Matkustajille näkyvien asematilojen ja metrojunien taakse kätkeytyy kiehtova tekninen maailma

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Asiantuntijoita esittelevässä juttusarjassa vuorossa on projektipäällikkö Jouni Litmanen. Jouni on työskennellyt Länsimetrossa reilun vuoden.

Kuka olet ja mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Jouni Litmanen ja työskentelen Länsimetrossa projektipäällikkönä. Olen työskennellyt Länsimetrossa syyskuusta 2023 alkaen, eli olen ollut länsimetrolainen reilun vuoden.

Mikä Länsimetron asemista on suosikkiasemasi?

Länsimetro omistaa 13 metroasemaa, joista Jouni nostaa suosikikseen Keilaniemen. Jouni arvostaa hyviä joukkoliikenneyhteyksiä ja sitä, että pääsee kulkemaan työmatkat sujuvasti julkisilla. Länsimetron toimisto sijaitsee Keilaniemen metroaseman kupeessa, joten metro palvelee Jounia erinomaisesti ja asema on työpaikan myötä tärkeä läpikulkupaikka.

Tutustu Keilaniemen metroasemaan.


Kuva: M. Partanen

Matkasi Länsimetroon.

Päädyin  Länsimetroon hieman vahingossa. Työskentelin ennen Länsimetroa projektipäällikkönä EKE-Electronicsilla Lontoon metron parissa, enkä ollut etsimässä uutta työtä.  Sain rekrytoijan yhteydenoton, ja viikonlopun yli  pohdittuani tartuin haastattelukutsuun.

Haastattelussa minulle esiteltiin METKA-hanketta, jonka parissa pääsisin työskentelemään. Hankkeen esittely teki minuun vaikutuksen ja siinä hetkessä tunsin, että nyt löytyi täydellinen mätsi! Rekrytointi oli kokonaisuudessaan myönteinen kokemus ja vaikutti minut esimerkiksi nopeudellaan.

Länsimetroa ja Lontoon metroa lukuun ottamalla minulla ei ole kokemusta metromaailmasta. Olen työskennellyt tietoliikennealalla projektipäällikön tehtävissä parikymmentä vuotta. Valmistuin Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta 80-luvun lopulla. Olen työskennellyt vuosien varrella monissa eri tehtävissä ja organisaatioissa.

Aloitit Länsimetrossa syksyllä 2023. Millainen vastaanotto on ollut?

Minut on otettu tosi hyvin vastaan ja pääsin tosi hyvin mukaan länsimetrolaisten porukkaan.

Olen ilahtunut, että Länsimetrossa ei ole lainkaan ”tämä ei kuulu minulle” -henkeä. Kaikilla asiantuntijoilla on omat vastuualueensa, mutta koska olemme pieni porukka, meillä arvostetaan joustavuutta ”tehdä vähän kaikkea”. Toimarikin keittää kahvia. Kaikki tekevät yhteistä hyvää, vaikka meillä on omat asiantuntijavastuut ja -velvollisuudet. Kaikilta löytyy myös aikaa auttaa toista.

Kuten tiedämme, että koronan myötä etätyöskentely yleistyi työelämässä. Meillä Länsimetrossakin on joustavat työajat ja mahdollisuus työskennellä etänä, mutta näistä huolimatta meidän toimistolla on aina joku paikalla. Meillä on yhteisiä toimistopäiviä, eikä muinakaan päivinä toimistolla tarvitse olla yksin. Pidän tästä yhteisöllisyydestä.

Minkä olet kokenut ensimmäisen vuoden aikana kaikkein haastavimmaksi?

Ensimmäisen vuoden haasteet ovat liittyneet julkisiin hankintoihin ja tekniikkaan metroprojektien takana. Olen kokenut nämä mahdollisuuksina oppia uutta.

Julkiset hankinnat ovat minulle uusi kokonaisuus, johon olen päässyt tässä työssä mukaan. Julkiset hankinnat ovat monivaiheisia ja niissä on noudatettava hankintalakia. Julkisten hankintojen prosessissa on ollut paljon opittavaa. Tämä on ollut suurin muutos ja näkökulmavaihdos toimittajan puolella työskentelyyn verrattuna.

