Uutiset

Työmaa-aidoista taiteeksi

2.2.2024

Espoon uusin lukio otetaan käyttöön keskiviikkona 7.2.204. Lukio on rakennettu aivan Matinkylän metroaseman kulmille. Metroaseman läntisen sisäänkäynnin kautta on yhteys Tynnyritielle ja Suomenlahdentielle. Lukion lisäksi sisäänkäynnin tuntumassa on myös mm. Matinkylän uimahallin.

Seuraavan lukion Espoossa suunnitellaan nousevan myös metron tuntumaan Kiviruukkiin, metron läntisen päätepisteen Kivenlahden kupeeseen.

Eläinteokset Matinkylän lukion liikuntakentän laidalle ovat syntyneet vanhoista Länsimetron työmaa-aidoista. Kuva: M. Partanen.

Matkustajille metron sisäänkäyntiä tuntemattomampi tila sijaitsee myös Matinkylän lukioalueen yhteydessä. Liikuntakentän laidalla sijaitsee metron huoltoon tarkoitettu tunneli. Huoltotunnelin seinää koristaa lukiolaisten tekemät eläinteokset, joiden takana on myös yhteys metroon. Eläinteokset on tehty Länsimetron vanhoihin työmaa-aitoihin. Syksyllä 2022 Kaitaan lukion kuvataiteen opintojakso toteutettiin katutaideprojektina, jossa opiskelijat saivat suunnitella ja toteuttaa taidetta tulevan lukionsa piha-alueelle. Opintojaksolla opettajina toimivat lukion kuvataideopettaja Heljä Renfors ja katutaitelija Emilio Mäkipää. Länsimetro toimi yhteistyökumppanina lukion taideprojektissa. Lue lisää oppilaiden ja opettajien kurssikokemuksista.

Länsimetron oranssit työmaa-aidat olivat metron rakennusvuosien ajan näktvä osa kaupunkikuvaa asemaympäristöissä. Rakentamisen päätyttyä lukiolaiset loihtivat työmaa-aidoista taidetta. Nämäkin oranssiin aitaan tehdyt eläinteokset löytävät nyt Matinkylän lukion liikuntakentän laidalta. Kuvat: Heljä Renfors.

Tiesitkö, että metroasemilla voi esiintyä?

30.1.2024

Useimmilla Länsimetron asemilla on esiintymispaikkoja. Nämä paikat on tarkoitetut pienimuotoisiin ja lyhytaikaisiin (max 2 h) esityksiin, kuten katusoittoon. Paikkoja ei voi varata ennakkoon, vaan niitä voi vapaasti käyttää esiintymiseen paikan ollessa vapaana. Paikat ei ole tarkoitettu yksityisen yrityksen, kaupallisen tuotteen, aatteellisen, uskonnollisen tai poliittisen kannan markkinointiin tai edistämiseen.

Ennen aloittamista ilmoita esiintymisestä metron järjestyksenvalvojalle. Jos asemalla ei ole tavoitettavissa järjestyksenvalvojia, voi esiintymisen aloittaa omatoimisesti. Järjestyksenvalvojilla on oikeus keskeyttää esiintyminen, jos siitä on haittaa aseman toiminnalle.

Länsimetro jakaa mielellään tietoa esiintymisistä asemilla omissa some-kanavissamme, joten Länsimetro kannattaa tägätä some-postauksiin.

Katso listaus esiintymispaikoista ja ilahduta kanssamatkustajia esitykselläsi

Metron uuden radioverkon hankinta etenee neuvotteluvaiheeseen

30.1.2024

Metroon hankittavan uuden radioverkon hankinnan neuvotteluihin etenee kolme ehdokasta. Hankinnalla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta.

Kaupunkiliikenteen hallitus (23.1.), Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta (18.1.) ja Länsimetron hallitus (24.1.) päättivät kokouksissaan, että metroon hankittavan uuden radioverkon neuvotteluvaiheeseen etenee kolme osallistumishakemuksen jättänyttä ryhmittymää: Elisa Oyj, Telia Finland Oyj sekä ryhmittymä MetroTrust Networks DNA & Edzcom Alliance. Osallistumishakemuksen jätti yhteensä neljä ehdokasta.

Osallistumishakemukset käsiteltiin kahdessa vaiheessa: ensiksi tarkistettiin ehdokkaiden soveltuvuus, ja sen jälkeen osallistumishakemusten osallistumispyynnön mukaisuus. Hakemusten käsittelyyn osallistui yhteensä kymmenen asiantuntijaa. Asiantuntijaryhmä koostui hankintayksikön edustajien työryhmän lisäksi konsulttiyritysten henkilöistä.

