Asematilojen lämpötiloja ja ilmamääriä säätämällä pyritään pienentämään metroaseman energiankäyttöä.
Keilaniemen metroasemalla tehdään syksyn aikana pilotti, jossa asemakiinteistön energiakäyttöä kehitetään entistä kestävämpään suuntaan. Asemalla tehtävät toimenpiteet liittyvät pääilmanvaihtokoneiden puhaltimien säätöön sekä ilmanvaihtokoneiden käyttöaikojen, asetusarvojen ja tuloilman lämmityksen optimointiin. Asematilojen lämpötiloja ja ilmamääriä säätämällä pyritään pienentämään metroaseman energiankäyttöä.
”Hyvin säädetty ilmastointi ja optimoitu lämmitys laskevat kustannuksia. Arvion mukaan aseman energiakustannuksia säästyy noin 30 000 euroa vuodessa ja energiankäytön kulutus pienenee noin 370 MWh vuodessa toimenpiteiden jälkeen. Metro itsessään on mittava ilmastoteko ja kestävä liikkumisvaihtoehto, mutta metroinfran omistajana voimme vielä tarkastella omistamiemme kiinteistöjen energiatehokkuutta ja parantaa niiden energiaratkaisuja” kertoo kiinteistö- ja talotekniikan johtava asiantuntija Timo Hallikainen Länsimetrosta.
Kokonaisvastuu-urakan Keilaniemen asemalle toteuttaa LeaseGreen Suomi Oy.
Asemalla tehtävät toimenpiteet eivät vaikuta metromatkustamiseen ja metroaseman käyttöön.
Länsimetro Oy tukee omistajiensa Espoon ja Helsingin kaupunkien tavoitetta olla hiilineutraaleja kaupunkeja vuoteen 2030 mennessä. Lue lisää Espoon tavoitteista ja Helsingin tavoitteista.
Ruoholahdesta länteen kulkevalla metro-osuudella eli länsimetrossa tehdään kesä–syyskuussa viranomaisten edellyttämiä turvajärjestelmien testejä, joissa tarkastetaan turvajärjestelmien suunnitelman mukainen yhteistoiminta. Myös savunpoistojärjestelmiä testataan kesän aikana. Testaukset liittyvät metron toimintavarmuuden ja turvallisuuden varmistamiseen. Testaukset tehdään yöaikaan, metron liikennöintiajan ulkopuolella. Testauksilla ei ole vaikutusta matkustajaliikenteeseen.
Testauksista voi syntyä hetkittäistä melua lähiympäristöön. Pahoittelemme työstä mahdollisesti aiheutuvaa meluhaittaa.
Testauksia tehdään eri metroasemilla ja kuilurakennuksilla eri ajankohtina. Asemien ja kuilujen lähikiinteistöjä tiedotetaan tarkemmista ajankohdista erikseen töiden ollessa aseman ja kuilun ympäristössä ajankohtaisia.
Länsimetro kulkee koko matkan Ruoholahdesta Kivenlahteen maan alla. Metroaseman asemalaiturilla seisoessa voi mieleen juolahtaa kysymys, kuinka syvällä meren- tai maanpinnasta oikein ollaan ja miksi länsimetro on rakennettu maan alle.
Alla on kerrottu, kuinka syvällä meren- ja maanpinnasta metroasemien asemalaiturit ovat:
Lauttasaari: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
Koivusaari: metrolaituri on noin 30 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 35 metriä.
Keilaniemi: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
Aalto yliopisto: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
Tapiola: metrolaituri on noin 30 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 35 metriä.
Urheilupuisto: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
Niittykumpu: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
Matinkylä: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
Finnoo: metrolaituri on noin 40 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 45 metriä.
Kaitaa: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
Soukka: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 45 metriä.
Espoonlahti: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 35 metriä.
Kivenlahti: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 35 metriä.
Miksi metro on rakennettu maan alle?
Maan alle rakennettu metrorata asemineen jättää maanpäälliset alueet muuhun käyttöön mm. asumiseen ja muuhun rakentamiseen. Espoon kaupunki kehittyy ja kasvaa metroasemien läheisyydessä ja metron päällä oleva tila tarvitaan kasvavan kaupungin tarpeisiin. Nykyaikainen metroasema vaatii runsaasti tilaa, sillä sen laajuus on noin 20 000 neliötä. Pääosa tiloista on matkustajalle näkymättömissä olevia teknisiä tiloja. Nyt maanpintaan jääville rakennuksille, eli sisäänkäynneille ja kuiluille, on niillekin ollut vaikea löytää tila rakennetusta kaupunkiympäristöstä. Lisäksi liityntäpysäköinnin ja bussiterminaalien järjestäminen maanalaisille asemille on huomattavasti helpompaa kuin maanpäällisiin ratkaisuihin.
Metrolinjaus kulkee tiiviisti rakennetun asuinalueen läpi ja asemat sijoittuvat liikkumisen solmukohtiin palveluiden yhteyteen. Maanpäällinen vaihtoehto olisi tuonut mukanaan mittavat ja kalliit rakennustyöt katuverkkoon, kuten radan ylittävien siltojen ja alittavien tunneleiden rakentamisen. Myös liikenteen sujuvuus maanpinnalla olisi heikentynyt, mikä olisi aiheuttanut ruuhkia muulle liikenteelle ja vaikeuttanut kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta.
