Viisi näyttävää taideteosta: Kalle Mustosen ”Kulkijat” Kivenlahdessa

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Vuorossa on Kivenlahden metroaseman asemataide.

Metrolinjan symbolisena päätepisteenä lännessä on kuvanveistäjä Kalle Mustosen ”Kulkijat”-veistos, joka muodostuu kahdesta puisesta hahmosta. Sympaattiset ja humoristiset hahmot juoksevat valoisalla metrolaiturilla.

”Matkustajat voivat koskea ”Kulkijoita” ja tuntea teoksen elävän pinnan. Kaksi- ja kolmemetristen puisten hahmojen pinnasta voi tunnistaa eri työkalujen jälkiä: tasaisinta höylän jälkeä on isoilla laakeilla alueilla, kun taas kourutaltan uraa löytyy enemmän tiukemmista kurveista”, Kalle Mustonen nostaa esille teoksensa yksityiskohtia.

”Kulkijat”-teoksen hahmoille järjestettiin loppuvuodesta 2021 nimikilpailu. Teoksen nimi on ”Kulkijat”. Hahmot saivat nimiksensä Alis ja Ylis Kivenlahden alueiden lempinimien mukaisesti. Kivenlahden asukkaat ja toimijat olivat mukana nimien valinnassa. Lue lisää ”Kulkijat”-teoksen hahmojen nimien valinnasta.

Oranssit puuveistokset valoisalla metrolaiturilla, Laiturialueen katossa on lukuisia roikkuvia valaisimia.
Kivenlahdessa puinen ja lämpimän oranssinvärinen veistos ”Kulkijat” on vastakohta vaalealle ja kirkkaalle metroasemalle. Kuva: Kusti Manninen.

”Kulkijat toimivat vastapainona aseman arkkitehtuurille. Asema on viileän vaalea, kulkijoiden sävy on intensiivinen ja lämmin. Asema on suoralinjainen, kulkijat orgaanisia ja pyöreitä. Vastaparisuus korostaa niin aseman kuin Kulkijoidenkin luonnetta”, Kalle Mustonen kuvailee Kulkijoiden suhdetta aseman arkkitehtuuriin.

Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ALA-Architects. Kivenlahden katukuvan vaaleus jatkuu metroasemalla viileän rauhallisena tunnelmana.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Kivenlahden metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Valoisa ja sympaattinen Kivenlahti” on katsottavissa myös YouTubesta.

Ala-Kivenlahti ja Ylä-Kivenlahti näkyvät ”Kulkijat”-teoksen hahmojen nimissä

Kivenlahden ”Kulkijat”-veistoksen hahmot saivat nimeksensä Alis ja Ylis. Matalampi hahmoista on Alis ja korkeampi Ylis. Nimet veistoksen hahmoille valittiin äänestyksellä: Alis ja Ylis saivat peräti 65 prosenttia annetuista äänistä. Yhteensä ääniä annettiin nimiäänestyksessä 1 601 kappaletta. Nimiäänestys oli käynnissä 7.-17.12.2021.

Kuvanveistäjä Kalle Mustosen teoksen nimi on ”Kulkijat”. Veistoksen hahmoista matalampi sai nimeksensä Alis ja korkeampi Ylis. Nimet viittaavat Kivenlahden asuinalueisiin. . Katso video ja tutustu Kivenlahden metroasemaan ja ”Kulkijat”-veistokseen.  Kuva: Kusti Manninen.

Kivenlahtelaiset puhuvat Kivenlahden lempinimillä Ala-Kivenlahti ja Ylä-Kivenlahti, joista käytetään myös lyhenteitä Alis ja Ylis. Näitä nimiä ehdotti kolme henkilöä, ja he perustelivat nimiä seuraavasti:

  • ”Alis-nimeä käytetään ala-kivenlahdesta ja ylis on ylä-kivenlahtea.”
  • ”Kivenlahdesta puhutaan alakivenlahtena ja yläkivenlahtena”.
  • ”Jengi on vain puhunut Yliksest ja Aliksest (Ylä-Kivenlahti ja Ali-Kivenlahti).”

Näin nimet valittiin

Ehdotuksia hahmojen nimiksi kerättiin avoimella haulla 17.11.—2.12.2021. Ehdotuksia tuli yhteensä 208 kappaletta. Annettujen ehdotusten joukosta raati valitsi finaaliin viisi nimiparia, jotka olivat Alis ja Ylis, Antas ja Tyskas, Möhkö ja Mahti, Steni ja Vikke sekä Tullen ja Mennen. Näistä yleisö äänesti suosikkinsa 7.-17.12.2021. Ääniä saatiin yhteensä 1 601.

