Koivusaaren metroasema avataan matkustajille 6.8.

Koivusaaren metroaseman lattian uusimistyöt on saatu päätökseen ja metroasema avataan jälleen matkustajien käyttöön 6.8. Asema otetaan käyttöön metron aamuliikenteen alkaessa. Ensimmäinen metro Koivusaaresta lähtee asemalta kohti Vuosaarta to 6.8. klo 5.21. Kaikkien Koivusaaresta kulkevien metrojen aikataulut ovat elokuun muiden aikataulujen tapaan jo saatavilla HSL:n Reittioppaasta.

Lattian uusimistöissä vaihdettiin aseman laiturialueen lattia pintamateriaalissa havaittujen halkeamien vuoksi. Lattian uusiminen eteni suunnitelman mukaisesti. Kesäkuussa purettiin vanha lattia varmistaen samalla metroliikenteen sujuvuus pölyävien purkutöiden aikana. Juhannuksen jälkeen alkoi uuden lattiamateriaalin asennus laiturialueelle. Asennuksen yhteydessä asemalle asennettiin länsimetrossa käytössä olevat näkövammaisia palvelevat jälkivalaisevat opastenauhat. Työt valmistuivat heinäkuun lopulla.

 

Lattian korjaustyö etenee suunnitellusti Koivusaaren metroasemalla

Koivusaaren metroaseman lattian pintojen uusiminen alkoi 1.6.2020. Lattia on viimeistelyjä vaille purettu juhannukseen mennessä. Lattian uusiminen on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Purkuvaiheen kanssa osittain samanaikaisesti on tehty lattiarakenteen pohjatöitä. Pohjatyöt jatkuvat juhannuksena ja juhannuksen jälkeisillä viikoilla rytmitetysti uuden mosaiikkibetonilaatoitustyön kanssa. Työmaa-alue on erotettu metroliikenteeltä, eikä aseman ohi kulkeva metroliikenne häiriinny korjaustöistä. Työmaan toiminnasta ei aiheudu merkittävää häiriötä naapurustolle.

Juhannukseen mennessä laituritason mosaiikkibetonilattia on purettu suurimmaksi osaksi. Työt jatkuvat juhannuksen jälkeen lattiarakenteen pohjatöillä, jonka jälkeen alkaa uusien lattialaattojen asentaminen.

Kesäkuun lopulla aloitetaan uusien lattialaattojen asentaminen. Asennettavat laatat saapuvat Koivusaaren metroasemalle tällä ja ensi viikolla. Laattojen asentamisen jälkeen metroasemalla suoritetaan tarvittavat viimeistelytyöt, loppusiivous ja työmaan purkaminen, jonka jälkeen asema on valmis avattavaksi matkustajaliikenteelle elokuussa.

Lattiaremontti on käynnissä Koivusaaren asemalla 5.8. saakka

Länsimetro Oy uusii Koivusaaren metroaseman laituritason lattiapinnan kesällä 2020 laiturin mosaiikkibetonilattiassa havaittujen halkeamien vuoksi. Lattian uusimisen toteuttaa SRV Rakennus Oy. Koivusaaren asema on suljettu lattian uusimisen ajan 1.6.–5.8.2020, jolloin metrojunat eivät pysähdy asemalla ja aseman sisäänkäynti on suljettu.  Koivusaaren metroaseman lattian uusimisen etenemistä kerrotaan Koivusaaren aseman sivuilla.

Lisätietoa vaihtoehtoisista liikenneyhteyksistä hsl.fi/koivusaari2020

HSL vastaa vaihtoehtoisista liikenneyhteyksistä tiedottamisesta. Alueen vaihtoehtoisina liikenneyhteyksinä toimivat bussilinjat 20 ja 104. Lisätietoa saa sivustolta hsl.fi/koivusaari2020 ja tiedot näkyvät myös Reittioppaassa.

