Valoisa Kivenlahti

Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ALA-Architects. Kivenlahden metroasema on tyyliltään viileän rauhallinen ja sävyiltään vaalea. Kivenlahden katukuvan vaaleus jatkuu metroasemalla viileän rauhallisena tunnelmana.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Kivenlahden metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Valoisa ja sympaattinen Kivenlahti” on katsottavissa myös YouTubesta.

Asemataide Kalle Mustonen ”Kulkijat”

Teoksen sijainti: Kivenlahden metroaseman asemalaituri
Teoksen tekniikka: puuveistos
Taiteilija: Kalle Mustonen
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa vuonna 2023.

Metrolinjan symbolisena päätepisteenä lännessä on kuvanveistäjä Kalle Mustosen ”Kulkijat”-veistos, joka muodostuu kahdesta puisesta hahmosta. Sympaattiset ja humoristiset hahmot juoksevat valoisalla metrolaiturilla. Puiset hahmot ovat kaksi- ja kolmemetriä korkeita. Lämminsävyinen oranssi veistos on vastakohta Kivenlahden vaalealle ja kirkkaalle metroasemalle. Asema on viileän vaalea, kulkijoiden sävy on intensiivinen ja lämmin. Asema on suoralinjainen, kulkijat ovat orgaanisia ja pyöreitä.

Teoksen elävää pintaa saa kosketella. Pinnasta voi tunnistaa eri työkalujen jälkiä: tasaisinta höylän jälkeä on isoilla laakeilla alueilla, kun taas kourutaltan uraa löytyy enemmän tiukemmista kurveista. Kulkijoiden runko on lämpökäsiteltyä mäntyä ja pinta on tervaleppää.

”Kulkijat”-teoksen hahmoille järjestettiin loppuvuodesta 2021 nimikilpailu. Teoksen nimi on ”Kulkijat. Hahmot saivat nimiksensä Alis ja Ylis Kivenlahden alueiden lempinimien mukaisesti. Kivenlahden asukkaat ja toimijat olivat mukana nimien vallinnassa. Lue lisää ”Kulkijat”-teoksen hahmojen nimien valinnasta.

Teoksen toteutusta on tukenut Oy Lunawood Ltd.

Pienoismallista otettujen mittojen perusteella rungon työpiirrokset tehtiin millimetripaperille. Kuva: K. Mustonen

Rungon materiaaliksi valikoitui lämpökäsitelty mäntypalkki. Kuva: K. Mustonen

Teos syntyi pienehkössä 40 neliömetrin pajassa. Kuva: K. Mustonen

Osa tärkeistä mitoista teipattiin lattiaan. Kuva: K. Mustonen

Moderneinta teknologiaa pajalla edusti laser-linjain. Kuva: K. Mustonen

Isompi hahmo koostuu kuudesta osasta. Kuva: K. Mustonen

Pienemmässä hahmossa on viisi osaa. Kuva: K. Mustonen

Pintalaudoitus on tehty tervalepästä. Kuva: K. Mustonen

Jokainen laudoituksen osa on viistetty ja muotoiltu yksittäin. Kuva: K. Mustonen

Pieni työtila oli käytössä lattiasta kattoon. Kuva: K. Mustonen

Pintalaudoitus on kiinnitetty pitkillä puutapeilla. Kuva: K. Mustonen

Ketjutalja mahdollisti teoksen valmistumisen ilman aputyövoimaa. Kuva: K. Mustonen

Teoksen sisäosat muistuttavat pientä majaa.. Kuva: K. Mustonen

Käsinveistäminen ei ole tehokasta tai nopeaa. Kuva: K. Mustonen

Teoksen fyysinen veistäminen vei yli vuoden. Kuva: K. Mustonen

Teosten pinnassa on erotettavissa eri työkalujen jäljet. Kuva: K. Mustonen

Muodon jatkuvuuden poikkeukset eivät ole virheitä, vaan veistäjän kädenjälkeä, jota teollinen prosessi ei voi toistaa. Kuva: K. Mustonen