Metroliikennettä Espoossa jo kolme vuotta – metroasemat alueidensa ikonisia tunnusmerkkejä

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Osuus Ruoholahdesta Matinkylään avattiin liikenteelle marraskuussa 2017. Keskiviikkona 18.11. vietetään liikenteen alkamisen kolmivuotispäivää.

Matkustajakokemus parani merkittävästi, kun Matinkylän metroaseman toinen sisäänkäynti ja samalla liikenteellä olevan metron läntisin sisäänkäynti avattiin matkustajille 1.10.2020. Sisäänkäynti sijoittuu Tynnyripuiston alueelle Iso Omenan kauppakeskuksen länsipuolelle. Muun rakentamisen edettyä alueella sisäänkäynti voitiin nyt avata matkustajakäyttöön. Urheilupuiston asemalla matkustajille avattiin alun perin pelastuslaitoksen käyttöön suunniteltu itäinen sisäänkäynti helmikuussa 2020. Vastaavasti Tapiolan aseman eteläinen sisäänkäynti avattiin matkustajille keväällä 2019 muun rakentamisen alueella edettyä.

Investointihankkeena on toteutettu myös Matinkylän huoltotunneliin yhteisväestönsuoja, joka sai käyttöönottoluvan tammikuussa 2020 sekä monia muita käytettävyyden parantamishankkeita.

Vuoden 2019 tietojen mukaan kolme suosituinta metroasemaa Ruoholahti–Matinkylä-osuudella olivat Matinkylä (29 100 käyttäjää päivässä), Lauttasaari (23 100) ja Aalto-yliopisto (19 200).

”Länsimetro on osoittanut kolmen vuoden aikana, että metroliikenteen edellyttämät järjestelmät ja infra kokonaisuudessaan toimii luotettavasti, turvallisesti ja varmasti. Olemme saaneet myös positiivista palautetta asemien arkkitehtuurista ja ilmeestä”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi Länsimetron asemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus.  Länsimetron ykkösvaiheen asemista on tehty videosarja, jossa avataan arkkitehtuurin yksityiskohtia ja asemien erityispiirteitä. Erityisesti asemien valaistus on saanut positiivista huomiota ja palkittu alan kilpailuissa.

Metro on mahdollistanut uuden kaupunkirakenteen syntymisen asemien yhteyteen sekä Helsingissä että Espoossa. Esimerkiksi Tapiolassa rakentaminen on jatkunut kiivaana vielä metroliikenteen aloittamisen jälkeen. Investointien suuruutta kuvaa muun muassa Lähi-Tapiolan investoiminen Tapiolan aseman läheisyyteen noin 0,5 miljardilla eurolla. Kaiken kaikkiaan länsimetron vaikutusalueelle arvioidaan saatavan noin 70 000 uutta asukasta lähivuosikymmeninä.

Kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen on käynnissä ja etenee aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Myös toisen vaiheen asemien arkkitehtuuriin ja ilmeeseen panostetaan. Jokaiselle asemalle on tulossa aseman identiteettiä vahvistava taideteos.

Liikenteellä olevalla Länsimetron osuudella Länsimetro Oy vastaa infran ja järjestelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta ja valvoo, että tarvittavat huollot ja ylläpitotehtävät tehdään suunnitellusti. Huollosta ja ylläpidosta vastaa HKL, joka myös vastaa metroliikenteestä.

DESIGN.TUNNE.METRO -videot YouTubessa.

Kuvia Ruoholahti–Matinkylä-osuuden asemista.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden asemahavainteet.

Facebook Livessä keskustellaan Länsimetron metroasemien arkkitehtuurista perjantaina 20.11.2020 klo 14

Länsimetro ja Espoon Kaupunkitapahtumat tuottivat yhteistyössä metroarkkitehtuuriin syventyvän kahdeksanosaisen DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarjan, joka vie katsojan inspiroivalle metromatkalle Lauttasaaresta Matinkylään. Perjantaina 20.11.2020 klo 14 matka jatkuu, kun metroasemien arkkitehtuurista ja videosarjasta keskustellaan Länsimetron Facebook Livessä. Livessä keskustelemassa ovat videosarjan toimittaja Riku Rantala, Länsimetron arkkitehtuurin pääsuunnittelija Hannu Mikola ja Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja Satu Linkola.