Metrossa nykyisin käytössä oleva radioverkko täytyy uusia, jotta se tukee tulevaa junakulunvalvontajärjestelmää. Aiemmin päätettiin, että uusi radioverkko toteutetaan mobiiliverkkoteknologialla, sillä sen nähdään parhaiten soveltuvan uuden junakulunvalvontajärjestelmän sekä metron tarpeisiin.

Hankinta etenee rinnakkain junakulunvalvontajärjestelmän uusimisen kanssa

Hankinta jatkuu niin, että neuvottelukutsut lähetetään helmikuun aikana, ja alustavat tarjoukset pyydetään toimittamaan huhtikuussa. Helmi- ja maaliskuun aikana neuvotteluihin kutsutut järjestelmätoimittajat tulevat tutustumaan Helsingin metrojärjestelmään.

Hankinta toteutetaan rinnakkain junakulunvalvontajärjestelmän hankinnan kanssa vuosien 2023–2025 aikana. Tavoitteena on saada junakulunvalvontajärjestelmän ratalaiteasennukset valmiiksi vuoden 2029 aikana, ja sen toiminnan mahdollistavan radioverkkojärjestelmän toteutusaikataulu tarkentuu hankintaneuvottelujen aikana.

Radioverkon ja junakulunvalvontajärjestelmän uusimishankkeet ovat osa METKA-hankekokonaisuutta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta. METKA on Kaupunkiliikenne Oy:n, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen, HSL:n, Länsimetro Oy:n ja Espoon kaupungin yhteistyöhanke.

Lisätiedot:

Heikki Viika, hankejohtaja, etunimi.sukunimi@kaupunkiliikenne.fi, puh. 040 664 0879

Kooste hallituksen kokouksesta 20.12.2023

22.1.2024

Länsimetron hallitus kokoontui 20.12. Kokouksen alussa kerrottiin ajankohtaisia asioita. Lokakuun kokouksessa päätösasiana olleen junakulunvalvontajärjestelmän hankintapäätös oli tullut lainvoimaiseksi kaikkien hankintayksiköiden osalta. Sammalvuoren varikon liiketoimintasiirron valmistelut ovat käynnissä.

Hallitukselle esiteltiin Sammalvuoren varikon yhtiöittämisen tilannetta ja tarvittavia päätöksiä. Hallitus päätti kutsua ylimääräisen yhtiökokouksen koolle päättämään järjestelyyn tarvittavista toimista. Samalla hallitus päätti osaltaan hyväksyä liiketoimintasiirtoon liittyvät toimet, jotka Länsimetron yhtiökokous oli sen valtuuttanut hyväksymään varsinaisessa yhtiökokouksessaan aiemmin keväällä.

Hallitukselle esiteltiin Länsimetron energiatehokkuuteen liittyviä selvityksiä. Tavoitteena on selvittää eri toteutusvaihtoehtoja, joilla etenkin asemien energiatehokkuutta voidaan kehittää ja näin ollen säästää energiakustannuksia sekä edistää osaltaan esimerkiksi omistajakaupunkien hiilineutraalisuustavoitteiden toteutumista. Selvitystyötä jatketaan ja mahdollisista energiatehokkuusinvestoinneista päätetään erikseen myöhemmin.

Osana Koivusaaren alueen tulevaisuuden kehitystä esiteltiin hallitukselle Länsimetrolle laadittu hankesuunnitelma uuden läntisen sisäänkäynnin toteuttamiseksi Koivusaaren asemalle. Hankesuunnitelma on pohjana jatkosuunnittelulle ja sille odotetaan vielä omistajakaupunkien ennakkokantaa.

Hallitus kokoontuu seuraavan kerran 24.1.2024.

Lisätietoja
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359, etunimi.sukunimi@espoo.fi

Matias Johansson on Länsimetron vt. toimitusjohtaja 1.1.2024 alkaen

1.1.2024

Matias Johansson toimii Länsimetron vt. toimitusjohtajana 1.1.2024 alkaen, kun Ville Saksi jätti tehtävänsä toimitusjohtajana ja siirtyy toisen työnantajan palvelukseen. Vt. toimitusjohtajan nimitys on voimassa siihen saakka, kun uusi toimitusjohtaja nimitetään.

Johansson on toiminut Länsimetron talousjohtajana keväästä 2017 alkaen.