Raadin puheenjohtaja oli kuvanveistäjä Kalle Mustonen. Raatiin kuuluivat Kivenlahden metroaseman arkkitehtisuunnittelusta vastaavan ALA Architectsin arkkitehti Petteri Littu, Espoon kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta projektijohtaja Kimmo Leivo, K-Market Kivenlahden ja K-Market Kivenlahdenkadun kauppias Toni Penttala ja ravintola Wiskarilan ravintoloitsija Pauliina Wiskari. Raadin sihteerinä toimi Länsimetron viestintäpäällikkö Marianne Partanen.

Viisi näyttävää taideteosta: Hans Rosenströmin ”Varjot veden pinnalla” Espoonlahdessa

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Vuorossa on Espoonlahden metroaseman asemataide.

Espoonlahden aseman tunnelmassa on aistittavissa läheisen uimahallin värit, valot ja materiaalit. Kromipinnat imitoivat vedenpinnan väreilyä ja heijastuvaa valoa, kaakelipinnat hohtavat valkoisina, kirkas valkoinen valo valaisee asemalaituria ja uima-altaiden ratakellukkeista tutut värit löytyvät laiturialueen ovista. Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto ALA.

Vesi on elementtinä läsnä myös asemataiteessa. Asemalaiturilla on Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos ”Varjot veden pinnalla”. Teoksen valot heijastuvat asemalaiturin tummansiniseen kattoon. Aika ajoin katon keskiosaan ilmestyvän orgaanisen valokuvion liike herättää louhitun kallion aaltoilevat muodot eloon.

Teokseen kuuluu myös epäsäännöllisin ajoin ja yllätyksellisesti esiin nousevat äänimaisemat, jotka syntyvät ja kasvavat tilassa, kunnes taas katoavat asemalaiturin ääniin.

”Halusin tuoda asemalaiturille herkkyyttä ja lämpöä kontrastina kylmiin ja heijastaviin pintoihin. Aloin pohtimaan hyräilevää yksinäistä ääntä, joka toisi tilaan inhimillisyyttä ja tunnelmaa. Yksittäisestä äänestä kasvoi lauluja sisältävä teos.”, kuvailee Hans Rosenström teoksen äänimaisemien syntyä.

Teoksen äänimaisemat ovat säveltäneet Martin Ehrencrona ja Philip & Schneider. Teoksessa laulavat Amanda Bergman, Julia Hanberg, Katinka Fog Vindelev, Troels Abrahamsen, Josephin Philip ja Hannah Schneider.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Espoonlahden metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Aaltoileva ja meditatiivinen Espoonlahti” on katsottavissa myös YouTubesta.

 

Viisi näyttävää taideteosta: Taneli Rautiaisen ”Sfäärit” Soukassa

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Vuorossa on Soukan metroaseman asemataide.

Soukan alueelle tunnusomainen 60-luvun tunnelma ulottuu metroasemalle. Aseman julkisivujen metallilevyjen sävy vaihtelee katselukulmasta ja säästä riippuen. Kiiltävät metallipinnat jatkuvat myös tummissa sisätiloissa. Asemalaiturilla on noin 1300 eri korkeuksiin asennettua valaisinta. Soukan aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto ALA.

Taiteilija Taneli Rautiainen on poiminut vaikutteita aseman taiteeseen 60-luvun historiallisista hetkistä:

”Samaan aikaan kun Soukan asuinaluetta rakennettiin 1960-luvun lopulla, oli avaruuden valloitus kiivaimmillaan. Ensimmäisten asukkaiden muuttaessa Soukkaan vuoden 1968 syksyllä, oli Neil Armstrong matkalla kuuhun. Kuussa käynti ja yleinen kiinnostus maapallon ulkopuoliseen heijastui voimakkaasti aikakauden muotoiluun, arkkitehtuuriin ja liikennesuunnittelun utopioihin.”

Soukan taideteos sijoittuu vertikaalisesti metroaseman eri kohtiin laituritasolta sisäänkäynnille asti.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Soukan metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Valojen Soukka” on katsottavissa myös YouTubesta.

Teoskokonaisuudessa on neljä eri elementtiä: kallioleikkaus, pilviverho, tähdenlennot ja tähtikuviot.

