Kaupunkiliikenne tiedottaa: Yhteiskäyttökokeita ja savunpoistojärjestelmien testauksia länsimetro-osuudella kesä–syyskuussa

Ruoholahdesta länteen kulkevalla metro-osuudella eli länsimetrossa tehdään kesä–syyskuussa viranomaisten edellyttämiä turvajärjestelmien testejä, joissa tarkastetaan turvajärjestelmien suunnitelman mukainen yhteistoiminta. Myös savunpoistojärjestelmiä testataan kesän aikana. Testaukset liittyvät metron toimintavarmuuden ja turvallisuuden varmistamiseen. Testaukset tehdään yöaikaan, metron liikennöintiajan ulkopuolella. Testauksilla ei ole vaikutusta matkustajaliikenteeseen.

Testauksista voi syntyä hetkittäistä melua lähiympäristöön. Pahoittelemme työstä mahdollisesti aiheutuvaa meluhaittaa.

Testauksia tehdään eri metroasemilla ja kuilurakennuksilla eri ajankohtina. Asemien ja kuilujen lähikiinteistöjä tiedotetaan tarkemmista ajankohdista erikseen töiden ollessa aseman ja kuilun ympäristössä ajankohtaisia.

Kuinka syvällä ollaan?

Länsimetro kulkee koko matkan Ruoholahdesta Kivenlahteen maan alla. Metroaseman asemalaiturilla seisoessa voi mieleen juolahtaa kysymys, kuinka syvällä meren- tai maanpinnasta oikein ollaan ja miksi länsimetro on rakennettu maan alle.

Alla on kerrottu, kuinka syvällä meren- ja maanpinnasta metroasemien asemalaiturit ovat:

  • Lauttasaari: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
  • Koivusaari: metrolaituri on noin 30 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 35 metriä.
  • Keilaniemi: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Aalto yliopisto: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Tapiola: metrolaituri on noin 30 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 35 metriä.
  • Urheilupuisto: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Niittykumpu: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
  • Matinkylä: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Finnoo: metrolaituri on noin 40 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 45 metriä.
  • Kaitaa: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
  • Soukka: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 45 metriä.
  • Espoonlahti: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 35 metriä.
  • Kivenlahti: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 35 metriä.
Matinkylän metroaseman asemalaituri on noin 20 metriä merenpinnasta ja maanpinnasta noin 25 metriä. Matinkylän asema oli joulukuuhun 2022 saakka metron läntinen pääteasema. Uusi rataosuus Matinkylästä Kivenlahteen otettiin matkustajaliikenteen käyttöön 3.12.2022, jonka jälkeen metron läntiseksi päätepisteeksi tuli Kivenlahden asema.

Miksi metro on rakennettu maan alle?

Maan alle rakennettu metrorata asemineen jättää maanpäälliset alueet muuhun käyttöön mm. asumiseen ja muuhun rakentamiseen.  Espoon kaupunki kehittyy ja kasvaa metroasemien läheisyydessä ja metron päällä oleva tila tarvitaan kasvavan kaupungin tarpeisiin. Nykyaikainen metroasema vaatii runsaasti tilaa, sillä sen laajuus on noin 20 000 neliötä. Pääosa tiloista on matkustajalle näkymättömissä olevia teknisiä tiloja. Nyt maanpintaan jääville rakennuksille, eli sisäänkäynneille ja kuiluille, on niillekin ollut vaikea löytää tila rakennetusta kaupunkiympäristöstä. Lisäksi liityntäpysäköinnin ja bussiterminaalien järjestäminen maanalaisille asemille on huomattavasti helpompaa kuin maanpäällisiin ratkaisuihin.

Metrolinjaus kulkee tiiviisti rakennetun asuinalueen läpi ja asemat sijoittuvat liikkumisen solmukohtiin palveluiden yhteyteen. Maanpäällinen vaihtoehto olisi tuonut mukanaan mittavat ja kalliit rakennustyöt katuverkkoon, kuten radan ylittävien siltojen ja alittavien tunneleiden rakentamisen. Myös liikenteen sujuvuus maanpinnalla olisi heikentynyt, mikä olisi aiheuttanut ruuhkia muulle liikenteelle ja vaikeuttanut kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden maanpäällinen metrolinjaus kulkee liito-oravametsäalueella. Maanpäällisen metron toteuttamien näillä alueilla ei olisi ollut mahdollinen.

