Kategoria: Ajankohtaista Aalto-yliopiston asemalla

Eväsautomaatteja pilotoidaan Lauttasaaren, Koivusaaren ja Aalto-yliopiston asemilla

10.6.2026

Länsimetro kehittää metroasemien palveluita tukemaan matkustajien arkea ja sujuvaa liikkumista. Tavoitteena on, että asemat palvelevat matkustajia mahdollisimman hyvin osana matkaketjua

Osana asemien palveluiden kehittämistä ja asematilojen elävöittämistä Länsimetro kehittää yhteistyötä palveluntarjoajien ja kumppaneiden kanssa. Tähän kokonaisuuteen liittyen Lauttasaaren, Koivusaaren ja Aalto-yliopiston metroasemilla pilotoidaan Reload Vending -myyntiautomaatteja. Pilotti kestää 30.9.2026 saakka.

Myyntiautomaateista on saatavilla välipalapatukoita ja juomia. Automaattien tuotevalikoimaa seurataan ja kehitetään pilotin aikana, ja tavoitteena on, että kunkin aseman automaatista löytyy matkustajille aidosti hyödyllisiä ja toivottuja tuotteita.

Otaniemi kestävällä tiellä – kestävän liikkumisen teemakuukausi toukokuussa

4.5.2026

Länsimetro on mukana Otaniemi kestävällä tiellä ‑teemakuukaudessa, joka nostaa esiin kestävän liikkumisen merkitystä arjessa ja kaupunkikehityksessä. Kumppanuus tukee Länsimetro työtä sujuvan, turvallisen ja kestävän liikkumisen edistämiseksi metroympäristössä sekä vahvistaa asemien roolia elävänä osana kaupunkia.

Toukokuussa Otaniemi toimii yhteisenä kokeilu‑ ja tapahtumaympäristönä, jossa alueen toimijat kehittävät ja tekevät näkyväksi kestäviä liikkumisratkaisuja sekä arkiaktiivisuutta tukevia tapoja. Teemakuukausi kutsuu pohtimaan arjen liikkumisvalintojen vaikutuksia sekä ympäristöön että omaan hyvinvointiin. Samalla se vahvistaa alueellista yhteistyötä ja tukee Otaniemen kehittymistä viihtyisänä opiskelu‑, työ‑ ja innovaatioympäristönä.

Teemakuukausi näkyy myös Länsimetron metroasemien mainosnäytöillä.

Lisätiedot teemakuukaudesta ja sen aikana toteutettavista tempauksista löytyvät tapahtuman omilta sivuilta kestavallatiella.fi/

Lue myös Otaniemi toimii kestävän liikkumisen kokeilualueena toukokuussa-uutinen Espoon sivuilta.

PS: Tiesithän, että Aalto-yliopiston metroasemalla on esiintymispaikka? Metroasemien esiintymispaikat on tarkoitettu lyhytaikaisiin esityksiin ja ne tuovat elävyyttä asemille. Tutustu esiintymispaikkoihin ja pelisääntöihin .

Kaupunkiliikenne tiedottaa: Aalto-yliopiston metroaseman liukuportaat ja hissit yliopiston ja pikaratikan suuntaan poissa käytöstä ma 14.-18.10.

7.10.2024

Aalto-yliopiston metroaseman yliopiston puolen sisäänkäynti suljetaan viikoksi ma 14.- pe 18.10., koska Kaupunkiliikenne Oy purkaa lippuhallissa olevat rakennustelineet. Niitä tarvittiin, kun metroasemalla tehtiin paloilmoitinjärjestelmään ja valaistukseen liittyviä huolto- ja kunnostustöitä. Säännölliset huoltotyöt ja kunnossapito takaavat aseman luotettavan toiminnan ja turvallisuuden.

Sisäänkäynti avataan taas lauantaina 19.10. Reitti metroon kulkee purkutyön aikana Tietotien sisäänkäynnin kautta.

Reitti metroon 14.-18.10. Aalto-yliopiston metroaseman pääovilta ja pikaratikan pysäkkien suunnasta

Lyhin reitti Otaniementien pääsisäänkäynniltä (A-sisäänkäynti) avoinna olevalle metron sisäänkäynnille kulkee kauppakeskus A Blocin läpi ja Biologinkujaa pitkin Tietotielle (B-sisäänkäynti). A Blocin ollessa suljettuna pääset metroon helpoiten kiertämällä Kauppakorkeakoulun ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun rakennuksen jommaltakummalta puolelta rakennusta.