Yhteystiedot
Matias Johansson, puh. 040 590 0313, etunimi.sukunimi(at)lansimetro.fi

Ajantasainen tilannekuva ja yhteistyö asiantuntijoiden kanssa johtamisen kulmakivinä

19.12.2023

Ville Saksi on toiminut Länsimetron toimitusjohtajana marraskuusta 2016 alkaen. Seitsemän vuoden mittainen taival tulee päätökseen, kun Saksi siirtyy tammikuussa 2024 toisen työantajan palvelukseen. Länsimetron asiantuntijoita esittelevässä juttusarjassa kuullaan toimitusjohtajan ajatuksia kuluneista vuosista ainutlaatuisen rakennushankkeen johdossa ja Länsimetro Oy:n tehtävässä metroinfran omistajana.

Mikä on ollut toimitusjohtajan työssä mieleenpainuvin hetki?

Seitsemään vuoteen on mahtunut lukuisia tapahtumia, mutta mieleenpainuvimmat hetket ovat ehdottomasti olleet Länsimetron ensimmäisen vaiheen eli Ruoholahti–Matinkylä-osuuden rakentamisen loppuunsaattaminen vuonna 2017 ja toisen vaiheen eli Matinkylä–Kivenlahti-osuuden valmistuminen vuonna 2022. Konkreettisen lopputuloksen eli tässä tapauksessa matkustajaliikenteen alkamisen näkeminen monivuotisten rakennushankkeiden ja monien vaiheiden jälkeen oli palkitsevaa.

Ville Saksi on toiminut Länsimetron toimitusjohtajana seitsemän vuotta.  Saksi uskoo, että Länsimetrosta matkaan jää monien muistojen lisäksi ratkaisukeskeinen asenne ja yhteistyön merkitys. Saksi kuvattuna vuonnna 2020 Matinkylän metroasemalla. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy.

Mikä on ollut haastavin paikka toimitusjohtajana?

Haastavimmat hetket osuivat alkuvaiheisiini Länsimetron toimitusjohtajana. Samalla kun yritin rakentaa selkeää ja yhtenäistä tilannekuvaa ensimmäisen vaiheen eli Ruoholahti–Matinkylä-osuuden rakentamisen tilanteesta, tutustua uuteen organisaatioon ja johtaa hanketta eteenpäin, niin Länsimetro oli suuren mielenkiinnon kohteena rakentamisen viivästymisen vuoksi. Tämä oli kieltämättä haastava paikka, ja koin riittämättömyyttäkin, sillä vuorokaudessa on vain 24 tuntia käytettävissä.

Kuinka siitä selvittiin ja mitä siitä opit?

Tässä tilanteessa ratkaisevaa oli se, että projektissa lähdettiin rakentamaan tilannejohtamisen mallia, jonka avulla saatiin realistinen ja yhtenäinen kuva rakentamisen tilanteesta. Tilannejohtaminen teki asiat läpinäkyviksi ja auttoi meitä eteenpäin. Rakentamisen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2017.

Tilannejohtamista päätettiin hyödyntää Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentamisessa. Myös projektin organisaatiomallia, toiminta- ja johtamistapoja kehitettiin toiseen vaiheen rakentamisen alkaessa. Toinen rakennusvaihe saatiin maaliin tarkennetussa hankesuunnitelmassa asetettujen kustannus- ja aikataulutavoitteiden mukaisesti. Tämä oli mahdollista projektin tehokkaiden toimintatapojen ja tiiviin yhteistyön sekä projektiorganisaation vahvan osaamisen ja kokemuksen ansiosta.

Mikä on ollut yllättävin tilanne?

Yksitäinen mieleeni jäänyt yllättävä hetki on metron kapasiteettiin liittyvä kokous, jossa oli niin kansainvälisiä edustajia kuin eri organisaatioiden ylintä johtoa. Eräästä organisaatiosta johtaja estyi viime hetkellä ja sijaisen saamisessa oli lyhyellä varoitusajalla haasteita. Kokoukseen saapui itsensä ”kikkamieheksi” esitellyt henkilö suoraan ratikan tunkkaustehtävistä. Moneen tilanteeseen sopiva ”kikkamies” on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen.

Hauskana hetkenä on jäänyt mieleeni myös projektin pikkujoulut. Juhlissa on piste, jossa tehtiin kasvoihin glitterkoristeita. Suomalaiseen hieman jäyhään tapaan glitterpisteelle ei ollut tunkua alkuillasta, mutta loppuillasta kaikki olivat glittereissä partojaan myöten. Glittereitä löytyi vielä pitkään työntekijöiden kodeista ja toimistoltamme.