Lisäksi maanalaisen metron toiminta on varmempaa kuin maanpäällisen, sillä esimerkiksi sää ei vaikuta metron kulkemiseen maan alla. Maanalaisen linjan tuominen välillä maanpintaan ei myöskään ole mahdollista, koska avoimia tunnelin suuaukkoja tulisi lisää. Avoimet tunnelisuuaukot vaikeuttaisivat lämpötilojen hallintaa tunnelissa. Korkeuserot muodostuisivat myös ratageometrisistä syistä ongelmaksi.

Metroliikennettä Espoossa jo kolme vuotta – metroasemat alueidensa ikonisia tunnusmerkkejä

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Osuus Ruoholahdesta Matinkylään avattiin liikenteelle marraskuussa 2017. Keskiviikkona 18.11. vietetään liikenteen alkamisen kolmivuotispäivää.

Matkustajakokemus parani merkittävästi, kun Matinkylän metroaseman toinen sisäänkäynti ja samalla liikenteellä olevan metron läntisin sisäänkäynti avattiin matkustajille 1.10.2020. Sisäänkäynti sijoittuu Tynnyripuiston alueelle Iso Omenan kauppakeskuksen länsipuolelle. Muun rakentamisen edettyä alueella sisäänkäynti voitiin nyt avata matkustajakäyttöön. Urheilupuiston asemalla matkustajille avattiin alun perin pelastuslaitoksen käyttöön suunniteltu itäinen sisäänkäynti helmikuussa 2020. Vastaavasti Tapiolan aseman eteläinen sisäänkäynti avattiin matkustajille keväällä 2019 muun rakentamisen alueella edettyä.

Investointihankkeena on toteutettu myös Matinkylän huoltotunneliin yhteisväestönsuoja, joka sai käyttöönottoluvan tammikuussa 2020 sekä monia muita käytettävyyden parantamishankkeita.

Vuoden 2019 tietojen mukaan kolme suosituinta metroasemaa Ruoholahti–Matinkylä-osuudella olivat Matinkylä (29 100 käyttäjää päivässä), Lauttasaari (23 100) ja Aalto-yliopisto (19 200).

”Länsimetro on osoittanut kolmen vuoden aikana, että metroliikenteen edellyttämät järjestelmät ja infra kokonaisuudessaan toimii luotettavasti, turvallisesti ja varmasti. Olemme saaneet myös positiivista palautetta asemien arkkitehtuurista ja ilmeestä”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi Länsimetron asemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus.  Länsimetron ykkösvaiheen asemista on tehty videosarja, jossa avataan arkkitehtuurin yksityiskohtia ja asemien erityispiirteitä. Erityisesti asemien valaistus on saanut positiivista huomiota ja palkittu alan kilpailuissa.

Metro on mahdollistanut uuden kaupunkirakenteen syntymisen asemien yhteyteen sekä Helsingissä että Espoossa. Esimerkiksi Tapiolassa rakentaminen on jatkunut kiivaana vielä metroliikenteen aloittamisen jälkeen. Investointien suuruutta kuvaa muun muassa Lähi-Tapiolan investoiminen Tapiolan aseman läheisyyteen noin 0,5 miljardilla eurolla. Kaiken kaikkiaan länsimetron vaikutusalueelle arvioidaan saatavan noin 70 000 uutta asukasta lähivuosikymmeninä.

Kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen on käynnissä ja etenee aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Myös toisen vaiheen asemien arkkitehtuuriin ja ilmeeseen panostetaan. Jokaiselle asemalle on tulossa aseman identiteettiä vahvistava taideteos.

Liikenteellä olevalla Länsimetron osuudella Länsimetro Oy vastaa infran ja järjestelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta ja valvoo, että tarvittavat huollot ja ylläpitotehtävät tehdään suunnitellusti. Huollosta ja ylläpidosta vastaa HKL, joka myös vastaa metroliikenteestä.

DESIGN.TUNNE.METRO -videot YouTubessa.

Kuvia Ruoholahti–Matinkylä-osuuden asemista.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden asemahavainteet.

