Talotekniset työt ovat käynnissä kaikilla asemilla vuoden loppuun mennessä

Länsimetron kakkosvaiheessa ollaan siirtymässä runkotöistä talotekniikan asennuksiin. Suurin osa LVI- ja sähkötöistä liittyvät metron turvallisuuteen.

Pelkästään Kaitaan asemalla on noin 380 erilaista tilaa, joista kaikkiin asennetaan monenlaista tekniikkaa, kuten sprinklaus, ilmanvaihto, valot sekä kaikki muut sähköön liittyvät asiat. Matkustajille asemien tiloista näkyy vain murto-osa: laituritaso, lippuhallit, liukuportaat ja hissit sekä niiden aulat. Kaikki muut ovat pääosin teknistä tilaa sekä sosiaalitiloja.

– Pelkästään erilaisia ilmanvaihtokoneita on Kaitaan asemalla kymmenen, mutta niiden lisäksi täällä on massiiviset savunhallintajärjestelmät ja kaikkien poistumisteiden ylipaineistukset, kertoo Kaitaan aseman LVI-töiden valvonnasta vastaava Topi Dahlström.

Topi Dahlström valvoo LVI-töitä Kaitaan asemalla.

 

Isoimmat ilmanvaihtokanavat ovat 1,6 metriä korkeita. Asemalla on yhteensä noin 2 000 LVI-laitetta, joista jokainen on kytketty automaatiojärjestelmään. Luku-määrät ovat suunnilleen samat kaikilla länsimetron asemilla. Kakkosvaiheelle asemia tulee viisi. Sprinklauksen ja ilmanvaihdon lisäksi LVI-asennukset sisältävät lämmityksen, jäähdytyksen, kaasusammutuksen sekä käyttöveden.

Dahlströmin mukaan suurin osa taloteknisistä töistä liittyy jollain tavalla turvallisuuteen. Sähkö ja automaatio ovat kokonaisuuden aivot, LVI-laitteet lihakset.

– LVI-laitteet tekevät suurimman osan fyysisestä työstä. On äärimmäisen tärkeää, että kaikki asennukset on tehty suunnitellulla tavalla ja että laitteet toimivat juuri niin kuin niiden on tarkoitettu. Vain siten esimerkiksi savunpoisto toimii, kuten on suunniteltu.

Länsimetron rakentamisessa on tarkoitus edetä taloteknisiin töihin kaikilla asemilla ja ratalinjalla kuluvan vuoden aikana. Sammalvuoren varikolla työt ovat edenneet jo pitkälle, ja varikko valmistuu kokonaisuudessaan ensi vuoden aikana.

Moneen kertaan varmennettu

Matkataan Kaitaalta yksi asema itään Finnoon asemalle, jossa sielläkin ovat käynnissä rungon rakennustyöt ja maalaustyöt sekä talotekniikka-asennukset. Aseman sähkötöistä vastaavan sähköasiantuntija

Jari Järvisen toimenkuvaan kuuluu varmistaa, että ”aivot” toimivat suunnitellusti, turvallisesti sekä kustannukset ja aikataulut huomioiden ja että kaikki sähkötyöt on tarkkaan dokumentoitu.

– Urakoitsija tekee jokaisesta tärkeästä asennuksesta mallityön, joka hyväksytetään ennen asennusta. Vasta tämän jälkeen tehdään varsinainen asennus, Järvinen toteaa.

Jari Järvinen toimii sähkötöiden valvojana Finnoon asemalla.

Erilaisten sähköasennusten ja niihin tarvittavien komponenttien, kaapeleiden ja massojen lukumäärät ovat hengästyttäviä. Pelkästään sähkökuvia Finnoon asemasta on yli tuhat, ja sähkökeskuksia asennetaan yli 100. Yhdelle asemalle tulee noin 4 500 valaisinta, 13 000 kappaletta sähkökaapeleita sekä 8 000 kappaletta erilaisia kytkimiä ja sähkörasioita.

