Turvallisin metrotyömaa -kilpailun voitto jo kolmatta kertaa Espoonlahteen

Turvallisin metrotyömaa -kilpailu on Länsimetron oma työturvallisuuskilpailu, jossa kannustetaan ennaltaehkäisevään työhön ja turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on nolla tapaturmaa.

Turvallisin työmaa -kilpailun voitti jo kolmannen kerran peräkkäin Länsimetron Espoonlahden työmaa, jossa projektinurakoitsijana toimii SRV.  Länsimetron omassa työturvallisuuskilpailussa palkitaan käynnissä olevien metrourakoiden turvallisiin työmaa. Rakennuttajana Länsimetro haluaa kiinnittää huomiota turvallisuuteen ja kannustaa urakoitsijoita, aliurakoitsijoita, rakennuttajan edustajia, suunnittelijoita ja kaikkia rakennuskohteissa työskenteleviä kehittämään työturvallisuuskulttuuria ja pyrkimään kohti nolla tapaturmaa -tavoitetta. Palkinto annetaan puolivuosittain.

Espoonlahden urakassa työsuojelupäällikkönä työskentelevä Jonne Juutilainen korostaa, että turvallisuuspalkinnon voitto kuuluu koko työmaan porukalle

Turvallisuus syntyy oikeasta asenteesta

– Länsimetro kannustaa rakennuskohteita Turvallisin metrotyömaa -kilpailun myötä kiinnittämään turvallisuuteen huomiota jo ennakolta ja tekemään korjaavia toimenpiteitä onnettomuuksien välttämiseksi. Tavoitteena on nolla tapaturmaa, summaa Länsimetron turvallisuuspäällikkö Susanna Laukkanen kilpailun tavoitteet.

Kilpailussa huomioidaan työturvallisuuden kuusi eri osa-aluetta, jotka ovat MVR-/TR-mittarit*, toimenpiteisiin johtaneet turvallisuushavainnot, läheltä piti-tilanteet, onnettomuustapahtumat, ympäristövahingot sekä omaisuusvahingot.

Espoonlahden työmaa keräsi kilpailussa eniten pisteitä MVR- ja TR-mittareiden osuudesta. Espoonlahden työmaa teki myös eniten toimenpiteisiin johtaneita turvallisuushavaintoja, joita kertyi 645 kappaletta.  Edellisellä kilpailukierroksella Espoonlahdella oli havaintoja 793. Huomion arvoista on myös se, että metrovarikolla Sammalvuoressa ei sattunut yhtään onnettomuutta.

– Työmaa on juuri sen näköinen kuin siellä vallitseva työturvallisuuskulttuuri on. Espoonlahden työmaalla turvallisuus on läsnä päivittäisessä työnteossa: se näkyy ja kuuluu arjessa. Turvallinen työmaa ei synny sattumalta tai itsestään, se vaatii jatkuvaa ja yhdenmukaista työskentelyä. Se, että turvallisuus on tärkeässä asemassa Espoonlahden metrotyömaalla, näkyy esimerkiksi suoraan onnettomuuksien vähäisessä määrässä. Työturvallisuudella taataan myös rakentamisen edistyminen työntekijöiden ollessa rakentamisessa tärkeimmässä roolissa, kuvaa Laukkanen Espoonlahden kolmatta peräkkäistä voittoa Turvallisin metrotyömaa -kilpailussa.

Alusta alkaen SRV:n työmaalla on ollut selkeä ja systemaattinen linja toimintatavoista ja pelisäännöistä. Turvallisuus ei kuitenkaan rakennu pelkästään ohjeiden varaan, vaan kyse on pitkälti asenteesta.

