Metroinfraa kehittämällä varmistetaan turvallinen metroliikenne myös tulevaisuudessa

Eri elinkaaren vaiheessa olevan metroinfran kunnossapitäminen vaatii päivittäisten ylläpito- ja huoltotehtävien lisäksi mittavampia investointeja, jotta metro on luotettava, sujuva ja turvallinen liikkumisvaihtoehto myös tulevaisuudessa. Helsingin kaupungin parhaillaan käsittelyssä olevassa talousarviossa on otettu huomioon muun muassa kantametron asemien vaatimia peruskorjausinvestointeja.

Metrolinja idästä länteen on keskeinen osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Linjalla oleva metroinfra on elinkaaren eri vaiheissa. Metron uusimmalla osuudella Espoossa metro on kulkenut vasta vajaan vuoden, ja vanhin osuus Helsingin rautatieasemalta Itäkeskukseen on palvellut matkustajaliikennettä jo yli 40 vuotta.

Elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä uusitaan kapasiteetin ja luotettavuuden varmistamiseksi

Päivittäisen ylläpitämisen ja huoltamisen lisäksi metroinfra vaatii myös suurempia korjauksia ja investointeja. Esimerkiksi metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi tehdään lähivuosina mittavia toimenpiteitä.

Kantametrossa on käytössä elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä, joita on pakko uudistaa turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Investoinnit koskevat osittain myös länsimetron osuutta, jotta koko metroradalle saadaan yhtenäinen järjestelmä. Uudistuksia täytyy tehdä erityisesti liikenteenohjausjärjestelmään, ja sen nyt uusittavia osia ovat junakulunvalvontajärjestelmä sekä kantametron raidevirtapiirit.

Junakulunvalvontajärjestelmänä tällä hetkellä käytössä olevasta pakkopysäytysjärjestelmästä siirrytään puoliautomaattiseen junakulunvalvontaan. Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metrojunaa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi tehdään myös muita toimenpiteitä, kuten pienempiä muutoksia nykyiseen liikenteenohjausjärjestelmään, sekä kehitetään matkustajavirtojen ohjausta asemilla ja junissa.

Vanhat M100- ja M200-junasarjat korvaava M400-sarjan kalusto toimitetaan tämänhetkisen arvion mukaan vuosina 2030–2032. Liikennöinnin tihentäminen edellyttää myös lisäjunien hankintaa. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen myötä voidaan siirtyä puoliautomaattiseen liikennöintiin sekä tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa matkustajakapasiteettia. Hanke toteutetaan Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä.

Metroinfra uudistuu

Kantametron puolella infra on pääosin jo yli 40-vuotiasta, joten Kaupunkiliikenne Oy on tehnyt asemien peruskorjauksia ja tekee niitä jatkossakin. Viimeisimmät perusparannukset on tehty Sörnäisten ja Hakaniemen metroasemilla. Tulevien kymmenen vuoden aikana peruskorjauksia on suunniteltu noin kymmenelle kantametron asemalle.

Myös metroasemien turvallisuutta kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi kesällä 2024 Rautatientorin metroasemalla tehdään merkittäviä parannuksia paloturvallisuuteen, mikä edellyttää aseman sulkemista remontin ajaksi ja metroliikenteen osittaista katkaisemista. Liikennekatkon ajankohta tarkentuu loppuvuoden aikana. Kesällä 2024 liikennekatkoa edellyttää Länsimäentien metrosiltojen peruskorjaus Kontulan ja Mellunmäen välissä. Samaa katkoa hyödynnetään myös Kontulan metroaseman peruskorjauksessa, joka saadaan katkon avulla toteutettua nopeammassa aikataulussa kuin muuten olisi mahdollista. Samassa yhteydessä Mellunmäen haaralla tehdään myös esim. vaihteiden vaihtoja, jotta liikennekatkoilta vältyttäisiin jatkossa.

Muina hankkeina muun muassa Kampin läntinen sisäänkäynti ja lippuhalli uusitaan Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankkeen yhteydessä vuosina 2023-2027.

Kaupunkiliikenne Oy:n toteuttamissa peruskorjauksissa ohjaavana tekijänä on mm. se, että hankkeet toteutetaan mahdollisimman vastuullisesti niin kustannustehokkuuden kuin ympäristövastuunkin kannalta. Hankkeissa tehdään myös yhteensovituksia – esimerkiksi tulevan kesän liikennekatkoa hyödynnetään niin, että mahdollisimman monta hanketta saadaan toteutettua samassa yhteydessä.

