Usein kysyttyjä kysymyksiä

Kysymyksiä länsimetron rakentamisesta ja omistamisesta

Vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin myös YouTubessa.

 

Miksi ykkösvaiheen valmistuminen viivästyi?

Miksi länsimetron osuudella on lyhyemmät laiturit kuin kantametrossa?

Mahtuvatko kaikki matkustajat junaan?

Kuinka monta junaa Länsimetrolla on?

Kuinka monta asemaa Länsimetrolla on?

Mikä on Länsimetro Oy:n rooli ykkösvaiheen liikenteessä?

Miksi metro ei kulje maan päällä?

Milloin metro Kivenlahteen valmistuu?

Missä vaiheessa kakkosvaiheen rakennustyöt ovat?

Miksi metro rakennetaan Kivenlahteen asti?

Mitä kakkosvaihe maksaa?

Kuinka kauan kestää metromatka Kivenlahdesta Helsinkiin?

Tuleeko uusille metroasemille Matinkylä-Kivenlahti-osuudella kauppoja tai muita kaupallisia palveluita?

Voisiko länsimetron kakkosvaiheen rakentaa maan päälle maanalaisen metron sijaan?

Mistä saan lisätietoja matkalipuista ja metroliikenteestä Matinkylään?

Millaiset Urheilupuiston aseman sisäänkäynnit ovat?

Millaisia asioita metron käyttöönotossa testataan?

Miten länsimetron asemilla on otettu huomioon näkövammaisten esteettömyys?

Miksi ykkösvaiheen valmistuminen viivästyi?

Metron viivästyminen johtuu siitä, että loppuvaiheen töille ja käyttöönottovaiheelle ei ollut varattu riittävästi aikaa. Länsimetro on paitsi Suomen suurin infrahanke, myös vaativa talotekniikka- ja automaatiohanke. Kokemusta näin suuren ja kompleksisen hankkeen käyttöönottovaiheesta ei ole ollut olemassa.  Käyttöönottovaihe testauksineen ja viranomaistarkastuksineen eteni sujuvasti, mutta vaati paljon enemmän työtä ja aikaa kaikilta osapuolilta kuin mitä etukäteen osattiin arvioida.

Lue myös: Näin ykkösvaihe rakentui

Miksi länsimetron osuudella on lyhyemmät laiturit kuin kantametrossa?

Länsimetro on Helsingin ja Espoon omistama yhtiö. HKL päätti vuonna 2006 automatisoida koko pääkaupunkiseudun metroliikenteen. Laituripituus länsimetron osuudella määräytyi metron automatisointipäätöksen mukaan. Automatisointipäätös oli lähtökohtana myös Länsimetron ensimmäisen vaiheen hankesuunnitelmassa, joka valmistui 2008. Automatisointipäätöksen mukaan HKL hankki myös liikenteessä nykyisinkin olevan uuden M-300 metrojunakaluston, jonka pituus on kaksi vaunuparia eli n. 90 metriä.

Länsimetro on suunniteltu automaattimetrolle ja sen rakentamisessa on ennakoitu automaattijärjestelmä lopullisena liikennemuotona. Kuljettajien operoima nykyinen metroliikenne on siis välivaihe pääkaupunkiseudun metroliikenteessä.

Päätöksenteon historia löytyy Helsingin kaupungin sivuilta.

Metron palvelukykyä ja kapasiteettia voidaan parantaa mm. vuoroväliä tihentämällä – tihentäminen onnistuu kulunvalvontajärjestelmiä kehittämällä.  Metroliikenteen automatisointi on kansainvälisesti yleinen tapa kapasiteetin lisäämiseksi. Lyhyemmällä aikajänteellä metron ruuhkaa on mahdollista helpottaa kevyemmillä toimilla, kuten täydentävällä bussiliikenteellä.

