Metrotyömailla rakennustöitä pääsiäisenä

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -osuuden kaikilla työmailla tehdään rakentamiseen kuuluvia hiljaisia työvaiheita pääsiäisen aikaan. Rakennustöitä metrotyömailla tehdään pääsiäisenä (10.4.–13.4.2020) ympäristökeskuksen määritteleminä työaikoina:

  • klo 7–22 hiljaisia rakennustöitä
  • klo 9–18 töitä, joista saattaa kuulua hetkittäistä melua

”Rakennusurakoissamme on työntekijöitä myös Suomen ulkopuolelta, erityisesti Virosta. Matkustusrajoitteiden takia nämä työntekijät eivät voi matkustaa kotimaahansa pyhien ajaksi ja palata pääsiäisen jälkeen takaisin, jolloin mielekkäämpää on tehdä töitä työmaalla ja edistää siten hankkeen etenemistä”, kertoo Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi poikkeusajan vaikutuksista Matinkylä-Kivenlahti -osuuden rakentamiseen.

Länsimetron kakkosvaiheen Matinkylä-Kivenlahti työmailla työt etenevät tällä hetkellä aikataulussa. Sammalvuoren varikolla on siirrytty testausvaiheeseen. Viidellä asematyömaalla ja 7,5 km ratalinjalla on käynnissä talotekniset työt eli sähkö- ja LVI-asennukset sekä länsimetron yli 50 eri järjestelmän asennukset. Töiden etenemistä muutamien keskeisten järjestelmien osalta voi seurata Länsimetron rakentamisen sivulta.

Työmaiden urakoitsijat ja 24/7-puhelinnumerot:

  • Finnoo: GRK Infra Oy:nja Aki Hyrkkönen Oy:n työyhteenliittymä, puh. 050 516 7606
  • Kaitaa: YIT Rakennus Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä, puh. 050 539 3208
  • Soukka: YIT Rakennus Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä, puh. 040 628 8161
  • Espoonlahti: SRV Rakennus Oy, puh. 040 637 5377
  • Kivenlahti: Skanska Infra Oy, puh. 050 402 3044
  • Ratalinja: GRK Infra Oy: puh. 050 516 7606

Voit jättää palautetta Länsimetrolle myös verkkolomakkeella.

 

Länsimetro toivottaa rauhallista pääsiäisen aikaa.

Länsimetron kakkosvaihe on puolivälissä ja aikataulussa – tilannejohtaminen pitää megaprojektin hallinnassa

Alkanut vuosi on Länsimetron kakkosvaiheen kiivastahtisin rakennusvuosi. Projektin ykkösvaiheen ongelmat opettivat kokonaisuuden hallinnan ja reaaliaikaisen tiedonkulun merkityksen. Kärsivällisyys testausvaiheessa takaa järjestelmän turvallisen ja häiriöttömän toiminnan.

Toimistotalossa pienen matkan päässä Matinkylän metroasemalta on huone, jonka seiniä peittää kymmenen isoa diginäyttöä täynnä informaatiota. Näytöt kertovat parilla vilkaisulla, miten etenee Länsimetron kakkosvaiheen rakennusprojekti.

”Visualisoimme ilmiöitä, jotta todelliset ongelmat nousevat datamäärästä esille”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi tilannehuoneen tarkoituksesta.

Länsimetron tilannejohtamisen keskus on tilannehuone, jossa liikennevaloin seurataan kunkin rakentamisen osa-alueen etenemistä. Kuva: Indav Oy

Missä kohtaa projektissa sitten mennään? Tilannehuoneen mukaan täsmälleen puolivälissä, eli 50 prosentin valmiusaste ylittyi tammikuussa. Saksi vahvistaa, että kokonaisuuden kannalta ollaan aikataulussa ja myös kustannukset ja laatu vastaavat tavoitteita.

Ykkösvaiheessa metron valmistumiselle annettiin lukuisia päivämääriä, joita jouduttiin kerta toisensa jälkeen siirtämään. Nyt tarjolla on toistaiseksi vain tieto, että liikenne käynnistyy vuonna 2023.

”Tällä hetkellä ei ole mahdollista eikä mielekästä ennustaa päivän tarkkuudella liikenteen aloittamista. Tarkennamme sitä, kun pääsemme pitemmälle. Riskiarvio on kuitenkin vahvistanut, että aikataulu on realistinen”, Saksi sanoo.

