Vuoden 2020 ympäristöselonteko on laadittu

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-projektin ympäristöselonteko vuodelta 2020 on valmistunut. Länsimetro on selvittänyt ympäristöselonteossa metrotunneleiden sekä viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti) sekä Sammalvuoren varikon rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset vuonna 2020. Vuonna 2020 rakentamisen pääpainopiste oli asemien sisätilojen rakentamisessa ja radan rakennustöissä.

Vuoden 2020 rakentamisen osalta ympäristöselonteossa raportoitiin:

  • Pääraaka-aineiden kulutus
  • Energiankulutus
  • Rakentamisen ja materiaalien hiilidioksidipäästöt
  • Jätteiden muodostuminen ja käsittely
  • Vaikutukset pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään
  • Poistoveden määrä ja laatu
  • Luonnon monimuotoisuus
  • Pölyäminen
  • Melu
  • Sidosryhmät ja vuorovaikutus, palautteet, ympäristövaatimukset

Vuoden 2020 alussa julkaistiin projektin ensimmäinen ympäristöselonteko, joka kattoi vuodet 2014-2019. Tämän jälkeen ympäristöselonteko laaditaan vuosittain siihen saakka, kun projekti valmistuu vuonna 2023.

Vesiä ja maaperää seurataan

Projektin aikana on toteutettu pohjavesitarkkailua, painumaseurantaa, vuotovesiseurantaa ja Hannusjärven vedenpinnan tason tarkkailua. Pohjaveden ja maaperän seuranta jatkui myös vuonna 2020, eikä pohjavedessä ja maaperässä havaittu merkittäviä muutoksia. Myöskään pohjavesiputkien vedenlaadussa ei havaittu todettavia muutoksia.

Myös painaumaseuranta jatkui vuonna 2020 niillä paikoilla, joilla seurantaa oli päätetty vielä jatkaa. Painumapisteissä ei havaittu merkittäviä muutoksia. Suurin osa painaumapisteistä jätettiin pois vuonna 2019 vähäisten muutosten vuoksi. Painumariski on tunnistettu merkittäväksi ympäristönäkökohdaksi, sillä tunneleiden louhinta saattaa aiheuttaa pohjaveden alenemista. Pohjaveden pinnan tason aleneminen saattaa taas aiheuttaa maan painumista painumaherkillä alueilla ja siten myös rakennusten painumista ja/tai vaikutuksia putkistossa.

Lisäksi rakentamisalueella sijaitsevan Hannusjärven vedenpinnantasoa on seurattu vuodesta 2013 alkaen. Hannusjärvi on todettu herkäksi ympäristökohteeksi johtuen järven pienestä valuma-alueesta ja järven pienestä vesitilavuudesta. Vuonna 2020 luontaisesta poikkeavia muutoksia ei havaittu maapohjaveden pinnan tasossa Kaitaantien ja Hannusjärven välisellä alueella eikä myöskään Hannusjärven vedenpinnan tasossa.

Maanpäällisten alueiden maisemointi alkoi

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin suurimmat suorat luontovaikutukset aiheutuvat metroasemien maanpäällisten osien rakentamisesta. Sammalvuoressa sijaitsevan metrovarikon maanpäällisten osien valmistumisen jälkeen aluetta maisemoitiin esimerkiksi puu- ja kunttaistutuksin, jotta Sammalvuoren alue voi toimia tulevaisuudessakin alueen asukkaiden virkistyspaikkana. Lue lisää Sammalvuoren maisemoinnista.

Kuvassa on maisema metrovarikon niittyalueesta.
Sammalvuoren metrovarikon alueelle istutettiin myös noin 400 neliön suuruinen ”pörriäisniitty” eli kukkaniitty pölyttäjiä varten. Kuva: Minna Alantie

Liito-oravien kulkureitit säilyvät

Ratalinjauksen läheisyydessä Finnoon alueelta, Kaitaan alueelta ja Espoonlahden – Soukan alueelta on tunnistettu liito-oravan elinympäristön ydinalueita. Vuonna 2020 jatkettiin liito-oravien elinympäristön kartoittamista ja Espoon ympäristökeskuksen kanssa pidettiin liito-oravakatselmuksia. Katselmuksissa ei huomattu Länsimetron toimintaan liittyviä vaikutuksia liito-oravien kannalta tärkeisiin puihin. Liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet on säilytetty.