Facebook Livessä keskustellaan Länsimetron metroasemien arkkitehtuurista perjantaina 20.11.2020 klo 14

Länsimetro ja Espoon Kaupunkitapahtumat tuottivat yhteistyössä metroarkkitehtuuriin syventyvän kahdeksanosaisen DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarjan, joka vie katsojan inspiroivalle metromatkalle Lauttasaaresta Matinkylään. Perjantaina 20.11.2020 klo 14 matka jatkuu, kun metroasemien arkkitehtuurista ja videosarjasta keskustellaan Länsimetron Facebook Livessä. Livessä keskustelemassa ovat videosarjan toimittaja Riku Rantala, Länsimetron arkkitehtuurin pääsuunnittelija Hannu Mikola ja Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja Satu Linkola.

Tallenne Facebook Livestä katsottavissa Länsimetron Facebook-sivulta. (linkki lisätty 20.11.2020)

Lähetä kysymyksesi etukäteen tai kysy Facebook Livessä

Mitä sinä haluaisit tietää Länsimetron asemien arkkitehtuurista? Onko sinulla kysyttävää DESIGN. TUNNE. METRO. -videoista? Voit lähettää kysymyksesi ennakkoon viestinta(at)lansimetro.fi tai esitä kysymyksesi some-kanavissamme. Kysymyksiä voi esittää myös Facebook Liven aikana. Katso vastauksia Länsimetrosta usein kysyttyihin kysymyksiin verkkosivuilta. Jos kaikkiin kysymyksiin ei ehditä vastata Facebook Liven aikana, vastaamme niihin tallenteen kommenteissa seuraavan viikon aikana.

Julkinen tila saa herättää elämyksiä ja olla näyttävä – uusi videosarja avaa Länsimetron kahdeksan aseman tarinan arkkitehtuurin ja taiteen näkökulmasta

Keskiviikkona 18.11.2020 tulee kuluneeksi kolme vuotta Länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuuden matkustajaliikenteen alkamisesta ja kahdeksan uuden aseman käyttöönotosta. Toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi uusien asemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon asemien erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus. Jokainen kahdeksasta asemasta on oma uniikki kokonaisuutensa, jonka maanalaiset tilat käyvät vuoropuhelua maanpäällisen asemaympäristön ja sen ominaispiirteiden kanssa.

Länsimetro Oy ja Espoon Kaupunkitapahtumat ovat tuottaneet yhteistyössä metroarkkitehtuuriin syventyvän kahdeksanosaisen DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarjan, joka vie katsojan inspiroivalle metromatkalle Lauttasaaresta Matinkylään. Toimittaja Riku Rantala kertoo videoilla muun muassa, miten Otaniemen kulttuurihistoriallisesti merkittävä lehmuskuja huomioitiin suunnittelussa, kuinka Lauttasaaren purettu ikoninen vesitorni näkyy metroasemalla ja miksi Tapiolan asema on hohtavan valkoinen.

 
Videoihin DESIGN.TUNNE.METRO. Rikun Rantalan opastuksella voi tutustua YouTubesta. 


Metro on käyttäjilleen arkinen kulkuväline ja videosarja kehottaa suuntaamaan katseen tämän arjen näyttämön estetiikkaan ja pieniin, mietittyihin yksityiskohtiin. Länsimetron asemat ovat kaikille kaupunkilaisille avoimia kulttuurikohteita.

Kaupunkitapahtumat Espoo: www.espoo.fi/kaupunkitapahtumat
Metroasemien esittelyt: www.lansimetro.fi/asemat/

Koivusaaren metroasema avataan matkustajille 6.8.

Koivusaaren metroaseman lattian uusimistyöt on saatu päätökseen ja metroasema avataan jälleen matkustajien käyttöön 6.8. Asema otetaan käyttöön metron aamuliikenteen alkaessa. Ensimmäinen metro Koivusaaresta lähtee asemalta kohti Vuosaarta to 6.8. klo 5.21. Kaikkien Koivusaaresta kulkevien metrojen aikataulut ovat elokuun muiden aikataulujen tapaan jo saatavilla HSL:n Reittioppaasta.

Lattian uusimistöissä vaihdettiin aseman laiturialueen lattia pintamateriaalissa havaittujen halkeamien vuoksi. Lattian uusiminen eteni suunnitelman mukaisesti. Kesäkuussa purettiin vanha lattia varmistaen samalla metroliikenteen sujuvuus pölyävien purkutöiden aikana. Juhannuksen jälkeen alkoi uuden lattiamateriaalin asennus laiturialueelle. Asennuksen yhteydessä asemalle asennettiin länsimetrossa käytössä olevat näkövammaisia palvelevat jälkivalaisevat opastenauhat. Työt valmistuivat heinäkuun lopulla.