– Meillä Espoonlahdessa on tärkeintä, että jokainen työmaalla työskentelevä henkilö pääsee terveenä kotiin joka päivä. Työturvallisuuden pelisäännöt näkyvät työmaan yleisilmeessä päivästä toiseen ja työturvallisuuden huomioiminen on arjen normaali käytäntö, josta ei tingitä. Asenne on mielestäni tärkein työkalu turvallisuuden edistämisessä. Kun asenne on kunnossa, työturvallisuutta on helppo lähteä rakentamaan, sanoo Espoonlahden urakassa työsuojelupäällikkönä työskentelevä SRV:n Jonne Juutilainen.

 

*MVR-mittari on havainnointiin perustuva menetelmä maa- ja vesirakennustyömaan turvallisuustason mittaamiseksi. MVR-mittarilla havainnoidaan kunnossa olevat ja parannusta vaativat turvallisuusasiat. TR-mittari on puolestaan talonrakennustyömaan turvallisuuden mittausmenetelmä. Turvallisuusmittari kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin ja myönteisen palautteen avulla motivoi kehittämään työtapoja.

Tee taidekierros metrotyömaiden ympärillä Espoo-päivästä alkaen

Metrotyömaa-aitoja Finnoosta Kivenlahteen elävöittävät 12 henkilön tai yhteisön teokset.

Katutaideteokset elävöittävät tulevien metroasemien ympäristöjä Espoo-päivästä 28.8.–29.8.2020 alkaen. Länsimetron matalan kynnyksen katutaideprojektissa 12 taiteilijaa tai yhteisöä pääsi toteuttamaan teoksensa metrotyömaa-aitoihin. Mukana on yksityisiä henkilöitä lapsista aikuisiin sekä erilaisia toimijoita kuten Espoon kirjailijat ry, partion lippukunta, espoolaisia päiväkoteja ja Diakonissalaitos.

Teoksia on yhteensä 14 kappaletta ja ne sijoittuvat metrotyömaiden aitoihin Finnoosta Kivenlahteen. Teokset on toteutettu erilaisilla tekniikoilla: aidoista löytyy muun muassa sprayauksia, akryylimaalauksia, tulostustyö ja tekstejä. Teokset piristävät asuinympäristöjä kesään 2021 saakka.

Esimerkiksi Mila Uleniuksen ja Katri Väätäsen teos löytyy Kivenlahden metroaseman Kivenlahdentien sisäänkäynnin työmaa-aidasta. Teoksen tekeminen työmaa-aitaan suurelle alustalle oli uusi kokemus taiteesta kiinnostuneille Uleniukselle ja Väätäselle, joten he lähtivät heittämällä katutaideprojektiin mukaan.

Mila Ulenius ja Katri Väätänen omistavat katutaideteoksensa Kivenlahdelle, asuinalueelle, jossa he molemmat ovat asuneet vuodesta 2001 alkaen.

– Olemme kuvanneet teoksessamme omia ajatuksiamme ja muistojamme Kivenlahdesta 19 vuoden ajalta. Kivenlahti tulee olemaan meille aina tärkeä osa elämäämme, eikä lapsuus täällä ikinä unohdu. Haluamme välittää sen teoksestamme. Jo teosta tehdessämme olemme saaneet keskustella teoksen teemasta ohikulkijoiden kanssa ja saaneet myönteistä palautetta teoksestamme, Ulenius ja Väätänen kertovat kokemuksestansa.

Katutaideteosten teemoina nousee vahvasti esille asuinympäristöille tunnusomaiset piirteet ja espoolaisille tärkeät asiat.  Espoon upea luonto metsineen ja eläimineen sekä merenläheisyys nousevat esille useammassakin teoksessa.

– Iivisniemen päiväkodissa innostuimme lasten kanssa kuvaamaan lapsille tärkeitä asioita lasten asuinympäristössä. Kivoina asioina lapset nostivat esiin niin Iivisniemen ihmiset kuin ihanan luonnon. Lasten teoksista löytyy ystäviä ja perheitä. Esiin pääsevät myös esimerkiksi kotimatkan varrelta löytyvät leikkipaikat, puistot, kiipeilypuut, kukat ja ötökät, varhaiskasvatuksen opettajat Elina Ekblad ja Liisa Kylänpää kertovat lasten taideprojektista. Päiväkotiryhmien työt ovat nähtävissä Kaitaan metrotyömaan Kaitaantien sisäänkäynnin työmaa-aidassa.

