Näin rakensimme kakkosvaiheen

Hankesuunnitelma länsimetron jatkamisesta Matinkylästä Kivenlahteen valmistui vuonna 2012. Espoon kaupunginvaltuusto päätti osuuden rakentamisesta vuonna 2014. Espoon kaupunginvaltuusto teki hankesuunnitelmaan tarkennuksia toukokuussa 2018.

Metroa rakennettiin ympäristön ehdoilla. Lue lisää rakentamisen ympäristöasioista.

Louhintojen vuodet 2014–2018

Louhinnat Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoivat vuoden 2014 lopussa. Ensimmäisinä louhittiin huoltotunnelit. Huoltotunneli on kallioon louhittu kulkureitti, joka louhitaan työmaa-alueelta maan alle varsinaiselle ratalinjalle. Metrotunnelien ja asemien louhinta alkaa vasta työtunnelien louhinnan jälkeen. Asemien louhinnat alkoivat vuoden 2015 lopussa ja valmistuivat vuoden 2018 aikana.

Lue myös Näin tunnelit louhittiin.

Louhintojen alkupaukku räjäytettiin Finnoon työtunnelityömaalla 11.12.2014. Paikalla olivat Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko, Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, valtiovarainministeri Antti Rinne ja Destia Oy:n tulosyksikön johtaja Minna Heinonen Kuva: Indav Oy

Projektin ydin oli tilannehuone

Projektissa työskenneltiin vuodesta 2017 alkaen big room-mallin mukaisesti, joka tarkoittaa hankkeessa sekä yhteistä toimitilaa ja toimintatapaa.

Tilannehuone oli projektin tilannejohtamisen keskus. Lue lisää tilannejohtamisen mallista. Tilannehuone tuotti reaaliaikaista tietoa rakentamisen eri osa-alueista (aikataulu, kustannukset, riskit, laatu, yhteistyö ja työturvallisuus).

Saman katon alla työskenteli 120 henkilöä Länsimetro Oy, konsultit, Espoon kaupungin edustajat, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy ja muut hankkeessa mukana olleet tahot. Kuvassa juhlitaan Big roomin avajaisia Piispanportissa kesäkuussa 2017. Kuva: Länsimetro
Ajantasainen tilannekuva, jämäkkä johtaminen, ripeä päätöksenteko ja tehokas tiedonkulku olivat rakentamisen kulmakiviä. Tiedonkulkua parannettiin luomalla uusia sisäisen viestinnän toimintamalleja ja kanavia. Esimerkiksi viikko aloitettiin yhteisellä tilannekatsauksella yli 200 kertaa. Kuva: Indav, Timo Kauppila

Vuosi 2018 oli hankintojen vuosi

Vuosi 2018 oli hankintojen aikaa. Projektissa kilpailutettiin urakoitsijat viidelle metroasemalle, ratalinjalle ja yhteensä 24 sivu-urakkaan. Jo hankintavaiheessa korostettiin vuorovaikutusta ja yhteistyötä urakoitsijoiden kanssa. Matinkylä-Kivenlahti-projektissa toimittiin projektinjohtourakka eli PJU-mallilla.

Lue lisää hankinnoista.

Tutustu valittuihin urakoitsijoihin.

Runkotöiden ja betonin vuosi 2019

Asemien, radan ja varikon rakentaminen alkoi porrastetusti vuoden 2018 lopulla. Vuosi 2019 oli betonitöiden aikaa. Asemien rakentaminen alkoi laituritasolta edeten kerroksittain kohti maanpintaan. Vuonna 2020 asemien sisäänkäynnit ja maanpäälliset osuudet tulivat näkyviksi osiksi asuinalueita.

Lue lisää aseman rakentamisesta.

Betoni on metroasemien, ratalinjan ja varikon tärkein raaka-aine. Betonista on rakennettu kaikki asemien kantavat rakenteet seinistä hissikuiluihin ja laiturirakenteisiin. Ratalinjalla betonista syntyivät 25 yhdystunnelia, kuusi pumppaamoa, viisi raiteenvaihtohallia ja seitsemän teknistä kuilua. Kuva: M.Wirman.

Taloteknisten töiden ja järjestelmäasennusten vuosi 2020

Vuosi 2020 painottui taloteknisiin töihin ja järjestelmäasennuksiin. Metrossa on monia teknisiä järjestelmiä ja automatiikkaa, jotka varmistavat metron turvallisuuden.  Myös sivu-urakoiden töitä tehtiin laajalla rintamalla vuonna 2020. Rakennustöiden osalta tehtiin pinta- ja sisärakennustöitä.

Metrotunnelin rakentamisessa on monta vaihetta taloteknisten kaapeleidenasentamisesta radansepelöintiin ja virtakiskon asentamiseen. Kuvassaasennetaan ensimmäisiä kiskoja kesäkuussa 2020. Kuva: M. Kari.

Radan rakentaminen

Samanaikaisesti asemaurakoiden kanssa eteni metrotunnelin ja radan rakentaminen.

Metrotunnelin rakentamisessa on monta vaihetta taloteknisten kaapeleiden asentamisesta radan sepelöintiin ja virtakiskon asentamiseen. Lue lisää tunnelin rakentamisesta.

Virtakiskoon kytkettiin sähkö kesällä 2021, jonka jälkeen alkoivat koeajot.

Testausvaihe alkoi 2021

Testaaminen alkoi täydellä teholla alkuvuodesta 2021. Vasta kaikkien järjestelmien samanaikainen käyttö eri poikkeustilanteissa antaa kokonaiskuvan aseman valmiudesta metroliikenteen aloittamiseen. Ennen tätä yksittäiset laitteet ja komponentit testattiin pistetestauksissa ja järjestelmien toiminnallisuus toimintakokeissa. Huhtikuussa 2022 tehtiin viimeiset matkustajaturvallisuuden varmistavien järjestelmien testaukset ja toukokuussa viimeiset viranomaishyväksynnät.

Lue lisää testaamisesta.

Rakentaminen päättyi 2022

Asemien ja radan rakennusurakat päättyivät toukokuussa 2022. Rakentaminen päättyi kokonaisuudessaan syyskuussa. Sammalvuoren varikon rakentaminen päättyi jo vuonan 2020. Matkustajaliikenne osuudella alkoi 3.12.2022.