Metroliikennettä Espoossa jo kolme vuotta – metroasemat alueidensa ikonisia tunnusmerkkejä

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Osuus Ruoholahdesta Matinkylään avattiin liikenteelle marraskuussa 2017. Keskiviikkona 18.11. vietetään liikenteen alkamisen kolmivuotispäivää.

Matkustajakokemus parani merkittävästi, kun Matinkylän metroaseman toinen sisäänkäynti ja samalla liikenteellä olevan metron läntisin sisäänkäynti avattiin matkustajille 1.10.2020. Sisäänkäynti sijoittuu Tynnyripuiston alueelle Iso Omenan kauppakeskuksen länsipuolelle. Muun rakentamisen edettyä alueella sisäänkäynti voitiin nyt avata matkustajakäyttöön. Urheilupuiston asemalla matkustajille avattiin alun perin pelastuslaitoksen käyttöön suunniteltu itäinen sisäänkäynti helmikuussa 2020. Vastaavasti Tapiolan aseman eteläinen sisäänkäynti avattiin matkustajille keväällä 2019 muun rakentamisen alueella edettyä.

Investointihankkeena on toteutettu myös Matinkylän huoltotunneliin yhteisväestönsuoja, joka sai käyttöönottoluvan tammikuussa 2020 sekä monia muita käytettävyyden parantamishankkeita.

Vuoden 2019 tietojen mukaan kolme suosituinta metroasemaa Ruoholahti–Matinkylä-osuudella olivat Matinkylä (29 100 käyttäjää päivässä), Lauttasaari (23 100) ja Aalto-yliopisto (19 200).

”Länsimetro on osoittanut kolmen vuoden aikana, että metroliikenteen edellyttämät järjestelmät ja infra kokonaisuudessaan toimii luotettavasti, turvallisesti ja varmasti. Olemme saaneet myös positiivista palautetta asemien arkkitehtuurista ja ilmeestä”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi Länsimetron asemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus.  Länsimetron ykkösvaiheen asemista on tehty videosarja, jossa avataan arkkitehtuurin yksityiskohtia ja asemien erityispiirteitä. Erityisesti asemien valaistus on saanut positiivista huomiota ja palkittu alan kilpailuissa.

Metro on mahdollistanut uuden kaupunkirakenteen syntymisen asemien yhteyteen sekä Helsingissä että Espoossa. Esimerkiksi Tapiolassa rakentaminen on jatkunut kiivaana vielä metroliikenteen aloittamisen jälkeen. Investointien suuruutta kuvaa muun muassa Lähi-Tapiolan investoiminen Tapiolan aseman läheisyyteen noin 0,5 miljardilla eurolla. Kaiken kaikkiaan länsimetron vaikutusalueelle arvioidaan saatavan noin 70 000 uutta asukasta lähivuosikymmeninä.

Kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen on käynnissä ja etenee aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Myös toisen vaiheen asemien arkkitehtuuriin ja ilmeeseen panostetaan. Jokaiselle asemalle on tulossa aseman identiteettiä vahvistava taideteos.

Liikenteellä olevalla Länsimetron osuudella Länsimetro Oy vastaa infran ja järjestelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta ja valvoo, että tarvittavat huollot ja ylläpitotehtävät tehdään suunnitellusti. Huollosta ja ylläpidosta vastaa HKL, joka myös vastaa metroliikenteestä.

DESIGN.TUNNE.METRO -videot YouTubessa.

Kuvia Ruoholahti–Matinkylä-osuuden asemista.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden asemahavainteet.

Julkinen tila saa herättää elämyksiä ja olla näyttävä – uusi videosarja avaa Länsimetron kahdeksan aseman tarinan arkkitehtuurin ja taiteen näkökulmasta

Keskiviikkona 18.11.2020 tulee kuluneeksi kolme vuotta Länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuuden matkustajaliikenteen alkamisesta ja kahdeksan uuden aseman käyttöönotosta. Toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi uusien asemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon asemien erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus. Jokainen kahdeksasta asemasta on oma uniikki kokonaisuutensa, jonka maanalaiset tilat käyvät vuoropuhelua maanpäällisen asemaympäristön ja sen ominaispiirteiden kanssa.

Länsimetro Oy ja Espoon Kaupunkitapahtumat ovat tuottaneet yhteistyössä metroarkkitehtuuriin syventyvän kahdeksanosaisen DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarjan, joka vie katsojan inspiroivalle metromatkalle Lauttasaaresta Matinkylään. Toimittaja Riku Rantala kertoo videoilla muun muassa, miten Otaniemen kulttuurihistoriallisesti merkittävä lehmuskuja huomioitiin suunnittelussa, kuinka Lauttasaaren purettu ikoninen vesitorni näkyy metroasemalla ja miksi Tapiolan asema on hohtavan valkoinen.

