Uutiset

Taidematka metrolla Soukkaan

Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset?  Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.

Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Nyt astutaan Soukan aseman sfääreihin.

Soukassa on Taneli Rautiaisen ”Sfäärit”

Soukan asemalla on Taneli Rautiaisen tilataideteos ”Sfäärit”. Teoskokonaisuus muodostuu neljästä osasta, jotka sijoittuvat metroaseman eri tasoille. Teoskokonaisuus kuljettaa matkustajan eri sfäärien läpi maan kuoreen louhitusta metrotunnelista ilmakehän eri kerroksiin ja aina valovuosien päässä oleviin toisiin tähdistöihin.

Teoksen sijainti: Teoksen eri osat sijaitsevat vertikaalisesti eri kohdissa Soukan metroasemaa

1. Eksosfääri – Tähtikuviot Soukantorin ja Yläkartanontien sisäänkäynneillä

2. Mesosfääri – Tähdenlennot Soukantorin sisäänkäynnin hissikuilussa

3. Troposfääri – Pilviverho metrolaituritasolla Soukantorin puoleisessa hissiaulassa

4. Litosfääri – Kallioleikkaukset  metrolaituritasolla Soukantorin puoleisessa hissiaulassa

Teoksen tekniikka: tilataideteos
Taiteilija: Taneli Rautiainen
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.

Eksosfääri –Tähtikuviot (1)

Eksosfääri on ilmakehän ylin osa. Sille ei ole määritelty ylärajaa. Ilmakehän kaasu harvenee vähitellen ja ilmakehä vaihtuu avaruuteen.

Tähdet syntyvät tiivistymällä tähtien välisistä kaasupilvistä. Tähti on painovoimansa koossa pitämä ja kasaan puristama plasmapallo. Maata lähin tähti on Aurinko. Tähtikuvio on muutaman tähden muodostama selvästi erottuva kuvio taivaalla. Tähdet on teoksessa jaettu kuuteen kokoluokkaan niiden magnitudin perusteella. Magnitudi kertoo, kuinka kirkas tähti on maapallolta katsottuna. Teoksen tähtien korkeudet perustuvat niiden etäisyyteen maapallosta. Matalimmalla olevat tähdet ovat lähinnä maapalloa ja korkeimmat kauimpana. Tähtien ja tähtikuvioiden väliset etäisyydet teoksessa perustuvat niiden todellisiin sijainteihin. Tähdet on yhdistetty tähtikuvioiksi Ursan tähtikarttojen mukaisesti.

Teoskokonaisuudessa tähtikuviot sijoittuvat molempien sisäänkäyntirakennusten kattoon. Eteläisellä Soukantorin sisäänkäynnillä on tähtikuvioita taivaanpallon eteläpuoliskolta ja pohjoisella Yläkartanontien sisäänkäynnillä pohjoisen taivaan kuvioita. Alla on kartat kummankin sisäänkäynnin tähtikuviosta.

Soukantorin sisäänkäynnin kattoon on valittu kuusi tähtikuviota Ursan tähtikartasta taivaanpallon eteläpuoliskolta:

  1. Kurki (Grus),
  2. Sulatusuuni (Fornax),
  3. Feenix (Phoenix),
  4. Etelän kolmio (Triangulum Australe),
  5. Lentokala (Volans) ja
  6. Iso koira (Canis Major).

Voit ladata tähtikuviot myös pdf-tiedostona.

Yläkartanontien sisäänkäynnin kattoon on valittu kahdeksan tähtikuviota Ursan tähtikartasta taivaanpallon pohjoispuoliskolta. Katselupaikaksi on valittu Espoo ja ajankohdaksi 12.12.2022 kello 22.22. Tähtikuviot on asemoitu asemarakennukseen todellisten ilmansuuntien mukaisesti. Kuviot ovat

  1. Lohikäärme (Draco),
  2. Pieni karhu (Ursa minor),
  3. Kirahvi (Camelopardalis),
  4. Perseus,
  5. Ajomies (Auriga),
  6. Härkä (Taurus),
  7. Orion ja
  8. Jänis (Lepus).