Lue myös:

Automaattimetro ei tarvitse pidempiä laitureita – maailmalla perinteisten metrolinjojen automatisointibuumi jatkuu

Lue lisää Helsingin kaupungin sivuilta:

Metron kapasiteettiselvitys 2019 

Helsingin kaupungin tiedote 10.10.2019: Metron kapasiteetin turvaaminen vaatii vuorovälin tihentämistä  

Mahtuvatko kaikki matkustajat junaan?

Metron uusi ajonohjausjärjestelmä otettiin käyttöön joulukuussa 2012. Uusi asetinlaite mahdollistaa ajamisen 2,5 minuutin vuorovälillä. Aikaisemmin vuorovälin minimi oli 4 minuuttia. HKL siirtyi 2016 elokuussa 2,5 minuutin vuoroväliin.

Länsimetron liikenteen alkaessa siirryttiin koko metrossa 90 metrin mittaisiin kahden vaunuparin juniin. Ruuhkaliikenteessä vuorovälinä on 2,5 minuuttia, jolloin tunnin aikana on käytössä 96 vaunua nykyisen 90 vaunun sijaan. Samalla liikenteen palvelutaso paranee junien kulkiessa tiheämmällä vuorovälillä.

Käyttäjämäärien kasvaessa tarvitaan lisäkapasiteettia.  HKL vastaa metroliikenteestä ja HSL suunnittelee ja hankkii toiminta-alueensa joukkoliikenteen. Ks. myös kysymys yllä – Miksi länsimetron osuudella on lyhyemmät laiturit kuin kantametrossa?

Kuinka monta junaa Länsimetrolla on?

Länsimetrolla ei ole omia metrojunia. HKL vastaa radan ja asemien ylläpidon ja huollon lisäksi metroliikenteestä ja omistaa metrojunat. Katso myös seuraava kysymys Länsimetro Oy:n roolista liikenteessä.

Kuinka monta asemaa Länsimetrolla on?

Länsimetrolla on tällä hetkellä kahdeksan asemaa: Lauttasaari, Koivusaari, Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä.

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuus valmistuu vuonna 2023. Uusia asemia otetaan käyttöön viisi: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.

Mikä on Länsimetro Oy:n rooli ykkösvaiheen liikenteessä?

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Ruoholahdesta itään kulkevan rataosuuden ja asemien omistamisesta ja kehittämisestä vastaa Helsingin kaupunki ja tarkemmin Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos, HKL. HKL myös omistaa metrojunat.

Länsimetro Oy:n tehtävänä on metrojärjestelmän ja infran omistajana varmistaa, että länsimetron metrojärjestelmä asemineen on turvallinen matkustamisympäristö koko elinkaarensa ajan.

Länsimetro luovutti 3.10.2017 radan ja asemat HKL:lle liikennöintiä varten. Rata ja asemat teknisine järjestelmineen jäivät kuitenkin Länsimetro Oy:n omistukseen. HKL raportoi Länsimetro Oy:lle radan ja asemien käytöstä ja siihen liittyvistä huolto- ja ylläpitotehtävistä sovitulla tavalla.

HSL (Helsingin seudun liikenne) suunnittelee ja hankkii toiminta-alueensa joukkoliikenteen, hyväksyy joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän sekä lippujen hinnat, vastaa joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta sekä järjestää lippujen myynnin ja vastaa matkalippujen tarkastuksesta.  HKL (Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos) vastaa radan ja asemien ylläpidon ja huollon lisäksi metroliikenteestä ja omistaa metrojunakaluston.

Miksi metro ei kulje maan päällä?

Maan alle rakennettu metro jättää maanpäälliset alueet mm. asumisen ja muun rakentamisen käyttöön. Maan päällä kulkeva metro vaikuttaisi muuhun liikkumiseen ja sen sujuvuuteen, sillä maan päälle pitäisi esimerkiksi rakentaa radan ylittäviä siltoja tai alittavia tunneleita. Matinkylä-Kivenlahti-metrolinjalla on liito-oravametsäalue, jolle ei ole mahdollista rakentaa maanpäällistä metro. Maanalaisen metron toiminta on varmempaa kuin maanpäällisen, sillä esim. sää ei vaikuta metron kulkemiseen maan alla.

