Savunpoistopuhaltimia testataan viikolla 20

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden savunpoistopuhaltimia testataan 17.–21.5.2021. Testaamisen aikana voi kuulua ajoittaista hurinaa lähiympäristöön.

Savunpoistopuhaltimien suoritustestejä tehdään viikolla 20 seuraavasti:

  • maanantaina 17.5.2021 klo 8–15 Kaitaan metroasemalla, Hyljetien kuilulla ja Riilahden kuilulla.
  • tiistaina 18.5. klo 8–15 Soukan metroasemalla ja Opettajantien kuilulla.
  • keskiviikkona 19.5. klo 8–12 Finnoon metroasemalla ja klo 12–15 Kauklahdenväylän kuilulla.
  • torstaina 20.5. klo 8-15 Espoonlahdessa ja Maininkitien kuilulla
  • perjantaina 21.5. klo 8–12 Kivenlahdessa

Testien aikana Länsimetron asemilta ja kuiluista voi kuulua ajoittaista hurinaa. Pahoittelemme mahdollista meluhäiriötä.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta. Lue savunpoistojärjestelmän toimintakokeista.

Lisätietoja
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13) 050 377 3700

Kurkkaa metrotyömaalle: Savunpoistojärjestelmän toimintakokeet ovat käynnistyneet

Toimintakokeissa varmistetaan, että savunpoistojärjestelmä toimii kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa suunnitellulla tavalla. Savunpoistojärjestelmän komponenttien testaamisen jälkeen testataan koko järjestelmän toiminta ja lopuksi savunpoiston toiminta osana metroasemaa ja ratalinjaa.

Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Järjestelmien testaus alkaa pistetestauksella, joista edetään yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen. Lue lisää testaamisesta. Toimintakokeilla varmistetaan, että kaikki asennetut järjestelmät toimivat suunnitellulla tavalla.

Savunpoistojärjestelmän osalta pistetestauksella varmistetaan, että savunpoistojärjestelmään liittyvät laitteet, kuten savunpoiston pellit, luukut, puhaltimet ja taajuusmuuttajat, on asennettu oikein. Pistetestausvaiheessa pyritään löytämään mahdolliset virheet kytkennöistä ja yksittäisten laitteiden toiminnassa ennen kuin siirrytään testaamisen seuraavaan vaiheeseen toimintakokeisiin. Savunpoistojärjestelmän toimintakokeissa varmistetaan, että haluttu savunpoistolohko käynnistyy, ja siihen liittyvät laitteet toimivat suunnitelman mukaisesti, kuten savunpoistopellit ja -luukut menevät oikeaan asentoon ja savunpoistopuhaltimet puhaltavat oikeaan suuntaan.

Savunpoistopuhaltimen edessä on kaksi työmiestä.
Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Ensimmäiset savunpoistopuhaltimet asennettiin 2019 syksyllä Kivenlahteen. Savunpoistopuhaltimien asennukset valmistuivat heinäkuussa 2020. Kuva: M. Wirman.

Asemilla sijaitsevat savunpoistopuhaltimet ovat kooltaan pienempiä kuin ratalinjalla sijaitsevat massiiviset savunpoistopuhaltimet. Isojen puhaltimien toimintakokeet tehdään myöhemmässä vaiheessa, kun asemat ja ratalinja ovat vielä nykyistä valmiimpia.

Paloilmoittimien testaamista Kivenlahden metroasemalla. Testeissä paloilmaisin aktivoidaan pitkällä sauvalla. Paloilmoittimen ohjauksien testauksissa varmistetaan, että savunpoisto käynnistyy automaattisesti paloilmoittimen hälyttäessä kyseisessä tilassa. Kuva. J. Ilkanheimo.

Ohikulkija voi havaita käynnissä olevat savunpoistopuhaltimien toimintakokeet metroasemien julkisivussa olevien savunpoistoluukkujen avautumisena ja niistä kuuluvana puhaltimen hurinana. Asemaympäristöön syntyvistä häiriöistä tiedotetaan Länsimetron verkkosivuilla.