Kaupunkikehitys näkyy länsipuolen asemilla

Metrolinjan länsipuolella on kaupunkikehitykseen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi Helsingissä Koivusaaren alueen kehittyessä myös metroaseman toisen sisäänkäynnin rakentamiseen valmistaudutaan ja sisäänkäyntiä suunnitellaan. Lännen pääteasemalla Kivenlahdessa aseman toisen sisäänkäynnin loppuunsaattaminen odottaa asemaympäristön rakentamista. Kaitaalle ja Finnooseen rakennetaan liityntäpysäköintilaitokset. Näiden rakentamisesta vastaa Länsimetro Oy.

Koko pääkaupunkiseudun metrolinjan huolto- ja kunnossapitotehtävistä huolehtii Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Metro-osuuden Helsingin Ruoholahdesta itään eli kantametron omistaa Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos. Länsimetro omistaa metrolinjan Helsingin Ruoholahdesta länteen Espoon Kivenlahteen saakka. Omistajat suunnittelevat, ohjaavat ja seuraavat omistamansa metroinfran kehittämis-, ylläpito- ja huoltopalvelujen toteutumista ja laatua.

Lisätiedot:

Kaupunkiliikenne Oy:

metron järjestelmien uusiminen: projektijohtaja Heikki Viika, puh. 040 664 0879

metro-omaisuus: yksikön johtaja Antti Nousiainen puh. 040 579 6074

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos:

toimitusjohtaja Saara Kanto, puh. 050 363 6799

Länsimetro Oy:
kiinteistö- ja infrajohtaja Juhani Penttilä, puh. 044 087 4042

Metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän hankinnan neuvotteluihin etenee kolme ehdokasta

Metron kapasiteettia sekä turvallisuutta ja luotettavuutta parantavan järjestelmän hankinta jatkuu seuraavaksi neuvotteluvaiheella.

Kaupunkiliikenteen hallitus (10.10.2023), Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta (11.10.) ja Länsimetron hallitus (12.10.) päättivät kokouksissaan, että metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän neuvotteluvaiheeseen etenee kolme osallistumishakemuksen jättänyttä ryhmittymää: Alstom, CAF GROUP sekä GTS-NRC. Hanke herätti kiinnostusta, sillä potentiaalisia järjestelmätoimittajia on rajallisesti, ja lopulta viisi ehdokasta jätti osallistumishakemuksen.

Osallistumishakemuksia käsiteltiin kolmessa vaiheessa. Ensin tarkistettiin, onko osallistumishakemus osallistumispyynnön mukainen ja täyttääkö ehdokas soveltuvuusvaatimukset. Tämän jälkeen pakolliset vaatimukset täyttäneet osallistumispyynnön mukaiset hakemukset arvioitiin ja pisteytettiin: ehdokkaiden esittämät referenssit aiemmin tehdyistä vastaavanlaisista hankkeista käytiin läpi ja ehdokkaiden kyvykkyyttä vertailtiin projektin- ja tuotteen elinkaarenhallintaan sekä suunnittelun ohjaukseen liittyvissä arviointiperusteissa. Hakemusten arviointiin osallistui 35 Kaupunkiliikenteen, Länsimetron, liikenneliikelaitoksen ja konsulttiyritysten asiantuntijaa.

Hankinta jatkuu neuvotteluvaiheella, jonka on arvioitu kestävän noin vuoden. Järjestelmän toteutus on suunniteltu alkavan vuoden 2025 alussa, ja sen on tarkoitus valmistua tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Järjestelmä on osa metron kapasiteettia ja luotettavuutta parantavaa hankekokonaisuutta

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä on metron turvallisuuden kannalta avainasemassa, sillä se muun muassa estää junia ajamasta ylinopeutta. Nykyisin käytettävän pakkopysäytysjärjestelmän laitteisto on elinkaarensa loppupäässä ja sen varaosien saatavuus on heikentynyt. Järjestelmän uusiminen parantaa liikennöinnin turvallisuutta ja häiriöttömyyttä.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä yhdessä kalustohankintojen kanssa mahdollistaa siirtymisen puoliautomaattiseen liikennöintiin ja tiheämpään vuoroväliin, sitten kun sille kapasiteetin puolesta on tarvetta. Matkustajakapasiteettia voidaan kasvattaa, kun vuoroja voidaan ajaa tiheämmin kuin nykyisin on mahdollista.

Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metrojunaa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä on Kaupunkiliikenteen, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen ja Länsimetron yhteinen hankinta. Junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen on osa hankekokonaisuutta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana myös HSL ja Espoon kaupunki. Kokonaisuuteen kuuluu mm. pienempiä muutoksia nykyiseen liikenteenohjausjärjestelmään, toimenpiteitä metrolinjalla ja varikolla sekä matkustajaohjauksen parantamista.

Lisätiedot:

Hankejohtaja Heikki Viika, 040 664 0879, etunimi.sukunnimi@kaupunkiliikenne

 

Mitä Länsimetro Oy:lle kuuluu rakennusprojektin jälkeen?

Länsimetro Oy:n toiminnan painopiste muuttui metroinfran rakentamisesta omistamiseen, kun Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-rakennusprojekti päättyi vuonna 2022 ja matkustajaliikenne alkoi osuudella viime joulukuussa. Rakennushankkeen ennustettiin alittavan budjetin 100 miljoonalla eurolla. Rakentamisprojektin päätyttyä Länsimetro terävöitti suuntaa modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistajana, ja loi strategisia linjauksia tuleville vuosille. Osana tätä valmistui esimerkiksi vastuullisuusohjelma. Lue lisää vastuullisuudesta.  Myös Länsimetron ilme freesattiin kuvaamaan organisaation uuden vaiheen alkamista. Lue lisää Länsimetron uudesta ilmeestä. Kesän alussa Länsimetro myös muutti Keilaniemeen.

Länsimetro ohjaa metroinfran huoltoa ja ylläpitoa elinkaarivaatimusten mukaisesti

Länsimetron tehtävänä on johtaa, ohjata ja seurata omistamansa metroinfran ylläpito- ja huoltopalvelujen toteutumista ja laatua sen elinkaarelle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Länsimetron omistaman metroinfran hallinnoinnista ja ylläpidosta huolehtii Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Kaupunkiliikenne raportoi suoritetut huolto- ja kunnossapitotehtävät kuukausittain Länsimetrolle. Alkuvuoden aikana on myös jatkettu Länsimetron ja Kaupunkiliikenteen välisen yhteistyön kehittämistä. Hyvä yhteistyö ja yhteisten tavoitteiden selkeyttäminen ovat entistä keskeisemmässä asemassa nyt, kun ylläpidettävä metroinfra laajeni lännessä Kivenlahteen saakka.

Jotta metroinfran ylläpitoprosessit olisivat tehokkaita ja tarvittava tieto olisi päivittäisessä metroinfran ylläpidossa helposti löydettävissä, on Länsimetron tiedonhallintamallin ylläpitäminen ja kehittäminen jatkunut vuonna 2023.

Länsimetro vastaanotti Matinkylä-Kivenlahti-osuuden asemien ja radan rakennusurakat niiden valmistuessa ja silloin alkoivat urakkasopimusten takuuajat. Käynnissä on osuuden takuutehtäviä, joita ovat mm. kalliovesi- ja pohjavesivuotojen tiivistäminen ja ohjaaminen kuivausjärjestelmään, Soukan ja Finnoon hissien toiminnassa ilmenneiden häiriöiden ja epäloogisuuksien korjaaminen, vinohissien toiminnassa ilmenneiden puutteiden korjaaminen. Urakkasopimuksen mukaisista huolloista vastaa kukin urakoitsija ja muilta osin huollot hoitaa Kaupunkiliikenne Oy. Länsimetro valvoo takuutöiden toteutumista ja laatua.

Metron kehitys jatkuu

Yhteistyössä kumppaneidensa kanssa Länsimetro varmistaa, että metroinfra säilyy toimivana ja turvallisena pitkälle tulevaisuuteen. Infran ylläpitäminen vaatii jatkuvia investointeja, joista merkittävimpiä vuonna 2023 ovat sääsäleikköjen huoltotasojen lisäykset, viranomaisverkon päivitys (Virve 2.0), WLAN-tukiasemien päivitys ja Tapiolan kääntöraiteen toiminnallinen muutos. Länsimetron hallitus hyväksyi kesäkuussa 2023 palorullaovien kehittämistoimenpiteet ja päätti, että investointi voidaan toteuttaa vuoden 2024 aikana. Toimenpiteet edellyttävät viranomaisten hyväksynnät ennen toteutusta.