Tallenne Facebook Livestä katsottavissa Länsimetron Facebook-sivulta. (linkki lisätty 20.11.2020)

Lähetä kysymyksesi etukäteen tai kysy Facebook Livessä

Mitä sinä haluaisit tietää Länsimetron asemien arkkitehtuurista? Onko sinulla kysyttävää DESIGN. TUNNE. METRO. -videoista? Voit lähettää kysymyksesi ennakkoon viestinta(at)lansimetro.fi tai esitä kysymyksesi some-kanavissamme. Kysymyksiä voi esittää myös Facebook Liven aikana. Katso vastauksia Länsimetrosta usein kysyttyihin kysymyksiin verkkosivuilta. Jos kaikkiin kysymyksiin ei ehditä vastata Facebook Liven aikana, vastaamme niihin tallenteen kommenteissa seuraavan viikon aikana.

Julkinen tila saa herättää elämyksiä ja olla näyttävä – uusi videosarja avaa Länsimetron kahdeksan aseman tarinan arkkitehtuurin ja taiteen näkökulmasta

Keskiviikkona 18.11.2020 tulee kuluneeksi kolme vuotta Länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuuden matkustajaliikenteen alkamisesta ja kahdeksan uuden aseman käyttöönotosta. Toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi uusien asemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon asemien erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus. Jokainen kahdeksasta asemasta on oma uniikki kokonaisuutensa, jonka maanalaiset tilat käyvät vuoropuhelua maanpäällisen asemaympäristön ja sen ominaispiirteiden kanssa.

Länsimetro Oy ja Espoon Kaupunkitapahtumat ovat tuottaneet yhteistyössä metroarkkitehtuuriin syventyvän kahdeksanosaisen DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarjan, joka vie katsojan inspiroivalle metromatkalle Lauttasaaresta Matinkylään. Toimittaja Riku Rantala kertoo videoilla muun muassa, miten Otaniemen kulttuurihistoriallisesti merkittävä lehmuskuja huomioitiin suunnittelussa, kuinka Lauttasaaren purettu ikoninen vesitorni näkyy metroasemalla ja miksi Tapiolan asema on hohtavan valkoinen.

 
Videoihin DESIGN.TUNNE.METRO. Rikun Rantalan opastuksella voi tutustua YouTubesta. 


Metro on käyttäjilleen arkinen kulkuväline ja videosarja kehottaa suuntaamaan katseen tämän arjen näyttämön estetiikkaan ja pieniin, mietittyihin yksityiskohtiin. Länsimetron asemat ovat kaikille kaupunkilaisille avoimia kulttuurikohteita.

Kaupunkitapahtumat Espoo: www.espoo.fi/kaupunkitapahtumat
Metroasemien esittelyt: www.lansimetro.fi/asemat/

Metron läntisin sisäänkäynti avataan matkustajille 1.10. Matinkylässä

Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti avataan matkustajille 1.10. Sisäänkäynnin osoite on Suomenlahdentie 9. Sisäänkäynnin yhteyteen valmistuu loppuvuodesta myös hotelli. Tynnyritielle hotellin edustalle tulee 32 uutta pyöräpysäköintipaikkaa, jotka palvelevat myös metromatkustajia.

 

Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti avataan matkustajille 1.10. Sisäänkäynnin osoite on Suomenlahdentie 9. Kuva: M. Wirman.

Uusi sisäänkäynti luo yhteyden Suomenlahdentieltä ja Tynnyritieltä metrolaiturin läntiseen päätyyn. Uusi sisäänkäynti tarjoaa vaihtoehtoisen reitin metrosta myös Suomenlahdentiellä sijaitseville bussipysäkeille ja Finnoon suunnan busseille. Matinkylä on Länsimetron käytetyin asema vuoden 2019 matkustajamäärissä laskettuna ja toinen sisäänkäynti tasaa jo aiemmin käytössä olleen bussiterminaaliin ja Isoon Omenaan vievän reitin matkustajamääriä. Länsimetron muiden sisäänkäyntien tapaan uusi läntinen sisäänkäynti on esteetön.

Uusi sisäänkäynti luo yhteyden metrolaiturin läntisestä päädystä Suomenlahdentielle ja Tynnyritielle. Kuva: M. Wirman.