Muilta osin liito-oravien, viitasammakoiden tai Finnoon metroaseman lähteisten lintualueisiin liittyen ei ympäristöselonteossa havaittu muutoksia aiempiin vuosiin nähden.

Kolme oranssitakkista työmiestä ja yksi keltaliivinen nainen ovat metsässä tarkastelemassa puita.
Riilahden alue on liito-oravien elinympäristöä. Liito-oravien kulkureittejä ja liikkumisen kannalta säilytettäviä puita käytiin läpi Espoon ympäristöasiantuntijan kanssa elokuun 2020 alussa.

Sidosryhmät keskeinen osa projektia

Sidosryhmätyöskentely on tärkeä osa Matinkylä-Kivenlahti -projektia. Tärkeimmät sidosryhmät ympäristövastuullisuuden näkökulmasta ovat rakentamisalueen ympäristön asukkaat, yritykset ja muut toimijat, rakentajat, päättäjät ja omistajataho, viranomaiset sekä projektin oma henkilöstö.

Vuonna 2020 projektin sidosryhmäviestintä painottui verkko- ja videoviestintään koronarajoitteiden vuoksi. Palautteiden antamisen kanavat laajenivat vuonna 2020, kun palautetta pystyi antamaan myös WhatsApp-viesteillä verkkolomakkeen ja puheluiden lisäksi. Kaikki palautteet käsiteltiin ja niihin vastattiin.

Tutustu ympäristöselontekoon 2020 (pdf).

Testaamisen ensimmäinen vaihe on pistetestaaminen – kulkeeko tieto eri toimintojen välillä ja valvomoon?

Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Järjestelmät ovat ikään kuin Länsimetron hermosto, jota pitkin viestit kulkevat eri toiminnoista metroliikenteen aivoihin eli HKL:n metrovalvomoon Herttoniemessä. Tiedon pitää kulkea myös valvomosta toimintoihin. Järjestelmien testaus alkaa yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta edeten yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen.

Kuvassa on työmiehiä työmaavaatteissa Keilaniemen metroasemalla.
Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Kuva on tulipalotilanteen testaamisesta Ruoholahti-Matinkylä-osuuden testaamisvaiheelta Keilaniemen metroasemalta vuodelta 2016.  Kuva: Satu Linkola.

Ensimmäisenä testaamisessa tehdään pistetestaukset (IO-testaukset). Näissä osaltaan varmistetaan, että jokainen asennetuista 52 eri järjestelmän yksittäisistä laitteista, mittareista ja komponenteista on asennettu oikein ja toimii suunnitellun mukaisesti. Testaus on laaduntarkastuksen tärkeä osa, jota ilman modernia joukkoliikennejärjestelmää ei voida avata liikenteelle.

Pistetestauksessa testataan, että jokainen laitteesta lähtevä (input) ja siihen saapuva (output) viesti toimivat. Signaalin tulee liikkua laitteelta järjestelmän keskukselle ja keskukselta laitteelle. Signaalin kulku pitää jäljittää laitteelta aseman sisällä sijaitsevalla laitteen keskukselle, sieltä paikalliseen valvomoon ja lopulta HKL:n Herttoniemen valvomoon. Pisteitä on Matinkylä–Kivenlahti-osuudella kymmeniätuhansia. Ensimmäiset pistetestaukset asemalla tehtiin toukokuussa 2020 Kaitaalla. Ensimmäisissä pistetestauksissa testattiin LVI-säätölaitteitta. Sammalvuoren varikolla testausvaihe on jo ohi ja rakentaminen saatu päätökseen.

Testaamistakin seurataan verkossa

Rakentamisen sivulla on voinut seurata keväästä 2020 alkaen muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä asemilla ja ratalinjalla sekä kerrotaan esimerkein valmistuneista asennuksista. Uutena kokonaisuutena sivulla voi seurata testaamisen etenemistä. Ensimmäisenä tilannehuoneessa testauksen osalta seurataan LVI-automaatiojärjestelmän ja kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestausta. Testaamisen edetessä mukaan otetaan uusia seurattavia kokonaisuuksia.