Milloin metro Kivenlahteen valmistuu?

Hankesuunnitelman mukaisesti Matinkylä-Kivenlahti-osuus luovutetaan operaattorille vuoden 2023 aikana. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman tarkennuksen 19.3.2018.

Missä vaiheessa kakkosvaiheen rakennustyöt ovat?

Kaikilla länsimetron Matinkylä-Kivenlahti – osuuden viidellä asemalla ja ratalinjalla on käynnissä rakennusurakat.  Louhinta päättyi 2018 alittaen budjetin 14 miljoonalla.

Metroaseman rakentaminen alkaa alhaalta tunnelin pohjalta runkotöistä, minkä jälkeen edetään talotekniikkaan ja useiden vaativien teknisten järjestelmien asentamiseen. Viimeiseksi aseman pinnat viimeistellään.  Tällä hetkellä asemilla on käynnissä talotekniset työt. Tarkemmat työvaiheet löytyvät Rakentaminen -osiosta. Sammalvuoren varikon rakentamisessa käynnissä ovat talotekniset työt.

Tunneliin rakennetaan ensin rakennekerrokset ja betonirakenteet. Erilaisia rakennetöitä seuraavat sähkö- ja LVI-asennukset. Loppuvaiheessa radan pohjalle asetetaan alussepelöinti ja pölkyt, minkä jälkeen tunnelissa ei enää voida ajaa rengaskalustolla. Viimeiseksi asennetaan kiskot sekä virtaa radalle syöttävä ratasähkö. Ratalinjalla merkittävimpiä käynnissä olevia työvaiheita ovat muottityöt, raudoitus ja betonointi sekä talotekniset työt.

Miksi metro rakennetaan Kivenlahteen asti?

Metro on investointi, jolla pohjustetaan kestävällä tavalla kaupungistumisesta johtuva kasvu pitkälle tulevaisuuteen. Espoo kasvaa vuoteen 2050 mennessä 70 000 uudella asukkaalla. Laadukas ja arkea sujuvoittava joukkoliikenne luo edellytykset kasvulle taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maan alle toteutettu metro tekee mahdolliseksi käyttää tila maan päällä tehokkaasti. Matkaketjun ajatus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla, kun palvelut sijoittuvat juuri sinne, missä ihmiset kulkevat.

Mitä kakkosvaihe maksaa?

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen tarkennetun hankesuunnitelman 19.3.2018. Tarkennettu rakentamisen kustannusarvio on  1 159 miljoonaa euroa. Lisäksi hankkeen kustannuksiksi tulevat rakentamisen aikainen kustannusnousu ja rahoituskustannukset. Matinkylä-Kivenlahti-osuuden louhintatyöt alittivat budjetin noin 14 miljoonalla eurolla. Investointi-sivulta löytyy päivittyvä tieto kustannuksista.

Kuinka kauan kestää metromatka Kivenlahdesta Helsinkiin?

Arvioituja matka-aikoja:

Kivenlahti – Matinkylä: noin 10 min
Kivenlahti – Tapiola: noin 15 min
Kivenlahti – Rautatientori: noin 29 min
Kivenlahti – Hakaniemi: noin 31 min
Kivenlahti – Itäkeskus: noin 43 min

Tuleeko uusille metroasemille Matinkylä-Kivenlahti-osuudella kauppoja tai muita kaupallisia palveluita?

Länsimetron omistamiin asematiloihin ei pääsääntöisesti tule palveluita. Metroasemien ympäristöt kuitenkin kehittyvät esimerkiksi Espoonlahdessa metroaseman yhteyteen rakennetaan Lippulaiva-kauppakeskus ja Finnooseen kasvaa uusi asuinalue palveluineen. Tapiolassa, Matinkylässä, Niittykummussa ja Lauttasaaressa metron yhteydessä on kauppakeskus.