Lisätietoja lattiapinnan uusimisesta

Koivusaaren metroaseman remontti, työmaan 24/7-puhelin: 044 980 4326

Projektipäällikkö Reima Liikamaa, reima.liikamaa(at)srv.fi

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13): 050 377 3700

 

 

Koivusaaren metroaseman lattiapintojen uusiminen alkaa 1.6. – metroasema on suljettu 1.6.–5.8.2020

Länsimetro Oy uusii Koivusaaren metroaseman laituritason lattiapinnan kesällä 2020 laiturin mosaiikkibetonilattiassa havaittujen halkeamien vuoksi. Lattian uusimisen toteuttaa SRV Rakennus Oy. Koivusaaren asema on suljettu lattian uusimisen ajan 1.6.–5.8.2020, jolloin metrojunat eivät pysähdy asemalla ja aseman sisäänkäynti on suljettu. Halkeamat eivät vaikuta aseman käytettävyyteen, mutta korjaus halutaan tehdä viivyttelemättä. Tämän johdosta Koivusaaren asema suljetaan lattian uusimisen ajaksi, jotta uusiminen saadaan tehtyä mahdollisimman lyhyessä ajassa. Näin toimimalla työmaan aiheuttama haitta voidaan keskittää pienempien matkustajamäärien kesäkauteen.

Lattian uusiminen alkaa työmaan perustamisella sekä purku- ja suojaustöillä. Purkuvaihe kestää noin neljä viikkoa. Osittain samanaikaisesti tehdään lattiarakenteen pohjatöitä neljän viikon ajan. Pohjatöiden edettyä alue kerrallaan aloitetaan uusien lattialaattojen ja -opasteiden asentaminen. Lopuksi suoritetaan tarvittavat viimeistelytyöt, loppusiivous ja työmaan purkaminen, jonka jälkeen asema on valmis avattavaksi matkustajaliikenteelle elokuussa.

Lattian uusimista tehdään työmaalla kolmessa vuorossa ympäri vuorokauden. Korjaustyöt tullaan tekemään tehokkaasti ja turvallisesti niin, että aseman ohi kulkeva metroliikenne ei häiriinny, työmaan toiminnasta ei aiheudu merkittävää häiriötä naapurustolle ja työn kesto on mahdollisimman lyhyt. Työmaa-alue on erotettu metroliikenteeltä. Pölyävät työt tehdään teltan sisällä. Aseman hissit ja sisääntuloaula ovat korjaustöiden ajan työmaakäytössä. Poikkeustilanteissa, esimerkiksi metroliikenne pysähtyessä, matkustajat pääsevät poistumaan ohjeiden mukaisesti Koivusaaren aseman poistumisreittejä maan pinnalle.

Koivusaaren metroaseman lattian uusimisen etenemistä kerrotaan Koivusaaren aseman sivuilla. Töiden etenemisestä tiedotetaan lähikiinteistöihin rakentamisen aikana.

Lisätietoa vaihtoehtoisista liikenneyhteyksistä hsl.fi/koivusaari2020

HSL vastaa vaihtoehtoisista liikenneyhteyksistä tiedottamisesta. Alueen vaihtoehtoisina liikenneyhteyksinä toimivat bussilinjat 20 ja 104. Lisätietoa saa sivustolta hsl.fi/koivusaari2020 ja tiedot näkyvät myös Reittioppaassa.

Lisätietoja lattiapinnan uusimisesta

Koivusaaren metroaseman remontti, työmaan 24/7-puhelin: 044 980 4326

Projektipäällikkö Reima Liikamaa, reima.liikamaa(at)srv.fi

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13): 050 377 3700

Länsimetron asemien valaistus voitti pohjoismaisen valaistuskilpailun

Länsimetron asemien valaistus palkittiin jo neljännen kerran. Asemien valaistus voitti tällä kertaa pohjoismaisen Nordisk Lyspris eli Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun.

Länsimetron asemien valaistus voitti ensimmäisenä suomalaisena pohjoismaisen Nordisk Lyspris eli Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun. Länsimetron ykkösvaiheen kahdeksan aseman (Lauttasaaren, Koivusaaren, Keilaniemen, Aalto-yliopiston, Tapiolan, Urheilupuiston, Niittykummun ja Matinkylän) yleisötilojen valaistuskokonaisuuden suunnittelusta vastasi VALOA design. Arkkitehtonista kokonaisuutta johti CJN – arkkitehdit Oy ja asemien arkkitehtuurin ovat suunnitelleet Helin & Co, ALA-arkkitehdit ja Esa Piironen, APRT, HKP ja Valaistuksen sähkösuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy. Sähköurakoinnista vastasi Are. Valotaidetta tuottivat Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen (Keilaniemi) ja Lighting Design Collective Oy, Helin &Co (Lauttasaari).

