Matinkylän metroasemalla ja Matinkylä–Finnoo-osuudella testataan länsimetron järjestelmien toimintaa tulipalon aikana

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden testaus jatkuu Matinkylän metroaseman sekä Matinkylä–Finnoo-osuuden toiminnallisuustesteillä. Testien tavoitteena on varmistaa jo liikenteellä olevan metron ja uuden rakenteilla olevan osuuden rajapinta tulipalotilanteessa.

Järjestelmien testaaminen Matinkylän metroasemalla ja Matinkylä–Finnoo-osuudella on osa Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-projektin vuoden 2021 alussa alkanutta testausvaihetta. Järjestelmien toiminnallisuutta testataan asemakohtaisesti aina myös viereisen aseman ja ratalinjan osalta.

Matinkylän ja Finnoon metroasemilla sekä näiden välisellä rataosuudella ja maanpintaan ulottuvilla kuiluilla testataan ensin savunpoistoon liittyvien järjestelmien, kuten savunpoistopuhaltimien, palorulla- ja paloliukuovien toimintaa öisin elo-syyskuun vaihteessa. Testaus tehdään yöllä viikoilla 35 ja 36, kun metro ei liikennöi.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden testaus jatkuu Matinkylän metroaseman sekä Matinkylä–Finnoo-osuuden toiminnallisuustesteillä. Testien tavoitteena on varmistaa jo liikenteellä olevan metron ja uuden rakenteilla olevan osuuden rajapinta tulipalotilanteessa. Kuva: Timo Kauppila / Indav.

– Testissä eri kohdissa ratatunnelia olevat paloilmaisinryhmien ohjaussignaalit avaavat tai sulkevat palorulla- ja paloliukuovia ja käynnistävät savunpoisto- ja korvausilmapuhaltimia. Järjestelmien toiminnan tavoitteena on taata metromatkustajan turvallisuus myös tulipalon aikana, kertoo käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo Länsimetro-projektista.

Syyskuun puolivälissä testataan Matinkylän ja Finnoon metroasemilla ja asemien välisellä rataosuudella kaikkien yli 50 järjestelmän toimintaa tulipalotilanteessa. Testejä suoritetaan neljä, ja ne tehdään eri kohdissa ratalinjaa.

– Testi alkaa paloilmoittimen havaittua lämmönnousua tunnelissa, jonka jälkeen järjestelmät toimivat automaattisesti. Aseman ja yhdystunnelien ylipaineistukset aktivoituvat, evakuointikuulutukset alkavat ja valaistuksen, lukituksen, infonäyttöjen sekä hissien ja liukuportaiden ohjaukset toimivat automaattisesti hätätilanteen vaatimalla tavalla, Ilkanheimo kuvailee testauksen kulkua.

Matinkylän toiminnallisuustestaus on ensimmäinen asemakohtainen testikokonaisuus. Syksyn ja talven aikana metroasemakohtaisissa testeissä testataan kokonaisen metroaseman, viereisten asemien ja ratalinjan järjestelmien toiminta erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten erimittaisten sähkökatkojen aikana sekä tulipalo- ja tulvatilanteissa. Näin varmistetaan nykyaikaisen metroinfran turvallinen toiminta myös poikkeusoloissa. Matinkylässä ei testata järjestelmien toimintaa sähkökatkon aikana tai tulvan osalta, sillä näihin poikkeustilanteisiin liittyviin järjestelmiin ei ole tullut muutoksia. Viiden uuden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti) lisäksi myös Sammalvuoren varikon toiminnallisuus testataan.

Testausvaiheen jälkeen on vuorossa viranomaishyväksynnät ja metrojunia operoivan HKL:n valmistautuminen liikenteeseen sekä HSL:n valmistelevat toimet mm. liityntäliikenteen osalta. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana. Aikataulu tarkentuu 2021 loppupuolella asemakohtaisten testausten edetessä.

Lisätiedot:

Käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo Länsimetro-projekti, janne.ilkanheimo(at)lansimetro.fi

Viestinnän yhteystiedot, viestintäjohtaja Satu Linkola Länsimetro Oy, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Matinkylässä ja Finnoossa testataan savunpoistopuhaltimia öisin viikkoina 35–37

Matinkylän ja Finnoon metroasemilla sekä näiden välisillä kuiluilla (Tiistilän kuilu osoitteessa 
Suomenlahdentie 15 ja Suomenlahdentien kuilu osoitteessa Suomenlahdentie 22) ja rataosuuksilla testataan savunpoistopuhaltimia yöaikaan viikkoina 35–37. Testaamisen aikana voi kuulua ajoittaista hurinaa lähiympäristöön. Savunpoistopuhaltimien testaaminen tehdään yöllä klo 23.45–5.00, kun metro ei liikennöi. Savunpoistopuhaltimia pyritään käyttämään testauksissa mahdollisimman pienellä teholla melun välttämiseksi. Viikolla 37 meluhaittaa syntyy myös Matinkylän metroaseman palotilanteiden testauksesta palokellon kilinänä metroaseman itäisen sisäänkäynnin pyöräparkin läheisyydessä, Suomenlahdentien siltakannen alla.  

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Savunpoistopuhaltimien testaaminen liittyy Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden testaamiseen. Järjestelmien toiminnallisuutta testataan aina myös viereisen aseman osalta eli Finnoon tapauksessa myös Matinkylän jo liikenteellä olevan metroaseman järjestelmiä testataan. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta. Ruoholahti-Matinkylä-osuudella savunpoistopuhaltimia on 32.  

Pahoittelemme testauksesta mahdollisesti aiheutuvaa häiriötä.   

Lue lisää Matinkylän metroaseman sekä Matinkylä–Finnoo-osuuden toiminnallisuustesteistä

Lisätietoja 

Länsimetro-projektin käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo, puh. 0400 896 672
Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13) 050 377 3700 

 

Viherkatto kruunaa metroaseman

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemien ja huoltotunnelien katot elävät keväästä syksyyn. Katot on peitetty hyönteisiä ja lintuja kutsuvalla kasvillisuudella, jota on ilo katsella, mutta sillä on myös käytännön hyötyjä.

