Kaupunkiliikenne tiedottaa: Yhteiskäyttökokeita ja savunpoistojärjestelmien testauksia länsimetro-osuudella kesä–syyskuussa

Ruoholahdesta länteen kulkevalla metro-osuudella eli länsimetrossa tehdään kesä–syyskuussa viranomaisten edellyttämiä turvajärjestelmien testejä, joissa tarkastetaan turvajärjestelmien suunnitelman mukainen yhteistoiminta. Myös savunpoistojärjestelmiä testataan kesän aikana. Testaukset liittyvät metron toimintavarmuuden ja turvallisuuden varmistamiseen. Testaukset tehdään yöaikaan, metron liikennöintiajan ulkopuolella. Testauksilla ei ole vaikutusta matkustajaliikenteeseen.

Testauksista voi syntyä hetkittäistä melua lähiympäristöön. Pahoittelemme työstä mahdollisesti aiheutuvaa meluhaittaa.

Testauksia tehdään eri metroasemilla ja kuilurakennuksilla eri ajankohtina. Asemien ja kuilujen lähikiinteistöjä tiedotetaan tarkemmista ajankohdista erikseen töiden ollessa aseman ja kuilun ympäristössä ajankohtaisia.

Kuinka syvällä ollaan?

Länsimetro kulkee koko matkan Ruoholahdesta Kivenlahteen maan alla. Metroaseman asemalaiturilla seisoessa voi mieleen juolahtaa kysymys, kuinka syvällä meren- tai maanpinnasta oikein ollaan ja miksi länsimetro on rakennettu maan alle.

Alla on kerrottu, kuinka syvällä meren- ja maanpinnasta metroasemien asemalaiturit ovat:

  • Lauttasaari: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
  • Koivusaari: metrolaituri on noin 30 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 35 metriä.
  • Keilaniemi: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Aalto yliopisto: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Tapiola: metrolaituri on noin 30 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 35 metriä.
  • Urheilupuisto: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Niittykumpu: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
  • Matinkylä: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Finnoo: metrolaituri on noin 40 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 45 metriä.
  • Kaitaa: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
  • Soukka: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 45 metriä.
  • Espoonlahti: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 35 metriä.
  • Kivenlahti: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 35 metriä.
Matinkylän metroaseman asemalaituri on noin 20 metriä merenpinnasta ja maanpinnasta noin 25 metriä. Matinkylän asema oli joulukuuhun 2022 saakka metron läntinen pääteasema. Uusi rataosuus Matinkylästä Kivenlahteen otettiin matkustajaliikenteen käyttöön 3.12.2022, jonka jälkeen metron läntiseksi päätepisteeksi tuli Kivenlahden asema.

Miksi metro on rakennettu maan alle?

Maan alle rakennettu metrorata asemineen jättää maanpäälliset alueet muuhun käyttöön mm. asumiseen ja muuhun rakentamiseen.  Espoon kaupunki kehittyy ja kasvaa metroasemien läheisyydessä ja metron päällä oleva tila tarvitaan kasvavan kaupungin tarpeisiin. Nykyaikainen metroasema vaatii runsaasti tilaa, sillä sen laajuus on noin 20 000 neliötä. Pääosa tiloista on matkustajalle näkymättömissä olevia teknisiä tiloja. Nyt maanpintaan jääville rakennuksille, eli sisäänkäynneille ja kuiluille, on niillekin ollut vaikea löytää tila rakennetusta kaupunkiympäristöstä. Lisäksi liityntäpysäköinnin ja bussiterminaalien järjestäminen maanalaisille asemille on huomattavasti helpompaa kuin maanpäällisiin ratkaisuihin.

