Mediatiedotteet

Metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän hankinta on käynnistetty

18.4.2023

Uusi järjestelmä parantaa metron luotettavuutta ja turvallisuutta sekä mahdollistaa matkustajakapasiteetin kasvattamisen. Hankinta on osa Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä toteuttamaa hanketta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta.

Nykyisestä pistemäisesti metrojunan kulkua valvovasta järjestelmästä siirrytään jatkuvatoimiseen junakulunvalvontaan. Uusi järjestelmä on metron turvallisuuden kannalta avainasemassa, sillä se muun muassa estää junia ajamasta ylinopeutta.

Metrojunien liikkuminen radalla turvataan tulevaisuudessa samoin periaattein kuin nykyään: vain yksi juna saa olla kerrallaan tietyllä rataosuudella, jolloin junien väliin jää aina suojaväli.

Nykyisin käytettävän pakkopysäytysjärjestelmän laitteisto on elinkaarensa loppupäässä ja sen varaosien saatavuus on heikentynyt. Järjestelmän uusiminen parantaa liikennöinnin turvallisuutta ja häiriöttömyyttä.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä yhdessä kalustohankinnan kanssa mahdollistaa siirtymisen puoliautomaattiseen liikennöintiin ja tiheämpään vuoroväliin, sitten kun sille kapasiteetin puolesta on tarvetta. Matkustajakapasiteettia voidaan kasvattaa, kun vuoroja voidaan ajaa tiheämmin kuin nykyisin on mahdollista.

Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metrojunaa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Hankintavaihe kestää puolitoista vuotta

Järjestelmän hankinta käynnistettiin tiistaina 18.4.2023.

—Ensimmäiseksi julkaisemme osallistumispyyntöhakemuksen, jonka liitteenä toimitetaan lyhyt kuvaus hankkeesta, toimittajan vastuista ja keskeisistä sopimusehdoista. Vaatimusmäärittely on edelleen käynnissä ja jatkuu myös hankintaprosessin ajan. Hankintavaiheen on arvioitu kestävän noin puolitoista vuotta, kertoo hankejohtaja Heikki Viika.

Markkinavuoropuheluiden kautta hankkeessa on tunnistettu noin viisi potentiaalista ja kiinnostunutta järjestelmätoimittajaa, jotka voivat toimittaa Helsingin metroon sopivan junakulunvalvontajärjestelmän. Hankinta on kuitenkin avoin osallistumispyynnöille muiltakin toimittajilta.

Järjestelmän toteutus on suunniteltu alkavan vuoden 2025 alussa, ja sen on tarkoitus valmistua tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Hankkeen hyväksytty kustannusarvio on 115 miljoonaa euroa elokuun 2022 hintatasossa.

Junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen on osa METKA-hankekokonaisuutta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta. METKA on Kaupunkiliikenne Oy:n, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen, HSL:n, Länsimetro Oy:n ja Espoon kaupungin yhteistyöhanke.

Yhteystiedot
Kaupunkiliikenne Oy: hankejohtaja Heikki Viika, p. 040 664 0879, heikki.viika@kaupunkiliikenne.fi
HSL: Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin, p. 050 337 5685, johanna.wallin@hsl.fi
Espoon kaupunki: Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo, p. 050 593 3359, olli.isotalo@espoo.fi
Länsimetro Oy: toimitusjohtaja Ville Saksi, p. 040 823 2086, ville.saksi@lansimetro.fi
Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos: toimitusjohtaja Saara Kanto, p. 050 363 6799, saara.kanto@hel.fi

Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos on valmistunut – käyttöön lauantaina 1.4.2023

31.3.2023

Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos on valmistunut ja se avataan lauantaina 1.4.2023. Pysäköintilaitoksen rakentaminen kuului Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-hankkeeseen, jossa rakennettiin 7 km mittainen rataosuus, 5 metroasemaa ja maanalaisen metrovarikko. Kivenlahden liityntäpysäköintilaitoksen rakennusurakan toteutti Fira Oy. Rakentaminen alkoi marraskuussa 2021.

Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos sijaitsee metrolinjan läntisessä päätepisteessä Kivenlahdessa. Liityntäpysäköintilaitos tulee palvelemaan entistä paremmin liityntäpysäköinnin käyttäjiä ja metromatkustajia, kun Kivenlahden läntinen sisäänkäynti otetaan myöhemmin käyttöön. Kuva: M. Partanen.

Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos sijaitsee Espoon Kivenlahdessa osoitteessa Kiviruukinkatu 2. Liityntäpysäköintilaitoksessa paikkoja on 650. Sähköautojen latauspaikkoja on 22. Pysäköintilaitoksen katolle on asennettu aurinkovoimala, joka tuottaa sähköä pysäköintilaitoksen omaan kulutukseen. Huipputeho tulee olemaan 100 kWp.

Pysäköintilaitosta operoi EuroPark Finland Oy. Pysäköintilaitos on auki 24 h. Liityntäpysäköinti maksaa 2 €/12 h, lisätunnit 1 €/h. Lisätietoja maksamisen käytännöistä löytyy pysäköintilaitoksen opasteista ja HSL:n sivuilta avauspäivästä alkaen. HSL:n liityntäpysäköintisivulle on koottu kaikki joukkoliikenteen asiakkaille tarkoitetut liityntäpysäköintipaikat. Liityntäpysäköinnin maksamisen käytännöt vaihtelevat eri pysäköintikohteiden välillä.

Kivenlahti kehittyy metroaseman länsipäässä

Liityntäpysäköintilaitos palvelee entistä paremmin liityntäpysäköinnin käyttäjiä ja metromatkustajia, kun Kivenlahden läntinen sisäänkäynti otetaan myöhemmin käyttöön. Tällä hetkellä Kivenlahden asemalla on matkustajien käytössä vain yksi sisäänkäynti Kivenlahdentorilla. Sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä on toistaiseksi 98 liityntäpysäköintipaikkaa parkkikentällä. Aseman toinen sisäänkäynti tullaan ottamaan käyttöön, kun sisäänkäynnin ympäristön rakentaminen valmistuu.