Kivenlahden aseman Kivenlahdentorin sisäänkäyntirakennus ja huoltotunneli peittyvät vähitellen maksaruoholla ja niittyviherkatolla. Yhteensä 1 100 neliömetriä kasvillisuutta, joka kietoo harmaan sävyt moniväriseen peitteeseen. Viherkaton asentaminen ja hoitaminen edellyttää viherrakentajien osaamista. Kivenlahden ja Kaitaan metroaseman viherkattojen rakentaminen on valtuutettu Tanja Frin luotsaamalle EG-Trading Oy:lle.

Kaikille uusille Länsimetron asemille, joilla on omat sisäänkäyntirakennukset, rakennetaan viherkattoja. Kuvassa näkyvät Finnoon metroaseman Meritien ja Finnoonsillan sisäänkäyntirakennusten katot. Kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy.

– Kivenlahden jälkeen vuorossa on Kaitaa, jonne rakennamme 1 400 neliötä maksaruohokattoa, Fri sanoo.

Viherkaton voi rakentaa käytännössä mille tahansa katolle, kunhan painorajoitukset eivät ylity. Kevyin vaihtoehto on luonnossa kallioilla kasvava maksaruoho, joka painaa täysin vettyneenä alle 50 kiloa neliömetrillä. EG-Traiding on Suomen ainoa maksaruohomaton viljelijä Suomessa. Yrityksen Nordic Green Roof -maksaruohoviherkatto kasvatetaan Tammisaaressa, josta se siirretään paikalleen paloina samaan tapaan kuin siirtonurmirullat. Mutta kuten viherpeukalot tietävät, ensin pitää tehdä pohjatyöt.

– Jos katossa ei ole juurisuojaa, se suojataan juurisuojamatolla. Sen päälle asennetaan kaksitoiminen kuppikenno, joka toimii salaojana sekä vettä pidättävänä rakenteena. Tämän päälle tulee kasvualustakerros ja varsinainen kasvukerros, Fri luettelee.

Tanja Frin luotsaama EG-Trading rakentaa viherkatot Kivenlahden ja Kaitaan metroasemille. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy

Auttaa hulevesien hallinnassa

Viherkatto suojaa varsinaista kattoa UV-säteilyltä sekä vähentää lämpötilavaihteluita ja mekaanista rasitusta. Bitumikaton käyttöiän voi jopa kaksinkertaistaa viherkatolla. Lisäksi viherkatto pidättää hetkellisesti 100 prosenttia ja vielä sen jälkeenkin 30–80 prosenttia sadevedestä. Tämä auttaa hulevesien hallinnassa.

– Vesi sitoutuu kasvustokerrokseen ja jää haihtumaan ilmaan. Kasvit toimivat hiilinieluna sekä sitovat pölyä ja melua, ja viherkatto on elinympäristö hyönteisille, perhosille ja linnuille, Fri kertoo.

Jos viherkatoista on näin paljon hyötyä, miksi niitä ei rakenneta jokaisen toimistotalon ja liikerakennuksen katolle?

– Viherkatto saattaa sisältyä monenkin uudisrakennuksen suunnitelmiin, mutta jos sen rakentamista ei vaadita kaavoituksessa, saatetaan se karsia pois rakentamisvaiheessa.

Kaikille uusille Länsimetron asemille, joilla on omat sisäänkäyntirakennukset, rakennetaan viherkattoja. Espoonlahdessa sisäänkäynnit ovat kauppakeskuksen yhteydessä. Länsimetron rakentamisen verkkosivuilla voi tutustua asemittain sisäänkäyntirakennusten sijainteihin.

Teksti: Jani Kohtanen 

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2021-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa.

 

Katso video: Mtv Uutisten Mika Tommola tutustuu Espoon Kivenlahden metroaseman viherkattoon

Mika Tommola tutustuu Espoon Kivenlahden metroaseman viherkattoon

Näin syntyi metrorata

Päällysrakenneurakassa asennettiin sepeli, kaapelikourut, pölkyt, ratakiskot ja virtakiskot. Näistä elementeistä on rakennettu rata, jota pitkin metrojuna kuljettaa matkustajia Matinkylästä Kivenlahteen vuodesta 2023 alkaen. Koeajot osuudella alkavat syksyllä 2021.

Kesäkuussa 2020 alkaneessa päällysrakenneurakassa rakennetaan rataosuus Matinkylästä Kivenlahteen. Reilun vuoden mittaisen urakan aikana on mm. asennettu 3 500 kuormaa sepeliä, 27 400 kappaletta pölkkyjä ja 32 kilometriä kiskoja. Urakassa on ollut mukana parhaimmillaan 70 eri alojen ammattilaista. Päällysrakenneurakan toteuttaa GRK Infra Oy. Urakka on osa ratalinjan urakkaa, jossa Länsimetro rakennuttaa seitsemän kilometrin pituisen ratalinjan, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia.

Juhannuksen aikaan päällysrakenneurakan työt ovat viimeistelyä vaille valmiit, Juha-Matti Pakka kertoo. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy

– Päällysrakenteen tekeminen alkaa runkomelueristämisestä ja radan pohjasepelöinnistä edeten pölkkyjen, vaihteiden ja kiskojen asentamiseen. Urakan viimeinen vaihe on virtakiskon kannattimien asentaminen, jonka jälkeen sähkö voidaan kytkeä virtakiskoon. Juhannuksen aikaan päällysrakenneurakan työt ovat viimeistelyä vaille valmiit, kuvaa ratateknisten urakoiden valvoja Juha-Matti Pakka Länsimetro-projektista.

Alla on esitelty radan rakentamisen vaiheita. Voit myös katsoa vaiheet myös videolta.

Runkomelu eristetään

Radan rakentaminen alkoi runkomelueristeen asentamisella kesäkuussa 2020. Ratatunnelia on yhteensä 17,5 kilometriä. Molempiin tunneleihin asennettiin koko matkalle runkomelueriste, joka koostuu eristelevystä ja geotekstiilistä. Eriste varmistaa sen, että metrojunan aiheuttama runkomelu ei kantaudu yläpuolella oleviin kiinteistöihin kalliota pitkin.

3500 kuormaa sepeliä pohjalle

Runkomelueristeen päälle levitettiin pohjasepeli. Sepelöinnissä radan pohjalle asetetaan sepeliä tukikerrokseksi, joka pitää metroraiteen oikeassa asennossa, jakaa metroliikenteen aiheutuvat kuormat alusrakenteelle sekä muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan. Sepeli tukee rataa myös sivuttaissuunnassa. Koko osuudelle tarvittiin yhteensä noin 3 500 sepelikuormaa.