Metrolinjaus kulkee tiiviisti rakennetun asuinalueen läpi ja asemat sijoittuvat liikkumisen solmukohtiin palveluiden yhteyteen. Maanpäällinen vaihtoehto olisi tuonut mukanaan mittavat ja kalliit rakennustyöt katuverkkoon, kuten radan ylittävien siltojen ja alittavien tunneleiden rakentamisen. Myös liikenteen sujuvuus maanpinnalla olisi heikentynyt, mikä olisi aiheuttanut ruuhkia muulle liikenteelle ja vaikeuttanut kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden maanpäällinen metrolinjaus kulkee liito-oravametsäalueella. Maanpäällisen metron toteuttamien näillä alueilla ei olisi ollut mahdollinen.

Lisäksi maanalaisen metron toiminta on varmempaa kuin maanpäällisen, sillä esimerkiksi sää ei vaikuta metron kulkemiseen maan alla. Maanalaisen linjan tuominen välillä maanpintaan ei myöskään ole mahdollista, koska avoimia tunnelin suuaukkoja tulisi lisää. Avoimet tunnelisuuaukot vaikeuttaisivat lämpötilojen hallintaa tunnelissa. Korkeuserot muodostuisivat myös ratageometrisistä syistä ongelmaksi.

Metroliikennettä Espoossa jo kolme vuotta – metroasemat alueidensa ikonisia tunnusmerkkejä

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Osuus Ruoholahdesta Matinkylään avattiin liikenteelle marraskuussa 2017. Keskiviikkona 18.11. vietetään liikenteen alkamisen kolmivuotispäivää.

Matkustajakokemus parani merkittävästi, kun Matinkylän metroaseman toinen sisäänkäynti ja samalla liikenteellä olevan metron läntisin sisäänkäynti avattiin matkustajille 1.10.2020. Sisäänkäynti sijoittuu Tynnyripuiston alueelle Iso Omenan kauppakeskuksen länsipuolelle. Muun rakentamisen edettyä alueella sisäänkäynti voitiin nyt avata matkustajakäyttöön. Urheilupuiston asemalla matkustajille avattiin alun perin pelastuslaitoksen käyttöön suunniteltu itäinen sisäänkäynti helmikuussa 2020. Vastaavasti Tapiolan aseman eteläinen sisäänkäynti avattiin matkustajille keväällä 2019 muun rakentamisen alueella edettyä.

Investointihankkeena on toteutettu myös Matinkylän huoltotunneliin yhteisväestönsuoja, joka sai käyttöönottoluvan tammikuussa 2020 sekä monia muita käytettävyyden parantamishankkeita.

Vuoden 2019 tietojen mukaan kolme suosituinta metroasemaa Ruoholahti–Matinkylä-osuudella olivat Matinkylä (29 100 käyttäjää päivässä), Lauttasaari (23 100) ja Aalto-yliopisto (19 200).

”Länsimetro on osoittanut kolmen vuoden aikana, että metroliikenteen edellyttämät järjestelmät ja infra kokonaisuudessaan toimii luotettavasti, turvallisesti ja varmasti. Olemme saaneet myös positiivista palautetta asemien arkkitehtuurista ja ilmeestä”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi Länsimetron asemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus.  Länsimetron ykkösvaiheen asemista on tehty videosarja, jossa avataan arkkitehtuurin yksityiskohtia ja asemien erityispiirteitä. Erityisesti asemien valaistus on saanut positiivista huomiota ja palkittu alan kilpailuissa.

Metro on mahdollistanut uuden kaupunkirakenteen syntymisen asemien yhteyteen sekä Helsingissä että Espoossa. Esimerkiksi Tapiolassa rakentaminen on jatkunut kiivaana vielä metroliikenteen aloittamisen jälkeen. Investointien suuruutta kuvaa muun muassa Lähi-Tapiolan investoiminen Tapiolan aseman läheisyyteen noin 0,5 miljardilla eurolla. Kaiken kaikkiaan länsimetron vaikutusalueelle arvioidaan saatavan noin 70 000 uutta asukasta lähivuosikymmeninä.

Kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen on käynnissä ja etenee aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Myös toisen vaiheen asemien arkkitehtuuriin ja ilmeeseen panostetaan. Jokaiselle asemalle on tulossa aseman identiteettiä vahvistava taideteos.

Liikenteellä olevalla Länsimetron osuudella Länsimetro Oy vastaa infran ja järjestelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta ja valvoo, että tarvittavat huollot ja ylläpitotehtävät tehdään suunnitellusti. Huollosta ja ylläpidosta vastaa HKL, joka myös vastaa metroliikenteestä.

DESIGN.TUNNE.METRO -videot YouTubessa.

Kuvia Ruoholahti–Matinkylä-osuuden asemista.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden asemahavainteet.

Facebook Livessä keskustellaan Länsimetron metroasemien arkkitehtuurista perjantaina 20.11.2020 klo 14

Länsimetro ja Espoon Kaupunkitapahtumat tuottivat yhteistyössä metroarkkitehtuuriin syventyvän kahdeksanosaisen DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarjan, joka vie katsojan inspiroivalle metromatkalle Lauttasaaresta Matinkylään. Perjantaina 20.11.2020 klo 14 matka jatkuu, kun metroasemien arkkitehtuurista ja videosarjasta keskustellaan Länsimetron Facebook Livessä. Livessä keskustelemassa ovat videosarjan toimittaja Riku Rantala, Länsimetron arkkitehtuurin pääsuunnittelija Hannu Mikola ja Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja Satu Linkola.

Tallenne Facebook Livestä katsottavissa Länsimetron Facebook-sivulta. (linkki lisätty 20.11.2020)

Lähetä kysymyksesi etukäteen tai kysy Facebook Livessä

Mitä sinä haluaisit tietää Länsimetron asemien arkkitehtuurista? Onko sinulla kysyttävää DESIGN. TUNNE. METRO. -videoista? Voit lähettää kysymyksesi ennakkoon viestinta(at)lansimetro.fi tai esitä kysymyksesi some-kanavissamme. Kysymyksiä voi esittää myös Facebook Liven aikana. Katso vastauksia Länsimetrosta usein kysyttyihin kysymyksiin verkkosivuilta. Jos kaikkiin kysymyksiin ei ehditä vastata Facebook Liven aikana, vastaamme niihin tallenteen kommenteissa seuraavan viikon aikana.

Kaksi miljardia maan alle, 30 miljardia maan päälle ­– Länsimetro on Espoon kasvumoottori

Länsimetron tulo on kiihdyttänyt Espoon kaupunkikehityksen uudelle vaihteelle. Lähivuosikymmeninä metron kasvukäytävälle on tulossa asuntoja, työpaikkoja ja palveluita jopa 30 miljardin euron arvosta.

Länsimetro on Olkiluodon ydinvoimalalaajennuksen jälkeen Suomen suurin rakennusurakka: Vuonna 2017 valmistunut metron ykkösvaihe Ruoholahdesta Matinkylään maksoi 1,2 miljardia euroa. Kivenlahteen päättyvän kakkosvaiheen kustannusarvio on 1,16 miljardia ja käyttöönottovuosi 2023.

Ykkösvaiheen kustannusylitykset ja aikataulun venymiset saivat julkisuudessa ylenpalttisesti huomiota, mutta vähemmän on puhuttu siitä, mitä metro mahdollistaa. Espoon kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen arvioi, että metropäätös ja metron rakentaminen ovat aiheuttaneet selvän kasvupiikin. Metron kasvukäytävä numeroina

”Toki voi pohtia, olisiko sellainen syntynyt muutenkin bussi-Espooseen – ei varmaankaan näin vahvasti ja suurella volyymilla. Kaavoitamme pääosin yksityiselle maalle, ja siellä on nähtävissä vilkastumista. Valtaosa asemakaavoitettavista kohteista sijaitsee metrokäytävällä”, sanoo Hokkanen.

