Ensimmäinen Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin ympäristöselonteko laadittu

Länsimetro on selvittänyt Matinkylä–Kivenlahti -projektin ympäristöselonteossa metrotunneleiden sekä viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti) sekä Sammalvuoren varikon louhinnan ja rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset vuosina 2014–2019.

Ympäristövaikutusten arvioimiseksi seuraamme rakentamisen vaikutuksia pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään, rakentamisen aikaista vedenkulutusta ja jäteveden käsittelyä, huomioimme luonnon monimuotoisuuden ja kiinnitämme huomiota rakennustyömaiden pölyämiseen ja meluun.

Louhintaurakat aloitettiin vuonna 2014 ja ne päättyivät vuoden 2018 aikana. Metron rakentaminen jatkui asemien ja ratatunnelin rakennusurakoilla ja ne jatkuvat vuoteen 2023 saakka.

Ympäristöselonteossa raportoidaan vuosien 2014–2019 louhinta- ja rakentamisvaiheessa:

  • Pääraaka-aineiden kulutustiedot: räjähteet, kemikaalit, polttoaineet, betoni
  • Energiankulutus
  • Hiilijalanjälki
  • Kiviaineksen muodostuminen ja hyödyntäminen
  • Jätteiden muodostuminen ja käsittely
  • Vaikutukset pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään
  • Vedenkulutus ja jätevedet
  • Luonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti)
  • Pölyäminen
  • Melu
  • Sidosryhmät ja vuorovaikutus, palautteet, ympäristövaatimukset

Länsimetro rakennuttajana kannustaa materiaalitehokkuuteen

Länsimetro voi rakennuttajana vaikuttaa esimerkiksi kannustamalla urakoitsijoita materiaalitehokkuuteen. Rakentamisen materiaalitehokkuus säästää luonnonvaroja ja vähentää jätteiden määrää ja myös osaltaan hillitsee työmaan hiilidioksidipäästöjä. Keinoja ovat mm. tietomallinnuksen käyttö aseman suunnittelussa sekä eri työvaiheiden ja materiaalihankintojen suunnittelu, jolloin vältetään ylimääräisten materiaalin tilaaminen ja varastointi työmaalla.

Rakentamisen volyymeja kuvaa esimerkiksi louhintavaiheessa käytettyjen kallionlujituspulttien määrä. Tunnelia lujitetaan asemilla noin 6 metriä pitkillä kallioon asennettavilla pulteilla. Louhintaurakoiden tietojen perusteella kallionlujituspultteja asennettiin asemien louhintaurakoissa keskimäärin 100 km urakkaa kohden. Yhden pultin pituus on keskimäärin 6 m. Pituudeltaan tämä matka vastaa suunnilleen etäisyyttä Helsingin päärautatieasemalta Hämeenlinnan keskustaan.

Raportissa arvioitiin myös louheen kuljetuksen ympäristövaikutuksia. Kun asemien ja työtunnelien louhintaurakoiden kaikki edestakaiset kuljetusmatkat lasketaan yhteen, saadaan kuljetusmatkojen pituudeksi yhteensä noin 10 664 900 km. Pituudeltaan tämä vastaa noin 267 kierrosta maapallon ympäri.

72 % hiilijalanjäljestä muodostuu rakennusmateriaaleista

Raportissa ilmenee myös, että vuoden 2019 loppuun mennessä suurin osa (72 %) koko Matinkylä–Kivenlahti -projektin hiilijalanjäljestä on muodostunut materiaaleista, seuraavaksi suurimmat osuudet louheen ja jätteiden kuljetuksista (13 %) sekä polttoaineista (9%). Koko hankkeen hiilijalanjäljestä noin puolet on syntynyt louhintavaiheessa ja noin puolet rakentamisvaiheessa vuoden 2019 loppuun mennessä. Louhinnan ja rakentamisen kokonaishiilidioksidipäästö on vuoden 2019 loppuun mennessä 90 800 tCO2.

Pohjavesiä seurataan, liito-oravat huomioidaan

Raportin tuloksista selviää myös, että projektin rakennustöillä ei ole ollut todettavaa vaikutusta pohjavesiputkien vedenlaatuun. Monin paikoin rakennusten painumaseurantapisteissä muutokset ovat jääneet alle mittausepätarkkuuden. Hannusjärven vedenpinnan tasossa ei ole havaittavissa luontaisesta poikkeavia muutoksia.

