Savunpoistopuhaltimia testataan Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa 11. –14.1.2022

Espoonlahden ja Kivenlahden metroasemilla testataan savunpoistopuhaltimia tiistaista perjantaihin 11. –14.1.2022 klo 8–16. Testaamisen aikana voi syntyä ajoittaista hurinaa ja pölyämistä Espoonlahden ja Kivenlahden metroasemien itä- ja länsipäiden kuilujen lähiympäristöön. Pahoittelemme mahdollisia häiriötä.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta.

Lisätietoja

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9–13) 050 377 3700

Viisi näyttävää taideteosta: Kalle Mustosen ”Kulkijat” Kivenlahdessa

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Vuorossa on Kivenlahden metroaseman asemataide.

Metrolinjan symbolisena päätepisteenä lännessä on kuvanveistäjä Kalle Mustosen ”Kulkijat”-veistos, joka muodostuu kahdesta puisesta hahmosta. Sympaattiset ja humoristiset hahmot juoksevat valoisalla metrolaiturilla.

”Matkustajat voivat koskea ”Kulkijoita” ja tuntea teoksen elävän pinnan. Kaksi- ja kolmemetristen puisten hahmojen pinnasta voi tunnistaa eri työkalujen jälkiä: tasaisinta höylän jälkeä on isoilla laakeilla alueilla, kun taas kourutaltan uraa löytyy enemmän tiukemmista kurveista”, Kalle Mustonen nostaa esille teoksensa yksityiskohtia.

”Kulkijat”-teoksen hahmoille järjestettiin loppuvuodesta 2021 nimikilpailu. Teoksen nimi on ”Kulkijat”. Hahmot saivat nimiksensä Alis ja Ylis Kivenlahden alueiden lempinimien mukaisesti. Kivenlahden asukkaat ja toimijat olivat mukana nimien valinnassa. Lue lisää ”Kulkijat”-teoksen hahmojen nimien valinnasta.

Oranssit puuveistokset valoisalla metrolaiturilla, Laiturialueen katossa on lukuisia roikkuvia valaisimia.
Kivenlahdessa puinen ja lämpimän oranssinvärinen veistos ”Kulkijat” on vastakohta vaalealle ja kirkkaalle metroasemalle. Kuva: Kusti Manninen.

”Kulkijat toimivat vastapainona aseman arkkitehtuurille. Asema on viileän vaalea, kulkijoiden sävy on intensiivinen ja lämmin. Asema on suoralinjainen, kulkijat orgaanisia ja pyöreitä. Vastaparisuus korostaa niin aseman kuin Kulkijoidenkin luonnetta”, Kalle Mustonen kuvailee Kulkijoiden suhdetta aseman arkkitehtuuriin.

Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ALA-Architects. Kivenlahden katukuvan vaaleus jatkuu metroasemalla viileän rauhallisena tunnelmana.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Kivenlahden metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Valoisa ja sympaattinen Kivenlahti” on katsottavissa myös YouTubesta.

Ala-Kivenlahti ja Ylä-Kivenlahti näkyvät ”Kulkijat”-teoksen hahmojen nimissä

Kivenlahden ”Kulkijat”-veistoksen hahmot saivat nimeksensä Alis ja Ylis. Matalampi hahmoista on Alis ja korkeampi Ylis. Nimet veistoksen hahmoille valittiin äänestyksellä: Alis ja Ylis saivat peräti 65 prosenttia annetuista äänistä. Yhteensä ääniä annettiin nimiäänestyksessä 1 601 kappaletta. Nimiäänestys oli käynnissä 7.-17.12.2021.

Kuvanveistäjä Kalle Mustosen teoksen nimi on ”Kulkijat”. Veistoksen hahmoista matalampi sai nimeksensä Alis ja korkeampi Ylis. Nimet viittaavat Kivenlahden asuinalueisiin. . Katso video ja tutustu Kivenlahden metroasemaan ja ”Kulkijat”-veistokseen.  Kuva: Kusti Manninen.

