Metron avajaiset lauantaina 3. joulukuuta – tule mukaan juhlimaan!

Metron uusi osuus Matinkylän ja Kivenlahden välillä avautuu liikenteelle lauantaina 3. joulukuuta. Metron avajaisten päätapahtuma järjestetään kauppakeskus Lippulaivassa Espoonlahdessa kello 10–16, mutta ohjelmaa on luvassa kaikilla muillakin asemilla.

Ensimmäinen matkustajaliikenteen metrojuna osuudelle lähtee Kivenlahdesta klo 4.56.

Metroliikenne uudella osuudella käynnistyy lauantaina 3.12. kello 4.56, jolloin ensimmäinen matkustajaliikenteen juna lähtee liikkeelle Kivenlahdesta. Uusi osuus asemineen vihitään käyttöön Kivenlahden aseman laiturialueella ennen ensimmäisen metrojunan lähtöä kello 4.40. Aseman ovet avataan kello 4.30. Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Metron avajaisten pääjuhlapaikkana toimii Lippulaiva. Tapahtuma alkaa kello 10, jolloin Espoonlahden metroaseman molempien sisäänkäyntien edustalla on tarjolla kakkukahvit. Kello 10.30 alkaen ohjelma jatkuu Lippulaivan toisen kerroksen keskusaukiolla, jossa ohjelmassa on sekä metroasiaa että musiikkiesityksiä. Avajaistapahtuman pääesiintyjä on Robin Packalen, jonka keikka alkaa Lippulaivan keskusaukiolla kello 12. Avajaisten ohjelma on HSL:n verkkosivuilla.

Espoonlahden metroasema sijaitsee kauppakeskus Lippulaivan yhteydessä. Avajaisten päätapahtumapaikka on Lippulaiva, mutta kaikilla uusilla asemilla on ohjelmaa päivän aikana. Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Useiden espoolaisten kulttuuritoimijoiden järjestämää ohjelmaa on luvassa Espoonlahden lisäksi myös muilla uusilla asemilla. Avajaispäivänä Finnoon, Kaitaan, Soukan ja Kivenlahden metroasemien sisäänkäynneillä tai välikerroksissa on ”open stage” -tyylisiä esiintymispaikkoja, joilla kuka tahansa saa esiintyä päivän aikana. Esiintymispaikat on merkitty Espoo-ilmapalloilla.

Lisäksi jokaisella uudella asemalla on tavattavissa HSL:n asiantuntijoita kello 9–15. Lisätietoja mm. metron liikennöinnistä, matkalipuista ja liityntäpysäköinnistä HSL:n Metro Kivenlahteen -sivulta.

Myös asemien ympäristössä kannattaa pitää silmät avoinna, sillä moni paikallinen toimija on metrohuumassa mukana.

Metron avajaiset järjestävät yhteistyössä HSL, Espoon kaupunki, Kaupunkiliikenne Oy ja Länsimetro Oy.

Länsimetron rakentaminen päättyi syyskuussa

Asemien ja radan rakennusurakat valmistuivat toukokuussa ja Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentaminen päättyi syyskuussa. Rakennusprojekti valmistui kaikkien sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hankkeella oli niin aikataulu-, kustannus-, riski-, laatu-, yhteistyö- kuin työturvallisuustavoitteitakin. Lue lisää rakentamisprojektin valmistumisesta.

Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy on Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistaja, ylläpitäjä ja kehittäjä.

Ainutlaatuiset asemat: Soukan metroasema

Metroliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkaa lauantaina 3.12.2022. Silloin uusien asemien ovet avautuvat matkustajille. Ennen kuin pääset astumaan asemille, haluamme esitellä ne vielä kerran ja nostaa esiin mielenkiintoiset yksityiskohdat rakennuttajan silmin.Yläkartanontien sisäänkäynnillä on hissi- ja liukuporrasyhteys laiturille. Kahdella vinohissillä tai liukuportailla kuljetaan välitasolle, jonka jälkeen on vielä lyhyt liukuporras- ja hissiyhteys asemalaiturille. Kuva: M. Partanen.