Työt etenevät aikataulussa – rakentaminen päättyy vuonna 2023

Länsimetro-projekti rakentaa viisi uutta asemaa (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti), seitsemän kilometriä pitkän ratalinjan ja maanlaisen metrovarikon. Rakentaminen on käynnissä kaikilla asemilla ja ratalinjalla. Varikolla ollaan jo testausvaiheessa. Työt etenevät aikataulussa. Rakentaminen päättyy, kun Matinkylä-Kivenlahti-osuus luovutetaan liikennettä operoivalle HKL:lle vuonna 2023. HSL päättää liikenteen aloittamisesta. Rakentamisen etenemistä voi seurata verkkosivuilla.

Taide on myös keskeinen osa jokaisen uuden Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroaseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Taideteokset edustavat taiteen eri muotoja – valoa, ääntä, maalauksia ja kuvanveistoa.  Lue lisää asemien taiteesta.

Rakennustyöt täydessä vauhdissa kesällä 2020

Rakentaminen etenee länsimetron kaikilla viidellä uudella asemalla, ratalinjalla ja maanalaisella metrovarikolla. Rakennusurakoiden työt rungon osalta ovat loppusuoralla. Metroasemien sisäänkäyntirakennusten ja kuilujen rungot ja maanpäälliset osuudet ovat tänä vuonna nousseet maan pinnalle ja tulleet näkyviksi osiksi asuinalueita. Rakennustyöt ovat edenneet pinta- ja sisärakennustöihin sekä taloteknisiin asennuksiin. Talotekniset työt kuten LVI- ja sähkötyöt ovat käynnissä kaikilla asemilla. Metron eri järjestelmien asennukset myös käynnissä laajalla rintamalla. Metrovarikko Sammalvuoressa on puolestaan jo käyttöönottovaiheessa. Alla näet esimerkkien omaisesti, mitä työmailla tapahtuu kesällä 2020.

Liukuportaat

Finnoon asemalle tulee Suomen pisimmät liukuportaat.

Liukuportaat ovat keskeinen osa liikkumista metroasemalla. Esimerkiksi Finnoossa liukuportaiden haalaukset käynnistyvät kesäkuun lopulla. Suomen pisimpien liukuportaiden nostokorkeus on noin 34,5 metriä ja runkojen pituus noin 78 metriä.

Dokumentit

Rakentamisen aikana syntyy valtava määrä erilaisia rakennusteknisiä dokumentteja, kuten toteutussuunnitelmia, urakoitsijan suunnitelmia, huoltodokumentteja ja tarkastusasiakirjan dokumentteja. Finnoon aseman rakentamiseen liittyen on jo syntynyt lähes 17 000 dokumenttia.

Sähkötyöt

Metrojärjestelmiä on yli 50.

Erilaisten sähköasennusten ja niihin tarvittavien komponenttien, kaapeleiden ja massojen lukumäärät ovat mittavia metroliikenteen ja metroasemien toiminnan kannalta. Yhdelle asemalle tulee noin 4 500 valaisinta, 13 000 sähkökaapelia ja  8 000  kytkintä ja sähkörasiaa. Esimerkiksi Kaitaan asemalla sähkötyöt ovat noin puolivälissä ja lopullisen sähkön vastaanottaminen oli mahdollista toukokuussa. Tämän jälkeen alkoi ensimmäisten testausten tekeminen.

Varavoimakoneet

Varavoimakone varmistaa metroaseman turvallisen käytön sähkökatkon sattuessa ja turvaa ihmisten poistumisen metroasemalta. Kaitaan varavoimakone asennetaan paikoilleen kesällä.