Arkkitehtuuriltaan uusi sisäänkäynti täydentää aiempaa Matinkylän aseman arkkitehtuuria ja ilmettä. Uudelle sisäänkäynnille on tuotu itäisestä sisäänkäynnistä poikkeava värimaailma, mikä auttaa matkustajaa erottamaan sisäänkäynnit toisistaan. Itäpään liukuportaissa taustavalaistun lasin väri muuttuu alhaalta lähtiessä keltaisesta vihreän kautta siniseen. Uudella länsipään sisäänkäynnillä seinän väritystä täydennettiin spektrin eri väreillä oranssista punaisen kautta violettiin.

Arkkitehtuuriltaan uusi sisäänkäynti täydentää aiempaa Matinkylän aseman arkkitehtuuria ja ilmettä. Länsipään liukuportaissa seinän väritys muuttuu oranssista punaisen kautta violettiin. Kuva: M. Wirman.

Sisäänkäynti voidaan ottaa nyt käyttöön, kun muu rakentaminen alueella on edennyt. Muita nk. Tynnyripuiston korttelin rakenteilla olevia palveluja ovat uusi uimahalli ja senioritalo. Alueelle tulee myös asuntotuotantoa ja Suomenlahdentie varteen Matinkylän elä ja asu-seniorikeskus. Kaiken kaikkiaan metron vaikutusalueelle arvioidaan saatavan noin 70 000 asukasta lähivuosikymmeninä. Vastaavasti Tapiolan aseman eteläinen sisäänkäynti avattiin matkustajille keväällä 2019 muun rakentamisen alueella edettyä.

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Liikenteellä olevalla Länsimetron osuudella Länsimetro Oy vastaa infran ja järjestelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta ja valvoo, että tarvittavat huollot ja ylläpitotehtävät tehdään suunnitellusti. Huollosta ja ylläpidosta vastaa HKL, joka myös vastaa metroliikenteestä.

”Vastuullisena omistajana haluamme kehittää ja parantaa matkustajakokemusta jatkuvasti. Varmistamme, että osuutemme on teknisesti moderni, digitaaliseen valvontaan ja ylläpitoon perustuva ja turvallisuudeltaan maailmassa huippuluokkaa”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen on käynnissä ja etenee aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Myös toisen vaiheen asemien arkkitehtuuriin ja ilmeeseen panostetaan.

”Haluamme rakentaa vetovoimaisia asemia, jotka ovat alueensa ikonisia tunnusmerkkejä. Jokaiselle uudelle asemalle on tulossa aseman identiteettiä vahvistava taideteos”, Saksi lupaa.

Kuvapankissa (Flickr) on kuvia sisäänkäynnistä ja sen ympäristöstä.

Tutustu Matinkylän metroasemaan. 

Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin rakentamiseen liittyviä käyttöönottotestauksia 2.9.–3.9.2020

Matinkylän metroasemalla suoritetaan turvajärjestelmien skenaariotestauksia metroliikenteen päättymisen jälkeen 2.9.–3.9.2020. Testaukset liittyvät Matinkylän metroaseman läntisen säänkäynnin käyttöönottoon.

Skenaariotesteissä testataan metroaseman turvajärjestelmien toimintaa palohälytyksessä, joka käynnistää mm. aseman savunpoistopuhaltimia ja kuulutuksia. Testaukset tehdään yöaikaan 2.9.–3.9.2020klo 24–05 välisenä aikana. Testaukset eivät vaikuta metroliikenteeseen.

Testauksen paikka: Matinkylän metroasema, Suomenlahdentie 1.

Testit kestävät maksimissaan viisi tuntia. Niiden yhteydessä saattaa syntyä melua, joka voi kantautua myös lähialueen kiinteistöihin. Pahoittelemme testeistä syntyvää meluhaittaa.

Lisätietoja uudesta sisäänkäynnistä

Lisätietoja:
Janne Ilkanheimo, käyttöönottoinsinööri, Länsimetro-projekti,
puh. 0400 896 672, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin rakentamiseen liittyviä käyttöönottotestauksia 17.8.-21.8.2020

Matinkylän metroasemalla suoritetaan turvajärjestelmien skenaariotestauksia metroliikenteen päättymisen jälkeen 17.8.-21.8.2020. Testaukset liittyvät Matinkylän metroaseman läntisen säänkäynnin käyttöönottoon.

Skenaariotesteissä testataan metroaseman turvajärjestelmien toimintaa palohälytyksessä, joka käynnistää mm. aseman savunpoistopuhaltimia ja kuulutuksia. Testaukset tehdään yöaikaan 17.8.-21.8.2020 klo 24-05 välisenä aikana. Testaukset eivät vaikuta metroliikenteeseen.

