Ainutlaatuista osaamista vahvistamalla luodaan vahva pohja Länsimetron toiminnalle nyt ja tulevaisuudessa

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Länsimetron tehtäväkenttää avataan asiantuntijaesittelyjen kautta. Tällä kertaa pääset tutustumaan henkilöstöpäällikkö Anna Tammistoon ja hänen ajatuksiinsa Länsimetrosta.

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Anna Tammisto ja toimin Länsimetrossa henkilöstöpäällikkönä. Olen toiminut myös toimitusjohtajan assistenttina. Olen kotoisin Kuopiosta, mutta asunut eteläisessä Suomessa, pääasiassa Espoossa, yli 20 vuotta. Olen valmistunut tradenomiksi pääaineena kansainvälinen yritysmarkkinointi. Ehkä jonain päivänä vielä opiskelen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Yksi Annan suosikkiasemista on Tapiolan metroasema. Aseman valkoisella asemalaiturilla lukuisten valaisinkupujen alla matkustajaa tervehtii ”Emma jättää jäljen” -teoksen veistos. Annalla on lämpimiä muistoja Tapiolan harjannostajaisista ja rakennusvaiheen aikaisista työmaavierailuista. 

Tutustu Tapiolan asemaan.

Matkasi Länsimetrossa

Olen työskennellyt Länsimetrossa kahdeksan vuotta. Aloitin lokakuussa 2015 äitiysloman sijaisena assistentin tehtävässä.  Tehtävään kuului mm. toimitusjohtajan avustaminen ja työmaavierailujen koordinointi. Toimin jo silloin työterveyden ja palkka-asioiden yhteyshenkilönä. Tehtäviini kuului myös toimiston käytännön asioiden hoitamista, laitteiden hankintaa ja IT-järjestelmien oikeuksien hallinnointia.

Myöhemmin olen toiminut henkilöstökoordinaattorin nimikkeellä ja vuodesta 2018 alkaen henkilöstöpäällikkönä. Suoritin työn ohessa Markkinointi-instituutissa (nyk. Rastor-instituutti) henkilöstöpäällikön tutkinnon. Olen toiminut myös toimitusjohtajan assistenttina.

Mitä tehtäviisi kuuluu? Mistä työpäiväsi koostuvat?

Nykyisiin tehtäviini kuuluu hr-asiat koko työsuhteen elinkaaren aikana. Näitä ovat mm. rekrytoinnit, henkilöstön kehittäminen, toimintatapojen ja hr-prosessien suunnittelu ja kehittäminen, työntekijöiden ja esihenkilöiden tukeminen sekä  hr-aineistojen ja -ohjeiden luominen. Työskentelen edelleenkin työterveyshuollon ja palkkahallinnon yhteyshenkilönä. Lisäksi toimin IT-kumppanin yhteyshenkilönä ja vastaan osaltani IT-hankinnoista ja järjestelmistä.  Minua voisi kuvailla Länsimetron toimiston ”jokapaikanhöyläksi”.

Työpäiväni ovat hyvin erilaisia ja yllättäviäkin. HR-rutiinien lisäksi päivä voi tuoda eteen mitä tahansa, kun ihmisten kanssa työskennellään. Tämä on yksi työni parhaimmista ja välillä haastavimmistakin piirteistä. Työni sisältää paljon selvittelyä, joten saan oppia aina lisää. Tässä työssä ei olla koskaan valmiita. Työni luonnetta kuvaa se, että pääsen hyvin kokonaisvaltaisesti ja käytännönläheisestikin tekemään monenlaisia asioita.

Mikä saa sinut innostumaan työstäsi?

Minun sydän sykkii erityisesti työhyvinvointiin liittyvin asioihin. Innostun siitä, kun muut innostuvat tai onnistuvat työssään tai tavoitteissaan. Paras asia työssäni on auttaa esihenkilöitä ja työntekijöitä.