Voit ladata tähtikuviot myös pdf-tiedostona.

Mesosfääri –Tähdenlennot (2)

Mesosfääri on ilmakehän kylmin kerros. Tähdenlennot syntyvät mesosfäärissä.

Tähdenlento eli meteori syntyy, kun avaruudesta saapuu Maan ilmakehään pieni kivi tai hiukkanen. Valtavalla nopeudella liikkuva kappale kuumenee ja höyrystyy törmäyksessä ja synnyttää hehkuvan pilven, joka nähdään taivaalla tähdenlentona.

Tähdenlennot on toteutettu hissikuilun neljälle seinälle eripituisina valoviivoina.

Troposfääri – Pilviverho (3)

Troposfääri on ilmakehän alin kerros, jossa esiintyvät sääilmiöt, kuten sade ja pilvet.

Pilviverho on laaja yhtenäinen pilvi tai pilvipeite.

Hissiaulan katossa oleva valolippa muodostaa kuvitteellisen pilviverhon, jonka takaa aurinko paistaa. Valaistus seuraa vuorokauden aikoja kirkastuen keskipäivällä ja himmentyen iltaa kohti.

Litosfääri -Kallioleikkaukset (4)

Litosfääri on maapallon uloin kuori, kivikehä, johon kuuluvaan peruskallioon metrotunneli on louhittu.

Soukan alueella olevat kalliot ovat satoja miljoonia vuosia sitten pois kuluneen vuoriston juuriosia. Kallioleikkaus on louhittu kallioseinämä.

Teoksen taitteiset seinälevyt esittävät metrotunnelin louhittuja kallioleikkauspintoja.

Taidematka metrolla Espoonlahteen

Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset?  Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.

Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Toisena on esittelyvuorossa Espoonlahden metroaseman taide.

Espoonlahdessa on Hans Rosenströmin ”Varjot veden pinnalla”

Teoksen sijainti: Espoonlahden metroaseman asemalaituri
Teoksen tekniikka: valo- ja ääniteos
Taiteilija: Hans Rosenström
Sävellys: Martin Ehrencrona ja Philip | Schneider
Teoksessa laulavat Amanda Bergman, Julia Hanberg, Katinka Fog Vindelev, Troels Abrahamsen, Josephine Philip ja Hannah Schneider.
Tekninen toteutus: Pro Av Saarikko
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.

Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Asemalaiturilla on Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos ”Varjot veden pinnalla”. Teoksen valot heijastuvat asemalaiturin tummansiniseen kattoon. Valokuvio näkyy asemalaiturilla eri aikoina eri viikonpäivinä. Katon keskiosaan ilmestyvän orgaanisen valokuvion liike herättää louhitun kallion aaltoilevat muodot eloon.

Teokseen kuuluu myös epäsäännöllisin ajoin ja yllätyksellisesti esiin nousevat äänimaisemat, jotka syntyvät ja kasvavat tilassa, kunnes taas katoavat asemalaiturin ääniin. Samoin kuin teoksen valot, äänetkin kuuluvat eri aikoina eri viikonpäivinä.

Taideteoksen tunnelma on rauhallinen ja meditatiivinen. Se pyrkii aktivoimaan hetkiä, jolloin koemme yhteyden ympäröivään tilaan ja toisiimme.

Espoonlahdessa taideteoksen valot heijastuvat asemalaiturin tummansiniseen kattoon. Lisäksi teokseen kuuluu äänimaailma. Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy.

Taidematka metrolla Kivenlahteen

Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset?  Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.

Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Ensimmäisenä vuorossa on Kivenlahden metroaseman taideteos.

Kivenlahdessa on Kalle Mustonen ”Kulkijat”

Teoksen sijainti: Kivenlahden metroaseman asemalaituri
Teoksen tekniikka: puuveistos
Taiteilija: Kalle Mustonen
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.

Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Metrolinjan symbolisena päätepisteenä lännessä on kuvanveistäjä Kalle Mustosen ”Kulkijat”-veistos, joka muodostuu kahdesta puisesta hahmosta. Sympaattiset ja humoristiset hahmot juoksevat valoisalla metrolaiturilla. Puiset hahmot ovat kaksi- ja kolmemetriä korkeita. Lämminsävyinen oranssi veistos on vastakohta Kivenlahden vaalealle ja kirkkaalle metroasemalle. Asema on viileän vaalea, kulkijoiden sävy on intensiivinen ja lämmin. Asema on suoralinjainen, kulkijat ovat orgaanisia ja pyöreitä.

 ”Kulkijat” sijaitsevat Kivenlahden metroaseman asemalaiturilla kirkkaiden valoputkien loisteessa. Veistoksen lämminsävyinen oranssi on vastakohta Kivenlahden vaaleudelle ja kirkkaudelle. Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy
Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Teoksen elävää pintaa saa kosketella. Pinnasta voi tunnistaa eri työkalujen jälkiä: tasaisinta höylän jälkeä on isoilla laakeilla alueilla, kun taas kourutaltan uraa löytyy enemmän tiukemmista kurveista. Kulkijoiden runko on lämpökäsiteltyä mäntyä ja pinta on tervaleppää.

Teoksen toteutusta on tukenut Oy Lunawood Ltd.

”Kulkijat”-teoksen hahmoille järjestettiin loppuvuodesta 2021 nimikilpailu. Teoksen nimi on ”Kulkijat. Hahmot saivat nimiksensä Alis ja Ylis Kivenlahden alueiden lempinimien mukaisesti. Alis on matalampi ja Ylis korkeampi hahmo veistosparista. Kivenlahden asukkaat ja toimijat olivat mukana nimien valinnassa. Lue lisää ”Kulkijat”-teoksen hahmojen nimien valinnasta.

Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Alla olevasta kuvagalleriasta voit katsoa Kalle Mustosen valokuvia Kulkijoiden työvaiheista.

Pienoismallista otettujen mittojen perusteella rungon työpiirrokset tehtiin millimetripaperille. Kuva: K. Mustonen

Rungon materiaaliksi valikoitui lämpökäsitelty mäntypalkki. Kuva: K. Mustonen

Teos syntyi pienehkössä 40 neliömetrin pajassa. Kuva: K. Mustonen

Osa tärkeistä mitoista teipattiin lattiaan. Kuva: K. Mustonen

Moderneinta teknologiaa pajalla edusti laser-linjain. Kuva: K. Mustonen

Isompi hahmo koostuu kuudesta osasta. Kuva: K. Mustonen

Pienemmässä hahmossa on viisi osaa. Kuva: K. Mustonen

Pintalaudoitus on tehty tervalepästä. Kuva: K. Mustonen

Jokainen laudoituksen osa on viistetty ja muotoiltu yksittäin. Kuva: K. Mustonen

Pieni työtila oli käytössä lattiasta kattoon. Kuva: K. Mustonen

Pintalaudoitus on kiinnitetty pitkillä puutapeilla. Kuva: K. Mustonen

Ketjutalja mahdollisti teoksen valmistumisen ilman aputyövoimaa. Kuva: K. Mustonen

Teoksen sisäosat muistuttavat pientä majaa.. Kuva: K. Mustonen

Käsinveistäminen ei ole tehokasta tai nopeaa. Kuva: K. Mustonen

Teoksen fyysinen veistäminen vei yli vuoden. Kuva: K. Mustonen

Teosten pinnassa on erotettavissa eri työkalujen jäljet. Kuva: K. Mustonen

Muodon jatkuvuuden poikkeukset eivät ole virheitä, vaan veistäjän kädenjälkeä, jota teollinen prosessi ei voi toistaa. Kuva: K. Mustonen

Kuinka syvällä ollaan?

Länsimetro kulkee koko matkan Ruoholahdesta Kivenlahteen maan alla. Metroaseman asemalaiturilla seisoessa voi mieleen juolahtaa kysymys, kuinka syvällä meren- tai maanpinnasta oikein ollaan ja miksi länsimetro on rakennettu maan alle.

