Usein kysyttyjä kysymyksiä

Olemme koonneet vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin länsimetrosta. Vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin myös YouTubessa.

Jos sinulla on kysyttävää, voit esittää kysymyksesi sosiaalisen median kanavissamme (Facebook, Twitter, Instagram, YouTube) tai ottaa yhteyttä meihin palautekanaviemme kautta.

Rakentaminen on edennyt testausvaiheeseen. Järjestelmien testauksella varmistetaan, että kaikki 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Rataosuuteen kytkettiin virta kesällä 2021, jonka jälkeen alkoivat koeajot.

Testausvaihe jatkuu syksyn 2021 ja talven 2021 aikana metroasemakohtaisilla testauksilla, joissa testataan kokonaisen metroaseman, viereisten asemien ja ratalinjan järjestelmien toiminta erilaisissa poikkeustilanteissa. Testausvaiheen jälkeen on vuorossa viranomaishyväksynnät ja metrojunia operoivan HKL:n valmistautuminen liikenteeseen sekä HSL:n valmistelevat toimet mm. liityntäliikenteen osalta. HKL:n, HSL:n ja Länsimetron arvion mukaan liikenne voi alkaa uudella osuudella 2023 aikana.

Rakentamisen sivulla  voi seurata testaamisen etenemistä.

Tutustu myös

Ennen metron käyttöönottoa varmistetaan pistetestauksilla, toimintakokeilla ja nk. skenaariotestauksilla metron toiminta erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten sähkökatkojen aikana, tulipalo- tai tulvatilanteissa. Erilaisia toiminnallisuuteen ja turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä länsimetrossa on 52. Lisätietoja testaamisesta.

Ruoholahti–Matinkylä-osuudella skenaariotestaus alkoi Aalto-yliopiston asemalla lokakuussa 2016 jatkuen talven ja kevään aikana muilla asemilla. Niittykummun ja Matinkylän testaukset saatiin päätökseen toukokuussa 2017. Tämän jälkeen alkoi viranomaistarkastusvaihe, joka jatkui syksyyn 2017.  Kaikkien toimijoiden yhteistyönä varmistettiin metron käyttöönotto marraskuussa 2017.

Matinkylä-Kivenlahti-osuudella skenaariotestit alkavat syksyllä 2021 ja jatkuvat talven 2022 ajan. Testausten jälkeen metroliikenteen alkamisen ajankohta tarkentuu. Arvio on, että liikenne voi alkaa 2023 aikana.

Matinkylä–Kivenlahti-osuudella viranomaistarkastuksiin kuuluu pelastuslaitoksen ja rakennusvalvonnan tarkastukset.

Ruoholahti–Matinkylä-osuudella Espoon ja Helsingin pelastuslaitokset hyväksyivät testien perusteella turvallisuusjärjestelmien toimivuuden, minkä jälkeen kaupunkien rakennusvalvontaviranomaiset hyväksyivät asemien ja ratatunnelien avaamisen matkustajaliikennettä varten. HKL tarkasti, että metroliikenteen ratatekniset turvalaitejärjestelmät opastimineen ja ilmaisimineen ovat kunnossa. Käytännössä rakennusvalvonnan työnä oli hyväksyä satojatuhansia sähköisiä dokumentteja. Pelastusviranomaiset tarkastivat omalta osaltaan metron turvallisuuden. Ykkösvaiheella Ruoholahti-Matinkylä rakennusvalvonnat puolsivat metron avaamista matkustajaliikennettä varten 22.9.2017.

Länsimetro luovuttaa kaikki viisi asemaa ja raideinfran samanaikaisesti liikennettä operoivan HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana. HSL eli Helsingin seudun liikenne päättää liikenteen ja liityntäliikenteen alkamisesta. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana. Aikataulu tarkentuu vuoden 2021 loppupuolella asemakohtaisten testausten alkaessa.

Asemien ympäristön rakentuminen ja kehittyminen vaikuttaa siihen, miten metron eri sisäänkäyntejä voidaan avata matkustajakäyttöön. Esimerkiksi Kivenlahdessa vain toinen aseman kahdesta sisäänkäynnistä voidaan avata matkustajakäyttöön liikenteen alkaessa: matkustajien käytössä on Kivenlahdentorin sisäänkäynti. Finnoossa puolestaan aseman ympäristön keskeneräisyys vaikuttaa matkustajien liikkumiseen vielä vuosia: Finnoonsillan ja Meritien sisäänkäynneistä aina toinen on matkustajien käytössä ja metroasemalle turvataan aina esteetön ja turvallinen kulku. Kaitaan metroaseman Iivisniemenkallion sisäänkäynti on varaus, eikä sitä oteta käyttöön metroliikenteen alkaessa. Soukassa ja Espoonlahdessa molemmat sisäänkäynnit ovat käytössä liikenteen alkaessa.