 
Videoihin DESIGN.TUNNE.METRO. Rikun Rantalan opastuksella voi tutustua YouTubesta. 


Metro on käyttäjilleen arkinen kulkuväline ja videosarja kehottaa suuntaamaan katseen tämän arjen näyttämön estetiikkaan ja pieniin, mietittyihin yksityiskohtiin. Länsimetron asemat ovat kaikille kaupunkilaisille avoimia kulttuurikohteita.

Kaupunkitapahtumat Espoo: www.espoo.fi/kaupunkitapahtumat
Metroasemien esittelyt: www.lansimetro.fi/asemat/

Espoolla ja Länsimetro Oy:llä on laittomaan työvoimaan nollatoleranssi

Espoon kaupungilla ja Länsimetro Oy:llä on ehdoton nollatoleranssi harmaaseen talouteen tai velvoitteiden laiminlyöntiin työmailla. Länsimetro Oy on hankkeen alusta alkaen tehnyt tiivistä yhteistyötä aluehallintoviraston ja verohallinnon kanssa harmaan talouden torjumiseksi rakennusalalla.

Yle uutisoi 28.9. harmaasta taloudesta rakennusalalla. Uutisessa viitattiin tapaukseen, jossa yhdessä Länsimetron rakennuskohteessa on ollut työvoimaa ilman ajantasaista työlupaa. Tapaus paljastui aluehallintoviraston tarkastuksessa. Länsimetro rakennustöiden tilaajana auttaa viranomaisia työssään. Länsimetro myös edellyttää, että pääurakoitsijat huolehtivat työntekijöidensä lakisääteisistä vakuutuksista sekä noudattavat työntekijöihin kohdistuvia lakeja, asetuksia ja työehtosopimuksia.

”Länsimetro on Suomen suurimpia infrahankkeita ja Espoon historian suurin rakennushanke. Iso toimija pystyy tuomaan yhteistyössä viranomaisten kanssa uusia toimintatapoja rakennusalalle, joilla estetään harmaan talouden toiminta. Myös tämä Ylen uutisoima tapaus paljastui viranomaisyhteistyön tuloksena. Kaikenlainen harmaan talouden mukainen toiminta tai velvoitteiden laiminlyönti on ehdottoman kiellettyä Länsimetron ja kaupungin työmailla. Havaittuihin laiminlyönteihin ja puutteisiin myös puututaan”, painottaa Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo.

Systemaattinen tiedonkeruu ja seuranta apuna harmaan talouden torjunnassa

Systemaattinen tiedonkeruu ja seuranta valvontatyökalujen avulla on merkittävästi parantanut viranomaisten kykyä torjua harmaata taloutta.

”Länsimetron jatkeen työmailla on 29 000 perehdytettyä työntekijää eri urakoissa. Sähköisten järjestelmien kautta valvonta ulottuu 702 eri yritykseen. Yhteistyö viranomaisten kanssa, tiedonkeruu, valvonta ja seuranta ovat keinojamme torjua harmaata taloutta. Kaikkinainen harmaa talous on meidän työmaillamme ehdottomasti kiellettyä”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Länsimetro Oy on kilpailuttanut Matinkylä-Kivenlahti-osuuden urakat erityisalojen hankintalain mukaisesti. Valituksi tulleet rakennus- ja sivu-urakoitsijat käyttävät urakan toteuttamiseen omia työntekijöitä ja valitsemiaan aliurakoitsijoita. Pääurakoitsijat vastaavat, että sopimuskumppaneilla ja aliurakoitsijoilla tilaajavastuulain mukaiset asiakirjat ovat kunnossa. Pääurakoitsijat seuraavat myös sivu-urakoitsijoiden ja heidän aliurakoitsijoiden tilaajavastuulain mukaisia asiakirjoja.

Länsimetrolla on harmaan talouden kitkemiseksi käytössä useita palveluja. Työmaavahvuus raportoidaan kulkulupajärjestelmän kautta ja lakisääteisiä velvoitteita seurataan eri järjestelmien kautta. Urakoitsijoiden toimintaa seurataan tilaajavastuulain mukaisten asiakirjojen osalta erilaisten seurantatyökalujen avulla.

Lisätietoa Länsimetro Oy:n verkkosivuilta.