Pölkkyjä 27 400 kappaletta

Tunnelin pohjalle levitetyn sepelin päälle asennettiin ratapölkyt, joiden tehtävä on jakaa junan paino sepelistä rakennettuun tukikerrokseen tasaisesti. Pölkkyjen asennusväli on 61 cm. Pölkkyjä asennettiin osuudelle 27 400 kappaletta. Niiden asennus valmistui helmikuussa 2021.

42 vaihdetta

Myös vaihde-elementit asennetaan pohjasepelin päälle. Vaihde on metroradan osa, jolla metrojuna ohjataan raiteelta toiselle. Vaihteita Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle asennettiin 42 kappaletta. Niiden asennus valmistui helmikuussa 2021. Vaihteiden mittauksia ja säätöjä tarkistettiin moneen kertaan päällysrakenneurakan aikana.

32 kilometriä kiskoja

Ratapölkkyjen päälle asennettiin kiskot, joita pitkin metrojuna kulkee. Ensimmäiset ratakiskot asennettiin kesäkuussa 2020. Viimeiset ratakiskot asennettiin paikoilleen maaliskuun 2021 puolivälissä Kivenlahden metroaseman jälkeen olevalla metrojunien kääntöpaikalla. Kiskoja asennettiin yhteensä 15 840 raidemetriä, eli 31 680 metriä.

Kiskotuksen jälkeen asennettiin pintasepeli, jota levitettiin pölkkyjen väliin. Pintasepelin tasoituksen jälkeen rata tuettiin tukemiskoneella. Pintasepelöinnin ja tuennan jälkeen rata harjataan ylimääräisestä sepelistä. Harjauksen jälkeen rata hitsattiin jatkuvakiskoiseksi. Jatkuvakiskohitsaus edellyttää tarkkaa kiskon lämpötilan tarkkailua ja dokumentointia. Näin varmistetaan mahdollisimman pehmeä ja tasainen metrokyyti tuleville metromatkustajille.

Metrojunan koeajot alkavat syksyllä

Lopuksi urakassa kiinnitetään virtakisko joka yhdeksänteen pölkkyyn kannatinkaarella. Virtakiskoon kytketään sähkö kesällä 2021, jonka jälkeen voidaan aloittaa koeajot. Ensimmäiset koeajot ratakalustolla tehdään Matinkylä-Kivenlahti-osuudella kesällä ja ensimmäinen metrojuna pääsee testaamaan osuutta syksyn alussa. Rakentamisen jälkeen metrotunnelissakin alkaa mittava eri järjestelmien testausvaihe.

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2021-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa

Artikkelia päivitetty 21.6.2021 ratakuorma-auton koeajo -kuvalla.

Metroliikenteen alkaessa monen uuden aseman läheisyydessä on käynnissä rakennustöitä – pyöräpysäköintiin panostetaan

Espoon kaupunginhallitus päätti 10.2.2020, että osa Länsimetron autojen liityntäpysäköintipaikoista korvataan laadukkaalla pyöräpysäköinnillä metroasemien läheisyydessä. Kaikilla Espoon metroasemilla ennustetaan olevan vuonna 2030 yhteensä 3 100 ja vuonna 2050 noin 3 900 liityntäpyöräilijää. Liityntäpyöräilyn volyymi on yli kaksi kertaa niin suuri kuin henkilöautoilla.

Mahdollisuudet pyörien liityntäpysäköintipaikkojen lisäämiseen Länsimetron varrella on kartoitettu ja pyörien liityntäpysäköintipaikoille on laadittu Espoon kaupungin suunnitteluohje. Länsimetro toteuttaa vähintään hankesuunnitelmassa määritetyt pyörä- ja autoliityntäpaikat ja tekee mahdollisuuksien mukaan laadullisia ja määrällisiä parannuksia pyöräpysäköintiin myös jo käytössä olevilla Espoon metroasemilla.

Ilmakuva Finnoon metroaseman Finnoonsillan sisäänkäynnistä. Sisäänkäynnillä on viherkatto. Sisäänkäynnin edessä on katettuja pyöräpaikkoja.
Esimerkiksi Finnoon metroaseman Finnoonsillan sisäänkäynnillä on alkuvaiheessa 72 katettua pyöräliityntäpaikkaa ja Finnoonsillan alikulun yhteydessä 142 paikkaa.

Suosittu kaupunkipyöräpalvelu ei ulotu liikenteen alkaessa uusien asemien läheisyyteen. Seuraava kaupunkipyörien sopimuskausi alkaa 2026, jolloin palvelun laajentaminen on mahdollista. Kaupunkipyörät | espoo.fi

Asemaympäristöjen rakentaminen vaikuttaa liikkumiseen

Osa liityntäpysäköintipaikoista niin autoille kuin pyörille voidaan toteuttaa vasta siinä vaiheessa, kun metroasemien läheisyydessä käynnissä oleva muu rakentaminen valmistuu tulevina vuosina. Asemien ympäristön rakentuminen ja kehittyminen vaikuttaa myös, miten metron eri sisäänkäyntejä voidaan avata matkustajakäyttöön. Esimerkiksi Kivenlahdessa vain toinen aseman kahdesta sisäänkäynnistä voidaan avata matkustajakäyttöön liikenteen alkaessa: matkustajien käytössä on Kivenlahdentorin sisäänkäynti. Finnoossa puolestaan aseman ympäristön keskeneräisyys vaikuttaa matkustajien liikkumiseen vielä vuosia.

Ilmakuva Kivenlahden metroaseman Kivenlahdentorin sisäänkäynnistä.
Kivenlahden metroaseman Kivenlahdentorin sisäänkäynti  (kuvassa etualalla) on matkustajien käytössä metroliikenteen alkaessa. Kivenlahdentien sisäänkäynti otetaan käyttöön, kun sisäänkäynnin ympäristön rakentaminen valmistuu.

Liityntäpysäköintiin tulee ohjaamaan sähköinen opastejärjestelmä, joka ilmoittaa vapaana olevien paikkojen määrän. Opasteet tulevat pääväylille: Länsiväylä, Soukanväylä ja Kauklahdenväylä.

Länsimetro Oy varautuu kuitenkin tulevaan kaupunkikehitykseen rakentamalla sisäänkäynnit siten, että metro palvelee käyttäjiään myös tulevaisuudessa. Kaikissa vaiheissa matkustajille on taattava turvallinen ja esteetön kulku metroasemien läheisyydessä käynnissä olevasta muusta rakentamisesta huolimatta.