Vaihtoehtoisesti voit myös matkustaa Otaniementieltä esimerkiksi pikaratikalla 15 suoraan Keilaniemen metroasemalle (laiturista 11) tai runkobussilla 510 Tapiolan metroasemalle (laiturista 13).

Pahoittelemme töistä aiheutuvaa haittaa!

Kaupunkiliikenteen tiedote.

Kaupunkiliikenne tiedottaa: Aalto-yliopiston metroaseman liukuportaat ja hissit yliopiston ja pikaratikan suuntaan poissa käytöstä ma 15.7. alkaen

29.7.2024

Aalto-yliopiston aseman yliopiston puolen sisäänkäynti suljetaan kuudeksi viikoksi ma 15.7. alkaen, koska Kaupunkiliikenne tekee liukuportaiden kattorakenteissa huoltotöitä. Sisäänkäynti on kokonaan suljettuna su 25.8. asti. Reitti metroon kulkee ainoastaan Tietotien sisäänkäynnin kautta 15.7. alkaen.

Aalto-yliopiston metroaseman itäpääty eli yliopiston, pikaratikan ja kauppakeskuksen puoleinen sisäänkäynti on suljettuna kuuden viikon ajan 15.7.- 25.8. Sisäänkäynnillä tehdään samanlaisia paloilmoitinjärjestelmän ja valaistuksen huoltotöitä, joiden takia aseman Tietotien sisäänkäynti oli suljettuna aiemmin. Myös työt aseman yliopiston puolen sisäänkäynnillä sulkevat kulkuyhteyden kokonaan useiksi viikoiksi, koska Aalto-yliopiston asemalla töitä ei ole mahdollista tehdä osissa, eikä liukuportaissa ja hissiaulassa voi kulkea rakennustelineiden vuoksi.

Säännölliset huoltotyöt ja kunnossapito takaavat aseman luotettavan toiminnan ja turvallisuuden. Samalla tehdään myös toimenpiteitä, jotta valaisimia on jatkossa aiempaa helpompi huoltaa. Töistä vastaa Kaupunkiliikenne Oy. Töillä ei ole vaikutusta metroliikenteeseen.

Töiden aikana pääset metroon aseman toiselta sisäänkäynniltä eli Tietotien puolelta. Tietotien sisäänkäynti otettiin takaisin käyttöön maanantaina 8.7.
Lue myös aiempi tiedote Tietotien puolen sisäänkäynnin huoltotöistä.

Reitti metroon 15.7. alkaen Aalto-yliopiston metroaseman pääovilta ja pikaratikan pysäkkien suunnasta

Lyhin reitti Otaniementien pääsisäänkäynniltä (A-sisäänkäynti) avoinna olevalle metron sisäänkäynnille kulkee kauppakeskus A Blocin läpi ja Biologinkujaa pitkin Tietotielle. A Blocin ollessa suljettuna pääset metroon helpoiten kiertämällä Kauppakorkeakoulun ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun rakennuksen jommaltakummalta puolelta rakennusta.

Vaihtoehtoisesti voit myös matkustaa Otaniementieltä esimerkiksi pikaratikalla suoraan Keilaniemen metroasemalle (laiturista 11) tai runkobussilla 510 Tapiolan metroasemalle (laiturista 13).

Kaupunkiliikenne tiedottaa: Aalto-yliopiston metroaseman Tietotien sisäänkäynti suljettuna 3.6. alkaen huoltotöiden takia

29.5.2024

Sisäänkäynti on suljettuna noin viiden viikon ajan eli se otetaan jälleen käyttöön tämänhetkisen arvion mukaan 8.7. alkavalla viikolla.

Sisäänkäynti suljetaan paloilmoitinjärjestelmän ja valaistuksen huoltotöiden vuoksi. Savuilmaisimia vaihdetaan elinkaarisuunnitelman mukaisesti, samalla vaihdetaan myös pimentyneitä valaisimia. Huollettavuuteen tehdään parannuksia, jotta jatkossa sisäänkäyntiä ei tarvitse huoltojen vuoksi sulkea.

Sisäänkäynti tarvitaan työmaa-alueeksi, ja turvallinen liikkuminen siellä ei ole mahdollista. Töiden takia alakatot avataan. Hissiauloihin ja liukuportaiden yläpuolelle rakennetaan telineet, jotka estävät kulkemisen alueella. Telineiden alle ei jää riittävästi tilaa, jotta matkustajaliikenne voitaisiin Aalto-yliopiston liukuportaissa toteuttaa. Koko liukuporrasryhmä on pois käytöstä, samoin hissit tämän sisäänkäynnin osalta.