Voisiko länsimetron kakkosvaiheen rakentaa maan päälle maanalaisen metron sijaan?

Molemmat vaihtoehdot on hankesuunnitteluvaiheessa tarkasteltu. Matinkylä-Kivenlahti -osuus on kuitenkin päätetty toteuttaa maanalaisena ja molemmat tunnelit ja kaikki asemat on jo louhittu.

Nykyaikaisen metroaseman laajuus on noin 20 000 neliötä. Pääosa tiloista on matkustajalle näkymättömissä olevia teknisiä tiloja. Maan alle rakennettu metrorata asemineen jättää maanpäälliset alueet muuhun, mm. asumisen ja muun rakentamisen käyttöön. Espoon kaupunki kehittyy ja kasvaa metroasemien läheisyydessä ja metron päällä oleva tila tarvitaan kasvavan kaupungin tarpeisiin.  Metrolinjaus kulkee tiiviisti rakennetun asuinalueen läpi ja asemat sijoittuvat liikkumisen solmukohtiin palveluiden yhteyteen. Maanpäällinen vaihtoehto toisi mukanaan mittavat ja kalliit rakennustyöt katuverkkoon, kuten siltoja ja tunneleita. Myös liikenteen sujuvuus maanpinnalla heikentyisi, mikä aiheuttaisi ruuhkia muulle liikenteelle ja vaikeuttaisi kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta. Nyt maanpintaan jääville osuuksille eli sisäänkäynneille ja kuiluille on niillekin ollut vaikea löytää tila rakennetusta kaupunkiympäristöstä. Lisäksi liityntäpysäköinnin ja bussiterminaalien järjestäminen maanalaisille asemille on huomattavasti helpompaa kuin maanpäällisiin ratkaisuihin.

Maanalaisen metron toimintavarmuus on parempi kuin maanpäällisen. Olosuhteet pysyvät vakiona vuodenajasta riippumatta. Maanalaisen linjan tuominen välillä maanpintaan ei myöskään ole mahdollista, koska avoimia tunnelin suuaukkoja tulisi lisää. Avoimet tunnelisuuaukot vaikeuttaisivat lämpötilojen hallintaa tunnelissa. Korkeuserot muodostuisivat myös ratageometrisistä syistä ongelmaksi.

Kakkoslinjan maanpäällinen metrolinjaus kulkisi liito-oravametsäalueella. Pintametron toteuttamien näillä alueilla ei olisi ollut mahdollinen.

Mistä saan lisätietoja matkalipuista ja metroliikenteestä Matinkylään?

HSL (Helsingin seudun liikenne)  suunnittelee  ja hankkii toiminta-alueensa joukkoliikenteen, hyväksyy joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän sekä lippujen hinnat, vastaa joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta sekä järjestää lippujen myynnin ja vastaa matkalippujen tarkastuksesta.  Matkustajaliikenteeseen liittyviin kysymyksiin vastaa siis HSL.  HKL (Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos) vastaa metroliikenteestä.

Länsimetro-projekti vastaa sekä ykkösvaiheen (Ruoholahti-Matinkylä)  että kakkosvaiheen  (Matinkylä-Kivenlahti) radan ja asemien rakentamisesta. Ykkösvaiheen rata ja asemat on luovutettu HKL:lle 3.10.2017. Länsimetro Oy jäi kuitenkin asemien ja radan omistajaksi. HKL vastaa metroliikenteestä sekä asemien ja radan huollosta ja ylläpidosta ja raportoi siitä omistajalle eli Länsimetro Oy:lle. HKL liikennöi kahdella linjalla Vuosaaresta Matinkylään ja Mellunmäestä Tapiolaan. HKL myös omistaa metrojunat, raitiovaunut ja kaupunkipyörät. Liikenteen tilaa HSL.

Millaiset Urheilupuiston aseman sisäänkäynnit ovat?