Ratalinjauksen läheisyydessä Finnoon alueelta, Kaitaan alueelta ja Espoonlahden – Soukan alueelta on tunnistettu liito-oravan elinympäristön ydinalueita. Liito-oravien ydinalueet on huomioitu metroasemien suunnittelussa, eikä liito-oravien elinympäristö ole vaarantunut. Alueen metrokuilut on sijoitettu niin, että ne häiritsevät liito-oravan elinaluetta mahdollisimman vähän. Liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet on säilytetty.

Sidosryhmät keskeinen osa projektia

Sidosryhmätyöskentely on ollut ja on tärkeä osa Matinkylä-Kivenlahti -projektia. Tärkeimmät sidosryhmät ympäristövastuullisuuden näkökulmasta ovat rakentamisalueen ympäristön asukkaat, yritykset ja muut toimijat, rakentajat, päättäjät ja omistajataho, viranomaiset sekä projektin oma henkilöstö.

Matinkylä-Kivenlahti -projektille voi antaa palautetta puhelimitse tai nettisivujen palautelomakkeen kautta. Kaikki palautteet käsitellään ja niihin vastataan. Palautteiden johdosta on tehty toimenpiteitä mm. tarkistettu mahdollisia vaurioita, tehostettu työmaatien puhdistusta ja meluvalituksien perusteella on ohjattu tarvittaessa työmaiden toimintaa.

Ympäristöselonteko päivitetään vuosina 2020-2023.

Tutustu ympäristöselontekoon (pdf)

Lisätietoja:
Ympäristöpäällikkö Kati Vesikallio, sähköposti kati.vesikallio(at)lansimetro.fi

Länsimetron asemat valittiin vuoden 2019 valaistuskohteeksi

Länsimetron asemien valaistus palkittiin jo kolmannen kerran. Ykkösvaiheen kahdeksan aseman valaistus on voittanut vuoden 2019 valaistuskohteen lisäksi kaksi arvostettua kansainvälistä palkinto: Lighting Design Awards: Highly Commended ja LIT Awards: Winner.

Tapiolan asema
Tapiolan asemassa valon ja arkkitehtuurin integraatio on vahvimmillaan. 

Länsimetron asemien valaistus voitti Vuoden valaistuskohde 2019 -kilpailun sisävalaistus-sarjan.

Länsimetron ykkösvaiheen kahdeksan aseman (Lauttasaaren, Koivusaaren, Keilaniemen, Aalto-yliopiston, Tapiolan, Urheilupuiston, Niittykummun ja Matinkylän) yleisötilojen valaistuskokonaisuuden suunnittelusta vastasi VALOA design. Arkkitehtonista kokonaisuutta johti CJN – arkkitehdit Oy ja asemien arkkitehtuurin ovat suunnitelleet Helin & Co, ALA-arkkitehdit ja Esa Piironen, APRT ja HKP. Valaistuksen sähkösuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy. Sähköurakoinnista vastasi Are. Valotaidetta tuottivat Tommi Grönlund ja Petteri Nissinen (Keilaniemi) ja Lighting Design Collective Oy ja Helin & Co (Lauttasaari).

Arkkitehtuuri, taide ja valo luovat metroaseman identiteetin

Kilpailussa arvioitiin muun muassa kohteen käyttötarkoitusta ja arkkitehtonista kokonaisratkaisua tukevaa valaistusta. Valaistuksen toivottiin lisäävän ympäristön viihtyisyyttä ja olevan sopusoinnussa ympäröivän miljöön kanssa.

– Keskeinen ratkaisu Länsimetron asemissa on valon ja arkkitehtuurin integroiminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Jokaisella metroasemalla on oma identiteetti, joka syntyy arkkitehtuurin, taiteen ja valon yhteisvaikutuksesta. Valaistuksen roolia harkittiin monipuolisesti ja ratkaisu on hillitty, mutta arkkitehtonisesti laadukas ratkaisu, joka toimii ihmisten arjessa. Laatuvaikutelmaa luovat toistuvat valaistustavat, häikäisemättömyys, riittävä valaistustaso ja valaistuksen integraatio, kuvaa metroasemien valaistusta valaistussuunnittelija ja CEO Roope Siiroinen VALOA design:sta.

– Länsimetron asemien arkkitehtoniset valaistustoteutukset ovat virkistävä poikkeus tavanomaisista metroasemien valaistuksista. Laadukas ympäristö saa matkustajat tuntemaan, että suunnittelussa on toimivuuden lisäksi pyritty lisäämään myös heidän viihtyvyyttään, perustelee tuomaristo Länsimetron valintaa vuoden 2019 sisävalaistuskohteeksi.