Länsimetro allekirjoitti keväällä 2023 yhteistyösopimuksen metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen -hankkeen toteutuksesta. Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä toteutettavan hankkeen hankesuunnitelma hyväksyttiin 7.12.2022 Helsingin ja 30.1.2023 Espoon kaupunginvaltuustossa. Hankkeessa parannetaan metron matkustajakapasiteettia uusimalla elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen jälkeen voidaan tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa matkustajakapasiteettia. Hankkeen ensimmäiset hankinnat ja asiakirjavalmistelut ovat käynnissä. Lue lisää hankinnoista ”Metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän hankinta on käynnistynyt”.

Rakennusprojektin päätyttyä Länsimetrolla on edelleen Matinkylä-Kivenlahti-hankkeen hankesuunnitelmaan kuuluvia rakennustöitä ja investointeja, joita ovat mm. Kivenlahden aseman läntinen sisäänkäynti, Kaitaan pysäköintilaitos sekä Soukan ja Finnoon liityntäpysäköinnit. Kivenlahden aseman läntinen sisäänkäynti toteutetaan Kivenlahden metrokeskuksen rakentamisen yhteydessä. Metrokeskuksen rakentamisen olisi tarkoitus alkaa vielä kuluvan vuoden aikana.  Espoon kaupungin sivuilta löydät lisätietoa Kivenlahden metrokeskus-hankkeesta. Kaitaan pysäköintilaitoksen rakentamisen aloittaminen odottaa kaavan lainvoimaisuutta. Myös ensimmäisen rakennusvaiheen osalta jäljellä on rakennustöitä.  Koivusaaren metroaseman läntisen sisäänkäynnin hankesuunnittelu on tarkoitus käynnistää vielä vuoden 2023 aikana samalla, kun Koivusaaren alueen kehittyminen on aktivoitumassa Helsingissä.

Kivenlahden metroaseman läntinen sisäänkäynti tulee osaksi Kivenlahden metrokeskusta, jonka rakentamisen on tarkoitus käynnistyä vielä vuoden 2023 aikana. Keväällä valmistui Kivenlahden liityntyäpysäköintilaitos, joka palvelee metromatkustajia entistä paremmin, kun aseman läntinen sisäänkäynti otetaan käyttöön.  Ilmakuva: Iiro Mikola, Optivision

Länsimetro Oy:llä on viisi tytäryhtiötä. Kaikkien tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminta liittyy metroliikennettä tukevaan liityntäliikenteeseen.  Liityntäpysäköinti on alkuvuoden aikana kehittynyt, kun Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos valmistui keväällä ja se otettiin käyttöön 1.4.2023. Tytäryhtiöiden osalta käynnissä on myös Lippulaivan kauppakeskukseen kiinteästi liittyvän Espoonlahden metroasemayhtiön sulauttamisprosessi. Espoonlahden metroasemayhtiöllä ei ole omaa toimintaa, minkä takia se on tarkoituksenmukaista sulauttaa osaksi Länsimetro Oy:tä. Yhtiö on aikanaan perustettu Lippulaivan kauppakeskuksen rakentamista varten, kun kauppakeskuksella ja metroasemalla on toisiinsa liittyviä rakenteita.

Taloudellinen katsaus alkuvuoteen

Taulukossa TTP 2022= Toteuma 2022, TA 2023=Budjetti 2023, ENN 2023=Ennuste 2023 ja ENN-TA=Ennuste-Budjetti.

Länsimetro Oy:n omistamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät tehtävät rahoitetaan omistajilta perittävillä vastikkeilla ja rakentamistoiminta omistajien takaamalla ulkoisella rahoituksella. Toukokuussa 2023 hyväksytyn talousarvion mukaan vuonna 2023 kerättävät hoitovastikkeet ovat 30,8 miljoonaa euroa ja hallintovastikkeet 2,1 miljoonaa euroa. Vastikelaskelman mukaan vuosi 2022 oli ylijäämäinen sekä kaikkien vastikkeiden osalta, mikä pienentää tänä vuonna kerättävien vastikkeiden määrää suhteessa joulukuussa vahvistettuun budjettiin.