Länsimetron rakentamisen verkkosivuilla voi tutustua asemittain sisäänkäyntien sijainteihin ja liikkumiseen asemilla sekä rakentamisen etenemiseen ja aikatauluun.  Tarkemmat tiedot liikkumisesta asemien läheisyydessä selviävät lähempänä liikenteen alkamista. Arvion mukaan uusi osuus avataan liikenteelle 2023 aikana. Aikataulu selviää testausvaiheen edetessä.

”Asemat kertovat alueen tarinaa” – Länsimetrossa on meneillään jättimäinen julkisen taiteen projekti

Länsimetron uudet asemat tarjoavat käyttäjilleen myös taidetta eri muodoissa. Teoksilla halutaan tuottaa iloa, kertoa asemien ympäristöstä ja tukea alueen identiteettiä.

Kun liikenne Länsimetron kakkosvaiheessa käynnistyy vuonna 2023, valot heijastuvat Espoonlahden aseman katossa kuin väreilevän veden pinnasta. Ajoittain matkustajat kuulevat myös äänitaidetta: hyräilystä lauluksi kasvavaa ihmisääntä tai aaltojen ääntä muistuttavaa kuoroa.

”Mietin, mikä voisi tuoda tilaan lisämerkityksen: minua kiehtoo ihmisääni, sen lämpö ja läsnäolo”, kertoo Espoonlahden valo- ja ääniteoksen Varjot veden pinnalla suunnitellut taiteilija Hans Rosenström.

Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos liittyy kiinteästi aseman sinisävyiseen arkkitehtuuriin. Asema kuvattu maaliskuussa 2021. Kuva: J-P. Olli.

 

Rosenström on yksi viidestä taiteilijasta, joiden töitä parhaillaan toteutetaan rakenteilla oleville metroasemille. Vuonna 2018 käynnistetty projekti on merkittävä julkisen taiteen hanke sekä Espoon että koko valtakunnan mittakaavassa.

”Tämähän on ihan jättimäinen verrattuna niihin julkisen taiteen hankkeisiin, joita yleensä teemme. Metroon pääsee niin moni ihminen, se on aidosti kaikille mahdollinen tapa kohdata taidetta. On tärkeää tuoda ihmisten arkeen tätä kädenjälkeä”, sanoo Espoon kulttuurijohtaja Susanna Tommila.

Espoossa on hyväksytty vuosi sitten julkisen taiteen periaatteet, joissa käsitellään esimerkiksi julkisen taiteen roolia, laatuvaatimuksia ja rahoitusmalleja. Länsimetron taiteen kustannusarvio on 1,2 miljoonaa euroa.

”Länsimetron yhteydessä puhutaan promillesta hankkeen kustannuksista, ja silläkin on saatu mahtavia teoksia. Yritämme kaikin tavoin tehdä ihmisten liikkumisesta, elämästä ja arkiympäristöstä viihtyisää taiteen avulla”, Tommila kertoo.

Länsimetron kakkosvaiheen aikataulu pitää

Länsimetron kakkosvaiheen eli Matinkylän ja Kivenlahden välin rakentamisen kokonaisvalmius oli kesäkuussa jo 89 prosenttia.

Testausvaihe on alkanut yksittäisten komponenttien pistetestauksista, joista edetään vähitellen kokonaisten järjestelmien testaamiseen. Eri järjestelmiä kuuluu Länsimetroon kaikkiaan 52.

Tähän mennessä on testattu esimerkiksi varavoimakoneita ja savunpoistopuhaltimia.

Liikennöinti alkaa suunnitelmien mukaan 2023, ja Länsimetro luottaa aikataulun pitävyyteen.

”Kulkijat” asennettuna ja suojattuna Kivenlahden asemalla. Teospari muodostuu Kalle Mustosen puisista humoristisista hahmoista.

Länsimetron taidehankinnat ovat omassa mittaluokassaan myös saavuttamansa yleisön perusteella. Yhteen metrojunaan mahtuu kolmen ison raitiovaunun, kymmenen kaupunkibussin tai 300 henkilöauton verran matkustajia. Länsimetron asemilla liikkuu siis päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Taideprojektia pohjustettiin jo Länsimetron ykkösvaiheessa Tapiolassa, Keilaniemessä ja Niittykummussa. Näistä vahvimmin on noussut esiin Tapiolan metroasemalle hankittu Kim Simonssonin Emma-veistos, josta on tullut toivotunlainen Tapiolan symboli.

Suunnistusapua ja yhteistä identiteettiä

Metroasemien taiteella on monenlaisia vaikutuksia, sekä korkealentoisia että käytännöllisiä. Käytännöllisimmillään taideteokset auttavat asemien käyttäjiä suunnistamaan maan alla. Tutkimuksista tiedetään, että taide-elämykset jopa edistävät ihmisten fyysistä terveyttä.
Taide on Länsimetron arkkitehtipääsuunnittelija Hannu Mikolan mukaan oleellinen osa asemakokonaisuutta eli sitä mitä matkustajille tarjotaan kyydin lisäksi.

”Meillä on erityinen vastuu siitä, että ympäristön pitää olla korkealuokkainen ja viihtyisä. Se voi ehkä ajan oloon tarjota myös uusia näkökulmia rakenteita ja teoksia katsellessa”, sanoo Mikola.

Antti Tantun teos ”Juurtuminen” Kaitaan asemalla toukokuussa 2021.

Metroasemien taide lisää myös käyttäjien turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa paikallista identiteettiä.

”Taide peilaa asuinympäristöä ja siellä asuvia ihmisiä, mutta myös synnyttää yhteistä identiteettiä”, sanoo kulttuurijohtaja Tommila.

Taiteen on siis istuttava alueen ja sen metroaseman arkkitehtuuriin, korostaa Länsimetron viestintäjohtaja Satu Linkola.

”Kerromme näillä asemilla alueen tarinaa ja taiteen pitää sopia tähän tarinaan. Haluamme luoda viihtyisyyttä ja vau-efektiä sekä herättää tunteita – mielihyvää, ylpeyttä ja iloa”, listaa taidevalinnat tehneeseen työryhmään kuuluva Linkola.