Kivenlahtelaiset puhuvat Kivenlahden lempinimillä Ala-Kivenlahti ja Ylä-Kivenlahti, joista käytetään myös lyhenteitä Alis ja Ylis. Näitä nimiä ehdotti kolme henkilöä, ja he perustelivat nimiä seuraavasti:

  • ”Alis-nimeä käytetään ala-kivenlahdesta ja ylis on ylä-kivenlahtea.”
  • ”Kivenlahdesta puhutaan alakivenlahtena ja yläkivenlahtena”.
  • ”Jengi on vain puhunut Yliksest ja Aliksest (Ylä-Kivenlahti ja Ali-Kivenlahti).”

Näin nimet valittiin

Ehdotuksia hahmojen nimiksi kerättiin avoimella haulla 17.11.—2.12.2021. Ehdotuksia tuli yhteensä 208 kappaletta. Annettujen ehdotusten joukosta raati valitsi finaaliin viisi nimiparia, jotka olivat Alis ja Ylis, Antas ja Tyskas, Möhkö ja Mahti, Steni ja Vikke sekä Tullen ja Mennen. Näistä yleisö äänesti suosikkinsa 7.-17.12.2021. Ääniä saatiin yhteensä 1 601.

Raadin puheenjohtaja oli kuvanveistäjä Kalle Mustonen. Raatiin kuuluivat Kivenlahden metroaseman arkkitehtisuunnittelusta vastaavan ALA Architectsin arkkitehti Petteri Littu, Espoon kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta projektijohtaja Kimmo Leivo, K-Market Kivenlahden ja K-Market Kivenlahdenkadun kauppias Toni Penttala ja ravintola Wiskarilan ravintoloitsija Pauliina Wiskari. Raadin sihteerinä toimi Länsimetron viestintäpäällikkö Marianne Partanen.

Turvallisuus todetaan testeissä

Järjestelmien samanaikainen koekäyttö ja testaus esimerkiksi sähkökatkon ja tulipalon aikana ovat välttämättömiä ennen matkustajaliikenteen alkamista. Asemakohtainen testausvaihe on parhaillaan käynnissä.

Matkustajien katseilta piilossa olevissa metroaseman tiloissa on modernin metron vaatimaa talotekniikkaa ja 52 järjestelmää, jotka tekevät länsimetrosta yhden maailman nykyaikaisimmista ja turvallisimmista metroista. Vasta kaikkien järjestelmien samanaikainen käyttö eri poikkeustilanteissa antaa kokonaiskuvan aseman valmiudesta metroliikenteen aloittamiseen. Ennen tätä yksittäiset laitteet ja komponentit on testattu pistetestauksissa ja järjestelmien toiminnallisuus toimintakokeissa.

Viikkojen testausputki asemittain

Poikkeustilanteiden testaaminen tehdään asemakohtaisesti jokaisella uudella metroasemalla. Yhden aseman ja viereisen rataosuuden testaaminen kestää keskimäärin 4–5 viikkoa.

– Järjestelmien toimintaa testataan poikkeustilanteissa, joita ovat erimittaiset sähkökatkot ja tulipalot. Jos jokin osa-alue ei toimi suunnitellusti, testi uusitaan, kunnes järjestelmät toimivat täysin suunnitellusti, kertoo käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo Länsimetro-projektista.

Metrotunnelissa radan ja tunnelin seinän välissä oleva tukimuurielementti toimii poikkeustilanteissa hätäpoistumistasona. Kuva: Kusti Manninen

Järjestelmien testaaminen poikkeustilanteissa asemittain ja varikolla

Katso rakentamisen aikataulu.
Kuvassa on varavoimakone Finnoon metroasemalta. Kuva: M. Wirman

Sähkökatkot

Sähkökatkotestaamisella varmistetaan järjestelmien suunnitelmien mukainen toiminta sähkökatkon aikana sekä ihmisten turvallinen poistuminen metron ja aseman tiloista. Keskeistä on varmistaa sähkönsyöttö kriittisiin toimintoihin, kuten valaistukseen, äänentoistoon, evakuointihissien käyttöön ja kulunvalvontaan. Sähkökatkotesteissä testataan myös järjestelmien toiminta tulvan aikana. Sähkökatkon sattuessa tarkistetaan, että varavoimakone ja UPS-järjestelmä käynnistyvät ja kaikki keskeiset järjestelmät saavat sähköä toimiakseen.