Savunpoistopuhaltimien asennusten edistymistä pystyi seuraamaan rakentamisen sivulta, jossa voi seurata muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä sekä testaamisen etenemistä.

Rakentamisen kokonaisvalmius on nyt 89%

Rakentamisen sivulla seurataan muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä Matinkylä-Kivenlahti-osuuden asemilla ja ratalinjalla, kerrotaan esimerkein valmistuneista asennuksista sekä seurataan testaamisen etenemistä. Yksi seurattavista asioista on kokonaisvalmius, joka oli huhtikuussa 89%. Kokonaisvalmius pitää sisällään rakentamis- ja testausvaiheet.

Huhtikuussa 2021 kokonaisvalmius oli 89%. Kokonaisvalmius sisältää käynnissä olevat Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakennustyöt ja testausvaiheen. Rakennusvaihe ajoittuu vuosille 2019-2021. Asemien, radan ja varikon rakentaminen alkoi porrastetusti vuoden 2018 lopulla.

Kuvassa on Kivenlahden metroaseman asemalaituri maaliskuussa 2021. Kuva: S. Toivola.

Kokonaisvalmius otettiin rakentamisen sivulle seurattavaksi asiaksi syyskuussa 2020. Tilannehuoneessa kokonaisvalmiutta on seurattu rakennusurakoiden alusta alkaen. Rakentamisen verkkosivulla on seurattu rakennustöiden ja asennusten etenemistä maaliskuusta 2020 alkaen. Tänä aikana verkkosivuilla seurattavista rakennustöistä ja asennuksista on valmistuneet syöttöasemien, varavoimakoneiden, savunpoistopuhaltimien, liukuportaiden, WC-moduulien, palorulla- ja -liukuovien asennukset sekä päällysrakenneurakassa pölkkyjen, kiskojen ja vaihteiden asennukset.

Kokonaisvalmius sisältää rakentamisen lisäksi myös testaamisvaiheen, joka on jo alkanut Matinkylä-Kivenlahti-osuudella pistetestauksilla. Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Järjestelmien testaus alkaa yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta edeten yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen. Testaamisen vaiheita avataan erillisissä jutuissa testaamisen edetessä.

Hankkeen edistymää mitataan ns. tuloksen arvo -menetelmällä, jossa asioita on painotettu euromääräisen arvon perusteella. Esimerkiksi jos 4 000 € maksavasta, nelisivuisesta aidasta on valmistunut yksi sivu, tuloksen arvo on 1000 € ja valmiusaste 25% (1000 €/4000 € x 100 % = 25 %).

Kokonaisvalmius 100%, kun kaikki urakat päättyvät

Seurattava kokonaisvalmius on 100% siinä vaiheessa, kun kaikki urakat päättyvät. Urakka päättyy, kun urakoitsijat luovuttavat työn tilaajalle eli Länsimetrolle, ja Länsimetro vastaanottaa sen. Valmiusaste on tällä hetkellä hyvin korkea, eli lähelle 90 %. Tämä johtuu siitä, että suurin osa rakentamistyöstä tehty ja testaustyöt ovat vielä jäljellä. Tätä edistymää, eli viimeisiä prosentteja seurataan sitten erikseen käyttöönottovaiheen aikatauluissa.

Testaaminen ja sitä seuraavat viranomaistarkastukset kestävät vuoteen 2023 asti. HSL eli Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä päättää, milloin metroliikenne voi alkaa. Arvio on, että matkustajaliikenne Matinkylästä Kivenlahteen alkaa vuoden 2023 aikana.  Rakentamisen jälkeen Länsimetro Oy jää myös uuden osuuden omistajaksi ja kehittäjäksi. Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen.

Kurkkaa maanalaiselle metrovarikolle Sammalvuoressa

Vuonna 2023 Kivenlahteen asti ulottuvan metroyhteyden maanlainen metrovarikko on rakennettu Espoon Sammalvuoreen. Metrovarikko on metrojunien säilytys- ja huoltopaikka, jossa et metromatkustajana koskaan käy. Alla olevan videon myötä pääset kurkistamaan maanalaiselle metrovarikolle, joka valmistui vuonna 2020. Video löytyy myös YouTubesta.