Olen kokenut projektiammattilainen ja projektikäytännöt ovat tuttuja, mutta metroprojektien takana oleva tekninen maailma järjestelmineen on varsin vieras. Teknisenä ihmisenä olen kuitenkin kiinnostunut ymmärtämään järjestelmiä ja tekniikoita, jotta kokonaisuus hahmottuisi. Kun itse olen päässyt edes vähän kärryille järjestelmäpuolesta, vuorovaikutus muiden asiantuntijoiden kanssa on aina vain sujuvampaa.

Monessa epäselvässä asiassa on auttanut kollegoiden avuliaisuuden lisäksi iänkin tuoma varmuus ja uskallus kysyä.

Mistä työpäiväsi koostuu?

Työajastani noin puolet menee METKA-hankkeeseen. Yhteistyöhankkeella on yhteinen toimisto, joka sijaitsee Helsingin Kalasatamassa. Työskentelen METKA-toimistolla noin kaksi päivää viikossa. Länsimetrolaisten lisäksi teen tiivistä yhteistyötä Kaupunkiliikenteen kanssa.

Muina työpäivinä työskentelen Länsimetron toimistolla Espoon Keilaniemessä tai etänä. METKA-hankkeen lisäksi olen mukana Tapiolan kääntöraide -projektissa ja Virve2-projektissa. Tapiolassa kääntöraiteen asetinlaitetta muutetaan siten, että juna pystyy ajamaan käännölle nykyistä suuremmalla nopeudella ja tämä osaltaan mahdollistaa tiheämmän vuorovälin. Virve2 liittyy puolestaan viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden viestinnässä käytettävään uuteen viranomaisverkkoon ja sen toimintaan metroympäristössä. Hoidan myös Länsimetro-rakennushankkeen takuuasioita tietoliikennejärjestelmien ja kameravalvonnan osalta.

Työpäiviini kuuluu tapaamisia eri projektien palvelutoimittajien, alihankkijoiden ja konsulttien kanssa. METKA-hankkeessa on käynnissä radioverkon hankinta. Tähän kilpailutukseen liittyy mm. tarjoajien tapaamisia, hankinta- ja kilpailutusdokumenttien tekemistä ja läpikäyntiä sekä monia muita hallinnollisia töitä.

METKA on metron kapasiteettia ja luotettavuuden parantamista toteuttava hankekokonaisuus. Hankkeessa parannetaan metron matkustajakapasiteettia uusimalla elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen jälkeen voidaan tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa matkustajakapasiteettia.

Hanke toteutetaan Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä.

Lue lisää Metka-hankkeesta Kaupunkiliikenteen sivuilta.

Mistä innostuit viimeksi työssäsi?

Vierailin taannoin Tapiolan metroasemalla sijaitsevalla kääntöraiteella. Matkustajille näkyvien asematilojen ja metrojunien taakse kätkeytyy lukematon määrä järjestelmiä ja metron vaatimaa tekniikkaa laidasta laitaan. Metromatkustajana näet vain noin kolmasosan asematiloista. Tämä metromaailma on todella kiehtova! Tietokoneen ääressä istumisen sijaan on innostavaa jalkautua metroasemille tekemään ”oikeaakin työtä”.

Miten palaudut töistä? Mitä harrastat?

Harrastan radioamatööritoimintaa sekä olen mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Nautin liikkua luonnossa. Laitan mielelläni rinkan selkääni ja teen pieniä vaelluksia. Talvella laskettelen. Lisäksi olen kiinnostunut hyvästä ruuasta, viineistä ja oluista.

Länsimetron turvallisuusjärjestelmät ovat kuin valtamerilaivoissa

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Länsimetron asiantuntijoista esittelyvuorossa on Timo Hallikainen, joka toimii kiinteistö- ja talotekniikan johtavana asiantuntijana. 

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?
Olen Timo Hallikainen. Työskentelen Länsimetrossa kiinteistö- ja talotekniikan johtavana asiantuntijana.

Hallikaisen suosikkiasema on Aalto-yliopiston metroasema. Hänen mielestään asema soveltuu erinomaisesti Otaniemen alueen arkkitehtuuriin ja energiseen yliopistokampukseen. Yliopiston punatiilinen kampusympäristö heijastuu metroaseman arkkitehtuuriin. Corten-teräsalakatto seuraa matkustajia kaikissa matkustajille näkyvissä tiloissa, kuten kuvan liukuportaissa.  

Tutustu Aalto-yliopiston metroasemaan.

Kuva: M. Partanen.