Alla on kerrottu, kuinka syvällä meren- ja maanpinnasta metroasemien asemalaiturit ovat:

  • Lauttasaari: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
  • Koivusaari: metrolaituri on noin 30 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 35 metriä.
  • Keilaniemi: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Aalto yliopisto: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Tapiola: metrolaituri on noin 30 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 35 metriä.
  • Urheilupuisto: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Niittykumpu: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
  • Matinkylä: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Finnoo: metrolaituri on noin 40 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 45 metriä.
  • Kaitaa: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
  • Soukka: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 45 metriä.
  • Espoonlahti: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 35 metriä.
  • Kivenlahti: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 35 metriä.
Matinkylän metroaseman asemalaituri on noin 20 metriä merenpinnasta ja maanpinnasta noin 25 metriä. Matinkylän asema oli joulukuuhun 2022 saakka metron läntinen pääteasema. Uusi rataosuus Matinkylästä Kivenlahteen otettiin matkustajaliikenteen käyttöön 3.12.2022, jonka jälkeen metron läntiseksi päätepisteeksi tuli Kivenlahden asema.

Miksi metro on rakennettu maan alle?

Maan alle rakennettu metrorata asemineen jättää maanpäälliset alueet muuhun käyttöön mm. asumiseen ja muuhun rakentamiseen.  Espoon kaupunki kehittyy ja kasvaa metroasemien läheisyydessä ja metron päällä oleva tila tarvitaan kasvavan kaupungin tarpeisiin. Nykyaikainen metroasema vaatii runsaasti tilaa, sillä sen laajuus on noin 20 000 neliötä. Pääosa tiloista on matkustajalle näkymättömissä olevia teknisiä tiloja. Nyt maanpintaan jääville rakennuksille, eli sisäänkäynneille ja kuiluille, on niillekin ollut vaikea löytää tila rakennetusta kaupunkiympäristöstä. Lisäksi liityntäpysäköinnin ja bussiterminaalien järjestäminen maanalaisille asemille on huomattavasti helpompaa kuin maanpäällisiin ratkaisuihin.

Metrolinjaus kulkee tiiviisti rakennetun asuinalueen läpi ja asemat sijoittuvat liikkumisen solmukohtiin palveluiden yhteyteen. Maanpäällinen vaihtoehto olisi tuonut mukanaan mittavat ja kalliit rakennustyöt katuverkkoon, kuten radan ylittävien siltojen ja alittavien tunneleiden rakentamisen. Myös liikenteen sujuvuus maanpinnalla olisi heikentynyt, mikä olisi aiheuttanut ruuhkia muulle liikenteelle ja vaikeuttanut kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden maanpäällinen metrolinjaus kulkee liito-oravametsäalueella. Maanpäällisen metron toteuttamien näillä alueilla ei olisi ollut mahdollinen.

Lisäksi maanalaisen metron toiminta on varmempaa kuin maanpäällisen, sillä esimerkiksi sää ei vaikuta metron kulkemiseen maan alla. Maanalaisen linjan tuominen välillä maanpintaan ei myöskään ole mahdollista, koska avoimia tunnelin suuaukkoja tulisi lisää. Avoimet tunnelisuuaukot vaikeuttaisivat lämpötilojen hallintaa tunnelissa. Korkeuserot muodostuisivat myös ratageometrisistä syistä ongelmaksi.

Tähtikuviot taivaalla ja Soukan metroaseman sisäänkäynnin katossa 12.12.2022 klo 22.22

Jokaisella uudella Länsimetron asemalla on ainutlaatuista asemataidetta osana asemien arkkitehtuuria. Taiteen avulla on haluttu lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Taiteesta löytyy myös mielenkiintoisia yksityiskohtia. Esimerkiksi Soukan metroasemalla Yläkartanontien sisäänkäynnin katossa on kahdeksan tähtikuviota Ursan tähtikartasta taivaanpallon pohjoispuoliskolta. Katselupaikaksi on valittu Espoo ja ajankohdaksi 12.12.2022 kello 22.22. Tähtikuviot on asemoitu asemarakennukseen todellisten ilmansuuntien mukaisesti.