Länsimetro-projektin käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo on vetämässä poikkeustilanteiden testausta Kaitaan metroasemalla. Kuva: Kusti Manninen

Tulipalo asemalla

Aseman paloilmoittimen ohjaukset testataan metrolaiturilla, hissiaulassa, lippuhallissa, liukuportissa ja teknisissä tiloissa. Testissä varmistetaan, että palohälytys aktivoituu ja välittyy metrovalvomoon. Oikeassa tulipalossa hälytys välittyy myös hätäkeskukseen. Seuraavaksi esimerkiksi savunpoisto käynnistyy palopaikan mukaisesti, ilmanvaihto sammuu, palo-ovet sulkeutuvat, poistumisteiden ylipaineistukset aktivoituvat, poistumisteiden lukitukset avautuvat, evakuointikuulutukset käynnistyvät ja ohjaavat matkustajat turvallista reittiä ulos sekä mm. valaistus, infonäytöt, hissit ja liukuportaat toimivat suunnitellulla tavalla.

Savunpoisto käynnistyy automaattisesti tulipalotilanteissa. Kuva: Kusti Manninen

Tulipalo ratatunnelissa

Testit tehdään niin asemalaiturin molemmissa päissä kuin molemmilla raiteilla. Palohälytyksen alkaessa eri järjestelmien toiminnot käynnistyvät automaattisesti hätätilanteen vaatimalla tavalla. Esimerkiksi aseman ja yhdystunnelien ylipaineistukset aktivoituvat, ratatunnelin savunpoisto käynnistyy, evakuointikuulutukset käynnistyvät sekä mm. valaistus, lukitus, infonäytöt, hissit ja liukuportaat toimivat suunnitellusti.

Viisi näyttävää taideteosta: Hans Rosenströmin ”Varjot veden pinnalla” Espoonlahdessa

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Vuorossa on Espoonlahden metroaseman asemataide.

Espoonlahden aseman tunnelmassa on aistittavissa läheisen uimahallin värit, valot ja materiaalit. Kromipinnat imitoivat vedenpinnan väreilyä ja heijastuvaa valoa, kaakelipinnat hohtavat valkoisina, kirkas valkoinen valo valaisee asemalaituria ja uima-altaiden ratakellukkeista tutut värit löytyvät laiturialueen ovista. Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto ALA.

Vesi on elementtinä läsnä myös asemataiteessa. Asemalaiturilla on Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos ”Varjot veden pinnalla”. Teoksen valot heijastuvat asemalaiturin tummansiniseen kattoon. Aika ajoin katon keskiosaan ilmestyvän orgaanisen valokuvion liike herättää louhitun kallion aaltoilevat muodot eloon.

Teokseen kuuluu myös epäsäännöllisin ajoin ja yllätyksellisesti esiin nousevat äänimaisemat, jotka syntyvät ja kasvavat tilassa, kunnes taas katoavat asemalaiturin ääniin.

”Halusin tuoda asemalaiturille herkkyyttä ja lämpöä kontrastina kylmiin ja heijastaviin pintoihin. Aloin pohtimaan hyräilevää yksinäistä ääntä, joka toisi tilaan inhimillisyyttä ja tunnelmaa. Yksittäisestä äänestä kasvoi lauluja sisältävä teos.”, kuvailee Hans Rosenström teoksen äänimaisemien syntyä.

Teoksen äänimaisemat ovat säveltäneet Martin Ehrencrona ja Philip & Schneider. Teoksessa laulavat Amanda Bergman, Julia Hanberg, Katinka Fog Vindelev, Troels Abrahamsen, Josephin Philip ja Hannah Schneider.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Espoonlahden metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Aaltoileva ja meditatiivinen Espoonlahti” on katsottavissa myös YouTubesta.