Länsimetron ykkösvaiheen rakentaminen ei siis mennyt aivan putkeen. Siinä venyivät niin kustannusarvio kuin aikataulukin, ja pahinta oli, että aikataulun pettäminen tuli yllätyksenä projektin johdolle vasta aivan hankkeen loppuvaiheessa.

Ongelmista on nyt otettu opiksi monella tavoin.

”Kokonaisuuden laajuudesta ja haasteista ei ollut yhtenäistä kuvaa, projektinjohtoresursseja oli hankkeen kokoon nähden niukasti eikä käyttöönoton vaativuutta osattu hahmottaa”, tiivistää Saksi, joka tuli tehtäväänsä ratkomaan ykkösvaiheen lopulla paljastunutta tilannetta.

Ei vain reagoida vaan ennakoidaan

Länsimetron väki kehitti ratkaisuksi tilannejohtamisen mallin, jota tilannehuoneen näytöt liikennevaloineen konkreettisesti ilmentävät.

Havainnekuva Finnoon asemalta, jonne laituriseinän yläosaan tulee taiteilija Leena Nion teos Haavekuvia. Teos saa inspiraationsa aseman seudun luonnosta. Kuva: PES-Architects ja Leena Nio

”Jotta voi tehdä päätöksiä ja johtaa, pitää olla näkymä kokonaisuuteen. Tilannehuoneeseen kerätään dataa eri suunnista, vertaillaan ja analysoidaan. Keräämme hyvin reaaliaikaista dataa eri rakennuskohteista ja muodostamme niistä kokonaisnäkymän. Yritämme ennakoida asioita emmekä vain reagoida, kun ongelma on jo olemassa”, Saksi kuvaa.

Jos esimerkiksi alkaa näyttää siltä, että edistyminen jossakin kohteessa jää jälkeen tavoitteesta, tilannehuoneen näyttö kertoo, montako viikkoa koko projekti viivästyy, mikäli mitään korjaustoimia ei tehdä. Sen perusteella päätetään mahdollisista toimista.

Kiinnostuksen kohteena ovat projektin ydinasiat: aikataulu, kustannukset, dokumentaatio ja riskienhallinta. Yhtä lailla seurataan myös työturvallisuutta ja yhteistyön sujumista – yhteishenki on hyvinkin oleellinen asia, kun mukana projektissa on kymmeniä tahoja.

Syvemmältä näistä projektin osa-alueista löytyykin Saksin mukaan haasteita, joihin on pitänyt tarttua matkan varrella.

”Tällaisia haasteita on ollut esimerkiksi suunnittelun laadussa ja suunnitelmien toteutettavuudessa. Kun rakennusala on elänyt korkeasuhdannetta, meille on ollut haaste saada hankittua urakoitsijat ja urakoitsijoilla puolestaan resurssit. Työturvallisuudessa on parannettavaa: tapaturmia sattuu, vaikka ei onneksi vakavia. Lisäksi on työkohteita, joissa on taloudellisia paineita”, hän listaa.

Tilannejohtamisen perusideat eivät ole mitenkään ainutlaatuisia, mutta Länsimetron itse kehittämä versio siitä on. Vaikka digitaalisuus mahdollistaa tilannehuoneen toteuttamisen, sovellus ei perustu mihinkään valmiiseen ohjelmistoon. Kyseessä ei ylipäänsä ole it-hanke, Saksi korostaa.

”Meidän näkemyksemme mukaan Suomessa ja ehkä maailmallakin on ainutlaatuista, että projektista syntyy näin kokonaisvaltainen kuva. Tämä on herättänyt paljon mielenkiintoa: meillä vierailee väkeä suurista yrityksistä ja monet näkevät ensimmäistä kertaa, että tämä ajatus on mahdollista toteuttaa käytännössä.”

Järjestelmien yhteensovittaminen on haaste

Länsimetro on massiivinen rakennusurakka, suurin joka Suomessa tällä hetkellä on meneillään.

Tekeillä on viisi asemaa, Sammalvuoren varikko ja itse metrorata erillisinä urakoina. Kullakin näistä on omat vastuulliset pääurakoitsijat. Työmailla ahertaa toista tuhatta ihmistä joka päivä, ja kaikkiaan mukana on ollut jo yli 10 000 työntekijää.