 

Lattian korjaustyö etenee suunnitellusti Koivusaaren metroasemalla

Koivusaaren metroaseman lattian pintojen uusiminen alkoi 1.6.2020. Lattia on viimeistelyjä vaille purettu juhannukseen mennessä. Lattian uusiminen on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Purkuvaiheen kanssa osittain samanaikaisesti on tehty lattiarakenteen pohjatöitä. Pohjatyöt jatkuvat juhannuksena ja juhannuksen jälkeisillä viikoilla rytmitetysti uuden mosaiikkibetonilaatoitustyön kanssa. Työmaa-alue on erotettu metroliikenteeltä, eikä aseman ohi kulkeva metroliikenne häiriinny korjaustöistä. Työmaan toiminnasta ei aiheudu merkittävää häiriötä naapurustolle.

Juhannukseen mennessä laituritason mosaiikkibetonilattia on purettu suurimmaksi osaksi. Työt jatkuvat juhannuksen jälkeen lattiarakenteen pohjatöillä, jonka jälkeen alkaa uusien lattialaattojen asentaminen.

Kesäkuun lopulla aloitetaan uusien lattialaattojen asentaminen. Asennettavat laatat saapuvat Koivusaaren metroasemalle tällä ja ensi viikolla. Laattojen asentamisen jälkeen metroasemalla suoritetaan tarvittavat viimeistelytyöt, loppusiivous ja työmaan purkaminen, jonka jälkeen asema on valmis avattavaksi matkustajaliikenteelle elokuussa.

Lattiaremontti on käynnissä Koivusaaren asemalla 5.8. saakka

Länsimetro Oy uusii Koivusaaren metroaseman laituritason lattiapinnan kesällä 2020 laiturin mosaiikkibetonilattiassa havaittujen halkeamien vuoksi. Lattian uusimisen toteuttaa SRV Rakennus Oy. Koivusaaren asema on suljettu lattian uusimisen ajan 1.6.–5.8.2020, jolloin metrojunat eivät pysähdy asemalla ja aseman sisäänkäynti on suljettu.  Koivusaaren metroaseman lattian uusimisen etenemistä kerrotaan Koivusaaren aseman sivuilla.

Lisätietoa vaihtoehtoisista liikenneyhteyksistä hsl.fi/koivusaari2020

HSL vastaa vaihtoehtoisista liikenneyhteyksistä tiedottamisesta. Alueen vaihtoehtoisina liikenneyhteyksinä toimivat bussilinjat 20 ja 104. Lisätietoa saa sivustolta hsl.fi/koivusaari2020 ja tiedot näkyvät myös Reittioppaassa.

Lisätietoja lattiapinnan uusimisesta

Koivusaaren metroaseman remontti, työmaan 24/7-puhelin: 044 980 4326

Projektipäällikkö Reima Liikamaa, reima.liikamaa(at)srv.fi

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13): 050 377 3700

 

 

Koivusaaren metroaseman lattiapintojen uusiminen alkaa 1.6. – metroasema on suljettu 1.6.–5.8.2020

Länsimetro Oy uusii Koivusaaren metroaseman laituritason lattiapinnan kesällä 2020 laiturin mosaiikkibetonilattiassa havaittujen halkeamien vuoksi. Lattian uusimisen toteuttaa SRV Rakennus Oy. Koivusaaren asema on suljettu lattian uusimisen ajan 1.6.–5.8.2020, jolloin metrojunat eivät pysähdy asemalla ja aseman sisäänkäynti on suljettu. Halkeamat eivät vaikuta aseman käytettävyyteen, mutta korjaus halutaan tehdä viivyttelemättä. Tämän johdosta Koivusaaren asema suljetaan lattian uusimisen ajaksi, jotta uusiminen saadaan tehtyä mahdollisimman lyhyessä ajassa. Näin toimimalla työmaan aiheuttama haitta voidaan keskittää pienempien matkustajamäärien kesäkauteen.