Matinkylä–Kivenlahti-osuuden maanpäällinen metrolinjaus kulkee liito-oravametsäalueella. Maanpäällisen metron toteuttamien näillä alueilla ei olisi ollut mahdollinen.
Lisäksi maanalaisen metron toiminta on varmempaa kuin maanpäällisen, sillä esimerkiksi sää ei vaikuta metron kulkemiseen maan alla. Maanalaisen linjan tuominen välillä maanpintaan ei myöskään ole mahdollista, koska avoimia tunnelin suuaukkoja tulisi lisää. Avoimet tunnelisuuaukot vaikeuttaisivat lämpötilojen hallintaa tunnelissa. Korkeuserot muodostuisivat myös ratageometrisistä syistä ongelmaksi.
Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Osuus Ruoholahdesta Matinkylään avattiin liikenteelle marraskuussa 2017. Keskiviikkona 18.11. vietetään liikenteen alkamisen kolmivuotispäivää.
Matkustajakokemus parani merkittävästi, kun Matinkylän metroaseman toinen sisäänkäynti ja samalla liikenteellä olevan metron läntisin sisäänkäynti avattiin matkustajille 1.10.2020. Sisäänkäynti sijoittuu Tynnyripuiston alueelle Iso Omenan kauppakeskuksen länsipuolelle. Muun rakentamisen edettyä alueella sisäänkäynti voitiin nyt avata matkustajakäyttöön. Urheilupuiston asemalla matkustajille avattiin alun perin pelastuslaitoksen käyttöön suunniteltu itäinen sisäänkäynti helmikuussa 2020. Vastaavasti Tapiolan aseman eteläinen sisäänkäynti avattiin matkustajille keväällä 2019 muun rakentamisen alueella edettyä.
Investointihankkeena on toteutettu myös Matinkylän huoltotunneliin yhteisväestönsuoja, joka sai käyttöönottoluvan tammikuussa 2020 sekä monia muita käytettävyyden parantamishankkeita.
Vuoden 2019 tietojen mukaan kolme suosituinta metroasemaa Ruoholahti–Matinkylä-osuudella olivat Matinkylä (29 100 käyttäjää päivässä), Lauttasaari (23 100) ja Aalto-yliopisto (19 200).
”Länsimetro on osoittanut kolmen vuoden aikana, että metroliikenteen edellyttämät järjestelmät ja infra kokonaisuudessaan toimii luotettavasti, turvallisesti ja varmasti. Olemme saaneet myös positiivista palautetta asemien arkkitehtuurista ja ilmeestä”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.
Toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi Länsimetron asemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus. Länsimetron ykkösvaiheen asemista on tehty videosarja, jossa avataan arkkitehtuurin yksityiskohtia ja asemien erityispiirteitä. Erityisesti asemien valaistus on saanut positiivista huomiota ja palkittu alan kilpailuissa.
Metro on mahdollistanut uuden kaupunkirakenteen syntymisen asemien yhteyteen sekä Helsingissä että Espoossa. Esimerkiksi Tapiolassa rakentaminen on jatkunut kiivaana vielä metroliikenteen aloittamisen jälkeen. Investointien suuruutta kuvaa muun muassa Lähi-Tapiolan investoiminen Tapiolan aseman läheisyyteen noin 0,5 miljardilla eurolla. Kaiken kaikkiaan länsimetron vaikutusalueelle arvioidaan saatavan noin 70 000 uutta asukasta lähivuosikymmeninä.
Kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen on käynnissä ja etenee aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Myös toisen vaiheen asemien arkkitehtuuriin ja ilmeeseen panostetaan. Jokaiselle asemalle on tulossa aseman identiteettiä vahvistava taideteos.
Liikenteellä olevalla Länsimetron osuudella Länsimetro Oy vastaa infran ja järjestelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta ja valvoo, että tarvittavat huollot ja ylläpitotehtävät tehdään suunnitellusti. Huollosta ja ylläpidosta vastaa HKL, joka myös vastaa metroliikenteestä.
Länsimetro ja Espoon Kaupunkitapahtumat tuottivat yhteistyössä metroarkkitehtuuriin syventyvän kahdeksanosaisen DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarjan, joka vie katsojan inspiroivalle metromatkalle Lauttasaaresta Matinkylään. Perjantaina 20.11.2020 klo 14 matka jatkuu, kun metroasemien arkkitehtuurista ja videosarjasta keskustellaan Länsimetron Facebook Livessä. Livessä keskustelemassa ovat videosarjan toimittaja Riku Rantala, Länsimetron arkkitehtuurin pääsuunnittelija Hannu Mikola ja Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja Satu Linkola.
Lähetä kysymyksesi etukäteen tai kysy Facebook Livessä
Mitä sinä haluaisit tietää Länsimetron asemien arkkitehtuurista? Onko sinulla kysyttävää DESIGN. TUNNE. METRO. -videoista? Voit lähettää kysymyksesi ennakkoon viestinta(at)lansimetro.fi tai esitä kysymyksesi some-kanavissamme. Kysymyksiä voi esittää myös Facebook Liven aikana. Katso vastauksia Länsimetrosta usein kysyttyihin kysymyksiin verkkosivuilta. Jos kaikkiin kysymyksiin ei ehditä vastata Facebook Liven aikana, vastaamme niihin tallenteen kommenteissa seuraavan viikon aikana.