Testauksen paikka: Matinkylän metroasema, Suomenlahdentie 1.

Testit kestävät maksimissaan viisi tuntia. Niiden yhteydessä saattaa syntyä melua, joka voi kantautua myös lähialueen kiinteistöihin. Pahoittelemme testeistä syntyvää meluhaittaa.

Lisätietoja uudesta sisäänkäynnistä

Lisätietoja:
Janne Ilkanheimo, käyttöönottoinsinööri, Länsimetro-projekti,
puh. 0400 896 672, janne.ilkanheimo@lansimetro.fi

Länsimetron asemien valaistus voitti pohjoismaisen valaistuskilpailun

Länsimetron asemien valaistus palkittiin jo neljännen kerran. Asemien valaistus voitti tällä kertaa pohjoismaisen Nordisk Lyspris eli Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun.

Länsimetron asemien valaistus voitti ensimmäisenä suomalaisena pohjoismaisen Nordisk Lyspris eli Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun. Länsimetron ykkösvaiheen kahdeksan aseman (Lauttasaaren, Koivusaaren, Keilaniemen, Aalto-yliopiston, Tapiolan, Urheilupuiston, Niittykummun ja Matinkylän) yleisötilojen valaistuskokonaisuuden suunnittelusta vastasi VALOA design. Arkkitehtonista kokonaisuutta johti CJN – arkkitehdit Oy ja asemien arkkitehtuurin ovat suunnitelleet Helin & Co, ALA-arkkitehdit ja Esa Piironen, APRT, HKP ja Valaistuksen sähkösuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy. Sähköurakoinnista vastasi Are. Valotaidetta tuottivat Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen (Keilaniemi) ja Lighting Design Collective Oy, Helin &Co (Lauttasaari).

Arkkitehtuuri, taide ja valo luovat metroaseman identiteetin

Nordic Lighting Design Awards 2020 -palkinnon tarkoituksena on korostaa pohjoismaisen valaistuskulttuurin erityispiirteitä. Palkinto myönnetään erityisen merkittäville päivänvaloa tai keinovaloa hyödyntäville valaistuskohteille, jotka yhdistävät esimerkillisellä tavalla estetiikkaa, arkkitehtuuria, teknologiaa, laatua ja energiaa. Omaperäisyydelle ja luovuudelle annetaan suuri painoarvo projekteja arvioitaessa.

”Keskeinen ratkaisu Länsimetron asemissa on valon ja arkkitehtuurin integroiminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Jokaisella metroasemalla on oma identiteetti, joka syntyy arkkitehtuurin, taiteen ja valon yhteisvaikutuksesta. Valaistuksen roolia harkittiin monipuolisesti ja ratkaisu on hillitty, mutta arkkitehtonisesti laadukas ratkaisu, joka toimii ihmisten arjessa. Laatuvaikutelmaa luovat toistuvat valaistustavat, häikäisemättömyys, riittävä valaistustaso ja valaistuksen integraatio”, kuvaa metroasemien valaistusta valaistussuunnittelija ja CEO Roope Siiroinen VALOA design:sta.

Tuomariston mukaan valaistus on hyvin integroitu osaksi arkkitehtuuria. Eri asemien välillä on suurta eroavuutta, ja silti jokainen asema pysyy koko valaistuskonseptin sisällä. Jokainen asema on ainutlaatuinen, mutta niiden samankaltaisuus on kuitenkin aistittavissa. Valaistuksen suunnittelijat ovat onnistuneet kehittämään ja soveltamaan monia erilaisia ratkaisuja. Tuomaristo arvostaa myös hyvin sitä, kuinka valoa käytetään pystysuorilla pinnoilla ja lasin takana. Tämä antaa suuremman tilan tunteen ja helpottaa suuntaamista.

”Suomelle ja Helsingin ja Espoon metroasemien suunnittelun taustalla olevalle koko joukkueelle on suuri kunnia saada pohjoismainen valaistuksen suunnittelupalkinto. Palkinto merkitsee meille paljon ja tuntuu hyvin ansaitulta vuosien kovan työn, yhteistyön ja valaistussuunnittelukentän rakentamisen jälkeen”, kommentoi Roope Siiroinen VALOA designista.