– Tämä ei ole helppo projekti, sillä järjestelmiä on paljon ja niihin kaikkiin liittyy sähkö jollakin tavalla, Järvinen toteaa. Rakentamisen vaikeuskerrointa lisäävät olosuhteet ja yhteensovittamiset. Erilaisuutta maanpäälliseen rakentamiseen, kuten kauppakeskuksen tai asuintalon, on luontevaa avata vertauksella kerrostaloon. Kerrostaloon pystyy nostamaan materiaaleja kaikkiin kerroksiin useasta eri suunnasta, ovista ja ikkunoista. Maanalle rakennettaessa reittejä on vain muutama, ja rakentamisen edetessä niiden määrä vähenee entisestään.

– Töiden yhteensovittaminen on iso haaste, jonka ratkaiseminen vaatii kaikilta rakentamisen osapuolilta pitkän kokemuksen, projektituntemusta ja -osaamista sekä järjestelmäosaamista. Lisäksi olosuhteet asettavat kovat vaatimukset kaikille materiaaleille rakentamisen aikana, varsinkin erilaisille sähkö- ja kiinteistöautomaatio-laitteille, Järvinen kertoo.

Rakennusvaiheessa maanalla on kosteaa ja tilat pitää kuivattaa ennen kuin erilaisten komponenttien asennukset aloitetaan. Taloteknisten töiden tavoitteena, kuten länsimetron rakentamisessa ylipäätään, on pitkä käyttöikä. Kokonaisuus on moneen kertaan varmistettu. Jos esimerkiksi yksi tärkeä sähköjärjestelmä vikaantuu, on sille olemassa toinen varalla. Lisäksi varavoimakoneet ja UPS-laitteet takaavat virransyötön häiriötilanteissa ja ovat jatkuvassa valmiudessa takaamaan metron turvallisuuden.

Teksti: Jani Kohtanen
Kuva: Timo Kauppila

Työmaat joulutauolla viikolla 52

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti -osuuden kaikki työmaat ovat joulutauolla viikolla 52.  Rakentaminen jatkuu taas viikolla 1.

 

Pelastusharjoitus Espoonlahden metrotyömaalla tiistaina 29.10.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos harjoittelee rakentamisen aikaista pelastamista Espoonlahden metrotyömaalla tiistaina 29.10. klo 9-11. Harjoituksen tukikohta sijaitsee osoitteessa Tähystäjänkatu 4. Harjoituksessa testataan pelastamista maan alta rakentamisen aikaisissa olosuhteissa.

Harjoituksen aikana työmaan läheisyydessä liikkuu hälytysajoneuvoja.

Liikennettä ohjataan paikan päällä. Yleisöä pyydetään välttämään turhaa liikkumista harjoituspaikan läheisyydessä.

Lisätietoja harjoituksesta:

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, palomestari Petri Maunula, puh. 050 511 1727

Länsimetro Oy, viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

 

 

Espoonlahden aseman valo- ja äänitaideteosta testattiin Koivusaaren asemalla – ”Kokeilu oli lupaava”, sanoo taiteilija

Espoonlahden metroasemalle valo- ja äänitaideteoksen toteuttava kuvataiteilija Hans Rosenström on jo testannut tulevan teoksensa valaistusta ja ääntä Koivusaaren metroasemalla. Rosenström halusi testata erityisesti, kuinka valo käyttäytyy louhitulla kalliopinnalla.

”Olen aiemmin testannut valon projisointia Teatterikorkeakoulun tasaiseen kattoon, mutta on aivan eri asia päästä testaamaan sitä aitoon louhittuun kalliopintaan”, Rosenström sanoo.

Testi tehtiin yöaikaan, ja Rosenström kokeili muun muassa, millaista valovoimaa teokseen vaaditaan ja mille korkeudelle valoa heijastavat tykit on sijoitettava, jotta saadaan aikaan haluttu lopputulos. Valmis teos kuvastaa varjoja veden pinnalla ja se on saanut innoituksensa Espoonlahden aseman uimahalliteemaisesta arkkitehtuurista.

”Esimerkiksi heijastuskulma vaikuttaa valmiiseen lopputulokseen. Kokeilu oli lupaava, ja nyt tiedän, mihin suuntaan teosta kannattaa viedä. Luvassa on vielä uusia testejä ennen valmiin teoksen toteuttamista asemalle, mutta tämä testi todisti, että idea toimii”, Rosenström sanoo.