Töistä vastaa Kaupunkiliikenne Oy.

Metroon pääsee töiden ajan aseman toiselta sisäänkäynniltä yliopiston, pikaratikan pysäkkien ja kauppakeskus A Blocin puolelta. Metro kulkee asemalla töiden ajan normaalisti.

Aalto-yliopiston kauppakeskuksen ja yliopiston puolen sisäänkäynti suljettuna elokuussa

Aalto-yliopiston metroaseman itäpääty eli yliopiston ja kauppakeskuksen puoleinen sisäänkäynti suljetaan elokuussa noin viideksi viikoksi. Sisäänkäynnillä tehdään vastaavat paloilmoitinjärjestelmän ja valaistuksen huoltotyöt, kuin nyt Tietotien sisäänkäynnillä. Myös nämä työt sulkevat kulkuyhteyden kokonaan, koska töitä ei voida tehdä osissa.

Elokuussa metroon pääsee töiden ajan aseman toiselta sisäänkäynniltä eli Tietotien puolelta. Töillä ei ole vaikutusta metroliikenteeseen. HSL ja Kaupunkiliikenne Oy tiedottavat matkustajia vielä kesä-heinäkuun aikana yliopiston puolen töiden tarkemmasta ajankohdasta.

Metroliikenteessä on kuitenkin samaan aikaan poikkeuksia muiden työmaiden takia. Espoosta metro kulkee Helsingin keskustassa vain Kamppiin asti. Kesällä Kampin ja Kivenlahden välillä metro kulkee päivisin 6 minuutin välein. Metrossa on myös muita poikkeuksia kesällä, lisätietoja korvaavasta liikenteestä HSL:n sivuilla.

Lue lisää kesän metron liikennekatkosta https://kaupunkiliikenne.fi/kesan-2024-metrokatko/

Tiedote Kaupunkiliikenteen sivuilla.

Kuinka syvällä ollaan?

15.12.2022

Länsimetro kulkee koko matkan Ruoholahdesta Kivenlahteen maan alla. Metroaseman asemalaiturilla seisoessa voi mieleen juolahtaa kysymys, kuinka syvällä meren- tai maanpinnasta oikein ollaan ja miksi länsimetro on rakennettu maan alle.

Alla on kerrottu, kuinka syvällä meren- ja maanpinnasta metroasemien asemalaiturit ovat:

Lauttasaari: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
Koivusaari: metrolaituri on noin 30 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 35 metriä.
Keilaniemi: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
Aalto yliopisto: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
Tapiola: metrolaituri on noin 30 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 35 metriä.
Urheilupuisto: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
Niittykumpu: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
Matinkylä: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
Finnoo: metrolaituri on noin 40 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 45 metriä.
Kaitaa: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
Soukka: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 45 metriä.
Espoonlahti: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 35 metriä.
Kivenlahti: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 35 metriä.

Matinkylän metroaseman asemalaituri on noin 20 metriä merenpinnasta ja maanpinnasta noin 25 metriä. Matinkylän asema oli joulukuuhun 2022 saakka metron läntinen pääteasema. Uusi rataosuus Matinkylästä Kivenlahteen otettiin matkustajaliikenteen käyttöön 3.12.2022, jonka jälkeen metron läntiseksi päätepisteeksi tuli Kivenlahden asema.

Miksi metro on rakennettu maan alle?

Maan alle rakennettu metrorata asemineen jättää maanpäälliset alueet muuhun käyttöön mm. asumiseen ja muuhun rakentamiseen. Espoon kaupunki kehittyy ja kasvaa metroasemien läheisyydessä ja metron päällä oleva tila tarvitaan kasvavan kaupungin tarpeisiin. Nykyaikainen metroasema vaatii runsaasti tilaa, sillä sen laajuus on noin 20 000 neliötä. Pääosa tiloista on matkustajalle näkymättömissä olevia teknisiä tiloja. Nyt maanpintaan jääville rakennuksille, eli sisäänkäynneille ja kuiluille, on niillekin ollut vaikea löytää tila rakennetusta kaupunkiympäristöstä. Lisäksi liityntäpysäköinnin ja bussiterminaalien järjestäminen maanalaisille asemille on huomattavasti helpompaa kuin maanpäällisiin ratkaisuihin.