Varikolla on maan alla kaksi hallia. Toisessa hallissa on yösäilytystilat 20 metrojunalle. Toisessa hallissa on huoltohalli. Lisäksi varikolla on teknisiä tiloja. Varikolla työskentelevän HKL:n henkilökunnan tiloja sekä maan alla että maanpäällisissä tiloissa.  Sammalvuori on monelle alueen asukkaalle virkistyspaikka. Sulautuakseen mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon varikkoaluetta on maisemoitu. Lue lisää maisemoinnista.

HKL aloitti Länsimetron rataosuudelle sijoittuvan varikon varustamisen vuonna 2021. Metroliikenteen arvioidaan jatkuvan Matinkylästä pääteasemalle Kivenlahteen vuonna 2023.

Länsimetro-projektissa rakennetaan maanalaisen varikon lisäksi seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Metro kulkee myös kakkosvaiheella koko matkan maan alla kahdessa rinnakkaisessa tunnelissa. Lisätietoja rakentamisesta ja sen etenemisestä löydät Länsimetron verkkosivuilta.

Soukan metroaseman työmaa-aidat poistetaan viikoilla 15-18

Soukan metroaseman työmaiden vaneriset työmaa-aidat poistetaan viikkojen 15-18 aikana ja samalla asennetaan väliaikaisia verkko-aitoja. Aitojen purku- ja asennustyöt eivät vaikuta liikkumiseen työmaiden ympäristössä. Työmaa-aidat poistettaan seuraavasti:

  • Viikolla 15 Yläkartanontien tekniikkakuilulta
  • Viikolla 17 Soukantorin sisäänkäynniltä
  • Viikolla 18 Yläkartanontien sisäänkäynniltä

Osana Soukanväylän työmaan maisemointia on jo poistettu kyseisen työmaan työmaa-aidat.

Soukan metroasemaan kuuluu kaksi sisäänkäyntiä: Soukantorin sisäänkäynti ja Yläkartanontien sisäänkäynti. Yläkartanontien tekniikkakuilu on metroaseman toimintoihin liittyvä savunpoisto-, paineentasaus- ja ilmanvaihtokuilu. Myös Soukantorin sisäänkäynnin vieressä on aseman toimintoihin liittyvä tekninen kuilu. Soukanväylällä on puolestaan huoltotunneli ja poistumistiekuilu.

Lisätietoja

Soukan urakoitsijan, työyhteenliittymä YIT–ARE:n 24/7-puhelin: 040 628 8161

Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13): 050 377 3700

Länsimetro rakensi maanalaisen jalkapallostadionin Huuhkajille

Huuhkajilla on käynnissä historiallinen jalkapallovuosi, kun tänä vuonna pelataan niin MM-karsintoja kuin EM-kisoja. Länsimetro on ainutlaatuisissa hetkissä mukana ja on louhinut Suomen jalkapallomaajoukkueelle jalkapalloareenan maan alle. Uusi areena on rakennettu Espooseen Tapiolan urheilupuiston alle ja on nimeltään tietysti Huuhkajat-areena. Tapiolan urheilupuiston kehittäminen on myös Espoon kaupungille tärkeä asia, ja tämän askeleen myötä urheilupuisto kehittyy maanalaiseksi liikunnan, urheilun ja tapahtumien keskukseksi.

Huuhkajat-areenan nurmikentän testaaminen alkoi jo jalkapallostadionin rakennusvaiheessa. Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaajat kävivät harjoittelemassa säännöllisesti uudella areenalla varhaisen rakennusvaiheen aikana. Jalkapallokentän keskeneräisyys näkyy kuvassa mm. uupuvina kenttämerkintöinä ja maalien sijainneissa.

– Olemme Länsimetrossa innolla odottaneet areenahankkeen paljastamista. Nurmikenttä loistaa nyt vihreänä maanalaisissa olosuhteissa ja kutsuu Suomen jalkapallomaajoukkueen peleihin. Nurmikon eteen on tehty mittava määrä istutus- ja huoltotöitä. Nurmikon kasvattaminen maan alle yllätti metroinfran rakentajan. Maanlaiset olosuhteet loivat tähän omat haasteensa, mutta projektissamme on onneksi monipuolista osaamista myös nurmenhoidosta, kuvailee Länsimetron maanalaisen louhinta- ja virkistysrakentamisen rakennuttajapäällikkö Mark Neva-arkku.