Metron läntisin sisäänkäynti avataan matkustajille 1.10. Matinkylässä

Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti avataan matkustajille 1.10. Sisäänkäynnin osoite on Suomenlahdentie 9. Sisäänkäynnin yhteyteen valmistuu loppuvuodesta myös hotelli. Tynnyritielle hotellin edustalle tulee 32 uutta pyöräpysäköintipaikkaa, jotka palvelevat myös metromatkustajia.

 

Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti avataan matkustajille 1.10. Sisäänkäynnin osoite on Suomenlahdentie 9. Kuva: M. Wirman.

Uusi sisäänkäynti luo yhteyden Suomenlahdentieltä ja Tynnyritieltä metrolaiturin läntiseen päätyyn. Uusi sisäänkäynti tarjoaa vaihtoehtoisen reitin metrosta myös Suomenlahdentiellä sijaitseville bussipysäkeille ja Finnoon suunnan busseille. Matinkylä on Länsimetron käytetyin asema vuoden 2019 matkustajamäärissä laskettuna ja toinen sisäänkäynti tasaa jo aiemmin käytössä olleen bussiterminaaliin ja Isoon Omenaan vievän reitin matkustajamääriä. Länsimetron muiden sisäänkäyntien tapaan uusi läntinen sisäänkäynti on esteetön.

Uusi sisäänkäynti luo yhteyden metrolaiturin läntisestä päädystä Suomenlahdentielle ja Tynnyritielle. Kuva: M. Wirman.

Arkkitehtuuriltaan uusi sisäänkäynti täydentää aiempaa Matinkylän aseman arkkitehtuuria ja ilmettä. Uudelle sisäänkäynnille on tuotu itäisestä sisäänkäynnistä poikkeava värimaailma, mikä auttaa matkustajaa erottamaan sisäänkäynnit toisistaan. Itäpään liukuportaissa taustavalaistun lasin väri muuttuu alhaalta lähtiessä keltaisesta vihreän kautta siniseen. Uudella länsipään sisäänkäynnillä seinän väritystä täydennettiin spektrin eri väreillä oranssista punaisen kautta violettiin.

Arkkitehtuuriltaan uusi sisäänkäynti täydentää aiempaa Matinkylän aseman arkkitehtuuria ja ilmettä. Länsipään liukuportaissa seinän väritys muuttuu oranssista punaisen kautta violettiin. Kuva: M. Wirman.

Sisäänkäynti voidaan ottaa nyt käyttöön, kun muu rakentaminen alueella on edennyt. Muita nk. Tynnyripuiston korttelin rakenteilla olevia palveluja ovat uusi uimahalli ja senioritalo. Alueelle tulee myös asuntotuotantoa ja Suomenlahdentie varteen Matinkylän elä ja asu-seniorikeskus. Kaiken kaikkiaan metron vaikutusalueelle arvioidaan saatavan noin 70 000 asukasta lähivuosikymmeninä. Vastaavasti Tapiolan aseman eteläinen sisäänkäynti avattiin matkustajille keväällä 2019 muun rakentamisen alueella edettyä.

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Liikenteellä olevalla Länsimetron osuudella Länsimetro Oy vastaa infran ja järjestelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta ja valvoo, että tarvittavat huollot ja ylläpitotehtävät tehdään suunnitellusti. Huollosta ja ylläpidosta vastaa HKL, joka myös vastaa metroliikenteestä.

”Vastuullisena omistajana haluamme kehittää ja parantaa matkustajakokemusta jatkuvasti. Varmistamme, että osuutemme on teknisesti moderni, digitaaliseen valvontaan ja ylläpitoon perustuva ja turvallisuudeltaan maailmassa huippuluokkaa”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen on käynnissä ja etenee aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Myös toisen vaiheen asemien arkkitehtuuriin ja ilmeeseen panostetaan.

”Haluamme rakentaa vetovoimaisia asemia, jotka ovat alueensa ikonisia tunnusmerkkejä. Jokaiselle uudelle asemalle on tulossa aseman identiteettiä vahvistava taideteos”, Saksi lupaa.

Kuvapankissa (Flickr) on kuvia sisäänkäynnistä ja sen ympäristöstä.

Tutustu Matinkylän metroasemaan. 

Tilannejohtamisen malli on pitänyt länsimetron aikataulussa

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentaminen on käynnissä kaikilla viidellä asemalla ja rataosuudella. Sammalvuoren varikon rakentamisessa on siirrytty testausvaiheeseen. Suomen suurimman automaatio-, talotekniikka- ja infrahankkeen aikataulua ja kustannuksia seurataan projektin tilannehuoneessa. Projekti etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaan.