Sisäänkäynnit

Soukassa metroaseman sisäänkäynnit ovat jo näkyvä osa asemaympäristöä.

Soukan sisäänkäynneillä tehdään julkisivu- ja vesikattotöitä ja taloteknisiä asennuksia. Soukantorin sisäänkäynnin julkisivun erikoismaalattua, väriä vaihtavaa metallilevyä ja lasia asennetaan kesäkuussa.

Hissit ovat keskeinen osa esteetöntä liikkumista asemalla. Hissien asennustyöt valmistuvat Soukassa alkusyksystä.

Savunpoistopuhaltimet

 

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Viimeinen asemille tuleva puhallin haalattiin ja asennettiin touko-kesäkuun taitteessa Espoonlahteen.

Paloliukuovet ja -rullaovet

Tulipalon sattuessa paloliukuovet ja -rullaovet osastoivat metroaseman tiloja paloilta suojatuiksi. Esimerkiksi Espoonlahdessa ovien asennustyöt alkavat kesän aikana.

Taide

Kaikille asemille tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria.

Taiteilija Kalle Mustosen teos ”Kulkijat” asennetaan syksyllä pääteasemalle Kivenlahteen. Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, metrolaiturin keskiosassa olevaa puista humoristista hahmoa. Pienempi hahmoista on kesäkuussa pintakäsittelyä vaille valmis, isompaa hahmoa pintalaudoitetaan.

Järjestelmien testaaminen

Kesäkuussa varikolla on käynnissä skenaariotestaukset.

Kaikki varikolle asennetut järjestelmät on ensin testattu itsenäisestä, ja sen jälkeen varmistetaan, että järjestelmät toimivat yhdessä. Näissä skenaariotesteissä testataan eri järjestelmien väliset toiminnot poikkeustilanteissa, kuten tulipalon sattuessa huoltohallissa, ja varmistetaan, että järjestelmät toimivat kuten pitääkin.

Kiskojen asentaminen

Kiskoja asennetaan yhteensä 34 kilometriä.

Kiskojen asentaminen on osa päällysrakenneurakkaa, jossa ensin asennetaan tärinäeste, tukikerrossepeli, pölkyt ja niiden päälle kiskot.  Päällysrakenneurakka alkoi kesäkuussa ja etenee Matinkylästä kohti länttä.

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuus kytketään sähköverkkoon

Länsimetron rakenteilla olevat viisi asemaa ja 17,5 kilometriä ratalinjaa kytketään kesän aikana valtakunnalliseen sähköverkkoon. Rakentamisen aikana työmaat ovat saaneet sähkönsä urakoitsijan väliaikaisilla kaapeloinneilla. Liikennöinnin aikaiseen sähköverkkoon siirtyminen on edellytys Länsimetron yli 50 järjestelmän testauksen aloittamiselle. Ensimmäisinä sähköt saa Finnoon ja Kaitaan asemat tällä viikolla.

Kaapelihyllyjä metrolaiturin alapuolisissa tiloissa Finnoossa ennen sähköasennuksia.

Länsimetron kakkosvaiheelle Matinkylä-Kivenlahti on asennettu yli 50 kilometriä keskijännitekaapelia, joka toimii Matinkylä-Kivenlahti rataosuuden sähkönjakelun pääverkkona. Ensimmäisenä sähköverkkoon kytkettiin 8.6. Finnoon asema ja tällä viikolla myös Kaitaan asema. Muut kolme asemaa, rataosuus ja Sammalvuoren varikko kytketään kesän ja syksyn aikana.

Nykyaikaiset metroasemat tarvitsevat paljon sähköä. Erilaisten sähköasennusten ja niihin tarvittavien komponenttien, kaapeleiden ja massojen lukumäärät ovat merkittäviä. Esimerkiksi Finnoon asemasta sähkösuunnitelmia on yli tuhat, ja sähkökeskuksia asennetaan yli 100. Yhdelle asemalle tulee keskimäärin noin 4 500 valaisinta, 13 000 kappaletta sähkökaapeleita sekä 8 000 kappaletta erilaisia kytkimiä ja sähkörasioita.