Matkasi Länsimetroon
Tulin Länsimetro-projektiin syksyllä 2013. Työskentelin tällöin Swecolla, joka toimi Länsimetro-hankkeessa rakennuttajakonsulttina. Vuonna 2013 käynnissä oli Länsimetron ensimmäisen vaiheen rakentaminen. Työskentelin projektissa talotekniikka-asiantuntijana. Tehtäviini kuului taloteknisten asioiden valvonta ja valvojien ohjaaminen.

Vuonna 2018 siirryin rakennuttajatoimisto HTJ:lle, jossa työskentelin Helsinki-Vantaan lentoaseman T2-projektissa vastaten turvajärjestelmien käyttöönotosta. HTJ:n palveluksessa tein myös erilaisia dokumentaatioselvityksiä Länsimetrolle.

Palasin takaisin Länsimetroon vuonna 2021. Työskentelen nyt Länsimetrossa johtavana asiantuntijana, jonka vastuulla ovat kiinteistö- ja talotekniikka. Huolehdin tässä tehtävässä länsimetron LVI- ja palonsammutusjärjestelmistä. Työssäni on tärkeää ymmärtää näiden järjestelmien yhteys muihin metron järjestelmiin ja metroturvallisuuden kokonaisuuteen.

Mitä tehtäviisi kuluu? Mistä työpäiväsi koostuu?
Tehtävässä toimin Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen isännöitsijöiden tukena länsimetro-osuudella. Arjessa autan heitä teknisissä asioissa sekä seuraan, ohjaan ja valvon huolto- ja kunnossapitotehtäviä sekä investointihankkeita. Länsimetron oman henkilökunnan lisäksi teen tiivistä yhteistyötä Kaupunkiliikenteen isännöitsijöiden ja huoltohenkilökunnan kanssa. Huollosta vastaavien henkilöiden kanssa käymme päivittäin puhelimitse läpi tehtäviä eri asemilla. Päivittäin käyn myös asemilla tarkastamassa tilanteita ja suunnittelemme yhdessä entistä kestävämpiä ratkaisuja vikojen korjaamiseksi. Lisäksi työviikkoihini kuuluu säännöllisiä tapaamisia ja kokouksia. Esimerkiksi isännöitsijöiden ja huollon yhteistyöryhmä kokoontuu joka kolmas viikko.

Länsimetron toimisto sijaitsee Keilaniemessä. Länsimetrolaisten kanssa pyrimme kokoontumaan toimistolle joka maanantai ja muutenkin meillä on säännöllisiä tapaamisia. Teen tiivistä yhteistyötä esimerkiksi rakentamistiimin kanssa.

Länsimetron oman toimiston lisäksi meillä on Kaupunkiliikenteen kanssa yhteinen työskentelytila Keilaniemen metroasemalla. Pyrimme olemaan yhteisessä työtilassa joka tiistai. Näinä päivinä käymme läpi akuutteja asioita ja keskustelemme tulevista investointi- ja huoltotarpeista. Kasvokkainen vuorovaikutus helpottaa yhteisen ymmärryksen luontia ja mahdollisten ristiriitojen ratkaisua.

Mikä saa sinut innostumaan työstäsi?
Minua innostaa haasteet ja korkealle asetetut tavoitteet. Esimerkiksi metroasemien ja -radan energiaratkaisujen kehittäminen tuntuu tärkeältä ja odotan, että pääsemme käynnistämään toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi.

Meillä on myös innostava ja hyväntuulinen työyhteisö. Työkavereiden vahva tuki on ensiarvoisen tärkeää työmotivaation kannalta.

Mitä haluaisit muiden tietävän työstäsi?
Länsimetron metroinfra on ainutlaatuista ja turvallisuusjärjestelmät edistyksellisiä kansainvälisessäkin mittakaavassa. Länsimetrossa on 52 teknistä järjestelmää, joista merkittävä osa liittyy poikkeustilanteiden hallintaan. Nämä järjestelmät varmistavat matkustajien turvallisen ja vaivattoman poispääsyn poikkeustilanteissa, kuten tulipalon tai sähkökatkon aikana. Käsittääkseni vastaavia näin monipuolisia järjestelmiä on vain valtamerien kookkaissa laivoissa ja risteilyaluksissa.

Länsimetron vahvuus työpaikkana on myös se, että työt ovat todella monipuolisia. Asiantuntijana pääsen itse vaikuttamaan moniin asioihin ja tunnen, että asiantuntemustani arvostetaan.