Soukan metroasema sijaitsee Soukan ostoskeskuksen välittömässä läheisyydessä. Asemalla on kaksi sisäänkäyntiä, jotka ovat Soukantorin ja Yläkartanontien sisäänkäynnit. Molemmat sisäänkäynnit ovat matkustajien käytössä metroliikenteen alkaessa.

Soukantorin sisäänkäynti on kaksikerroksinen. Sisäänkäynnin Soukan liikekeskuksen tasolta on suora hissiyhteys laituritasolle. Käytössä on neljä hissiä.  Soukantien tasolta noustaan ensin portaita tai hissillä Soukantorin tasolle.

Yläkartanontien sisäänkäynniltä on hissi- ja liukuporrasyhteys asemalaiturille.

HSL:n Metro Kivenlahteen -sivulta löydät lisätietoa uudesta osuudesta, sisäänkäyntien ja bussipysäkkien sijainneista, liityntäpysäköintipaikoista ja liityntälinjastosta. HSL suunnittelee ja hankkii toiminta-alueensa joukkoliikenteen.

Soukantorin sisäänkäynnin Soukantorin tasolta matkustajat liikkuvat neljällä rinnakkaisella hissillä suoraan asemalaituritasolle. Kuva: M. Partanen.

Yläkartanontien sisäänkäynnillä on hissi- ja liukuporrasyhteys laiturille. Kahdella vinohissillä tai liukuportailla kuljetaan välitasolle, jonka jälkeen on vielä lyhyt liukuporras- ja hissiyhteys asemalaiturille. Kuva: M. Partanen.

Sisäänkäyntien julkisivut on verhottu metallilevyllä, joiden maalauskäsittely on suunniteltu erityisesti Soukan asemaa varten. Kuvassa Soukantorin sisäänkäynti. Kuva: M. Partanen.

Sisäänkäyntien julkisivut on verhottu metallilevyllä, joiden maalauskäsittely on suunniteltu erityisesti Soukan asemaa varten. Kuvassa Yläkartanontien sisäänkäynti. Kuva: M. Partanen.

Soukan metroaseman rakennusurakan toteutti YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä. Rakennusurakka valmistui toukokuussa 2022.

Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ALA-Architects. Soukan metroasema on saanut vaikutteita ympäröivästä 60-luvun modernistisesta rakennuskannasta. Asemalla on Taneli Rautiaisen ”Sfäärit”-tilataideteos. Teoskokonaisuus muodostuu neljästä osasta, jotka sijoittuvat metroaseman eri tasoille. Tutustu tilataideteokseen.

Yläkartanontieltä laituritasolle tultaessa asemalaiturin valaisimet luovat aaltoilevan vaikutelman. ”Valoaallot” heijastuvat myös asemalaiturialueen sivuseinien metallipinnoista. Kuva: M. Partanen.

 

”Sfäärit”-teoskokonaisuuteen kuuluu hissiaulan katossa oleva valolippa, joka muodostaa kuvitteellisen pilviverhon, jonka takaa aurinko paistaa. Valaistus seuraa vuorokauden aikoja kirkastuen keskipäivällä ja himmentyen iltaa kohti.

 

Ainutlaatuiset metroasemat: Espoonlahden metroasema

Metroliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkaa lauantaina 3.12.2022. Silloin uusien asemien ovet avautuvat matkustajille. Ennen kuin pääset astumaan asemille, haluamme esitellä ne vielä kerran ja nostaa esiin mielenkiintoiset yksityiskohdat rakennuttajan silmin.

Espoonlahden metroasema on kauppakeskus Lippulaivan yhteydessä sijaitseva asema. Kummatkin aseman sisäänkäynneistä sijaitsevat kauppakeskuksen sisällä ja ovat matkustajien käytössä, kun matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkaa. Asemalaiturin molemmista päistä on suora hissi- ja liukuporrasyhteys Lippulaivaan ja sitä kautta Espoonlahteen. Läntisen sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä sijaitsee Espoonlahden bussiterminaali. Bussiterminaali otetaan käyttöön, kun läntisen Espoon uusi liityntälinjasto tulee käyttöön HSL:n arvion mukaan talvella 2023. HSL tiedottaa bussiliikenteen muutoksista.