Maan alle louhitulla areenalla sääolosuhteet pysyvät vakioina, joten Suomen sää ei vaikuta peliolosuhteisiin ja futiskausi voi jatkua ympäri vuoden. Maan alle rakennettu areena eristää myös fanijoukoista syntyvää melua. Melu ei häiritse lähiympäristön asukkaita ja muita toimijoita.

Otteluihin on kätevä kulkea julkisilla liikennevälineillä. Sen lisäksi, että otteluun pääsee sujuvasti metrolla, niin metro kuljettaa voitolla yöhön ja torijuhliin. Fanikuljetukset sujuvat oranssien metrojen sijaan sinivalkoisin junin.

Ensimmäinen ottelu Huuhkajien uudella areenalla pelataan jo tänään aprillipäivänä 1.4.2021 klo 14.20.21. Vastustajaksi saapuu Brasilia.

Kurkkaa metrotyömaalle: Soukanväylän työmaa-alueen maisemointi käynnissä

Soukan metroaseman Soukanväylän työmaa-alueen maisemointityöt alkoivat maaliskuussa 2021 ja työt jatkuvat kesään saakka. Työmaa-alue ennallistetaan ja maisemoidaan ympäristösuunnitelman mukaisesti. Alueelle istutetaan lehti- ja havupuita, kuten rauduskoivuja, metsämäntyjä ja kotipihlajaa. Esimerkiksi metsämännyn taimia istutetaan 290 kappaletta. Lisäksi alueelle istutetaan sekametsää, pensaita ja nurmea. Osana maisemointia työmaata ympäröivä työmaa-aita poistetaan ja tilalle asennetaan verkkoaita. Yksittäisiä huonokuntoisia puita on kaadettu maisemointitöiden yhteydessä.

Soukanväylän työmaa-alueen maisemointityöt alkoivat maaliskuussa. Työmaa-aidat on poistettu ja tilalle on asennettu verkkoaita. Alueelle tullaan istuttamaan mm. lehti- ja havupuita sekä tehdään kävely- ja pyörätie. Vasen kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy, Vasen kuva: Juha Siimes

Alueella olevan huoltorakennuksen katto tulee olemaan viherkatto. Viherkatot tuovat vehreyttä ympäristöön ja niitä tulee olemaan lähes kaikilla metroasemien sisäänkäynneillä. Esimerkiksi Soukan metroaseman sisäänkäyntien katot tulevat olemaan viherkattoja. Niiden rakentaminen käynnistyy keväällä.

Viherkatto on rakennuksen katto, joka on peitetty kasvillisuudella. Kuvassa on Finnoon metroaseman sisäänkäyntien viherkatot. Viherkattoja tulee Finnoon lisäksi Kaitaan, Soukan ja Kivenlahden metroasemien sisäänkäyntirakennuksiin. Kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy

Osana maisemointia Soukanväylän varteen rakennetaan kävely- ja pyörätie valaistuksineen. Kävely- ja pyörätie valmistuu kesään mennessä, mutta turvallisuussyistä se otetaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden käyttöön vasta kun työmaaliikenne huoltotunnelin kautta vähenee.

Länsimetron Soukanväylän työmaa-alueella on Soukanväylän huoltotunneli ja poistumistiekuilu. Rakentamisen aikana metron rakentajat kulkevat näiden kautta työmaalle. Metron valmistuttua Soukanväylän huoltotunneli jää satunnaiseen huoltokäyttöön Soukan metroasemalle. Poistumistiekuilu liittyy metron turvallisuuteen. Sen kautta matkustajat pääsevät poistumaan hätätilanteissa metrotunnelista. Poistumistiekuiluja on Matinkylä–Kivenlahti-osuudella yhdeksän.