”Lopulliseen sähkönjakeluun siirtyminen on edellytys testausvaiheen alkamiselle. Länsimetrossa on yli 50 erilaista järjestelmää, joiden testaus etenee moniportaisesti siten, että ensin kutakin järjestelmää testataan yksin, sitten yhdessä ja lopuksi vielä viranomaistarkastusten yhteydessä eri poikkeustilaskenaarioissa. Testausvaihe alkaa vaiheittain tämän vuoden lopulla asemien rakentamisen edetessä”, kertoo Länsimetron tekninen johtaja Raimo Kaunismäki.

Vuosi 2020 on kiivastahtinen rakennusvuosi länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella.  Rakentamisen painopiste on kevään aikana siirtynyt runkotöistä pinta- ja sisärakennustöihin, talotekniikkaan ja automaatioasennuksiin. Jokaisella viidellä metroasematyömaalla ja ratalinjan työmaalla on käynnissä useita urakoita ja entistä enemmän toimijoita. Päällysrakenneurakka on myös alkanut. Urakassa asennetaan mm. ratasepeli, pölkyt ja ratakiskot. Sammalvuoren metrovarikolla on edetty jo testausvaiheeseen. Varikko valmistuu tänä vuonna.  Kokonaisuutena hanke etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

Tavoiteaikatauluna on luovuttaa asemat ja ratalinja teknisine järjestelmineen liikennettä operoivalla HKL:lle vuoden 2023 aikana. Länsimetro Oy jää osuuden omistajaksi ja kehittäjäksi.

Länsimetron toisen vaiheen ensimmäiset ratakiskot asennetaan kesällä

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden radan päällysrakenneurakka on alkanut.  Päällysrakenneurakka sisältää sepelin, kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen, joiden jälkeen uudelle osuudelle päästään tekemään metrojunan koeajoja vuoden päästä kesällä. Ensimmäiset kiskot ovat jo saapuneet Matinkylään odottamaan asennusta.

Vuosi 2020 on kiivastahtinen rakennusvuosi länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella.  Rakentamisen painopiste on kevään aikana siirtynyt runkotöistä pinta- ja sisärakennustöihin, talotekniikkaan ja automaatioasennuksiin. Jokaisella viidellä metroasematyömaalla ja ratalinjan työmaalla on käynnissä useita urakoita ja entistä enemmän toimijoita. Sammalvuoren metrovarikolla on edetty jo testausvaiheeseen. Varikko valmistuu tänä vuonna.  Kokonaisuutena hanke etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

Matinkylä-Kivenlahti -osuuden ratatunneli ennen sepeliä, pölkkyjä ja kiskoja.

”Ratatunneleiden päällysrakenneurakka alkaa pohjasepelin levityksellä. Ratatunnelia on yhteensä 17,5 kilometriä. Sepeli tuodaan tunneliin kuorma-autoilla, yhdellä kuormalla sepeliä saadaan noin viiden metrin alueelle. Sepelikerroksen alle asennetaan molempiin tunneleihin koko matkalle runkomelueriste, joka varmistaa sen, että metron runkomelu ei kantaudu yläpuolella oleviin kiinteistöihin”, kertoo ratateknisten urakoiden valvoja Juha-Matti Pakka Länsimetro-projektista.

Seuraavaksi tunneliin tuodaan vaihteet, joiden mittauksia ja säätöjä tarkistetaan moneen kertaan urakan aikana. Länsimetron tunneleissa on jo aiemmassa urakassa asennettu tukimuurielementit, joiden kansi toimii hätäpoistumistienä ja sisällä kulkee nykyaikaisen metrojärjestelmään vaatimaa tekniikkaa. Tukimuurin kaapelikourut asennetaan sepelin tasoituksen yhteydessä.