Espoon väkiluku kasvaa noin 1,5 prosenttia vuosittain. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2050 mennessä asukkaita tulee lisää 140 000–150 000, ja noin puolet tästä kasvusta eli 70 000 sijoittuu Hokkasen mukaan metron kasvukäytävän varrelle.

”Pari vuotta sitten laskimme kiinteistökehityksen jalostusarvon eli mitä rakentamista on syntynyt tai syntymässä neliöiden perusteella. Silloin päädyttiin lukuun 30 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.”

Tämä tarkoittaa noin 7,5 miljoonan uuden kerrosneliön rakentamista. Suurin osa tästä on asuntorakentamista, mutta myös työpaikkojen määrän odotetaan kaksinkertaistuvan metron kasvukäytävässä.

Hokkanen käyttää esimerkkinä kiinteistökehityksen mekanismista Niittykummun aluetta. Siellä on ollut paljon autoliikkeitä, mutta ne ovat nyt siirtymässä kauemmas ja tilalle tulee asumista ja palveluita.

”Tämä on metron tuomaa kehitystä: kun maan arvo nousee, toiminnot jotka eivät tarvitse keskeistä sijaintia siirtyvät muualle ja tilalle tulee arvokkaampaa toimintaa.”

Metron vaikutus näkyy myös asuntojen hintakehityksessä Espoossa.

”Asuntojen hinnat hilautuvat selkeästi pikkuhiljaa ylöspäin. Metrojen lähiseudut ovat haluttuja asua ja viettää vapaa-aikaa, koska Espoossa myös lähiluonto on kuitenkin aina siinä vieressä.”

Tärkeintä että metro kulkee maan alla

Onhan se vähän nurinkurista: tarvittiin miljardi-investointi maan alle mahdollistamaan monikymmenkertaiset investoinnit maan päälle. Metrotoimijat, kuka vastaa ja mistä?

”Kaupunkikehityksen kannalta tärkeintä on, että metro kulkee kokonaan maan alla. Tässä Länsimetro eroaa selvästi kantametrosta, josta suurin osa rakennettiin maan päälle, mikä on maankäytön kannalta hankalampaa. Ja kalliokaton on oltava vahva, jotta sen päälle voi rakentaa”, sanoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Vaikka metro rakennettiin maan alle, rakentajan pitää ymmärtää myös maan päällistä toimintaa.

”Kyllä meidän pitää ymmärtää ne kävijävirrat, miten ne kulkevat ja mistä kulkevat. Metroasemien läheisyydessä on tärkeää sekä fyysinen että koettu turvallisuus. Arkkitehtuuri ja valaistus vaikuttavat ihmisten tunteisiin. On huolehdittava opasteista ja erityisryhmien tarpeista”, listaa Saksi.

Keskeinen asia on myös sisäänkäyntien sijoittelu. Rakentajan pitää ottaa huomioon, että käyttäjävirrat muuttuvat ja kasvavat tulevaisuudessa.

”Kehittyvillä alueilla määrät eivät välttämättä vielä ole niin suuria, esimerkiksi kakkosvaiheen asemista Finnoossa ei alkuvaiheessa asu vielä juuri kukaan. Matinkylässä taas on kuukaudessa yli 400 000 nousua, mikä tekee siitä kuudenneksi vilkkaimman aseman koko metron varrelta”, sanoo Saksi.

Aluekeskuksiin tiiviyttä ja ruutukaavaa

Espoo on Hokkasen mukaan aina ollut perinteisestä eroava kaupunki: Se ei ole muodostunut torin ja kirkon ympärille. Sen sijaan Espoossa on ollut vanhoja aluekeskuksia, jotka ovat tiivistyneet ja kehittyneet.

”Nykyisin ne ovat keskustamaisia, niissä on tiiviit katutilat ja ruutukaavaa. Kun väestön kasvu on voimakasta, tavoitteena on että ytimet tiivistyvät. Keskustojen ulkopuolelta löytyy jopa väljähköjä pientaloalueita”, Hokkanen kuvaa.