Esimerkkinä LVI-automaatiojärjestelmän pistetestaus

Caverion Suomi Oy vastaa LVI-automaatiojärjestelmän asennuksista, testauksista ja käyttöönotosta Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudelle.

– Kun esimerkiksi metrolaiturilla olosuhteet muuttuvat kosteuden tai lämpötilan osalta, niin LVI-automaation avulla ilmanvaihtoa säädetään olosuhteiden palauttamiseksi ennalleen. Sama olosuhteiden valvonta koskee lähes kaikkia metroaseman tiloja. Maanalaisissa teknisissä tiloissa olosuhteiden valvonta on kriittistä. Liian korkeassa lämpötilassa teknisten tilojen laitteet ylikuumenevat, ja tämä johtaa toimintahäiriöihin. LVI-automaatiojärjestelmän avulla valvotaan jatkuvasti metroaseman tilojen lämpötilaa ja jäähdytetään ne pysymään sallituissa rajoissa. Automaatiojärjestelmä valvoo jäähdytyskoneiden toimintaa ja lämpötiloja, jotta tarvittavaa jäähdytysenergiaa on jatkuvasti tarjolla ja tilojen jäähdytys onnistuu, kuvaa automaatioasiantuntija Juha-Matti Välimaa Caverion Suomi Oy:stä LVI-automaatiojärjestelmän merkitystä metron turvallisuudessa.

LVI-automaatiojärjestelmän pistetestauksia tehdään yhteensä 9 900 kappaletta. Helmikuun 2021 lopussa testauksia oli tehty 5 150 kappaletta. LVI-automaatiojärjestelmän pistetestauksissa testataan Matinkylä-Kivenlahti osuudelle asennettujen laitteiden yhteys valvomoon. Esimerkiksi testataan ilmanvaihdon palopeltien toimivuutta ja tarkistetaan, että palopellin ollessa auki/kiinni, signaali kulkee ja tieto näkyy oikein valvomossa. Kiinni ollessaan palopellit estävät savun leviämisen ilmanvaihdon kautta esimerkiksi tulipalon sattuessa. Palopeltejä on Matinkylä-Kivenlahti-osuudelle useita satoja.

Esimerkkinä kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestaus

Hitachi ABB Power Grids vastaa kiinteistövalvontajärjestelmän asennuksista, testauksista ja käyttöönotosta Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle. Kiinteistövalvontajärjestelmän avulla valvomosta valvotaan reaaliajassa ja etänä niin metroasemia kuin metro- ja huoltotunneleita, poistumiskuiluja, asemien ovia, hissejä, liukuportaita, valaistusta, savunpoistoa ja hälytystoimintoja. Poikkeustilanteissa kiinteistövalvontajärjestelmä käynnistää automaattihälytykset ja automaattiset toimenpiteet.

Kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestauksia tehdään yhteensä 23 000 kappaletta, joista helmikuun 2021 lopussa oli tehty 14 140 testausta. Kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestauksessa testataan, että asennetun kiinteistövalvontalaitteen signaalit päätyvät oikeaan paikkaan valvomon tietokannassa ja näytöllä. Samalla testataan, että viesti kulkee myös valvomosta laitteelle. Käytännössä pistetestauksissa esimerkiksi tarkistetaan, että lämpötila-, virtaus- ja savusensorien tiedot näkyvät oikein valvomossa.

Yksittäisistä pisteistä koko metroinfran testaamiseen

Pistetestauksessa testataan, että laite on asennettu oikein. Toimintakokoneissa ja järjestelmien testauksessa testataan esimerkiksi ilmanvaihdon toimivuus kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Järjestelmiä on yhteensä 52. Asemakohtaisessa testauksessa testataan esimerkiksi kiinteistövalvontajärjestelmän toiminta yhdessä muiden aseman järjestelmien kanssa. Asemien välisessä testaamisessa testataan esimerkiksi palovesilinjan toiminta asemilla ja ratalinjalla. Lopuksi on koko metroinfran testaaminen erilaisissa poikkeustilanteissa.
Järjestelmien testaaminen etenee yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemakohtaisiin, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen.