Arkkitehtuuri, taide ja valo luovat metroaseman identiteetin

Nordic Lighting Design Awards 2020 -palkinnon tarkoituksena on korostaa pohjoismaisen valaistuskulttuurin erityispiirteitä. Palkinto myönnetään erityisen merkittäville päivänvaloa tai keinovaloa hyödyntäville valaistuskohteille, jotka yhdistävät esimerkillisellä tavalla estetiikkaa, arkkitehtuuria, teknologiaa, laatua ja energiaa. Omaperäisyydelle ja luovuudelle annetaan suuri painoarvo projekteja arvioitaessa.

”Keskeinen ratkaisu Länsimetron asemissa on valon ja arkkitehtuurin integroiminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Jokaisella metroasemalla on oma identiteetti, joka syntyy arkkitehtuurin, taiteen ja valon yhteisvaikutuksesta. Valaistuksen roolia harkittiin monipuolisesti ja ratkaisu on hillitty, mutta arkkitehtonisesti laadukas ratkaisu, joka toimii ihmisten arjessa. Laatuvaikutelmaa luovat toistuvat valaistustavat, häikäisemättömyys, riittävä valaistustaso ja valaistuksen integraatio”, kuvaa metroasemien valaistusta valaistussuunnittelija ja CEO Roope Siiroinen VALOA design:sta.

Tuomariston mukaan valaistus on hyvin integroitu osaksi arkkitehtuuria. Eri asemien välillä on suurta eroavuutta, ja silti jokainen asema pysyy koko valaistuskonseptin sisällä. Jokainen asema on ainutlaatuinen, mutta niiden samankaltaisuus on kuitenkin aistittavissa. Valaistuksen suunnittelijat ovat onnistuneet kehittämään ja soveltamaan monia erilaisia ratkaisuja. Tuomaristo arvostaa myös hyvin sitä, kuinka valoa käytetään pystysuorilla pinnoilla ja lasin takana. Tämä antaa suuremman tilan tunteen ja helpottaa suuntaamista.

”Suomelle ja Helsingin ja Espoon metroasemien suunnittelun taustalla olevalle koko joukkueelle on suuri kunnia saada pohjoismainen valaistuksen suunnittelupalkinto. Palkinto merkitsee meille paljon ja tuntuu hyvin ansaitulta vuosien kovan työn, yhteistyön ja valaistussuunnittelukentän rakentamisen jälkeen”, kommentoi Roope Siiroinen VALOA designista.

Voittajat julkistettiin keskiviikkona 20.5. Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun Nordisk Lyspris Facebook-livelähetyksessä. Nordic Lighting Design Awards 2020 -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Jokaisesta pohjoismaasta kilpailuun lähetetään oman maan kilpailun voittaja. Länsimetron asemien valaistus voitti aikaisemmin tänä vuonna Vuoden valaistuskohde 2019 -kilpailun sisävalaistus-sarjan ja sen voittajana Länsimetron valaistus osallistui pohjoismaiseen valaistuskilpailuun. Lue lisää Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailusta.

Nordisk Lyspris 2020 – Nordic Lighting Design Awards-palkinnon lisäksi Länsimetron asemien valaistus on voittanut kolme muuta kilpailua:

  • LDA Lighting Design Awards 2019: Highly Commended
  • LIT Lighting Design Awards 2019: Winner
  • Vuoden valaistuskohde 2019

Tutustu kaikkiin Länsimetron metroasemiin.

Tapiolan metroasema

Aalto-yliopiston metroasema

Keilaniemen metroasema

Koivusaaren metroaseman lattiapintoja uusitaan kesällä – vaihtoehtoisena yhteytenä Katajaharjuun bussilinja 20

Länsimetro Oy uusii Koivusaaren metroaseman laituritason lattiapinnan kesällä 2020. Asema on uusimisen ajan suljettuna matkustajilta 1.6.-5.8.2020, jolloin metrojunat ajavat Koivusaaren aseman ohi pysähtymättä. Metro kulkee muilta osin normaalisti lattian uusimisen aikana. Uusiminen tehdään lattiamateriaalissa havaittujen halkeamien vuoksi. Alueen vaihtoehtoisina yhteyksinä toimivat bussilinjat 20 ja 104.