Ajankohtaisista teemoista minua innostaa henkilöstön osaamisen kehittäminen ja oppilaitosyhteistyön lisääminen. Henkilöstöpäällikkönä uskon, että meidänkaltaisessa pienessä asiantuntijaorganisaatiossa on tärkeä tarjota ihmisille mahdollisuus kehittää asiantuntemustaan ja syventää erityisosaamistaan. Iso osa työssä viihtymistä on tunne siitä, että oppii uutta ja kehittyy.

Ainutlaatuinen ja vankka osaaminen metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta on Länsimetron tekemisen pohja. Metro on rakennettu vuosikymmeniksi eteenpäin ja katsomme pitkälle tulevaisuuteen, joten toiminnan jatkuvuuden kannalta panostaminen nuoriin osaajiin on myös tärkeää.

Millä kolmella sanalla työkaverisi kuvailisi sinua? Mistä olet saanut kollegoiltasi palautetta?

Olen saanut palautetta siitä, että olen auttavainen, kuuntelen ja kyselen aina kuulumisia. Olen vilpittömästi kiinnostunut meidän työntekijöistämme. Minulla on aina aikaa auttaa ja kuunnella. Toivon, että jokainen länsimetrolainen tuntisi itsensä tärkeäksi ja hänellä olisi tunne, että hänestä välitetään ja hän tulisi kuulluksi. Toisinaan pelkkä kuulumisten kysyminen voi olla äärettömän tärkeää. Toivon maailmaan muutenkin enemmän toisista välittämistä, inhimillisyyttä ja positiivisuutta.

Vastavuoroisesti kiitän ja kehun kaikkia kollegoitani mahtavasta työtoveruudesta.

Mitä haluaisit muiden tietävän länsimetrolaisista?

Länsimetro on rakennusprojektin jälkeen yhä olemassa. Meillä on merkittävä asiantuntijatehtävä metroinfran omistajana joukkoliikennetoimijoiden taustalla. Meillä ei ole metronkuljettajia ja metrokalustoa, emmekä vastaa metron aikatauluista tai liityntäliikenteestä, mutta me pidämme hyvää huolta omistamastamme metroinfrasta Helsingin Ruoholahdesta Espoon Kivenlahteen saakka.

Olemme pieni organisaatio, jossa on huippuasiantuntijoita ja huippuhauskaa porukkaa. Länsimetrolaisten oma huumori on aivan mahtavaa! Länsimetro-projektin aikana työskentelimme isossa toimitilassa, jossa olimme aika hajallaan, emmekä niin tiivisti yhdessä. Projektin päätyttyä muutimme Keilaniemeen pienempiin tiloihin, jonka myötä kohtaamisia ja keskusteluja on enemmän, käymme yhdessä syömässä ja pidämme kahvitaukoja. Mielestäni muutolla on ollut positiivisia vaikutuksia yhteishenkeen ja yhteistyöhön.

Mikä on suosikkiasemasi?

Yksi suosikeistani on Tapiolan metroasema. Tapiolan aseman harjannostajaiset olivat melkein heti aloitettuani työt Länsimetrossa. Mieleeni on jäänyt myös työmaavierailut Tapiolaan ja muistan, kuinka olen lompsinut turvavarusteissa vielä rakennusvaiheessa olevalla metroasemalla ja radalla. Asemasta tuli mielestäni todella hieno Emma-patsaineen, Emman kädenjälkineen ja laiturialueen katossa olevien valaimisien tekniikoineen.

Työmaa-aidoista taiteeksi

Espoon uusin lukio otetaan käyttöön keskiviikkona 7.2.204. Lukio on rakennettu aivan Matinkylän metroaseman kulmille. Metroaseman läntisen sisäänkäynnin kautta on yhteys Tynnyritielle ja Suomenlahdentielle. Lukion lisäksi sisäänkäynnin tuntumassa on myös mm. Matinkylän uimahallin.

Seuraavan lukion Espoossa suunnitellaan nousevan myös metron tuntumaan Kiviruukkiin, metron läntisen päätepisteen Kivenlahden kupeeseen.

Eläinteokset Matinkylän lukion liikuntakentän laidalle ovat syntyneet vanhoista Länsimetron työmaa-aidoista. Kuva: M. Partanen.