Mikä on suosikkiasemasi?
Metroasemista suosikkini on Aalto-yliopiston metroasema. Asema soveltuu mielestäni erinomaisesti Otaniemen alueen arkkitehtuuriin ja energiseen yliopistokampukseen. Yliopiston punatiilinen kampusympäristö heijastuu metroaseman arkkitehtuuriin. Aalto-yliopiston metroaseman ja sisäänkäyntien tunnelmaa luo esipatinoitu corten-alakatto, joka sävyiltään sitoutuu punatiiliseen kampusympäristöön. Corten-teräsalakatto seuraa matkustajaa kaikissa yleisötiloissa, lippuhalleista, liukuportaisiin ja laituritasolle.

Upea yksityiskohta Aalto-yliopiston asemalla on mielestäni kolmionmuotoinen ikkuna, joka sijaitsee aseman pääsisäänkäynnillä.

Miten palaudut töistä?
Vietän paljon aikaa mökillä, jossa on jatkuvasti puuhaa. Nautin esimerkiksi metsätöistä.

Millainen on hyvä työyhteisö?
Hyvässä työyhteisössä ei hyväksytä eikä suvaita minkäänlaista kiusaavaa tai epäasiallista käyttäytymistä. Pidän myös tärkeänä, että kollegoihin voi luottaa: kukin tekee parhaansa ja hoitaa omat hommansa.

Länsimetrossa jokaisen työpanoksella on suuri merkitys

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Länsimetron asiantuntijoita esittelevässä juttusarjassa ääneen pääsee Matias Johansson, joka toimii talousjohtajan tehtävien lisäksi tällä hetkellä vt. toimitusjohtajana.

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Matias Johansson. Työskentelen Länsimetron talousjohtajana. Vuoden 2024 alusta alkaen olen toiminut myös yhtiön vt. toimitusjohtajana.

Matiaksen suosikkiasema on Lauttasaaren metroasema. Sieltä hän nostaa esille erityisesti Gyldenintien sisäänkäynnin, jonka rakentamista hänen perheensä asunnosta pystyi seuraamaan. Matias kertoo, että heidän lapsensa ensimmäisiä lauseita oli ”Kohta läjähtää!”. Tutustu Lauttasaaren asemaan.

Kuva: Sami Siilin Photography

Matkasi Länsimetrossa

Olen työskennellyt Länsimetron talousjohtajana vuodesta 2017 alkaen. Minulla on kokemusta kiinteistö- ja rakennusalan taloushallinnon ja johdon tehtävistä reilusti toistakymmentä vuotta. Ennen Länsimetroa olin esimerkiksi mukana moottoritiehankkeessa, jossa rakennettiin lähes 100 kilometriä uutta moottoritietä Porvoosta Haminaan. Hanke toteutettiin PPP-mallilla (Public Private Partnership), joka tarkoittaa yksityisrahoitteista kumppanuusmallia, jolla julkinen toimija hankkii liikenne-, toimitila- tai muun julkisen toiminnan järjestämiseen liittyvän kokonaispalvelun yksityiseltä palveluntuottajalta

Kun tulin Länsimetroon vuonna 2017, Länsimetro-hankkeen ensimmäisen vaiheen eli Ruoholahti-Matinkylä-osuuden matkustajaliikenne alkoi saman vuoden lopulla ja toisen vaiheen eli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden louhinnat olivat käynnissä. Projekti ryhtyi tuona vuonna työskentelemään big room-mallin mukaisesti yhteisissä toimitiloissa.

Rakennushankkeen toisen vaiheen aikana tärkeä osa tehtävääni talousjohtajana oli kustannusohjauksen kehittäminen. Rakentamisen kustannusseurannan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisättiin ensimmäisen vaiheen oppien myötä ja koko rakennuttamisorganisaation kustannusohjautuvuutta parannettiin yhdistämällä kustannustieto ja -ennusteet osaksi tilannekuvajohtamismallia. Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisessa onnistuttiin hienosti ja investointivaiheen kustannukset alittavat budjetin arviolta 100 miljoonalla eurolla. Lopulliset kustannukset tiedetään kokonaisuudessaan vasta kaikkien hankesuunnitelmaan kuuluvien töiden valmistumisen jälkeen. Jäljellä on vielä mm. Kivenlahden aseman toisen sisäänkäynnin rakentaminen sekä liityntäpysäköintikohteita.

