Metrovarikon työmaa-aluetta Sammalvuoressa maisemoidaan – 600 puuta työmaa-alueelle

Sammalvuoren varikolla on käynnissä työmaa-alueen maisemointi. Sammalvuori on monelle alueen asukkaalle virkistyspaikka, joten varikkoalue halutaan sulauttaa mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon ja samalla tarjota varikolla työskenteleville luonnonläheinen työympäristö.  Metrotyömaan käytössä ollut alue maisemoidaan alueen alkuperäisiä pinnanmuotoja ja korkeuksia jäljitellen: maisemoitava alue ei ole tasainen asfalttikenttä, vaan pihassa on kohoumia ja painanteita. Maisemointiin kuuluu myös varikkoalueen aitaus, ajoväylät, kevyen liikenteen reitit, asfaltointi, reunakiveykset, laatoitukset, kiviheitokeverhoukset ja ns. kivipuro.

Maanalaisesta metrovarikosta näkyy maan päällä Sammalvuoressa vain kolme rakennusta: henkilökunnan tiloja parkkipaikkoineen, huoltotunnelin sisäänkäyntirakennus ja tekninen kuilu. Kuva: Minna Alantie

Osa maisemointia on myös alueen vihertyöt. Kasvualustojen kunnostamisen jälkeen istutettiin nurmikkoa, puita ja pensaita. Luonnonnurmea on noin 3 000 neliötä sekä 600 kappaletta metsämäntyjä ja nurmea noin 5 000 neliötä. Varikon piha-alue katetaan lähes 1 600 neliöllä kunttaa eli metsänpohjavarvikkoa, joka maisemoi alueen ympäröivään metsämaisemaan sopivaksi.

Alueelle istutettiin noin 400 neliön suuruinen ”pörriäisniitty” eli kukkaniitty pölyttäjiä varten. Kuva: Minna Alantie
Espoon kaupunginmuseo istutti Talomuseo Glimsissä satoja vuosia viihtynyttä, ainutlaatuista humalalajiketta Sammalvuoren varikolle 20.8.2020. Kuvat: Henna Aaltonen, Espoon kaupunginmuseo

Sammalvuoren maanalaiselle metrovarikolle tulee kaksi maanlaista hallia: toinen on säilytystila metrojunilla ja toinen huoltohalli. Maan päällä varikosta on näkyvissä Sammalvuoressa vain kolme rakennusta: henkilökunnan tiloja parkkipaikkoineen, huoltotunnelin sisäänkäyntirakennus ja tekninen kuilu. Lisäksi Espoonlahden puolella on näkyvissä toisen tekniikkakuilun piharakennus. Molemmat alueet ovat aidattuja.

Varikolla on käynnissä myös järjestelmien testaaminen. Testaamisen aikana kaikki varikolle asennetut järjestelmät testataan ensin itsenäisesti, ja sen jälkeen varmistetaan, että järjestelmät toimivat yhdessä. Näissä skenaariotesteissä testataan eri järjestelmien väliset toiminnot poikkeustilanteissa, kuten erilaisissa tulipalotilanteissa. Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että järjestelmät toimivat suunnitellusti ja turvallisesti. HKL aloittaa varikon varustamisen vuoden 2021 aikana. Matinkylä–Kivenlahti-osuus luovutetaan HKL:lle vuonna 2023.

Ensimmäinen Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin ympäristöselonteko laadittu

Länsimetro on selvittänyt Matinkylä–Kivenlahti -projektin ympäristöselonteossa metrotunneleiden sekä viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti) sekä Sammalvuoren varikon louhinnan ja rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset vuosina 2014–2019.

Ympäristövaikutusten arvioimiseksi seuraamme rakentamisen vaikutuksia pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään, rakentamisen aikaista vedenkulutusta ja jäteveden käsittelyä, huomioimme luonnon monimuotoisuuden ja kiinnitämme huomiota rakennustyömaiden pölyämiseen ja meluun.

Louhintaurakat aloitettiin vuonna 2014 ja ne päättyivät vuoden 2018 aikana. Metron rakentaminen jatkui asemien ja ratatunnelin rakennusurakoilla ja ne jatkuvat vuoteen 2023 saakka.