Miten sinua on kuvailtu toimitusjohtajana?
Olen saanut palautetta, että olen positiivinen ja helposti lähestyttävä johtaja. Annan myös asiantuntijoille tilaa ja luotan heidän osaamiseensa. Mikromanageeraus ei kuulu tapoihini.

Mikä on suosikkimetroasemasi?

Ylipäänsä olen todella ylpeä siitä, että kaikki länsimetron asemat ovat täysin erilaisia ilmeeltään. Näyttäviä ja arkkitehtuurisesti ainutlaatuisia asemia saatiin kohtuullisen pienellä rahamäärällä.

Itse pidän erityisesti Urheilupuiston ja Soukan asemista. Urheilupuiston metroaseman sisäänkäyntirakennukset istuvat hauskasti ympäröivään alueeseen. Soukan asemassa puolestaan elävät pintamateriaalit miellyttävät minua. Tutustu Urheilupuiston ja Soukan asemiin.

Saksi nimeää yhdeksi suosikkiasemakseen Urheilupuiston metroaseman. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy.

Mitä haluaisit muiden tietävän Länsimetrosta?

Metro on rakennettu vähintään sadaksi vuodeksi. Länsimetrossa tehdään töitä, jotta metro säilyy toimivana ja turvallisena koko sen elinkaaren ajan. Rakentamisen hintalappua on kauhisteltu, mutta länsimetro on turvallisuudeltaan ja vetovoimaisuudeltaan korkealuokkainen kansainvälisestikin. Uskon aidosti, että investointi metroon maksaa itsensä takaisin ja samalla mahdollistaa kasvavien kaupunkien kehittymisen kestävällä tavalla.

Miten uskot, että länsimetrolaisuus näkyy sinussa esimerkiksi uusissa tehtävissä?

Länsimetrosta matkaan jää varmasti ratkaisukeskeinen asenne ja yhteistyön merkitys. Asiantuntijoissa ja yhteistyössä on voimaa myös haastavissa tilanteissa. Tiimin voima on se, mikä ratkaisee.

Mitä neuvoja antaisit seuraajallesi Länsimetron toimitusjohtajana?

Toimitusjohtajana pääset ainutlaatuiselle näköalapaikalle metroinfran omistamisen ja kehittämisen pariin. Metroinfran ylläpitäminen ja kehittäminen koko sen elinkaaren ajan on vastuullista työtä. Asemaympäristöt kehittyvät ja vaikuttavat metroonkin. Metro on rakennettu siten, että sitä olisi mahdollista jatkaa länsipäästä. Näen myös asemien vetovoimaisuuden ja palveluiden kehittämisessä valtavasti mahdollisuuksia.

Toimitusjohtajana pääset työskentelemään asiantuntevan Länsimetron henkilöstön kanssa. Länsimetrossa on  monipuolista ja ainutlaatuista osaamista metroinfran omistamisen ja kehittämisen eri tehtävistä. Tähän osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen kannattaa satsata jatkossakin.

Toimitusjohtajan tehtävässä on tärkeää myös yhteistyö Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen ja HSL:n kanssa sekä tiiviit suhteet omistajakaupunkeihin Espooseen ja Helsinkiin.

Rakentaminen Länsimetrossa linkittyy tiiviisti kaupunkikehitykseen

1.12.2023

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Vaikka Länsimetron rakentamishanke päättyi, rakentamistehtävät Länsimetrossa jatkuvat yhä. Länsimetrolaisten asiantuntijuutta esittelevässä juttusarjassa pääset tällä kertaa tutustumaan rakentamisjohtaja Janne Tuomaan.

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Janne Tuoma, espoolainen rakentamistekniikan diplomi-insinööri. Työskentelen rakentamisjohtajana Länsimetrossa. Rakentamisjohtajana vastaan Länsimetron rakentamishankkeista.

Jannen suosikkiasema on Soukan metroasema. Jannen mielestä asema on arkkitehtuurisesti upea kokonaisuus. Aseman oivaltava arkkitehtuuri ja tilataideteos sopivat hyvin Soukan suorakulmaiseen rakennuskantaan ja kohottavat koko alueen ilmettä. Tutustu Soukan metroasemaan.