Tähtikuviot ovat

  1. Lohikäärme (Draco),
  2. Pieni karhu (Ursa minor),
  3. Kirahvi (Camelopardalis),
  4. Perseus,
  5. Ajomies (Auriga),
  6. Härkä (Taurus),
  7. Orion ja
  8. Jänis (Lepus).

Valokuva: : Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Tähtikuviot ovat yksi osa Soukan asemalla olevaa Taneli Rautiaisen tilataideteos ”Sfäärit”. Teoskokonaisuus muodostuu neljästä osasta, jotka sijoittuvat metroaseman eri tasoille. Teoskokonaisuus kuljettaa matkustajan eri sfäärien läpi maan kuoreen louhitusta metrotunnelista ilmakehän eri kerroksiin ja aina valovuosien päässä oleviin toisiin tähdistöihin. Teoksen eri osat sijaitsevat vertikaalisesti eri kohdissa Soukan metroasemaa

  • Eksosfääri – Tähtikuviot Soukantorin ja Yläkartanontien sisäänkäynneillä,
  • Mesosfääri – Tähdenlennot Soukantorin sisäänkäynnin hissikuilussa,
  • Troposfääri – Pilviverho metrolaituritasolla Soukantorin puoleisessa hissiaulassa ja
  • Litosfääri – Kallioleikkaukset metrolaituritasolla Soukantorin puoleisessa hissiaulassa

Lue lisää Taneli Rautiaisen tilataideteoksesta ”Sfäärit”.

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksille myönnettiin Espoo-mitalin

Länsimetro Oy:n toimitusjohtajalle Ville Saksille myönnettiin Espoo-mitali itsenäisyyspäivänä 6.12.2022.  Espoo-mitali myönnetään tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta Espoon kaupungin hyväksi ja mitaleja on myönnetty vuodesta 1972 alkaen. Mitalit jaettiin Espoon kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa. Tänä vuonna Espoo-mitali myönnettiin 15 henkilölle.

Ville Saksi on työskennellyt Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2016 alkaen. Hänen johdollaan mittava Länsimetro-rakennusprojekti valmistui ja Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamiselle asetetut tavoitteet saavutettiin. Saksi on profiloitunut muutoksen läpiviejänä, rohkeana ja isoja kokonaisuuksia hallitsevana johtajana. Länsimetro-projektin toiminta- ja johtamistapoihin tehtiin suuria uudistuksia ykkösvaiheen eli Ruoholahti-Matinkylä-rakennusvaiheen oppien ja kokemusten pohjalta.

– Arvostan erittäin paljon saamaani tunnustusta. Länsimetron rakentaminen oli yhteispeliä, jossa onnistuimme hyvin. Oli suuri ilo olla rakentamassa Suomen yhtä suurinta rakennushanketta, joka palvelee yhteiskuntaa pitkälle tulevaisuuteen. Länsimetron tehtävänä on pitää asemat ja metroinfra vetovoimaisina, luotettavan ja toimia vastuullisesti nyt ja tulevaisuudessa, Ville Saksi jakaa ajatuksiaan tunnustuksen äärellä.

Länsimetro Oy:n toimitusjohtajalle Ville Saksille myönnettiin Espoo-mitali itsenäisyyspäivänä 6.12.2022.

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella alkoi matkustajaliikenne lauantaina 3.12.2022. Rakennusprojekti päättyi syyskuussa. Asemien ja radan rakennusurakat valmistuivat toukokuussa. Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy on Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistajaksi, ylläpitäjäksi ja kehittäjäksi.

Katso myös tallenne Espoon Itsenäisyyspäivän juhlakonsertista.

Ensipäivän matkustajat Espoon Taiteilijakillan silmin

Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoi matkustajaliikenne 3.12.2022. Uuden osuuden avajaisia vietettiin niin Espoonlahden metroaseman yhteydessä sijaitsevassa kauppakeskus Lippulaivassa kuin uusilla asemilla Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa. Uusi osuuden avautumisesta muodostui riemukas kansanjuhla.  Ensipäivän matkustajia ikuisti paikan päällä myös Espoon Taiteilijakilta. Lämminhenkisessä tempauksessa mukana olivat piirtämässä Topi Ruotsalainen, Antti Minkkinen, Veera Kaamos Pitkänen, Sanna Juujärvi-Bremer, Svetlana Ruoho, Andrzej Tarasiuk ja Noora Ylipieti.