Verkosto-Espoossa on viisi vahvaa täyden palvelun kaupunkikeskusta, joista kolme sijoittuu metrokäytävään. Tapiola ja Matinkylä ovat jo valmiin metron ykkösvaiheen varrella, Espoonlahti on tulevan kakkosvaiheen asema. Muutkin metroasemat ovat joko nykyisiä tai tulevia paikalliskeskuksia, joilla kaikilla on oma profiilinsa.

Koko länsimetron pituudeksi tulee 21 kilometriä ja uusia asemia on 13.

”Metroasemat ovat arkkitehtuuriltaan vetovoimaisia. On pyritty siihen, että jokainen asema on oman näköisensä ja kuvaa sen ympärillä olevaa maailmaa. Asemat ovat väljiä, valoisia ja turvallisia”, Saksi sanoo.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen liittyy Hokkasen mukaan myös ilmastonmuutoksen torjuntaan ja Espoon kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin.

”Ympäristösyistä yritämme minimoida liikkumista niin, että keskusten lähellä pystyisi liikkumaan kävellen ja pyörällä. Tämä vaatii hyviä julkisia yhteyksiä sekä mielellään sitä, että lähistöllä sijaitsee myös työpaikkoja ja palveluita. Toimitilat ja liiketilat hakeutuvat sinne, missä on hyvät toimintaedellytykset: asiakkaita ja työntekijöitä”, Hokkanen sanoo.

Länsimetron kakkosvaihetta odotellessa liityntäliikenne busseilla ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Sen sijaan myös Länsimetro Oy:n puolella on havaittu pyöräilyn suosion kasvu.

”Pyöräily on se, mihin nyt panostamme. Kävimme esimerkiksi juuri Pasilan Triplassa katsomassa heidän pyörähotelliaan. Tutkimme myös yhdessä Espoon kaupungin kanssa, miten pyöräilyä voisi tukea. Se on parasta liityntäliikennettä, tiedämme että liityntäpyöräilyä tapahtuu jopa kolmen kilometrin etäisyydeltä metroasemasta”, kertoo Ville Saksi.

Tapiolan kulttuuriprofiili vahvistuu

Tapiola on hyvä esimerkki metron tuomasta muutoksesta. Puutarhakaupungiksi kutsuttu Tapiola on Espoon kaupunginosista tunnetuin ja profiloitunut arkkitehtuurin lisäksi myös kulttuurin keskuksena.

Yksin Lähitapiolan hallinnoima kiinteistörahasto on investoinut Tapiolaan 500 miljoonaa euroa. Kohteina ovat kauppakeskus Ainoa, jonka viimeisin laajennus valmistui tänä syksynä, sekä keskuksen päälle rakennettavat asunnot. Tapiolaan on tulossa 6000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä.

”Tapiolassa tulee säilyttää tietyt arvot, kuten avarat viheralueet näkymineen. Keskusta sen sijaan muuttuu, kun tehdään purkavaa uudisrakentamista ja sitä kautta turvataan palvelut”, Hokkanen kertoo.

Kim Simonssonin Emma jättää jäljen on muodostonut Tapiolan metroaseman maamerkiksi.

Tapiolan profiilia kulttuurikaupunkina on nostanut vuonna 2006 avautunut Weegee-talo, Aarno Ruusuvuoren arkkitehtuuria edustava entinen painorakennus ja suojelukohde. Siellä majailee useita museoita, joista näkyvin on Espoon modernin taiteen museo EMMA. Metron tulo on näkynyt EMMAn kävijäkunnassa selvästi, arvioi museonjohtaja Pilvi Kalhama.

”Metro mahdollistaa sen, että olemme houkutteleva kohde myös Helsingistä tulevien matkailijoiden näkökulmasta. Aiemmin olimme hankalasti saavutettava, nyt yhä useammin myös ulkomaalaiset matkailijat tavoittavat meidät”, kertoo Kalhama.