– Kivenlahden metroaseman ympäristöön rakennetaan uusia asuntoja ja kaupunginosa tiivistyy. Länsiväylän suuntaisesti kulkevan uuden Höyrylaivantien varteen tulee alueen uusi liikekeskus, jonka tiloihin on muuttamassa myös Laurea-ammattikorkeakoulu ja tämän yhteydessä on toinen metron sisäänkäynti. Tavoitteena on liikekeskuksen valmistuminen syksyllä 2025, mutta aikataulu tarkentuu, kun alueella sijainneiden pysäköintipaikkojen siirtämistä koskevat sopimusjärjestelyt saadaan viimeisteltyä, projektinjohtaja Hilkka Julkunen Espoon kaupungilta kertoo.

Lisätietoja Kivenlahden alueen kehityksestä Espoon kaupungin artikkelista ”Metro tuo Kivenlahteen uusia asukkaita, työpaikkoja, palveluja ja oppilaitoksia – Kiviruukista kasvaa ainutlaatuinen bio- ja kiertotalouden innovaatiokeskittymä”.

Lisätietoja

Kiinteistö Oy Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos, hallituksen puheenjohtaja Matias Johansson,
puh. 040 590 0313, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö, Marianne Partanen, puh. 043 825 9607, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Kiinteistö Oy Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos on yksi Länsimetro Oy:n tytäryhtiöistä. Omistajan tehtävänä on järjestää liityntäpysäköintilaitoksen operointi, ylläpitää ja kehittää pysäköintilaitoksia palvelemaan entistä paremmin liityntäpysäköinnin käyttäjiä.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-hanke alittaa budjetin 100 miljoonalla eurolla

29.3.2023

Hankkeen ennustetaan alittavan tarkennetussa hankesuunnitelmassa asetettu kustannustavoite. Matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoi joulukuussa 2022.

Länsimetron toisen vaiheen eli Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentamisen loppukustannusennuste on 1 042–1 050 miljoonaa euroa. Ennuste alittaa vuonna 2018 päivitetyn hankesuunnitelman kustannusarvion (1 159 M€) noin 100 miljoonalla eurolla, eli 9 %:lla. Lisäksi hankkeen rahoituskustannukset olivat alle puolet hankesuunnitelmassa ennustetusta ja tämä säästö heijastuu suurelta osin myös metron vuosittaisiin rahoituskuluihin tulevaisuudessa.

–  Tärkeimmät syyt hankkeen valmistumiselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti olivat Ruoholahti–Matinkylä-hankkeesta saatu luotettava kustannustieto, hankkeen laajuuden tiukka hallinta ja ammattitaitoinen henkilökunta. Projektissa käytetty tilannejohtamisen malli oli tärkeä työkalu, jolla organisaation osaaminen ja tieto saatiin käyttöön. Kustannustavoitteita ei voida saavuttaa, ellei myös laajuus-, laatu- ja aikataulutavoitteita saavuteta. Onnistuneet projektit ovat aina onnistunutta tiimityötä, arvioi Länsimetro Oy:n talousjohtaja Matias Johansson.

Vuonna 2012 tehty Matinkylä–Kivenlahti-osuuden hankesuunnitelma tarkennettiin ja täydennettiin vuonna 2018 sen jälkeen, kun Länsimetro-projektin ensimmäinen vaihe eli Ruoholahti–Matinkylä-osuus valmistui ja matkustajaliikenne osuudella alkoi marraskuussa 2017. Ensimmäisestä vaiheesta saatiin ajantasaista tietoa maanalaisen metron rakentamisen teknisistä vaatimuksista ja toteutuneista kustannuksista toisen vaiheen käyttöön. Hankesuunnitelman päivityksen yhteydessä kustannusarvio nousi 801 M€:sta 1 159 M€:oon. Keskeisiä kustannusmuutosten syitä olivat mm. asemien pinta-alojen muutos, rakennustöiden toteutuskustannusten arvion tarkentaminen ensimmäisen vaiheen kustannustietojen pohjalta, Espoonlahden bussiterminaalin toteutustavan muutos, asemien verkotus, Kivenlahden kääntöraiteen pidentäminen, Finnoon palomieskuilun lisäys, tilaajaorganisaation vahvistaminen ja aikataulumuutokset.

–  Kaupungin strategisena tavoitteena oli jatkaa metron kehityskäytävää Matinkylästä Kivenlahteen ja mahdollistaa kaupungin kasvu tehokkaan joukkoliikenteen äärelle. Suotuisa suhdannevaihe, yhtiön projektinjohtamiskäytäntöjen kehittäminen sekä aikataulu- ja kustannushallinnassa onnistuminen mahdollistivat, että metroinvestointi pystyttiin toteuttamaan suunnitellun laajuuden ja palvelutason mukaisesti. Investoinnin hyödyt kaupunki saa tulevien vuosien aikana elinvoiman kasvun, uusien työpaikkojen syntymisen sekä palveluiden parantumisen kautta. Samalla investointi edistää kaupungin kestävän kehityksen ja ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista, sanoo Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja ja Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.

Matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoi joulukuussa

Hankesuunnitelman päivityksen yhteydessä tarkennettiin myös aikataulua: tavoitteeksi asetettiin, että hanke valmistuu vuonna 2023. Matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoi jo 3.12.2022. Asemien ja radan rakennusurakat päättyivät toukokuussa 2022, jonka jälkeen metrojunien koeajot jatkuivat syyskuulle asti.

– Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen valmistuminen asetettujen kustannus- ja aikataulutavoitteiden mukaisesti oli mahdollista projektin tehokkaiden toimintatapojen ja tiiviin yhteistyön sekä projektiorganisaation vahvan osaamisen ja kokemuksen ansiosta. Projektin organisaatiomallia, toiminta- ja johtamistapoja kehitettiin toisen vaiheen rakentamisen alkaessa, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi kiteyttää.