Viimeisen parin vuoden ajan tehtävieni painopiste on siirtynyt entistä vahvemmin ylläpidon kustannusohjauksen kehittämiseen ja taloushallinnon järjestelmien modernisointiin. Meillä on menossa mm. laaja tietovarastohanke, jossa kootaan toiminnasta syntyvä talous- ja muu toteumatieto sekä standardoidaan ja automatisoidaan toistuvaa raportointia ja nopeutetaan analyysien ja skenaarioiden tekemistä.

Länsimetro vastaa lähes 2,5 miljardin euron omaisuuden ylläpidosta ja kehittämisestä. Meidän tehtävänämme on huolehtia, että metro pysyy kunnossa, palvelee matkustajia parhaalla mahdollisella tavalla ja kehittyy ympäröivän kaupunkirakenteen muutosten mukana.

Tämän vuoden alusta olen toiminut myös yhtiön vt. toimitusjohtajana. Sen myötä olen ollut vielä aiempaa enemmän mukana yhtiön strategisessa johtamisessa ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa, tärkeimpinä omistaja-kaupungit Espoo ja Helsinki sekä Kaupunkiliikenne Oy.

Mistä työpäiväsi koostuvat?

Tavanomainen työpäiväni koostuu henkilökohtaisista tapaamisista, kokouksista ja muusta yhteydenpidosta. Näissä kohtaamisissa suunnitellaan, ohjataan ja kehitetään Länsimetron toimintaa ja ratkaistaan ajankohtaisia ongelmia.

Länsimetro on pieni asiantuntijaorganisaatio. Meillä työskentelee tällä hetkellä 16 henkilöä. Jokaiselle uudelle asialle ei koskaan ole valmiiksi nimettyä vastuuhenkilöä, joten päiviini kuuluu niin isompien kuin pienempienkin asioiden selvittelyä ja delegoimista. Tämän lisäksi hoidan myös itse hyvin käytännönläheisiä töitä ja vastaan osasta taloushallinnon rutiiniprosesseja.

Vastaan myös Länsimetro-konsernin tytäryhtiöiden toiminnan ohjaamisesta.  Länsimetro Oy:llä on viisi tytäryhtiötä, jotka se omistaa 100% osuudella: Kiinteistö Oy Matinkylän bussiterminaali, Kiinteistö Oy Matinkylän liityntäpysäköinti, Kiinteistö Oy Kivenlahden liityntäpysäköinti, Kiinteistö Oy Espoonlahden Bussiterminaali ja Sammalvuoren Metrovarikko Oy. Lisäksi Länsimetro Oy omistaa osuuden Tapiolan keskuspysäköinti Oy:stä. Tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminta liittyy länsimetron metroliikennettä tukevaan liityntäliikenteeseen ja varikkotoimintaan. Lisätietoja tytäryhtiöistä.

Mikä saa sinut innostumaan työstäsi?

Mielestäni Länsimetron vetovoima perustuu yhtiön tehtävään. Länsimetron omistamalla metrolinjan osuudella tehdään melkein 40 miljoonaa matkaa vuosittain. Länsimetrolla on suuri vaikutus siihen, millaiseksi pääkaupunkiseutu kehittyy tulevina vuosikymmeninä. Pienenä yhtiönä meillä on poikkeuksellisen suuri vastuu, sillä metron kymmenet järjestelmät ja satojen miljoonien eurojen kiinteistöt hoidetaan pienen asiantuntijaporukan voimin. Tämän vuoksi jokaisen työpanoksella on suuri merkitys. Tehtäväkenttä on niin laaja, että joka päivä saa oppia uutta!

Millainen on sinusta hyvä työyhteisö?

Hyvä työyhteisö syntyy yhteisestä tavoitteesta, työelämätaidoista sekä tehtävien ja resurssien tasapainosta. Helppokin homma menee pieleen, jos ei ole halua tai kykyä yhdessä tekemiseen, ja hyvä tiimi onnistuu melkein mahdottomassakin tehtävässä.

Länsimetro on työyhteisönä käynyt läpi niin vastoinkäymisiä kuin onnistumisiakin. Kokemuksien myötä olemme kasvaneet työyhteisönä. Meillä on ainutlaatuista, pitkälle kokemukselle rakennettua osaamista ja yhteistyön tavat niin talon sisä- kuin ulkopuolellekin ovat hioutuneet toimiviksi.

Miten palaudut töistä?

Vapaa-ajalla harrasta juoksua, suunnistusta ja uintia.