Metro Kivenlahteen

HSL:n Metro Kivenlahteen -sivulta löydät lisätietoa uudesta osuudesta, sisäänkäyntien ja bussipysäkkien sijainneista, liityntäpysäköintipaikoista ja liityntälinjastosta. HSL suunnittelee ja hankkii toiminta-alueensa joukkoliikenteen.

Espoonlahden metroaseman itäinen sisäänkäynti sijaitsee kauppakeskus Lippulaivan sisällä Solmutorin puolella. Kuva: M. Partanen.

Läntisen sisäänkäynnin tuntumassa on Espoonlahden bussiterminaali, joka otetaan käyttöön keväällä 2023. Kuva: M. Partanen.

Kummallakin sisäänkäynnillä on suora liukuporras- ja hissiyhteys asemalaiturilta kauppakeskukseen. Kuva: M. Partanen.

Espoonlahden metroaseman rakennusurakan toteutti SRV Rakennus Oy. Rakennusurakka valmistui toukokuussa 2022.

Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ALA-Architects. Espoonlahden aseman tunnelmassa on aistittavissa läheisen uimahallin värit, valot ja materiaalit. Kromipinnat imitoivat vedenpinnan väreilyä ja heijastuvaa valoa, kaakelipinnat hohtavat valkoisina, kirkas valkoinen valo valaisee asemalaituria ja uima-altaiden ratakellukkeista tutut värit löytyvät laiturialueen ovista. Laituritasolla ovien värit toimivat matkustajille myös suuntaa antavina tunnusmerkkeinä. Keltaiset ja siniset ovet johdattavat itään, siniset ja punaiset ovet vievät länteen.

Yksityiskohta asemaarkkitehtuurista: keltaiset ja siniset ovet johdattavat asemalaiturilla itään. Kuva: M. Partanen.

Yksityiskohta asemaarkkitehtuurista: siniset ja punaiset ovet vievät länteen. Kuva: M. Partanen.

Asemalaiturilla on Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos ”Varjot veden pinnalla”. Tutustu valo- ja äänitaideteokseen.

Espoonlahden metroaseman arkkitehtuurista ja taiteesta voi aistia uimahallimaista tunnelmaa. Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Lue myös ”Metro tekee Espoonlahdesta joukkoliikenteen solmukohdan”.

Ensikosketuksia metroasemiin – asukkaat pääsivät kurkistamaan uusille asemille

Kivenlahden, Espoonlahden, Soukan, Kaitaan ja Finnoon metroasemien rakennusurakat päättyivät toukokuussa 2022.  Osana Espoo 50 vuotta kaupunkina -juhlaa Espoon kaupunki, Länsimetro-projekti, HSL ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy toteuttivat vierailuja metroasemilla. Vierailut alkoivat Kivenlahdesta Espoo Juhlii! -viikolla elokuun lopussa ja etenivät Espoonlahteen, Soukkaan, Kaitaalle ja Finnooseen syyskuun alkupuolelle mennessä.

– Uudet asemat houkuttivat asemaympäristöjen asukkaita tutustumaan omaan metroasemaansa ja kurkistamaan mitä maan alla on. Kullekin vierailulle mahtui mukaan noin 30 osallistujaa, jotka arvottiin ilmoittautuneiden joukosta. Kamerat välkkyivät vierailuilla ja tunnelmia asemilta haluttiin jakaa myös muille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, kertoo asemaoppaana vierailulla toiminut Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Marianne Partanen.

Soukan aseman täytti vilkas puheensorina, kun asukkaat pääsivät tutustumaan metroasemaan 30.8.2022. Espoon kaupungin projektinjohtaja Kimmo Leivo kertoi asukkaille Soukanalueen kehittymisestä ja vastasi osallistujien kysymyksiin. Paikalla oli myös HSL:n, Kaupunkiliikenteen ja Länsimetron edustajat.