Hankkeeseen kuuluu Matinkylä–Kivenlahti-osuuden 7 km mittaisen rataosuuden, 5 metroaseman ja maanalaisen metrovarikon lisäksi mm. Kivenlahden, Kaitaan ja Finnoon liityntäpysäköintilaitosten rakentaminen. Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos on juuri valmistunut ja otetaan käyttöön huhtikuun alussa. Vasta kaikkien hankesuunnitelmaan kuuluvien töiden valmistumisen jälkeen Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen lopulliset kustannukset tiedetään kokonaisuudessaan.

Länsimetro Oy on modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistaja

Länsimetro Oy:n toiminnan painopiste on siirtynyt rakennushankkeesta metroinfran omistamisen tehtäviin. Länsimetron tehtävänä on huolehtia omistamastaan metroinfrasta elinkaariviisaasti, jotta infra säilyisi toimivana ja turvallisena pitkälle tulevaisuuteen.

Pääkaupunkiseudun metrolinjasto on joukkoliikenteen selkäranka länsi–itä-suunnassa. Länsimetro omistaa lähes 50% pääkaupunkiseudun metron ratakilometreistä: 21 kilometrin rataosuuden Helsingin Ruoholahdesta Espoon Kivenlahteen, 13 metroasemaa, maanalaisen metrovarikon ja kaikki näihin liittyvät tekniset järjestelmät. Länsimetro omistaa myös metron liityntäliikennettä palvelevaa infraa, kuten liityntäpysäköintilaitoksia ja bussiterminaaleja. Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteisesti omistama osakeyhtiö.

Vuonna 2022 vilkkaimmat asemat arkipäivisin Länsimetron osuudella olivat Matinkylä (20 700 kävijää päivässä), Lauttasaari (16 400 kävijää päivässä) ja Tapiola (14 200 kävijää päivässä) (Lähde: Kaupunkiliikenteen verkkosivut metroasemien käyttäjämääristä). Vuonna 2022 metron matkustajamäärä oli lähes 70 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Pääkaupunkiseudun kehittyessä myös metron matkustajamäärät kasvavat jatkuvasti.

Lisätietoja

Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja ja Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo, puh. 050 593 3359, etunimi.sukunimi@espoo.fi

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n talousjohtaja, Matias Johansson, puh. 040 590 0313,  etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö, Marianne Partanen, puh. 043 825 9607, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Metron kapasiteetti paranee – tähtäimessä alle kahden minuutin vuoroväli myöhemmin tulevaisuudessa

31.1.2023

Metron matkustajakapasiteetti paranee, kun elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä aletaan uusia. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen jälkeen voidaan tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa kapasiteettia. Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä toteutettavan hankkeen hankesuunnitelma hyväksyttiin 7.12.2022 Helsingin ja 30.1.2023 Espoon kaupunginvaltuustossa.

Pääkaupunkiseudun kehittyessä myös metron matkustajamäärät kasvavat jatkuvasti. Liikenne-ennusteiden mukaan metron kapasiteetti ei ilman toimenpiteitä tule riittämään enää seuraavalla vuosikymmenellä.

Keskeinen ja maailmalla yleinen keino parantaa metron kapasiteettia on tihentää vuoroväliä. Vuorovälin tihentäminen onnistuu vain, kun Helsingin metron nykyisiä järjestelmiä on uusittu.

Kantametrossa on käytössä monia alkuperäisiä järjestelmiä, joiden elinkaari on päättymässä, ja uudistukset kohdistuvat erityisesti uusimpaan kalustosarjaan ja liikenteenohjausjärjestelmään. Investoinnit koskevat osittain myös länsimetron osuutta, jotta koko radalle saadaan yhtenäinen järjestelmä.

Liikenteenohjausjärjestelmän nyt uusittavia osia ovat junakulunvalvontajärjestelmä ja kantametron raidevirtapiirit. Molemmat järjestelmät vastaavat osaltaan metron turvallisesta liikennöinnistä. Niiden uusiminen on välttämätöntä, jotta metroa voidaan ajaa turvallisesti myös tulevaisuudessa.

Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamista toteuttava hankekokonaisuus koostuu useasta pienemmästä hankkeesta. Kokonaisuus toteutetaan vaiheittaisesti niin, että ensiksi mahdollistetaan siirtyminen 120 sekunnin vuoroväliin ja puoliautomaattiseen liikennöintiin. Lisäksi hanke toteutetaan niin, että luodaan edellytykset siirtyä vieläkin tiheämpään vuoroväliin, eikä poissuljeta automaatiotason nostamista tulevaisuudessa.

”Vaikka metron matkustajamäärät ovat vähentyneet koronapandemian myötä, metron kapasiteetin rajat tulevat silti vastaan tulevaisuudessa – vaikkakin hieman aiemmin ennustettua myöhemmin”, sanoo HSL:n Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin.

Järjestelmien uusiminen vaatii useiden vuosien työn

Junakulunvalvontajärjestelmän uusimisen toteuttava hanke sai vihreää valoa, kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman 30.1.2023 ja Helsingin kaupunginvaltuusto 7.12.2022. Hanketta on kuitenkin valmisteltu jo pitkään.

“Viime syksyn aikana käytiin vuoropuhelua mahdollisten järjestelmätoimittajien kanssa, ja hankinta käynnistyy vuoden 2023 alussa. Vuoden 2024 alkupuolella on tarkoitus aloittaa toteutusvaihe, joka kestää useita vuosia. Järjestelmä valmistuu vuosikymmenen loppuun mennessä”, kertoo hankejohtaja Heikki Viika.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä mahdollistaa puoliautomaattisen liikennöinnin, jota tarvitaan, jotta vuoroväliä voidaan lyhentää. Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metroa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Toinen metron luotettavan toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä ovat raidevirtapiirit, jotka tarkkailevat metrojunien sijaintia radalla. Raidevirtapiirien uusimisprojekti on valmis vuonna 2025.