Vuoden 2020 ympäristöselonteko on laadittu

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-projektin ympäristöselonteko vuodelta 2020 on valmistunut. Länsimetro on selvittänyt ympäristöselonteossa metrotunneleiden sekä viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti) sekä Sammalvuoren varikon rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset vuonna 2020. Vuonna 2020 rakentamisen pääpainopiste oli asemien sisätilojen rakentamisessa ja radan rakennustöissä.

Vuoden 2020 rakentamisen osalta ympäristöselonteossa raportoitiin:

  • Pääraaka-aineiden kulutus
  • Energiankulutus
  • Rakentamisen ja materiaalien hiilidioksidipäästöt
  • Jätteiden muodostuminen ja käsittely
  • Vaikutukset pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään
  • Poistoveden määrä ja laatu
  • Luonnon monimuotoisuus
  • Pölyäminen
  • Melu
  • Sidosryhmät ja vuorovaikutus, palautteet, ympäristövaatimukset

Vuoden 2020 alussa julkaistiin projektin ensimmäinen ympäristöselonteko, joka kattoi vuodet 2014-2019. Tämän jälkeen ympäristöselonteko laaditaan vuosittain siihen saakka, kun projekti valmistuu vuonna 2023.

Vesiä ja maaperää seurataan

Projektin aikana on toteutettu pohjavesitarkkailua, painumaseurantaa, vuotovesiseurantaa ja Hannusjärven vedenpinnan tason tarkkailua. Pohjaveden ja maaperän seuranta jatkui myös vuonna 2020, eikä pohjavedessä ja maaperässä havaittu merkittäviä muutoksia. Myöskään pohjavesiputkien vedenlaadussa ei havaittu todettavia muutoksia.

Myös painaumaseuranta jatkui vuonna 2020 niillä paikoilla, joilla seurantaa oli päätetty vielä jatkaa. Painumapisteissä ei havaittu merkittäviä muutoksia. Suurin osa painaumapisteistä jätettiin pois vuonna 2019 vähäisten muutosten vuoksi. Painumariski on tunnistettu merkittäväksi ympäristönäkökohdaksi, sillä tunneleiden louhinta saattaa aiheuttaa pohjaveden alenemista. Pohjaveden pinnan tason aleneminen saattaa taas aiheuttaa maan painumista painumaherkillä alueilla ja siten myös rakennusten painumista ja/tai vaikutuksia putkistossa.

Lisäksi rakentamisalueella sijaitsevan Hannusjärven vedenpinnantasoa on seurattu vuodesta 2013 alkaen. Hannusjärvi on todettu herkäksi ympäristökohteeksi johtuen järven pienestä valuma-alueesta ja järven pienestä vesitilavuudesta. Vuonna 2020 luontaisesta poikkeavia muutoksia ei havaittu maapohjaveden pinnan tasossa Kaitaantien ja Hannusjärven välisellä alueella eikä myöskään Hannusjärven vedenpinnan tasossa.

Maanpäällisten alueiden maisemointi alkoi

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin suurimmat suorat luontovaikutukset aiheutuvat metroasemien maanpäällisten osien rakentamisesta. Sammalvuoressa sijaitsevan metrovarikon maanpäällisten osien valmistumisen jälkeen aluetta maisemoitiin esimerkiksi puu- ja kunttaistutuksin, jotta Sammalvuoren alue voi toimia tulevaisuudessakin alueen asukkaiden virkistyspaikkana. Lue lisää Sammalvuoren maisemoinnista.

Kuvassa on maisema metrovarikon niittyalueesta.
Sammalvuoren metrovarikon alueelle istutettiin myös noin 400 neliön suuruinen ”pörriäisniitty” eli kukkaniitty pölyttäjiä varten. Kuva: Minna Alantie

Liito-oravien kulkureitit säilyvät

Ratalinjauksen läheisyydessä Finnoon alueelta, Kaitaan alueelta ja Espoonlahden – Soukan alueelta on tunnistettu liito-oravan elinympäristön ydinalueita. Vuonna 2020 jatkettiin liito-oravien elinympäristön kartoittamista ja Espoon ympäristökeskuksen kanssa pidettiin liito-oravakatselmuksia. Katselmuksissa ei huomattu Länsimetron toimintaan liittyviä vaikutuksia liito-oravien kannalta tärkeisiin puihin. Liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet on säilytetty.