Matkustajille metron sisäänkäyntiä tuntemattomampi tila sijaitsee myös Matinkylän lukioalueen yhteydessä. Liikuntakentän laidalla sijaitsee metron huoltoon tarkoitettu tunneli. Huoltotunnelin seinää koristaa lukiolaisten tekemät eläinteokset, joiden takana on myös yhteys metroon. Eläinteokset on tehty Länsimetron vanhoihin työmaa-aitoihin. Syksyllä 2022 Kaitaan lukion kuvataiteen opintojakso toteutettiin katutaideprojektina, jossa opiskelijat saivat suunnitella ja toteuttaa taidetta tulevan lukionsa piha-alueelle. Opintojaksolla opettajina toimivat lukion kuvataideopettaja Heljä Renfors ja katutaitelija Emilio Mäkipää. Länsimetro toimi yhteistyökumppanina lukion taideprojektissa. Lue lisää oppilaiden ja opettajien kurssikokemuksista.

Länsimetron oranssit työmaa-aidat olivat metron rakennusvuosien ajan näktvä osa kaupunkikuvaa asemaympäristöissä. Rakentamisen päätyttyä lukiolaiset loihtivat työmaa-aidoista taidetta. Nämäkin oranssiin aitaan tehdyt eläinteokset löytävät nyt Matinkylän lukion liikuntakentän laidalta. Kuvat: Heljä Renfors.

Yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa toi raikkaita näkökulmia metroasemien kehittämiseen

Länsimetro teki syksyn aikana yhteistyötä Aalto-yliopiston sisustusarkkitehtuurin maisteriohjelman kanssa. Service Design for Interior Architects -kurssilla opiskelijoiden tehtävänä oli ideoida elämyksiä Keilaniemen ja Tapiolan metroasemille. Kurssi tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden soveltaa palvelumuotoilun teoriassa opittuja asioita käytäntöön ja rakennetun ympäristön kehittämiseen. Länsimetro sai opiskelijoilta uusia ideoita ja raikkaita näkökulmia asemien vetovoimaisuuden kehittämiseen. Kurssin ohjaajana toimi vanhempi yliopistonlehtori Antti Pirinen.

– Haluamme vahvistaa Länsimetron asemien vetovoimaisuutta entisestään ja vaikuttaa asemien kautta liikkuvien matkustajakokemukseen elävöittämällä asemiamme. Jo nyt asemat ovat elämyksellisiä tiloja, sillä ne ovat arkkitehtuuriltaan suomalaisia taidonnäytteitä ja kahdeksalla asemalla on taidetta osana arkkitehtuuria. Yhteistyön keinoin lähdimme etsimään uusia avauksia asemien elävöittämiseen matkustamisen sujuvuutta häiritsemättä ja metron turvallisuudesta tinkimättä, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Käyttäjien tunteminen ohjaa suunnittelua

Kuuden viikon mittaisen kurssin aikana opiskelijat perehtyivät metroasemiin ja niiden mahdollisuuksiin.

Palvelumuotoilussa kehitetään palveluita ja tiloja erityisesti käyttäjien näkökulmasta, joten metroasemien käyttäjien ja matkustajien tarpeiden kartoittaminen oli keskeinen osa elämyksien kehittämistä. Matkustajien ajatuksia kartoitettiin muun muassa kyselyillä, haastatteluilla ja havainnoin keinoin.

– Jonkin verran suunnittelu voi pohjautua omiin kokemuksiin, mutta käyttäjälähtöinen suunnittelu, jossa haastatellaan oikeita käyttäjiä, antaa uusia ajatuksia ja voi luoda tapahtumaketjuja, joita todennäköisesti ei oman pään sisältä löytyisi. Suunnittelu oli hyvin kenttäpainotteista. Aseman, jolle palvelua suunniteltiin, piti tulla tutuksi ja sitä kautta ymmärtää millä tavoin asema toimii, kuvailee opiskelija Jenni Suur-Inkeroinen kokemuksiaan palveluiden suunnittelusta metroasemille.