Tiheämmän vuorovälin ajaminen vaatii luonnollisesti myös lisää metrojunia. Uusien M400-sarjan junien hankintaan varaudutaan vuosina 2028–2032, mutta ajankohtaa tarkennetaan tarpeen mukaan. Samalla korvataan elinkaarensa päässä olevat M100- ja M200-junat. Järjestelmäuudistusten ja lisäjunien myötä voidaan siirtyä 120 sekunnin vuoroväliin.

Uudistukset parantavat metron palvelutasoa ja saavutettavuutta

Hanke parantaa metron palvelutasoa ja hyödyttää siten matkustajia: muun muassa metron luotettavuus paranee eli liikenne on sujuvampaa ja liikenteessä on vähemmän häiriöitä, vuorovälin lyhentyessä liikkuminen on nopeampaa, ja suuremman kapasiteetin ansiosta ruuhkaisuus vähenee.

Samalla voidaan kuljettaa enemmän ihmisiä rakentamatta uutta rataverkostoa, ja tuetaan laajenevan pääkaupunkiseudun liikkumistarpeita ekologisesti kestävällä tavalla.

Hanke on Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyöhanke.

Yhteyshenkilöt

Kaupunkiliikenne Oy: hankejohtaja Heikki Viika, p. 040 664 0879, heikki.viika@kaupunkiliikenne.fi

HSL: Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin, p. 050 337 5685, johanna.wallin@hsl.fi

Espoon kaupunki: Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo, p. 050 593 3359, olli.isotalo@espoo.fi

Länsimetro Oy: toimitusjohtaja Ville Saksi, p. 040 823 2086, ville.saksi@lansimetro.fi

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos: toimitusjohtaja Saara Kanto, p. 050 363 6799, saara.kanto@hel.fi

 

 

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti hanke on valmis

13.10.2022

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti hanke valmistui asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Projektin tehokkaat toimintatavat ja tiivis yhteistyö sekä projektiorganisaation vahva osaaminen ja kokemus mahdollistivat hankkeen valmistumisen aikataulun mukaisesti. Matkustajaliikenne osuudella alkaa 3.12.2022.

Hanke valmistui hankesuunnitelmassa ja sen tarkennuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toteutuksesta vastasi pääasiassa Länsimetron ja Swecon projektinjohdon ja rakennuttamisen asiantuntijoista muodostettu integroitu tilaajaorganisaatio. Länsimetroa rakentamassa oli myös joukko muita toimijoita. Tiivis yhteistyö ja tehokkaat toimintatavat mahdollistivat Suomen suurimman infra-, talotekniikka- ja automaatioprojektin valmistumisen asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Rakentamisen toisessa vaiheessa Länsimetro-projektissa rakennettiin seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti) sekä maanalainen metrovarikko Sammalvuoreen.

”Länsimetro-hankkeen ensimmäisen rakennusvaiheen kokemukset ja opit hyödynnettiin kakkosvaiheen rakentamisessa. Niiden pohjalta teimme muutoksia mm. johtamiseen ja hankkeen organisaatiomalliin. Aikataulua, kustannuksia, riskejä, laatuasioita, yhteistyötä ja työturvallisuutta seurattiin tilannejohtamisen mallin mukaisesti”, Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi tiivistää. ”Myös yhteisiä tavoitteita kirkastettiin ja yhteistyötä tiivistettiin organisaatiorajoista riippumatta. Länsimetron ja Swecon asiantuntijat työskentelivät yhteisissä tiloissa Big room -mallin mukaisesti. Riskit tunnistettiin ja tehokkailla riskienhallintatoimenpiteillä estettiin niiden toteutuminen.”

Länsimetron jatkeen rakentamisessa oli mukana myös onnea, sillä rakennusprojektin keskeiset vaiheet, kuten hankinnat, ajoittuivat aikaan ennen koronapandemian ja Ukrainan sodan kiihdyttämää inflaatiota.

”Kaikki projektin suuret hankinnat oli tehty ennen voimakasta kustannusten nousua. Jos nyt lähdettäisiin rakentamaan länsimetroa, projektin hintalappu olisi huomattavasti suurempi. Myöskään koronapandemialla ei ollut rakennusprojektiin suurta merkitystä, sillä rakentaminen oli pandemian alkaessa riittävän pitkällä. Projektiorganisaation toiminta oli jo vakiintunutta ja olimme hitsautuneet yhteen ennen kuin pandemia alkoi”, Ville Saksi toteaa.

Matinkylä-Kivenlahti-hankkeen projektijohtajana toiminut Jaakko Naamanka Swecolta on tyytyväinen projektin lopputulokseen. ”Hanke valmistui päivälleen tavoiteaikataulun mukaisesti. Se on huima suoritus tämän kokoluokan megahankkeessa. Tästä täytyy kiittää koko hankkeen toteutuksesta vastannutta yhteistä Länsimetron projektiorganisaatiota ja kaikkia hankkeen toteutukseen osallistuneita osapuolia”, kiittää Jaakko Naamanka.

Hankkeen johtamisessa käytettiin ensimmäistä kertaa tilannejohtamisen mallia tämän kokoluokan julkisessa rakennushankkeessa. ”Hankkeen tuloksellinen johtaminen perustui tilannejohtamiseen, jossa projektin päätöksenteko pohjautuu mahdollisimman reaaliaikaiseen ja oikeaan tilannetietoon. Tilannetiedon pohjalta projektinjohdon on mahdollista havaita poikkeamat asetettuihin tavoitteisiin nähden mahdollisimman aikaisin ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Onnistuneen tilannejohtamisen edellytyksenä on laadukas aikataulusuunnittelu sekä tavoiteasettelu ja tiedon oikeellisuus”, Jaakko Naamanka kertoo.

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisesta päätettiin vuonna 2014 ja monivuotinen rakennusprojekti alkoi louhinnoilla vuoden 2014 lopulla. Rakennusurakat päättyivät toukokuussa 2022, jonka jälkeen koeajot jatkuivat syyskuulle asti. Länsimetro Oy on luovuttanut Matinkylä–Kivenlahti-osuuden asemien, radan ja varikon hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy jää Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistajaksi, ylläpitäjäksi ja kehittäjäksi.