Vaihtoehtoiset yhteydet alueella

Metroaseman lattian uusimisen aikana vaihtoehtoisena yhteytenä Katajaharjun ja Isokaaren alueille on bussilinja 20. Bussilla 20 pääsee Lauttasaaren ja Ruoholahden metroasemille. Metrolla länteen ja Ruoholahtea pidemmälle itään matkustavan kannattaa vaihtaa metroon Lauttasaaren asemalla. Siellä helpoin vaihto metron ja bussin välillä on Gyldénintiellä aseman A-sisäänkäynnillä, jonka edessä bussi 20 pysähtyy laitureissa 1 ja 2. Bussi pysähtyy myös Lauttasaarentien laitureilla 3 ja 4, joilta kävelymatka metroon on hieman pidempi.

Koronavirustilanteen vuoksi matkustajamäärät ovat laskeneet Koivusaaren aseman lähialueella. Matkustajamäärien takia bussiyhteyksien vuoroväli pidetään aiemmin ilmoitetusta poiketen Katajaharjun ja Lauttasaaren aseman välillä nykyisten aikataulujen mukaisena myös Koivusaaren aseman sulkemisen aikana. HSL:n bussiliikenteessä on siirrytty supistettuun kesäliikenteeseen 20.4. alkaen, mikä tarkoittaa Koivusaaren yhteyksien osalta, että bussi 20 kulkee arkisin 15 minuutin ja viikonloppuisin 20 minuutin välein. Bussin 20 matka-aika Koivusaaren asemaa lähimmiltä pysäkeiltä Isokaarella (Vaskiniementie H1036/H1037) Lauttasaaren asemalle on n. 5 minuuttia ja linjan päätepysäkiltä Katajaharju H1040 n. 8 minuuttia.

Espoon Hanasaaren ja Länsiväylän alueen matkustajia palvelee myös bussilinja 104, joka kulkee Lauttasaaren metroasemalta Lauttasaarentietä ja Länsiväylää pitkin Westendin kautta Haukilahteen. Bussi 104 käyttää Lauttasaaren asemalla Lauttasaarentien pysäkkejä eli laitureita 3 ja 4 metron B-sisäänkäynnin läheisyydessä. Koivusaaren asemaa lähimmät bussin 104 pysäkit ovat pysäkit Katajaharju H1066/H1067 Lauttasaarentiellä. Bussi 104 käyttää Hanasaaren kohdalla pysäkkejä Hanasaari E2205/E2332. Bussin 104 matka-aika pysäkeiltä Katajaharju H1066/H1067 Lauttasaaren asemalle on n. 2 minuuttia. Hanasaaressa käytössä ovat lisäksi kesälläkin ruuhka-aikaan Länsiväylää liikennöivät bussit sekä kaupunkipyöräasema.

Vaihtoehtoisten yhteyksien tarkemmat aikataulutiedot ovat jo nyt nähtävissä myös HSL:n Reittioppaassa, kun matkustusajankohdaksi valitsee 1.6. tai sen jälkeisen ajan.

Aseman työmaa

Koivusaaren asema suljetaan lattian uusimisen ajaksi, jotta uusiminen saadaan tehtyä mahdollisimman lyhyessä ajassa. Näin toimimalla työmaan aiheuttama haitta voidaan keskittää pienempien matkustajamäärien kesäkauteen.

1.6. alkaen metrojunat eivät enää pysähdy asemalla ja Koivusaaren aseman sisäänkäynti suljetaan. Työt alkavat työmaan perustamisella sekä purku- ja suojaustöillä. Purkuvaihe kestää noin neljä viikkoa, jonka kanssa tehdään osittain samanaikaisesti lattiarakenteen pohjatöitä neljän viikon ajan. Pohjatöiden edettyä alue kerrallaan aloitetaan uusien lattialaattojen ja -opasteiden asennus. Lopuksi suoritetaan tarvittavat viimeistelytyöt, loppusiivous ja työmaan purkaminen, jonka jälkeen asema on valmis avattavaksi matkustajaliikenteelle.

Korjaustyöt tullaan tekemään tehokkaasti ja turvallisesti niin että aseman ohi kulkeva metroliikenne ei häiriinny ja työn kesto olisi mahdollisimman lyhyt. Työtä tehdään kolmessa vuorossa. Aseman hissit ja sisääntuloaula ovat korjaustöiden ajan työmaakäytössä.