Molempien sisäänkäyntirakennusten katossa on tähtikuvioita. Soukantorin sisäänkäynnillä on tähtikuvioita taivaanpallon eteläpuoliskolta, Yläkartanontien sisäänkäynnillä pohjoisen taivaan kuvioita. Tähtikuviot on toteutettu valoilla. Tähtikuvioiden lasiset kuvut ovat suomalaisen lasinpuhaltajan käsin värjäämät ja puhaltamat. Kuva. Kusti Manninen, Tunne Productions Oy.

 

Hissiaulan katossa oleva valolippa muodostaa kuvitteellisen pilviverhon, jonka takaa aurinko paistaa. Taitteiset seinälevyt kuvastavat metrotunnelin louhittuja kallioleikkauspintoja. Kuva. Kusti Manninen, Tunne Productions Oy.

 

Nyt voit äänestää ”Kulkijat”-veistoksen hahmojen nimet!

”Kulkijat” on kuvanveistäjä Kimmo Mustosen veistos Kivenlahden metroasemalla. Yleisö saa äänestää nimet ”Kulkijat”-veistoksen hahmoille. Äänestysaika on 7.-17.12.2021. Nimet julkistetaan viikolla 51/2021.

”Kulkijoille” kerättiin nimiehdotuksia avoimella haulla 17.11.—2.12.2021. Ehdotuksia tuli yhteensä 208 kappaletta Annettujen ehdotusten joukosta raati valitsi finalistit. Finaaliin pääsivät

  • Alis ja Ylis
  • Antas ja Tyskas
  • Möhkö ja Mahti
  • Steni ja Vikke
  • Tullen ja Mennen

Teoksen nimenä säilyy ”Kulkijat”. Veistoksen hahmot saavat nimiäänestyksessä omat nimensä.

 

Oranssit, puiset ja pyöreät veistokset
”Kulkijat” on kuvanveistäjä Kimmo Mustosen veistos Kivenlahden metroasemalla. Katso video Kivenlahden aseman arkkitehtuurista ja taiteesta.

Ehdotusten antajat olivat perustelleet nimiä seuraavasti:

Alis ja Ylis: Alis-nimeä käytetään ala-kivenlahdesta ja ylis on ylä-kivenlahtea. Kivenlahdesta puhutaan alakivenlahtena ja yläkivenlahtena. Jengi on vain puhunut Yliksest ja Aliksest.

Antas ja Tyskas: Nämä ovat vanhojen kylien nimet Stenvikissä.

Möhkö ja Mahti: Ovat juurikin nimien näköisiä.

Steni ja Vikke: Nimet on johdettu Kivenlahden ruotsinkielisestä nimestä Stensvik.

Tullen ja Mennen: Ovat kuin tullen mennen. Viittaa myös metrolla liikkumiseen.

Yhteensä yli 200 ehdotusta ”Kulkijoille”

Raati ilahtui saatujen ehdotusten määrästä ja vaikuttui huolellisista perusteluista.

”Ehdotuksien jättäjät olivat perustelleet nimiä monipuolisesti. Ehdotukset kuvasivat Kivenlahden asuinympäristöä ja sille ominaisia piirteitä. Alueen historia ja nykyhetki kohtasivat ehdotusten joukossa. Myös Kivenlahdessa tuttujen henkilöiden nimet näkyivät ehdotuksissa. Raati päätyi viiteen nimipariin, joista yleisö saa äänestää voittajan. Finalistien joukossa on niin paikallisia kutsumanimiä, historian havinaa, leikkimielisyyttä, ruotsinkielisyyttä kuin metroliikennettä ”, nimiraadin sihteerinä toiminut Länsimetron viestintäpäällikkö Marianne Partanen summaa raatilaisten pohdintoja ja kiittää kaikkia ehdotuksia jättäneitä. Kaikkien ehdotuksia jättäneiden kesken arvottiin Länsimetro-tuotepaketti. Arvonta on suoritettu ja voittajaan on otettu yhteyttä.

Raadin puheenjohtajana toimi kuvanveistäjä Kalle Mustonen. Raatiin kuuluivat Kivenlahden metroaseman suunnittelusta vastaavan ALA Architectsin arkkitehti Petteri Littu, Espoon kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta projektijohtaja Kimmo Leivo, K-Market Kivenlahden ja K-Market Kivenlahdenkadun kauppias Toni Penttala ja ravintola Wiskarilan ravintoloitsija Pauliina Wiskari. Raadin sihteerinä toimi Länsimetron viestintäpäällikkö Marianne Partanen.