Matkasi Länsimetroon
Ennen Länsimetroa olen työskennellyt Skanskalla, Lemminkäisellä ja YIT:llä projektipäällikkönä. Viimeisimpänä hankkeena oli Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen maan alle. Ennen tätä olin Talvivaaran kaivoshankkeessa rakennuttamistehtävissä ja toimin myös mm. osasto- ja hankintapäällikkönä. Heti valmistumiseni jälkeen toimin konsulttina.

Länsimetrossa aloitin tammikuussa 2019 Soukan metroaseman rakennuttajapäällikkönä. Tuolloin oli käynnissä Länsimetro-rakennushankkeen toinen vaihe eli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentaminen. Kun aloitin, niin louhinnat oli tehty, runkorakentaminen käynnissä ja talotekniikkaurakat alkamassa. Soukan rakennuttajapäällikkönä olennainen tehtäväni oli varmistaa Soukan aseman valmistuminen aikataulussa ja budjetissa. Joulukuussa 2019 aloitin koko Länsimetro-projektin rakentamisjohtajana, jolloin vastuut laajenivat kattamaan kaikkien viiden aseman rakennuttamisen. Myöhemmin vastuulleni tulivat myös sivu-urakat, ratalinja ja Sammalvuoren varikko.

Metro on liikennöinyt Matinkylä–Kivenlahti-osuudella nyt vuoden, mutta Länsimetron rakentaminen ei kuitenkaan ole päättynyt. Länsimetron rakennusprojektit linkittyvät metroradan varren kaupunkikehitykseen ja siihen liittyvien hankkeiden toteuttamiseen, joiden aikataulut ovat yleensä sidoksissa kaavoituksen etenemiseen. Helsingissä Koivusaaren kaava on saanut lainvoiman ja meillä onkin käynnissä Koivusaaren metroaseman läntisen sisäänkäynnin hankesuunnittelu. Metrolinjan länsipäässä alkaa jossain vaiheessa Kivenlahden metroaseman läntisen sisäänkäynnin rakentaminen, joka toteutetaan Kivenlahden metrokeskuksen yhteyteen. Kaavoituksen edetessä rakennetaan lisää liityntäpysäköintipaikkoja Finnooseen ja Kaitaalle. Metron kapasiteetin nostohanke edellyttää lisää uusia sähkönsyöttöasemia.

Mikä maanalaisessa rakentamisessa kiehtoo?
Maanalainen rakentaminen on mahdollistaja. Tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä infra on perusteltua sijoittaa maan alle, jotta maanpäälliset alueet jäävät asukkaille muuhun käyttöön. Kun ratalinja ei vie tilaa maanpinnalla niin asumiselle ja palveluille on paremmin tilaa. Vaikka maan alle rakentamisessa on omat haasteensa esimerkiksi työmaalogistiikan suhteen, niin hyvänä asiana voi todeta, että rakentamisolosuhteet ovat hyvät.

Mitä tehtäviisi kuluu? Mistä työpäiväsi koostuu?
Johdan Länsimetron rakentamisen tiimiä. Meidän ydintekemistämme on edistää edelläkin mainittuja rakennusprojekteja. Työpäivieni aikana varmistan, että projektit etenevät ja käyn läpi eri rakennusprojektien tilanteita ja mahdollisia haasteita – missä mennään ja mitkä ovat seuraavat toimenpiteet. Työtäni on johtaa rakennushankkeita aina niiden käynnistämisestä ja hankesuunnitelmien tekemisestä rakentamisen loppuunsaattamiseen sekä takuuvaiheen tehtäviin. Länsimetron asiantuntijoiden lisäksi teen yhteistyötä mm. Espoon ja Helsingin kaupunkien, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen sekä rakennusalan asiantuntijoiden kanssa.

Mikä saa sinut innostumaan työstäsi?
On hienoa nähdä rakennushankkeiden koko elinkaari. Saan olla mukana varhaisesta suunnitteluvaiheesta siihen, kun kohde valmistuu ja näkee konkreettisen lopputuloksen, josta on kaupunkilaisille hyötyä.

Päivittäisessä työssäni nautin monipuolisesta tekemisestä, asioiden yhteensovittamisesta, haastavien tilanteiden ratkaisemisesta ja asioiden etenemisestä.

Mitä haluaisit muiden tietävä työstäsi tai työpaikastasi?
Länsimetro ei ole vain rakennushanke, vaan ylläpidämme ja kehitämme metroinfraa, jotta se säilyy toimivana ja turvallisena. Varmistamme työllämme sen, että metro toimii luotettavasti nyt ja tulevaisuudessa.