Taidetyöryhmässä ovat olleet mukana Länsimetron Oy:n edustajien lisäksi kakkosvaiheen asemien pää- ja arkkitehtisuunnittelijat, Pilvi Kalhama Espoon modernin taiteen museo EMMAsta, kulttuurijohtaja Susanna Tommila ja taidekoordinaattorina hankkeessa toimiva kuvataiteilija Jaakko Niemelä.

Niemelän mukaan taiteilijoita alettiin valita siinä vaiheessa, kun asemien pintaratkaisut alkoivat olla selvillä.

”Arkkitehdeiltä tuli ehdotuksia taiteilijoista, työryhmä toi esiin omia ehdotuksiaan. Tavoitteena oli, että joka asemalle tulisi vähän erilaista toteutustekniikkaa. Mukaan haluttiin myös espoolaisia taiteilijoita”, kertoo Niemelä.

Ideaalitilanteessa taiteilija ja aseman rakentaminen pystyvät pelaamaan yhteen, kuvaa Hannu Mikola.

”Se puoli onkin onnistunut hienosti: kun työt on esitelty omasta kohteestaan kiinnostuneille ja vähän mustasukkaisille rakentajille, he ovat ottaneet ne hienosti vastaan ja lähteneet viemään eteenpäin”, Mikola sanoo.

Maalauksia, veistoksia, tilataidetta

Länsimetron asemat on teemoitettu lähtien alueen maanpäällisestä historiasta, nykyisyydestä tai tulevaisuudesta. Näin esimerkiksi Finnoon asemalle on poimittu luontoaiheita ja sinne on tulossa Leena Nion teos Haavekuvia, jonka aihepiiri liittyy läheiseen lintukosteikkoon.

Finnoon asemalaiturilta löytyy Leena Nion teos ”Haavekuvia”, jonka yksityiskohdat löytyvät merenrannan luonnosta.

Taidekoordinaattori Niemelän mukaan asemalle haluttiin teos 90 metriä pitkälle seinäpinnalle.

”Leena tunnetaan kerroksellisesta, abstraktia ja esittävää yhdistävästä tyylistä. Arkkitehti ehdotti teokseen leikkaustekniikkaa, jolla työ toteutettiin”, kertoo Niemelä.

Kaitaan aseman on suunnitellut sama arkkitehtitoimisto PES-arkkitehdit kuin Finnoon, ja seinäpinnat ovat samantyyppiset. Aseman taideteos on Antti Tantun Juurtuminen.

”Juurtuminen tapahtuu hitaasti, kun ihmiset muuttavat alueelle. Juuret maan alla ovat myös yksi työn ajatus. Antti on graafikko ja piirtäjä, hän alkoi tehdä graafista kuvaa, joka valaistaan sisältä päin”, Niemelä kuvaa.

Metroasema on valtava rakennus, josta vain kolmannes näkyy matkustajille. Jos vaikkapa Soukan metroasema sijoitettaisiin Helsingin Senaatintorille, se ulottuisi Tuomiokirkosta kaupungintalon yli Esplanadille. Soukan asemalla matkustajat kohtaa Taneli Rautiaisen tilataideteos Sfäärit.

”Teos on levittäytynyt laajasti, neljään eri tasoon asemalla. Siinä mennään led-valoilla tehdyn tähdenlennon läpi, siihen kuuluu valolla tehty pilviverho ja alimpana kallioleikkaus.”

Yksityiskohta Taneli Rautiaisen teoksesta ”Sfäärit” Soukan asemalla. Teoksen eri osat ulottuvat aseman eri tiloissa metrolaiturilta sisäänkäynnille asti.

Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden asemien arkkitehtisuunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto ALA, jonka töitä ovat Keilaniemen ja Aalto-yliopiston metroasemien lisäksi myös keskustakirjasto Oodi Helsingissä.

Kivenlahden pääteaseman tyyli on viileän rauhallinen, ja viileyden vastapainoksi matkustajia odottaa siellä Kalle Mustosen puinen veistos Kulkijat. Veistoksessa esiintyy kaksi humoristista abstraktia hahmoa, joille on tarkoitus järjestää nimikilpailu.

 Kivi herää eloon valon avulla

Espoonlahden asema sijoittuu suoraan kauppakeskuksen alapuolelle. Sen arkkitehtuurissa on heijasteltu ympäröiviä urheilutiloja ja -alueita.

”Arkkitehtitoimisto ALA haki teemoitusta nimenomaan uimahallista. Sain briiffauksen arkkitehtien ajatuksista, ja niistä syntyi kaksi kantavaa ideaa tunnelmasta. Jo toimeksiannossa lähtökohtana oli, että työtä lähestyttäisiin ääniajatuksella”, kuvaa taiteilija Rosenström.

Äänen käytöllä julkisessa tilassa on hänen mukaansa omat haasteensa: toistuva ääni voi olla enemmän häiritsevä kuin rauhoittava.

Niinpä Martin Ehrencronan ja Amanda Bergmanin laulu tulee pyörimään asemalla, mutta ei jatkuvasti vaan arvaamatta silloin tällöin. Myös kuoron ihmisäänillä tuottama aaltoääni tulee vuorotellen ilmestymään ja katoamaan.

”Äänen kanssa olen tehnyt paljon töitä, mutta en mitään tällaista. Olen aina käyttänyt säveltäjiä apuna, ja Espoonlahden työ on inspiroinut minua myös uusiin teoksiin.”

Asemalla oli Rosenströmin mukaan hieman kolkko tunnelma, jota hän halusi lämmittää. Heijastavan lipan yläpuolella on louhittu katto, jonne on mielekästä heijastaa valoa.

”Valon avulla leikimme stabiilin kiven kanssa, se alkaa elää ja muodostuu veden pinnaksi. Katto valaistaan maagisesti, valo ja ääni vaihtavat paikkaa, ilmestyvät ja katoavat. Näin ne, jotka käyttävät asemaa päivittäin eivät koe sitä samankaltaisena. Joka aamu kello kahdeksan asema on joko vähän erilainen tai neutraali.”

Taideteosten toteutuksessa on omat haasteensa, kun työt pitää yhdistää valtavan monitahoiseen infrastruktuuriprojektiin. Länsimetro ei ole pelkästään massiivinen rakennus- vaan myös talotekniikka- ja automaatiohanke.