Länsimetron rakentamisen verkkosivuilla voi tutustua asemittain sisäänkäyntien sijainteihin ja liikkumiseen asemilla sekä rakentamisen etenemiseen ja aikatauluun.  Tarkemmat tiedot liikkumisesta asemien läheisyydessä selviävät lähempänä liikenteen alkamista.

Metroasemien nimet ovat Finnoon, Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden metroasemat. Asemille annetaan yleisesti nimi kaupunginosan mukaan. Uusien asemien nimivalinnoista Kaitaan ja Finnoon metroasemien nimet ovat herättäneet kysymyksiä.

Kaitaan nimi juontaa juurensa siihen, että kaupunginosa, jossa metroasema sijaitsee, on viralliselta nimeltään Kaitaa. Asemaympäristön asukkaat tuntevat alueen Iivisniemenä, sillä Kaitaan kaupunginosaan kuuluu asuinalueet Finnoo, Hannus, Hannusjärvi, Hyljelahti, Iivisniemi ja Kaitamäki. Metroliikenne palvelee koko kaupunginosaa.

Finnoo valittiin metroaseman nimeksi, koska Espoon kaupunki rakentaa aseman ympärille uutta asuinaluetta, joka on nimeltään Finnoo. Alue tunnetaan myös Suomenojana, mutta Espoon kaupunki on päättänyt nimetä alueen virallisesti Finnooksi. Alueen alkuperäisenä nimenä on ollut Finnoo ruotsinkielisestä Finno-nimestä johdettuna, sitten nimenä oli Suomenoja ja nyt on palattu alkuperäiseen nimeen Finnooseen.

Arvioidut matka-ajat ovat

  • Kivenlahti–Matinkylä: noin 10 min
  • Kivenlahti–Tapiola: noin 15 min
  • Kivenlahti–Rautatientori: noin 29 min
  • Kivenlahti–Hakaniemi: noin 31 min
  • Kivenlahti–Itäkeskus: noin 43 min

HSL:n eli Helsingin seudun liikenteen hallitus hyväksyi eteläisen Espoon bussireitit ja liityntälinjaston 25.5.2021. Lue lisää bussireiteistä HSL:n sivuilta.

HSL vastaa toiminta-alueensa matkustajaliikenteestä ja liityntäyhteyksistä. Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentamisen jälkeen Länsimetro Oy jää osuuden omistajaksi ja kehittäjäksi.

Saat lisätietoja mm. matkalipuista ja metroliikenteestä HSL:n reittioppaasta.

HSL (Helsingin seudun liikenne) suunnittelee ja hankkii toiminta-alueensa joukkoliikenteen, hyväksyy joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän sekä lippujen hinnat, vastaa joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta sekä järjestää lippujen myynnin ja vastaa matkalippujen tarkastuksesta.  Matkustajaliikenteeseen liittyviin kysymyksiin vastaa siis HSL.  HKL (Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos) vastaa metroliikenteestä.

Katso myös vastaus kysymykseen, mikä on Länsimetro Oy:n rooli metroliikenteessä.

Ei pääse. Soukantorin sisäänkäyntirakennuksessa on kaksi ovea kahdessa tasossa: Soukantorin tasolla ja Soukantien tasolla. Soukantien sisäänkäyntiä käyttäessä matkustajat nousevat ensin Soukantorin tasolle joko hissillä tai portaita pitkin, ja jatkavat siitä suoralla hissiyhteydellä alas. Kaikki länsimetron sisäänkäynnit ovat esteettömiä ja tässäkin esteetön liikkuminen turvataan hissillä. Soukantorin tasolta matkustajien käytössä on neljä läpikuljettavaa hissiä, joilla pääsee suoraan asemalaiturille. Yhteen hissiin mahtuu kerrallaan 30 henkilöä. Arvioiden mukaan suurin osa matkustajista tulee kulkemaan Soukantorin sisäänkäynnin kautta.

Soukantorin sisäänkäynnillä päädyttiin ratkaisuun, jossa liukuportaita ei ole ollenkaan vaan matkustaja siirtyy suoralla hissiyhteydellä metrolaiturille. Tämä oli tutkimusten mukaan ehdottomasti nopein ja sujuvin reitti. Liukuporrasyhteys olisi tarkoittanut matkustajille kaksien eri liukuportaiden käyttämistä, joiden välillä olisi ollut 20–30 metriä pitkä siirtymäkäytävä. Hissien käytön sujuvuuden ja matka-ajan optimoimiseksi hissi ei pysähdy Soukantien tasolla. Pysähdys lisäisi matka-aikaa arvion mukaan 10–15 sekuntia.