Opiskelija Ella Kankaanpään mukaan palveluiden suunnittelusta asemalle teki erityistä asematilojen luonne läpikulkupaikkoina. Suunnittelua haastoi hänen mukaansa erityisesti se, että metroasemien käyttäjät eivät kyselyissä varsinaisesti kaivanneet palveluita.

– Tehtävää täytyi lähestyä näkökulmasta, että käyttäjä ei ehkä itsekään tiedä mitä hän tilaan kaipaisi. Tila- ja palvelusuunnittelussa kohdataankin usein tämä ilmiö, että asiakas tai tilan käyttäjä ei itse osaa määritellä mitä tilaan konkreettisesti kaivataan sen elävöittämiseksi.

Aseman läpikulkemisesta elämys

Taustaselvitysten ja palvelumuotoilun periaatteiden mukaisesti opiskelijat suunnittelivat kurssin aikana asemia elävöittäviä konsepteja. Opiskelijat esittelivät konseptit Länsimetron edustajille loppuseminaarissa. Konseptit liittyivät mm. taiteen lisäämiseen, näyttelytoiminnan tuomiseen asemille ja opastamisen kehittämiseen.

Loppuseminaarissa 13.10.2023 opiskelijat pääsivät esittelemään ideoimiaan metroasemia elävöittäviä konsepteja Länsimetron edustajille. Kuva: M. Johansson.

– Innostavinta metroasemien elävöittämisen suunnittelussa oli mm. ajatukset siitä, miten metroasemien suunnittelussa voitaisiin muuttaa metroaseman läpikulkeminen itsessään kokemukseksi tai elämykseksi. Metroasemat ovat suuria kokonaisuuksia, joissa ihmisten kulkua ohjataan vahvasti. Tämä tarjoaa ison potentiaalin siihen, että tila- ja palvelusuunnittelun avulla metroaseman läpikulkemisesta voisi luoda virkistävän ja yllätyksellisen kokemuksen, Kankaanpää kertoo.

Opiskelijat ideoivat Tapiolan ja Keilaniemen asemalle elämyksiä taiteen lisäämisestä muotinäytöksiin. Kuvakollaasin kuvat ovat Aalto-yliopiston Service Design for Interior Architects -kurssin opiskelijoiden esittelemistä konsepteista. Taidenäyttely- ja muotinäytöskuvat (vas. ylhäällä ja alhaalla): Elze Kurt, Enzo Zak Lux ja Zachary Lim. Tapiolan taidekäytävä (oik. ylhäällä): Anna Kivikari, Harold Kiisler, Jenni Suur-Inkeroinen ja Sofia af Hällström. Keilaniemen kivitaide (oik. alhaalla): Celia Dabrowski, Ella Kankaanpää, Satu Riikonen ja Ben Braim.

– Kokonaisuudessaan palveluiden suunnittelu Länsimetrolle oli antoisaa. Suunnittelusta mieluisaa teki se, että Länsimetro rohkaisi hulluttelemaan. Se antoi tilaa olla luova ja keksiä abstraktejakin ratkaisuja, Suur-Inkeroinen kertoo.

Oppilaitosyhteystyö rakentaa mielikuvaa alasta

Länsimetro käy opiskelijoiden ideoimat konseptit läpi muun muassa metroinfran ylläpitämisen ja matkustajaturvallisuuden näkökulmasta ennen kuin tekee päätöksiä elävöittämiskokeiluiden toteuttamista.

– Opiskelijoiden ideoimat konseptit herättelivät länsimetrolaisten ideahermoja. Opiskelijat olivat tehneet perusteellista työtä mm. haastattelemalla matkustajia ja ottamalla yhteyttä potentiaalisiin kumppaneihin. Uusien ideoiden saamisen lisäksi oppilaitosyhteistyö on meille ja koko toimialalle tärkeää, koska jokainen opiskeluaikainen kontakti työelämään vaikuttaa mielikuvaan alasta. Haluamme varmistaa, että metroinfran omistamisen ja kehittämisen parissa on myös tulevaisuudessa ainutlaatuista osaamista ja ura joukkoliikennealalla nähdään houkuttelevana vaihtoehtona, kertoo Ville Saksi.