Tämän jälkeen tunneliin asennetaan ratapölkyt. Pölkkyjä osuudelle tulee yhteensä 27 400 Parman Forssan tehtaalta.  Pölkkyjen päälle asennetaan kiskot, jotka saapuvat Espanjasta ja hitsataan Vosslohin Kaipiaisten tehtaalla 120 metrin mittaisiksi. Kiskot kuljetetaan Vuosaaren sataman kautta öisin nykyisen metrolinjan läpi Matinkylään ja sieltä edelleen uudelle osuudelle. Työraidekisko on jo Matinkylässä odottamassa asennusta Matinkylästä länteen.

Kiskoasennuksen jälkeen asennetaan pintasepeli, joka levitetään erityisesti urakkaa varten valmistetulla sepelikärryllä. Pintasepeli levitetään pölkkyjen välin.

”Pintasepelin tasoituksen jälkeen rata tuetaan ja hitsataan jatkuvakiskoiseksi. Jatkuvakiskohitsaus edellyttää tarkkaa kiskon lämpötilan tarkkailua ja dokumentointia. Näin varmistetaan mahdollisimman pehmeä ja tasainen metrokyyti tuleville metromatkustajille”, Pakka kertoo.

Kiskoasennuksen jälkeen kiinnitetään virtakisko joka yhdeksänteen pölkkyyn kannatinkaarella. Virtakiskoon kytketään kesällä 2021 sähkö, jonka jälkeen voidaan aloittaa koeajot.

Tavoiteaikatauluna on luovuttaa asemat ja ratalinja teknisine järjestelmineen liikennettä operoivalla HKL:lle vuoden 2023 aikana. Länsimetro Oy jää osuuden omistajaksi ja kehittäjäksi.

 

Kuvia kakkosvaiheen Matinkylä-Kivenlahti-osuuden radalta ennen päällysrakenneurakan alkamista:

Kuvia ykkösvaiheen Ruoholahti-Matinkylä päällysrakenneurakan vaiheista:

 

 

Espoonlahden metroaseman huoltotunnelin sisäänkäynnin louhinnat alkavat 18.5.

Espoonlahden metroaseman huoltotunnelin sisäänkäynnillä Tähystäjänkadulla tehdään louhintoja maanantaista 18.5.2020 alkaen. Louhinnat kestävät 1–2 viikkoa. Louhintoja tehdään Espoon kaupungin ympäristökeskuksen määritteleminä työaikoina arkisin klo 7–18. Louhinnan räjäytyksistä varoitetaan asianmukaisesti äänimerkein. Työmaalla tehdään louhintaa huoltotunnelin sisäänkäynnin perustuksia ja viemärilinjoja varten.

Huoltotunnelin sisäänkäynti jää metron valmistuttua satunnaiseen huoltokäyttöön Espoonlahden metroasemalle.

Pahoittelemme louhinnoista aiheutuvaa häiriötä.

 

Lisätietoja

Espoonlahden urakoitsijan, SRV Rakennus Oy:n 24/7-puhelin: 040 623 3000

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13): 050 377 3700

Häikäise katutaiteellasi ja osallistu kilpailuun – voittajien teokset julkaistaan elokuussa metrotyömaiden aidoissa

Kaikille avoin Länsimetron katutaidekilpailu on nyt käynnissä ja valitut teokset julkaistaan elokuussa metrotyömaiden aidoissa. Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella rakentamista tehdään viidellä metrotyömaalla: Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Kivenlahdessa ja Espoonlahdessa sekä kuilutyömailla ratalinjalla. Länsimetro etsii matalan kynnyksen katutaidekilpailussa taidetta ja tekijöitä metrotyömaiden työmaa-aitoihin.