 

Kooste Länsimetro Oy:n hallituksen kokouksesta 16.12.2021

Hallitus vahvisti Länsimetro Oy:n ylläpidon budjetin ja vastikerahoitteiset investoinnit vuodelle 2022. Tiedot päivitetty Länsimetron verkkosivuille: Talous | Länsimetro (lansimetro.fi)

Projektin käyttöönoton johtaja esitteli rakennusprojektin Matinkylä-Kivenlahti käyttöönoton edistymisen. Rakentaminen etenee aiemmin ilmoitetun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Liikenteen osuudella arvioidaan voivan alkaa vuoden 2023 aikana kun myös HKL:n ja HSL:n valmistelevat työt on tehty. Koeajot alkoivat ratakalustolla 21.6. jatkuen syksyn aikana Kivenlahteen asti. Matinkylän metroaseman ja uuden osuuden rajapinnan testaus on suoritettu hyväksytysti syyskuussa. Kaitaan ja Soukan asemien skenaariotestaus eli kaikkien järjestelmien testaus erilaisissa poikkeustilanteissa on myös tehty. Käynnissä on Finnoon ja Kivenlahden asemien testaus. Testaaminen etenee suunnitellusti.

Länsimetron talousjohtaja esitteli rakennusprojektin kustannusseurannan. Rakentaminen etenee budjetin mukaisesti.

Seuraava hallituksen kokous on 26.1.2022.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

 

Kooste Länsimetro Oy:n hallituksen kokouksesta 25.11.2021

Projektijohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen, käyttöönoton ja kustannusseurannan tilannekatsauksen tilannehuoneen seurantanäkymän kautta. Rakentaminen etenee aiemmin ilmoitetun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Liikenteen osuudella arvioidaan voivan alkaa vuoden 2023 aikana. Koeajot alkoivat ratakalustolla 21.6. jatkuen heinä- ja elokuussa sekä marraskuussa metrojunilla. Koeajot ovat edenneet suunnitellusti ja jatkuvat joulukuussa. Matinkylän metroaseman ja uuden osuuden rajapinnan testaus on suoritettu hyväksytysti syyskuussa. Kaitaan ja Soukan asemien skenaariotestaus eli kaikkien järjestelmien testaus erilaisissa poikkeustilanteissa on käynnissä. Testaaminen etenee suunnitellusti.

Länsimetron hallitus hyväksyi enintään 65 miljoonan euron lainan Euroopan investointipankilta (EIB) Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rahoittamiseksi jo olemassa olevien yhteensä 450 miljoonan euron lainojen lisäksi. ​

Seuraava hallituksen kokous on 16.12.2021.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

 

Länsimetrolla oma joulukuusi Soukassa – kuusipuiston avajaiset keskiviikkona 15.12.2021

Länsimetro osallistui tänäkin vuonna Espoonlahden seurakunnan Soukan kappelin kuusitempaukseen koristelemalla joulukuusen. Seurakunta pystyttää Soukan kappelin pihalle kuusipuiston ilahduttamaan ohikulkijoita. Kuusipuiston joulukuusien koristelusta vastaavat paikalliset toimijat. Yksi kuusista on Länsimetron koristelema. Soukan metroasema sijaitsee noin 300 metrin päässä kappelista, joten tulevaisuudessa kirkolle pääsee kätevästi myös metrolla.

Kuusipuiston avajaisia vietetään ulkona kuusten vieressä keskiviikkona 15.12.2021 klo 17.30. Kuusia voi käydä ihailemassa Soukan kappelin pihalla 21.12.2021 saakka. Joulun alla kuuset koristeineen lahjoitetaan vähävaraisille perheille jouluksi. Lisätietoja arvonnasta ja kuusipuistosta seurakunnan sivuilta.

Paikallisten toimijoiden koristelemat kuuset koristeineen lahjoitetaan vähävaraisille perheille jouluksi. Siihen saakka kuusia voi ihailla Soukan kappelin pihalla.