Asematilat hohtivat uutuutta, kun osallistujat pääsivät kulkemaan sisäänkäynneiltä maanalaisille metrolaitureille. Ainutlaatuisen kokemuksen lisäksi osallistujille tarjottiin tietoa kaupunkiympäristön kehityksestä asemaseudulla, alueen joukkoliikenneyhteyksistä matkustajaliikenteen alkaessa vuonna 2023 sekä asema-arkkitehtuurista ja -taiteesta.

Matkustajaliikenne Matinkylä-Kivenlahti-osuudella alkaa vuoden 2023 aikana. Länsimetro-rakennusprojekti luovuttaa osuuden Kaupunkiliikenteelle syksyllä, jolloin Suomen suurin infra-, talotekniikka- ja automaatioprojekti päättyy. Rakentamisen jälkeen Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteellä ja HSL:llä on käynnissä valmistelevia töitä matkustajaliikenteen alkamiseen liittyen. Liikenteen alkamisen ajankohta tarkentuu näiden töiden edetessä.

Länsimetron asemien ja ratalinjan rakennusurakat ovat päättyneet

Jäljellä olevat työt on aikataulutettu siten, että Länsimetro Oy voi luovuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuuden Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle syksyllä 2022. Samalla päättyy Suomen suurin infra-, talotekniikka- ja automaatioprojekti. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentaminen ja testaaminen on edennyt siihen vaiheeseen, että viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Kivenlahti ja Espoonlahti) ja ratalinjan rakennusurakat päättyivät perjantaina 13.5.2022. Sammalvuoren metrovarikon rakennusurakka päättyi jo vuonna 2020. Huhtikuussa tehtiin viimeiset matkustajaturvallisuuden varmistavien järjestelmien testaukset ja toukokuussa viimeiset viranomaishyväksynnät.

Kivenlahden, Espoonlahden, Soukan, Kaitaan ja Finnoon metroasemien sekä ratalinjan rakennusurakat päättyivät perjantaina 13.5.2022.

Koko hankkeen aikana eri urakoissa on perehdytetty noin 30 000 henkilöä. Henkilötyövuosia kertyi noin 2 100. Suurimmillaan työmaavahvuus oli marraskuussa 2019, jolloin työmailla työskenteli 1 174 henkilöä. Yrityksiä eri urakoissa oli 905 kappaletta.

Finnoon metroaseman rakennusurakan toteutti GRK Infra Oy:n ja Aki Hyrkkönen Oy:n muodostama työyhteenliittymä, Kaitaan YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä, Soukan YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä, Espoonlahden SRV Rakennus Oy ja Kivenlahden Skanska Infra Oy. Ratalinjan urakan toteutti GRK Infra Oy. Varikon louhinta ja rakennusurakan toteutti työyhteenliittymä Sammalvuori (Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, EM Pekkinen Oy, Terrawise Oy ja Aro-Systems Oy).

Tarkastusraiteen ja junien yösäilön muutostyöt käynnissä Matinkylän aseman länsipuolella

– Rakennamme yhtä maailman turvallisimmista metroista. Jäljellä olevat työt on aikataulutettu niin, että voimme alkusyksystä 2022 luovuttaa osuuden liikenneoperaattori Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Samalla päättyy Suomen suurin infra-, talotekniikka- ja automaatioprojekti, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Toukokuussa 9.5.2022 käynnistyivät metron nykyisen läntisen pääteaseman Matinkylän länsipuolella olevan tarkastusraiteen ja junien yösäilön muutostyöt. Metroliikenteen jatkuessa Matinkylästä Kivenlahteen kyseisen tilan käyttö metrojunien huolto- ja säilytysalueena päättyy, ja alue tulee olemaan metroliikenteen käytössä. Työt kestävät 20.7.2022 saakka. Muutostöiden jälkeen syksyllä Länsimetro Oy luovuttaa MatinkyläKivenlahti-osuuden metroasemien, ratalinjan ja varikon lopullisen hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle.

Lisäksi Länsimetro Oy rakennuttaa Kivenlahden liityntäpysäköintilaitosta, joka valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Pysäköintilaitoksen rakentaminen alkoi marraskuussa 2021.