Rosenströmin teokseen sisältyy myös ääntä – hän tekee yhteistyötä laulajien kanssa, ja valmiiseen teokseen sisältyy äänisuihkuja, joita matkustaja kuulee vain seisoessaan tietyssä kohdassa asemalaituria. Lisäksi käytetään joitakin tavallisia kaiuttimia, jotka tarvittaessa voivat avata ääntä hieman laajemmalle.

”Koivusaaren testissä halusin tietää myös, paljonko ääni kaikuu tilassa, ja yllättävän kirkkaana se kuului. Teos ei sisällä missään vaiheessa kovaa ääntä, vaan tuloksena on välillä nouseva ja välillä laskeva äänimaisema. Tärkeää on löytää kiinnostava tasapaino äänen, hiljaisuuden ja tilan välille”, Rosenström kertoo.

Yhteensä laulajien kanssa toteutettavasta ääninauhasta on tarkoitus tehdä pitkäkestoinen ja se ohjelmoidaan alkamaan joka päivä eri aikaan niin, ettei esimerkiksi kello kahdeksan ruuhkassa matkustava kuule aina ääniteoksen samaa osuutta.

”Lopullinen teos toteutetaan valoineen ja äänineen vasta Espoonlahden asemalaiturille sen valmistuessa, mutta testaukset antavat konkretiaa teoksen toteuttamisesta, ja teos myös muotoutuu testien perusteella”, Rosenström sanoo.

Kuva Espoonlahden asemataiteen testaamisesta Koivusaaren asemalla. Kuva: Hans Rosenström
Havainnekuva Espoonlahden asemasta taideteoksineen. Taideteos: Hans Rosenström, ’Varjot veden pinnalla’. Aseman suunnittelu: ALA Architects

Espoonlahti voitti vuoden 2019 ensimmäisen Turvallisin työmaa -kilpailun – ”Työ turvallisuuden eteen ei lopu koskaan”

Vuoden 2019 ensimmäisen Turvallisin työmaa -kilpailun on voittanut Länsimetron Espoonlahden työmaa, jossa projektinjohtourakoitsijana toimii SRV.

Turvallisin työmaa -kilpailu on Länsimetron oma työturvallisuuskilpailu, jonka voittaja valikoituu käynnissä olevien metrourakoiden joukosta puolivuosittain.

”Totta kai hyvältä tuntuu tällainen tunnustus. Täytyy muistaa, että kilpailun voitosta pitää kiittää koko työmaata”, sanoo Espoonlahden urakassa työsuojelupäällikkönä työskentelevä SRV:n Jonne Juutilainen.

Turvallisin työmaa -kilpailussa on käytetty uusia kriteereitä vuoden 2019 alusta lähtien. Siinä huomioidaan MVR- ja TR-mittarien tulokset*, toimenpiteisiin johtaneet turvallisuushavainnot, läheltä piti-tilanteet, onnettomuustapahtumat, ympäristövahingot sekä omaisuusvahingot.

”Uutta on se, että turvallisuushavainnoilla on merkittävä osuus kilpailussa. Turvallisuushavaintoja tekemällä pyritään ennaltaehkäisemään tapaturmia. Asioihin myös puututaan havaintojen myötä – havainnot raportoidaan sähköiseen järjestelmään, ja vain hoidetuiksi kuitatut turvallisuushavainnot huomioidaan kilpailussa”, sanoo Länsimetron turvallisuuspäällikkö Susanna Laukkanen.

Espoonlahden työmaa keräsi kilpailussa eniten pisteitä MVR- ja TR-mittareiden osuudesta. Espoonlahden työmaa teki myös eniten toimenpiteisiin johtaneita turvallisuushavaintoja, joita kertyi 314 kappaletta.

”Meillä on koko SRV:n tasolla tavoitteena, että työmaalla tehdään turvallisuushavaintoja vähintään 25 kappaletta kuukaudessa. SRV:n kautta olemme myös mukana Nolla Tapaturmaa -foorumissa, jonka tavoitteena on, ettei työmaalla sattuisi yhtään tapaturmaa vuoteen 2020 mennessä”, kertoo Juutilainen.