Voittajat julkistettiin keskiviikkona 20.5. Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun Nordisk Lyspris Facebook-livelähetyksessä. Nordic Lighting Design Awards 2020 -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Jokaisesta pohjoismaasta kilpailuun lähetetään oman maan kilpailun voittaja. Länsimetron asemien valaistus voitti aikaisemmin tänä vuonna Vuoden valaistuskohde 2019 -kilpailun sisävalaistus-sarjan ja sen voittajana Länsimetron valaistus osallistui pohjoismaiseen valaistuskilpailuun. Lue lisää Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailusta.

Nordisk Lyspris 2020 – Nordic Lighting Design Awards-palkinnon lisäksi Länsimetron asemien valaistus on voittanut kolme muuta kilpailua:

  • LDA Lighting Design Awards 2019: Highly Commended
  • LIT Lighting Design Awards 2019: Winner
  • Vuoden valaistuskohde 2019

Tutustu kaikkiin Länsimetron metroasemiin.

Tapiolan metroasema

Aalto-yliopiston metroasema

Keilaniemen metroasema

Matinkylän metroaseman liukuportaiden kulkuestotolppien siirto torstain ja perjantain välisenä yönä 23.-24.4

Matinkylän metroaseman liukuportaiden yläpään kulkuestotolppien paikkaa vaihdetaan torstain ja perjantain välisenä yönä 23.-24.4.

Työt aloitetaan torstaina alkuillasta valmistelevilla töillä. Asennustyöt tehdään metroliikenteen loputtua niin että matkustajille asennustöistä ei aiheudu haittaa.

Matinkylän metroasemalla on käytössä liukuportaiden suunnanvaihto matkustajavirtojen mukaisesti. Kulkuestotolppia on jouduttu aina kulkusuunnan vaihdon yhteydessä siirtämään. Tehtyjen tolppa-asennusten jälkeen tolppia ei tarvitse siirtää kulkusuunnan vaihtuessa ja kulkusuunnan vaihto voidaan tehdä sujuvammin ja siten helpotetaan matkustajavirtojen liikkumista.

Matinkylän aseman kulkuestotolpat
Lopputilanne kulkuestotolppien siirron jälkeen perjantaina 24.4.2020.

 

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Perttu Tavia, perttu.tavia(at)lansimetro.fi

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13): 050 377 3700

Kaksi miljardia maan alle, 30 miljardia maan päälle ­– Länsimetro on Espoon kasvumoottori

Länsimetron tulo on kiihdyttänyt Espoon kaupunkikehityksen uudelle vaihteelle. Lähivuosikymmeninä metron kasvukäytävälle on tulossa asuntoja, työpaikkoja ja palveluita jopa 30 miljardin euron arvosta.

Länsimetro on Olkiluodon ydinvoimalalaajennuksen jälkeen Suomen suurin rakennusurakka: Vuonna 2017 valmistunut metron ykkösvaihe Ruoholahdesta Matinkylään maksoi 1,2 miljardia euroa. Kivenlahteen päättyvän kakkosvaiheen kustannusarvio on 1,16 miljardia ja käyttöönottovuosi 2023.

Ykkösvaiheen kustannusylitykset ja aikataulun venymiset saivat julkisuudessa ylenpalttisesti huomiota, mutta vähemmän on puhuttu siitä, mitä metro mahdollistaa. Espoon kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen arvioi, että metropäätös ja metron rakentaminen ovat aiheuttaneet selvän kasvupiikin. Metron kasvukäytävä numeroina

”Toki voi pohtia, olisiko sellainen syntynyt muutenkin bussi-Espooseen – ei varmaankaan näin vahvasti ja suurella volyymilla. Kaavoitamme pääosin yksityiselle maalle, ja siellä on nähtävissä vilkastumista. Valtaosa asemakaavoitettavista kohteista sijaitsee metrokäytävällä”, sanoo Hokkanen.

Espoon väkiluku kasvaa noin 1,5 prosenttia vuosittain. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2050 mennessä asukkaita tulee lisää 140 000–150 000, ja noin puolet tästä kasvusta eli 70 000 sijoittuu Hokkasen mukaan metron kasvukäytävän varrelle.

”Pari vuotta sitten laskimme kiinteistökehityksen jalostusarvon eli mitä rakentamista on syntynyt tai syntymässä neliöiden perusteella. Silloin päädyttiin lukuun 30 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.”