Keskiviikkona 18.11.2020 tulee kuluneeksi kolme vuotta Länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuuden matkustajaliikenteen alkamisesta ja kahdeksan uuden aseman käyttöönotosta. Toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi uusien asemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon asemien erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus. Jokainen kahdeksasta asemasta on oma uniikki kokonaisuutensa, jonka maanalaiset tilat käyvät vuoropuhelua maanpäällisen asemaympäristön ja sen ominaispiirteiden kanssa.
Länsimetro Oy ja Espoon Kaupunkitapahtumat ovat tuottaneet yhteistyössä metroarkkitehtuuriin syventyvän kahdeksanosaisen DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarjan, joka vie katsojan inspiroivalle metromatkalle Lauttasaaresta Matinkylään. Toimittaja Riku Rantala kertoo videoilla muun muassa, miten Otaniemen kulttuurihistoriallisesti merkittävä lehmuskuja huomioitiin suunnittelussa, kuinka Lauttasaaren purettu ikoninen vesitorni näkyy metroasemalla ja miksi Tapiolan asema on hohtavan valkoinen.
Metro on käyttäjilleen arkinen kulkuväline ja videosarja kehottaa suuntaamaan katseen tämän arjen näyttämön estetiikkaan ja pieniin, mietittyihin yksityiskohtiin. Länsimetron asemat ovat kaikille kaupunkilaisille avoimia kulttuurikohteita.
Länsimetron asemien valaistus palkittiin jo neljännen kerran. Asemien valaistus voitti tällä kertaa pohjoismaisen Nordisk Lyspris eli Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun.
Länsimetron asemien valaistus voitti ensimmäisenä suomalaisena pohjoismaisen Nordisk Lyspris eli Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun. Länsimetron ykkösvaiheen kahdeksan aseman (Lauttasaaren, Koivusaaren, Keilaniemen, Aalto-yliopiston, Tapiolan, Urheilupuiston, Niittykummun ja Matinkylän) yleisötilojen valaistuskokonaisuuden suunnittelusta vastasi VALOA design. Arkkitehtonista kokonaisuutta johti CJN – arkkitehdit Oy ja asemien arkkitehtuurin ovat suunnitelleet Helin & Co, ALA-arkkitehdit ja Esa Piironen, APRT, HKP ja Valaistuksen sähkösuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy. Sähköurakoinnista vastasi Are. Valotaidetta tuottivat Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen (Keilaniemi) ja Lighting Design Collective Oy, Helin &Co (Lauttasaari).
Arkkitehtuuri, taide ja valo luovat metroaseman identiteetin
Nordic Lighting Design Awards 2020 -palkinnon tarkoituksena on korostaa pohjoismaisen valaistuskulttuurin erityispiirteitä. Palkinto myönnetään erityisen merkittäville päivänvaloa tai keinovaloa hyödyntäville valaistuskohteille, jotka yhdistävät esimerkillisellä tavalla estetiikkaa, arkkitehtuuria, teknologiaa, laatua ja energiaa. Omaperäisyydelle ja luovuudelle annetaan suuri painoarvo projekteja arvioitaessa.
”Keskeinen ratkaisu Länsimetron asemissa on valon ja arkkitehtuurin integroiminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Jokaisella metroasemalla on oma identiteetti, joka syntyy arkkitehtuurin, taiteen ja valon yhteisvaikutuksesta. Valaistuksen roolia harkittiin monipuolisesti ja ratkaisu on hillitty, mutta arkkitehtonisesti laadukas ratkaisu, joka toimii ihmisten arjessa. Laatuvaikutelmaa luovat toistuvat valaistustavat, häikäisemättömyys, riittävä valaistustaso ja valaistuksen integraatio”, kuvaa metroasemien valaistusta valaistussuunnittelija ja CEO Roope Siiroinen VALOA design:sta.
Tuomariston mukaan valaistus on hyvin integroitu osaksi arkkitehtuuria. Eri asemien välillä on suurta eroavuutta, ja silti jokainen asema pysyy koko valaistuskonseptin sisällä. Jokainen asema on ainutlaatuinen, mutta niiden samankaltaisuus on kuitenkin aistittavissa. Valaistuksen suunnittelijat ovat onnistuneet kehittämään ja soveltamaan monia erilaisia ratkaisuja. Tuomaristo arvostaa myös hyvin sitä, kuinka valoa käytetään pystysuorilla pinnoilla ja lasin takana. Tämä antaa suuremman tilan tunteen ja helpottaa suuntaamista.
”Suomelle ja Helsingin ja Espoon metroasemien suunnittelun taustalla olevalle koko joukkueelle on suuri kunnia saada pohjoismainen valaistuksen suunnittelupalkinto. Palkinto merkitsee meille paljon ja tuntuu hyvin ansaitulta vuosien kovan työn, yhteistyön ja valaistussuunnittelukentän rakentamisen jälkeen”, kommentoi Roope Siiroinen VALOA designista.