Tilannejohtamisen keskus on tilannehuone, joka tuottaa reaaliaikaista tietoa rakentamisen eri osa-alueista. Tilannehuoneessa seurataan hankkeen aikataulua, kustannuksia, riskejä, laatuasioita, yhteistyön sujuvuutta ja työturvallisuutta.

Yhden länsimetron nykyaikaisen aseman rakentaminen vastaa tiloiltaan keskisuuren kauppakeskuksen rakentamista maan alle. Projektissa on mukana erilaisia toimijoita, joiden kaikkien on pysyttävä samassa aikataulussa ja puhallettava yhteen hiileen – kokonaisuus koostuu mm. rakennuttajasta, suunnittelijoista, laitetoimittajista, urakoitsijoista, sivu-urakoitsijoista ja viranomaisista.

Tilannehuoneeseen datan toimittaa urakoitsijat sekä länsimetron työmaiden valvonta. Tärkeää on, ettei hanketta johdeta yhdestä tietolähteestä tulleen tiedon varassa vaan useasta eri tietolähteestä koottu integroitu tilannetieto auttaa saamaan hankkeesta kokonaiskuvan. Tilannetiedon laatuun on myös panostettu. Tilannehuoneessa käsitellään ja jalostetaan tietoa, joka on ajallisesti tuoretta, oikeaa ja usean eri lähteen varmentamaa.

”Aikataulun osalta seuraamme esimerkiksi sekä projektinjohtourakoitsijan ilmoittamaa aikataulua että sivu-urakoiden etenemistä jokaisella asemalla. Aikataulun seurantaa tukee kustannusseuranta eri lähteistä sekä länsimetron oma työmailla tapahtuva valvonta. Lisäksi valvomme työmaakäynnein ja dokumentaation kautta töiden etenemistä”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Ilman tilannejohtamisen mallia ison kokonaisuuden seuranta ja aikataulun ja kustannusten varmistaminen olisi erittäin työlästä. Luotu malli on rakennettu erityisesti länsimetron kaltaisen ison hankkeen hallintaan Länsimetron ykkösvaiheen kokemusten perusteella. Projektin tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että jokainen urakka ja kokonaisuus valmistuu ajallaan.

”Tilannejohtaminen on datalla johtamista, jossa olemme edelläkävijöitä. Mallin avulla pystymme reagoimaan puutteisiin, laatuongelmiin ja aikatauluhaasteisiin ennen kuin ne uhkaavat koko hankkeen tavoitteita. Homman ydin on proaktiivinen töiden edistäminen ja ongelmiin puuttuminen ajoissa”, Saksi jatkaa.

Vuosi 2020 on kiivastahtinen rakennusvuosi Matinkylä-Kivenlahti-osuudella. Rakentamisen painopiste on kevään aikana siirtynyt runkotöistä pinta- ja sisärakennustöihin, talotekniikkaan ja automaatioasennuksiin. Länsimetron osalta rakentaminen päättyy kaikkien viiden aseman ja 16,5 kilometrin rataosuuden luovuttamiseen samanaikaisesti metro-operaattorin käyttöön vuoden 2023 aikana.

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuus kytketään sähköverkkoon

Länsimetron rakenteilla olevat viisi asemaa ja 17,5 kilometriä ratalinjaa kytketään kesän aikana valtakunnalliseen sähköverkkoon. Rakentamisen aikana työmaat ovat saaneet sähkönsä urakoitsijan väliaikaisilla kaapeloinneilla. Liikennöinnin aikaiseen sähköverkkoon siirtyminen on edellytys Länsimetron yli 50 järjestelmän testauksen aloittamiselle. Ensimmäisinä sähköt saa Finnoon ja Kaitaan asemat tällä viikolla.

Kaapelihyllyjä metrolaiturin alapuolisissa tiloissa Finnoossa ennen sähköasennuksia.

Länsimetron kakkosvaiheelle Matinkylä-Kivenlahti on asennettu yli 50 kilometriä keskijännitekaapelia, joka toimii Matinkylä-Kivenlahti rataosuuden sähkönjakelun pääverkkona. Ensimmäisenä sähköverkkoon kytkettiin 8.6. Finnoon asema ja tällä viikolla myös Kaitaan asema. Muut kolme asemaa, rataosuus ja Sammalvuoren varikko kytketään kesän ja syksyn aikana.

Nykyaikaiset metroasemat tarvitsevat paljon sähköä. Erilaisten sähköasennusten ja niihin tarvittavien komponenttien, kaapeleiden ja massojen lukumäärät ovat merkittäviä. Esimerkiksi Finnoon asemasta sähkösuunnitelmia on yli tuhat, ja sähkökeskuksia asennetaan yli 100. Yhdelle asemalle tulee keskimäärin noin 4 500 valaisinta, 13 000 kappaletta sähkökaapeleita sekä 8 000 kappaletta erilaisia kytkimiä ja sähkörasioita.