Ympäristöselonteossa raportoidaan vuosien 2014–2019 louhinta- ja rakentamisvaiheessa:

  • Pääraaka-aineiden kulutustiedot: räjähteet, kemikaalit, polttoaineet, betoni
  • Energiankulutus
  • Hiilijalanjälki
  • Kiviaineksen muodostuminen ja hyödyntäminen
  • Jätteiden muodostuminen ja käsittely
  • Vaikutukset pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään
  • Vedenkulutus ja jätevedet
  • Luonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti)
  • Pölyäminen
  • Melu
  • Sidosryhmät ja vuorovaikutus, palautteet, ympäristövaatimukset

Länsimetro rakennuttajana kannustaa materiaalitehokkuuteen

Länsimetro voi rakennuttajana vaikuttaa esimerkiksi kannustamalla urakoitsijoita materiaalitehokkuuteen. Rakentamisen materiaalitehokkuus säästää luonnonvaroja ja vähentää jätteiden määrää ja myös osaltaan hillitsee työmaan hiilidioksidipäästöjä. Keinoja ovat mm. tietomallinnuksen käyttö aseman suunnittelussa sekä eri työvaiheiden ja materiaalihankintojen suunnittelu, jolloin vältetään ylimääräisten materiaalin tilaaminen ja varastointi työmaalla.

Rakentamisen volyymeja kuvaa esimerkiksi louhintavaiheessa käytettyjen kallionlujituspulttien määrä. Tunnelia lujitetaan asemilla noin 6 metriä pitkillä kallioon asennettavilla pulteilla. Louhintaurakoiden tietojen perusteella kallionlujituspultteja asennettiin asemien louhintaurakoissa keskimäärin 100 km urakkaa kohden. Yhden pultin pituus on keskimäärin 6 m. Pituudeltaan tämä matka vastaa suunnilleen etäisyyttä Helsingin päärautatieasemalta Hämeenlinnan keskustaan.

Raportissa arvioitiin myös louheen kuljetuksen ympäristövaikutuksia. Kun asemien ja työtunnelien louhintaurakoiden kaikki edestakaiset kuljetusmatkat lasketaan yhteen, saadaan kuljetusmatkojen pituudeksi yhteensä noin 10 664 900 km. Pituudeltaan tämä vastaa noin 267 kierrosta maapallon ympäri.

72 % hiilijalanjäljestä muodostuu rakennusmateriaaleista

Raportissa ilmenee myös, että vuoden 2019 loppuun mennessä suurin osa (72 %) koko Matinkylä–Kivenlahti -projektin hiilijalanjäljestä on muodostunut materiaaleista, seuraavaksi suurimmat osuudet louheen ja jätteiden kuljetuksista (13 %) sekä polttoaineista (9%). Koko hankkeen hiilijalanjäljestä noin puolet on syntynyt louhintavaiheessa ja noin puolet rakentamisvaiheessa vuoden 2019 loppuun mennessä. Louhinnan ja rakentamisen kokonaishiilidioksidipäästö on vuoden 2019 loppuun mennessä 90 800 tCO2.

Pohjavesiä seurataan, liito-oravat huomioidaan

Raportin tuloksista selviää myös, että projektin rakennustöillä ei ole ollut todettavaa vaikutusta pohjavesiputkien vedenlaatuun. Monin paikoin rakennusten painumaseurantapisteissä muutokset ovat jääneet alle mittausepätarkkuuden. Hannusjärven vedenpinnan tasossa ei ole havaittavissa luontaisesta poikkeavia muutoksia.

Ratalinjauksen läheisyydessä Finnoon alueelta, Kaitaan alueelta ja Espoonlahden – Soukan alueelta on tunnistettu liito-oravan elinympäristön ydinalueita. Liito-oravien ydinalueet on huomioitu metroasemien suunnittelussa, eikä liito-oravien elinympäristö ole vaarantunut. Alueen metrokuilut on sijoitettu niin, että ne häiritsevät liito-oravan elinaluetta mahdollisimman vähän. Liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet on säilytetty.

Sidosryhmät keskeinen osa projektia

Sidosryhmätyöskentely on ollut ja on tärkeä osa Matinkylä-Kivenlahti -projektia. Tärkeimmät sidosryhmät ympäristövastuullisuuden näkökulmasta ovat rakentamisalueen ympäristön asukkaat, yritykset ja muut toimijat, rakentajat, päättäjät ja omistajataho, viranomaiset sekä projektin oma henkilöstö.

Matinkylä-Kivenlahti -projektille voi antaa palautetta puhelimitse tai nettisivujen palautelomakkeen kautta. Kaikki palautteet käsitellään ja niihin vastataan. Palautteiden johdosta on tehty toimenpiteitä mm. tarkistettu mahdollisia vaurioita, tehostettu työmaatien puhdistusta ja meluvalituksien perusteella on ohjattu tarvittaessa työmaiden toimintaa.

Ympäristöselonteko päivitetään vuosina 2020-2023.

Tutustu ympäristöselontekoon (pdf)

Lisätietoja:
Ympäristöpäällikkö Kati Vesikallio, sähköposti kati.vesikallio(at)lansimetro.fi