Viisi näyttävää taideteosta: Antti Tantun ”Juurtuminen” Kaitaalla

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Vuorossa on Kaitaan metroaseman asemataide.

Kaitaan aseman asemalaiturilla matkustajat ottaa vastaan Antti Tantun teos ”Juurtuminen”. Violetti juurien verkosto kulkee laituriseinässä nauhamaisesti lähes koko laiturialueen halki. Graafisesti tyylitellyn teoksen nimi viittaa paikoilleen asettumiseen ja asuinympäristön muuttumiseen tutuksi.

”Juurtuminen ei tapahdu hetkessä: tarvitaan aikaa, elämäntapahtumia ja kanssaihmisiä”, taidegraafikko Antti Tanttu kuvailee.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Kaitaan metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Juurtumisen Kaitaa” on katsottavissa myös YouTubesta.

Kaitaan asemataideteos on toteutettu laituriseiniin laserilla leikatusta 5 mm alumiinilevystä. Aukoista näkyvä violetti takalevy muodostaa juurien verkoston.

”Tämä teos, kuten mikä tahansa julkinen teos, vaati kompromisseja. Metroaseman teoksen suhteen materiaali oli ennalta määrätty. Myös mm. teoksen sijainti ja valaistus oli huomioitava teosta suunniteltaessa. Yhteistyö arkkitehtien ja rakentajan kanssa sujui erinomaisesti”, Tanttu kertoo.

Kaitaan aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa PES-Arkkitehdit Oy. Ulkokuoreltaan metallisten rakennusten sisätilojen muodoissa ja väreissä on aistittavissa mäntymetsän tunnelma.

Viisi näyttävää taideteosta: Leena Nion ”Haavekuvia” Finnoossa

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Ensimmäisenä vuorossa on Finnoon metroaseman asemataide.

Finnoossa Espoon merellisyys ja läheinen lintukosteikko ovat aistittavissa myös metroasemalla. Finnoon metroaseman asemalaiturin seinää värittää Leena Nion figuratiivinen teos ”Haavekuvia”, joka pursuaa lähiympäristön yksityiskohtia. Taideteoksesta löytyy lintuja, kaloja, hyönteisiä ja kasveja. Yksityiskohdissa riittää tutkittavaa jokaiselle matkalle.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Finnoon metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Luonnonläheinen Finnoo” on katsottavissa myös YouTubesta.

”Teos käy vuoropuhelua laiturialueen toisella puolella aaltoilevien muotojen kanssa ja muodostaa yhdessä virtaavan tilan, jossa myös ajatukset saavat matkustaa. Tärkeä osuus teoksessa on myös valolla ja varjolla. Mielenkiintoisin yksityiskohta on teoksen hienovireiset väriliukumat ja teoksen muuttuminen katsomiskulman ja etäisyyden mukaan”, Leena Nio kuvailee teoksensa tunnelmaa.

”Metroaseman valtava mittakaava on isoin erottava tekijä muista tekemistäni töistä. Teoksen suunnittelu tapahtui pitkälti tietokoneella ja erilaisten paperileikkausten ja pienoismallien avulla. Todellinen mittakaava oli kuitenkin aivan toisenlainen, joten prosessissa piti osata pitää suuri mittakaava mielessä, vaikka sitä työstettiinkin minikoossa”, Nio kiteyttää ajatuksiaan taiteen tekemisestä metroasemalle.

Merenranta ja lintukosteikko ovat aistittavissa myös Finnoon aseman arkkitehtuurissa. Lähiluonnosta poimitut värisävyt pehmentävät aseman arkkitehtuurin aseman lasi-, metalli- ja betonipintoja. Lintukosteikon kasvillisuus on päässyt julkisivun lasipintoihin.  Finnoon aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa PES-Arkkitehdit Oy.

Länsimetron jatkeen taideteokset valmistuneet – liikenne alkamassa 2023

Länsimetron uusien asemien taide on valmistunut. Jokaisella viidellä asemalla on aseman arkkitehtuuriin sopiva teos. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. 

Tällä hetkellä Matinkylä-Kivenlahti-osuuden asemilla ja metrolinjalla on käynnissä eri järjestelmien toiminnallisuuden testaaminen erilaisissa poikkeustilanteissa. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana. Metroliikenne Matinkylään alkoi tasan neljä vuotta sitten 18.11.2017.