”On ilo nähdä, että projektinjohtourakka itsekin panostaa turvallisuuteen ja pitää sitä tärkeänä”, sanoo Laukkanen.

”Aina on kuitenkin parannettavaa – vaikka voitto tulikin, työ turvallisuuden eteen ei lopu koskaan”, Juutilainen huomauttaa.

Myös Soukan työmaa suoriutui hyvin kilpailussa – se teki kilpailukaudella 263 turvallisuushavaintoa, eikä työmaalla tapahtunut tarkastelujaksolla henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia.

Toinen vuoden 2019 turvallisimman työmaan kilpailukausi on käynnissä heinäkuusta joulukuuhun.

*MVR-mittarilla havainnoidaan kunnossa olevat ja parannusta vaativat turvallisuusasiat. TR-mittari on talonrakennustyömaan turvallisuuden mittausmenetelmä.

Kuvassa palkinnon vastaanottanut SRV:n tiimi.
SRV:n työmaapäällikkö Jussi Lahti ja Länsimetro Oy:n Espoonlahden rakennuttajapäällikkö Tommi Päivä kättelevät.

Espoonlahdentorin sisäänkäynnin kolmas pitkäkestoinen valu maaliskuun lopussa

Espoonlahdentorin sisäänkäynnillä Espoonlahdessa tehdään viikolla 13 betonivalujen työvaiheita läntisen sisäänkäynnin seinien rakentamiseksi.

Työt alkavat torstaina 28.3. klo 5.00 ja ne loppuvat perjantaina 29.3. klo 04-07 välillä. Kyseessä on pitkäaikainen valutyö, jonka tekemistä osittain yöaikaan ei valitettavasti voida välttää, koska valua ei voida jättää kesken valettavan rakenteen korkeuden ja rakenteen koon vuoksi.

Betoniautojen liikennöinnistä ja betonin pumppaamisesta voi syntyä äänihaittaa. Pahoittelemme mahdollista häiriötä.

Lisätietoja

Timo Nuutinen, työmaapäällikkö, Destia Oy: puh. 050 390 1126, timo.nuutinen(at)destia.fi

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Espoonlahdentorin sisäänkäynnillä jatkuvat betonivalut 18.3. alkaen

Espoonlahdentorin sisäänkäynnillä Espoonlahdessa jatketaan viikolla 12 betonivalujen työvaiheita läntisen sisäänkäynnin seinien rakentamiseksi.

Työt alkavat maanantaina 18.3. klo 6.00 ja ne loppuvat viimeistään 19.3. klo 01.00. Yksi vastaava valu tehdään vielä myöhemmin maaliskuun aikana. Kyseessä on pitkäaikainen valutyö, jonka tekemistä osittain yöaikaan ei valitettavasti voida välttää, koska valua ei voida jättää kesken valettavan rakenteen korkeuden ja rakenteen koon vuoksi.

Betoniautojen liikennöinnistä ja betonin pumppaamisesta voi syntyä äänihaittaa. Pahoittelemme mahdollista häiriötä.

Lisätietoja
Timo Nuutinen, työmaapäällikkö, Destia Oy: puh. 050 390 1126, timo.nuutinen(at)destia.fi
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Espoonlahdentorin sisäänkäynnillä seinien betonivaluja maaliskuussa

Espoonlahdentorin sisäänkäynnillä Espoonlahdessa aloitetaan viikolla 10 betonivalujen työvaihe läntisen sisäänkäynnin seinien rakentamiseksi.

Työt alkavat maanantaina 11.3. klo 5.00 ja loppuvat tiistaina 12.3. klo 3.00-6.00 välisenä aikana. Kaksi vastaavaa valutyötä tehdään myöhemmin maaliskuun aikana. Kyseessä on pitkäaikainen valutyö, jonka tekemistä osittain yöaikaan ei valitettavasti voida välttää, koska valua ei voida jättää kesken valettavan rakenteen korkeuden ja rakenteen koon vuoksi.

Betoniautojen liikennöinnistä ja betonin pumppaamisesta voi syntyä äänihaittaa. Pahoittelemme mahdollista häiriötä.