Pistetestauksen jälkeen toimintakokeissa testataan yksittäiset toiminnot esimerkiksi ilmanvaihdon toimivuus ja järjestelmien testaamisessa varmistetaan, että järjestelmät toimivat suunnitellusti eli esimerkiksi pystyykö ilmanvaihtoa säätämään suunnitelmissa esitetyn mukaisesti. Näitä testauksia seuraa säädöt ja mittaukset, joissa esimerkiksi säädetään ilmamäärä ja mitataan, tuleeko oikea määrä ilmaa putkista. Tätä vaihetta seuraa asemakohtaiset koekäytöt, joissa esimerkiksi testataan, toimiiko kiinteistövalvontajärjestelmä yhdessä muiden aseman järjestelmien kanssa.  Asemakohtaisten testausten jälkeen vuorossa on asemien välisten toimintojen varmistaminen, kuten palovesilinjan toiminta asemilla ja ratalinjalla. Viimeisenä testataan järjestelmien toimivuus erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten tulipalotilanteissa, erimittaisten sähkökatkojen aikana ja tulvatilanteissa. Osaan testejä liittyy metrojunan ohjausjärjestelmä, ja nämä testaukset suoritetaan vielä yhdessä muun muiden metron järjestelmien kanssa.  Avaamme testaamisen eri vaiheita testaamisen edetessä.

Matinkylä-Kivenlahti -rakentamisprojekti päättyy, kun testausten ja viranomaistarkastusten jälkeen Länsimetro luovuttaa samanaikaisesti kaikki viisi asemaa ja raideinfran järjestelmineen liikennettä operoivan HKL:n käyttöön vuonna 2023. HSL eli Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä päättää, milloin liikenne voi alkaa.

Kurkkaa metrotyömaalle: Kulkijat-teos saapui Kivenlahteen

Jokaiselle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalle tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Asemille tulee taidetta eri muodoissa: valoa, ääntä, maalauksia ja kuvanveistoa. Pääteasemalle Kivenlahteen tulee Kalle Mustosen Kulkijat-veistos. Kulkijoiden asennus asemalaiturille on ollut tällä viikolla käynnissä. Asennuksen jälkeen teos suojataan rakennustöiden loppuunsaattamisen ajaksi.

Kuvassa näkyy kaksi oranssia hahmoa metrolaiturilla, joka on vielä työmaa.
Kulkijat-veistos saapui kotiinsa Kivenlahden metroasemalle. Veistos asennettiin asemalaiturille maaliskuun 2021 alussa. Kuva: Kalle Mustonen

Pääteaseman maamerkin muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa puista hahmoja. Humoristiset hahmot juoksevat metrolaiturin keskiosassa. Hahmot ovat sympaattisia ja kestävät aikaa. Puinen ja lämmin teos on vastakohta Kivenlahden metroaseman vaaleudelle. ”Kulkijoiden pintakäsittelyn työmäärä oli ennakoimaani suurempi. En kuitenkaan halunnut tehdä kompromisseja, mikä näkyy Kulkijoiden pinnan elävässä rakenteessa”, taiteilija Kalle Mustonen kuvaa Kulkijoiden tekemistä.

”On todella palkitsevaa saada pitkä projekti valmiiksi ja nähdä Kulkijat oikeassa ympäristössään Kivenlahden metroasemalla. Taiteen tekeminen metroasemalle on poikkeava kokemus, sillä teos jää paikoilleen odottamaan julkistustaan. Veistoksen on nähnyt livenä vain muutama työmies. Teoksen tekeminen metroasemalle erosi muiden töiden tekemisestä myös siinä, että metroaseman mittakaavaa on vaikea hahmottaa. Vaikka metrolaiturilla on fyysisesti mittaa, muuttaa esimerkiksi asemalaiturilla olevat valaisimet mielikuvaa tilasta. Olen iloisesti yllättynyt, kuinka käsityöläisteokseni ja lähes futuristiset valaisimet toimivat yhteen. Lopputuloksena yhdistelmästä syntyy retrofuturistinen näkymä”, kuvaa taitelija Kalle Mustonen tunnelmiaan Kulkijoiden asentamisen yhteydessä.

Teokselle tullaan järjestämään myöhemmin nimikilpailu.

Lue lisää asemataiteesta ja tutustu myös muiden metroasemien teoksiin.

Katso myös video taideteoksista.

