Metro saapui Sammalvuoren varikolle

Metroliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkaa arvion mukaan vuoden 2023 aikana. Tällä osuudella on myös maanalainen metrovarikko Espoon Sammalvuoressa. Varikko valmistui vuonna 2020 ja se otetaan käyttöön, kun rakentamisprojektin kaikki viisi asemaa, varikko ja raideinfra järjestelmineen luovutetaan samanaikaisesti Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle liikenteen alkamisen valmisteluja varten.

Ensimmäinen metrojuna saapui Sammalvuoressa sijaitsevalle metrovarikolle helmikuun 2022 alussa. Kuvassa metro on ensimmäistä kertaa varikon huoltohallissa. Koeajot Matinkylä-Kivenlahti-osuudella alkoivat kesällä 2021. Kuva: Juha-Matti Pakka.

Matinkylä–Kivenlahti-osuudella on käynnissä matkustajaturvallisuuden varmistavien järjestelmien testaaminen. Testaamiset ovat käynnissä myös Sammalvuoren varikolla. Lisäksi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne (HKL on Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy 1.2.2022 alkaen) varustaa Länsimetron rataosuudelle sijoittuvaa varikkoa.

Metrovarikko on metrojunien säilytys- ja huoltopaikka. Maan alla on kaksi hallia. Toisessa hallissa on yösäilytystilat 20 metrojunalle. Junien säilytystilan pituus on noin 400 metriä ja leveys noin 26 metriä. Toisessa hallissa on huoltotilat. Huoltohallista on erotettu omaksi tilakseen töhrynpoisto- sekä sorvitilat. Huoltohallin pituus on noin 300 metriä ja leveys on mitoitettu kolmen junan mukaan. Työskentelytiloineen leveys on noin 25 metriä. Lisäksi varikolla on teknisiä tiloja ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen henkilökunnan tiloja.

Alla olevan videon myötä voit tutustua maanalaiseen metrovarikkoon Sammalvuoressa. Videon alla on myös kuvia.

Esittelyvideon myötä pääset kurkistamaan Sammalvuoren varikolle. Video on kuvattu keväällä 2021. Video on katsottavissa myös Youtubesta.

 

Ilmakuva Sammalvuoren metrovarikosta. Kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy

Metrovarikon huoltohalli. Kuva: M. Wirman.

Varikko lämmitetään kokonaisuudessaan maalämmöllä. Kuvassa varikon maalämpöpumput. Kuva: M. Wirman.

Savunpoistopuhaltimia testataan Sammalvuoren varikolla torstaina 10.2.2022

Sammalvuoren varikolla testataan savunpoistopuhaltimia torstaina 10.2.2022 klo 8–16. Testaamisen aikana voi syntyä ajoittaista hurinaa ja pölyämistä Sammalvuoren varikon lähiympäristöön. Pahoittelemme mahdollisia häiriötä.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta.

Lisätietoja
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9–13) 050 377 3700

Savunpoistopuhaltimia testataan Sammalvuoren varikolla tiistaina 18.1.2022

Sammalvuoren varikolla testataan savunpoistopuhaltimia tiistaina 18.1.2022 klo 8–16. Testaamisen aikana voi syntyä ajoittaista hurinaa ja pölyämistä Sammalvuoren varikon ja Espoonlahden metroaseman lähiympäristöihin. Pahoittelemme mahdollisia häiriötä.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta.

Lisätietoja
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9–13) 050 377 3700

Kurkkaa maanalaiselle metrovarikolle Sammalvuoressa

Vuonna 2023 Kivenlahteen asti ulottuvan metroyhteyden maanlainen metrovarikko on rakennettu Espoon Sammalvuoreen. Metrovarikko on metrojunien säilytys- ja huoltopaikka, jossa et metromatkustajana koskaan käy. Alla olevan videon myötä pääset kurkistamaan maanalaiselle metrovarikolle, joka valmistui vuonna 2020. Video löytyy myös YouTubesta.

Varikolla on maan alla kaksi hallia. Toisessa hallissa on yösäilytystilat 20 metrojunalle. Toisessa hallissa on huoltohalli. Lisäksi varikolla on teknisiä tiloja. Varikolla työskentelevän HKL:n henkilökunnan tiloja sekä maan alla että maanpäällisissä tiloissa.  Sammalvuori on monelle alueen asukkaalle virkistyspaikka. Sulautuakseen mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon varikkoaluetta on maisemoitu. Lue lisää maisemoinnista.

HKL aloitti Länsimetron rataosuudelle sijoittuvan varikon varustamisen vuonna 2021. Metroliikenteen arvioidaan jatkuvan Matinkylästä pääteasemalle Kivenlahteen vuonna 2023.