Haluaisin myös metron käyttäjien huomaavan, kuinka arkkitehtuurisesti hienoja asemamme ovat.

Miten työkaverit kuvailisivat sinua?
Minua on kuvailtu ratkaisukeskeiseksi ja kärsivälliseksi. Minulla on asioita eteenpäin vievä ote.

Lue myös muiden Länsimetron asiantuntijoiden uratarinoita!

Metroinfraa kehittämällä varmistetaan turvallinen metroliikenne myös tulevaisuudessa

16.11.2023

Eri elinkaaren vaiheessa olevan metroinfran kunnossapitäminen vaatii päivittäisten ylläpito- ja huoltotehtävien lisäksi mittavampia investointeja, jotta metro on luotettava, sujuva ja turvallinen liikkumisvaihtoehto myös tulevaisuudessa. Helsingin kaupungin parhaillaan käsittelyssä olevassa talousarviossa on otettu huomioon muun muassa kantametron asemien vaatimia peruskorjausinvestointeja.

Metrolinja idästä länteen on keskeinen osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Linjalla oleva metroinfra on elinkaaren eri vaiheissa. Metron uusimmalla osuudella Espoossa metro on kulkenut vasta vajaan vuoden, ja vanhin osuus Helsingin rautatieasemalta Itäkeskukseen on palvellut matkustajaliikennettä jo yli 40 vuotta.

Elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä uusitaan kapasiteetin ja luotettavuuden varmistamiseksi

Päivittäisen ylläpitämisen ja huoltamisen lisäksi metroinfra vaatii myös suurempia korjauksia ja investointeja. Esimerkiksi metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi tehdään lähivuosina mittavia toimenpiteitä.

Kantametrossa on käytössä elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä, joita on pakko uudistaa turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Investoinnit koskevat osittain myös länsimetron osuutta, jotta koko metroradalle saadaan yhtenäinen järjestelmä. Uudistuksia täytyy tehdä erityisesti liikenteenohjausjärjestelmään, ja sen nyt uusittavia osia ovat junakulunvalvontajärjestelmä sekä kantametron raidevirtapiirit.

Junakulunvalvontajärjestelmänä tällä hetkellä käytössä olevasta pakkopysäytysjärjestelmästä siirrytään puoliautomaattiseen junakulunvalvontaan. Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metrojunaa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi tehdään myös muita toimenpiteitä, kuten pienempiä muutoksia nykyiseen liikenteenohjausjärjestelmään, sekä kehitetään matkustajavirtojen ohjausta asemilla ja junissa.

Vanhat M100- ja M200-junasarjat korvaava M400-sarjan kalusto toimitetaan tämänhetkisen arvion mukaan vuosina 2030–2032. Liikennöinnin tihentäminen edellyttää myös lisäjunien hankintaa. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen myötä voidaan siirtyä puoliautomaattiseen liikennöintiin sekä tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa matkustajakapasiteettia. Hanke toteutetaan Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä.

Metroinfra uudistuu

Kantametron puolella infra on pääosin jo yli 40-vuotiasta, joten Kaupunkiliikenne Oy on tehnyt asemien peruskorjauksia ja tekee niitä jatkossakin. Viimeisimmät perusparannukset on tehty Sörnäisten ja Hakaniemen metroasemilla. Tulevien kymmenen vuoden aikana peruskorjauksia on suunniteltu noin kymmenelle kantametron asemalle.

Myös metroasemien turvallisuutta kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi kesällä 2024 Rautatientorin metroasemalla tehdään merkittäviä parannuksia paloturvallisuuteen, mikä edellyttää aseman sulkemista remontin ajaksi ja metroliikenteen osittaista katkaisemista. Liikennekatkon ajankohta tarkentuu loppuvuoden aikana. Kesällä 2024 liikennekatkoa edellyttää Länsimäentien metrosiltojen peruskorjaus Kontulan ja Mellunmäen välissä. Samaa katkoa hyödynnetään myös Kontulan metroaseman peruskorjauksessa, joka saadaan katkon avulla toteutettua nopeammassa aikataulussa kuin muuten olisi mahdollista. Samassa yhteydessä Mellunmäen haaralla tehdään myös esim. vaihteiden vaihtoja, jotta liikennekatkoilta vältyttäisiin jatkossa.

Muina hankkeina muun muassa Kampin läntinen sisäänkäynti ja lippuhalli uusitaan Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankkeen yhteydessä vuosina 2023-2027.

