Vuoden 2020 ympäristöselonteko on laadittu

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-projektin ympäristöselonteko vuodelta 2020 on valmistunut. Länsimetro on selvittänyt ympäristöselonteossa metrotunneleiden sekä viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti) sekä Sammalvuoren varikon rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset vuonna 2020. Vuonna 2020 rakentamisen pääpainopiste oli asemien sisätilojen rakentamisessa ja radan rakennustöissä.

Vuoden 2020 rakentamisen osalta ympäristöselonteossa raportoitiin:

  • Pääraaka-aineiden kulutus
  • Energiankulutus
  • Rakentamisen ja materiaalien hiilidioksidipäästöt
  • Jätteiden muodostuminen ja käsittely
  • Vaikutukset pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään
  • Poistoveden määrä ja laatu
  • Luonnon monimuotoisuus
  • Pölyäminen
  • Melu
  • Sidosryhmät ja vuorovaikutus, palautteet, ympäristövaatimukset

Vuoden 2020 alussa julkaistiin projektin ensimmäinen ympäristöselonteko, joka kattoi vuodet 2014-2019. Tämän jälkeen ympäristöselonteko laaditaan vuosittain siihen saakka, kun projekti valmistuu vuonna 2023.

Vesiä ja maaperää seurataan

Projektin aikana on toteutettu pohjavesitarkkailua, painumaseurantaa, vuotovesiseurantaa ja Hannusjärven vedenpinnan tason tarkkailua. Pohjaveden ja maaperän seuranta jatkui myös vuonna 2020, eikä pohjavedessä ja maaperässä havaittu merkittäviä muutoksia. Myöskään pohjavesiputkien vedenlaadussa ei havaittu todettavia muutoksia.

Myös painaumaseuranta jatkui vuonna 2020 niillä paikoilla, joilla seurantaa oli päätetty vielä jatkaa. Painumapisteissä ei havaittu merkittäviä muutoksia. Suurin osa painaumapisteistä jätettiin pois vuonna 2019 vähäisten muutosten vuoksi. Painumariski on tunnistettu merkittäväksi ympäristönäkökohdaksi, sillä tunneleiden louhinta saattaa aiheuttaa pohjaveden alenemista. Pohjaveden pinnan tason aleneminen saattaa taas aiheuttaa maan painumista painumaherkillä alueilla ja siten myös rakennusten painumista ja/tai vaikutuksia putkistossa.

Lisäksi rakentamisalueella sijaitsevan Hannusjärven vedenpinnantasoa on seurattu vuodesta 2013 alkaen. Hannusjärvi on todettu herkäksi ympäristökohteeksi johtuen järven pienestä valuma-alueesta ja järven pienestä vesitilavuudesta. Vuonna 2020 luontaisesta poikkeavia muutoksia ei havaittu maapohjaveden pinnan tasossa Kaitaantien ja Hannusjärven välisellä alueella eikä myöskään Hannusjärven vedenpinnan tasossa.

Maanpäällisten alueiden maisemointi alkoi

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin suurimmat suorat luontovaikutukset aiheutuvat metroasemien maanpäällisten osien rakentamisesta. Sammalvuoressa sijaitsevan metrovarikon maanpäällisten osien valmistumisen jälkeen aluetta maisemoitiin esimerkiksi puu- ja kunttaistutuksin, jotta Sammalvuoren alue voi toimia tulevaisuudessakin alueen asukkaiden virkistyspaikkana. Lue lisää Sammalvuoren maisemoinnista.

Kuvassa on maisema metrovarikon niittyalueesta.
Sammalvuoren metrovarikon alueelle istutettiin myös noin 400 neliön suuruinen ”pörriäisniitty” eli kukkaniitty pölyttäjiä varten. Kuva: Minna Alantie

Liito-oravien kulkureitit säilyvät

Ratalinjauksen läheisyydessä Finnoon alueelta, Kaitaan alueelta ja Espoonlahden – Soukan alueelta on tunnistettu liito-oravan elinympäristön ydinalueita. Vuonna 2020 jatkettiin liito-oravien elinympäristön kartoittamista ja Espoon ympäristökeskuksen kanssa pidettiin liito-oravakatselmuksia. Katselmuksissa ei huomattu Länsimetron toimintaan liittyviä vaikutuksia liito-oravien kannalta tärkeisiin puihin. Liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet on säilytetty.