Matkustajille uusi rataosuus tuo suoran metroyhteyden Kivenlahteen asti. Uusia metroasemia ovat Finnoon, Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden metroasemat. Matkustajaliikenteen käytössä olevan rataosuuden pituus on 7 kilometriä. Lisäksi Sammalvuoressa on maanlainen metrovarikko. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta Matinkylä–Kivenlahti-osuudella.

Lisätietoja
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi
Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Marianne Partanen, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Ala-Kivenlahti ja Ylä-Kivenlahti näkyvät ”Kulkijat”-teoksen hahmojen nimissä

Kivenlahden ”Kulkijat”-veistoksen hahmot saivat nimeksensä Alis ja Ylis. Matalampi hahmoista on Alis ja korkeampi Ylis. Nimet veistoksen hahmoille valittiin äänestyksellä: Alis ja Ylis saivat peräti 65 prosenttia annetuista äänistä. Yhteensä ääniä annettiin nimiäänestyksessä 1 601 kappaletta. Nimiäänestys oli käynnissä 7.-17.12.2021.

Kuvanveistäjä Kalle Mustosen teoksen nimi on ”Kulkijat”. Veistoksen hahmoista matalampi sai nimeksensä Alis ja korkeampi Ylis. Nimet viittaavat Kivenlahden asuinalueisiin. . Katso video ja tutustu Kivenlahden metroasemaan ja ”Kulkijat”-veistokseen.  Kuva: Kusti Manninen.

Kivenlahtelaiset puhuvat Kivenlahden lempinimillä Ala-Kivenlahti ja Ylä-Kivenlahti, joista käytetään myös lyhenteitä Alis ja Ylis. Näitä nimiä ehdotti kolme henkilöä, ja he perustelivat nimiä seuraavasti:

  • ”Alis-nimeä käytetään ala-kivenlahdesta ja ylis on ylä-kivenlahtea.”
  • ”Kivenlahdesta puhutaan alakivenlahtena ja yläkivenlahtena”.
  • ”Jengi on vain puhunut Yliksest ja Aliksest (Ylä-Kivenlahti ja Ali-Kivenlahti).”

Näin nimet valittiin

Ehdotuksia hahmojen nimiksi kerättiin avoimella haulla 17.11.—2.12.2021. Ehdotuksia tuli yhteensä 208 kappaletta. Annettujen ehdotusten joukosta raati valitsi finaaliin viisi nimiparia, jotka olivat Alis ja Ylis, Antas ja Tyskas, Möhkö ja Mahti, Steni ja Vikke sekä Tullen ja Mennen. Näistä yleisö äänesti suosikkinsa 7.-17.12.2021. Ääniä saatiin yhteensä 1 601.

Raadin puheenjohtaja oli kuvanveistäjä Kalle Mustonen. Raatiin kuuluivat Kivenlahden metroaseman arkkitehtisuunnittelusta vastaavan ALA Architectsin arkkitehti Petteri Littu, Espoon kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta projektijohtaja Kimmo Leivo, K-Market Kivenlahden ja K-Market Kivenlahdenkadun kauppias Toni Penttala ja ravintola Wiskarilan ravintoloitsija Pauliina Wiskari. Raadin sihteerinä toimi Länsimetron viestintäpäällikkö Marianne Partanen.

Nyt voit äänestää ”Kulkijat”-veistoksen hahmojen nimet!

”Kulkijat” on kuvanveistäjä Kimmo Mustosen veistos Kivenlahden metroasemalla. Yleisö saa äänestää nimet ”Kulkijat”-veistoksen hahmoille. Äänestysaika on 7.-17.12.2021. Nimet julkistetaan viikolla 51/2021.

”Kulkijoille” kerättiin nimiehdotuksia avoimella haulla 17.11.—2.12.2021. Ehdotuksia tuli yhteensä 208 kappaletta Annettujen ehdotusten joukosta raati valitsi finalistit. Finaaliin pääsivät

  • Alis ja Ylis
  • Antas ja Tyskas
  • Möhkö ja Mahti
  • Steni ja Vikke
  • Tullen ja Mennen

Teoksen nimenä säilyy ”Kulkijat”. Veistoksen hahmot saavat nimiäänestyksessä omat nimensä.