Matkustajaliikenne ykkösvaiheella eli Ruoholahti–Matinkylä-osuudella alkoi marraskuussa 2017. Uudella Matinkylä–Kivenlahti-osuudella matkustajaliikenne alkaa 3.12.2022. Lisätietoja Espoon, HSL:n, Kaupunkiliikenne Oy:n ja Länsimetro Oy:n yhteistiedotteessa, joka on julkaistu Länsimetron sivuilla.


Lisätietoja:
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetro-hanke, projektijohtaja Jaakko Naamanka, Sweco PM Oy, puh. 0400 421 143, etunimi.sukunimi@sweco.fi

Metron uusi osuus Matinkylästä Kivenlahteen avautuu 3.12.

13.10.2022

Metrojunat alkavat liikennöidä Espoossa aina Kivenlahteen asti lauantaina 3. joulukuuta. Avautuvan seitsemän kilometrin osuuden varrella on viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.

Metrossa on laajentumisen myötä yhteensä 30 asemaa. Metrorataa Helsingissä ja Espoossa on nyt yhteensä 43 kilometriä.

Metro laajeni vuonna 2017 kahdeksalla asemalla Ruoholahdesta Matinkylään, kun Länsimetron ensimmäinen vaihe valmistui. Sen jälkeen työt ovat jatkuneet Matinkylän länsipuolella

– Metron jatkeen rakentamisen aikataulussa ja kustannuksissa on pysytty Espoon valtuuston päätösten mukaisesti, toteaa Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja, Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.

– Vaikka metro aloittaa liikennöinnin, rakentaminen asemien ympäristössä jatkuu. Jo olemassa olevat alueet Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti tiivistyvät asemien ympäristössä, ja niiden palvelut paranevat. Finnooseen syntyy kokonaan uusi asuinalue, Isotalo jatkaa.

– Metro on nyt valmis. Vuosikymmenien työ saa päätöksensä, vaikka metron kehittämistyö toki jatkuu. Metro on joukkoliikennevälineistämme pidetyin: 93 prosenttia asiakkaistamme antaa sille hyvän tai erinomaisen arvosanan. Ympäristöystävällisellä metrolla on omalla alueellaan mullistava vaikutus ihmisten liikkumiseen, ja se on erittäin tärkeä myös pääkaupunkiseudun ja koko Suomen elinvoimalle, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Mika Nykänen.

Uuden osuuden avautuessa bussien liityntäliikenteeseen ei tule muutoksia, vaan metroa liikennöidään muutama kuukausi nykyisen liikenteen lisänä. Uuteen osuuteen sovitettu bussilinjasto otetaan käyttöön alkuvuodesta 2023. Lopullisesta päivämäärästä tiedotetaan myöhemmin.

Metron uudet aikataulut samoin kuin uusien bussilinjojen reitit ja aikataulut tulevat HSL:n Reittioppaaseen hyvissä ajoin ennen kuin muutokset tulevat voimaan.

Kaupunki kasvaa metron myötä

Vaikka metro kulkee Espoossa maan alla, muutokset näkyvät vahvasti myös maan päällä.

Metron jatke tuo mukanaan runsaasti uusia mahdollisuuksia, kuten uusia palveluja, asuntoja ja työpaikkoja ja lisää siten kaupungin elinvoimaisuutta. Metron myötä Espooseen syntyy kokonaan uusi asuinalue Finnoo ja jo rakennetut alueet kehittyvät entistä vetovoimaisemmiksi. Kasvupotentiaali Espoon metrovyöhykkeellä on 70 000 uutta asukasta ja sadan prosentin kasvu työpaikkojen määrässä vuoteen 2050 mennessä.

– Metro tukee Espoon verkostomaista viiden kaupunkikeskuksen rakennetta ja kestävää kaupunkikehitystä. Siinä raiteiden äärelle ja päälle rakentuvat tiiviit keskukset, ja niiden ympärille pientalovaltaiset alueet, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

– Länsimetron kasvukäytävä on myös ratkaisevan tärkeä Espoon ja koko Suomen kilpailukyvyn kannalta, ja edistää merkittävästi yritysten, yliopistojen ja kaupunkien yhteistyötä, Mäkelä jatkaa.

HSL-alueen joukkoliikenteen suurin kasvupotentiaali on läntisessä Espoossa metron uuden osuuden varrella.

Tiheää liikennettä ja turvallista matkustamista

Metroa liikennöi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, joka vastaa myös kiinteistönhuollosta ja järjestelmien valvonnasta koko metrolinjan osuudella.

– Kaupunkiliikenne Oy ja noin 150 metrojunankuljettajaamme ovat valmiina metroliikenteen laajenemiseen. Olemme valmistautuneet liikennöinnin käynnistymiseen lukuisten valmistelevien töiden kautta; kuljettajakoulutusten ja koeajojen lisäksi esimerkiksi varmistamalla rataosuuden liikennöitävyyden ja että kaikki tekniset valvomojärjestelmät toimivat liikenteen alkaessa moitteettomasti. Metro on yksi toimintamme selkäranka, jonka turvallisuus ja luotettavuus on meille kunnia-asia, sanoo Kaupunkiliikenne Oy:n toimitusjohtajan sijainen, yksikön johtaja Antti Nousiainen.

Arkkitehtuuriosaaminen näkyy asemilla

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentaminen päättyi syyskuussa. Rakennusprojekti valmistui kaikkien sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hankkeella oli niin aikataulu-, kustannus-, riski-, laatu-, yhteistyö- kuin työturvallisuustavoitteitakin. Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy on Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistaja, ylläpitäjä ja kehittäjä.