Kurkkaa metrotyömaalle: Ratatunnelin peseminen on käynnissä

Yksi päällysrakenneurakan työvaiheista on ratatunnelin peseminen. Rakentamisessa aiheutuu aina pölyä, joka lopuksi siivotaan pois. Erityisesti pöly korostuu maanalaisessa rakentamisessa, jossa toimitaan kallioon louhituissa tiloissa. Tunneliin kertyy pölyä rakentamisen eri vaiheissa. Louhinnan aikana, tunnelin rakennekerrosten rakentamisen aikana (salaojakerros, kiilaus) betonitöiden aikana sekä lopulta ratatöiden aikana. Merkittävä osa pölystä tulee raidesepelistä, joka on karkeaa kalliomursketta. Sepeli on A-luokan vesiseulottua sepeliä, eli käytännössä se on jo kertaalleen pesty ennen kuin se tuodaan ratalinjalle, mutta sepelin käsittelyssä syntyy pölyä, koska sepelirakeet hioutuvat toisiansa vasten. Pölyä aiheutuu silloin kun sepeli levitetään tunneliin. Lisäksi pölyä aiheutuu silloin kun pölkkyjen ja kiskojen asentamisen jälkeen rata tuetaan eli säädetään oikeaan asemaan tukemiskoneella. Tukemiskoneessa olevat tarttujat nostavat rataa tarttumalla kiskoon ja koneen hakut asettavat sepeliä nousevien pölkkyjen alle. Päällysrakenneurakan loppuvaiheisiin kuuluu ratatunnelin peseminen pölystä, sillä metroliikenteen myötä pöly leviäisi tunnelissa ja aiheuttaisi haittaa niin teknisille järjestelmille kuin ihmisille.

Päällysrakenneurakan loppuvaiheisiin kuuluu ratatunnelin peseminen pölystä, jota on kertynyt rakentamisen aikana. Tunnelin pesu tehdään kiskopyörillä liikkuvalla kaivinkoneella, jossa on kauhan tilalla letku suuttimineen. Kaikki radan osat pestään huolellisesti. Varsinkin radan päällysrakennesepelin peseminen on tarkkuutta vaativaa työtä. Tunnelin pesu on käynnissä tällä hetkellä Matinkylän ja Finnoon välisellä osuudella.

Myös käytössä olevalla metro-osuudella tunnelia pestään säännöllisesti pölyn poistamiseksi. Pölyä syntyy metroliikenteen hioessa raidesepeliä. Lisäksi raidesepeliä lisätään ja rataa tuetaan aina tarpeen vaatiessa, mikä aiheuttaa myös pölyä.

Päällysrakenneurakka alkoi kesällä 2020. Urakka sisältää sepelin, kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen. Tammikuun 2021 lopussa pölkkyjen asennus on käynnissä Espoonlahden ja Kivenlahden välillä ja niitä on asennettu yhteensä 15 060 raidemetriä. Kiskojen asennus etenee Sammalvuoren varikon kohdalla ja niitä on asennettu 11 580 raidemetriä. Lisäksi on asennettu 34 vaihdetta. Muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä asemilla ja ratalinjalla pääset seuraamaan verkossa.

Länsimetro suosittelee kasvomaskien käyttöä myös tauoilla

Tilaajana Länsimetro Oy on pyytänyt Länsimetron rakennusurakoitsijoita kiinnittämään huomiota maskien käyttöön vallitsevan koronatilanteen takia. Kaikki Länsimetron pääurakoitsijat ovat ottaneet käyttöön maskipakon työmailla. Työmailla on myös viestitty maskinkäytöstä usealla eri kielellä.

Tilaajana Länsimetro Oy suosittelee vahvasti kasvomaskin käyttöä kaikille työntekijöille myös lounastauoilla, kaupoissa asioidessa ja muissa vapaa-ajan toimissa. Haastavana korona-aikana on yhteinen asiamme toimia vastuullisesti. Olemme pyytäneet urakoitsijoitamme käyttämään kaikki mahdolliset keinot, jotta saamme viestin jalkautettua ja kaikki rakennustyömailla työskentelevät kantamaan henkilökohtaisen vastuunsa. Yksittäisen henkilön maskin käytön pakottamiseen työmaan ulkopuolella ei Länsimetrolla eikä urakoitsijalle ole keinoja, mutta voimme lisätä viestintää aiheesta ja korostaa jokaisen henkilökohtaista vastuuta tänä vaikeana aikana. Länsimetro on myös varmistanut, että kaikilla työmaillamme on maskeja saatavilla riittävästi.