Esitä ideasi kesäkuun loppuun mennessä

Tekijät voivat olla yksityisiä henkilöitä tai esimerkiksi tekijäjoukko koulusta, päiväkodista tai muusta yhteisöstä sen hetkiset poikkeustilanteen kokoontumisrajoitukset huomioiden. Kaikkien luovuus saa kukkia: haussa on omaleimaisia teoksia ja toteutustapoja. Aitaan tuleva teos voi olla esimerkiksi maalaus, sabluuna tai muulla tavoin aitaan kiinnitettävä työ. Toteutustapa on osallistujien ideoitavissa. Länsimetro osallistuu teosten kustannuksiin.

Lue lisää kilpailusta ja lähetä ideasi 30.6.2020 mennessä.

Pyrimme toteuttamaan kaikki katutaideehdotukset. Tekijät pääsevät toteuttamaa katutaideteokset viimeistään elokuussa.

Muutoksia Tähystäjänkadun liikennejärjestelyihin toukokuun alusta syksyyn 2020 saakka ja louhintoja touko–kesäkuussa

Tähystäjänkadusta otetaan lisäalue työmaan käyttöön toukokuusta alkaen. Alue on työmaakäytössä syksyyn 2020 saakka. Tähystäjänkadulle jää kaksi ajokaistaa ja jalankulkukaista, joka on erotettu ajokaistoista aidalla.

Lisäksi työmaalla tehdään vähäisiä louhintoja touko–kesäkuussa. Louhintapäivistä tiedotetaan aikataulun tarkennuttua. Louhintoja tehdään Espoon kaupungin ympäristökeskuksen määritteleminä työaikoina arkisin klo 7–18. Louhinnan räjäytyksistä varoitetaan asianmukaisesti äänimerkein.

Huoltotunnelin sisäänkäynti jää metron valmistuttua satunnaiseen huoltokäyttöön Espoonlahden metroasemalle.

Pahoittelemme työstä aiheutuvaa häiriötä.

Lisätietoja
Espoonlahden urakoitsijan, SRV Rakennus Oy:n 24/7-puhelin: 040 637 5377
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13): 050 377 3700

Metrotyömailla rakennustöitä pääsiäisenä

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -osuuden kaikilla työmailla tehdään rakentamiseen kuuluvia hiljaisia työvaiheita pääsiäisen aikaan. Rakennustöitä metrotyömailla tehdään pääsiäisenä (10.4.–13.4.2020) ympäristökeskuksen määritteleminä työaikoina:

  • klo 7–22 hiljaisia rakennustöitä
  • klo 9–18 töitä, joista saattaa kuulua hetkittäistä melua

”Rakennusurakoissamme on työntekijöitä myös Suomen ulkopuolelta, erityisesti Virosta. Matkustusrajoitteiden takia nämä työntekijät eivät voi matkustaa kotimaahansa pyhien ajaksi ja palata pääsiäisen jälkeen takaisin, jolloin mielekkäämpää on tehdä töitä työmaalla ja edistää siten hankkeen etenemistä”, kertoo Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi poikkeusajan vaikutuksista Matinkylä-Kivenlahti -osuuden rakentamiseen.

Länsimetron kakkosvaiheen Matinkylä-Kivenlahti työmailla työt etenevät tällä hetkellä aikataulussa. Sammalvuoren varikolla on siirrytty testausvaiheeseen. Viidellä asematyömaalla ja 7,5 km ratalinjalla on käynnissä talotekniset työt eli sähkö- ja LVI-asennukset sekä länsimetron yli 50 eri järjestelmän asennukset. Töiden etenemistä muutamien keskeisten järjestelmien osalta voi seurata Länsimetron rakentamisen sivulta.