Lattian uusiminen alkaa työmaan perustamisella sekä purku- ja suojaustöillä. Purkuvaihe kestää noin neljä viikkoa. Osittain samanaikaisesti tehdään lattiarakenteen pohjatöitä neljän viikon ajan. Pohjatöiden edettyä alue kerrallaan aloitetaan uusien lattialaattojen ja -opasteiden asentaminen. Lopuksi suoritetaan tarvittavat viimeistelytyöt, loppusiivous ja työmaan purkaminen, jonka jälkeen asema on valmis avattavaksi matkustajaliikenteelle elokuussa.

Lattian uusimista tehdään työmaalla kolmessa vuorossa ympäri vuorokauden. Korjaustyöt tullaan tekemään tehokkaasti ja turvallisesti niin, että aseman ohi kulkeva metroliikenne ei häiriinny, työmaan toiminnasta ei aiheudu merkittävää häiriötä naapurustolle ja työn kesto on mahdollisimman lyhyt. Työmaa-alue on erotettu metroliikenteeltä. Pölyävät työt tehdään teltan sisällä. Aseman hissit ja sisääntuloaula ovat korjaustöiden ajan työmaakäytössä. Poikkeustilanteissa, esimerkiksi metroliikenne pysähtyessä, matkustajat pääsevät poistumaan ohjeiden mukaisesti Koivusaaren aseman poistumisreittejä maan pinnalle.

Koivusaaren metroaseman lattian uusimisen etenemistä kerrotaan Koivusaaren aseman sivuilla. Töiden etenemisestä tiedotetaan lähikiinteistöihin rakentamisen aikana.

Lisätietoa vaihtoehtoisista liikenneyhteyksistä hsl.fi/koivusaari2020

HSL vastaa vaihtoehtoisista liikenneyhteyksistä tiedottamisesta. Alueen vaihtoehtoisina liikenneyhteyksinä toimivat bussilinjat 20 ja 104. Lisätietoa saa sivustolta hsl.fi/koivusaari2020 ja tiedot näkyvät myös Reittioppaassa.

Lisätietoja lattiapinnan uusimisesta

Koivusaaren metroaseman remontti, työmaan 24/7-puhelin: 044 980 4326

Projektipäällikkö Reima Liikamaa, reima.liikamaa(at)srv.fi

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13): 050 377 3700

Länsimetron asemien valaistus voitti pohjoismaisen valaistuskilpailun

Länsimetron asemien valaistus palkittiin jo neljännen kerran. Asemien valaistus voitti tällä kertaa pohjoismaisen Nordisk Lyspris eli Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun.

Länsimetron asemien valaistus voitti ensimmäisenä suomalaisena pohjoismaisen Nordisk Lyspris eli Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun. Länsimetron ykkösvaiheen kahdeksan aseman (Lauttasaaren, Koivusaaren, Keilaniemen, Aalto-yliopiston, Tapiolan, Urheilupuiston, Niittykummun ja Matinkylän) yleisötilojen valaistuskokonaisuuden suunnittelusta vastasi VALOA design. Arkkitehtonista kokonaisuutta johti CJN – arkkitehdit Oy ja asemien arkkitehtuurin ovat suunnitelleet Helin & Co, ALA-arkkitehdit ja Esa Piironen, APRT, HKP ja Valaistuksen sähkösuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy. Sähköurakoinnista vastasi Are. Valotaidetta tuottivat Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen (Keilaniemi) ja Lighting Design Collective Oy, Helin &Co (Lauttasaari).

Arkkitehtuuri, taide ja valo luovat metroaseman identiteetin

Nordic Lighting Design Awards 2020 -palkinnon tarkoituksena on korostaa pohjoismaisen valaistuskulttuurin erityispiirteitä. Palkinto myönnetään erityisen merkittäville päivänvaloa tai keinovaloa hyödyntäville valaistuskohteille, jotka yhdistävät esimerkillisellä tavalla estetiikkaa, arkkitehtuuria, teknologiaa, laatua ja energiaa. Omaperäisyydelle ja luovuudelle annetaan suuri painoarvo projekteja arvioitaessa.