Tämä tarkoittaa noin 7,5 miljoonan uuden kerrosneliön rakentamista. Suurin osa tästä on asuntorakentamista, mutta myös työpaikkojen määrän odotetaan kaksinkertaistuvan metron kasvukäytävässä.

Hokkanen käyttää esimerkkinä kiinteistökehityksen mekanismista Niittykummun aluetta. Siellä on ollut paljon autoliikkeitä, mutta ne ovat nyt siirtymässä kauemmas ja tilalle tulee asumista ja palveluita.

”Tämä on metron tuomaa kehitystä: kun maan arvo nousee, toiminnot jotka eivät tarvitse keskeistä sijaintia siirtyvät muualle ja tilalle tulee arvokkaampaa toimintaa.”

Metron vaikutus näkyy myös asuntojen hintakehityksessä Espoossa.

”Asuntojen hinnat hilautuvat selkeästi pikkuhiljaa ylöspäin. Metrojen lähiseudut ovat haluttuja asua ja viettää vapaa-aikaa, koska Espoossa myös lähiluonto on kuitenkin aina siinä vieressä.”

Tärkeintä että metro kulkee maan alla

Onhan se vähän nurinkurista: tarvittiin miljardi-investointi maan alle mahdollistamaan monikymmenkertaiset investoinnit maan päälle. Metrotoimijat, kuka vastaa ja mistä?

”Kaupunkikehityksen kannalta tärkeintä on, että metro kulkee kokonaan maan alla. Tässä Länsimetro eroaa selvästi kantametrosta, josta suurin osa rakennettiin maan päälle, mikä on maankäytön kannalta hankalampaa. Ja kalliokaton on oltava vahva, jotta sen päälle voi rakentaa”, sanoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Vaikka metro rakennettiin maan alle, rakentajan pitää ymmärtää myös maan päällistä toimintaa.

”Kyllä meidän pitää ymmärtää ne kävijävirrat, miten ne kulkevat ja mistä kulkevat. Metroasemien läheisyydessä on tärkeää sekä fyysinen että koettu turvallisuus. Arkkitehtuuri ja valaistus vaikuttavat ihmisten tunteisiin. On huolehdittava opasteista ja erityisryhmien tarpeista”, listaa Saksi.

Keskeinen asia on myös sisäänkäyntien sijoittelu. Rakentajan pitää ottaa huomioon, että käyttäjävirrat muuttuvat ja kasvavat tulevaisuudessa.

”Kehittyvillä alueilla määrät eivät välttämättä vielä ole niin suuria, esimerkiksi kakkosvaiheen asemista Finnoossa ei alkuvaiheessa asu vielä juuri kukaan. Matinkylässä taas on kuukaudessa yli 400 000 nousua, mikä tekee siitä kuudenneksi vilkkaimman aseman koko metron varrelta”, sanoo Saksi.

Aluekeskuksiin tiiviyttä ja ruutukaavaa

Espoo on Hokkasen mukaan aina ollut perinteisestä eroava kaupunki: Se ei ole muodostunut torin ja kirkon ympärille. Sen sijaan Espoossa on ollut vanhoja aluekeskuksia, jotka ovat tiivistyneet ja kehittyneet.

”Nykyisin ne ovat keskustamaisia, niissä on tiiviit katutilat ja ruutukaavaa. Kun väestön kasvu on voimakasta, tavoitteena on että ytimet tiivistyvät. Keskustojen ulkopuolelta löytyy jopa väljähköjä pientaloalueita”, Hokkanen kuvaa.

Verkosto-Espoossa on viisi vahvaa täyden palvelun kaupunkikeskusta, joista kolme sijoittuu metrokäytävään. Tapiola ja Matinkylä ovat jo valmiin metron ykkösvaiheen varrella, Espoonlahti on tulevan kakkosvaiheen asema. Muutkin metroasemat ovat joko nykyisiä tai tulevia paikalliskeskuksia, joilla kaikilla on oma profiilinsa.

Koko länsimetron pituudeksi tulee 21 kilometriä ja uusia asemia on 13.

”Metroasemat ovat arkkitehtuuriltaan vetovoimaisia. On pyritty siihen, että jokainen asema on oman näköisensä ja kuvaa sen ympärillä olevaa maailmaa. Asemat ovat väljiä, valoisia ja turvallisia”, Saksi sanoo.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen liittyy Hokkasen mukaan myös ilmastonmuutoksen torjuntaan ja Espoon kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin.

