rakennusvaiheessa

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti – osuudella on alkanut Sammalvuoren metrovarikon rakennusurakka. Varikolle rakennetaan kaksi maanalaista hallia – toiseen tulevat junien yösäilytystilat ja toiseen huoltotoiminnot. Huoltohallin pohjoispäätyyn rakennetaan lisäksi teknisiä tiloja.

Suomesta löytyy tähän mennessä vain yksi metrovarikko, Helsingin metron varikko Myllypurossa. Länsimetron Sammalvuoren varikko eroaa kuitenkin ratkaisuiltaan Myllypuron varikosta.

”Varikko toteutetaan kokonaan kalliotiloihin. Varikkourakkaan sisältyvät louhinta- ja rakennustyöt sekä koko varikon suunnittelu. Tämä on poikkeuksellinen toimintatapa ja yhteistyömuoto Länsimetron aiempiin urakkakokonaisuuksiin nähden, ja se edellyttää kaikilta osapuolilta uudenlaista ajattelutapaa sekä hyvää yhteistyötä, joista onkin saatu jo paljon positiivisia kokemuksia louhintavaiheen ajalta”, sanoo elinkaari- ja riskienhallintajohtaja ja Sammalvuoren varikon rakennuttajapäällikkönä toimiva Ulla Valtonen Länsimetro Oy:stä.

Louhinta- ja rakennusurakan työyhteenliittymän muodostavat Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, EM Pekkinen Oy, Konevuori Oy ja Aro-Systems Oy.

E.M. Pekkinen Oy toteuttaa rakennusurakassa louhinnan jälkeiset työt, kuten putkitukset, viemärityöt, rakennekerrokset, työtunnelin jatkeeksi tehtävän suuaukkorakenteen sekä kolmen kuilun yläpäihin rakennettavat rakennukset.

”Olemme aiemminkin tehneet länsimetron maanrakennustöitä Kivenlahdessa ja Lauttasaaressa. Mukava tämänkaltaisissa hankkeissa on saada olla mukana”, sanoo rakennuspäällikkö Juha Tuppurainen E.M. Pekkinen Oy:stä.

Kalliorakennus-Yhtiöt Oy toteuttaa rakennusurakassa mm. varikon betonirakenteet ja kaikki kiinteät rakenteet, kuten asemalaiturit, kuilut, portaikot ja hissit.

”Tämä on mielenkiintoinen haaste, ja tämä uusi yhteistyön muoto on toiminut hyvin”, Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Jukka Halonen sanoo.

Varikon talotekniikan, eli mm. LVI- ja sähköjärjestelmien suunnitteluttamisesta ja rakennuttamisesta vastaa Aro Systems Oy.

”Rakennettavat järjestelmät, kuten savunpoisto, valaistus ja lämmitys ovat tuttuja, mutta olosuhteet ja toimintaympäristö uudenlaisia. Mielenkiintoinen projekti kaiken kaikkiaan”, talotekniikan projektipäällikkö Simo Helskä Aro Systems Oy:ltä sanoo.

Lisätietoja: 

Ulla Valtonen, elinkaari- ja riskienhallintajohtaja, Sammalvuoren varikon rakennuttajapäällikkö: 050 301 4761, ulla.valtonen(at)lansimetro.fi

Jukka Halonen, toimitusjohtaja, Kalliorakennus-Yhtiöt Oy: 0400 201 981, jukka.halonen(at)kalliorakennus.com

Juha Tuppurainen, rakennuspäällikkö, E.M. Pekkinen Oy: 0400 448 842, juha.tuppurainen(at)empekkinen.fi

Simo Helskä, talotekniikan projektipäällikkö, Aro Systems Oy: 010 8356 229, simo.helska(at)arosystems.fi

 

Tunnelien yhdistämisessä superpäivä: puhkaisuja yhteensä neljällä eri työmaalla

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti –osuudella yhdistetään torstaina 7.9. tunneleita yhteensä neljän eri työmaan välillä. Länsimetron urakoissa kunkin työmaan tunneleita louhitaan samanaikaisesti, ja lopulta tunnelit yhdistyvät urakkarajalla. Tunnelien välillä on keskimäärin 3-6 metriä kiveä, joka poistetaan puhkaisussa.

Kaitaan ja Soukan välillä louhittujen tunnelien väliltä puhkaistaan viimeinen ohut kalliotulppa torstaina iltapäivällä, ja Sammalvuoren varikon ja Espoonlahden työmaan välillä puhkaisu tehdään illalla. Sammalvuoren ja Espoonlahden välillä puhkaisu tehdään osissa; ensin avataan kapeampi yhteys tunnelista toiseen, ja sen jälkeen syntynyttä aukkoa levitetään. Soukan ja Kaitaan välillä puhkaisu tehdään yhdellä räjäytyskerralla.

Länsimetron kakkosvaiheen ensimmäinen puhkaisu tehtiin 10.8. Kaitaan ja Finnoon välillä. Tuoreen puhkaisun myötä Kaitaan työmaalta avautuu siis tunneliyhteys molempiin ympäröiviin tunneleihin.

Yhteensä louhinnoista on tällä hetkellä tehty länsimetron Matinkylä-Kivenlahti – osuudella 90 prosenttia. Louhintaa seuraa rakennusvaihe, joka on jo alkanut Sammalvuoren kohdalla.

Lisätietoja: Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9-15): 050 377 3700

Puhkaistu tunneli Kaitaan ja Soukan työmaiden välillä.

Sammalvuoren varikon energiantuotantoon käytetään ekologista maalämpöä

Länsimetron Sammalvuoren varikolla aloitettiin maalämpökaivon koereiän poraaminen maanantaina 10.7. Valmis varikko saa osan energiastaan ympäristöystävällisestä ja kustannustehokkaasta maalämmöstä.

”Varikolla maalämpöä tarvitaan varikon tilojen lämmittämiseen, eli ekologisuusnäkökohta on otettu huomioon”, varikon louhintatöiden valvoja Minna Alantie sanoo.

Koereiän poraamisella seurataan, kuinka poraus etenee ja kuinka kallioperä siihen reagoi. Koereiälle tehdään trt-mittauksia, joissa mitataan maaperän lämmönjohtavuutta. Kallion sisään asennetaan myös muoviset suojaputket maalämpöputkia suojaamaan. Koereiän syvyys on 300 metriä.

Varikon lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät tulevat ensisijaisesti perustumaan geoenergian hyödyntämiseen. Maalämmön toimintaperiaatteisiin voit perehtyä mm. tämän havainnollisen kuvan avulla.

Lisätietoja: Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

 

Sammalvuoren metrovarikon työmaa-alueella tasauslouhintaa

Sammalvuoren metrovarikon kuilurakennuksen tasauslouhinta alkaa viikolla 27. Louhinta kestää kaksi viikkoa. Räjäytyksistä varoitetaan äänimerkillä. Räjäytysajat ovat arkisin klo 7-18.
Pahoittelemme louhinnasta aiheutuvaa häiriötä.

Lisätietoja:
Sammalvuoren varikon työmaan päivystävä puhelin: 050 343 7233
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700