Lisätietoja:

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

informaatiosuunnittelija Anton Aaltonen. puh. 040 662 1935, anton.aaltonen(at)hsl.fi

hsl.fi/koivusaari2020

HSL viestinnän päivystys, puh. 040 163 2818

Länsimetro Oy

kiinteistö- ja infrajohtaja Juhani Penttilä, puh. 044 087 4042, juhani.penttila(at)lansimetro.fi

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13): 050 377 3700

Koivusaaren metroaseman laituritason lattia uusitaan – asema suljetaan kesäksi liikenteeltä

Koivusaaren metroaseman laituritason lattia uusitaan kesällä 2020 laiturin mosaiikkibetonilattiassa havaittujen halkeamien vuoksi. Halkeamat eivät vaikuta aseman käytettävyyteen, mutta korjaus halutaan tehdä viivyttelemättä. Tästä syystä laituritason lattian pintarakenteita uusitaan 1.6. – 5.8.2020.

Koivusaaren asema suljetaan lattian uusimisen ajaksi, jotta uusiminen saadaan tehtyä mahdollisimman lyhyessä ajassa. Näin toimimalla työmaan aiheuttama haitta voidaan keskittää pienempien matkustajamäärien kesäkauteen.

Pahoittelemme matkustajille koituvaa vaivaa. Korjaustyöt tullaan tekemään tehokkaasti ja turvallisesti niin että aseman ohi kulkeva metroliikenne ei häiriinny ja työn kesto olisi mahdollisimman lyhyt. Työtä tehdään kolmessa vuorossa. Aseman hissit ja sisääntuloaula ovat korjaustöiden ajan työmaakäytössä. Korjaustyön aikana molemmin puolin työmaata on käynnissä tiheä metroliikenne. Metroliikenteen sujuvuus on otettu huomioon korjaustyön suunnittelussa.

Koivusaaren metroasemalla oli vuoden 2019 tasolla keskimäärin 2100 matkustajanousua arkipäivää kohden. Heinäkuussa 2019 matkustajakeskiarvo oli arkipäivisin noin 1500. Viikonloppuisin matkustajamäärät olivat kuun keskiarvoa pienemmät niin kesäaikaan kuin talvikaudellakin. Viereisellä Lauttasaaren metroasemalla oli vuositasolla arkisin keskimäärin 12 200 matkustajanousua ja heinäkuussa vastaavasti 9 200.

HSL lisää lattian uusimisen aikana bussiliikennettä Katajaharjun ja Isokaaren alueilta Lauttasaaren metroasemalle. Matkustajia palvelee alueella myös linja 104, joka liikennöi Lauttasaaren metroasemalta Lauttasaarentietä pitkin Haukilahteen. Espoon Hanasaaressa käytössä ovat lisäksi kesälläkin ruuhka-aikaan Länsiväylää liikennöivät bussit. HSL tiedottaa alueen vaihtoehtoisista yhteyksistä tarkemmin kevään aikana sivustolla hsl.fi/koivusaari2020 ja tiedot tulevat näkyviin myöhemmin myös Reittioppaaseen.

Asema on valmistunut 2016 ja otettu liikennekäyttöön marraskuussa 2017.

 

Lisätietoja:

Länsimetro Oy: aseman korjaustyöt: www.lansimetro.fi/asemat/koivusaari/

Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–15): 050 377 3700

HSL Helsingin seudun liikenne: liikennejärjestelyt ja matkustajainformaatio

hsl.fi/koivusaari2020

Kaksi miljardia maan alle, 30 miljardia maan päälle ­– Länsimetro on Espoon kasvumoottori

Länsimetron tulo on kiihdyttänyt Espoon kaupunkikehityksen uudelle vaihteelle. Lähivuosikymmeninä metron kasvukäytävälle on tulossa asuntoja, työpaikkoja ja palveluita jopa 30 miljardin euron arvosta.

Länsimetro on Olkiluodon ydinvoimalalaajennuksen jälkeen Suomen suurin rakennusurakka: Vuonna 2017 valmistunut metron ykkösvaihe Ruoholahdesta Matinkylään maksoi 1,2 miljardia euroa. Kivenlahteen päättyvän kakkosvaiheen kustannusarvio on 1,16 miljardia ja käyttöönottovuosi 2023.