Voittajat julkistettiin keskiviikkona 20.5. Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun Nordisk Lyspris Facebook-livelähetyksessä. Nordic Lighting Design Awards 2020 -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Jokaisesta pohjoismaasta kilpailuun lähetetään oman maan kilpailun voittaja. Länsimetron asemien valaistus voitti aikaisemmin tänä vuonna Vuoden valaistuskohde 2019 -kilpailun sisävalaistus-sarjan ja sen voittajana Länsimetron valaistus osallistui pohjoismaiseen valaistuskilpailuun. Lue lisää Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailusta.
Nordisk Lyspris 2020 – Nordic Lighting Design Awards-palkinnon lisäksi Länsimetron asemien valaistus on voittanut kolme muuta kilpailua:
Länsimetron asemien valaistus palkittiin jo kolmannen kerran. Ykkösvaiheen kahdeksan aseman valaistus on voittanut vuoden 2019 valaistuskohteen lisäksi kaksi arvostettua kansainvälistä palkinto: Lighting Design Awards: Highly Commended ja LIT Awards: Winner.
Länsimetron asemien valaistus voitti Vuoden valaistuskohde 2019 -kilpailun sisävalaistus-sarjan.
Länsimetron ykkösvaiheen kahdeksan aseman (Lauttasaaren, Koivusaaren, Keilaniemen, Aalto-yliopiston, Tapiolan, Urheilupuiston, Niittykummun ja Matinkylän) yleisötilojen valaistuskokonaisuuden suunnittelusta vastasi VALOA design. Arkkitehtonista kokonaisuutta johti CJN – arkkitehdit Oy ja asemien arkkitehtuurin ovat suunnitelleet Helin & Co, ALA-arkkitehdit ja Esa Piironen, APRT ja HKP. Valaistuksen sähkösuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy. Sähköurakoinnista vastasi Are. Valotaidetta tuottivat Tommi Grönlund ja Petteri Nissinen (Keilaniemi) ja Lighting Design Collective Oy ja Helin & Co (Lauttasaari).
Arkkitehtuuri, taide ja valo luovat metroaseman identiteetin
Kilpailussa arvioitiin muun muassa kohteen käyttötarkoitusta ja arkkitehtonista kokonaisratkaisua tukevaa valaistusta. Valaistuksen toivottiin lisäävän ympäristön viihtyisyyttä ja olevan sopusoinnussa ympäröivän miljöön kanssa.
– Keskeinen ratkaisu Länsimetron asemissa on valon ja arkkitehtuurin integroiminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Jokaisella metroasemalla on oma identiteetti, joka syntyy arkkitehtuurin, taiteen ja valon yhteisvaikutuksesta. Valaistuksen roolia harkittiin monipuolisesti ja ratkaisu on hillitty, mutta arkkitehtonisesti laadukas ratkaisu, joka toimii ihmisten arjessa. Laatuvaikutelmaa luovat toistuvat valaistustavat, häikäisemättömyys, riittävä valaistustaso ja valaistuksen integraatio, kuvaa metroasemien valaistusta valaistussuunnittelija ja CEO Roope Siiroinen VALOA design:sta.
– Länsimetron asemien arkkitehtoniset valaistustoteutukset ovat virkistävä poikkeus tavanomaisista metroasemien valaistuksista. Laadukas ympäristö saa matkustajat tuntemaan, että suunnittelussa on toimivuuden lisäksi pyritty lisäämään myös heidän viihtyvyyttään, perustelee tuomaristo Länsimetron valintaa vuoden 2019 sisävalaistuskohteeksi.
Lisäksi palkinnon jakamisessa arvioitiin nykyaikaisten valaistusteknisten vaatimusten täyttämistä ja teknisten ratkaisujen luovaa käyttämistä sekä taloudellisten ja ekologisten tekijöiden huomioimista. Lue lisää Vuoden 2019 valaistuskohde-kilpailusta.
Voittajat julkistettiin keskiviikkona 5.2. Sähkö Valo Tele AV -messuilla Jyväskylässä. Kilpailun voittajana Länsimetron valaistus osallistuu pohjoismaiseen Nordic Lighting Design Awards-kilpailuun. Vuoden valaistuskohde -kilpailun järjestää Suomen Valoteknillinen seura kerran kahdessa vuodessa ja siinä palkitaan ulko- ja sisävalaistuskohteet. Kilpailu nostaa esiin kotimaisten valaistussuunnittelijoiden ja rakennuttajien ansiokkaasti toteutettuja valaistuskohteita.
Länsimetron tulo on kiihdyttänyt Espoon kaupunkikehityksen uudelle vaihteelle. Lähivuosikymmeninä metron kasvukäytävälle on tulossa asuntoja, työpaikkoja ja palveluita jopa 30 miljardin euron arvosta.
Länsimetro on Olkiluodon ydinvoimalalaajennuksen jälkeen Suomen suurin rakennusurakka: Vuonna 2017 valmistunut metron ykkösvaihe Ruoholahdesta Matinkylään maksoi 1,2 miljardia euroa. Kivenlahteen päättyvän kakkosvaiheen kustannusarvio on 1,16 miljardia ja käyttöönottovuosi 2023.
Ykkösvaiheen kustannusylitykset ja aikataulun venymiset saivat julkisuudessa ylenpalttisesti huomiota, mutta vähemmän on puhuttu siitä, mitä metro mahdollistaa. Espoon kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen arvioi, että metropäätös ja metron rakentaminen ovat aiheuttaneet selvän kasvupiikin.