Metrolinjaus kulkee tiiviisti rakennetun asuinalueen läpi ja asemat sijoittuvat liikkumisen solmukohtiin palveluiden yhteyteen. Maanpäällinen vaihtoehto olisi tuonut mukanaan mittavat ja kalliit rakennustyöt katuverkkoon, kuten radan ylittävien siltojen ja alittavien tunneleiden rakentamisen. Myös liikenteen sujuvuus maanpinnalla olisi heikentynyt, mikä olisi aiheuttanut ruuhkia muulle liikenteelle ja vaikeuttanut kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden maanpäällinen metrolinjaus kulkee liito-oravametsäalueella. Maanpäällisen metron toteuttamien näillä alueilla ei olisi ollut mahdollinen.

Lisäksi maanalaisen metron toiminta on varmempaa kuin maanpäällisen, sillä esimerkiksi sää ei vaikuta metron kulkemiseen maan alla. Maanalaisen linjan tuominen välillä maanpintaan ei myöskään ole mahdollista, koska avoimia tunnelin suuaukkoja tulisi lisää. Avoimet tunnelisuuaukot vaikeuttaisivat lämpötilojen hallintaa tunnelissa. Korkeuserot muodostuisivat myös ratageometrisistä syistä ongelmaksi.

Metroliikennettä Espoossa jo kolme vuotta – metroasemat alueidensa ikonisia tunnusmerkkejä

17.11.2020

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Osuus Ruoholahdesta Matinkylään avattiin liikenteelle marraskuussa 2017. Keskiviikkona 18.11. vietetään liikenteen alkamisen kolmivuotispäivää.

Matkustajakokemus parani merkittävästi, kun Matinkylän metroaseman toinen sisäänkäynti ja samalla liikenteellä olevan metron läntisin sisäänkäynti avattiin matkustajille 1.10.2020. Sisäänkäynti sijoittuu Tynnyripuiston alueelle Iso Omenan kauppakeskuksen länsipuolelle. Muun rakentamisen edettyä alueella sisäänkäynti voitiin nyt avata matkustajakäyttöön. Urheilupuiston asemalla matkustajille avattiin alun perin pelastuslaitoksen käyttöön suunniteltu itäinen sisäänkäynti helmikuussa 2020. Vastaavasti Tapiolan aseman eteläinen sisäänkäynti avattiin matkustajille keväällä 2019 muun rakentamisen alueella edettyä.

Investointihankkeena on toteutettu myös Matinkylän huoltotunneliin yhteisväestönsuoja, joka sai käyttöönottoluvan tammikuussa 2020 sekä monia muita käytettävyyden parantamishankkeita.

Vuoden 2019 tietojen mukaan kolme suosituinta metroasemaa Ruoholahti–Matinkylä-osuudella olivat Matinkylä (29 100 käyttäjää päivässä), Lauttasaari (23 100) ja Aalto-yliopisto (19 200).

”Länsimetro on osoittanut kolmen vuoden aikana, että metroliikenteen edellyttämät järjestelmät ja infra kokonaisuudessaan toimii luotettavasti, turvallisesti ja varmasti. Olemme saaneet myös positiivista palautetta asemien arkkitehtuurista ja ilmeestä”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi Länsimetron asemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus. Länsimetron ykkösvaiheen asemista on tehty videosarja, jossa avataan arkkitehtuurin yksityiskohtia ja asemien erityispiirteitä. Erityisesti asemien valaistus on saanut positiivista huomiota ja palkittu alan kilpailuissa.

Metro on mahdollistanut uuden kaupunkirakenteen syntymisen asemien yhteyteen sekä Helsingissä että Espoossa. Esimerkiksi Tapiolassa rakentaminen on jatkunut kiivaana vielä metroliikenteen aloittamisen jälkeen. Investointien suuruutta kuvaa muun muassa Lähi-Tapiolan investoiminen Tapiolan aseman läheisyyteen noin 0,5 miljardilla eurolla. Kaiken kaikkiaan länsimetron vaikutusalueelle arvioidaan saatavan noin 70 000 uutta asukasta lähivuosikymmeninä.

Kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen on käynnissä ja etenee aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Myös toisen vaiheen asemien arkkitehtuuriin ja ilmeeseen panostetaan. Jokaiselle asemalle on tulossa aseman identiteettiä vahvistava taideteos.