Lisäksi palkinnon jakamisessa arvioitiin nykyaikaisten valaistusteknisten vaatimusten täyttämistä ja teknisten ratkaisujen luovaa käyttämistä sekä taloudellisten ja ekologisten tekijöiden huomioimista. Lue lisää Vuoden 2019 valaistuskohde-kilpailusta.

Voittajat julkistettiin keskiviikkona 5.2. Sähkö Valo Tele AV -messuilla Jyväskylässä. Kilpailun voittajana Länsimetron valaistus osallistuu pohjoismaiseen Nordic Lighting Design Awards-kilpailuun.  Vuoden valaistuskohde -kilpailun järjestää Suomen Valoteknillinen seura kerran kahdessa vuodessa ja siinä palkitaan ulko- ja sisävalaistuskohteet. Kilpailu nostaa esiin kotimaisten valaistussuunnittelijoiden ja rakennuttajien ansiokkaasti toteutettuja valaistuskohteita.

Tutustu kaikkiin Länsimetron metroasemiin.

Kurkkaa metrotyömaalle: liukuportaiden asentaminen alkoi

Matinkylä–Kivenlahti -osuuden ensimmäisten liukuportaiden haalaaminen on parasta aikaa käynnissä. Liukuportaat asennetaan Soukan asemalle Yläkartanontien sisäänkäynnille. Liukuportaat Matinkylä–Kivenlahti -osuudella: • Matinkyl䬖Kivenlahti -osuudelle tulee yhteensä 14 liukuporrasryhmää (42 liukuporrasta). • Liukuporrasurakan arvo on 11 miljoonaa euroa. • Finnoon asemalle tulee Suomen pisimmät liukuportaat: tällä hetkellä pisimmät löytyvät Koivusaaren asemalta. Finnoon aseman liukuportaisen nostokorkeus on noin 34,5 metriä ja runkojen pituus noin 78 metriä. Koivusaaren liukuportaiden nostokorkeus on 33,5 metriä ja runkojen pituus noin 76 metriä.

Liukuportaiden siirtäminen maan alle ja niiden kokoaminen paikoilleen on aikamoinen logistinen ja voimaa vaativa palapeli. Valtavien osien kuljettamiseen, siirtämiseen, yhdistämiseen, nostamiseen ja paikoilleen asentamiseen tarvitaan muun muassa nostokalustoa. Tätä raskaiden tavaroiden roudaamista työmaalle, osien yhdistämistä paikan päällä toisiinsa ja asentamista paikoilleen kutsutaan haalaamiseksi. Länsimetro Matinkylä–Kivenlahti-osuuden hissien ja liukuportaiden toimittaja on KONE Hissit Oy.

Alta pääset kurkistamaan, mille liukuportaiden haalaaminen käytännössä näyttää Soukan asemalla. Suurin osa liukuportaiden haalauksista tehdään yläkautta maan pinnalla, mutta tämä ensimmäisenä asennettava, metrolaiturilta välitasolle johtava liukuporrasryhmä haalattiin huoltotunnelin ja tulevan metroradan kautta.

Kuorma-auto kuljettaa liukuportaat osissa maan alle. Tämän liukuporrasryhmän liukuportaista jokainen tuotiin paikalle kolmessa osassa. Käytännössä kuorma-auto kuljettaa liukuportaan rakenteet työmaalle huoltotunnelin kautta ja tulevaa metrorataa pitkin metrolaiturin viereen. Osat nostetaan kuorma-autosta laiturille.

Liukuportaat paketissa Soukan tulevan metroaseman laiturialueella.
Liukuportaan osat kuljetetaan asemalaiturille, jossa ne puretaan paketeista ja niiden asentaminen alkaa.

Paketeista puretut liukuportaiden osat siirretään ja nostetaan muun muassa trukkien ja nostotaljojen avulla ilmaan, jossa ne yhdistetään toisiinsa.

Asentajat yhdistävät liukuportaiden osia toisiinsa.
Liukuportaiden osat asennetaan toisiinsa kiinni ilmassa.

Liukuportaiden osien yhdistämisen jälkeen liukuporras nostetaan kohti liukuporraskuilua ja siirretään omalle paikalleen. Tämän jälkeen paikoilleen haalataan muut liukuporrasryhmän liukuportaat. Kaikissa uusille metroasemille asennettavissa liukuporrasryhmissä on kolme liukuporrasta.