Muilta osin liito-oravien, viitasammakoiden tai Finnoon metroaseman lähteisten lintualueisiin liittyen ei ympäristöselonteossa havaittu muutoksia aiempiin vuosiin nähden.

Kolme oranssitakkista työmiestä ja yksi keltaliivinen nainen ovat metsässä tarkastelemassa puita.
Riilahden alue on liito-oravien elinympäristöä. Liito-oravien kulkureittejä ja liikkumisen kannalta säilytettäviä puita käytiin läpi Espoon ympäristöasiantuntijan kanssa elokuun 2020 alussa.

Sidosryhmät keskeinen osa projektia

Sidosryhmätyöskentely on tärkeä osa Matinkylä-Kivenlahti -projektia. Tärkeimmät sidosryhmät ympäristövastuullisuuden näkökulmasta ovat rakentamisalueen ympäristön asukkaat, yritykset ja muut toimijat, rakentajat, päättäjät ja omistajataho, viranomaiset sekä projektin oma henkilöstö.

Vuonna 2020 projektin sidosryhmäviestintä painottui verkko- ja videoviestintään koronarajoitteiden vuoksi. Palautteiden antamisen kanavat laajenivat vuonna 2020, kun palautetta pystyi antamaan myös WhatsApp-viesteillä verkkolomakkeen ja puheluiden lisäksi. Kaikki palautteet käsiteltiin ja niihin vastattiin.

Tutustu ympäristöselontekoon 2020 (pdf).

Rakentamisen ympäristövaikutukset käyvät ilmi toisen vaiheen ympäristöselonteossa

MatinkyläKivenlahti-projektin ympäristövaikutuksia arvioitiin seuraamalla muun muassa rakentamisen hiilidioksidipäästöjä ja vaikutuksia pohjaveteen. Lisäksi yleisöpalautteen määrää seurattiin läpi rakentamisen.

Länsimetron kokoama ympäristöselonteko koostaa yhteen Länsimetron toisen vaiheen rakentamisen ympäristövaikutukset vuosilta 2014–2019.

Länsimetron ympäristöpäällikkö Kati Vesikallion mukaan ympäristöselonteon laatiminen ei ole yleinen käytäntö infrarakentamisessa. Länsimetro halusi kuitenkin vastuullisuussyistä raportoida toisen vaiheen rakentamisen ympäristövaikutuksista julkisesti.

– Olemme aina pyrkineet vastuulliseen toimintaan ja kertomaan toiminnastamme sekä sen vaikutuksista avoimesti. Ihmiset ovat nykyään todella ympäristötietoisia ja rakentamisen ympäristövaikutuksiin kiinnitetään paljon huomiota, joten halusimme koostaa kaiken olennaisen tiedon kätevästi paketoituun muotoon, Vesikallio kertoo.

Raportissa esitettyä tietoa kerättiin useista lähteistä, muun muassa Länsimetron omista tietokannoista ja urakoitsijoilta, jotka täyttivät tunnollisesti tiedonkeruulomakkeita läpi seuranta-ajan.

– Urakoitsijoille kuuluu iso kiitos eikä heidän merkitystään raportin kokoamisessa saa unohtaa. Ympäristöselonteko ei missään nimessä ole standardi infrarakentamisessa ja oli ilahduttava huomata, miten myönteisesti he suhtautuivat raportointiin, Vesikallio kiittelee.

Olemme aina pyrkineet vastuulliseen toimintaan ja kertomaan toiminnastamme sekä sen vaikutuksista avoimesti.

72 prosenttia rakentamisen hiilijalanjäljestä muodostui rakennusmateriaaleista 

Ympäristöselontekoon tehtiin suuntaa antava hiilijalanjälkilaskelma, jonka mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä suurin osa (72 %) koko Matinkylä–Kivenlahti-projektin hiilijalanjäljestä on muodostunut rakennusmateriaaleista. Seuraavaksi suurimmat osuudet ovat muodostuneet louheen ja jätteiden kuljetuksista (13 %) sekä polttoaineista (9 %).

Vesikallio uskoo, että materiaalitehokkuuteen kiinnitetään tulevaisuudessa enemmän huomiota infrarakentamisessa.