Projektin haasteellisuuteen on kuitenkin muitakin syitä kuin hankkeen iso koko. Kyse ei ole pelkästään maanalaisesta rakennustyöstä, vaan metroon liittyy paljon automaatiota ja erilaisia järjestelmiä.

”Tänä vuonna vauhti on kova, valmiusasteen pitää kasvaa 4–5 prosenttia kuukausittain. Viime vuonna valmistuivat näkyvät betonirakenteet, maastossa näkyvät jo maanpäälliset rakenteet ja asemien sisäänkäynnit. Nyt olemme siirtymässä enemmän talotekniikkaan ja automaatioon. Tämä tuo meille yhteensovittamishaasteen, kun jokaisessa kohteessa on entistä enemmän toimijoita”, Saksi kertoo.

Ykkösvaiheen opetuksiin kuuluu Saksin mukaan, että käyttöönottovaiheen testauksille on varattava riittävästi aikaa. Niistä ei voi tinkiä, koska niissä varmistuu järjestelmän turvallisuus ja kokonaisuuden pelaaminen yhteen.

Valtava määrä valvontatietoa

Länsimetron keskeisimpiä alihankkijoita on ABB, joka toimittaa valvonta- ja ohjausjärjestelmän. Sen kiinteistövalvontapuoleen kuuluvat esimerkiksi liukuportaat, hissit, valaistus, kulkuovet, liiketunnistimet ja savunilmaisimet. Turva-automaatio sisältää muun muassa savunpoistojärjestelmän, palo-ovien ohjaukset, hälytykset ja sprinklerien ohjauksen.

”Tästä projektista tekee kriittisen se, että meidän osuutemme luovutus on vasta aivan loppuvaiheessa, kun kaikki rakennus- ja sähkötyöt ja muut on tehty. Silloin meidän järjestelmämme pitää saada kaikki tiedot muista järjestelmistä ja saada testausvaiheen kuviot vietyä läpi”, sanoo liiketoimintalinjan vetäjä Petri Kärki ABB Power Grids Finlandista.

Näitä Suomessa kehitettyjä MicroSCADA-järjestelmiä on Kärjen mukaan toimitettu yli 30 vuoden ajan ympäri maailmaa sekä muihin metroihin että esimerkiksi sairaaloihin, satamiin ja lentokentille. Silti Länsimetro on vaativa ja uniikki projekti.

”Meidän MicroSCADA-järjestelmämme huolehtii urakan valmistumisen jälkeen kaikkien 13 aseman käytettävyydestä, luotettavuudesta ja turvallisuudesta. Länsimetron järjestelmään tulee valtava määrä informaatiota: Kun puhutaan kiinteistönvalvonnasta, tilatietoja tulee yli 20 000 pisteestä. Samoin turva-automaatiossa on yli 20 000 pistettä, joista tulee tietoja”, Kärki kertoo.

Hän antaa kiitosta yhteistyön kehittymiselle: ykkösvaiheen ongelmista on otettu iso harppaus parempaan suuntaan.

”Olen ollut tosi tyytyväinen, kun Länsimetron puolella on panostettu resursointiin. Kommunikointi, seuranta ja läpinäkyvyys – on hienoa että näitä on tuotu kentälle, ja myös urakoitsijat ovat nähneet parannuksen. Länsimetrossa on tsempattu tosi hyvin ja pantu panoksia siihen, että rakennetaan yhteishenkeä sekä yhdessä tekemisen ja tiedon jakamisen fiilistä”, sanoo Kärki.

Turvallisuus alkaa työmaalta

Metron turvallisuus koostuu Saksin mukaan useista palasista, joista ensimmäinen on rakennusvaiheen työmaan turvallisuus. Rakennusvaiheessa varmistetaan osin myös matkustajien tuleva turvallisuus sekä liikenteestä vastaavien HSL:n ja HKL:n toiminnan turvallisuus.

Espoon turvallisuuspäällikkö Petri Häkkinen on seurannut länsimetroa sekä rakennusprojektina että osana joukkoliikennettä. Kaupungin edustajat ovat olleet mukana esimerkiksi paloryhmässä, joka on kokoontunut alkuvaiheen suunnittelusta asti. Hän tietää, että kyseessä on paljon haasteellisempi projekti kuin tavallinen talonrakennus.

Länsimetron uusille asemille tulee yhteensä 15 jättimäistä savunpoistopuhallinta, joiden asennus on parhaillaan käynnissä.