”Keskeinen ratkaisu Länsimetron asemissa on valon ja arkkitehtuurin integroiminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Jokaisella metroasemalla on oma identiteetti, joka syntyy arkkitehtuurin, taiteen ja valon yhteisvaikutuksesta. Valaistuksen roolia harkittiin monipuolisesti ja ratkaisu on hillitty, mutta arkkitehtonisesti laadukas ratkaisu, joka toimii ihmisten arjessa. Laatuvaikutelmaa luovat toistuvat valaistustavat, häikäisemättömyys, riittävä valaistustaso ja valaistuksen integraatio”, kuvaa metroasemien valaistusta valaistussuunnittelija ja CEO Roope Siiroinen VALOA design:sta.

Tuomariston mukaan valaistus on hyvin integroitu osaksi arkkitehtuuria. Eri asemien välillä on suurta eroavuutta, ja silti jokainen asema pysyy koko valaistuskonseptin sisällä. Jokainen asema on ainutlaatuinen, mutta niiden samankaltaisuus on kuitenkin aistittavissa. Valaistuksen suunnittelijat ovat onnistuneet kehittämään ja soveltamaan monia erilaisia ratkaisuja. Tuomaristo arvostaa myös hyvin sitä, kuinka valoa käytetään pystysuorilla pinnoilla ja lasin takana. Tämä antaa suuremman tilan tunteen ja helpottaa suuntaamista.

”Suomelle ja Helsingin ja Espoon metroasemien suunnittelun taustalla olevalle koko joukkueelle on suuri kunnia saada pohjoismainen valaistuksen suunnittelupalkinto. Palkinto merkitsee meille paljon ja tuntuu hyvin ansaitulta vuosien kovan työn, yhteistyön ja valaistussuunnittelukentän rakentamisen jälkeen”, kommentoi Roope Siiroinen VALOA designista.

Voittajat julkistettiin keskiviikkona 20.5. Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun Nordisk Lyspris Facebook-livelähetyksessä. Nordic Lighting Design Awards 2020 -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Jokaisesta pohjoismaasta kilpailuun lähetetään oman maan kilpailun voittaja. Länsimetron asemien valaistus voitti aikaisemmin tänä vuonna Vuoden valaistuskohde 2019 -kilpailun sisävalaistus-sarjan ja sen voittajana Länsimetron valaistus osallistui pohjoismaiseen valaistuskilpailuun. Lue lisää Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailusta.

Nordisk Lyspris 2020 – Nordic Lighting Design Awards-palkinnon lisäksi Länsimetron asemien valaistus on voittanut kolme muuta kilpailua:

  • LDA Lighting Design Awards 2019: Highly Commended
  • LIT Lighting Design Awards 2019: Winner
  • Vuoden valaistuskohde 2019

Tutustu kaikkiin Länsimetron metroasemiin.

Tapiolan metroaseman metrolaituri. Laiturialueen katosta löytyy 108 valaisinkupua, jotka toimivat akustisena vaimentimena. Laiturilla matkustajia tervehtii Emma-patsas.

Tapiolan metroasema

Aalto yliopisto -metroaseman alakatto on Corten-terästä.

Aalto-yliopiston metroasema

Keilaniemen metroaseman laituritasolla on Grönlund & Nisunen -taiteilijakaksikon valoputkista koostuva taideteos.

Keilaniemen metroasema

Koivusaaren metroaseman lattiapintoja uusitaan kesällä – vaihtoehtoisena yhteytenä Katajaharjuun bussilinja 20

Länsimetro Oy uusii Koivusaaren metroaseman laituritason lattiapinnan kesällä 2020. Asema on uusimisen ajan suljettuna matkustajilta 1.6.-5.8.2020, jolloin metrojunat ajavat Koivusaaren aseman ohi pysähtymättä. Metro kulkee muilta osin normaalisti lattian uusimisen aikana. Uusiminen tehdään lattiamateriaalissa havaittujen halkeamien vuoksi. Alueen vaihtoehtoisina yhteyksinä toimivat bussilinjat 20 ja 104.

Vaihtoehtoiset yhteydet alueella

Metroaseman lattian uusimisen aikana vaihtoehtoisena yhteytenä Katajaharjun ja Isokaaren alueille on bussilinja 20. Bussilla 20 pääsee Lauttasaaren ja Ruoholahden metroasemille. Metrolla länteen ja Ruoholahtea pidemmälle itään matkustavan kannattaa vaihtaa metroon Lauttasaaren asemalla. Siellä helpoin vaihto metron ja bussin välillä on Gyldénintiellä aseman A-sisäänkäynnillä, jonka edessä bussi 20 pysähtyy laitureissa 1 ja 2. Bussi pysähtyy myös Lauttasaarentien laitureilla 3 ja 4, joilta kävelymatka metroon on hieman pidempi.