Metroasemien asemalaitureihin on asennettu samanlaiset reunasta varoittavat merkinnät kuin Helsingin metroasemille. Länsimetro kutsui näkövammaisten edustajia mukaan Ruoholahti–Matinkylä-osuuden aseman esteettömyyskatselmukseen 2017. Tässä yhteydessä näkövammaisten edustajat esittivät kantanaan, että varoitusraidan teho voi olla metrossa parempi sekä uusilla että vanhoilla asemilla. Näkövammaisten käyttäjien turvaamiseksi onkin HKL:n ja Länsimetron kesken sovittu, että asemalaiturin reunaa noin metrin etäisyydellä seuraavaa keltaista varoitusraitaa pyritään täydentämään selkeämmän kosketusvaikutuksen tarjoavalla lisäraidalla tai -listalla.

Asemien ulko-ovilla ja sisätilojen niillä oviaukoilla, jotka johtavat hisseille, on äänimajakat, joiden tuottaman toistuvan äänen perusteella voi suunnistaa tavoitellulle ovelle tai varmistua oikeasta suunnasta. Poikkeustilanteiden aikana tiedotetaan kuulutuksilla. Lisäksi peruskorjatuilla kantametron asemilla sekä kaikilla Länsimetron asemilla on kattavat kohokuvioidut ja jälkihohtavat lattiaopasteet ohjaamassa näkövammaisia käyttäjiä.

Myös Matinkylä–Kivenlahti-osuuden metroasemilla on huomioitu näkövammaisten esteettömyys samoilla ratkaisuilla kuin Ruoholahti-Matinkylä-osuuden asemilla sekä tehdään esteettömyyskatselmukset.

Lue lisää esteettömyydestä.

Länsimetron omistamiin asematiloihin ei pääsääntöisesti tule palveluita. Metroasemien ympäristöt kuitenkin kehittyvät esimerkiksi Espoonlahdessa metroaseman yhteyteen rakennetaan Lippulaiva-kauppakeskus, Kivenlahteen rakentuu Kivenlahden metrokeskus ja Finnooseen kasvaa uusi asuinalue palveluineen. Jo nyt metron yhteydessä on kauppakeskus niin Tapiolassa, Matinkylässä, Niittykummussa, Aalto-yliopistolla kuin Lauttasaaressa. Kaupallisia palveluita pyritään kuitenkin kehittämään ja tuomaan asemille tarpeen mukaan.

Länsimetro on suunniteltu automaattimetrolle ja sen rakentamisessa on ennakoitu automaattijärjestelmä lopullisena liikennemuotona. Kuljettajien operoima nykyinen metroliikenne on siis välivaihe pääkaupunkiseudun metroliikenteessä.

Länsimetro on Helsingin ja Espoon omistama yhtiö. HKL päätti vuonna 2006 automatisoida koko pääkaupunkiseudun metroliikenteen. Laituripituus länsimetron osuudella määräytyi metron automatisointipäätöksen mukaan. Automatisointipäätös oli lähtökohtana myös Länsimetron ensimmäisen vaiheen, Ruoholahti–Matinkylä-osuuden, hankesuunnitelmassa, joka valmistui 2008. Automatisointipäätöksen mukaan HKL hankki myös liikenteessä nykyisinkin olevan uuden M-300 metrojunakaluston, jonka pituus on kaksi vaunuparia eli noin 90 metriä.

Päätöksenteon historia löytyy Helsingin kaupungin sivuilta.

Metron palvelukykyä ja kapasiteettia voidaan parantaa mm. vuoroväliä tihentämällä – tihentäminen onnistuu kulunvalvontajärjestelmiä kehittämällä.  Metroliikenteen automatisointi on kansainvälisesti yleinen tapa kapasiteetin lisäämiseksi. Lyhyemmällä aikajänteellä metron ruuhkaa on mahdollista helpottaa kevyemmillä toimilla, kuten täydentävällä bussiliikenteellä.

Lue myös: Automaattimetro ei tarvitse pidempiä laitureita – maailmalla perinteisten metrolinjojen automatisointibuumi jatkuu

HKL:n tiedote 8.1.2021: Metron matkustajamäärät kasvavat – kuljetuskapasiteettia parannetaan

Matkustajien mahtumista juniin on kehitetty ottamalla käyttöön metron uusi ajonohjausjärjestelmä joulukuussa 2012. Uusi asetinlaite mahdollisti ajamisen 2,5 minuutin vuorovälillä. Aikaisemmin vuorovälin minimi oli 4 minuuttia. HKL siirtyi 2016 elokuussa 2,5 minuutin vuoroväliin.