”Mitä olen itse päässyt seuraamaan hanketta ja osallistumaan työskentelyyn turvallisuuden osalta, toki se on mutkikasta. Uusissa rakennusmääräyksissä puhutaan ihan eri maailmasta ja eri vaatimuksista verrattuna siihen aikaan, kun Helsingin puolella rakennettiin kantametroa”, Häkkinen sanoo.

”Kun ollaan maan alla ja kiven sisällä, sekin tuo ihan omat haasteensa esimerkiksi siihen, miten siellä liikutaan erilaisissa tilanteissa, kuten onnettomuuden sattuessa”, hän jatkaa.

Länsimetron pitää siis täyttää kantametron ajoista huomattavasti tiukentuneet rakennusmääräykset. Matkustajien turvallisuutta parantavat myös uudet oivallukset, kuten radan kanssa samalla korkeudella kulkeva evakuointitaso.

Operaattori HKL:ää kiinnostaa myös metron kuljettajien sekä radan ja kiinteistöjen kunnossapitäjien turvallisuus.

”Nämä on nyt otettu rakennusvaiheessa paremmin huomioon kuin ykkösvaiheessa. Teknisissä tiloissa ei ole ahtaita paikkoja tai teräviä reunoja, joita jouduttiin vielä ykkösvaiheen lopulla muuttamaan. Nämä liittyvät myös pelastuslaitoksen henkilöstön turvallisuuteen pelastustehtävissä”, Saksi kertoo.

Hätätilanteita vain harjoituksissa

Evakuointia ja muuta toimintaa kriisitilanteissa ei onneksi ole jouduttu testaamaan muuta kuin harjoitusmielessä, sillä yhtään aitoa hätätilannetta länsimetrossa ei parin toimintavuoden aikana ole syntynyt. Turvallisuuden kannalta oleellista on kuitenkin myös matkustajien arjessaan kokema turvallisuus.

Turvallisuuspäällikkö Häkkisen näkökulmasta kaupungin turvallisuus on iso kokonaisuus, jossa on erilaisia toimijoita ja joilla on erilaisia vastuita. Espoon turvallisuutta mitataan sekä poliisin katuturvallisuusindeksillä että kuntapalvelukyselyn turvallisuusosiossa, joka perustuu ihmisten subjektiiviseen kokemukseen.

”Näillä mittareilla koettu turvallisuus on kymmenen vuotta ollut maan kärkitasoa. Ja se on nimenomaan niin, että ihmiset itse määrittelevät miltä heistä tuntuu. Me emme voi vaikuttaa siihen muuta kuin niin, että pyrimme järjestämään turvallisuusasiat niin hyvin kuin mahdollista. Turvallisuuden tunne tulee siitä, että asiat sujuvat, liikkuminen sujuu ja arkiset asiat onnistuvat ilman isompia häiriöitä”, Häkkinen kuvaa.

Ennen länsimetron käynnistymistä keskusteluun nousi epäilyksiä, että metro tuo tullessaan turvallisuusongelmia ja häiriöitä Espooseen. Häkkisen mukaan pelot ovat osoittautuneet turhiksi.

”Siellä missä on paljon ihmisiä, siellä myös tapahtuu paljon kaikenlaista, joskus myös vähän ikävämpiä asioita. Mutta niihinkin voi varautua suunnittelemalla toimintaa, ja mielestäni Länsimetro on onnistunut tässä hyvin. Suhteessa siihen miten paljon alueella liikkuu ihmisiä, ei voi mitenkään sanoa että häiriöt olisivat korostuneesti kasvaneet”, hän sanoo.

Länsimetron uudet asemat

Jo valmistuneen osuuden tavoin jokaisella asemalla on oma erityinen profiilinsa ja kaupunki kehittyy asemien ympärillä vahvasti.