– Länsimetron asemat ovat arkkitehtuuriltaan vetovoimaisia, suomalaista arkkitehtuuriosaamista parhaimmillaan, ja ainutlaatuiset asemat toimivat alueiden käyntikortteina. Odotamme Länsimetrossa innolla, että matkustajat pääsevät uusille metroasemille ja nauttimaan nopean joukkoliikennemuodon eduista turvallisin mielin, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Espoon kaupungin verkkosivut: www.espoo.fi
Helsingin seudun liikenteen verkkosivut: www.hsl.fi
Kaupunkiliikenne Oy:n verkkosivut: www.kaupunkiliikenne.fi
Länsimetro Oy:n verkkosivut: www.lansimetro.fi

Lisätietoja:

Espoo, kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo, p. 050 593 3359, olli.isotalo@espoo.fi

HSL, toimitusjohtaja Mika Nykänen, p. 09 4766 4040

Länsimetro Oy, Länsimetro Oy, toimitusjohtaja Ville Saksi, p. 040 823 2086

Kaupunkiliikenne Oy, yksikön johtaja Antti Nousiainen, p. 040 579 6074

Länsimetron asemien ja ratalinjan rakennusurakat ovat päättyneet

16.5.2022

Jäljellä olevat työt on aikataulutettu siten, että Länsimetro Oy voi luovuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuuden Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle syksyllä 2022. Samalla päättyy Suomen suurin infra-, talotekniikka- ja automaatioprojekti. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentaminen ja testaaminen on edennyt siihen vaiheeseen, että viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Kivenlahti ja Espoonlahti) ja ratalinjan rakennusurakat päättyivät perjantaina 13.5.2022. Sammalvuoren metrovarikon rakennusurakka päättyi jo vuonna 2020. Huhtikuussa tehtiin viimeiset matkustajaturvallisuuden varmistavien järjestelmien testaukset ja toukokuussa viimeiset viranomaishyväksynnät.

Kivenlahden, Espoonlahden, Soukan, Kaitaan ja Finnoon metroasemien sekä ratalinjan rakennusurakat päättyivät perjantaina 13.5.2022.

Koko hankkeen aikana eri urakoissa on perehdytetty noin 30 000 henkilöä. Henkilötyövuosia kertyi noin 2 100. Suurimmillaan työmaavahvuus oli marraskuussa 2019, jolloin työmailla työskenteli 1 174 henkilöä. Yrityksiä eri urakoissa oli 905 kappaletta.

Finnoon metroaseman rakennusurakan toteutti GRK Infra Oy:n ja Aki Hyrkkönen Oy:n muodostama työyhteenliittymä, Kaitaan YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä, Soukan YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä, Espoonlahden SRV Rakennus Oy ja Kivenlahden Skanska Infra Oy. Ratalinjan urakan toteutti GRK Infra Oy. Varikon louhinta ja rakennusurakan toteutti työyhteenliittymä Sammalvuori (Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, EM Pekkinen Oy, Terrawise Oy ja Aro-Systems Oy).

Tarkastusraiteen ja junien yösäilön muutostyöt käynnissä Matinkylän aseman länsipuolella

– Rakennamme yhtä maailman turvallisimmista metroista. Jäljellä olevat työt on aikataulutettu niin, että voimme alkusyksystä 2022 luovuttaa osuuden liikenneoperaattori Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Samalla päättyy Suomen suurin infra-, talotekniikka- ja automaatioprojekti, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Toukokuussa 9.5.2022 käynnistyivät metron nykyisen läntisen pääteaseman Matinkylän länsipuolella olevan tarkastusraiteen ja junien yösäilön muutostyöt. Metroliikenteen jatkuessa Matinkylästä Kivenlahteen kyseisen tilan käyttö metrojunien huolto- ja säilytysalueena päättyy, ja alue tulee olemaan metroliikenteen käytössä. Työt kestävät 20.7.2022 saakka. Muutostöiden jälkeen syksyllä Länsimetro Oy luovuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuuden metroasemien, ratalinjan ja varikon lopullisen hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle.

Lisäksi Länsimetro Oy rakennuttaa Kivenlahden liityntäpysäköintilaitosta, joka valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Pysäköintilaitoksen rakentaminen alkoi marraskuussa 2021.

Matkustajille uusi rataosuus tuo suoran metroyhteyden Kivenlahteen asti. Uusia metroasemia ovat Finnoon, Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden metroasemat. Matkustajaliikenteen käytössä olevan rataosuuden pituus on 7 kilometriä. Lisäksi Sammalvuoressa on maanlainen metrovarikko. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta Matinkylä–Kivenlahti-osuudella.

Lisätietoja
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi
Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Marianne Partanen, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetron jatkeen taideteokset valmistuneet – liikenne alkamassa 2023

18.11.2021

Länsimetron uusien asemien taide on valmistunut. Jokaisella viidellä asemalla on aseman arkkitehtuuriin sopiva teos. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. 

Tällä hetkellä Matinkylä-Kivenlahti-osuuden asemilla ja metrolinjalla on käynnissä eri järjestelmien toiminnallisuuden testaaminen erilaisissa poikkeustilanteissa. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana. Metroliikenne Matinkylään alkoi tasan neljä vuotta sitten 18.11.2017.

Taideteokset edustavat taiteen eri muotoja. Teoksen on myös istuttava aseman arkkitehtuurin ja oltava helposti ylläpidettävä ja huollettava. Taide lisää asemien viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta, mutta sillä on myös koko aseman suunnitteluun liittyviä tehtäviä – se parantaa metrossa suunnistamista auttamalla matkustajaa erottamaan asemat toisistaan.

”Kymmenet tuhannet ihmiset käyttävät metroa joka päivä. Myös yhä useampi matkailija tulee Espooseen metrolla. Metroasema on käyntikorttimme ulospäin ja tuo arkeen viihtyisyyttä. Taiteella on hyvin vahva rooli asemien vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden tuojana”, kertoo kulttuurijohtaja Susanna Tommila Espoon kaupungilta.

Teokset toteutettiin taiteilijoiden, arkkitehtien ja asemaurakoitsijoiden yhteistyönä osana asemien rakennusurakoita.