Rosenströmin mukaan hänen työnsä on sujunut ihan hyvin ottaen huomioon, kuinka suuri hanke on kyseessä. Työ on tarkoitus masteroida metroaseman tilaan kesäkuussa, kun aseman muut työt ovat valmistuneet. Äänitykset ja valokuviomateriaali ovat jo valmiina.

Kuulostaa mielettömän hienolta, kommentoi kulttuurijohtaja Tommila kuullessaan Rosenströmin kuvauksen.

”Mutta siitä ei ollut epäilystäkään, kun tiesi kyseessä olevat taiteilijat.”

Teksti: Heidi Hammarsten

Artikkeli julkaistu 9.6.2021 MustReadissä.

Savunpoistopuhaltimia testataan viikolla 20

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden savunpoistopuhaltimia testataan 17.–21.5.2021. Testaamisen aikana voi kuulua ajoittaista hurinaa lähiympäristöön.

Savunpoistopuhaltimien suoritustestejä tehdään viikolla 20 seuraavasti:

  • maanantaina 17.5.2021 klo 8–15 Kaitaan metroasemalla, Hyljetien kuilulla ja Riilahden kuilulla.
  • tiistaina 18.5. klo 8–15 Soukan metroasemalla ja Opettajantien kuilulla.
  • keskiviikkona 19.5. klo 8–12 Finnoon metroasemalla ja klo 12–15 Kauklahdenväylän kuilulla.
  • torstaina 20.5. klo 8-15 Espoonlahdessa ja Maininkitien kuilulla
  • perjantaina 21.5. klo 8–12 Kivenlahdessa

Testien aikana Länsimetron asemilta ja kuiluista voi kuulua ajoittaista hurinaa. Pahoittelemme mahdollista meluhäiriötä.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta. Lue savunpoistojärjestelmän toimintakokeista.

Lisätietoja
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13) 050 377 3700

Rakentamisen kokonaisvalmius on nyt 89%

Rakentamisen sivulla seurataan muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä Matinkylä-Kivenlahti-osuuden asemilla ja ratalinjalla, kerrotaan esimerkein valmistuneista asennuksista sekä seurataan testaamisen etenemistä. Yksi seurattavista asioista on kokonaisvalmius, joka oli huhtikuussa 89%. Kokonaisvalmius pitää sisällään rakentamis- ja testausvaiheet.

Huhtikuussa 2021 kokonaisvalmius oli 89%. Kokonaisvalmius sisältää käynnissä olevat Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakennustyöt ja testausvaiheen. Rakennusvaihe ajoittuu vuosille 2019-2021. Asemien, radan ja varikon rakentaminen alkoi porrastetusti vuoden 2018 lopulla.

Kuvassa on Kivenlahden metroaseman asemalaituri maaliskuussa 2021. Kuva: S. Toivola.

Kokonaisvalmius otettiin rakentamisen sivulle seurattavaksi asiaksi syyskuussa 2020. Tilannehuoneessa kokonaisvalmiutta on seurattu rakennusurakoiden alusta alkaen. Rakentamisen verkkosivulla on seurattu rakennustöiden ja asennusten etenemistä maaliskuusta 2020 alkaen. Tänä aikana verkkosivuilla seurattavista rakennustöistä ja asennuksista on valmistuneet syöttöasemien, varavoimakoneiden, savunpoistopuhaltimien, liukuportaiden, WC-moduulien, palorulla- ja -liukuovien asennukset sekä päällysrakenneurakassa pölkkyjen, kiskojen ja vaihteiden asennukset.

Kokonaisvalmius sisältää rakentamisen lisäksi myös testaamisvaiheen, joka on jo alkanut Matinkylä-Kivenlahti-osuudella pistetestauksilla. Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Järjestelmien testaus alkaa yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta edeten yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen. Testaamisen vaiheita avataan erillisissä jutuissa testaamisen edetessä.

Hankkeen edistymää mitataan ns. tuloksen arvo -menetelmällä, jossa asioita on painotettu euromääräisen arvon perusteella. Esimerkiksi jos 4 000 € maksavasta, nelisivuisesta aidasta on valmistunut yksi sivu, tuloksen arvo on 1000 € ja valmiusaste 25% (1000 €/4000 € x 100 % = 25 %).

Kokonaisvalmius 100%, kun kaikki urakat päättyvät

Seurattava kokonaisvalmius on 100% siinä vaiheessa, kun kaikki urakat päättyvät. Urakka päättyy, kun urakoitsijat luovuttavat työn tilaajalle eli Länsimetrolle, ja Länsimetro vastaanottaa sen. Valmiusaste on tällä hetkellä hyvin korkea, eli lähelle 90 %. Tämä johtuu siitä, että suurin osa rakentamistyöstä tehty ja testaustyöt ovat vielä jäljellä. Tätä edistymää, eli viimeisiä prosentteja seurataan sitten erikseen käyttöönottovaiheen aikatauluissa.

Testaaminen ja sitä seuraavat viranomaistarkastukset kestävät vuoteen 2023 asti. HSL eli Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä päättää, milloin metroliikenne voi alkaa. Arvio on, että matkustajaliikenne Matinkylästä Kivenlahteen alkaa vuoden 2023 aikana.  Rakentamisen jälkeen Länsimetro Oy jää myös uuden osuuden omistajaksi ja kehittäjäksi. Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen.

Vuoden 2020 ympäristöselonteko on laadittu

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-projektin ympäristöselonteko vuodelta 2020 on valmistunut. Länsimetro on selvittänyt ympäristöselonteossa metrotunneleiden sekä viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti) sekä Sammalvuoren varikon rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset vuonna 2020. Vuonna 2020 rakentamisen pääpainopiste oli asemien sisätilojen rakentamisessa ja radan rakennustöissä.

Vuoden 2020 rakentamisen osalta ympäristöselonteossa raportoitiin:

  • Pääraaka-aineiden kulutus
  • Energiankulutus
  • Rakentamisen ja materiaalien hiilidioksidipäästöt
  • Jätteiden muodostuminen ja käsittely
  • Vaikutukset pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään
  • Poistoveden määrä ja laatu
  • Luonnon monimuotoisuus
  • Pölyäminen
  • Melu
  • Sidosryhmät ja vuorovaikutus, palautteet, ympäristövaatimukset

Vuoden 2020 alussa julkaistiin projektin ensimmäinen ympäristöselonteko, joka kattoi vuodet 2014-2019. Tämän jälkeen ympäristöselonteko laaditaan vuosittain siihen saakka, kun projekti valmistuu vuonna 2023.