Finnoo

  • Tulossa uusi merellinen 17 000 asukkaan kaupunginosa, valmista 2030-luvulla
  • Suunnittelu PES-Arkkitehdit, vastaava urakoitsija yhteenliittymä GRK Infra ja Aki Hyrkkönen Oy

Kaitaa

  • Aseman ympärille tulossa uusi asuinkerrostalojen korttelialue
  • Suunnittelu PES-Arkkitehdit, vastaava urakoitsija yhteenliittymä YIT Rakennus ja Are

Soukka

  • Asema sijoittuu olemassa olevan kauppakeskuksen yhteyteen
  • Suunnittelu ALA Architects, vastaava urakoitsija yhteenliittymä YIT Rakennus ja Are

Espoonlahti

  • Aseman ympärille rakentuu uusi kauppakeskus Lippulaiva, tulossa 12 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä
  • Suunnittelu ALA Architects, vastaava urakoitsija SRV Rakennus

Kivenlahti

  • Tulossa 12 000 uutta asukasta ja 2 000 uutta työpaikkaa Kiviruukin bio- ja kiertotalouden innovaatiokeskittymään
  • Suunnittelu ALA Architects, vastaava urakoitsija Skanska Infra

 

Heidi Hammarsten

Artikkeli julkaistu 29.1.2020 MustRead.fi:ssä

Talotekniset työt ovat käynnissä kaikilla asemilla vuoden loppuun mennessä

Länsimetron kakkosvaiheessa ollaan siirtymässä runkotöistä talotekniikan asennuksiin. Suurin osa LVI- ja sähkötöistä liittyvät metron turvallisuuteen.

Pelkästään Kaitaan asemalla on noin 380 erilaista tilaa, joista kaikkiin asennetaan monenlaista tekniikkaa, kuten sprinklaus, ilmanvaihto, valot sekä kaikki muut sähköön liittyvät asiat. Matkustajille asemien tiloista näkyy vain murto-osa: laituritaso, lippuhallit, liukuportaat ja hissit sekä niiden aulat. Kaikki muut ovat pääosin teknistä tilaa sekä sosiaalitiloja.

– Pelkästään erilaisia ilmanvaihtokoneita on Kaitaan asemalla kymmenen, mutta niiden lisäksi täällä on massiiviset savunhallintajärjestelmät ja kaikkien poistumisteiden ylipaineistukset, kertoo Kaitaan aseman LVI-töiden valvonnasta vastaava Topi Dahlström.

Topi Dahlström valvoo LVI-töitä Kaitaan asemalla.

 

Isoimmat ilmanvaihtokanavat ovat 1,6 metriä korkeita. Asemalla on yhteensä noin 2 000 LVI-laitetta, joista jokainen on kytketty automaatiojärjestelmään. Luku-määrät ovat suunnilleen samat kaikilla länsimetron asemilla. Kakkosvaiheelle asemia tulee viisi. Sprinklauksen ja ilmanvaihdon lisäksi LVI-asennukset sisältävät lämmityksen, jäähdytyksen, kaasusammutuksen sekä käyttöveden.

Dahlströmin mukaan suurin osa taloteknisistä töistä liittyy jollain tavalla turvallisuuteen. Sähkö ja automaatio ovat kokonaisuuden aivot, LVI-laitteet lihakset.

– LVI-laitteet tekevät suurimman osan fyysisestä työstä. On äärimmäisen tärkeää, että kaikki asennukset on tehty suunnitellulla tavalla ja että laitteet toimivat juuri niin kuin niiden on tarkoitettu. Vain siten esimerkiksi savunpoisto toimii, kuten on suunniteltu.

Länsimetron rakentamisessa on tarkoitus edetä taloteknisiin töihin kaikilla asemilla ja ratalinjalla kuluvan vuoden aikana. Sammalvuoren varikolla työt ovat edenneet jo pitkälle, ja varikko valmistuu kokonaisuudessaan ensi vuoden aikana.

Moneen kertaan varmennettu

Matkataan Kaitaalta yksi asema itään Finnoon asemalle, jossa sielläkin ovat käynnissä rungon rakennustyöt ja maalaustyöt sekä talotekniikka-asennukset. Aseman sähkötöistä vastaavan sähköasiantuntija

Jari Järvisen toimenkuvaan kuuluu varmistaa, että ”aivot” toimivat suunnitellusti, turvallisesti sekä kustannukset ja aikataulut huomioiden ja että kaikki sähkötyöt on tarkkaan dokumentoitu.

– Urakoitsija tekee jokaisesta tärkeästä asennuksesta mallityön, joka hyväksytetään ennen asennusta. Vasta tämän jälkeen tehdään varsinainen asennus, Järvinen toteaa.

Jari Järvinen toimii sähkötöiden valvojana Finnoon asemalla.