Ykkösvaiheen kustannusylitykset ja aikataulun venymiset saivat julkisuudessa ylenpalttisesti huomiota, mutta vähemmän on puhuttu siitä, mitä metro mahdollistaa. Espoon kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen arvioi, että metropäätös ja metron rakentaminen ovat aiheuttaneet selvän kasvupiikin. Metron kasvukäytävä numeroina

”Toki voi pohtia, olisiko sellainen syntynyt muutenkin bussi-Espooseen – ei varmaankaan näin vahvasti ja suurella volyymilla. Kaavoitamme pääosin yksityiselle maalle, ja siellä on nähtävissä vilkastumista. Valtaosa asemakaavoitettavista kohteista sijaitsee metrokäytävällä”, sanoo Hokkanen.

Espoon väkiluku kasvaa noin 1,5 prosenttia vuosittain. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2050 mennessä asukkaita tulee lisää 140 000–150 000, ja noin puolet tästä kasvusta eli 70 000 sijoittuu Hokkasen mukaan metron kasvukäytävän varrelle.

”Pari vuotta sitten laskimme kiinteistökehityksen jalostusarvon eli mitä rakentamista on syntynyt tai syntymässä neliöiden perusteella. Silloin päädyttiin lukuun 30 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.”

Tämä tarkoittaa noin 7,5 miljoonan uuden kerrosneliön rakentamista. Suurin osa tästä on asuntorakentamista, mutta myös työpaikkojen määrän odotetaan kaksinkertaistuvan metron kasvukäytävässä.

Hokkanen käyttää esimerkkinä kiinteistökehityksen mekanismista Niittykummun aluetta. Siellä on ollut paljon autoliikkeitä, mutta ne ovat nyt siirtymässä kauemmas ja tilalle tulee asumista ja palveluita.

”Tämä on metron tuomaa kehitystä: kun maan arvo nousee, toiminnot jotka eivät tarvitse keskeistä sijaintia siirtyvät muualle ja tilalle tulee arvokkaampaa toimintaa.”

Metron vaikutus näkyy myös asuntojen hintakehityksessä Espoossa.

”Asuntojen hinnat hilautuvat selkeästi pikkuhiljaa ylöspäin. Metrojen lähiseudut ovat haluttuja asua ja viettää vapaa-aikaa, koska Espoossa myös lähiluonto on kuitenkin aina siinä vieressä.”

Tärkeintä että metro kulkee maan alla

Onhan se vähän nurinkurista: tarvittiin miljardi-investointi maan alle mahdollistamaan monikymmenkertaiset investoinnit maan päälle. Metrotoimijat, kuka vastaa ja mistä?

”Kaupunkikehityksen kannalta tärkeintä on, että metro kulkee kokonaan maan alla. Tässä Länsimetro eroaa selvästi kantametrosta, josta suurin osa rakennettiin maan päälle, mikä on maankäytön kannalta hankalampaa. Ja kalliokaton on oltava vahva, jotta sen päälle voi rakentaa”, sanoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Vaikka metro rakennettiin maan alle, rakentajan pitää ymmärtää myös maan päällistä toimintaa.

”Kyllä meidän pitää ymmärtää ne kävijävirrat, miten ne kulkevat ja mistä kulkevat. Metroasemien läheisyydessä on tärkeää sekä fyysinen että koettu turvallisuus. Arkkitehtuuri ja valaistus vaikuttavat ihmisten tunteisiin. On huolehdittava opasteista ja erityisryhmien tarpeista”, listaa Saksi.

Keskeinen asia on myös sisäänkäyntien sijoittelu. Rakentajan pitää ottaa huomioon, että käyttäjävirrat muuttuvat ja kasvavat tulevaisuudessa.

”Kehittyvillä alueilla määrät eivät välttämättä vielä ole niin suuria, esimerkiksi kakkosvaiheen asemista Finnoossa ei alkuvaiheessa asu vielä juuri kukaan. Matinkylässä taas on kuukaudessa yli 400 000 nousua, mikä tekee siitä kuudenneksi vilkkaimman aseman koko metron varrelta”, sanoo Saksi.