 

Matinkylässä, Finnoossa ja Kaitaalla testataan savunpoistopuhaltimia öisin viikolla 50

Matinkylän, Finnoon ja Kaitaan metroasemilla sekä näiden välisillä kuiluilla (Tiistilän kuilu osoitteessa Suomenlahdentie 15, Suomenlahdentien kuilu osoitteessa Suomenlahdentie 22, Hyljetien kuilu osoitteessa Hyljetie 6) ja rataosuuksilla testataan savunpoistopuhaltimia yöaikaan viikolla 50.

  • 13.–17.12.2021 välisinä öinä testauksia tehdään välillä Matinkylä–Finnoo
  • 14.–15.12.2021 välisenä yönä testauksia tehdään välillä Finnoo–Kaitaa

Savunpoistopuhaltimien testaaminen tehdään öisin klo 23.45–5.00, kun metro ei liikennöi.

Testaamisen aikana voi kuulua ajoittaista hurinaa metroasemien itä- ja länsipäiden ja kuilurakennusten lähiympäristöön. Savunpoistopuhaltimia pyritään käyttämään testauksissa mahdollisimman pienellä teholla melun välttämiseksi.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Savunpoistopuhaltimien koekäyttö liittyy Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden testaamiseen. Järjestelmien toiminnallisuutta testataan aina myös
viereisen aseman osalta eli Finnoon tapauksessa myös Matinkylän jo liikenteellä olevan metroaseman järjestelmiä testataan. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta. Ruoholahti–Matinkylä-osuudella savunpoistopuhaltimia on 32.

Pahoittelemme testauksesta mahdollisesti aiheutuvaa häiriötä.

Lisätietoja

Länsimetro-projektin käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo, puh. 0400 896 672
Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13) 050 377 3700

Viisi näyttävää taideteosta: Taneli Rautiaisen ”Sfäärit” Soukassa

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Vuorossa on Soukan metroaseman asemataide.

Soukan alueelle tunnusomainen 60-luvun tunnelma ulottuu metroasemalle. Aseman julkisivujen metallilevyjen sävy vaihtelee katselukulmasta ja säästä riippuen. Kiiltävät metallipinnat jatkuvat myös tummissa sisätiloissa. Asemalaiturilla on noin 1300 eri korkeuksiin asennettua valaisinta. Soukan aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto ALA.

Taiteilija Taneli Rautiainen on poiminut vaikutteita aseman taiteeseen 60-luvun historiallisista hetkistä:

”Samaan aikaan kun Soukan asuinaluetta rakennettiin 1960-luvun lopulla, oli avaruuden valloitus kiivaimmillaan. Ensimmäisten asukkaiden muuttaessa Soukkaan vuoden 1968 syksyllä, oli Neil Armstrong matkalla kuuhun. Kuussa käynti ja yleinen kiinnostus maapallon ulkopuoliseen heijastui voimakkaasti aikakauden muotoiluun, arkkitehtuuriin ja liikennesuunnittelun utopioihin.”

Soukan taideteos sijoittuu vertikaalisesti metroaseman eri kohtiin laituritasolta sisäänkäynnille asti.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Soukan metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Valojen Soukka” on katsottavissa myös YouTubesta.

Teoskokonaisuudessa on neljä eri elementtiä: kallioleikkaus, pilviverho, tähdenlennot ja tähtikuviot.

Molempien sisäänkäyntirakennusten katossa on tähtikuvioita. Soukantorin sisäänkäynnillä on tähtikuvioita taivaanpallon eteläpuoliskolta, Yläkartanontien sisäänkäynnillä pohjoisen taivaan kuvioita. Tähtikuviot on toteutettu valoilla. Tähtikuvioiden lasiset kuvut ovat suomalaisen lasinpuhaltajan käsin värjäämät ja puhaltamat. Kuva. Kusti Manninen, Tunne Productions Oy.

 

Hissiaulan katossa oleva valolippa muodostaa kuvitteellisen pilviverhon, jonka takaa aurinko paistaa. Taitteiset seinälevyt kuvastavat metrotunnelin louhittuja kallioleikkauspintoja. Kuva. Kusti Manninen, Tunne Productions Oy.