Alla olevasta kuvakarusellista voit palata ensipäivän matkustajiin ja heidän tunnelmiinsa. Kuvat: Espoon Taiteilijakilta.

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuus on nyt avattu!

Lauantaina 3.12.2022 ensimmäinen metrojuna lähti Kivenlahden metroasemalta klo 4.56. Metroasema ja avajaisjuna täyttyivät riemukkaasta tunnelmasta. Asemalla ja ensimmäisessä metrojunassa on iloista kansanjuhlaa heti aamuvarhaisesta alkaen. Asemalaiturilla ennen ensimmäinen junan lähtöä leikattiin juhlallisesti nauha.

Klo 4.00 maissa Kivenlahden metroaseman Kivenlahdentorin sisäänkäynnin ovilla oli jo vilskettä. Tiettävästi innokkaimmat olivat saapuneet paikalle puoliltaöin. Kuva: M. Partanen.

 

Aseman ovet avautuivat klo 4.15 ja juhlakansa pääsi tutustumaan metroasemaan. Video: M. Partanen.

Kivenlahden asemalaituri täyttyi matkustajista. Kuva: M. Partanen.

 

Ensimmäinen metro saapui asemalle klo 4.45, jonka jälkeen Espoon kaupungin kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, HSL:n toimitusjohtaja Mika Nykänen ja hallituksen puheenjohtaja Matias Pajula, Kaupunkiliikenne Oy:n toimitusjohtaja Juha Hakavuori ja Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi leikkasivat juhlallisesti oranssin nauhan. He toivottivat metron ja matkustajat tervetulleeksi Kivenlahteen. Kuva: M. Johansson.
Ensimmäinen metrojuna Kivenlahdesta lähti  klo 4.56. Metro täyttyi matkustajista ja iloinen tunnelma kuljetti matkustajat kohti itää.Seuraavat uudet asemat ovat Espoonlahti, Soukka, Kaitaa ja Finnoo. Kuva: M. Partanen.

Juhlat jatkuvat Lippulaivassa klo 10. Tule mukaan juhlimaan!

Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos valmistuu keväällä 2023

Länsimetron metroasemien, ratalinjan ja varikon rakentaminen on jo päättynyt, mutta Länsimetrolla on käynnissä pienempiä rakennushankkeita. Länsiväylän kupeeseen Kivenlahteen valmistuu Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos keväällä 2023. Pysäköintilaitos nousi harjakorkeuteensa syyskuussa 2022.

Kivenlahden liityntäpysäköintilaitoksen toteuttaa Fira Oy. Liityntäpysäköintilaitoksessa paikkoja on noin 650.

Kivenlahden liityntäpysäköintilaitoksen rakentaminen alkoi marraskuussa 2021. Loppuvuodesta 2022 liityntäpysäköintilaitoksessa on käynnissä mm. aurinkopaneelien, julkisivuelementtien, lasijulkisivun, sähkölatausasemien ja pysäköintioperaattorin asennuksia.

Vaikka aurinko ei näin vuoden pimeimpänä hetkenä paista, niin Kivenlahden liityntäpysäköinnissä varaudutaan myös valoisampiin päiviin. Marraskuussa 2022 ryhdyttiin asentamaan aurinkopaneeleita katolle. Myös julkisivuelementtien asentaminen on käynnissä. Pysäköintilaitos valmistuu keväällä 2023.  Kuva: JP Olli.

 

Matkustajaliikenne Matinkylä-Kivenlahti-osuudella alkaa lauantaina 3.12.2022. Kivenlahden metroasemalla on matkustajien käytössä Kivenlahdentorin sisäänkäynti. Asemalla on myös toinen sisäänkäynti, läntinen sisäänkäynti, joka otetaan käyttöön myöhemmin, kun sisäänkäynnin ympäristön muu rakentaminen valmistuu. Läntisen sisäänkäynnin avautumisen myötä pysäköintilaitos tulee palvelemaan käyttäjiä entistä paremmin, kun kulkuyhteys pysäköintilaitoksesta metroon lyhenee.