EMMAn kävijämäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa, ja Kalhaman mukaan metro on vaikuttanut tähän ainakin osin. Tänä vuonna kävijöitä oli marraskuun loppuun mennessä 125 800, kun koko vuoden 2018 kävijämäärä oli 125 400.

Sijainti sekä Tapiolassa että Weegee-talossa on Kalhaman mukaan tärkeä osa EMMAn identiteettiä, ja museo kehittääkin toimintaansa yhdessä sekä talon että Tapiolan muiden kulttuurilaitosten kanssa. EMMAn yhteistyökumppaneihin kuuluvat myös tapahtumat kuten April Jazz ja Espoo Cine.

”Tapiola itsessään edustaa modernia kaupunkisuunnittelua ja kunhan alueen uudistaminen valmistuu, se voi olla taiteen, designin ja arkkitehtuurin keskus. Täällä ja lähistöllä Otaniemessä on monta arkkitehtuurikohdetta – on Aaltoa, Erviä, Siréniä – ja mekin haluamme identifioitua niihin.”

Tapiolan profiili näkyy jo metroasemalla, missä matkustajia tervehtii Kim Simonssonin veistos Emma jättää jäljen.

”Emme ole kaupungin taidemuseo, mutta olemme halunneet edistää taiteen näkymistä ja kehittää ympäristöä taiteen avulla yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tapiolan metroasemalle lähdimme poikkeuksellisesti myös keräämään rahoitusta ja tuottamaan taidehanketta, koska hankkeen toteutus oli muuten vaarassa. Koimme sen niin tärkeäksi ja on ollut positiivista huomata, että veistos onkin otettu metroaseman maamerkiksi”, Kalhama kertoo.

Kaupunkikehitystä kaikilla asemilla

Vaikka suurin osa Länsimetron vaikutuksista kohdistuu Espooseen, samat kaupunkikehityksen ilmiöt näkyvät myös Helsingin puolella Lauttasaaren ja Koivusaaren asemilla. Lauttasaari on jo kokenut sekä asunto- että palvelurakentamisen nousun, Koivusaaren kehittäminen on vasta suunnitelmien asteella.

Espoon puolella Keilaniemi on kaupungin suurin ja valtakunnan mittakaavassakin merkittävä kansainvälinen yrityskeskittymä. Alueella sijaitsevat monet Suomen suurimmista yrityksistä, kuten Kone, Neste ja Fortum.

Keilaniemen kehittämiseen vaikuttaa metroaseman lisäksi Kehä I:n siirto tunneliin, joka mahdollistaa Tapiolan ja Keilaniemen tiiviimmän yhteyden ja uusien asuntojen rakentamisen.

”Keilaniemen ja Otaniemen asemanseudut ovat Espoon ainutlaatuinen kansainvälinen toimitilakeskittymä. Otaniemi on näistä vielä kansainvälisempi, mikä johtuu Aalto-yliopistosta ja lukuisista startup-firmoista, jotka siellä toimivat. Siellä on paljon opiskelijoita, näiden alojen työntekijöitä ja tutkijoita”, Hokkanen sanoo.

Aallon kampukselle ovat siirtyneet Helsingistä myös kauppakorkeakoulu ja taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu – tätä ei ilman metroa olisi tapahtunut. Siirtyjille on rakennettu uusia, arkkitehtonisesti laadukkaita tiloja täydentämään aiempaa arvokasta rakennuskantaa.

Urheilupuiston asemanseutu Tapiolan naapurissa on vasta kehityskaarensa alussa.

”Tällä hetkellä se on joko vihreää nurmikenttää tai autojen asfalttikenttää. Alueen eteläosassa asuntorakentaminen on jo käynnistynyt. Jatkossa yritämme monipuolistaa kehitystä niin, että pohjoisosiin tulisi vielä urheilutoimintaan liittyviä palveluita”, kertoo Hokkanen.