”Lopulliseen sähkönjakeluun siirtyminen on edellytys testausvaiheen alkamiselle. Länsimetrossa on yli 50 erilaista järjestelmää, joiden testaus etenee moniportaisesti siten, että ensin kutakin järjestelmää testataan yksin, sitten yhdessä ja lopuksi vielä viranomaistarkastusten yhteydessä eri poikkeustilaskenaarioissa. Testausvaihe alkaa vaiheittain tämän vuoden lopulla asemien rakentamisen edetessä”, kertoo Länsimetron tekninen johtaja Raimo Kaunismäki.

Vuosi 2020 on kiivastahtinen rakennusvuosi länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella.  Rakentamisen painopiste on kevään aikana siirtynyt runkotöistä pinta- ja sisärakennustöihin, talotekniikkaan ja automaatioasennuksiin. Jokaisella viidellä metroasematyömaalla ja ratalinjan työmaalla on käynnissä useita urakoita ja entistä enemmän toimijoita. Päällysrakenneurakka on myös alkanut. Urakassa asennetaan mm. ratasepeli, pölkyt ja ratakiskot. Sammalvuoren metrovarikolla on edetty jo testausvaiheeseen. Varikko valmistuu tänä vuonna.  Kokonaisuutena hanke etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

Tavoiteaikatauluna on luovuttaa asemat ja ratalinja teknisine järjestelmineen liikennettä operoivalla HKL:lle vuoden 2023 aikana. Länsimetro Oy jää osuuden omistajaksi ja kehittäjäksi.

Länsimetron toisen vaiheen ensimmäiset ratakiskot asennetaan kesällä

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden radan päällysrakenneurakka on alkanut.  Päällysrakenneurakka sisältää sepelin, kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen, joiden jälkeen uudelle osuudelle päästään tekemään metrojunan koeajoja vuoden päästä kesällä. Ensimmäiset kiskot ovat jo saapuneet Matinkylään odottamaan asennusta.

Vuosi 2020 on kiivastahtinen rakennusvuosi länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella.  Rakentamisen painopiste on kevään aikana siirtynyt runkotöistä pinta- ja sisärakennustöihin, talotekniikkaan ja automaatioasennuksiin. Jokaisella viidellä metroasematyömaalla ja ratalinjan työmaalla on käynnissä useita urakoita ja entistä enemmän toimijoita. Sammalvuoren metrovarikolla on edetty jo testausvaiheeseen. Varikko valmistuu tänä vuonna.  Kokonaisuutena hanke etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

Matinkylä-Kivenlahti -osuuden ratatunneli ennen sepeliä, pölkkyjä ja kiskoja.

”Ratatunneleiden päällysrakenneurakka alkaa pohjasepelin levityksellä. Ratatunnelia on yhteensä 17,5 kilometriä. Sepeli tuodaan tunneliin kuorma-autoilla, yhdellä kuormalla sepeliä saadaan noin viiden metrin alueelle. Sepelikerroksen alle asennetaan molempiin tunneleihin koko matkalle runkomelueriste, joka varmistaa sen, että metron runkomelu ei kantaudu yläpuolella oleviin kiinteistöihin”, kertoo ratateknisten urakoiden valvoja Juha-Matti Pakka Länsimetro-projektista.

Seuraavaksi tunneliin tuodaan vaihteet, joiden mittauksia ja säätöjä tarkistetaan moneen kertaan urakan aikana. Länsimetron tunneleissa on jo aiemmassa urakassa asennettu tukimuurielementit, joiden kansi toimii hätäpoistumistienä ja sisällä kulkee nykyaikaisen metrojärjestelmään vaatimaa tekniikkaa. Tukimuurin kaapelikourut asennetaan sepelin tasoituksen yhteydessä.

Tämän jälkeen tunneliin asennetaan ratapölkyt. Pölkkyjä osuudelle tulee yhteensä 27 400 Parman Forssan tehtaalta.  Pölkkyjen päälle asennetaan kiskot, jotka saapuvat Espanjasta ja hitsataan Vosslohin Kaipiaisten tehtaalla 120 metrin mittaisiksi. Kiskot kuljetetaan Vuosaaren sataman kautta öisin nykyisen metrolinjan läpi Matinkylään ja sieltä edelleen uudelle osuudelle. Työraidekisko on jo Matinkylässä odottamassa asennusta Matinkylästä länteen.