Kaupunkiliikenne Oy:n toteuttamissa peruskorjauksissa ohjaavana tekijänä on mm. se, että hankkeet toteutetaan mahdollisimman vastuullisesti niin kustannustehokkuuden kuin ympäristövastuunkin kannalta. Hankkeissa tehdään myös yhteensovituksia – esimerkiksi tulevan kesän liikennekatkoa hyödynnetään niin, että mahdollisimman monta hanketta saadaan toteutettua samassa yhteydessä.

Kaupunkikehitys näkyy länsipuolen asemilla

Metrolinjan länsipuolella on kaupunkikehitykseen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi Helsingissä Koivusaaren alueen kehittyessä myös metroaseman toisen sisäänkäynnin rakentamiseen valmistaudutaan ja sisäänkäyntiä suunnitellaan. Lännen pääteasemalla Kivenlahdessa aseman toisen sisäänkäynnin loppuunsaattaminen odottaa asemaympäristön rakentamista. Kaitaalle ja Finnooseen rakennetaan liityntäpysäköintilaitokset. Näiden rakentamisesta vastaa Länsimetro Oy.

Koko pääkaupunkiseudun metrolinjan huolto- ja kunnossapitotehtävistä huolehtii Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Metro-osuuden Helsingin Ruoholahdesta itään eli kantametron omistaa Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos. Länsimetro omistaa metrolinjan Helsingin Ruoholahdesta länteen Espoon Kivenlahteen saakka. Omistajat suunnittelevat, ohjaavat ja seuraavat omistamansa metroinfran kehittämis-, ylläpito- ja huoltopalvelujen toteutumista ja laatua.

Lisätiedot:

Kaupunkiliikenne Oy:

metron järjestelmien uusiminen: projektijohtaja Heikki Viika, puh. 040 664 0879

metro-omaisuus: yksikön johtaja Antti Nousiainen puh. 040 579 6074

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos:

toimitusjohtaja Saara Kanto, puh. 050 363 6799

Länsimetro Oy:
kiinteistö- ja infrajohtaja Juhani Penttilä, puh. 044 087 4042

Yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa toi raikkaita näkökulmia metroasemien kehittämiseen

14.11.2023

Länsimetro teki syksyn aikana yhteistyötä Aalto-yliopiston sisustusarkkitehtuurin maisteriohjelman kanssa. Service Design for Interior Architects -kurssilla opiskelijoiden tehtävänä oli ideoida elämyksiä Keilaniemen ja Tapiolan metroasemille. Kurssi tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden soveltaa palvelumuotoilun teoriassa opittuja asioita käytäntöön ja rakennetun ympäristön kehittämiseen. Länsimetro sai opiskelijoilta uusia ideoita ja raikkaita näkökulmia asemien vetovoimaisuuden kehittämiseen. Kurssin ohjaajana toimi vanhempi yliopistonlehtori Antti Pirinen.

– Haluamme vahvistaa Länsimetron asemien vetovoimaisuutta entisestään ja vaikuttaa asemien kautta liikkuvien matkustajakokemukseen elävöittämällä asemiamme. Jo nyt asemat ovat elämyksellisiä tiloja, sillä ne ovat arkkitehtuuriltaan suomalaisia taidonnäytteitä ja kahdeksalla asemalla on taidetta osana arkkitehtuuria. Yhteistyön keinoin lähdimme etsimään uusia avauksia asemien elävöittämiseen matkustamisen sujuvuutta häiritsemättä ja metron turvallisuudesta tinkimättä, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Tutustu Länsimetron ainutlaatuisiin metroasemiin.

Käyttäjien tunteminen ohjaa suunnittelua

Kuuden viikon mittaisen kurssin aikana opiskelijat perehtyivät metroasemiin ja niiden mahdollisuuksiin.

Palvelumuotoilussa kehitetään palveluita ja tiloja erityisesti käyttäjien näkökulmasta, joten metroasemien käyttäjien ja matkustajien tarpeiden kartoittaminen oli keskeinen osa elämyksien kehittämistä. Matkustajien ajatuksia kartoitettiin muun muassa kyselyillä, haastatteluilla ja havainnoin keinoin.

– Jonkin verran suunnittelu voi pohjautua omiin kokemuksiin, mutta käyttäjälähtöinen suunnittelu, jossa haastatellaan oikeita käyttäjiä, antaa uusia ajatuksia ja voi luoda tapahtumaketjuja, joita todennäköisesti ei oman pään sisältä löytyisi. Suunnittelu oli hyvin kenttäpainotteista. Aseman, jolle palvelua suunniteltiin, piti tulla tutuksi ja sitä kautta ymmärtää millä tavoin asema toimii, kuvailee opiskelija Jenni Suur-Inkeroinen kokemuksiaan palveluiden suunnittelusta metroasemille.