Erilaisten sähköasennusten ja niihin tarvittavien komponenttien, kaapeleiden ja massojen lukumäärät ovat hengästyttäviä. Pelkästään sähkökuvia Finnoon asemasta on yli tuhat, ja sähkökeskuksia asennetaan yli 100. Yhdelle asemalle tulee noin 4 500 valaisinta, 13 000 kappaletta sähkökaapeleita sekä 8 000 kappaletta erilaisia kytkimiä ja sähkörasioita.

– Tämä ei ole helppo projekti, sillä järjestelmiä on paljon ja niihin kaikkiin liittyy sähkö jollakin tavalla, Järvinen toteaa. Rakentamisen vaikeuskerrointa lisäävät olosuhteet ja yhteensovittamiset. Erilaisuutta maanpäälliseen rakentamiseen, kuten kauppakeskuksen tai asuintalon, on luontevaa avata vertauksella kerrostaloon. Kerrostaloon pystyy nostamaan materiaaleja kaikkiin kerroksiin useasta eri suunnasta, ovista ja ikkunoista. Maanalle rakennettaessa reittejä on vain muutama, ja rakentamisen edetessä niiden määrä vähenee entisestään.

– Töiden yhteensovittaminen on iso haaste, jonka ratkaiseminen vaatii kaikilta rakentamisen osapuolilta pitkän kokemuksen, projektituntemusta ja -osaamista sekä järjestelmäosaamista. Lisäksi olosuhteet asettavat kovat vaatimukset kaikille materiaaleille rakentamisen aikana, varsinkin erilaisille sähkö- ja kiinteistöautomaatio-laitteille, Järvinen kertoo.

Rakennusvaiheessa maanalla on kosteaa ja tilat pitää kuivattaa ennen kuin erilaisten komponenttien asennukset aloitetaan. Taloteknisten töiden tavoitteena, kuten länsimetron rakentamisessa ylipäätään, on pitkä käyttöikä. Kokonaisuus on moneen kertaan varmistettu. Jos esimerkiksi yksi tärkeä sähköjärjestelmä vikaantuu, on sille olemassa toinen varalla. Lisäksi varavoimakoneet ja UPS-laitteet takaavat virransyötön häiriötilanteissa ja ovat jatkuvassa valmiudessa takaamaan metron turvallisuuden.

Teksti: Jani Kohtanen
Kuva: Timo Kauppila

Työmaat joulutauolla viikolla 52

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti -osuuden kaikki työmaat ovat joulutauolla viikolla 52.  Rakentaminen jatkuu taas viikolla 1.

 

Kivenlahden aseman sisäänkäynneillä muotitus- ja raudoitustöitä 4.-15.11.

Länsimetron Kivenlahden aseman rakennusurakassa tehdään muotitus- ja raudoitustöitä aseman sisäänkäyntien liukuporraskuiluissa 4.-15.11. välisenä aikana. Meluisia työvaiheita tehdään normaaleihin työaikoihin maanantaista perjantaihin klo 7 ja 18 välillä. Hiljaisia töitä tehdään myös iltaisin ja öisin.

Pahoittelemme työstä aiheutuvaa häiriötä.

Muotitus- ja raudoitustöitä tehdään molemmilla sisäänkäynneillä. 

Lisätietoja:

Päivystyspuhelin, Skanska Infra Oy: 050 402 3044
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

 

Kivenlahdessa puretaan maanpaineseinä metroaseman sisäänkäynnin rakentamiseksi

Länsimetron Kivenlahden aseman rakennusurakassa puretaan vanha maanpaineseinä Kivenlahdentorin sisäänkäynnin edestä. Seinän purkaminen on välttämätöntä uuden metroaseman sisäänkäynnin rakentamiseksi.

Purkutyöt aloitetaan maanantaina 14.10., ja ne saadaan päätökseen noin viikon kuluessa. Työssä noudatetaan tavanomaista työaikaa, kello 7-18 maanantaista perjantaihin.

Työn suorittaa Skanska Infra Oy:n aliurakoitsija. Muuri poistetaan pulveroimalla, eli betoni murennetaan kaivinkoneen puomiin kiinnitetyllä suurella saksella.

Työssä pyritään välttämään vasarointia, ja mahdollista työstä syntyvää pölyä sidotaan kastelemalla. Muurista syntyvä purkujäte toimitetaan kierrätyspisteeseen.