Kiskoasennuksen jälkeen asennetaan pintasepeli, joka levitetään erityisesti urakkaa varten valmistetulla sepelikärryllä. Pintasepeli levitetään pölkkyjen välin.

”Pintasepelin tasoituksen jälkeen rata tuetaan ja hitsataan jatkuvakiskoiseksi. Jatkuvakiskohitsaus edellyttää tarkkaa kiskon lämpötilan tarkkailua ja dokumentointia. Näin varmistetaan mahdollisimman pehmeä ja tasainen metrokyyti tuleville metromatkustajille”, Pakka kertoo.

Kiskoasennuksen jälkeen kiinnitetään virtakisko joka yhdeksänteen pölkkyyn kannatinkaarella. Virtakiskoon kytketään kesällä 2021 sähkö, jonka jälkeen voidaan aloittaa koeajot.

Tavoiteaikatauluna on luovuttaa asemat ja ratalinja teknisine järjestelmineen liikennettä operoivalla HKL:lle vuoden 2023 aikana. Länsimetro Oy jää osuuden omistajaksi ja kehittäjäksi.

 

Kuvia kakkosvaiheen Matinkylä-Kivenlahti-osuuden radalta ennen päällysrakenneurakan alkamista:

Kuvia ykkösvaiheen Ruoholahti-Matinkylä päällysrakenneurakan vaiheista:

 

 

Länsimetron asemien valaistus voitti pohjoismaisen valaistuskilpailun

Länsimetron asemien valaistus palkittiin jo neljännen kerran. Asemien valaistus voitti tällä kertaa pohjoismaisen Nordisk Lyspris eli Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun.

Länsimetron asemien valaistus voitti ensimmäisenä suomalaisena pohjoismaisen Nordisk Lyspris eli Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun. Länsimetron ykkösvaiheen kahdeksan aseman (Lauttasaaren, Koivusaaren, Keilaniemen, Aalto-yliopiston, Tapiolan, Urheilupuiston, Niittykummun ja Matinkylän) yleisötilojen valaistuskokonaisuuden suunnittelusta vastasi VALOA design. Arkkitehtonista kokonaisuutta johti CJN – arkkitehdit Oy ja asemien arkkitehtuurin ovat suunnitelleet Helin & Co, ALA-arkkitehdit ja Esa Piironen, APRT, HKP ja Valaistuksen sähkösuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy. Sähköurakoinnista vastasi Are. Valotaidetta tuottivat Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen (Keilaniemi) ja Lighting Design Collective Oy, Helin &Co (Lauttasaari).

Arkkitehtuuri, taide ja valo luovat metroaseman identiteetin

Nordic Lighting Design Awards 2020 -palkinnon tarkoituksena on korostaa pohjoismaisen valaistuskulttuurin erityispiirteitä. Palkinto myönnetään erityisen merkittäville päivänvaloa tai keinovaloa hyödyntäville valaistuskohteille, jotka yhdistävät esimerkillisellä tavalla estetiikkaa, arkkitehtuuria, teknologiaa, laatua ja energiaa. Omaperäisyydelle ja luovuudelle annetaan suuri painoarvo projekteja arvioitaessa.

”Keskeinen ratkaisu Länsimetron asemissa on valon ja arkkitehtuurin integroiminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Jokaisella metroasemalla on oma identiteetti, joka syntyy arkkitehtuurin, taiteen ja valon yhteisvaikutuksesta. Valaistuksen roolia harkittiin monipuolisesti ja ratkaisu on hillitty, mutta arkkitehtonisesti laadukas ratkaisu, joka toimii ihmisten arjessa. Laatuvaikutelmaa luovat toistuvat valaistustavat, häikäisemättömyys, riittävä valaistustaso ja valaistuksen integraatio”, kuvaa metroasemien valaistusta valaistussuunnittelija ja CEO Roope Siiroinen VALOA design:sta.

Tuomariston mukaan valaistus on hyvin integroitu osaksi arkkitehtuuria. Eri asemien välillä on suurta eroavuutta, ja silti jokainen asema pysyy koko valaistuskonseptin sisällä. Jokainen asema on ainutlaatuinen, mutta niiden samankaltaisuus on kuitenkin aistittavissa. Valaistuksen suunnittelijat ovat onnistuneet kehittämään ja soveltamaan monia erilaisia ratkaisuja. Tuomaristo arvostaa myös hyvin sitä, kuinka valoa käytetään pystysuorilla pinnoilla ja lasin takana. Tämä antaa suuremman tilan tunteen ja helpottaa suuntaamista.