Heidi Hammarsten

Artikkeli julkaistu 16.12.2019 MustRead.fi:ssä

Helsingin pelastuslaitos harjoittelee Lauttasaaressa 24.4. – 27.4. – harjoitus aiheuttaa savua metroaseman lähistöllä

Helsingin kaupungin pelastuslaitos harjoittelee sammutus-, pelastus- ja ensihoitotoimintaa 24.4. – 27.4. välisenä aikana Lauttasaaren metroasemalla.  Harjoitusaika on kaikkina päivinä klo 11 – 14. Pelastusharjoitukset ovat osa länsimetron käyttöönottoa.

Harjoitusten tavoitteena on harjoitella pelastamista hyödyntäen länsimetron turvallisuusjärjestelmiä. Samalla harjoitellaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä Helsingin pelastuslaitoksen, HKL:n metrovalvomon ja poliisin sekä muiden tahojen kanssa.

Savunpoistojärjestelmien testaus ja pelastustoimien harjoittelu edellyttävät vaarattoman harjoitussavun käyttöä. Näin ollen savua esiintyy harjoituksen aikana harjoituspaikkojen läheisyydessä. Harjoituksen aikana harjoitusalueella havaituista savuhavainnoista ei tule ilmoittaa hätäkeskukseen.

Osallistuvia pelastusyksiköitä on jopa toistakymmentä, jolloin metroaseman sisäänkäyntien ja kuilujen läheisyydessä liikkuminen voi olla hankalaa. Yleisöä pyydetäänkin välttämään turhaa liikkumista alueella harjoituksen aikana.

Länsimetron asemien sisäänkäynnit sijoittuvat kauppakeskus Lauttiksen yhteyteen (Kauppaneuvoksentie 16 ja Otavantie 9 risteys) sekä Gyldénintielle.

Lisätietoja:

Palomestari Jani Pitkänen, Helsingin pelastuslaitos, puh. 050 433 6905 jani.pitkanen(at)hel.fi

Viestintäjohtaja Satu Linkola, Länsimetro Oy, puh. 046 877 3392, satu.linkola(at)lansimetro.fi

 

Lauttasaaren läntisen sisäänkäynnin ponttien poisto 9.6. alkaen

Länsimetron Lauttasaaren aseman Gyldenintien vinokuilun täyttöjen osuus on saavuttanut maanpinnan. Seuraava työvaihe on tarpeettomaksi käyneiden tuentojen poisto. Tuennat ovat teräksisiä pontteja, joiden pituus on 6-8 metriä. Pontit poistetaan työmaan viereisen parkkipaikan ja parkkipaikan ajoluiskan kohdalta. Työ alkaa ti 9.6.2015 ja kestää noin 3 päivää. Urakoitsija hoitaa liikenteen ohjauksen pysäköintialueelle. Työvaihe aiheuttaa pientä katkoa ajossa parkkipaikalle. Pysäköintialueen pohjoispää (Länsiväylän puoli) ei ole pontinvedon aikaan pysäköintikäytössä.

Pahoittelemme töiden aiheuttamaa häiriötä.

Lisätietoja:

Länsimetron palautepuhelin, ma-pe klo 9-15, puh. 050 377 3700

Rakennustyöt jatkuvat Katajaharjun kuilulla

Destia Oy jatkaa Katajaharjun kuilun rakennustöitä Lauttasaaressa osoitteessa Isokaari 46, Helsinki.

Työhön kuuluu betonielementtiasennukset kuilulla sekä maanpäällisen kuilurakennuksen työt.

Työssä käytetään raskaita ajoneuvoja ja nostureita. Kohteessa tehdään meluavia töitä arkisin klo 7-18. Kuilun arvioidaan valmistuvan vuoden 2015 alkuun mennessä.

Lisätietoja:
Destia Oy puh. 044 960 9482
Länsimetron palautepuhelin, ma-pe klo 9-15, puh. 050 377 3700