– Sen lisäksi, että kaikki tehdään lakimääräysten mukaisesti, materiaalitehokkuus tulee olemaan entistä tärkeämpi osa vastuullista rakentamista. Materiaalitehokkuus säästää luonnonvaroja ja vähentää jätteiden määrää, mikä osaltaan hillitsee työmaan hiilidioksidipäästöjä. Tämä tuntuu olevan rakennusalan toimijoiden yhteinen tavoite, ja Länsimetro haluaa rakennuttajana olla mukana tukemassa tätä kehitystä, Vesikallio toteaa.

Rakentamisella ei vaikutusta pohjaveden laatuun

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-projektin mahdolliset haittavaikutukset rakennusalueen pohjaveteen tunnistettiin jo suunnitteluvaiheessa. Pohjaveden pinnan tason ja pohjaveden laadun tarkkailu aloitettiin vuonna 2014 ja Espoon kaupungin seurantatietoja hyödynnettiin tarkkailussa vielä pidemmältä ajalta.

Ennen rakentamisen aloittamista pohjaveden pintaa seurattiin neljä kertaa vuodessa. Rakentamisen myötä mittausmääriä lisättiin.

Seurantatiedot ennen ja jälkeen rakentamisen osoittavat, ettei Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-projektin louhinta- ja rakennustöillä ole ollut todettavaa vaikutusta vedenlaatuun. Pohjaveden pinnan tason ja laadun tarkkailua jatketaan vielä ympäristöviranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti vuonna 2020.

Toisen vaiheen rakentaminen kiinnostaa yleisöä

Länsimetro-projektin etenemisestä on järjestetty säännöllisin väliajoin keskustelu- ja infotilaisuuksia, joihin yleisöllä on ollut vapaa pääsy. Tilaisuuksia on järjestetty Matinkylä–Kivenlahti-projektin eri vaiheissa vuodesta 2014 lähtien yhteensä 42 kertaa.

Sidosryhmiä on myös kehotettu antamaan palautetta puhelimitse tai nettisivujen palautelomakkeen kautta. Ajallisesti palautteita on kertynyt eniten Matinkylä–Kivenlahti-projektin louhintavaiheessa. Suurin osa palautteista on koskenut melua ja tärinää (44 % kaikista palautteista) sekä katselmuksia ja vaurioita (23 % kaikista palautteista).

– On mukavaa, että ihmisiä kiinnostaa meidän tekemisemme. Olemme halunneet tarjota toimivat palautekanavat ja satsanneet siihen, että vastaamme palautteisiin ja reagoimme niihin oikealla tavalla. Palautteisiin on reagoitu muun muassa tarkistamalla vaurioita, tehostamalla työmaateiden puhdistusta ja ohjaamalla työmaiden toimintaa meluvalituksien perusteella, Vesikallio toteaa.

 

Teksti: Teemu Pynnönen
Kuva: Timo Kauppila

 

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2020-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Ensimmäinen Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin ympäristöselonteko laadittu

Länsimetro on selvittänyt Matinkylä–Kivenlahti -projektin ympäristöselonteossa metrotunneleiden sekä viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti) sekä Sammalvuoren varikon louhinnan ja rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset vuosina 2014–2019.

Ympäristövaikutusten arvioimiseksi seuraamme rakentamisen vaikutuksia pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään, rakentamisen aikaista vedenkulutusta ja jäteveden käsittelyä, huomioimme luonnon monimuotoisuuden ja kiinnitämme huomiota rakennustyömaiden pölyämiseen ja meluun.

Louhintaurakat aloitettiin vuonna 2014 ja ne päättyivät vuoden 2018 aikana. Metron rakentaminen jatkui asemien ja ratatunnelin rakennusurakoilla ja ne jatkuvat vuoteen 2023 saakka.

Ympäristöselonteossa raportoidaan vuosien 2014–2019 louhinta- ja rakentamisvaiheessa:

  • Pääraaka-aineiden kulutustiedot: räjähteet, kemikaalit, polttoaineet, betoni
  • Energiankulutus
  • Hiilijalanjälki
  • Kiviaineksen muodostuminen ja hyödyntäminen
  • Jätteiden muodostuminen ja käsittely
  • Vaikutukset pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään
  • Vedenkulutus ja jätevedet
  • Luonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti)
  • Pölyäminen
  • Melu
  • Sidosryhmät ja vuorovaikutus, palautteet, ympäristövaatimukset

Länsimetro rakennuttajana kannustaa materiaalitehokkuuteen

Länsimetro voi rakennuttajana vaikuttaa esimerkiksi kannustamalla urakoitsijoita materiaalitehokkuuteen. Rakentamisen materiaalitehokkuus säästää luonnonvaroja ja vähentää jätteiden määrää ja myös osaltaan hillitsee työmaan hiilidioksidipäästöjä. Keinoja ovat mm. tietomallinnuksen käyttö aseman suunnittelussa sekä eri työvaiheiden ja materiaalihankintojen suunnittelu, jolloin vältetään ylimääräisten materiaalin tilaaminen ja varastointi työmaalla.