Alkuvuoden 2023 aikana hoitovastikkeella rahoitettavan metroinfraomaisuuden hoidon ja kunnossapidon kustannukset ovat toteutuneet selvästi budjetoitua pienempinä.

Investointien määrän ennustetaan olevan vuonna 2023 noin 10 miljoonaa euroa pitäen sisällään käytönaikaiset investoinnit sekä toisen vaiheen jälkityöt ja metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen -hankkeen.

Vuoden 2023 on nostettu uutta lainarahoitusta 5 M€. Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen kokonaisrahoitus on raportointikauden lopussa 785 M€ lainarahoitusta ja 242,5 M€ valtionavustusta. Seuraava laina nostetaan vuoden 2023 toisella puoliskolla.

 

Metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän hankinta on käynnistetty

Uusi järjestelmä parantaa metron luotettavuutta ja turvallisuutta sekä mahdollistaa matkustajakapasiteetin kasvattamisen. Hankinta on osa Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä toteuttamaa hanketta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta.

Nykyisestä pistemäisesti metrojunan kulkua valvovasta järjestelmästä siirrytään jatkuvatoimiseen junakulunvalvontaan. Uusi järjestelmä on metron turvallisuuden kannalta avainasemassa, sillä se muun muassa estää junia ajamasta ylinopeutta.

Metrojunien liikkuminen radalla turvataan tulevaisuudessa samoin periaattein kuin nykyään: vain yksi juna saa olla kerrallaan tietyllä rataosuudella, jolloin junien väliin jää aina suojaväli.

Nykyisin käytettävän pakkopysäytysjärjestelmän laitteisto on elinkaarensa loppupäässä ja sen varaosien saatavuus on heikentynyt. Järjestelmän uusiminen parantaa liikennöinnin turvallisuutta ja häiriöttömyyttä.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä yhdessä kalustohankinnan kanssa mahdollistaa siirtymisen puoliautomaattiseen liikennöintiin ja tiheämpään vuoroväliin, sitten kun sille kapasiteetin puolesta on tarvetta. Matkustajakapasiteettia voidaan kasvattaa, kun vuoroja voidaan ajaa tiheämmin kuin nykyisin on mahdollista.

Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metrojunaa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Hankintavaihe kestää puolitoista vuotta

Järjestelmän hankinta käynnistettiin tiistaina 18.4.2023.

—Ensimmäiseksi julkaisemme osallistumispyyntöhakemuksen, jonka liitteenä toimitetaan lyhyt kuvaus hankkeesta, toimittajan vastuista ja keskeisistä sopimusehdoista. Vaatimusmäärittely on edelleen käynnissä ja jatkuu myös hankintaprosessin ajan. Hankintavaiheen on arvioitu kestävän noin puolitoista vuotta, kertoo hankejohtaja Heikki Viika.

Markkinavuoropuheluiden kautta hankkeessa on tunnistettu noin viisi potentiaalista ja kiinnostunutta järjestelmätoimittajaa, jotka voivat toimittaa Helsingin metroon sopivan junakulunvalvontajärjestelmän. Hankinta on kuitenkin avoin osallistumispyynnöille muiltakin toimittajilta.

Järjestelmän toteutus on suunniteltu alkavan vuoden 2025 alussa, ja sen on tarkoitus valmistua tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Hankkeen hyväksytty kustannusarvio on 115 miljoonaa euroa elokuun 2022 hintatasossa.

Junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen on osa METKA-hankekokonaisuutta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta. METKA on Kaupunkiliikenne Oy:n, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen, HSL:n, Länsimetro Oy:n ja Espoon kaupungin yhteistyöhanke.

Yhteystiedot
Kaupunkiliikenne Oy: hankejohtaja Heikki Viika, p. 040 664 0879, heikki.viika@kaupunkiliikenne.fi
HSL: Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin, p. 050 337 5685, johanna.wallin@hsl.fi
Espoon kaupunki: Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo, p. 050 593 3359, olli.isotalo@espoo.fi
Länsimetro Oy: toimitusjohtaja Ville Saksi, p. 040 823 2086, ville.saksi@lansimetro.fi
Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos: toimitusjohtaja Saara Kanto, p. 050 363 6799, saara.kanto@hel.fi