Aluekeskuksiin tiiviyttä ja ruutukaavaa

Espoo on Hokkasen mukaan aina ollut perinteisestä eroava kaupunki: Se ei ole muodostunut torin ja kirkon ympärille. Sen sijaan Espoossa on ollut vanhoja aluekeskuksia, jotka ovat tiivistyneet ja kehittyneet.

”Nykyisin ne ovat keskustamaisia, niissä on tiiviit katutilat ja ruutukaavaa. Kun väestön kasvu on voimakasta, tavoitteena on että ytimet tiivistyvät. Keskustojen ulkopuolelta löytyy jopa väljähköjä pientaloalueita”, Hokkanen kuvaa.

Verkosto-Espoossa on viisi vahvaa täyden palvelun kaupunkikeskusta, joista kolme sijoittuu metrokäytävään. Tapiola ja Matinkylä ovat jo valmiin metron ykkösvaiheen varrella, Espoonlahti on tulevan kakkosvaiheen asema. Muutkin metroasemat ovat joko nykyisiä tai tulevia paikalliskeskuksia, joilla kaikilla on oma profiilinsa.

Koko länsimetron pituudeksi tulee 21 kilometriä ja uusia asemia on 13.

”Metroasemat ovat arkkitehtuuriltaan vetovoimaisia. On pyritty siihen, että jokainen asema on oman näköisensä ja kuvaa sen ympärillä olevaa maailmaa. Asemat ovat väljiä, valoisia ja turvallisia”, Saksi sanoo.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen liittyy Hokkasen mukaan myös ilmastonmuutoksen torjuntaan ja Espoon kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin.

”Ympäristösyistä yritämme minimoida liikkumista niin, että keskusten lähellä pystyisi liikkumaan kävellen ja pyörällä. Tämä vaatii hyviä julkisia yhteyksiä sekä mielellään sitä, että lähistöllä sijaitsee myös työpaikkoja ja palveluita. Toimitilat ja liiketilat hakeutuvat sinne, missä on hyvät toimintaedellytykset: asiakkaita ja työntekijöitä”, Hokkanen sanoo.

Länsimetron kakkosvaihetta odotellessa liityntäliikenne busseilla ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Sen sijaan myös Länsimetro Oy:n puolella on havaittu pyöräilyn suosion kasvu.

”Pyöräily on se, mihin nyt panostamme. Kävimme esimerkiksi juuri Pasilan Triplassa katsomassa heidän pyörähotelliaan. Tutkimme myös yhdessä Espoon kaupungin kanssa, miten pyöräilyä voisi tukea. Se on parasta liityntäliikennettä, tiedämme että liityntäpyöräilyä tapahtuu jopa kolmen kilometrin etäisyydeltä metroasemasta”, kertoo Ville Saksi.

Tapiolan kulttuuriprofiili vahvistuu

Tapiola on hyvä esimerkki metron tuomasta muutoksesta. Puutarhakaupungiksi kutsuttu Tapiola on Espoon kaupunginosista tunnetuin ja profiloitunut arkkitehtuurin lisäksi myös kulttuurin keskuksena.

Yksin Lähitapiolan hallinnoima kiinteistörahasto on investoinut Tapiolaan 500 miljoonaa euroa. Kohteina ovat kauppakeskus Ainoa, jonka viimeisin laajennus valmistui tänä syksynä, sekä keskuksen päälle rakennettavat asunnot. Tapiolaan on tulossa 6000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä.

”Tapiolassa tulee säilyttää tietyt arvot, kuten avarat viheralueet näkymineen. Keskusta sen sijaan muuttuu, kun tehdään purkavaa uudisrakentamista ja sitä kautta turvataan palvelut”, Hokkanen kertoo.

Kim Simonssonin Emma jättää jäljen on muodostonut Tapiolan metroaseman maamerkiksi.

Tapiolan profiilia kulttuurikaupunkina on nostanut vuonna 2006 avautunut Weegee-talo, Aarno Ruusuvuoren arkkitehtuuria edustava entinen painorakennus ja suojelukohde. Siellä majailee useita museoita, joista näkyvin on Espoon modernin taiteen museo EMMA. Metron tulo on näkynyt EMMAn kävijäkunnassa selvästi, arvioi museonjohtaja Pilvi Kalhama.