Rakentamisen volyymeja kuvaa esimerkiksi louhintavaiheessa käytettyjen kallionlujituspulttien määrä. Tunnelia lujitetaan asemilla noin 6 metriä pitkillä kallioon asennettavilla pulteilla. Louhintaurakoiden tietojen perusteella kallionlujituspultteja asennettiin asemien louhintaurakoissa keskimäärin 100 km urakkaa kohden. Yhden pultin pituus on keskimäärin 6 m. Pituudeltaan tämä matka vastaa suunnilleen etäisyyttä Helsingin päärautatieasemalta Hämeenlinnan keskustaan.

Raportissa arvioitiin myös louheen kuljetuksen ympäristövaikutuksia. Kun asemien ja työtunnelien louhintaurakoiden kaikki edestakaiset kuljetusmatkat lasketaan yhteen, saadaan kuljetusmatkojen pituudeksi yhteensä noin 10 664 900 km. Pituudeltaan tämä vastaa noin 267 kierrosta maapallon ympäri.

72 % hiilijalanjäljestä muodostuu rakennusmateriaaleista

Raportissa ilmenee myös, että vuoden 2019 loppuun mennessä suurin osa (72 %) koko Matinkylä–Kivenlahti -projektin hiilijalanjäljestä on muodostunut materiaaleista, seuraavaksi suurimmat osuudet louheen ja jätteiden kuljetuksista (13 %) sekä polttoaineista (9%). Koko hankkeen hiilijalanjäljestä noin puolet on syntynyt louhintavaiheessa ja noin puolet rakentamisvaiheessa vuoden 2019 loppuun mennessä. Louhinnan ja rakentamisen kokonaishiilidioksidipäästö on vuoden 2019 loppuun mennessä 90 800 tCO2.

Pohjavesiä seurataan, liito-oravat huomioidaan

Raportin tuloksista selviää myös, että projektin rakennustöillä ei ole ollut todettavaa vaikutusta pohjavesiputkien vedenlaatuun. Monin paikoin rakennusten painumaseurantapisteissä muutokset ovat jääneet alle mittausepätarkkuuden. Hannusjärven vedenpinnan tasossa ei ole havaittavissa luontaisesta poikkeavia muutoksia.

Ratalinjauksen läheisyydessä Finnoon alueelta, Kaitaan alueelta ja Espoonlahden – Soukan alueelta on tunnistettu liito-oravan elinympäristön ydinalueita. Liito-oravien ydinalueet on huomioitu metroasemien suunnittelussa, eikä liito-oravien elinympäristö ole vaarantunut. Alueen metrokuilut on sijoitettu niin, että ne häiritsevät liito-oravan elinaluetta mahdollisimman vähän. Liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet on säilytetty.

Sidosryhmät keskeinen osa projektia

Sidosryhmätyöskentely on ollut ja on tärkeä osa Matinkylä-Kivenlahti -projektia. Tärkeimmät sidosryhmät ympäristövastuullisuuden näkökulmasta ovat rakentamisalueen ympäristön asukkaat, yritykset ja muut toimijat, rakentajat, päättäjät ja omistajataho, viranomaiset sekä projektin oma henkilöstö.

Matinkylä-Kivenlahti -projektille voi antaa palautetta puhelimitse tai nettisivujen palautelomakkeen kautta. Kaikki palautteet käsitellään ja niihin vastataan. Palautteiden johdosta on tehty toimenpiteitä mm. tarkistettu mahdollisia vaurioita, tehostettu työmaatien puhdistusta ja meluvalituksien perusteella on ohjattu tarvittaessa työmaiden toimintaa.

Ympäristöselonteko päivitetään vuosina 2020-2023.

Tutustu ympäristöselontekoon (pdf)

Lisätietoja:
Ympäristöpäällikkö Kati Vesikallio, sähköposti kati.vesikallio(at)lansimetro.fi