Muilta osin liito-oravien, viitasammakoiden tai Finnoon metroaseman lähteisten lintualueisiin liittyen ei ympäristöselonteossa havaittu muutoksia aiempiin vuosiin nähden.

Kolme oranssitakkista työmiestä ja yksi keltaliivinen nainen ovat metsässä tarkastelemassa puita.
Riilahden alue on liito-oravien elinympäristöä. Liito-oravien kulkureittejä ja liikkumisen kannalta säilytettäviä puita käytiin läpi Espoon ympäristöasiantuntijan kanssa elokuun 2020 alussa.

Sidosryhmät keskeinen osa projektia

Sidosryhmätyöskentely on tärkeä osa Matinkylä-Kivenlahti -projektia. Tärkeimmät sidosryhmät ympäristövastuullisuuden näkökulmasta ovat rakentamisalueen ympäristön asukkaat, yritykset ja muut toimijat, rakentajat, päättäjät ja omistajataho, viranomaiset sekä projektin oma henkilöstö.

Vuonna 2020 projektin sidosryhmäviestintä painottui verkko- ja videoviestintään koronarajoitteiden vuoksi. Palautteiden antamisen kanavat laajenivat vuonna 2020, kun palautetta pystyi antamaan myös WhatsApp-viesteillä verkkolomakkeen ja puheluiden lisäksi. Kaikki palautteet käsiteltiin ja niihin vastattiin.

Tutustu ympäristöselontekoon 2020 (pdf).

Kooste Länsimetro Oy:n hallituksen kokouksesta 25.3.2021

Projektijohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen ja kustannusseurannan tilannekatsauksen tilannehuoneen seurantanäkymän kautta. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman riskiarvioidun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Hallitukselle selostettiin myös hankkeen käyttöönotosta tehty aikataulu- ja kustannusriskiarvio, joka myös osoittaa hankkeen etenevän hankesuunnitelman ja hankkeen raportoinnin mukaisesti.

Hallitus hyväksyi 2020 tilinpäätöksen ja vastikelaskelman. Yhtiön tilinpäätös julkaistaan Espoon kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä.

Länsimetro Oy:n talousjohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden kustannusseurannan ja hankintapäätösbudjetin. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman kustannusarvion mukaisesti.

Seuraava hallituksen kokous on 29.4.2021.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

Kaitaan metroasemalla testataan varavoimakonetta 30.3.

Kaitaan metroasemalla testataan varavoimakoneen toimintaa 30.3 klo 8-16. Testauksesta voi aiheutua ympäristöön hajuhaittaa ja mahdollisesti hieman melua.

Testauksella varmistetaan, että varavoimakone toimii suunnitellusti. Lue lisää käynnissä olevasta testausvaiheesta ja töiden etenemisestä: www.lansimetro.fi/rakentaminen/

Jokaiselle uudelle metroasemalle ja Sammalvuoren varikolle tulee varavoimakone.  Yhteensä varavoimakoneita asennetaan Matinkylä–Kivenlahti -osuudelle kuusi kappaletta. Varavoimakone käynnistyy automaattisesti muutamien sekuntien viiveellä, jos aseman talotekniikkaa palvelevat muuntajat jäävät ilman sähkönsyöttöä vian tai muun esim. valtakunnallisen sähkökatkon takia. Varavoimakoneen teho on 500 kilowattia. Tehot riittävät metroaseman turvallisuuden kannalta keskeisten toimintojen pyörittämiseen kuten esimerkiksi riittävään valaistukseen, äänentoistoon, evakuointihissin käyttöön ja kulunvalvontaan. Varavoimakone varmistaa metroaseman turvallisen käytön sähkökatkon sattuessa ja turvaa ihmisten poistumisen metroasemalta.

Lisätietoja

Soukan urakoitsijan, työyhteenliittymä YIT–ARE:n 24/7-puhelin: 040 628 8161

Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13): 050 377 3700