Vasemmanpuoleisesta kuvasta alkaa hahmottua ensimmäinen liukuporras, kun sen osat on liitetty toisiinsa ja liukuporrasta siirretään omalle paikalleen. Oikeanpuoleisessa kuvassa kaikki liukuporrasryhmän liukuportaat ovat paikallaan.

Liukuportaiden ja hissien asennus on yksi 30 sivu-urakasta, joita koko ratalinjalla tehdään. Muita sivu-urakoita ovat mm. savunpoistopuhaltimet, varavoimakoneet ja kameravalvonta.

Oranssi nuoli osoittaa tässä jutussa asennettuja liukuportaita. Mallinnuskuvasta näkyy, että liukuportaat ovat vain osa massiivista metroasemaa.

Espoo on ollut metrokaupunki jo kaksi vuotta

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Osuus Ruoholahdesta Matinkylään avattiin liikenteelle marraskuussa 2017. Maanantaina 18.11. juhlitaan liikenteen alkamisen kaksivuotispäivää.

Liikenteellä olevalla Länsimetron osuudella Länsimetro Oy vastaa infran ja järjestelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta ja valvoo, että tarvittavat huollot ja ylläpitotehtävät tehdään suunnitellusti. Huollosta ja ylläpidosta vastaa HKL, joka myös vastaa metroliikenteestä.

Länsimetro Oy myös rakentaa ykkösvaiheella. Matkustajille merkittävä parannus on Matinkylän läntisen sisäänkäynnin ottaminen käyttöön 2020 loppupuolella. Sisäänkäynti sijoittuu Tynnyripuiston alueelle Iso Omenan kauppakeskuksen länsipuolelle. Vastaavasti Tapiolan aseman eteläinen sisäänkäynti avattiin matkustajille keväällä 2019 muun rakentamisen alueella edettyä.

Länsimetro Oy toteuttaa parhaillaan uutta sisäänkäyntiä Urheilupuiston asemalle matkustajapalautteen pohjalta. Alun perin pelastuslaitoksen käyttöön suunniteltu sisäänkäynti avataan matkustajille tarvittavien viranomaisten vaatimien muutosten jälkeen talven aikana.

”Vastuullisena omistajana haluamme kehittää ja parantaa matkustajakokemusta jatkuvasti. Varmistamme, että osuutemme on yksi maailman turvallisimmista ja asemat ovat vetovoimaisia ja ikonisia alueensa tunnusmerkkejä,” kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Metro on mahdollistanut uuden kaupunkirakenteen syntymisen asemien yhteyteen sekä Helsingissä että Espoossa. Esimerkiksi Tapiolassa rakentaminen on jatkunut kiivaana vielä metroliikenteen aloittamisen jälkeen. Investointien suuruutta kuvaa mm. Lähi-Tapiolan investoiminen Tapiolan aseman läheisyyteen noin 0,5 miljardilla eurolla. Ykkösvaiheen metroinvestointi on arvoltaan 1,2 miljardia euroa. Aalto-yliopiston aseman yhteyteen syntynyt kampusalue ei olisi kehittynyt ilman metropäätöstä ja Matinkylässä metroaseman yhteyteen on syntynyt kauppakeskuksen laajennus ja kaupungin palvelutori. Helsingin puolella Koivusaaren metroaseman yhteyteen on myös tulossa uutta kaupunkia. Kaiken kaikkiaan metron vaikutusalueelle arvioidaan saatavan noin 70 000 asukasta lähivuosikymmeninä.

Kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen on käynnissä ja etenee aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Myös toisen vaiheen asemien arkkitehtuuriin ja ilmeeseen panostetaan. Jokaiselle asemalle on tulossa aseman identiteettiä vahvistava taideteos. Metroasema on alueensa käyntikortti ja parhaimmillaan asukkaidensa ylpeydenaihe.

Lisätietoja:
Länsimetro, toimitusjohtaja Ville Saksi, ville.saksi(at)lansimetro.fi

Finnoo asemalaituri, alustava havainne

Länsimetron tuleva Finnoon asema, jonka asemalaiturilla taiteilija Leena Nion teos ”Haavekuvia.” Teos käy vuoropuhelua vastakkaisen seinän aaltoilevien pinnanmuotojen kanssa.ksityiskohdat ovat merenrannan luonnosta ja sen halutaan kestävän useita katselukertoja. Metromatkustajalle teos luo kimmokkeen vapaaseen assosiaatioon tai haaveiluun

Kivenlahden asema tulee osaksi tiivistyvää kaupunkia – aseman rakentaminen etenee aikataulussa

Länsimetron Kivenlahden aseman rakentaminen etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti. Rakennettavan alueen laajuus vastaa keskisuuren kauppakeskuksen rakentamista. Betonia hankkeessa valetaan yhteensä noin 10 000 kuutiota.