HSL:n Metro Kivenlahteen -sivu tarjoaa matkustajille tietoa muun muassa uusien metroasemien sisäänkäyntien ja bussipysäkkien sijainneista, liityntäpysäköintipaikoista ja liityntälinjastosta. HSL suunnittelee ja hankkii toiminta-alueensa joukkoliikenteen. Kuva: HSL

Maanalainen metrovarikko Sammalvuoressa

Metroliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkaa lauantaina 3.12.2022.  Metroasemien ja ratalinjan lisäksi Länsimetro-projektissa rakennettiin uudelle osuudelle myös maanalainen metrovarikko.  

Metrovarikko sijaitsee Espoon Sammalvuoressa. Metrovarikko on metrojunien säilytys- ja huoltopaikka.  Varikon pinta-ala on 32 500 m².

Varikolle johtava raide haarautuu metrolinjalta Espoonlahden ja Kivenlahden väliltä. Sammalvuoreen johtava rataosuus on noin 400 metriä pitkä. Varikolle johtavassa tunnelissa kulkee rinnakkain kaksi raidetta.

Varikkotoiminnoilla on Sammalvuoressa maan alla kaksi hallia – toisessa on junien yösäilytystilat 20 junayksikölle ja toisessa on huoltotilat. Junien säilytystilan pituus on noin 400 m ja sen leveys noin 26 m. Junien säilyttämisen lisäksi näissä tiloissa tehdään junien perussiivousta.

Toisessa hallissa on huoltotilat. Huoltohallista on erotettu omaksi tilakseen töhrynpoisto- sekä sorvitilat. Huoltohallin pituus on noin 300 metriä ja leveys on mitoitettu kolmen junan mukaan. Työskentelytiloineen leveys on noin 25 metriä. Huoltohalliin tultaessa juna ajetaan huoltoraiteelle, jonka alla on huoltomonttu. Montusta korjataan junan pohjaa. Huoltoraiteen sivulla on tasonvaihtoeteline, jonka kautta päästään huoltamaan junan sisätiloja ja kattoa. Huoltohallissa tehdään myös töhryjen poistoa junista.

Huoltohallin pohjoispäädyssä on lisäksi teknisiä tiloja ja alue huoltoliikennettä varten. Lisäksi varikolla on teknisiä tiloja ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen henkilökunnan tiloja.

Metrovarikon huoltohallin pituus on noin 300 metriä ja leveys on mitoitettu kolmen junan mukaan. Kuva: M. Wirman.

Varikko lämmitetään maalämmöllä ja jäähdytys toteutetaan hyödyntämällä matalalämpöistä pohjavettä.

Ensimmäinen metrojuna saapui Sammalvuoressa sijaitsevalle metrovarikolle helmikuun 2022 alussa. Kuva: Juha-Matti Pakka.

Sammalvuori on monelle alueen asukkaalle virkistyspaikka, jonka vuoksi varikkoalue on haluttu sulauttaa mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon. Sinne on istutettu noin 3000 neliötä luonnonnurmea, noin 5000 neliötä nurmea, 600 kappaletta metsämäntyjä, lähes 1600 neliötä kunttaa eli metsänpohjavarvikkoa ja noin 400 neliön suuruinen kukkaniitty pölyttäjiä varten.

Maan päällä varikosta on näkyvissä Sammalvuoressa vain kolme rakennusta: henkilökunnan tiloja parkkipaikkoineen, huoltotunnelin sisäänkäyntirakennus ja tekninen kuilu. Lisäksi Espoonlahden puolella on näkyvissä toisen tekniikkakuilun piharakennus. Molemmat alueet ovat aidattuja. Kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy

Varikon rakennusurakka valmistui vuonna 2020. Työyhteenliittymä Sammalvuori (Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, EM Pekkinen Oy, Terrawise Oy ja Aro-Systems Oy) toteutti Sammalvuoren metrovarikon louhinta- ja rakennusurakan.