”Toki voi pohtia, olisiko sellainen syntynyt muutenkin bussi-Espooseen – ei varmaankaan näin vahvasti ja suurella volyymilla. Kaavoitamme pääosin yksityiselle maalle, ja siellä on nähtävissä vilkastumista. Valtaosa asemakaavoitettavista kohteista sijaitsee metrokäytävällä”, sanoo Hokkanen.
Espoon väkiluku kasvaa noin 1,5 prosenttia vuosittain. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2050 mennessä asukkaita tulee lisää 140 000–150 000, ja noin puolet tästä kasvusta eli 70 000 sijoittuu Hokkasen mukaan metron kasvukäytävän varrelle.
”Pari vuotta sitten laskimme kiinteistökehityksen jalostusarvon eli mitä rakentamista on syntynyt tai syntymässä neliöiden perusteella. Silloin päädyttiin lukuun 30 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.”
Tämä tarkoittaa noin 7,5 miljoonan uuden kerrosneliön rakentamista. Suurin osa tästä on asuntorakentamista, mutta myös työpaikkojen määrän odotetaan kaksinkertaistuvan metron kasvukäytävässä.
Hokkanen käyttää esimerkkinä kiinteistökehityksen mekanismista Niittykummun aluetta. Siellä on ollut paljon autoliikkeitä, mutta ne ovat nyt siirtymässä kauemmas ja tilalle tulee asumista ja palveluita.
”Tämä on metron tuomaa kehitystä: kun maan arvo nousee, toiminnot jotka eivät tarvitse keskeistä sijaintia siirtyvät muualle ja tilalle tulee arvokkaampaa toimintaa.”
Metron vaikutus näkyy myös asuntojen hintakehityksessä Espoossa.
”Asuntojen hinnat hilautuvat selkeästi pikkuhiljaa ylöspäin. Metrojen lähiseudut ovat haluttuja asua ja viettää vapaa-aikaa, koska Espoossa myös lähiluonto on kuitenkin aina siinä vieressä.”
Tärkeintä että metro kulkee maan alla
Onhan se vähän nurinkurista: tarvittiin miljardi-investointi maan alle mahdollistamaan monikymmenkertaiset investoinnit maan päälle.
”Kaupunkikehityksen kannalta tärkeintä on, että metro kulkee kokonaan maan alla. Tässä Länsimetro eroaa selvästi kantametrosta, josta suurin osa rakennettiin maan päälle, mikä on maankäytön kannalta hankalampaa. Ja kalliokaton on oltava vahva, jotta sen päälle voi rakentaa”, sanoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.
Vaikka metro rakennettiin maan alle, rakentajan pitää ymmärtää myös maan päällistä toimintaa.
”Kyllä meidän pitää ymmärtää ne kävijävirrat, miten ne kulkevat ja mistä kulkevat. Metroasemien läheisyydessä on tärkeää sekä fyysinen että koettu turvallisuus. Arkkitehtuuri ja valaistus vaikuttavat ihmisten tunteisiin. On huolehdittava opasteista ja erityisryhmien tarpeista”, listaa Saksi.
Keskeinen asia on myös sisäänkäyntien sijoittelu. Rakentajan pitää ottaa huomioon, että käyttäjävirrat muuttuvat ja kasvavat tulevaisuudessa.
”Kehittyvillä alueilla määrät eivät välttämättä vielä ole niin suuria, esimerkiksi kakkosvaiheen asemista Finnoossa ei alkuvaiheessa asu vielä juuri kukaan. Matinkylässä taas on kuukaudessa yli 400 000 nousua, mikä tekee siitä kuudenneksi vilkkaimman aseman koko metron varrelta”, sanoo Saksi.
Aluekeskuksiin tiiviyttä ja ruutukaavaa
Espoo on Hokkasen mukaan aina ollut perinteisestä eroava kaupunki: Se ei ole muodostunut torin ja kirkon ympärille. Sen sijaan Espoossa on ollut vanhoja aluekeskuksia, jotka ovat tiivistyneet ja kehittyneet.
”Nykyisin ne ovat keskustamaisia, niissä on tiiviit katutilat ja ruutukaavaa. Kun väestön kasvu on voimakasta, tavoitteena on että ytimet tiivistyvät. Keskustojen ulkopuolelta löytyy jopa väljähköjä pientaloalueita”, Hokkanen kuvaa.
Verkosto-Espoossa on viisi vahvaa täyden palvelun kaupunkikeskusta, joista kolme sijoittuu metrokäytävään. Tapiola ja Matinkylä ovat jo valmiin metron ykkösvaiheen varrella, Espoonlahti on tulevan kakkosvaiheen asema. Muutkin metroasemat ovat joko nykyisiä tai tulevia paikalliskeskuksia, joilla kaikilla on oma profiilinsa.
”Metroasemat ovat arkkitehtuuriltaan vetovoimaisia. On pyritty siihen, että jokainen asema on oman näköisensä ja kuvaa sen ympärillä olevaa maailmaa. Asemat ovat väljiä, valoisia ja turvallisia”, Saksi sanoo.