”On ollut hienoa olla mukana taidehankkeessa. Prosessi on ollut pitkä ja kiinnostava alkaen taiteilijavalinnoista ja päättyen teosten valmistumiseen. Yhteistyö asemien arkkitehtien kanssa on sujunut mallikkaasti”, toteaa hankkeen taidekoordinaattori Jaakko Niemelä. 

Teokset sijoittuvat pääosin asemalaiturille, jossa ne ovat nähtävillä myös metrojunasta.

”Pidimme tärkeänä saada länsimetron kakkosvaiheen asemille taiteen eri muotoja ja etsimme kultakin taiteilijalta uudenlaisia avauksia. Samalla teokset edustavat kiinnostavalla tavalla tekijöidensä muuta tuotantoa. On hienoa, että taide haluttiin tuoda näin merkittäväksi osaksi länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuutta”, toteaa EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama.

Tutustu asemien taiteilijoihin ja teoksiin.

Kivenlahti–Matinkylä-osuudella metroliikenne alkaa vuonna 2023. Jokaisella uudella asemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. DESIGN. TUNNE. METRO. -videoilla katsoja saa ensikosketuksensa uusiin ainutlaatuisiin metroasemiin. Videot ovat katsottavissa myös YouTubessa.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja, Satu Linkola, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa metro Ruoholahdesta Kivenlahteen. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle rakentuu 7 km pitkä ratalinja ja 5 asemaa. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. 2017 valmistui 14 kilometriä pitkä ratalinja Ruoholahdesta Matinkylään ja kahdeksan uutta asemaa. Länsimetro Oy omistaa osuuden asemat ja radan teknisine järjestelmineen. Osuus on luovutettu liikennöitsijälle lokakuussa 2017. www.lansimetro.fi  @metrorakentuu

 

Länsimetron matkustajaturvallisuuden varmistavien järjestelmien testaus on alkanut Kaitaalla

12.10.2021

Kaitaan metroasemalla on alkanut länsimetron yli 50:n erilaisen teknisen järjestelmän toiminnallisuuden testaaminen erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten sähkökatkon ja tulipalon aikana. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuonna 2023. Hyväksytty asemakohtainen kaikkien järjestelmien samanaikainen koekäyttö ja testaus on välttämätön ennen matkustajaliikenteen alkamista.

Nykyaikaisesta metroinfrasta matkustajalle näkymätön osa on erilaiset tekniset järjestelmät, joista monet sijaitsevat metrolaiturin päissä useassa eri kerroksessa sekä ratatunnelin tiloissa. Suuri osa järjestelmistä liittyy matkustajaturvallisuuteen poikkeustilanteissa. Vaikka yksittäinen laite ja komponentti on testattu pistetestauksissa ja järjestelmien toiminnallisuus toimintakokeissa, vasta kaikkien järjestelmien samanaikainen toiminta eri poikkeustilanteessa kertoo aseman valmiudesta liikenteen aloittamista varten.

Kaitaan metroasemalla tehdään ensimmäinen poikkeustilannetesti lokakuun puolivälissä. Ensimmäisenä testataan järjestelmien toiminta lyhyen ja pitkän sähkönsyöttöhäiriön aikana. Sähkökatkotestin yhteydessä testataan myös järjestelmien toiminta tulvan aikana. Lokakuun loppupuolella on vuorossa tulipalotilannetestauksia eri kohdissa ratatunnelia ja asemaa. Kaiken kaikkiaan aseman testaus kestää noin 4–5 viikkoa.

Kaitaan metroaseman sisäänkäynnit ovat Kaitaantien sisäänkäynti ja Iivisniemenkallion sisäänkäynti. Iivisniemenkallion sisäänkäynti otetaan matkustajien käyttöön vasta myöhemmin.
Kaitaan metroasemalla tehdään ensimmäinen poikkeustilannetesti lokakuun puolivälissä. Kaiken kaikkiaan aseman testaus kestää noin 4–5 viikkoa.

Blackout-testeillä varmistetaan kriittisten laitteiden toiminta

Sähkönsyöttöhäiriötesteissä testataan aseman sähköjärjestelmien toimintaa erilaisissa ja eri pituisissa sähkökatkoissa. Aseman toiminnalle kriittisten laitteiden sähkön syötöt on varmistettu automaattisilla syötönvaihdoilla ja kahdennetuilla syötöillä, varavoimakoneella tai UPS (Uninterruptible Power Supply) -laitteilla. Sähkönsyöttöhäiriötilanteissa näiden laitteiden toimintaa testataan ns. ”blackout”-testeissä, jolloin simuloidaan asemaa syöttävien muuntajien vikatilanteita ja tarkastetaan syötönvaihtojen, varavoimakoneen sekä UPS-laitteiden oikea toiminta ja tarkastetaan liittyvien laitteiden toiminta sähkökatkon aikana.

Tulipalotestissä järjestelmät käynnistyvät automaattisesti

Ratatunnelien tulipalon aikaisessa testitilanteessa paloilmaisin havaitsee lämmönnousua tunnelissa, jonka jälkeen järjestelmät toimivat automaattisesti. Aseman ja yhdystunnelien ylipaineistukset aktivoituvat, evakuointikuulutukset alkavat sekä valaistuksen, lukituksen, infonäyttöjen, hissien ja liukuportaiden ohjaukset toimivat automaattisesti hätätilanteen vaatimalla tavalla.

Asemien tulipalotesteissä varmistetaan aluksi, että asema on normaalissa käyttötilassa eli kaikki laitteet on asetettu normaaliin metroliikenteen aikaiseen tilaan. Palohälytys aktivoidaan ennalta määritetystä tilasta paloilmaisimelta tai palopainikkeelta. Palohälytys välittyy automaatiojärjestelmiin, metrovalvomoon ja oikeassa tilanteessa myös hätäkeskukseen. Automaatiojärjestelmät ohjaa palon sijainnin mukaan päälle automaattisesti käynnistyviä savunpoistolohkoja ja poistumisteiden ylipaineistuksia, sammuttaa ilmanvaihdon, ohjaa aseman valaistusta, avaa poistumisteiden lukituksia, sulkee palo-ovia yleisötiloissa, kytkee päälle palon sijainnin mukaan oikeat evakuointikuulutukset, joilla ohjataan metron käyttäjät ulos turvallista reittiä pitkin, ohjaa matkustajainfonäyttöihin evakuointiviestit, ohjaa kameravalvontajärjestelmää, käynnistää hissien evakuointiajot ja pysäyttää alaspäin kulkevat liukuportaat.