Koronavirustilanteen vuoksi matkustajamäärät ovat laskeneet Koivusaaren aseman lähialueella. Matkustajamäärien takia bussiyhteyksien vuoroväli pidetään aiemmin ilmoitetusta poiketen Katajaharjun ja Lauttasaaren aseman välillä nykyisten aikataulujen mukaisena myös Koivusaaren aseman sulkemisen aikana. HSL:n bussiliikenteessä on siirrytty supistettuun kesäliikenteeseen 20.4. alkaen, mikä tarkoittaa Koivusaaren yhteyksien osalta, että bussi 20 kulkee arkisin 15 minuutin ja viikonloppuisin 20 minuutin välein. Bussin 20 matka-aika Koivusaaren asemaa lähimmiltä pysäkeiltä Isokaarella (Vaskiniementie H1036/H1037) Lauttasaaren asemalle on n. 5 minuuttia ja linjan päätepysäkiltä Katajaharju H1040 n. 8 minuuttia.

Espoon Hanasaaren ja Länsiväylän alueen matkustajia palvelee myös bussilinja 104, joka kulkee Lauttasaaren metroasemalta Lauttasaarentietä ja Länsiväylää pitkin Westendin kautta Haukilahteen. Bussi 104 käyttää Lauttasaaren asemalla Lauttasaarentien pysäkkejä eli laitureita 3 ja 4 metron B-sisäänkäynnin läheisyydessä. Koivusaaren asemaa lähimmät bussin 104 pysäkit ovat pysäkit Katajaharju H1066/H1067 Lauttasaarentiellä. Bussi 104 käyttää Hanasaaren kohdalla pysäkkejä Hanasaari E2205/E2332. Bussin 104 matka-aika pysäkeiltä Katajaharju H1066/H1067 Lauttasaaren asemalle on n. 2 minuuttia. Hanasaaressa käytössä ovat lisäksi kesälläkin ruuhka-aikaan Länsiväylää liikennöivät bussit sekä kaupunkipyöräasema.

Vaihtoehtoisten yhteyksien tarkemmat aikataulutiedot ovat jo nyt nähtävissä myös HSL:n Reittioppaassa, kun matkustusajankohdaksi valitsee 1.6. tai sen jälkeisen ajan.

Aseman työmaa

Koivusaaren asema suljetaan lattian uusimisen ajaksi, jotta uusiminen saadaan tehtyä mahdollisimman lyhyessä ajassa. Näin toimimalla työmaan aiheuttama haitta voidaan keskittää pienempien matkustajamäärien kesäkauteen.

1.6. alkaen metrojunat eivät enää pysähdy asemalla ja Koivusaaren aseman sisäänkäynti suljetaan. Työt alkavat työmaan perustamisella sekä purku- ja suojaustöillä. Purkuvaihe kestää noin neljä viikkoa, jonka kanssa tehdään osittain samanaikaisesti lattiarakenteen pohjatöitä neljän viikon ajan. Pohjatöiden edettyä alue kerrallaan aloitetaan uusien lattialaattojen ja -opasteiden asennus. Lopuksi suoritetaan tarvittavat viimeistelytyöt, loppusiivous ja työmaan purkaminen, jonka jälkeen asema on valmis avattavaksi matkustajaliikenteelle.

Korjaustyöt tullaan tekemään tehokkaasti ja turvallisesti niin että aseman ohi kulkeva metroliikenne ei häiriinny ja työn kesto olisi mahdollisimman lyhyt. Työtä tehdään kolmessa vuorossa. Aseman hissit ja sisääntuloaula ovat korjaustöiden ajan työmaakäytössä.

Lisätietoja:

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

informaatiosuunnittelija Anton Aaltonen. puh. 040 662 1935, anton.aaltonen(at)hsl.fi

hsl.fi/koivusaari2020

HSL viestinnän päivystys, puh. 040 163 2818

Länsimetro Oy

kiinteistö- ja infrajohtaja Juhani Penttilä, puh. 044 087 4042, juhani.penttila(at)lansimetro.fi

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13): 050 377 3700