”Ympäristösyistä yritämme minimoida liikkumista niin, että keskusten lähellä pystyisi liikkumaan kävellen ja pyörällä. Tämä vaatii hyviä julkisia yhteyksiä sekä mielellään sitä, että lähistöllä sijaitsee myös työpaikkoja ja palveluita. Toimitilat ja liiketilat hakeutuvat sinne, missä on hyvät toimintaedellytykset: asiakkaita ja työntekijöitä”, Hokkanen sanoo.

Länsimetron kakkosvaihetta odotellessa liityntäliikenne busseilla ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Sen sijaan myös Länsimetro Oy:n puolella on havaittu pyöräilyn suosion kasvu.

”Pyöräily on se, mihin nyt panostamme. Kävimme esimerkiksi juuri Pasilan Triplassa katsomassa heidän pyörähotelliaan. Tutkimme myös yhdessä Espoon kaupungin kanssa, miten pyöräilyä voisi tukea. Se on parasta liityntäliikennettä, tiedämme että liityntäpyöräilyä tapahtuu jopa kolmen kilometrin etäisyydeltä metroasemasta”, kertoo Ville Saksi.

Tapiolan kulttuuriprofiili vahvistuu

Tapiola on hyvä esimerkki metron tuomasta muutoksesta. Puutarhakaupungiksi kutsuttu Tapiola on Espoon kaupunginosista tunnetuin ja profiloitunut arkkitehtuurin lisäksi myös kulttuurin keskuksena.

Yksin Lähitapiolan hallinnoima kiinteistörahasto on investoinut Tapiolaan 500 miljoonaa euroa. Kohteina ovat kauppakeskus Ainoa, jonka viimeisin laajennus valmistui tänä syksynä, sekä keskuksen päälle rakennettavat asunnot. Tapiolaan on tulossa 6000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä.

”Tapiolassa tulee säilyttää tietyt arvot, kuten avarat viheralueet näkymineen. Keskusta sen sijaan muuttuu, kun tehdään purkavaa uudisrakentamista ja sitä kautta turvataan palvelut”, Hokkanen kertoo.

Kim Simonssonin Emma jättää jäljen on muodostonut Tapiolan metroaseman maamerkiksi.

Tapiolan profiilia kulttuurikaupunkina on nostanut vuonna 2006 avautunut Weegee-talo, Aarno Ruusuvuoren arkkitehtuuria edustava entinen painorakennus ja suojelukohde. Siellä majailee useita museoita, joista näkyvin on Espoon modernin taiteen museo EMMA. Metron tulo on näkynyt EMMAn kävijäkunnassa selvästi, arvioi museonjohtaja Pilvi Kalhama.

”Metro mahdollistaa sen, että olemme houkutteleva kohde myös Helsingistä tulevien matkailijoiden näkökulmasta. Aiemmin olimme hankalasti saavutettava, nyt yhä useammin myös ulkomaalaiset matkailijat tavoittavat meidät”, kertoo Kalhama.

EMMAn kävijämäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa, ja Kalhaman mukaan metro on vaikuttanut tähän ainakin osin. Tänä vuonna kävijöitä oli marraskuun loppuun mennessä 125 800, kun koko vuoden 2018 kävijämäärä oli 125 400.

Sijainti sekä Tapiolassa että Weegee-talossa on Kalhaman mukaan tärkeä osa EMMAn identiteettiä, ja museo kehittääkin toimintaansa yhdessä sekä talon että Tapiolan muiden kulttuurilaitosten kanssa. EMMAn yhteistyökumppaneihin kuuluvat myös tapahtumat kuten April Jazz ja Espoo Cine.

”Tapiola itsessään edustaa modernia kaupunkisuunnittelua ja kunhan alueen uudistaminen valmistuu, se voi olla taiteen, designin ja arkkitehtuurin keskus. Täällä ja lähistöllä Otaniemessä on monta arkkitehtuurikohdetta – on Aaltoa, Erviä, Siréniä – ja mekin haluamme identifioitua niihin.”

Tapiolan profiili näkyy jo metroasemalla, missä matkustajia tervehtii Kim Simonssonin veistos Emma jättää jäljen.

”Emme ole kaupungin taidemuseo, mutta olemme halunneet edistää taiteen näkymistä ja kehittää ympäristöä taiteen avulla yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tapiolan metroasemalle lähdimme poikkeuksellisesti myös keräämään rahoitusta ja tuottamaan taidehanketta, koska hankkeen toteutus oli muuten vaarassa. Koimme sen niin tärkeäksi ja on ollut positiivista huomata, että veistos onkin otettu metroaseman maamerkiksi”, Kalhama kertoo.