Testaus etenee asemittain

Järjestelmien yhteistestaus tehdään asema kerrallaan. Metroaseman lisäksi testissä testataan aseman viereisellä rata-alueella olevien järjestelmien toimintaa.

– Järjestelmien toimintaa seurataan testien aikana niin paikan päällä kuin HKL:n valvomossa Herttoniemessä Helsingissä. Eri skenaariossa testataan eri järjestelmien toimintaa. Jos jokin osa-alue ei toimi suunnitellusti, testi uusitaan, kunnes järjestelmät toimivat täysin suunnitellusti, kertoo käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo Länsimetro-projektista.

Viiden uuden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti) lisäksi myös Sammalvuoren varikon toiminnallisuus testataan. Matinkylän metroaseman ja uuden osuuden välinen rajapinta testattiin hyväksytysti elokuussa.

Testausvaiheen jälkeen on vuorossa viranomaishyväksynnät, metrojunia operoivan HKL:n valmistautuminen liikenteeseen sekä HSL:n valmistelevat toimet mm. liityntäliikenteen osalta. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana.

Lisätiedot:
Käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo Länsimetro-projekti, janne.ilkanheimo(at)lansimetro.fi
Viestinnän yhteystiedot, viestintäjohtaja Satu Linkola Länsimetro Oy, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Matinkylän metroasemalla ja Matinkylä–Finnoo-osuudella testataan länsimetron järjestelmien toimintaa tulipalon aikana

26.8.2021

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden testaus jatkuu Matinkylän metroaseman sekä Matinkylä–Finnoo-osuuden toiminnallisuustesteillä. Testien tavoitteena on varmistaa jo liikenteellä olevan metron ja uuden rakenteilla olevan osuuden rajapinta tulipalotilanteessa.

Järjestelmien testaaminen Matinkylän metroasemalla ja Matinkylä–Finnoo-osuudella on osa Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-projektin vuoden 2021 alussa alkanutta testausvaihetta. Järjestelmien toiminnallisuutta testataan asemakohtaisesti aina myös viereisen aseman ja ratalinjan osalta.

Matinkylän ja Finnoon metroasemilla sekä näiden välisellä rataosuudella ja maanpintaan ulottuvilla kuiluilla testataan ensin savunpoistoon liittyvien järjestelmien, kuten savunpoistopuhaltimien, palorulla- ja paloliukuovien toimintaa öisin elo-syyskuun vaihteessa. Testaus tehdään yöllä viikoilla 35 ja 36, kun metro ei liikennöi.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden testaus jatkuu Matinkylän metroaseman sekä Matinkylä–Finnoo-osuuden toiminnallisuustesteillä. Testien tavoitteena on varmistaa jo liikenteellä olevan metron ja uuden rakenteilla olevan osuuden rajapinta tulipalotilanteessa. Kuva: Timo Kauppila / Indav.

– Testissä eri kohdissa ratatunnelia olevat paloilmaisinryhmien ohjaussignaalit avaavat tai sulkevat palorulla- ja paloliukuovia ja käynnistävät savunpoisto- ja korvausilmapuhaltimia. Järjestelmien toiminnan tavoitteena on taata metromatkustajan turvallisuus myös tulipalon aikana, kertoo käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo Länsimetro-projektista.

Syyskuun puolivälissä testataan Matinkylän ja Finnoon metroasemilla ja asemien välisellä rataosuudella kaikkien yli 50 järjestelmän toimintaa tulipalotilanteessa. Testejä suoritetaan neljä, ja ne tehdään eri kohdissa ratalinjaa.

– Testi alkaa paloilmoittimen havaittua lämmönnousua tunnelissa, jonka jälkeen järjestelmät toimivat automaattisesti. Aseman ja yhdystunnelien ylipaineistukset aktivoituvat, evakuointikuulutukset alkavat ja valaistuksen, lukituksen, infonäyttöjen sekä hissien ja liukuportaiden ohjaukset toimivat automaattisesti hätätilanteen vaatimalla tavalla, Ilkanheimo kuvailee testauksen kulkua.

Matinkylän toiminnallisuustestaus on ensimmäinen asemakohtainen testikokonaisuus. Syksyn ja talven aikana metroasemakohtaisissa testeissä testataan kokonaisen metroaseman, viereisten asemien ja ratalinjan järjestelmien toiminta erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten erimittaisten sähkökatkojen aikana sekä tulipalo- ja tulvatilanteissa. Näin varmistetaan nykyaikaisen metroinfran turvallinen toiminta myös poikkeusoloissa. Matinkylässä ei testata järjestelmien toimintaa sähkökatkon aikana tai tulvan osalta, sillä näihin poikkeustilanteisiin liittyviin järjestelmiin ei ole tullut muutoksia. Viiden uuden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti) lisäksi myös Sammalvuoren varikon toiminnallisuus testataan.

Testausvaiheen jälkeen on vuorossa viranomaishyväksynnät ja metrojunia operoivan HKL:n valmistautuminen liikenteeseen sekä HSL:n valmistelevat toimet mm. liityntäliikenteen osalta. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana. Aikataulu tarkentuu 2021 loppupuolella asemakohtaisten testausten edetessä.

Lisätiedot:

Käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo Länsimetro-projekti, janne.ilkanheimo(at)lansimetro.fi

Viestinnän yhteystiedot, viestintäjohtaja Satu Linkola Länsimetro Oy, satu.linkola(at)lansimetro.fi