Lisätietoja

Timo Nuutinen, työmaapäällikkö, Destia Oy: puh. 050 390 1126, timo.nuutinen(at)destia.fi Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

 

Opettajantien kuilulla alkavat elementtitoimitukset hätä-poistumisreitin ja savunpoistokuilun rakentamiseksi

Länsimetron ratalinjan rakennusurakassa alkaa hätäpoistumisreitin ja savunpoistokuilun rakentaminen Opettajantien kuilulla Espoonlahdessa. Elementtien asennusvaiheessa kuiluun asennetaan porraselementit, lepotasolaatat, pilarit ja seinäelementit yhteensä kahdeksan kerroksen matkalle.

Asennustyöt aloitetaan 25.2.2019 alkavalla viikolla, ja ne jatkuvat kesäkuun toiselle viikolle (viikko 23). Elementtejä toimitetaan työmaalle kaksi kuormaa viikossa klo 7:00 aamulla.

Betoniautoilla toimitetaan valuissa tarvittavaa massaa 1-2 kertaa viikossa. Nostoriliikenne tapahtuu pääosin klo 7:00-15:00 ulkopuolisina aikoina, muutoin työmaa-ajoon käytetään henkilö- ja pakettiautoja.

Elementtiasennuksen jälkeen työt jatkuvat kuilun maanpäällisten rakenteiden teolla. Työaika kuilulla on 7.00-18.00.

Lisätietoja:

Mika Sandelin, GRK Infra Oy: p. 050-522 9411, mika.sandelin(at) grk.fi

Länsimetron palautepuhelin (klo 9-15 maanantaista perjantaihin): 050 377 3700

Espoonlahden aseman rakentaminen alkaa

Länsimetron Espoonlahden aseman rakennusurakka alkaa joulukuussa 2018. Urakan toteuttaa SRV Rakennus Oy.

Urakassa rakennetaan Espoonlahden maanalainen metroasema, siihen liittyvät Espoonlahdentorin ja Solmutorin sisäänkäynnit, bussiterminaali Lippulaiva-kauppakeskuksen yhteyteen sekä huoltotunneli asemalle yhdystunneleineen.

Rakennusurakka alkaa työmaatukikohdan perustamisella osoitteeseen Tähystäjänkatu 4. Aseman rakentaminen aloitetaan laituritason runkotöillä, jotka pitävät sisällään betoniseinien, pilarien ja holvien rakentamisen. Runkotyöt aloitetaan alhaalta päin ja työt etenevät kerroksittain kohti maanpintaa.

Rakentamisen aikana työmaaliikenne kuilujen ja työtunnelien suuaukkojen läheisyydessä lisääntyy. Muutoin rakentaminen ei aiheuta lähiympäristöön merkittäviä muutoksia.

Rakennusvaiheessa hiljaisia töitä voidaan tehdä ympäri vuorokauden, mutta meluisia töitä voidaan tehdä Espoon ympäristökeskuksen meluluvan mukaisesti:

  • arkisin maanantaista perjantaihin klo 7-18
  • arkipäivisin klo 18-22 sekä arkilauantaisin klo 9-18, kun työstä aiheutuva melutaso on ympäristön asuintiloissa enintään 35 dB

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentamisvaihe ajoittuu vuosille 2019-2022. Koko hankkeessa rakentamisvaiheeseen kuuluu viiden aseman, radan ja Sammalvuoren varikon rakentaminen sekä erilaisten järjestelmien asentaminen. Vuosien 2022-2023 aikana urakat vastaanotetaan urakoitsijoilta sekä tehdään yhteiskäyttökokeet ja viranomaistarkastukset. Vuonna 2023 asemat ja ratalinja luovutetaan operaattorin eli HKL:n käyttöön matkustajaliikenteen aloittamisen valmistelua varten.

Kerromme Espoonlahden rakennusurakasta enemmän asukastilaisuudessa maanantaina 10.12.2018 klo 17.30-18.30 Espoonlahden kirkolla (Kipparinkatu 8). Tervetuloa!

Lisätietoja

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

SRV:n yhteyshenkilö: projektipäällikkö Juho Varelius, juho.varelius(at)srv.fi

Urakoitsijan päivystyspuhelin (24/7): 040 637 5377