Länsimetro Oy:n väki jakoi kasvomaskeja urakoitsijoiden työntekijöille Espoonlahden metrotyömaan läheisyydessä perjantaina 29.1.2021. Samalla muistutettiin turvaväleistä ja maskien käytöstä myös työmaan ulkopuolella. 

Helmikuussa muistutimme maskien käytöstä ja turvaväleistä myös Soukan (vasen kuva) ja Kivenlahden metroasemien läheisyydessä 3.2.2021 sekä Kaitaalla (oikea kuva) 17.2.2021. 

Koronan leviämisen estämiseksi metrotyömailla rakennusurakoitsijat ovat ottaneet käyttöön myös muita keinoja kuin maskin käytön. Urakoitsijat suosittelevat kiinnittämään huomiota hygieniaan, menemään matalalla kynnyksellä koronatestiin ja välttämään töihin tuloa sairaana. Lisäksi töihin saapumisia ja ruokailuja on porrastettu sekä pakollisissa tapaamisissa työskennellään pienissä työryhmissä käyttäen maskeja ja noudattaen turvavälejä.  Koronatilanteen johdosta monilla työmailla on tiukennettu entisestään ohjeistuksia ja lisätty valvontaa.

Lisätietoja:

Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13): 050 377 3700

Uutista päivitetty 17.2.2021

Kurkkaa metrotyömaalle: Taide näkyy jo metroasemilla

Jokaiselle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalle tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Asemille tulee taidetta eri muodoissa: valoa, ääntä, maalauksia ja kuvanveistoa. Lue lisää asemataiteesta ja tutustu teoksiin. Katso myös video taideteoksista.

Taideteokset alkavat jo näkyä tulevilla metroasemilla. Alta pääset kurkistamaan, mille metroasemilla näyttää taiteen osalta.

Kuvassa näkyy Leena Nion Haavekuvia-teos, jonka paneeleissa on mm. joutsen, kukka ja simpukka.

Finnoon metroasemalle tulee Leena Nion figuratiivinen ”Haavekuvia”-teos, jonka paneelit on asennettu asemalaiturille. Teoksen kuvia yhdistää meriaihe ja sen yksityiskohdat ovat merenrannan luonnosta. Nion teoksen etenemistä voi seurata Instagramissa: https://www.instagram.com/leena.nio/ Kuva: Leena Nio.

Kuvassa näkyy Antti Tantun Juurtuminen-teoksen juuria metrolaiturin seinässä.

Kaitaan metroasemalle tuleva Antti Tantun ”Juurtuminen”-teos on jo asennettu. Teos on graafisesti tyylitelty juurien verkosto, joka kulkee lähes koko laiturialueen mitalla. Tanttua voi seurata Instagramissa  https://www.instagram.com/anttitanttu/ Kuva: Länsimetro

Kuvassa näkyy Taneli Rautiaisen Sfäärit-teoksen valaistusta.

Taneli Rautiaisen ”Sfäärit”-tilataideteoksen valot näkyvät Soukan metroasemalla. Teos koostuu neljästä eri elementistä (sfääristä), jotka sijoittuvat vertikaalisesti metroaseman eri osiin laituritasolta lippuhalliin. Teos toteutetaan valoilla ja kallioleikkausta muistuttavilla metallilevyrakenteilla. Rautiaista voit seurata Instagramissa https://www.instagram.com/taneli_rautiainen/ Kuva: Länsimetro

Kuva on havainnekuva Espoonlahden metrolaiturilta, jossa näkyy Hans Rosenströmin Varjot veden pinnalla-teosta.

Havainnekuva Espoonlahden metroasemasta ja sinne tulevasta Hans Rosenströmin valo- ja ääniteoksesta ”Varjot veden pinnalla”. Teoksessa metrolaiturin keskiosan kattoon projisoidaan hitaasti liikkuva valokuvio, joka muistuttaa vedenpinnan kautta heijastuvaa valoa. Teokseen liittyy hyräilevä, hiljainen ihmisääni. Muun muassa teoksen ääniä on nauhoitettu vuodenvaihteessa. Rosenströmiä voi seurata Instagramissa https://www.instagram.com/hans.rosenstrom/

Kalle Mustosen Kulkijat-veistos on aloittanut matkansa kohti Kivenlahden metroasemaa. Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, metrolaiturin keskiosassa olevaa puista humoristista hahmoa. Mustosta voi seurata Instagramissa: https://www.instagram.com/kmustonen/ Kuva: Kalle Mustonen

Kuvassa näkyy kaksi oranssia osaa Kalle Mustosen Kulkijat-veistoksesta.