Urheilupuistolla on kaksi sisäänkäyntiä. Alun perin Urheilupuiston asema suunniteltiin yhden, läntisen sisäänkäynnin varassa toimivaksi – sisäänkäynnin sijoittumista itä-länsi-akselille ohjasi käytön sujuvuus erityisesti suurten urheilutapahtumien yhteydessä, jolloin aseman tulee palvella turvallisesti normaalikäyttöä huomattavasti suurempia asiakasmääriä. Tammikuussa 2019 toiseksi sisäänkäynniksi päätettiin avata myös alun perin hätäpoistumistieksi tarkoitettu kulkureitti Jousenkaaren suunnasta. Tämä itäinen sisäänkäynti avautui matkustajille 29.2.2020. Hätäpoistumistien muuttaminen viralliseksi kulkureitiksi vaati muutoksia mm. reitin esteettömyyteen.

Mitä käyttöönottovaiheeseen liittyviin viranomaistarkastuksiin kuului?

Espoon ja Helsingin pelastuslaitokset hyväksyivät testien perusteella turvallisuusjärjestelmien toimivuuden, minkä jälkeen kaupunkien rakennusvalvontaviranomaiset hyväksyivät asemien ja ratatunnelien avaamisen matkustajaliikennettä varten. HKL tarkasti, että metroliikenteen ratatekniset turvalaitejärjestelmät opastimineen ja ilmaisimineen ovat kunnossa. Käytännössä rakennusvalvonnan työnä oli hyväksyä satojatuhansia sähköisiä dokumentteja. Pelastusviranomaiset tarkastivat omalta osaltaan metron turvallisuuden. Rakennusvalvonnat puolsivat metron avaamista matkustajaliikennettä varten 22.9.2017.

Millaisia asioita metron käyttöönotossa testataan?

Ennen metron käyttöönottoa varmistetaan  skenaariotestauksilla metron toimintaa erilaisissa poikkeustilanteissa.   Kunkin järjestelmän toimittaja testaa ensin itse oman järjestelmänsä. Erilaisia järjestelmiä länsimetrossa on 52. Länsimetro suorittaa lisäksi toimintakokeet. Skenaariotestauksilla  varmistetaan metron turvallisuus ja kaikkien eri järjestelmien toimiminen yhdessä. Ykkösvaiheella yhteiskoekäyttökokeet alkoivat Aalto-yliopiston asemalla lokakuussa 2016 jatkuen talven ja kevään aikana muilla asemilla. Niittykummun ja Matinkylän testaukset saatiin päätökseen toukokuussa 2017. Tämän jälkeen alkoi viranomaistarkastusvaihe, joka jatkui syksyyn 2017.  Kaikkien toimijoiden yhteistyönä varmistettiin metron käyttöönotto marraskuussa 2017.

Miten länsimetron asemilla on otettu huomioon näkövammaisten esteettömyys?

Länsimetron asemalaitureihin on asennettu samanlaiset reunasta varoittavat merkinnät kuin Helsingin nykyisille metroasemille. Länsimetro kutsui näkövammaisten edustajia mukaan aseman esteettömyyskatselmukseen 2017 kesällä. Tässä yhteydessä näkövammaisten edustajat esittivät kantanaan, että varoitusraidan teho voi olla metrossa parempi sekä uusilla että vanhoilla asemilla.

Näkövammaisten käyttäjien turvaamiseksi onkin nyt HKL:n ja Länsimetron kesken sovittu, että laiturin reunaa noin metrin etäisyydellä seuraavaa keltaista varoitusraitaa pyritään täydentämään selkeämmän kosketusvaikutuksen tarjoavalla lisäraidalla tai -listalla.

Peruskorjatuilla nykymetron asemilla sekä uusilla Länsimetron asemilla on lisäksi kattavat kohokuvioidut ja jälkihohtavat lattiaopasteet ohjaamassa näkövammaisia käyttäjiä.

Lisätietoja:

Länsimetro  rakentaa -blogi

Twitter

Facebook

Instagram