Opiskelija Ella Kankaanpään mukaan palveluiden suunnittelusta asemalle teki erityistä asematilojen luonne läpikulkupaikkoina. Suunnittelua haastoi hänen mukaansa erityisesti se, että metroasemien käyttäjät eivät kyselyissä varsinaisesti kaivanneet palveluita.

– Tehtävää täytyi lähestyä näkökulmasta, että käyttäjä ei ehkä itsekään tiedä mitä hän tilaan kaipaisi. Tila- ja palvelusuunnittelussa kohdataankin usein tämä ilmiö, että asiakas tai tilan käyttäjä ei itse osaa määritellä mitä tilaan konkreettisesti kaivataan sen elävöittämiseksi.

Aseman läpikulkemisesta elämys

Taustaselvitysten ja palvelumuotoilun periaatteiden mukaisesti opiskelijat suunnittelivat kurssin aikana asemia elävöittäviä konsepteja. Opiskelijat esittelivät konseptit Länsimetron edustajille loppuseminaarissa. Konseptit liittyivät mm. taiteen lisäämiseen, näyttelytoiminnan tuomiseen asemille ja opastamisen kehittämiseen.

Loppuseminaarissa 13.10.2023 opiskelijat pääsivät esittelemään ideoimiaan metroasemia elävöittäviä konsepteja Länsimetron edustajille. Kuva: M. Johansson.

– Innostavinta metroasemien elävöittämisen suunnittelussa oli mm. ajatukset siitä, miten metroasemien suunnittelussa voitaisiin muuttaa metroaseman läpikulkeminen itsessään kokemukseksi tai elämykseksi. Metroasemat ovat suuria kokonaisuuksia, joissa ihmisten kulkua ohjataan vahvasti. Tämä tarjoaa ison potentiaalin siihen, että tila- ja palvelusuunnittelun avulla metroaseman läpikulkemisesta voisi luoda virkistävän ja yllätyksellisen kokemuksen, Kankaanpää kertoo.

Opiskelijat ideoivat Tapiolan ja Keilaniemen asemalle elämyksiä taiteen lisäämisestä muotinäytöksiin. Kuvakollaasin kuvat ovat Aalto-yliopiston Service Design for Interior Architects -kurssin opiskelijoiden esittelemistä konsepteista. Taidenäyttely- ja muotinäytöskuvat (vas. ylhäällä ja alhaalla): Elze Kurt, Enzo Zak Lux ja Zachary Lim. Tapiolan taidekäytävä (oik. ylhäällä): Anna Kivikari, Harold Kiisler, Jenni Suur-Inkeroinen ja Sofia af Hällström. Keilaniemen kivitaide (oik. alhaalla): Celia Dabrowski, Ella Kankaanpää, Satu Riikonen ja Ben Braim.

– Kokonaisuudessaan palveluiden suunnittelu Länsimetrolle oli antoisaa. Suunnittelusta mieluisaa teki se, että Länsimetro rohkaisi hulluttelemaan. Se antoi tilaa olla luova ja keksiä abstraktejakin ratkaisuja, Suur-Inkeroinen kertoo.

Oppilaitosyhteystyö rakentaa mielikuvaa alasta

Länsimetro käy opiskelijoiden ideoimat konseptit läpi muun muassa metroinfran ylläpitämisen ja matkustajaturvallisuuden näkökulmasta ennen kuin tekee päätöksiä elävöittämiskokeiluiden toteuttamista.

– Opiskelijoiden ideoimat konseptit herättelivät länsimetrolaisten ideahermoja. Opiskelijat olivat tehneet perusteellista työtä mm. haastattelemalla matkustajia ja ottamalla yhteyttä potentiaalisiin kumppaneihin. Uusien ideoiden saamisen lisäksi oppilaitosyhteistyö on meille ja koko toimialalle tärkeää, koska jokainen opiskeluaikainen kontakti työelämään vaikuttaa mielikuvaan alasta. Haluamme varmistaa, että metroinfran omistamisen ja kehittämisen parissa on myös tulevaisuudessa ainutlaatuista osaamista ja ura joukkoliikennealalla nähdään houkuttelevana vaihtoehtona, kertoo Ville Saksi.