Lisäkuvia metrotyömailta löytyy kuvapankista, Flickristä.

Rakentamisen sivulla voit seurata muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä asemilla ja ratalinjalla. Lisäksi näet esimerkkejä valmistuneista asennuksista ja testaamisen etenemisestä.

Video vie sinut matkalle Länsimetron salaisiin tiloihin

Eteläisessä Espoossa, syvällä kallion sisällä rakennetaan yhtä maailman moderneimmista ja turvallisimmista metroista. Matka Länsimetron salaisiin tiloihin -video vie sinut matkalle maan alle, Finnoon metroaseman rakennustyömaalle. Metroasemasta matkustajalle näkyy vain noin kolmasosa aseman tiloista: laiturialue, hissit, liukuportaat ja sisäänkäynnit. 2/3 metroaseman tiloista on matkustajien katseilta piiloissa. Näissä tiloissa on modernin metron vaatimaa talotekniikkaa ja järjestelmiä, jotka tekevät länsimetrosta yhden maailman nykyaikaisimmista ja turvallisimmista metroista. Lue lisää, millaista metroa rakennamme.

Alla olevan videon myötä pääset tutustumaan Länsimetron salaisiin tiloihin, jotka tulevat aina olemaan matkustajien katseilta piilossa.

Matka Länsimetron salaisiin tiloihin -video tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkista maanalaiselle metrotyömaalle. Video löytyy myös ilman tekstejä Youtubesta.

 

Länsimetro-projektissa rakennetaan seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. Metro kulkee myös kakkosvaiheella koko matkan maan alla kahdessa rinnakkaisessa tunnelissa. Lisätietoja rakentamisesta ja sen etenemisestä löydät Länsimetron verkkosivuilta.

Tee taidekierros metrotyömaiden ympärillä Espoo-päivästä alkaen

Metrotyömaa-aitoja Finnoosta Kivenlahteen elävöittävät 12 henkilön tai yhteisön teokset.

Katutaideteokset elävöittävät tulevien metroasemien ympäristöjä Espoo-päivästä 28.8.–29.8.2020 alkaen. Länsimetron matalan kynnyksen katutaideprojektissa 12 taiteilijaa tai yhteisöä pääsi toteuttamaan teoksensa metrotyömaa-aitoihin. Mukana on yksityisiä henkilöitä lapsista aikuisiin sekä erilaisia toimijoita kuten Espoon kirjailijat ry, partion lippukunta, espoolaisia päiväkoteja ja Diakonissalaitos.

Teoksia on yhteensä 14 kappaletta ja ne sijoittuvat metrotyömaiden aitoihin Finnoosta Kivenlahteen. Teokset on toteutettu erilaisilla tekniikoilla: aidoista löytyy muun muassa sprayauksia, akryylimaalauksia, tulostustyö ja tekstejä. Teokset piristävät asuinympäristöjä kesään 2021 saakka.

Esimerkiksi Mila Uleniuksen ja Katri Väätäsen teos löytyy Kivenlahden metroaseman Kivenlahdentien sisäänkäynnin työmaa-aidasta. Teoksen tekeminen työmaa-aitaan suurelle alustalle oli uusi kokemus taiteesta kiinnostuneille Uleniukselle ja Väätäselle, joten he lähtivät heittämällä katutaideprojektiin mukaan.

Mila Ulenius ja Katri Väätänen omistavat katutaideteoksensa Kivenlahdelle, asuinalueelle, jossa he molemmat ovat asuneet vuodesta 2001 alkaen.