”Suomelle ja Helsingin ja Espoon metroasemien suunnittelun taustalla olevalle koko joukkueelle on suuri kunnia saada pohjoismainen valaistuksen suunnittelupalkinto. Palkinto merkitsee meille paljon ja tuntuu hyvin ansaitulta vuosien kovan työn, yhteistyön ja valaistussuunnittelukentän rakentamisen jälkeen”, kommentoi Roope Siiroinen VALOA designista.

Voittajat julkistettiin keskiviikkona 20.5. Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun Nordisk Lyspris Facebook-livelähetyksessä. Nordic Lighting Design Awards 2020 -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Jokaisesta pohjoismaasta kilpailuun lähetetään oman maan kilpailun voittaja. Länsimetron asemien valaistus voitti aikaisemmin tänä vuonna Vuoden valaistuskohde 2019 -kilpailun sisävalaistus-sarjan ja sen voittajana Länsimetron valaistus osallistui pohjoismaiseen valaistuskilpailuun. Lue lisää Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailusta.

Nordisk Lyspris 2020 – Nordic Lighting Design Awards-palkinnon lisäksi Länsimetron asemien valaistus on voittanut kolme muuta kilpailua:

  • LDA Lighting Design Awards 2019: Highly Commended
  • LIT Lighting Design Awards 2019: Winner
  • Vuoden valaistuskohde 2019

Tutustu kaikkiin Länsimetron metroasemiin.

Tapiolan metroasema

Aalto-yliopiston metroasema

Keilaniemen metroasema

Urheilupuiston metroaseman uusi, itäinen sisäänkäynti käyttöön viikonloppuna

Urheilupuiston metroaseman itäinen sisäänkäynti avautuu matkustajille lauantaina 29.2.2020. Urheilupuiston asema suunniteltiin ja toteutettiin yhden varsinaisen sisäänkäynnin varassa toimivaksi. Länsimetro Oy haluaa kehittää matkustajakokemusta omistamillaan kahdeksalla metroasemalla. Palautteen pohjalta Jousenpuiston pysäköintilaitoksen hätäpoistumisreitti muutetaan Urheilupuiston toiseksi sisäänkäynniksi. Tämä sujuvoittaa Jousenpuiston suunnan matkustajien matkaa.

Läntinen sisäänkäynti on entiseen tapaan matkustajien käytössä.  Uusi sisäänkäynti on esteetön, kuten kaikki muutkin Länsimetron asemien sisäänkäynnit. Uuden sisäänkäynnin tunnus on HSL:n matkustajaopasteissa C.

Uuden sisäänkäynnin rakentaminen edellytti mm. viranomaisten vaatimia rakenteellisia muutoksia sisäänkäynnillä ja teknisiä muutoksia metron järjestelmiin. Muutokset suunniteltiin ja toteutettiin huolellisesti, jotta rakennettava sisäänkäynti on toimiva ja turvallinen sekä järjestelmät toimivat yhdessä muiden metron järjestelmien kanssa.  Rakentamisen aikana huomioitiin myös käytössä olevan metron turvallisuusvaatimukset.

Tutustu Urheilupuiston metroasemaan.

Ensimmäinen Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin ympäristöselonteko laadittu

Länsimetro on selvittänyt Matinkylä–Kivenlahti -projektin ympäristöselonteossa metrotunneleiden sekä viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti) sekä Sammalvuoren varikon louhinnan ja rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset vuosina 2014–2019.

Ympäristövaikutusten arvioimiseksi seuraamme rakentamisen vaikutuksia pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään, rakentamisen aikaista vedenkulutusta ja jäteveden käsittelyä, huomioimme luonnon monimuotoisuuden ja kiinnitämme huomiota rakennustyömaiden pölyämiseen ja meluun.

Louhintaurakat aloitettiin vuonna 2014 ja ne päättyivät vuoden 2018 aikana. Metron rakentaminen jatkui asemien ja ratatunnelin rakennusurakoilla ja ne jatkuvat vuoteen 2023 saakka.