Länsimetron liikenteen alkaessa vuonna 2017 siirryttiin koko metrossa 90 metrin mittaisiin kahden vaunuparin juniin. Ruuhkaliikenteessä vuorovälinä on 2,5 minuuttia, jolloin tunnin aikana on käytössä 96 vaunua aikaisemman 90 vaunun sijaan. Samalla liikenteen palvelutaso parani junien kulkiessa tiheämmällä vuorovälillä.

Matkustajamäärien kasvaessa tarvitaan lisäkapasiteettia. HKL vastaa metroliikenteestä ja HSL suunnittelee ja hankkii toiminta-alueensa joukkoliikenteen. Lue lisää metron kapasiteetin parantamisesta HKL:n tiedotteesta 8.1.2021: Metron matkustajamäärät kasvavat – kuljetuskapasiteettia parannetaan.

Länsimetrolla ei ole omia metrojunia. HKL vastaa radan ja asemien ylläpidon ja huollon lisäksi metroliikenteestä ja omistaa metrojunat.

Katso myös vastaus kysymykseen Länsimetro Oy:n roolista liikenteessä.

Länsimetrolla on tällä hetkellä kahdeksan asemaa: Lauttasaari, Koivusaari, Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä.

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuus valmistuu vuonna 2023. Uusia asemia otetaan silloin käyttöön viisi: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.

Tutustu asemiin.

Länsimetron kartta. Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuus on rakenteilla. Sen pituus on 7 kilometriä. Sillä on 5 uutta asemaa, joiden nimet ovat Matinkylästä päin tultaessa Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Lisäksi on metrovarikko Sammalvuoressa. Osuus luovutetaan HKL:lle vuonna 2023. Käytössä on jo Länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuus, jonka pituus on 14 kilometriä. Sillä on 8 asemaa, jotka ovat Helsingistä päin tultaessa Lauttasaari, Koivusaari, Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä. Liikenne alkoi tällä osuudella vuonna 2017.

Kuilut ovat metrotunnelista maan pinnalle louhittuja ”aukkoja”, joiden kautta hoidetaan ilmanvaihtoa, savunpoistoa ja paineentasausta. Kuilut toimivat myös hätäpoistumisteinä esimerkiksi silloin, jos metrojuna pysähtyisi metrotunneliin poikkeustilanteissa. Kuilun keskellä sijaitsee palo-osastoitu poistumistieporras. Länsimetron metroradalla kuiluja on noin 600 metrin välein. Korkeutta kuiluilla on keskimäärin 40–50 metriä. Matinkylä–Kivenlahti-osuuden varrella on seitsemän kuilurakennusta. Ruoholahdesta Matinkylään kuilurakennuksia on 15 kappaletta.

Lue myös artikkeli ”Mikä on kuilu?”.

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Ruoholahdesta itään kulkevan rataosuuden ja asemien omistamisesta ja kehittämisestä vastaa Helsingin kaupunki ja tarkemmin Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos, HKL. HKL myös omistaa metrojunat.

Länsimetro Oy:n tehtävänä on metrojärjestelmän ja infran omistajana varmistaa, että länsimetron metrojärjestelmä asemineen on turvallinen matkustamisympäristö koko elinkaarensa ajan.

Länsimetro luovutti 3.10.2017 Ruoholahti–Matinkylä-osuuden radan ja asemat HKL:lle liikennöintiä varten. Rata ja asemat teknisine järjestelmineen jäivät kuitenkin Länsimetro Oy:n omistukseen. HKL raportoi Länsimetro Oy:lle radan ja asemien käytöstä ja siihen liittyvistä huolto- ja ylläpitotehtävistä sovitulla tavalla. Arvion mukaan Matinkylä–Kivenlahti osuus luovutetaan HKL:lle vuonna 2023.

HSL (Helsingin seudun liikenne) suunnittelee ja hankkii toiminta-alueensa joukkoliikenteen, hyväksyy joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän sekä lippujen hinnat, vastaa joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta sekä järjestää lippujen myynnin ja vastaa matkalippujen tarkastuksesta.  HKL (Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos) vastaa radan ja asemien ylläpidon ja huollon lisäksi metroliikenteestä ja omistaa metrojunakaluston.