– Olemme kuvanneet teoksessamme omia ajatuksiamme ja muistojamme Kivenlahdesta 19 vuoden ajalta. Kivenlahti tulee olemaan meille aina tärkeä osa elämäämme, eikä lapsuus täällä ikinä unohdu. Haluamme välittää sen teoksestamme. Jo teosta tehdessämme olemme saaneet keskustella teoksen teemasta ohikulkijoiden kanssa ja saaneet myönteistä palautetta teoksestamme, Ulenius ja Väätänen kertovat kokemuksestansa.

Katutaideteosten teemoina nousee vahvasti esille asuinympäristöille tunnusomaiset piirteet ja espoolaisille tärkeät asiat.  Espoon upea luonto metsineen ja eläimineen sekä merenläheisyys nousevat esille useammassakin teoksessa.

– Iivisniemen päiväkodissa innostuimme lasten kanssa kuvaamaan lapsille tärkeitä asioita lasten asuinympäristössä. Kivoina asioina lapset nostivat esiin niin Iivisniemen ihmiset kuin ihanan luonnon. Lasten teoksista löytyy ystäviä ja perheitä. Esiin pääsevät myös esimerkiksi kotimatkan varrelta löytyvät leikkipaikat, puistot, kiipeilypuut, kukat ja ötökät, varhaiskasvatuksen opettajat Elina Ekblad ja Liisa Kylänpää kertovat lasten taideprojektista. Päiväkotiryhmien työt ovat nähtävissä Kaitaan metrotyömaan Kaitaantien sisäänkäynnin työmaa-aidassa.

Työt etenevät aikataulussa – rakentaminen päättyy vuonna 2023

Länsimetro-projekti rakentaa viisi uutta asemaa (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti), seitsemän kilometriä pitkän ratalinjan ja maanlaisen metrovarikon. Rakentaminen on käynnissä kaikilla asemilla ja ratalinjalla. Varikolla ollaan jo testausvaiheessa. Työt etenevät aikataulussa. Rakentaminen päättyy, kun Matinkylä-Kivenlahti-osuus luovutetaan liikennettä operoivalle HKL:lle vuonna 2023. HSL päättää liikenteen aloittamisesta. Rakentamisen etenemistä voi seurata verkkosivuilla.

Taide on myös keskeinen osa jokaisen uuden Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroaseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Taideteokset edustavat taiteen eri muotoja – valoa, ääntä, maalauksia ja kuvanveistoa.  Lue lisää asemien taiteesta.

Kivenlahdessa porapaalu- ja lujitustöitä viikoilla 32–36

Kivenlahden metroaseman huoltotunnelilla alkaa porapaalu- ja lujitustyöt viikolla 32. Työt kestävät elokuun loppuun saakka. Huoltotunnelilla tehtävät rakennustyöt liittyvät Espoon kaupungin Kivenlahden metrokeskuksen lähiympäristön rakentamiseen, jossa tulevalta Höyrylaivantieltä tulee yhteys metron huoltotunneliin. Huoltotunneli jää metron valmistuttua satunnaiseen huoltokäyttöön Kivenlahden metroasemalle.

Töistä voi aiheutua melua lähiympäristöön. Porapaalutusta ja injektiotöitä tehdään Espoon kaupungin ympäristökeskuksen määritteleminä työaikoina arkisin klo 7–18 ja lauantaisin klo 9–18.

Pahoittelemme töistä syntyvää häiriötä.

Lisätietoja:

Työmaan päivystävä puhelin (24/7): 050 402 3044

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Kivenlahdessa maanrakennustöitä viikoilla 27–36

Kivenlahden metroaseman huoltotunnelilla tehdään maanrakennustöitä maanantaista 29.6.2020 alkaen. Työt jatkuvat viikon 36 loppuun. Töistä voi aiheutua melua lähiympäristöön. Töitä tehdään ympäristökeskuksen määritteleminä työaikoina.

Huoltotunnelilla tehtävät rakennustyöt liittyvät Espoon kaupungin Kivenlahden metrokeskuksen lähiympäristön rakentamiseen, jossa Höyrylaivantieltä tulee yhteys metron huoltotunneliin.

Pahoittelemme töistä syntyvää häiriötä.

Kartta Kivenlahden metroasemasta ja työmaa-alueista
Maanrakennustöitä tehdään Kivenlahdentien sisäänkäynnin työmaa-alueella, jossa huoltotunneli sijaitsee.

 

Lisätietoja:

Työmaan päivystävä puhelin (24/7): 050 402 3044

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700