Vesiä ja maaperää seurataan

Projektin aikana on toteutettu pohjavesitarkkailua, painumaseurantaa, vuotovesiseurantaa ja Hannusjärven vedenpinnan tason tarkkailua. Pohjaveden ja maaperän seuranta jatkui myös vuonna 2020, eikä pohjavedessä ja maaperässä havaittu merkittäviä muutoksia. Myöskään pohjavesiputkien vedenlaadussa ei havaittu todettavia muutoksia.

Myös painaumaseuranta jatkui vuonna 2020 niillä paikoilla, joilla seurantaa oli päätetty vielä jatkaa. Painumapisteissä ei havaittu merkittäviä muutoksia. Suurin osa painaumapisteistä jätettiin pois vuonna 2019 vähäisten muutosten vuoksi. Painumariski on tunnistettu merkittäväksi ympäristönäkökohdaksi, sillä tunneleiden louhinta saattaa aiheuttaa pohjaveden alenemista. Pohjaveden pinnan tason aleneminen saattaa taas aiheuttaa maan painumista painumaherkillä alueilla ja siten myös rakennusten painumista ja/tai vaikutuksia putkistossa.

Lisäksi rakentamisalueella sijaitsevan Hannusjärven vedenpinnantasoa on seurattu vuodesta 2013 alkaen. Hannusjärvi on todettu herkäksi ympäristökohteeksi johtuen järven pienestä valuma-alueesta ja järven pienestä vesitilavuudesta. Vuonna 2020 luontaisesta poikkeavia muutoksia ei havaittu maapohjaveden pinnan tasossa Kaitaantien ja Hannusjärven välisellä alueella eikä myöskään Hannusjärven vedenpinnan tasossa.

Maanpäällisten alueiden maisemointi alkoi

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin suurimmat suorat luontovaikutukset aiheutuvat metroasemien maanpäällisten osien rakentamisesta. Sammalvuoressa sijaitsevan metrovarikon maanpäällisten osien valmistumisen jälkeen aluetta maisemoitiin esimerkiksi puu- ja kunttaistutuksin, jotta Sammalvuoren alue voi toimia tulevaisuudessakin alueen asukkaiden virkistyspaikkana. Lue lisää Sammalvuoren maisemoinnista.

Liito-oravien kulkureitit säilyvät

Ratalinjauksen läheisyydessä Finnoon alueelta, Kaitaan alueelta ja Espoonlahden – Soukan alueelta on tunnistettu liito-oravan elinympäristön ydinalueita. Vuonna 2020 jatkettiin liito-oravien elinympäristön kartoittamista ja Espoon ympäristökeskuksen kanssa pidettiin liito-oravakatselmuksia. Katselmuksissa ei huomattu Länsimetron toimintaan liittyviä vaikutuksia liito-oravien kannalta tärkeisiin puihin. Liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet on säilytetty.

Muilta osin liito-oravien, viitasammakoiden tai Finnoon metroaseman lähteisten lintualueisiin liittyen ei ympäristöselonteossa havaittu muutoksia aiempiin vuosiin nähden.

Kolme oranssitakkista työmiestä ja yksi keltaliivinen nainen ovat metsässä tarkastelemassa puita.
Riilahden alue on liito-oravien elinympäristöä. Liito-oravien kulkureittejä ja liikkumisen kannalta säilytettäviä puita käytiin läpi Espoon ympäristöasiantuntijan kanssa elokuun 2020 alussa.

Sidosryhmät keskeinen osa projektia

Sidosryhmätyöskentely on tärkeä osa Matinkylä-Kivenlahti -projektia. Tärkeimmät sidosryhmät ympäristövastuullisuuden näkökulmasta ovat rakentamisalueen ympäristön asukkaat, yritykset ja muut toimijat, rakentajat, päättäjät ja omistajataho, viranomaiset sekä projektin oma henkilöstö.

Vuonna 2020 projektin sidosryhmäviestintä painottui verkko- ja videoviestintään koronarajoitteiden vuoksi. Palautteiden antamisen kanavat laajenivat vuonna 2020, kun palautetta pystyi antamaan myös WhatsApp-viesteillä verkkolomakkeen ja puheluiden lisäksi. Kaikki palautteet käsiteltiin ja niihin vastattiin.

Tutustu ympäristöselontekoon 2020 (pdf).

Testaamisen ensimmäinen vaihe on pistetestaaminen – kulkeeko tieto eri toimintojen välillä ja valvomoon?

Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Järjestelmät ovat ikään kuin Länsimetron hermosto, jota pitkin viestit kulkevat eri toiminnoista metroliikenteen aivoihin eli HKL:n metrovalvomoon Herttoniemessä. Tiedon pitää kulkea myös valvomosta toimintoihin. Järjestelmien testaus alkaa yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta edeten yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen.

Kuvassa on työmiehiä työmaavaatteissa Keilaniemen metroasemalla.
Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Kuva on tulipalotilanteen testaamisesta Ruoholahti-Matinkylä-osuuden testaamisvaiheelta Keilaniemen metroasemalta vuodelta 2016.  Kuva: Satu Linkola.

Ensimmäisenä testaamisessa tehdään pistetestaukset (I/O-testaukset). Näissä osaltaan varmistetaan, että jokainen asennetuista 52 eri järjestelmän yksittäisistä laitteista, mittareista ja komponenteista on asennettu oikein ja toimii suunnitellun mukaisesti. Testaus on laaduntarkastuksen tärkeä osa, jota ilman modernia joukkoliikennejärjestelmää ei voida avata liikenteelle.

Pistetestauksessa testataan, että jokainen laitteesta lähtevä (input) ja siihen saapuva (output) viesti toimivat. Signaalin tulee liikkua laitteelta järjestelmän keskukselle ja keskukselta laitteelle. Signaalin kulku pitää jäljittää laitteelta aseman sisällä sijaitsevalla laitteen keskukselle, sieltä paikalliseen valvomoon ja lopulta HKL:n Herttoniemen valvomoon. Pisteitä on Matinkylä–Kivenlahti-osuudella kymmeniätuhansia. Ensimmäiset pistetestaukset asemalla tehtiin toukokuussa 2020 Kaitaalla. Ensimmäisissä pistetestauksissa testattiin LVI-säätölaitteitta. Sammalvuoren varikolla testausvaihe on jo ohi ja rakentaminen saatu päätökseen.