Taideteokset edustavat taiteen eri muotoja. Teoksen on myös istuttava aseman arkkitehtuurin ja oltava helposti ylläpidettävä ja huollettava. Taide lisää asemien viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta, mutta sillä on myös koko aseman suunnitteluun liittyviä tehtäviä – se parantaa metrossa suunnistamista auttamalla matkustajaa erottamaan asemat toisistaan.

”Kymmenet tuhannet ihmiset käyttävät metroa joka päivä. Myös yhä useampi matkailija tulee Espooseen metrolla. Metroasema on käyntikorttimme ulospäin ja tuo arkeen viihtyisyyttä. Taiteella on hyvin vahva rooli asemien vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden tuojana”, kertoo kulttuurijohtaja Susanna Tommila Espoon kaupungilta.

Teokset toteutettiin taiteilijoiden, arkkitehtien ja asemaurakoitsijoiden yhteistyönä osana asemien rakennusurakoita.

”On ollut hienoa olla mukana taidehankkeessa. Prosessi on ollut pitkä ja kiinnostava alkaen taiteilijavalinnoista ja päättyen teosten valmistumiseen. Yhteistyö asemien arkkitehtien kanssa on sujunut mallikkaasti”, toteaa hankkeen taidekoordinaattori Jaakko Niemelä. 

Teokset sijoittuvat pääosin asemalaiturille, jossa ne ovat nähtävillä myös metrojunasta.

”Pidimme tärkeänä saada länsimetron kakkosvaiheen asemille taiteen eri muotoja ja etsimme kultakin taiteilijalta uudenlaisia avauksia. Samalla teokset edustavat kiinnostavalla tavalla tekijöidensä muuta tuotantoa. On hienoa, että taide haluttiin tuoda näin merkittäväksi osaksi länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuutta”, toteaa EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama.

Tutustu asemien taiteilijoihin ja teoksiin.

Kivenlahti–Matinkylä-osuudella metroliikenne alkaa vuonna 2023. Jokaisella uudella asemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. DESIGN. TUNNE. METRO. -videoilla katsoja saa ensikosketuksensa uusiin ainutlaatuisiin metroasemiin. Videot ovat katsottavissa myös YouTubessa.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja, Satu Linkola, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa metro Ruoholahdesta Kivenlahteen. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle rakentuu 7 km pitkä ratalinja ja 5 asemaa. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. 2017 valmistui 14 kilometriä pitkä ratalinja Ruoholahdesta Matinkylään ja kahdeksan uutta asemaa. Länsimetro Oy omistaa osuuden asemat ja radan teknisine järjestelmineen. Osuus on luovutettu liikennöitsijälle lokakuussa 2017. www.lansimetro.fi  @metrorakentuu

 

”Asemat kertovat alueen tarinaa” – Länsimetrossa on meneillään jättimäinen julkisen taiteen projekti

Länsimetron uudet asemat tarjoavat käyttäjilleen myös taidetta eri muodoissa. Teoksilla halutaan tuottaa iloa, kertoa asemien ympäristöstä ja tukea alueen identiteettiä.

Kun liikenne Länsimetron kakkosvaiheessa käynnistyy vuonna 2023, valot heijastuvat Espoonlahden aseman katossa kuin väreilevän veden pinnasta. Ajoittain matkustajat kuulevat myös äänitaidetta: hyräilystä lauluksi kasvavaa ihmisääntä tai aaltojen ääntä muistuttavaa kuoroa.

”Mietin, mikä voisi tuoda tilaan lisämerkityksen: minua kiehtoo ihmisääni, sen lämpö ja läsnäolo”, kertoo Espoonlahden valo- ja ääniteoksen Varjot veden pinnalla suunnitellut taiteilija Hans Rosenström.

Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos liittyy kiinteästi aseman sinisävyiseen arkkitehtuuriin. Asema kuvattu maaliskuussa 2021. Kuva: J-P. Olli.

 

Rosenström on yksi viidestä taiteilijasta, joiden töitä parhaillaan toteutetaan rakenteilla oleville metroasemille. Vuonna 2018 käynnistetty projekti on merkittävä julkisen taiteen hanke sekä Espoon että koko valtakunnan mittakaavassa.