Lisätietoja:

Päivystyspuhelin, Skanska Infra Oy: 050 402 3044
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

 

Ensimmäiset savunpoistopuhaltimet asennettu Kivenlahteen

Savunpoistopuhallin
Ensimmäinen savunpoistopuhallin asennettuna Kivenlahteen.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Puhaltimia asennetaan metrolinjan pystykuiluihin ja asemien itä- ja länsipäähän. Kakkosvaiheen metrolinjan varrelle ja asemille puhaltimia tulee yhteensä 15.

Jokainen asennettava savunpoistopuhallin on hieman eri kokoinen. Puhallin koostuu 3-7 osasta ja ne tuodaan suuren kokonsa takia paikalle useassa erässä.  Itse puhallinosa tuodaan asennuspaikalle kokonaisena. Sujuva logistiikka on avainasemassa, kun toimitaan maanalla ahtaissa tiloissa. Turvallisuuden huomioiminen on tärkeä osa asennusta, kun isoja ja painavia osia sijoitetaan paikoilleen.

Länsimetron 52 eri järjestelmää takaavat matkustajaturvallisuuden erityisesti poikkeustilanteissa. Tehokkaat savunpoistopuhaltimet puhaltavat nopeasti savun ulos oikeita reittejä pitkin ulkoilmaan niin että matkustajien evakuointi tapahtuu turvallisesti.  Länsimetrossa matkustajien siirtyminen tunnelista toiseen on huomioitu mm. rakentamalla palo-osastoidut yhdystunnelit yhdistämään kaksi tunnelia toisiinsa noin 150 metrin välein ja tuomalla molempiin tunneleihin betoniset elementtirakenteet, joiden kansi toimii hätäpoistumistienä.

Länsimetron savunpoistopuhaltimien toimittaja, Talleres Zitrón, toimittaa savunpoistopuhaltimia myös muihin vaativiin kohteisiin, kuten Lontoon, Milanon ja Rooman metrohankkeisiin. Yhtiön puhaltimia on noin sadassa metrossa ympäri maailmaa.

Savunpoistopuhallin

Savunpoistopuhaltimen osia odottamassa sijoittumista lopulliselle paikalleen.

Savunpistopuhallin sijoitetaan kuvassa vasemmalla näkyvään aukkoon.
Oikealla olevaan aukkoon tullaan asentamaan paloliukuovi, jolla osastoidaan tiloja tulipalotilanteessa.

Länsimetron kakkosvaiheen arvioitu valmistumisaika on 2023. Rakennusurakat ovat käynnissä kaikilla asemilla. Rakentaminen jatkuu vuoteen 2022 asti asemilla ja ratalinjalla ja sen jälkeen siirrytään käyttöönottovaiheeseen, johon kuuluu urakoiden vastaanotot, laaja testausvaihe sekä viranomaishyväksynnät. Länsimetron osalta metro on valmis, kun se luovutetaan operaattorin käyttöön liikenteen aloittamisen valmisteluja varten.

SavunpoistopuhallinSavunpoistopuhallin koostuu useasta valtavasta kartiomaisesta osasta.

Kivenlahden metroasemalle rakennetaan kaukolämpöreitit: liikennejärjestelyjä ympäristössä

Länsimetron Kivenlahden urakassa alkaa kaukolämmön rakentaminen tulevan metroaseman Kivenlahdentien sisäänkäynnille. Työt käynnistyvät 23.9. alkavalla viikolla, ja ne saadaan päätökseen arviolta lokakuun loppuun mennessä.

Kaukolämmön reitti kaivetaan kevyen liikenteen väylän alta Lainepolun ja Kivenlahdentien risteyksessä. Kevyen liikenteen reitti pysyy töidenkin aikana avoinna, koska kaivannon yli asennetaan töiden ajaksi ajosillat.

Työt suorittaa Fortumin aliurakoitsija, joka huolehtii myös työnaikaisista liikennejärjestelyistä.

Lisätietoja:

Päivystyspuhelin, Skanska Infra Oy: 050 402 3044
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Länsimetron Kivenlahden urakassa poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä Merivirran puolella

Länsimetron Kivenlahden rakennusurakassa tehdään viikoilla 37-39 poikkeavia liikennejärjestelyjä Merivirran puolella. Muutokset johtuvat siitä, että Seitsenmerenreitin vesihuoltolinjat liitetään Merivirran ajoradan alla sijaitseviin vesijohtoihin ja viemäreihin.