”Metro mahdollistaa sen, että olemme houkutteleva kohde myös Helsingistä tulevien matkailijoiden näkökulmasta. Aiemmin olimme hankalasti saavutettava, nyt yhä useammin myös ulkomaalaiset matkailijat tavoittavat meidät”, kertoo Kalhama.

EMMAn kävijämäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa, ja Kalhaman mukaan metro on vaikuttanut tähän ainakin osin. Tänä vuonna kävijöitä oli marraskuun loppuun mennessä 125 800, kun koko vuoden 2018 kävijämäärä oli 125 400.

Sijainti sekä Tapiolassa että Weegee-talossa on Kalhaman mukaan tärkeä osa EMMAn identiteettiä, ja museo kehittääkin toimintaansa yhdessä sekä talon että Tapiolan muiden kulttuurilaitosten kanssa. EMMAn yhteistyökumppaneihin kuuluvat myös tapahtumat kuten April Jazz ja Espoo Cine.

”Tapiola itsessään edustaa modernia kaupunkisuunnittelua ja kunhan alueen uudistaminen valmistuu, se voi olla taiteen, designin ja arkkitehtuurin keskus. Täällä ja lähistöllä Otaniemessä on monta arkkitehtuurikohdetta – on Aaltoa, Erviä, Siréniä – ja mekin haluamme identifioitua niihin.”

Tapiolan profiili näkyy jo metroasemalla, missä matkustajia tervehtii Kim Simonssonin veistos Emma jättää jäljen.

”Emme ole kaupungin taidemuseo, mutta olemme halunneet edistää taiteen näkymistä ja kehittää ympäristöä taiteen avulla yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tapiolan metroasemalle lähdimme poikkeuksellisesti myös keräämään rahoitusta ja tuottamaan taidehanketta, koska hankkeen toteutus oli muuten vaarassa. Koimme sen niin tärkeäksi ja on ollut positiivista huomata, että veistos onkin otettu metroaseman maamerkiksi”, Kalhama kertoo.

Kaupunkikehitystä kaikilla asemilla

Vaikka suurin osa Länsimetron vaikutuksista kohdistuu Espooseen, samat kaupunkikehityksen ilmiöt näkyvät myös Helsingin puolella Lauttasaaren ja Koivusaaren asemilla. Lauttasaari on jo kokenut sekä asunto- että palvelurakentamisen nousun, Koivusaaren kehittäminen on vasta suunnitelmien asteella.

Espoon puolella Keilaniemi on kaupungin suurin ja valtakunnan mittakaavassakin merkittävä kansainvälinen yrityskeskittymä. Alueella sijaitsevat monet Suomen suurimmista yrityksistä, kuten Kone, Neste ja Fortum.

Keilaniemen kehittämiseen vaikuttaa metroaseman lisäksi Kehä I:n siirto tunneliin, joka mahdollistaa Tapiolan ja Keilaniemen tiiviimmän yhteyden ja uusien asuntojen rakentamisen.

”Keilaniemen ja Otaniemen asemanseudut ovat Espoon ainutlaatuinen kansainvälinen toimitilakeskittymä. Otaniemi on näistä vielä kansainvälisempi, mikä johtuu Aalto-yliopistosta ja lukuisista startup-firmoista, jotka siellä toimivat. Siellä on paljon opiskelijoita, näiden alojen työntekijöitä ja tutkijoita”, Hokkanen sanoo.

Aallon kampukselle ovat siirtyneet Helsingistä myös kauppakorkeakoulu ja taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu – tätä ei ilman metroa olisi tapahtunut. Siirtyjille on rakennettu uusia, arkkitehtonisesti laadukkaita tiloja täydentämään aiempaa arvokasta rakennuskantaa.

Urheilupuiston asemanseutu Tapiolan naapurissa on vasta kehityskaarensa alussa.

”Tällä hetkellä se on joko vihreää nurmikenttää tai autojen asfalttikenttää. Alueen eteläosassa asuntorakentaminen on jo käynnistynyt. Jatkossa yritämme monipuolistaa kehitystä niin, että pohjoisosiin tulisi vielä urheilutoimintaan liittyviä palveluita”, kertoo Hokkanen.

Heidi Hammarsten

Artikkeli julkaistu 16.12.2019 MustRead.fi:ssä