Elementtiasennusten ja betonin paikallavalutöiden lisäksi asemalla ovat parhaillaan käynnissä lämpö-, vesi- ja jäähdytysrunkolinjojen teko, palopostien asennukset, palovesi- ja sprinklerasennukset, ilmanvaihdon runkojen- ja palopeltien asennukset, kaapelihyllyjen- ja valaisimien asennukset sekä kaapelointityöt. Myös massiivisten savunpoistopuhaltimien asennus on alkanut.

Kivenlahden aseman rakennusurakka alkoi kesäkuussa 2018. Urakassa rakennetaan Kivenlahden metroasema, huoltotunneli sekä Kivenlahdentien ja Kivenlahdentorin sisäänkäynnit.

”Tavoitteena on vuoden loppuun mennessä saada maanpäälliset rakenteet suljettua siten, että töitä voidaan jatkaa talvella sääolosuhteista riippumatta. Teemme tiivistä yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa alueen rakentamisessa. Kaupunki kasvaa ja kehittyy metron ympäristössä”, kertoo Kivenlahden aseman rakennuttajapäällikkö Janne Nordström Länsimetro-projektista.

Kivenlahden aseman projektinjohtourakoitsijana toimii Skanska. Projektissa työskentelee tällä hetkellä noin 140 työntekijää, jotka edustavat kahtatoista eri kansalaisuutta: suomalaisten lisäksi projektilla on työntekijöitä muun muassa Virosta, Espanjasta, Venäjältä, Latviasta, Liettuasta ja Kosovosta. Noin puolet työntekijöistä ovat suomalaisia.

”Logistisesti metroasemat ovat vaativia kohteita, sillä pääosa rakentamisesta tapahtuu maan alla. Rakentamisessa hyödynnetään tietomalleja sekä esivalmistettuja rakenneosia paikallavalurakenteiden lisäksi. Tämä nopeuttaa rakentamisaikataulua”, kertoo työpäällikkö Petri Mälkiä Skanska Infra Oy:stä.

Metron myötä alueella käynnistyy myös muuta rakentamista.  Kivenlahdentien eli läntisimmän sisäänkäynnin kohdalle on tulossa Kivenlahden metrokeskus, jonne sijoittuu alueen uusia palveluita.  Metroliikenteen alkaessa Kivenlahdentien sisäänkäynti ei kuitenkaan vielä ole matkustajien käytössä alueen muusta rakentamisesta johtuen. Sisäänkäynti otetaan käyttöön, kun Kivenlahden metrokeskus palveluineen aikanaan avataan. Vastaava järjestely on ollut käytössä myös ykkösvaiheen Tapiolan ja Matinkylän asemilla. Tapiolassa eteläinen sisäänkäynti otettiin käyttöön keväällä 2019 ja Matinkylässä Länsimetro Oy rakentaa parhaillaan läntistä sisäänkäyntiä, joka otetaan käyttöön 2020, kun Tynnyripuiston alueen hotelli ja muu rakentaminen valmistuu.

Kivenlahden asemalle sijoitetaan taiteilija Kalle Mustosen veistos ”Kulkijat”. Se on aseman ikoninen maamerkki. Teos muodostuu kahdesta puisesta, kaksi ja kolme metriä korkeasta hahmosta. Teos on vastakohta Kivenlahden aseman ja Kivenlahden alueen valkoisuudelle. Hahmoille järjestetään myöhemmin nimikilpailu.

Tällä hetkellä Kivenlahdessa asuu noin 8 000 asukasta. Asukasmäärän odotetaan kasvavan niin, että vuoteen 2050 mennessä kivenlahtelaisia on noin 25 000. Kivenlahden asema valmistuu 2022.

Matinkylä-Kivenlahti-osuudella Länsimetro-projektissa rakennetaan seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa, minkä lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Sammalvuoreen tuleva maanalainen metrovarikko.

Lisätietoja:
Länsimetro-projekti, rakennuttajapäällikkö, Janne Nordström, puh. 046 877 3872
janne.nordstrom(at)lansimetro.fi
Skanska Infra Oy, työpäällikkö Petri Mälkiä, puh 050 370 4728 petri.malkia(at)skanska.fi
Länsimetro Oy, viestintäjohtaja, Satu Linkola, puh. 046 877 3392, satu.linkola(at)lansimetro.fi