Länsimetro-projektissa rakennetaan maanalaisen varikon lisäksi seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Metro kulkee myös kakkosvaiheella koko matkan maan alla kahdessa rinnakkaisessa tunnelissa. Lisätietoja rakentamisesta ja sen etenemisestä löydät Länsimetron verkkosivuilta.

Metrovarikon työmaa-aluetta Sammalvuoressa maisemoidaan – 600 puuta työmaa-alueelle

Sammalvuoren varikolla on käynnissä työmaa-alueen maisemointi. Sammalvuori on monelle alueen asukkaalle virkistyspaikka, joten varikkoalue halutaan sulauttaa mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon ja samalla tarjota varikolla työskenteleville luonnonläheinen työympäristö.  Metrotyömaan käytössä ollut alue maisemoidaan alueen alkuperäisiä pinnanmuotoja ja korkeuksia jäljitellen: maisemoitava alue ei ole tasainen asfalttikenttä, vaan pihassa on kohoumia ja painanteita. Maisemointiin kuuluu myös varikkoalueen aitaus, ajoväylät, kevyen liikenteen reitit, asfaltointi, reunakiveykset, laatoitukset, kiviheitokeverhoukset ja ns. kivipuro.

Osa maisemointia on myös alueen vihertyöt. Kasvualustojen kunnostamisen jälkeen istutettiin nurmikkoa, puita ja pensaita. Luonnonnurmea on noin 3 000 neliötä sekä 600 kappaletta metsämäntyjä ja nurmea noin 5 000 neliötä. Varikon piha-alue katetaan lähes 1 600 neliöllä kunttaa eli metsänpohjavarvikkoa, joka maisemoi alueen ympäröivään metsämaisemaan sopivaksi.

Espoon kaupunginmuseo istutti Talomuseo Glimsissä satoja vuosia viihtynyttä, ainutlaatuista humalalajiketta Sammalvuoren varikolle 20.8.2020. Kuvat: Henna Aaltonen, Espoon kaupunginmuseo

Sammalvuoren maanalaiselle metrovarikolle tulee kaksi maanlaista hallia: toinen on säilytystila metrojunilla ja toinen huoltohalli. Maan päällä varikosta on näkyvissä Sammalvuoressa vain kolme rakennusta: henkilökunnan tiloja parkkipaikkoineen, huoltotunnelin sisäänkäyntirakennus ja tekninen kuilu. Lisäksi Espoonlahden puolella on näkyvissä toisen tekniikkakuilun piharakennus. Molemmat alueet ovat aidattuja.

Varikolla on käynnissä myös järjestelmien testaaminen. Testaamisen aikana kaikki varikolle asennetut järjestelmät testataan ensin itsenäisesti, ja sen jälkeen varmistetaan, että järjestelmät toimivat yhdessä. Näissä skenaariotesteissä testataan eri järjestelmien väliset toiminnot poikkeustilanteissa, kuten erilaisissa tulipalotilanteissa. Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että järjestelmät toimivat suunnitellusti ja turvallisesti. HKL aloittaa varikon varustamisen vuoden 2021 aikana. Matinkylä–Kivenlahti-osuus luovutetaan HKL:lle vuonna 2023.

Ensimmäinen Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin ympäristöselonteko laadittu

Länsimetro on selvittänyt Matinkylä–Kivenlahti -projektin ympäristöselonteossa metrotunneleiden sekä viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti) sekä Sammalvuoren varikon louhinnan ja rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset vuosina 2014–2019.

Ympäristövaikutusten arvioimiseksi seuraamme rakentamisen vaikutuksia pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään, rakentamisen aikaista vedenkulutusta ja jäteveden käsittelyä, huomioimme luonnon monimuotoisuuden ja kiinnitämme huomiota rakennustyömaiden pölyämiseen ja meluun.

Louhintaurakat aloitettiin vuonna 2014 ja ne päättyivät vuoden 2018 aikana. Metron rakentaminen jatkui asemien ja ratatunnelin rakennusurakoilla ja ne jatkuvat vuoteen 2023 saakka.