Kaupunkikehitystä kaikilla asemilla

Vaikka suurin osa Länsimetron vaikutuksista kohdistuu Espooseen, samat kaupunkikehityksen ilmiöt näkyvät myös Helsingin puolella Lauttasaaren ja Koivusaaren asemilla. Lauttasaari on jo kokenut sekä asunto- että palvelurakentamisen nousun, Koivusaaren kehittäminen on vasta suunnitelmien asteella.

Espoon puolella Keilaniemi on kaupungin suurin ja valtakunnan mittakaavassakin merkittävä kansainvälinen yrityskeskittymä. Alueella sijaitsevat monet Suomen suurimmista yrityksistä, kuten Kone, Neste ja Fortum.

Keilaniemen kehittämiseen vaikuttaa metroaseman lisäksi Kehä I:n siirto tunneliin, joka mahdollistaa Tapiolan ja Keilaniemen tiiviimmän yhteyden ja uusien asuntojen rakentamisen.

”Keilaniemen ja Otaniemen asemanseudut ovat Espoon ainutlaatuinen kansainvälinen toimitilakeskittymä. Otaniemi on näistä vielä kansainvälisempi, mikä johtuu Aalto-yliopistosta ja lukuisista startup-firmoista, jotka siellä toimivat. Siellä on paljon opiskelijoita, näiden alojen työntekijöitä ja tutkijoita”, Hokkanen sanoo.

Aallon kampukselle ovat siirtyneet Helsingistä myös kauppakorkeakoulu ja taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu – tätä ei ilman metroa olisi tapahtunut. Siirtyjille on rakennettu uusia, arkkitehtonisesti laadukkaita tiloja täydentämään aiempaa arvokasta rakennuskantaa.

Urheilupuiston asemanseutu Tapiolan naapurissa on vasta kehityskaarensa alussa.

”Tällä hetkellä se on joko vihreää nurmikenttää tai autojen asfalttikenttää. Alueen eteläosassa asuntorakentaminen on jo käynnistynyt. Jatkossa yritämme monipuolistaa kehitystä niin, että pohjoisosiin tulisi vielä urheilutoimintaan liittyviä palveluita”, kertoo Hokkanen.

Heidi Hammarsten

Artikkeli julkaistu 16.12.2019 MustRead.fi:ssä

Länsimetron turvajärjestelmien testausta ma-ti ja ti-ke 4.-6.11. yöaikaan Matinkylässä ja Niittykummussa

Matinkylän metroaseman huoltotunneliin rakennetaan parhaillaan väestönsuojaa. Väestönsuojan rakentamiseen kuuluu myös käyttöönottotestaus, jossa Länsimetron turvajärjestelmiä testataan palohälytyksen aikana. Palohälytys käynnistää mm. savunpoistopuhaltimia. Testausta ei voi tehdä metroliikenteen aikana, vaan se tehdään liikenteen päätyttyä öiseen aikaan klo 00-04. Testit tehdään maanantai-tiistai ja tiistai-keskiviikko välisinä öinä 4.-6.11.. Testaukset eivät vaikuta metroliikenteeseen.

Länsimetrossa on 52 teknistä järjestelmää, joista merkittävä osa liittyy poikkeustilanteiden hallintaan.  Väestönsuojan rakentamisen yhteydessä testeillä varmistetaan järjestelmien toiminta myös viereisissä tiloissa eli Matinkylän ja Niittykummun asemilla sekä Tiistilän kuilulla. Lue lisää Länsimetron turvallisuudesta.

Testausten osoitteet:
Matinkylän metroasema, Suomenlahdentie 1, 02230 Espoo
Tiistilän kuilu, Suomenlahdentie 15, 02230 Espoo
Niittykummun metroasema, Niittykatu 2, 02200 Espoo

Testien yhteydessä savunpoistopuhaltimien käydessä saattaa syntyä melua, joka voi kantautua myös lähialueen kiinteistöihin. Pahoittelemme testeistä syntyvää meluhaittaa.

Lisätietoja:
Janne Ilkanheimo, talotekniikan asiantuntija, Länsimetro-projekti, 0400 896 672,
janne.ilkanheimo(at)lansimetro.fi