Liikenteellä olevalla Länsimetron osuudella Länsimetro Oy vastaa infran ja järjestelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta ja valvoo, että tarvittavat huollot ja ylläpitotehtävät tehdään suunnitellusti. Huollosta ja ylläpidosta vastaa HKL, joka myös vastaa metroliikenteestä.

DESIGN.TUNNE.METRO -videot YouTubessa.

Kuvia Ruoholahti–Matinkylä-osuuden asemista.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden asemahavainteet.

Facebook Livessä keskustellaan Länsimetron metroasemien arkkitehtuurista perjantaina 20.11.2020 klo 14

16.11.2020

Länsimetro ja Espoon Kaupunkitapahtumat tuottivat yhteistyössä metroarkkitehtuuriin syventyvän kahdeksanosaisen DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarjan, joka vie katsojan inspiroivalle metromatkalle Lauttasaaresta Matinkylään. Perjantaina 20.11.2020 klo 14 matka jatkuu, kun metroasemien arkkitehtuurista ja videosarjasta keskustellaan Länsimetron Facebook Livessä. Livessä keskustelemassa ovat videosarjan toimittaja Riku Rantala, Länsimetron arkkitehtuurin pääsuunnittelija Hannu Mikola ja Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja Satu Linkola.

Tallenne Facebook Livestä katsottavissa Länsimetron Facebook-sivulta. (linkki lisätty 20.11.2020)

Lähetä kysymyksesi etukäteen tai kysy Facebook Livessä

Mitä sinä haluaisit tietää Länsimetron asemien arkkitehtuurista? Onko sinulla kysyttävää DESIGN. TUNNE. METRO. -videoista? Voit lähettää kysymyksesi ennakkoon viestinta(at)lansimetro.fi tai esitä kysymyksesi some-kanavissamme. Kysymyksiä voi esittää myös Facebook Liven aikana. Katso vastauksia Länsimetrosta usein kysyttyihin kysymyksiin verkkosivuilta. Jos kaikkiin kysymyksiin ei ehditä vastata Facebook Liven aikana, vastaamme niihin tallenteen kommenteissa seuraavan viikon aikana.

Julkinen tila saa herättää elämyksiä ja olla näyttävä – uusi videosarja avaa Länsimetron kahdeksan aseman tarinan arkkitehtuurin ja taiteen näkökulmasta

13.11.2020

Keskiviikkona 18.11.2020 tulee kuluneeksi kolme vuotta Länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuuden matkustajaliikenteen alkamisesta ja kahdeksan uuden aseman käyttöönotosta. Toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi uusien asemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon asemien erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus. Jokainen kahdeksasta asemasta on oma uniikki kokonaisuutensa, jonka maanalaiset tilat käyvät vuoropuhelua maanpäällisen asemaympäristön ja sen ominaispiirteiden kanssa.

Länsimetro Oy ja Espoon Kaupunkitapahtumat ovat tuottaneet yhteistyössä metroarkkitehtuuriin syventyvän kahdeksanosaisen DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarjan, joka vie katsojan inspiroivalle metromatkalle Lauttasaaresta Matinkylään. Toimittaja Riku Rantala kertoo videoilla muun muassa, miten Otaniemen kulttuurihistoriallisesti merkittävä lehmuskuja huomioitiin suunnittelussa, kuinka Lauttasaaren purettu ikoninen vesitorni näkyy metroasemalla ja miksi Tapiolan asema on hohtavan valkoinen.

Videoihin DESIGN.TUNNE.METRO. Rikun Rantalan opastuksella voi tutustua YouTubesta.

Metro on käyttäjilleen arkinen kulkuväline ja videosarja kehottaa suuntaamaan katseen tämän arjen näyttämön estetiikkaan ja pieniin, mietittyihin yksityiskohtiin. Länsimetron asemat ovat kaikille kaupunkilaisille avoimia kulttuurikohteita.

Kaupunkitapahtumat Espoo: www.espoo.fi/kaupunkitapahtumat
Metroasemien esittelyt: www.lansimetro.fi/asemat/

Länsimetron asemien valaistus voitti pohjoismaisen valaistuskilpailun

20.5.2020

Länsimetron asemien valaistus palkittiin jo neljännen kerran. Asemien valaistus voitti tällä kertaa pohjoismaisen Nordisk Lyspris eli Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun.