 

Oranssit, puiset ja pyöreät veistokset
”Kulkijat” on kuvanveistäjä Kimmo Mustosen veistos Kivenlahden metroasemalla. Katso video Kivenlahden aseman arkkitehtuurista ja taiteesta.

Ehdotusten antajat olivat perustelleet nimiä seuraavasti:

Alis ja Ylis: Alis-nimeä käytetään ala-kivenlahdesta ja ylis on ylä-kivenlahtea. Kivenlahdesta puhutaan alakivenlahtena ja yläkivenlahtena. Jengi on vain puhunut Yliksest ja Aliksest.

Antas ja Tyskas: Nämä ovat vanhojen kylien nimet Stenvikissä.

Möhkö ja Mahti: Ovat juurikin nimien näköisiä.

Steni ja Vikke: Nimet on johdettu Kivenlahden ruotsinkielisestä nimestä Stensvik.

Tullen ja Mennen: Ovat kuin tullen mennen. Viittaa myös metrolla liikkumiseen.

Yhteensä yli 200 ehdotusta ”Kulkijoille”

Raati ilahtui saatujen ehdotusten määrästä ja vaikuttui huolellisista perusteluista.

”Ehdotuksien jättäjät olivat perustelleet nimiä monipuolisesti. Ehdotukset kuvasivat Kivenlahden asuinympäristöä ja sille ominaisia piirteitä. Alueen historia ja nykyhetki kohtasivat ehdotusten joukossa. Myös Kivenlahdessa tuttujen henkilöiden nimet näkyivät ehdotuksissa. Raati päätyi viiteen nimipariin, joista yleisö saa äänestää voittajan. Finalistien joukossa on niin paikallisia kutsumanimiä, historian havinaa, leikkimielisyyttä, ruotsinkielisyyttä kuin metroliikennettä ”, nimiraadin sihteerinä toiminut Länsimetron viestintäpäällikkö Marianne Partanen summaa raatilaisten pohdintoja ja kiittää kaikkia ehdotuksia jättäneitä. Kaikkien ehdotuksia jättäneiden kesken arvottiin Länsimetro-tuotepaketti. Arvonta on suoritettu ja voittajaan on otettu yhteyttä.

Raadin puheenjohtajana toimi kuvanveistäjä Kalle Mustonen. Raatiin kuuluivat Kivenlahden metroaseman suunnittelusta vastaavan ALA Architectsin arkkitehti Petteri Littu, Espoon kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta projektijohtaja Kimmo Leivo, K-Market Kivenlahden ja K-Market Kivenlahdenkadun kauppias Toni Penttala ja ravintola Wiskarilan ravintoloitsija Pauliina Wiskari. Raadin sihteerinä toimi Länsimetron viestintäpäällikkö Marianne Partanen.

Viisi näyttävää taideteosta: Leena Nion ”Haavekuvia” Finnoossa

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Ensimmäisenä vuorossa on Finnoon metroaseman asemataide.

Finnoossa Espoon merellisyys ja läheinen lintukosteikko ovat aistittavissa myös metroasemalla. Finnoon metroaseman asemalaiturin seinää värittää Leena Nion figuratiivinen teos ”Haavekuvia”, joka pursuaa lähiympäristön yksityiskohtia. Taideteoksesta löytyy lintuja, kaloja, hyönteisiä ja kasveja. Yksityiskohdissa riittää tutkittavaa jokaiselle matkalle.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Finnoon metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Luonnonläheinen Finnoo” on katsottavissa myös YouTubesta.

”Teos käy vuoropuhelua laiturialueen toisella puolella aaltoilevien muotojen kanssa ja muodostaa yhdessä virtaavan tilan, jossa myös ajatukset saavat matkustaa. Tärkeä osuus teoksessa on myös valolla ja varjolla. Mielenkiintoisin yksityiskohta on teoksen hienovireiset väriliukumat ja teoksen muuttuminen katsomiskulman ja etäisyyden mukaan”, Leena Nio kuvailee teoksensa tunnelmaa.