Kaupunkirakenteen tiivistäminen liittyy Hokkasen mukaan myös ilmastonmuutoksen torjuntaan ja Espoon kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin.
”Ympäristösyistä yritämme minimoida liikkumista niin, että keskusten lähellä pystyisi liikkumaan kävellen ja pyörällä. Tämä vaatii hyviä julkisia yhteyksiä sekä mielellään sitä, että lähistöllä sijaitsee myös työpaikkoja ja palveluita. Toimitilat ja liiketilat hakeutuvat sinne, missä on hyvät toimintaedellytykset: asiakkaita ja työntekijöitä”, Hokkanen sanoo.
Länsimetron kakkosvaihetta odotellessa liityntäliikenne busseilla ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Sen sijaan myös Länsimetro Oy:n puolella on havaittu pyöräilyn suosion kasvu.
”Pyöräily on se, mihin nyt panostamme. Kävimme esimerkiksi juuri Pasilan Triplassa katsomassa heidän pyörähotelliaan. Tutkimme myös yhdessä Espoon kaupungin kanssa, miten pyöräilyä voisi tukea. Se on parasta liityntäliikennettä, tiedämme että liityntäpyöräilyä tapahtuu jopa kolmen kilometrin etäisyydeltä metroasemasta”, kertoo Ville Saksi.
Tapiolan kulttuuriprofiili vahvistuu
Tapiola on hyvä esimerkki metron tuomasta muutoksesta. Puutarhakaupungiksi kutsuttu Tapiola on Espoon kaupunginosista tunnetuin ja profiloitunut arkkitehtuurin lisäksi myös kulttuurin keskuksena.
Yksin Lähitapiolan hallinnoima kiinteistörahasto on investoinut Tapiolaan 500 miljoonaa euroa. Kohteina ovat kauppakeskus Ainoa, jonka viimeisin laajennus valmistui tänä syksynä, sekä keskuksen päälle rakennettavat asunnot. Tapiolaan on tulossa 6000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä.
”Tapiolassa tulee säilyttää tietyt arvot, kuten avarat viheralueet näkymineen. Keskusta sen sijaan muuttuu, kun tehdään purkavaa uudisrakentamista ja sitä kautta turvataan palvelut”, Hokkanen kertoo.
Tapiolan profiilia kulttuurikaupunkina on nostanut vuonna 2006 avautunut Weegee-talo, Aarno Ruusuvuoren arkkitehtuuria edustava entinen painorakennus ja suojelukohde. Siellä majailee useita museoita, joista näkyvin on Espoon modernin taiteen museo EMMA. Metron tulo on näkynyt EMMAn kävijäkunnassa selvästi, arvioi museonjohtaja Pilvi Kalhama.
”Metro mahdollistaa sen, että olemme houkutteleva kohde myös Helsingistä tulevien matkailijoiden näkökulmasta. Aiemmin olimme hankalasti saavutettava, nyt yhä useammin myös ulkomaalaiset matkailijat tavoittavat meidät”, kertoo Kalhama.
EMMAn kävijämäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa, ja Kalhaman mukaan metro on vaikuttanut tähän ainakin osin. Tänä vuonna kävijöitä oli marraskuun loppuun mennessä 125 800, kun koko vuoden 2018 kävijämäärä oli 125 400.
Sijainti sekä Tapiolassa että Weegee-talossa on Kalhaman mukaan tärkeä osa EMMAn identiteettiä, ja museo kehittääkin toimintaansa yhdessä sekä talon että Tapiolan muiden kulttuurilaitosten kanssa. EMMAn yhteistyökumppaneihin kuuluvat myös tapahtumat kuten April Jazz ja Espoo Cine.
”Tapiola itsessään edustaa modernia kaupunkisuunnittelua ja kunhan alueen uudistaminen valmistuu, se voi olla taiteen, designin ja arkkitehtuurin keskus. Täällä ja lähistöllä Otaniemessä on monta arkkitehtuurikohdetta – on Aaltoa, Erviä, Siréniä – ja mekin haluamme identifioitua niihin.”
Tapiolan profiili näkyy jo metroasemalla, missä matkustajia tervehtii Kim Simonssonin veistos Emma jättää jäljen.
”Emme ole kaupungin taidemuseo, mutta olemme halunneet edistää taiteen näkymistä ja kehittää ympäristöä taiteen avulla yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tapiolan metroasemalle lähdimme poikkeuksellisesti myös keräämään rahoitusta ja tuottamaan taidehanketta, koska hankkeen toteutus oli muuten vaarassa. Koimme sen niin tärkeäksi ja on ollut positiivista huomata, että veistos onkin otettu metroaseman maamerkiksi”, Kalhama kertoo.
Kaupunkikehitystä kaikilla asemilla
Vaikka suurin osa Länsimetron vaikutuksista kohdistuu Espooseen, samat kaupunkikehityksen ilmiöt näkyvät myös Helsingin puolella Lauttasaaren ja Koivusaaren asemilla. Lauttasaari on jo kokenut sekä asunto- että palvelurakentamisen nousun, Koivusaaren kehittäminen on vasta suunnitelmien asteella.
Espoon puolella Keilaniemi on kaupungin suurin ja valtakunnan mittakaavassakin merkittävä kansainvälinen yrityskeskittymä. Alueella sijaitsevat monet Suomen suurimmista yrityksistä, kuten Kone, Neste ja Fortum.