Työmaiden urakoitsijat ja 24/7-puhelinnumerot:

  • Finnoo: GRK Infra Oy:nja Aki Hyrkkönen Oy:n työyhteenliittymä, puh. 050 516 7606
  • Kaitaa: YIT Rakennus Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä, puh. 050 539 3208
  • Soukka: YIT Rakennus Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä, puh. 040 628 8161
  • Espoonlahti: SRV Rakennus Oy, puh. 040 637 5377
  • Kivenlahti: Skanska Infra Oy, puh. 050 402 3044
  • Ratalinja: GRK Infra Oy: puh. 050 516 7606

Voit jättää palautetta Länsimetrolle myös verkkolomakkeella.

 

Länsimetro toivottaa rauhallista pääsiäisen aikaa.

Kurkkaa metrotyömaalle: varavoimakoneiden asentaminen metroasemille alkoi

Matinkylä–Kivenlahti -osuuden ensimmäisten varavoimakoneiden haalaaminen metroasemille alkoi viime viikolla. Ensimmäinen varavoimakone haalattiin tiistaina 25.2. Kaitaan asemalle ja toinen loppuviikosta Espoonlahden asemalle. Kurkista, miten  Espoonlahden varavoimakoneen haalaus etenee. 

Jokaiselle uudelle metroasemalle ja Sammalvuoren varikolle tulee varavoimakone.  Yhteensä varavoimakoneita asennetaan Matinkylä–Kivenlahti -osuudelle kuusi kappaletta. Varavoimakone käynnistyy automaattisesti muutamien sekuntien viiveellä, jos aseman talotekniikkaa palvelevat muuntajat jäävät ilman sähkönsyöttöä vian tai muun esim. valtakunnallisen sähkökatkon takia. Varavoimakoneen teho on 500 kilowattia. Tehot riittävät metroaseman turvallisuuden kannalta keskeisten toimintojen pyörittämiseen kuten esimerkiksi riittävään valaistukseen, äänentoistoon, evakuointihissin käyttöön ja kulunvalvontaan. Varavoimakone varmistaa metroaseman turvallisen käytön sähkökatkon sattuessa ja turvaa ihmisten poistumisen metroasemalta. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden varavoimakoneiden toimittaja on työyhteenliittymä Geneset – Geneset Powerplants Oy ja Hautalan Sähkömoottori Oy.

Ennen kuin varavoimakoneet toimitetaan asennettaviksi uusille metroasemille, laitteistokokonaisuuksien toiminta tarkistetaan ns. FAT-testin (Factory Acceptance Test) avulla.

Kurkistimme aikaisemmin, miten liukuportaat asennetaan – liukuportaat ovat matkustajille näkyvä ja tuttu osa metroasemaa. Sen sijaan varavoimakoneet sijaitsevat matkustajille näkymättömissä olevissa tiloissa. Matkustajien näkemät tilat kuten metrolaituri ja liukuportaat ovat vain noin kolmasosa kaikista metroaseman tiloista: 2/3 tiloista on katseilta piilossa.

Varavoimakone on kooltaan noin 3,9 metriä X 1,6 metriä X 2,6 metriä (pituus x leveys x korkeus). Painoa koneella on noin 4 500 kiloa. Varavoimakone varmistaa metroaseman turvallisen käytön sähkökatkon sattuessa ja turvaa ihmisten poistumisen metroasemalta.

Varavoimakone kuljetettiin maan alle yhtenä kappaleena – toisin kuin esimerkiksi liukuportaat tuotiin maan alle useammassa osassa ja osat yhdistettiin toisiinsa vasta maan alla. Varavoimakone kuljetettiin huoltotunnelin ja tulevan metroradan kautta asennuspaikan lähettyville, josta se nostettiin nostovälineiden avulla paikoilleen. Lopullisella asennuspaikallaan varavoimakone puretaan muovisuojastaan ja asennetaan käyttökuntoon.

Varavoimakoneiden asennus on yksi 30 sivu-urakasta, joita koko ratalinjalla tehdään. Muita sivu-urakoita ovat mm. liukuportaat, hissit, savunpoistopuhaltimet ja kameravalvonta.