Muutosten vuoksi toinen ajokaistoista on suljettu Merivirran puolella. Valo-ohjattu suojatie on myös poistettu käytöstä ja korvaava suojatie on tehty hiukan sivummalle.

Väliaikaiset liikennejärjestelyt puretaan viimeistään viikon 39 alussa. Tämän jälkeen liikenteelle aiheutuu pientä haittaa, kun ajoradalle ja kevyenliikenteenväylälle tehdään asfalttipaikat. Pahoittelemme töistä aiheutuvaa haittaa.

Liikennejärjestelyt kartalla:

Lisätietoja:

Päivystyspuhelin, Skanska Infra Oy: 050 402 3044
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Kivenlahden onnettomuuteen johtaneissa räjäytystöissä turvallisuussuunnitelmat olivat asianmukaiset

Kivenlahdentorin metrosisäänkäynnin läheisyydessä tehtävissä vesi- ja viemäriliitostöissä sinkoutui 29.7. klo 9 kiviä lähikiinteistöihin. Kivet rikkoivat lähikiinteistöissä 13 ikkunaa. Henkilövahinkoja ei syntynyt. Sisäänkäynnin läheisyydessä rakennetaan Espoon kaupungille palo- ja käyttövesiputkia sekä sade- ja jätevesiviemäriputkia kaivoineen. Lisäksi rakennetaan uutta kaukolämpöputkea. Avolouhinnan yhteydessä varotoimenpiteistä huolimatta kiviä sinkoutui naapurikiinteistöihin.

– Louhintatyön turvallisuussuunnittelu oli tehty asianmukaisesti. Räjäytystyön tekijälle oli annettu työmaaperehdytys, ja hänellä oli tehtävän edellyttämä, lakisääteinen pätevyys, mikä tarkastettiin ennen työn aloittamista. Viranomaistutkinta onnettomuuden syiden selvittämiseksi on käynnissä, mutta ei ole vielä valmistunut. Skanska avustaa viranomaisia onnettomuuden syiden selvittämisessä. Lähikiinteistöille aiheutuneet vahingot luonnollisesti korjataan”, toteaa aluejohtaja Pekka Räsänen työmaalla urakoitsijana toimivalta Skanska Infralta. – Kyseessä on onnettomuus, jollaisia sattuu räjäytystöissä hyvin harvoin”, Räsänen jatkaa.

Räjäytystyön suorittanut yritys oli Skanskan aliurakoitsija.

Louhintatyö on ankaran vastuun alaista työtä. Louhintaurakoitsija on aina vastuullinen omasta työstään. Louhintatöitä ohjaavat valtioneuvoston asetukset räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta sekä rakennustyön turvallisuudesta. Jokaisesta räjäytyksestä tehdään etukäteen suunnitelma. Louhinnan suorittaa aina panostajapätevyyden saanut henkilö. Räjäytyksen aikana paikalla on vartija, joka estää kulun alueelle ja sen läheisyydessä. Lisäksi avolouhinnasta varoitetaan äänimerkein. Avolouhinnassa käytetään suojamattoja, jotka estävät kivien sinkoilun ympäristöön. Jokaisen räjäytyksen voimakkuus tallentuu tärinämittariin.

–  Länsimetrosta rakennetaan maailman turvallisinta metroa. Myös rakentamisen aikainen turvallisuus työntekijöille ja työmaan ympäristölle on meille ensiarvoisen tärkeää. Edellytämme kaikilta Länsimetron työmailla toimivilta lakien ja ohjeistusten tarkkaa noudattamista. Olemme Suomen yksi suurimpia rakennuttajia ja haluamme edistää rakennusalan työturvallisuuskulttuuria, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Räjäytystyöt saatiin työmaalla valmiiksi viime viikolla. Kivenlahden metroasemalla on parhaillaan käynnissä betoni- ja raudoitustöitä sekä taloteknisiä töitä. Rakennustyöt etenevät työmaalla normaalisti. Länsimetron asemien ja tunneleiden louhintatyöt päättyivät 2018.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy, toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086 ville.saksi(at)lansimetro.fi

Skanska Infra Oy, aluejohtaja Pekka Räsänen, puh. 040 574 6582, pekka.rasanen(at)skanska.fi