Testaamistakin seurataan verkossa

Rakentamisen sivulla on voinut seurata keväästä 2020 alkaen muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä asemilla ja ratalinjalla sekä kerrotaan esimerkein valmistuneista asennuksista. Uutena kokonaisuutena sivulla voi seurata testaamisen etenemistä. Ensimmäisenä tilannehuoneessa testauksen osalta seurataan LVI-automaatiojärjestelmän ja kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestausta. Testaamisen edetessä mukaan otetaan uusia seurattavia kokonaisuuksia.

Esimerkkinä LVI-automaatiojärjestelmän pistetestaus

Caverion Suomi Oy vastaa LVI-automaatiojärjestelmän asennuksista, testauksista ja käyttöönotosta Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudelle.

– Kun esimerkiksi metrolaiturilla olosuhteet muuttuvat kosteuden tai lämpötilan osalta, niin LVI-automaation avulla ilmanvaihtoa säädetään olosuhteiden palauttamiseksi ennalleen. Sama olosuhteiden valvonta koskee lähes kaikkia metroaseman tiloja. Maanalaisissa teknisissä tiloissa olosuhteiden valvonta on kriittistä. Liian korkeassa lämpötilassa teknisten tilojen laitteet ylikuumenevat, ja tämä johtaa toimintahäiriöihin. LVI-automaatiojärjestelmän avulla valvotaan jatkuvasti metroaseman tilojen lämpötilaa ja jäähdytetään ne pysymään sallituissa rajoissa. Automaatiojärjestelmä valvoo jäähdytyskoneiden toimintaa ja lämpötiloja, jotta tarvittavaa jäähdytysenergiaa on jatkuvasti tarjolla ja tilojen jäähdytys onnistuu, kuvaa automaatioasiantuntija Juha-Matti Välimaa Caverion Suomi Oy:stä LVI-automaatiojärjestelmän merkitystä metron turvallisuudessa.

LVI-automaatiojärjestelmän pistetestauksia tehdään yhteensä 9 900 kappaletta. Helmikuun 2021 lopussa testauksia oli tehty 5 150 kappaletta. LVI-automaatiojärjestelmän pistetestauksissa testataan Matinkylä-Kivenlahti osuudelle asennettujen laitteiden yhteys valvomoon. Esimerkiksi testataan ilmanvaihdon palopeltien toimivuutta ja tarkistetaan, että palopellin ollessa auki/kiinni, signaali kulkee ja tieto näkyy oikein valvomossa. Kiinni ollessaan palopellit estävät savun leviämisen ilmanvaihdon kautta esimerkiksi tulipalon sattuessa. Palopeltejä on Matinkylä-Kivenlahti-osuudelle useita satoja.

Esimerkkinä kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestaus

Hitachi ABB Power Grids vastaa kiinteistövalvontajärjestelmän asennuksista, testauksista ja käyttöönotosta Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle. Kiinteistövalvontajärjestelmän avulla valvomosta valvotaan reaaliajassa ja etänä niin metroasemia kuin metro- ja huoltotunneleita, poistumiskuiluja, asemien ovia, hissejä, liukuportaita, valaistusta, savunpoistoa ja hälytystoimintoja. Poikkeustilanteissa kiinteistövalvontajärjestelmä käynnistää automaattihälytykset ja automaattiset toimenpiteet.

Kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestauksia tehdään yhteensä 23 000 kappaletta, joista helmikuun 2021 lopussa oli tehty 14 140 testausta. Kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestauksessa testataan, että asennetun kiinteistövalvontalaitteen signaalit päätyvät oikeaan paikkaan valvomon tietokannassa ja näytöllä. Samalla testataan, että viesti kulkee myös valvomosta laitteelle. Käytännössä pistetestauksissa esimerkiksi tarkistetaan, että lämpötila-, virtaus- ja savusensorien tiedot näkyvät oikein valvomossa.

Yksittäisistä pisteistä koko metroinfran testaamiseen

Pistetestauksessa testataan, että laite on asennettu oikein. Toimintakokoneissa ja järjestelmien testauksessa testataan esimerkiksi ilmanvaihdon toimivuus kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Järjestelmiä on yhteensä 52. Asemakohtaisessa testauksessa testataan esimerkiksi kiinteistövalvontajärjestelmän toiminta yhdessä muiden aseman järjestelmien kanssa. Asemien välisessä testaamisessa testataan esimerkiksi palovesilinjan toiminta asemilla ja ratalinjalla. Lopuksi on koko metroinfran testaaminen erilaisissa poikkeustilanteissa.
Järjestelmien testaaminen etenee yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemakohtaisiin, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen.

Pistetestauksen jälkeen toimintakokeissa testataan yksittäiset toiminnot esimerkiksi ilmanvaihdon toimivuus ja järjestelmien testaamisessa varmistetaan, että järjestelmät toimivat suunnitellusti eli esimerkiksi pystyykö ilmanvaihtoa säätämään suunnitelmissa esitetyn mukaisesti. Näitä testauksia seuraa säädöt ja mittaukset, joissa esimerkiksi säädetään ilmamäärä ja mitataan, tuleeko oikea määrä ilmaa putkista. Tätä vaihetta seuraa asemakohtaiset koekäytöt, joissa esimerkiksi testataan, toimiiko kiinteistövalvontajärjestelmä yhdessä muiden aseman järjestelmien kanssa.  Asemakohtaisten testausten jälkeen vuorossa on asemien välisten toimintojen varmistaminen, kuten palovesilinjan toiminta asemilla ja ratalinjalla. Viimeisenä testataan järjestelmien toimivuus erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten tulipalotilanteissa, erimittaisten sähkökatkojen aikana ja tulvatilanteissa. Osaan testejä liittyy metrojunan ohjausjärjestelmä, ja nämä testaukset suoritetaan vielä yhdessä muun muiden metron järjestelmien kanssa.  Avaamme testaamisen eri vaiheita testaamisen edetessä.

Matinkylä-Kivenlahti -rakentamisprojekti päättyy, kun testausten ja viranomaistarkastusten jälkeen Länsimetro luovuttaa samanaikaisesti kaikki viisi asemaa ja raideinfran järjestelmineen liikennettä operoivan HKL:n käyttöön vuonna 2023. HSL eli Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä päättää, milloin liikenne voi alkaa.