Ympäristöselonteossa raportoidaan vuosien 2014–2019 louhinta- ja rakentamisvaiheessa:

  • Pääraaka-aineiden kulutustiedot: räjähteet, kemikaalit, polttoaineet, betoni
  • Energiankulutus
  • Hiilijalanjälki
  • Kiviaineksen muodostuminen ja hyödyntäminen
  • Jätteiden muodostuminen ja käsittely
  • Vaikutukset pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään
  • Vedenkulutus ja jätevedet
  • Luonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti)
  • Pölyäminen
  • Melu
  • Sidosryhmät ja vuorovaikutus, palautteet, ympäristövaatimukset

Länsimetro rakennuttajana kannustaa materiaalitehokkuuteen

Länsimetro voi rakennuttajana vaikuttaa esimerkiksi kannustamalla urakoitsijoita materiaalitehokkuuteen. Rakentamisen materiaalitehokkuus säästää luonnonvaroja ja vähentää jätteiden määrää ja myös osaltaan hillitsee työmaan hiilidioksidipäästöjä. Keinoja ovat mm. tietomallinnuksen käyttö aseman suunnittelussa sekä eri työvaiheiden ja materiaalihankintojen suunnittelu, jolloin vältetään ylimääräisten materiaalin tilaaminen ja varastointi työmaalla.

Rakentamisen volyymeja kuvaa esimerkiksi louhintavaiheessa käytettyjen kallionlujituspulttien määrä. Tunnelia lujitetaan asemilla noin 6 metriä pitkillä kallioon asennettavilla pulteilla. Louhintaurakoiden tietojen perusteella kallionlujituspultteja asennettiin asemien louhintaurakoissa keskimäärin 100 km urakkaa kohden. Yhden pultin pituus on keskimäärin 6 m. Pituudeltaan tämä matka vastaa suunnilleen etäisyyttä Helsingin päärautatieasemalta Hämeenlinnan keskustaan.

Raportissa arvioitiin myös louheen kuljetuksen ympäristövaikutuksia. Kun asemien ja työtunnelien louhintaurakoiden kaikki edestakaiset kuljetusmatkat lasketaan yhteen, saadaan kuljetusmatkojen pituudeksi yhteensä noin 10 664 900 km. Pituudeltaan tämä vastaa noin 267 kierrosta maapallon ympäri.

72 % hiilijalanjäljestä muodostuu rakennusmateriaaleista

Raportissa ilmenee myös, että vuoden 2019 loppuun mennessä suurin osa (72 %) koko Matinkylä–Kivenlahti -projektin hiilijalanjäljestä on muodostunut materiaaleista, seuraavaksi suurimmat osuudet louheen ja jätteiden kuljetuksista (13 %) sekä polttoaineista (9%). Koko hankkeen hiilijalanjäljestä noin puolet on syntynyt louhintavaiheessa ja noin puolet rakentamisvaiheessa vuoden 2019 loppuun mennessä. Louhinnan ja rakentamisen kokonaishiilidioksidipäästö on vuoden 2019 loppuun mennessä 90 800 tCO2.

Pohjavesiä seurataan, liito-oravat huomioidaan

Raportin tuloksista selviää myös, että projektin rakennustöillä ei ole ollut todettavaa vaikutusta pohjavesiputkien vedenlaatuun. Monin paikoin rakennusten painumaseurantapisteissä muutokset ovat jääneet alle mittausepätarkkuuden. Hannusjärven vedenpinnan tasossa ei ole havaittavissa luontaisesta poikkeavia muutoksia.

Ratalinjauksen läheisyydessä Finnoon alueelta, Kaitaan alueelta ja Espoonlahden – Soukan alueelta on tunnistettu liito-oravan elinympäristön ydinalueita. Liito-oravien ydinalueet on huomioitu metroasemien suunnittelussa, eikä liito-oravien elinympäristö ole vaarantunut. Alueen metrokuilut on sijoitettu niin, että ne häiritsevät liito-oravan elinaluetta mahdollisimman vähän. Liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet on säilytetty.

Sidosryhmät keskeinen osa projektia

Sidosryhmätyöskentely on ollut ja on tärkeä osa Matinkylä-Kivenlahti -projektia. Tärkeimmät sidosryhmät ympäristövastuullisuuden näkökulmasta ovat rakentamisalueen ympäristön asukkaat, yritykset ja muut toimijat, rakentajat, päättäjät ja omistajataho, viranomaiset sekä projektin oma henkilöstö.

Matinkylä-Kivenlahti -projektille voi antaa palautetta puhelimitse tai nettisivujen palautelomakkeen kautta. Kaikki palautteet käsitellään ja niihin vastataan. Palautteiden johdosta on tehty toimenpiteitä mm. tarkistettu mahdollisia vaurioita, tehostettu työmaatien puhdistusta ja meluvalituksien perusteella on ohjattu tarvittaessa työmaiden toimintaa.

Ympäristöselonteko päivitetään vuosina 2020-2023.

Tutustu ympäristöselontekoon (pdf)

Lisätietoja:
Ympäristöpäällikkö Kati Vesikallio, sähköposti kati.vesikallio(at)lansimetro.fi