Keilaniemen kehittämiseen vaikuttaa metroaseman lisäksi Kehä I:n siirto tunneliin, joka mahdollistaa Tapiolan ja Keilaniemen tiiviimmän yhteyden ja uusien asuntojen rakentamisen.
”Keilaniemen ja Otaniemen asemanseudut ovat Espoon ainutlaatuinen kansainvälinen toimitilakeskittymä. Otaniemi on näistä vielä kansainvälisempi, mikä johtuu Aalto-yliopistosta ja lukuisista startup-firmoista, jotka siellä toimivat. Siellä on paljon opiskelijoita, näiden alojen työntekijöitä ja tutkijoita”, Hokkanen sanoo.
Aallon kampukselle ovat siirtyneet Helsingistä myös kauppakorkeakoulu ja taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu – tätä ei ilman metroa olisi tapahtunut. Siirtyjille on rakennettu uusia, arkkitehtonisesti laadukkaita tiloja täydentämään aiempaa arvokasta rakennuskantaa.
Urheilupuiston asemanseutu Tapiolan naapurissa on vasta kehityskaarensa alussa.
”Tällä hetkellä se on joko vihreää nurmikenttää tai autojen asfalttikenttää. Alueen eteläosassa asuntorakentaminen on jo käynnistynyt. Jatkossa yritämme monipuolistaa kehitystä niin, että pohjoisosiin tulisi vielä urheilutoimintaan liittyviä palveluita”, kertoo Hokkanen.
Käytämme evästeitä verkkosivustollamme, jotta voimme tarjota sinulle olennaisimman kokemuksen muistamalla mieltymyksesi ja toistuvat vierailut. Napsauttamalla "Hyväksy" hyväksyt kaikkien evästeiden käytön. Voit kuitenkin käydä evästeasetuksissa ja antaa hallitun suostumuksen. Voit milloin tahansa muuttaa evästeasetuksiasi sivun alalaidasta Evästeasetukset-linkistä. Lue tietosuojaseloste
Käyttää evästeitä parantaaksemme sivusto käyttökokemusta. Osa evästeistä on välttämättömiä sivuston toiminnan suhteen. Sivustolla on myös kolmanne osapuolen evästeitä joiden avulla pystymme selvittämään miten sivustoa käytetään. Kolmannen osapuolen evästeet tallentuvat selaimellesi vasta niiden hyväksynnän jälkeen. Joidenkin evästeiden hylkääminen saattaa vaikuttaa käyttökokemukseen.
Välttämättömät evästeet ovat pakollisia sivuston käytön mahdollistamiseksi. Nämä evästeet mahdollistavat perustoiminnot ja tietoturvan ominaisuudet. Evästeet eivät tallenna lainkaan yksilöityä tietoa, ja ovat käytössä vain tällä sivustolla. Esimerkiksi näillä evästeillä tallennamme tiedon evästeiden hyväksymisestä tai kieltämisestä.
Cookie
Kesto
Kuvaus
cookielawinfo-checkbox-advertisement
11 months
GDPR Cookie Consent suostumuslaajennuksen asettama eväste, mitä käytetään tallentamaan käyttäjän suostumus Markkinointi-luokan evästeisiin.
cookielawinfo-checkbox-advertisement
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Advertisement".
cookielawinfo-checkbox-analytics
11 months
GDPR Cookie Consent suostumuslaajennuksen asettama eväste, mitä käytetään tallentamaan käyttäjän suostumus Analytiikka-luokan evästeisiin.
cookielawinfo-checkbox-analytics
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional
11 months
GDPR Cookie Consent suostumuslaajennuksen asettama eväste, mitä käytetään tallentamaan käyttäjän suostumus Toiminnalliset-luokan evästeisiin.
cookielawinfo-checkbox-necessary
11 months
Evästeet on asetettu GDPR Cookie Consent -lisäosan avulla. Evästeet on suostumuksella tallennettu kategoriaan "Pakolliset".
cookielawinfo-checkbox-necessary
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-necessary
11 months
GDPR Cookie Consent suostumuslaajennuksen asettama eväste, mitä käytetään tallentamaan käyttäjän suostumus Välttämättömät-luokan evästeisiin.
cookielawinfo-checkbox-necessary
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
csrftoken
11 months
Tämä eväste liittyy Django-verkkokehitysalustaan pythonille. Käytetään suojaamaan verkkosivustoa Cross-Site Request Forgery -hyökkäyksiltä.
pll_language
1 year
Tämän evästeen asettaa Polylang-laajennus WordPress-pohjaisille verkkosivustoille. Eväste tallentaa viimeksi selatun sivun kielikoodin.
pll_language
1 year
This cookie is set by Polylang plugin for WordPress powered websites. The cookie stores the language code of the last browsed page.
viewed_cookie_policy
11 months
Evästeet on asetettu GDPR Cookie Consent -lisäosan avulla sen mukaan hylkääkö ja hyväksyykö käyttäjä ne. Lisäosa ei tallenna henkilökohtaisia tietoja.
Markkinoinnin evästeitä käytetään kohdennettujen mainoksien esittämiseen. Evästeet seuraavat käyttäjää sivustolta toiselle, mahdollistaen räätälöidyt mainokset.