Ympäristöselonteossa raportoidaan vuosien 2014–2019 louhinta- ja rakentamisvaiheessa:

  • Pääraaka-aineiden kulutustiedot: räjähteet, kemikaalit, polttoaineet, betoni
  • Energiankulutus
  • Hiilijalanjälki
  • Kiviaineksen muodostuminen ja hyödyntäminen
  • Jätteiden muodostuminen ja käsittely
  • Vaikutukset pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään
  • Vedenkulutus ja jätevedet
  • Luonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti)
  • Pölyäminen
  • Melu
  • Sidosryhmät ja vuorovaikutus, palautteet, ympäristövaatimukset

Länsimetro rakennuttajana kannustaa materiaalitehokkuuteen

Länsimetro voi rakennuttajana vaikuttaa esimerkiksi kannustamalla urakoitsijoita materiaalitehokkuuteen. Rakentamisen materiaalitehokkuus säästää luonnonvaroja ja vähentää jätteiden määrää ja myös osaltaan hillitsee työmaan hiilidioksidipäästöjä. Keinoja ovat mm. tietomallinnuksen käyttö aseman suunnittelussa sekä eri työvaiheiden ja materiaalihankintojen suunnittelu, jolloin vältetään ylimääräisten materiaalin tilaaminen ja varastointi työmaalla.

Rakentamisen volyymeja kuvaa esimerkiksi louhintavaiheessa käytettyjen kallionlujituspulttien määrä. Tunnelia lujitetaan asemilla noin 6 metriä pitkillä kallioon asennettavilla pulteilla. Louhintaurakoiden tietojen perusteella kallionlujituspultteja asennettiin asemien louhintaurakoissa keskimäärin 100 km urakkaa kohden. Yhden pultin pituus on keskimäärin 6 m. Pituudeltaan tämä matka vastaa suunnilleen etäisyyttä Helsingin päärautatieasemalta Hämeenlinnan keskustaan.

Raportissa arvioitiin myös louheen kuljetuksen ympäristövaikutuksia. Kun asemien ja työtunnelien louhintaurakoiden kaikki edestakaiset kuljetusmatkat lasketaan yhteen, saadaan kuljetusmatkojen pituudeksi yhteensä noin 10 664 900 km. Pituudeltaan tämä vastaa noin 267 kierrosta maapallon ympäri.

72 % hiilijalanjäljestä muodostuu rakennusmateriaaleista

Raportissa ilmenee myös, että vuoden 2019 loppuun mennessä suurin osa (72 %) koko Matinkylä–Kivenlahti -projektin hiilijalanjäljestä on muodostunut materiaaleista, seuraavaksi suurimmat osuudet louheen ja jätteiden kuljetuksista (13 %) sekä polttoaineista (9%). Koko hankkeen hiilijalanjäljestä noin puolet on syntynyt louhintavaiheessa ja noin puolet rakentamisvaiheessa vuoden 2019 loppuun mennessä. Louhinnan ja rakentamisen kokonaishiilidioksidipäästö on vuoden 2019 loppuun mennessä 90 800 tCO2.

Pohjavesiä seurataan, liito-oravat huomioidaan

Raportin tuloksista selviää myös, että projektin rakennustöillä ei ole ollut todettavaa vaikutusta pohjavesiputkien vedenlaatuun. Monin paikoin rakennusten painumaseurantapisteissä muutokset ovat jääneet alle mittausepätarkkuuden. Hannusjärven vedenpinnan tasossa ei ole havaittavissa luontaisesta poikkeavia muutoksia.

Ratalinjauksen läheisyydessä Finnoon alueelta, Kaitaan alueelta ja Espoonlahden – Soukan alueelta on tunnistettu liito-oravan elinympäristön ydinalueita. Liito-oravien ydinalueet on huomioitu metroasemien suunnittelussa, eikä liito-oravien elinympäristö ole vaarantunut. Alueen metrokuilut on sijoitettu niin, että ne häiritsevät liito-oravan elinaluetta mahdollisimman vähän. Liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet on säilytetty.

Sidosryhmät keskeinen osa projektia

Sidosryhmätyöskentely on ollut ja on tärkeä osa Matinkylä-Kivenlahti -projektia. Tärkeimmät sidosryhmät ympäristövastuullisuuden näkökulmasta ovat rakentamisalueen ympäristön asukkaat, yritykset ja muut toimijat, rakentajat, päättäjät ja omistajataho, viranomaiset sekä projektin oma henkilöstö.

Matinkylä-Kivenlahti -projektille voi antaa palautetta puhelimitse tai nettisivujen palautelomakkeen kautta. Kaikki palautteet käsitellään ja niihin vastataan. Palautteiden johdosta on tehty toimenpiteitä mm. tarkistettu mahdollisia vaurioita, tehostettu työmaatien puhdistusta ja meluvalituksien perusteella on ohjattu tarvittaessa työmaiden toimintaa.

Ympäristöselonteko päivitetään vuosina 2020-2023.

Tutustu ympäristöselontekoon (pdf)

Lisätietoja:
Ympäristöpäällikkö Kati Vesikallio, sähköposti kati.vesikallio(at)lansimetro.fi