”Metroaseman valtava mittakaava on isoin erottava tekijä muista tekemistäni töistä. Teoksen suunnittelu tapahtui pitkälti tietokoneella ja erilaisten paperileikkausten ja pienoismallien avulla. Todellinen mittakaava oli kuitenkin aivan toisenlainen, joten prosessissa piti osata pitää suuri mittakaava mielessä, vaikka sitä työstettiinkin minikoossa”, Nio kiteyttää ajatuksiaan taiteen tekemisestä metroasemalle.

Merenranta ja lintukosteikko ovat aistittavissa myös Finnoon aseman arkkitehtuurissa. Lähiluonnosta poimitut värisävyt pehmentävät aseman arkkitehtuurin aseman lasi-, metalli- ja betonipintoja. Lintukosteikon kasvillisuus on päässyt julkisivun lasipintoihin.  Finnoon aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa PES-Arkkitehdit Oy.

Länsimetron jatkeen taideteokset valmistuneet – liikenne alkamassa 2023

Länsimetron uusien asemien taide on valmistunut. Jokaisella viidellä asemalla on aseman arkkitehtuuriin sopiva teos. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. 

Tällä hetkellä Matinkylä-Kivenlahti-osuuden asemilla ja metrolinjalla on käynnissä eri järjestelmien toiminnallisuuden testaaminen erilaisissa poikkeustilanteissa. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana. Metroliikenne Matinkylään alkoi tasan neljä vuotta sitten 18.11.2017.

Taideteokset edustavat taiteen eri muotoja. Teoksen on myös istuttava aseman arkkitehtuurin ja oltava helposti ylläpidettävä ja huollettava. Taide lisää asemien viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta, mutta sillä on myös koko aseman suunnitteluun liittyviä tehtäviä – se parantaa metrossa suunnistamista auttamalla matkustajaa erottamaan asemat toisistaan.

”Kymmenet tuhannet ihmiset käyttävät metroa joka päivä. Myös yhä useampi matkailija tulee Espooseen metrolla. Metroasema on käyntikorttimme ulospäin ja tuo arkeen viihtyisyyttä. Taiteella on hyvin vahva rooli asemien vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden tuojana”, kertoo kulttuurijohtaja Susanna Tommila Espoon kaupungilta.

Teokset toteutettiin taiteilijoiden, arkkitehtien ja asemaurakoitsijoiden yhteistyönä osana asemien rakennusurakoita.

”On ollut hienoa olla mukana taidehankkeessa. Prosessi on ollut pitkä ja kiinnostava alkaen taiteilijavalinnoista ja päättyen teosten valmistumiseen. Yhteistyö asemien arkkitehtien kanssa on sujunut mallikkaasti”, toteaa hankkeen taidekoordinaattori Jaakko Niemelä. 

Teokset sijoittuvat pääosin asemalaiturille, jossa ne ovat nähtävillä myös metrojunasta.

”Pidimme tärkeänä saada länsimetron kakkosvaiheen asemille taiteen eri muotoja ja etsimme kultakin taiteilijalta uudenlaisia avauksia. Samalla teokset edustavat kiinnostavalla tavalla tekijöidensä muuta tuotantoa. On hienoa, että taide haluttiin tuoda näin merkittäväksi osaksi länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuutta”, toteaa EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama.

Tutustu asemien taiteilijoihin ja teoksiin.

Kivenlahti–Matinkylä-osuudella metroliikenne alkaa vuonna 2023. Jokaisella uudella asemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. DESIGN. TUNNE. METRO. -videoilla katsoja saa ensikosketuksensa uusiin ainutlaatuisiin metroasemiin. Videot ovat katsottavissa myös YouTubessa.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja, Satu Linkola, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa metro Ruoholahdesta Kivenlahteen. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle rakentuu 7 km pitkä ratalinja ja 5 asemaa. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. 2017 valmistui 14 kilometriä pitkä ratalinja Ruoholahdesta Matinkylään ja kahdeksan uutta asemaa. Länsimetro Oy omistaa osuuden asemat ja radan teknisine järjestelmineen. Osuus on luovutettu liikennöitsijälle lokakuussa 2017. www.lansimetro.fi  @metrorakentuu

 

Viherkatto kruunaa metroaseman

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemien ja huoltotunnelien katot elävät keväästä syksyyn. Katot on peitetty hyönteisiä ja lintuja kutsuvalla kasvillisuudella, jota on ilo katsella, mutta sillä on myös käytännön hyötyjä.