”Tämähän on ihan jättimäinen verrattuna niihin julkisen taiteen hankkeisiin, joita yleensä teemme. Metroon pääsee niin moni ihminen, se on aidosti kaikille mahdollinen tapa kohdata taidetta. On tärkeää tuoda ihmisten arkeen tätä kädenjälkeä”, sanoo Espoon kulttuurijohtaja Susanna Tommila.

Espoossa on hyväksytty vuosi sitten julkisen taiteen periaatteet, joissa käsitellään esimerkiksi julkisen taiteen roolia, laatuvaatimuksia ja rahoitusmalleja. Länsimetron taiteen kustannusarvio on 1,2 miljoonaa euroa.

”Länsimetron yhteydessä puhutaan promillesta hankkeen kustannuksista, ja silläkin on saatu mahtavia teoksia. Yritämme kaikin tavoin tehdä ihmisten liikkumisesta, elämästä ja arkiympäristöstä viihtyisää taiteen avulla”, Tommila kertoo.

Länsimetron kakkosvaiheen aikataulu pitää

Länsimetron kakkosvaiheen eli Matinkylän ja Kivenlahden välin rakentamisen kokonaisvalmius oli kesäkuussa jo 89 prosenttia.

Testausvaihe on alkanut yksittäisten komponenttien pistetestauksista, joista edetään vähitellen kokonaisten järjestelmien testaamiseen. Eri järjestelmiä kuuluu Länsimetroon kaikkiaan 52.

Tähän mennessä on testattu esimerkiksi varavoimakoneita ja savunpoistopuhaltimia.

Liikennöinti alkaa suunnitelmien mukaan 2023, ja Länsimetro luottaa aikataulun pitävyyteen.

”Kulkijat” asennettuna ja suojattuna Kivenlahden asemalla. Teospari muodostuu Kalle Mustosen puisista humoristisista hahmoista.

Länsimetron taidehankinnat ovat omassa mittaluokassaan myös saavuttamansa yleisön perusteella. Yhteen metrojunaan mahtuu kolmen ison raitiovaunun, kymmenen kaupunkibussin tai 300 henkilöauton verran matkustajia. Länsimetron asemilla liikkuu siis päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Taideprojektia pohjustettiin jo Länsimetron ykkösvaiheessa Tapiolassa, Keilaniemessä ja Niittykummussa. Näistä vahvimmin on noussut esiin Tapiolan metroasemalle hankittu Kim Simonssonin Emma-veistos, josta on tullut toivotunlainen Tapiolan symboli.

Suunnistusapua ja yhteistä identiteettiä

Metroasemien taiteella on monenlaisia vaikutuksia, sekä korkealentoisia että käytännöllisiä. Käytännöllisimmillään taideteokset auttavat asemien käyttäjiä suunnistamaan maan alla. Tutkimuksista tiedetään, että taide-elämykset jopa edistävät ihmisten fyysistä terveyttä.
Taide on Länsimetron arkkitehtipääsuunnittelija Hannu Mikolan mukaan oleellinen osa asemakokonaisuutta eli sitä mitä matkustajille tarjotaan kyydin lisäksi.

”Meillä on erityinen vastuu siitä, että ympäristön pitää olla korkealuokkainen ja viihtyisä. Se voi ehkä ajan oloon tarjota myös uusia näkökulmia rakenteita ja teoksia katsellessa”, sanoo Mikola.

Antti Tantun teos ”Juurtuminen” Kaitaan asemalla toukokuussa 2021.

Metroasemien taide lisää myös käyttäjien turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa paikallista identiteettiä.

”Taide peilaa asuinympäristöä ja siellä asuvia ihmisiä, mutta myös synnyttää yhteistä identiteettiä”, sanoo kulttuurijohtaja Tommila.

Taiteen on siis istuttava alueen ja sen metroaseman arkkitehtuuriin, korostaa Länsimetron viestintäjohtaja Satu Linkola.

”Kerromme näillä asemilla alueen tarinaa ja taiteen pitää sopia tähän tarinaan. Haluamme luoda viihtyisyyttä ja vau-efektiä sekä herättää tunteita – mielihyvää, ylpeyttä ja iloa”, listaa taidevalinnat tehneeseen työryhmään kuuluva Linkola.

Taidetyöryhmässä ovat olleet mukana Länsimetron Oy:n edustajien lisäksi kakkosvaiheen asemien pää- ja arkkitehtisuunnittelijat, Pilvi Kalhama Espoon modernin taiteen museo EMMAsta, kulttuurijohtaja Susanna Tommila ja taidekoordinaattorina hankkeessa toimiva kuvataiteilija Jaakko Niemelä.