Länsimetron rakentaminen etenee kahdessa vaiheessa. Parhaillaan Länsimetro Oy rakennuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuutta. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen tarkennetun hankesuunnitelman 19.3.2018. Tarkennettu rakentamisen kustannusarvio kakkosvaiheelle eli Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle on 1 159 miljoonaa euroa. Lisäksi hankkeen kustannuksiksi tulevat rakentamisen aikainen kustannusnousu ja rahoituskustannukset. Matinkylä–Kivenlahti-osuuden louhintatyöt alittivat budjetin noin 14 miljoonalla eurolla.

Matkustajaliikenne Länsimetron ensimmäisellä osuudella Ruoholahdesta Matinkylään alkoi marraskuussa 2017. Ensimmäinen vaihe valmistui lokakuussa 2020, kun Matinkylän läntinen sisäänkäynti otettiin käyttöön. Ruoholahti–Matinkylä-osuuden hankesuunnitelmalaajuuden loppukustannus on 1 171 miljoonaa euroa.

Talous-sivulta löytyy päivittyvä tieto kustannuksista.

Metro on investointi, jolla pohjustetaan kestävällä tavalla kaupungistumisesta johtuva kasvu pitkälle tulevaisuuteen. Espoo kasvaa vuoteen 2050 mennessä 70 000 uudella asukkaalla. Laadukas ja arkea sujuvoittava joukkoliikenne luo edellytykset kasvulle taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maan alle toteutettu metro tekee mahdolliseksi käyttää tila maan päällä tehokkaasti. Matkaketjun ajatus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla, kun palvelut sijoittuvat juuri sinne, missä ihmiset kulkevat.

Länsimetron hankesuunnitteluvaiheessa tarkasteltiin vaihtoehtoina maanalaista ja maan päällä kulkevaa metroa. Maan alle rakennettu metrorata asemineen jättää maanpäälliset alueet muuhun käyttöön mm. asumiseen ja muuhun rakentamiseen.  Espoon kaupunki kehittyy ja kasvaa metroasemien läheisyydessä ja metron päällä oleva tila tarvitaan kasvavan kaupungin tarpeisiin. Nykyaikainen metroasema vaatii runsaasti tilaa, sillä sen laajuus on noin 20 000 neliötä. Pääosa tiloista on matkustajalle näkymättömissä olevia teknisiä tiloja. Nyt maanpintaan jääville rakennuksille, eli sisäänkäynneille ja kuiluille, on niillekin ollut vaikea löytää tila rakennetusta kaupunkiympäristöstä. Lisäksi liityntäpysäköinnin ja bussiterminaalien järjestäminen maanalaisille asemille on huomattavasti helpompaa kuin maanpäällisiin ratkaisuihin.

Metrolinjaus kulkee tiiviisti rakennetun asuinalueen läpi ja asemat sijoittuvat liikkumisen solmukohtiin palveluiden yhteyteen. Maanpäällinen vaihtoehto olisi tuonut mukanaan mittavat ja kalliit rakennustyöt katuverkkoon, kuten radan ylittävien siltojen ja alittavien tunneleiden rakentamisen. Myös liikenteen sujuvuus maanpinnalla olisi heikentynyt, mikä olisi aiheuttanut ruuhkia muulle liikenteelle ja vaikeuttanut kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden maanpäällinen metrolinjaus kulkee liito-oravametsäalueella. Maanpäällisen metron toteuttamien näillä alueilla ei olisi ollut mahdollinen.

Maanalaisen metron toiminta on varmempaa kuin maanpäällisen, sillä esimerkiksi sää ei vaikuta metron kulkemiseen maan alla. Maanalaisen linjan tuominen välillä maanpintaan ei myöskään ole mahdollista, koska avoimia tunnelin suuaukkoja tulisi lisää. Avoimet tunnelisuuaukot vaikeuttaisivat lämpötilojen hallintaa tunnelissa. Korkeuserot muodostuisivat myös ratageometrisistä syistä ongelmaksi.

Ruoholahti-Matinkylä-osuuden valmistumisen viivästyminen johtuu siitä, että loppuvaiheen töille ja käyttöönottovaiheelle ei ollut varattu riittävästi aikaa. Länsimetro on paitsi Suomen suurin infrahanke myös vaativa talotekniikka- ja automaatiohanke. Kokemusta näin suuren ja kompleksisen hankkeen käyttöönottovaiheesta ei ole ollut olemassa.  Käyttöönottovaihe testauksineen ja viranomaistarkastuksineen eteni sujuvasti, mutta vaati paljon enemmän työtä ja aikaa kaikilta osapuolilta kuin mitä etukäteen osattiin arvioida.

Lue myös: Näin ykkösvaihe rakentui