Länsimetron asemien valaistus voitti ensimmäisenä suomalaisena pohjoismaisen Nordisk Lyspris eli Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun. Länsimetron ykkösvaiheen kahdeksan aseman (Lauttasaaren, Koivusaaren, Keilaniemen, Aalto-yliopiston, Tapiolan, Urheilupuiston, Niittykummun ja Matinkylän) yleisötilojen valaistuskokonaisuuden suunnittelusta vastasi VALOA design. Arkkitehtonista kokonaisuutta johti CJN – arkkitehdit Oy ja asemien arkkitehtuurin ovat suunnitelleet Helin & Co, ALA-arkkitehdit ja Esa Piironen, APRT, HKP ja Valaistuksen sähkösuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy. Sähköurakoinnista vastasi Are. Valotaidetta tuottivat Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen (Keilaniemi) ja Lighting Design Collective Oy, Helin &Co (Lauttasaari).

Arkkitehtuuri, taide ja valo luovat metroaseman identiteetin

Nordic Lighting Design Awards 2020 -palkinnon tarkoituksena on korostaa pohjoismaisen valaistuskulttuurin erityispiirteitä. Palkinto myönnetään erityisen merkittäville päivänvaloa tai keinovaloa hyödyntäville valaistuskohteille, jotka yhdistävät esimerkillisellä tavalla estetiikkaa, arkkitehtuuria, teknologiaa, laatua ja energiaa. Omaperäisyydelle ja luovuudelle annetaan suuri painoarvo projekteja arvioitaessa.

”Keskeinen ratkaisu Länsimetron asemissa on valon ja arkkitehtuurin integroiminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Jokaisella metroasemalla on oma identiteetti, joka syntyy arkkitehtuurin, taiteen ja valon yhteisvaikutuksesta. Valaistuksen roolia harkittiin monipuolisesti ja ratkaisu on hillitty, mutta arkkitehtonisesti laadukas ratkaisu, joka toimii ihmisten arjessa. Laatuvaikutelmaa luovat toistuvat valaistustavat, häikäisemättömyys, riittävä valaistustaso ja valaistuksen integraatio”, kuvaa metroasemien valaistusta valaistussuunnittelija ja CEO Roope Siiroinen VALOA design:sta.

Tuomariston mukaan valaistus on hyvin integroitu osaksi arkkitehtuuria. Eri asemien välillä on suurta eroavuutta, ja silti jokainen asema pysyy koko valaistuskonseptin sisällä. Jokainen asema on ainutlaatuinen, mutta niiden samankaltaisuus on kuitenkin aistittavissa. Valaistuksen suunnittelijat ovat onnistuneet kehittämään ja soveltamaan monia erilaisia ratkaisuja. Tuomaristo arvostaa myös hyvin sitä, kuinka valoa käytetään pystysuorilla pinnoilla ja lasin takana. Tämä antaa suuremman tilan tunteen ja helpottaa suuntaamista.

”Suomelle ja Helsingin ja Espoon metroasemien suunnittelun taustalla olevalle koko joukkueelle on suuri kunnia saada pohjoismainen valaistuksen suunnittelupalkinto. Palkinto merkitsee meille paljon ja tuntuu hyvin ansaitulta vuosien kovan työn, yhteistyön ja valaistussuunnittelukentän rakentamisen jälkeen”, kommentoi Roope Siiroinen VALOA designista.

Voittajat julkistettiin keskiviikkona 20.5. Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun Nordisk Lyspris Facebook-livelähetyksessä. Nordic Lighting Design Awards 2020 -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Jokaisesta pohjoismaasta kilpailuun lähetetään oman maan kilpailun voittaja. Länsimetron asemien valaistus voitti aikaisemmin tänä vuonna Vuoden valaistuskohde 2019 -kilpailun sisävalaistus-sarjan ja sen voittajana Länsimetron valaistus osallistui pohjoismaiseen valaistuskilpailuun. Lue lisää Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailusta.

Nordisk Lyspris 2020 – Nordic Lighting Design Awards-palkinnon lisäksi Länsimetron asemien valaistus on voittanut kolme muuta kilpailua:

LDA Lighting Design Awards 2019: Highly Commended
LIT Lighting Design Awards 2019: Winner
Vuoden valaistuskohde 2019

Tutustu kaikkiin Länsimetron metroasemiin.

Tapiolan metroasema

Aalto yliopisto -metroaseman alakatto on Corten-terästä.

Aalto-yliopiston metroasema

Keilaniemen metroasema