Niemelän mukaan taiteilijoita alettiin valita siinä vaiheessa, kun asemien pintaratkaisut alkoivat olla selvillä.

”Arkkitehdeiltä tuli ehdotuksia taiteilijoista, työryhmä toi esiin omia ehdotuksiaan. Tavoitteena oli, että joka asemalle tulisi vähän erilaista toteutustekniikkaa. Mukaan haluttiin myös espoolaisia taiteilijoita”, kertoo Niemelä.

Ideaalitilanteessa taiteilija ja aseman rakentaminen pystyvät pelaamaan yhteen, kuvaa Hannu Mikola.

”Se puoli onkin onnistunut hienosti: kun työt on esitelty omasta kohteestaan kiinnostuneille ja vähän mustasukkaisille rakentajille, he ovat ottaneet ne hienosti vastaan ja lähteneet viemään eteenpäin”, Mikola sanoo.

Maalauksia, veistoksia, tilataidetta

Länsimetron asemat on teemoitettu lähtien alueen maanpäällisestä historiasta, nykyisyydestä tai tulevaisuudesta. Näin esimerkiksi Finnoon asemalle on poimittu luontoaiheita ja sinne on tulossa Leena Nion teos Haavekuvia, jonka aihepiiri liittyy läheiseen lintukosteikkoon.

Finnoon asemalaiturilta löytyy Leena Nion teos ”Haavekuvia”, jonka yksityiskohdat löytyvät merenrannan luonnosta.

Taidekoordinaattori Niemelän mukaan asemalle haluttiin teos 90 metriä pitkälle seinäpinnalle.

”Leena tunnetaan kerroksellisesta, abstraktia ja esittävää yhdistävästä tyylistä. Arkkitehti ehdotti teokseen leikkaustekniikkaa, jolla työ toteutettiin”, kertoo Niemelä.

Kaitaan aseman on suunnitellut sama arkkitehtitoimisto PES-arkkitehdit kuin Finnoon, ja seinäpinnat ovat samantyyppiset. Aseman taideteos on Antti Tantun Juurtuminen.

”Juurtuminen tapahtuu hitaasti, kun ihmiset muuttavat alueelle. Juuret maan alla ovat myös yksi työn ajatus. Antti on graafikko ja piirtäjä, hän alkoi tehdä graafista kuvaa, joka valaistaan sisältä päin”, Niemelä kuvaa.

Metroasema on valtava rakennus, josta vain kolmannes näkyy matkustajille. Jos vaikkapa Soukan metroasema sijoitettaisiin Helsingin Senaatintorille, se ulottuisi Tuomiokirkosta kaupungintalon yli Esplanadille. Soukan asemalla matkustajat kohtaa Taneli Rautiaisen tilataideteos Sfäärit.

”Teos on levittäytynyt laajasti, neljään eri tasoon asemalla. Siinä mennään led-valoilla tehdyn tähdenlennon läpi, siihen kuuluu valolla tehty pilviverho ja alimpana kallioleikkaus.”

Yksityiskohta Taneli Rautiaisen teoksesta ”Sfäärit” Soukan asemalla. Teoksen eri osat ulottuvat aseman eri tiloissa metrolaiturilta sisäänkäynnille asti.

Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden asemien arkkitehtisuunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto ALA, jonka töitä ovat Keilaniemen ja Aalto-yliopiston metroasemien lisäksi myös keskustakirjasto Oodi Helsingissä.

Kivenlahden pääteaseman tyyli on viileän rauhallinen, ja viileyden vastapainoksi matkustajia odottaa siellä Kalle Mustosen puinen veistos Kulkijat. Veistoksessa esiintyy kaksi humoristista abstraktia hahmoa, joille on tarkoitus järjestää nimikilpailu.

 Kivi herää eloon valon avulla

Espoonlahden asema sijoittuu suoraan kauppakeskuksen alapuolelle. Sen arkkitehtuurissa on heijasteltu ympäröiviä urheilutiloja ja -alueita.

”Arkkitehtitoimisto ALA haki teemoitusta nimenomaan uimahallista. Sain briiffauksen arkkitehtien ajatuksista, ja niistä syntyi kaksi kantavaa ideaa tunnelmasta. Jo toimeksiannossa lähtökohtana oli, että työtä lähestyttäisiin ääniajatuksella”, kuvaa taiteilija Rosenström.