Kivenlahden aseman Kivenlahdentorin sisäänkäyntirakennus ja huoltotunneli peittyvät vähitellen maksaruoholla ja niittyviherkatolla. Yhteensä 1 100 neliömetriä kasvillisuutta, joka kietoo harmaan sävyt moniväriseen peitteeseen. Viherkaton asentaminen ja hoitaminen edellyttää viherrakentajien osaamista. Kivenlahden ja Kaitaan metroaseman viherkattojen rakentaminen on valtuutettu Tanja Frin luotsaamalle EG-Trading Oy:lle.

Kaikille uusille Länsimetron asemille, joilla on omat sisäänkäyntirakennukset, rakennetaan viherkattoja. Kuvassa näkyvät Finnoon metroaseman Meritien ja Finnoonsillan sisäänkäyntirakennusten katot. Kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy.

– Kivenlahden jälkeen vuorossa on Kaitaa, jonne rakennamme 1 400 neliötä maksaruohokattoa, Fri sanoo.

Viherkaton voi rakentaa käytännössä mille tahansa katolle, kunhan painorajoitukset eivät ylity. Kevyin vaihtoehto on luonnossa kallioilla kasvava maksaruoho, joka painaa täysin vettyneenä alle 50 kiloa neliömetrillä. EG-Traiding on Suomen ainoa maksaruohomaton viljelijä Suomessa. Yrityksen Nordic Green Roof -maksaruohoviherkatto kasvatetaan Tammisaaressa, josta se siirretään paikalleen paloina samaan tapaan kuin siirtonurmirullat. Mutta kuten viherpeukalot tietävät, ensin pitää tehdä pohjatyöt.

– Jos katossa ei ole juurisuojaa, se suojataan juurisuojamatolla. Sen päälle asennetaan kaksitoiminen kuppikenno, joka toimii salaojana sekä vettä pidättävänä rakenteena. Tämän päälle tulee kasvualustakerros ja varsinainen kasvukerros, Fri luettelee.

Tanja Frin luotsaama EG-Trading rakentaa viherkatot Kivenlahden ja Kaitaan metroasemille. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy

Auttaa hulevesien hallinnassa

Viherkatto suojaa varsinaista kattoa UV-säteilyltä sekä vähentää lämpötilavaihteluita ja mekaanista rasitusta. Bitumikaton käyttöiän voi jopa kaksinkertaistaa viherkatolla. Lisäksi viherkatto pidättää hetkellisesti 100 prosenttia ja vielä sen jälkeenkin 30–80 prosenttia sadevedestä. Tämä auttaa hulevesien hallinnassa.

– Vesi sitoutuu kasvustokerrokseen ja jää haihtumaan ilmaan. Kasvit toimivat hiilinieluna sekä sitovat pölyä ja melua, ja viherkatto on elinympäristö hyönteisille, perhosille ja linnuille, Fri kertoo.

Jos viherkatoista on näin paljon hyötyä, miksi niitä ei rakenneta jokaisen toimistotalon ja liikerakennuksen katolle?

– Viherkatto saattaa sisältyä monenkin uudisrakennuksen suunnitelmiin, mutta jos sen rakentamista ei vaadita kaavoituksessa, saatetaan se karsia pois rakentamisvaiheessa.

Kaikille uusille Länsimetron asemille, joilla on omat sisäänkäyntirakennukset, rakennetaan viherkattoja. Espoonlahdessa sisäänkäynnit ovat kauppakeskuksen yhteydessä. Länsimetron rakentamisen verkkosivuilla voi tutustua asemittain sisäänkäyntirakennusten sijainteihin.

Teksti: Jani Kohtanen 

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2021-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa.

 

Katso video: Mtv Uutisten Mika Tommola tutustuu Espoon Kivenlahden metroaseman viherkattoon

Mika Tommola tutustuu Espoon Kivenlahden metroaseman viherkattoon