Cookie
Kesto
Kuvaus
_mcid
1 year
Eväste on MailChimpin asettama eväste, joka mahdollistaa Googlen käyttäytymiseen perustuvan mainonnan ja analytiikan.
IDE
2 years
Google DoubleClick eväste jota käytetään tallentamaan tietoja siitä, miten käyttäjä käyttää verkkosivustoa näyttääkseen heille osuvia mainoksia ja käyttäjäprofiilin mukaan.
NID
6 months
Tätä Googlen asettamaa evästettä käytetään profiilin luomiseen käyttäjän kiinnostuksen perusteella ja räätälöityjen mainosten näyttämiseen käyttäjille.
yt-remote-connected-devices
never
YouTube asettaa tämän evästeen tallentamaan käyttäjän videoasetukset upotetuissa YouTube videoissa.
yt-remote-device-id
never
YouTube asettaa tämän evästeen tallentamaan käyttäjän videoasetukset upotetuissa YouTube videoissa.
yt.innertube::nextId
never
Tämä YouTuben asettama eväste rekisteröi yksilöllisen tunnuksen tallentaakseen tietoja siitä, mitä YouTube-videoita käyttäjä on nähnyt.
yt.innertube::requests
never
YouTuben asettama eväste mikä rekisteröi yksilöllisen tunnuksen tallentaakseen tietoja siitä, mitä YouTube -videoita käyttäjä on nähnyt.
Analyyttisiä evästeitä käytetään ymmärtämään, miten kävijät ovat vuorovaikutuksessa verkkosivuston kanssa. Nämä evästeet auttavat antamaan tietoja kävijöiden määrästä, poistumisprosentista, liikenteen lähteestä jne.
Cookie
Kesto
Kuvaus
_ga
2 years
Google Analyticsin asentama eväste mikä laskee kävijä-, istunto- ja kampanjatiedot ja seuraa myös sivuston käyttöä sivuston analytiikkaraporttia varten. Eväste tallentaa tietoja nimettömänä ja antaa satunnaisesti luodun numeron yksilöivien vierailijoiden tunnistamiseksi.
_ga_PVBZ7G6LMP
2 years
Google Analytics asettama analytiikan eväste mitä käytetään istunnon tilan ylläpitämiseen.
_gat
1 minute
Google Universal Analytics on asentanut nämä evästeet rajoittamaan pyyntöjen määrää ja rajoittamaan tiedonkeruuta paljon liikennettä olevilta sivustoilta.
_gid
1 day
Google Analyticsin asentama _gid -eväste tallentaa tietoja siitä, miten kävijät käyttävät verkkosivustoa, ja luo samalla analytiikkaraportin verkkosivuston suorituskyvystä. Osa kerättävistä tiedoista sisältää kävijöiden määrän, niiden lähteen ja sivut, joilla he vierailevat nimettömästi.
CONSENT
2 years
YouTube asettaa tämän evästeen upotettujen YouTube-videoiden kautta ja rekisteröi anonyymejä tilastotietoja.
GPS
30 minutes
Tämä eväste on Youtuben asettama, ja se rekisteröi yksilöllisen tunnuksen käyttäjien seurantaa varten heidän maantieteellisen sijaintinsa perusteella.
mid
9 years
Evästeen asettaa Instagram. Evästettä käytetään käyttäjien erottamiseen ja olennaisen sisällön näyttämiseen paremman käyttökokemuksen ja turvallisuuden takaamiseksi.
rnsbid
1 month
React and Share asettaa evästeen anonyymin palautteen antamiseksi.
YSC
YouTuben asettama eväste mitä käytetään seuraamaan upotettujen videoiden katselua.
Toiminnalliset evästeet auttavat suorittamaan tiettyjä toimintoja, kuten verkkosivuston sisällön jakamisen sosiaalisen median alustoilla, palautteen keräämisen ja muiden kolmansien osapuolten ominaisuuksien käyttämisen sivustolla.
Cookie
Kesto
Kuvaus
_abck
1 year
Akamai Bot Managerin turvallisuussyistä asettama eväste. Tämä eväste hallitsee vuorovaikutusta online-bottien kanssa ja ryhtyy tarvittaviin toimiin.
ak_bmsc
2 hours
Akamai käyttää tätä sivuston suorituskyvyn ja suojauksen optimointiin.
bm_sz
4 hours
Tämän evästeen on asettanut palveluntarjoaja Akamai Bot Manager. Tätä evästettä käytetään hallitsemaan vuorovaikutusta online-bottien kanssa. Se auttaa myös petosten ehkäisyssä.
ig_did
9 years
Tämän evästeen on asettanut Instagram, ja sitä käytetään Instagram upotuksen käyttöönottoon tällä sivustolla.
test_cookie
11 months
Doubleclick.net eväste minkä avulla tunnistetaan tukeeko käyttäjän selain evästeitä.
urlgen
Instagram asettaa evästeen, jotta käyttäjä voi selata verkkosivustoa turvallisesti estäen sivustojen välisen pyynnön väärentämisen.
VISITOR_INFO1_LIVE
5 months
YouTuben asettama eväste kaistanleveyden mittaamiseksi, joka määrittää, saako käyttäjä uuden vai vanhan soittimen käyttöliittymän.