Äänen käytöllä julkisessa tilassa on hänen mukaansa omat haasteensa: toistuva ääni voi olla enemmän häiritsevä kuin rauhoittava.

Niinpä Martin Ehrencronan ja Amanda Bergmanin laulu tulee pyörimään asemalla, mutta ei jatkuvasti vaan arvaamatta silloin tällöin. Myös kuoron ihmisäänillä tuottama aaltoääni tulee vuorotellen ilmestymään ja katoamaan.

”Äänen kanssa olen tehnyt paljon töitä, mutta en mitään tällaista. Olen aina käyttänyt säveltäjiä apuna, ja Espoonlahden työ on inspiroinut minua myös uusiin teoksiin.”

Asemalla oli Rosenströmin mukaan hieman kolkko tunnelma, jota hän halusi lämmittää. Heijastavan lipan yläpuolella on louhittu katto, jonne on mielekästä heijastaa valoa.

”Valon avulla leikimme stabiilin kiven kanssa, se alkaa elää ja muodostuu veden pinnaksi. Katto valaistaan maagisesti, valo ja ääni vaihtavat paikkaa, ilmestyvät ja katoavat. Näin ne, jotka käyttävät asemaa päivittäin eivät koe sitä samankaltaisena. Joka aamu kello kahdeksan asema on joko vähän erilainen tai neutraali.”

Taideteosten toteutuksessa on omat haasteensa, kun työt pitää yhdistää valtavan monitahoiseen infrastruktuuriprojektiin. Länsimetro ei ole pelkästään massiivinen rakennus- vaan myös talotekniikka- ja automaatiohanke.

Rosenströmin mukaan hänen työnsä on sujunut ihan hyvin ottaen huomioon, kuinka suuri hanke on kyseessä. Työ on tarkoitus masteroida metroaseman tilaan kesäkuussa, kun aseman muut työt ovat valmistuneet. Äänitykset ja valokuviomateriaali ovat jo valmiina.

Kuulostaa mielettömän hienolta, kommentoi kulttuurijohtaja Tommila kuullessaan Rosenströmin kuvauksen.

”Mutta siitä ei ollut epäilystäkään, kun tiesi kyseessä olevat taiteilijat.”

Teksti: Heidi Hammarsten

Artikkeli julkaistu 9.6.2021 MustReadissä.

Kulkijat-veistospari Kivenlahdessa on nyt valmis!

Jokaiselle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalle tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Asemille tulee taidetta eri muodoissa: valoa, ääntä, maalauksia ja kuvanveistoa.

Kalle Mustosen veistospari ”Kulkijat” on pääteaseman Kivenlahden taideteos. Veistoksen asennus asemalaiturille alkoi maaliskuussa 2021, ja toukokuun lopulla pidetyssä katselmuksessa se todettiin valmiiksi. Näin monivaiheinen työ tuli päätökseen. Mustonen aloitti Kulkijoiden luonnostelun syksyllä 2018, jonka jälkeen hän teki teoksen pienoismallin ja työpiirustukset. Täyskokoisen veistosparin valmistamisen hän aloitti lokakuussa 2019, joten 17 kuukauden mittainen matka huipentui toukokuun katselmukseen. Syksyllä 2021 teokselle järjestetään nimikilpailu.

Pääteaseman maamerkin muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa puista hahmoja. Humoristiset hahmot juoksevat metrolaiturin keskiosassa. Hahmot ovat sympaattisia ja kestävät aikaa. Puinen ja lämmin teos on vastakohta Kivenlahden metroaseman vaaleudelle. Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ALA-Architects.

Havainnekuva Kivenlahden metroaseman asemalaiturille tulevista oransseista veistoksista. Teoksen nimi on Kulkijat. Taiteilija on Kalle Mustonen. Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, puista humoristista hahmoa
Havainnekuva Kulkijoista syksy 2018. Kuva: K. Mustonen.

 

Kulkijoiden osat valmiina ennen pintakäsittelyä kuljetettavaksi Kivenlahteen. Kuva: K. Mustonen
Rakennustöiden loppuunsaattamisen ja testaamisen ajaksi Kivenlahden metroaseman asemalaiturilla oleva Kulkijat-veistospari on suojattu. Kuva: P. Littu.

Myös muita metroasemille tulevia taideteoksia viimeistellään.  Tutustu metroasemille tulevaan taiteeseen.