Uutiset

Rakentaminen hyvässä vauhdissa Soukassa – 80 prosenttia aseman betonista valettu

Soukan aseman rakennusurakka alkoi elokuussa 2018. Asemalla on tehty jo 80 prosenttia betonivaluista ja elementtiasennuksista. Urakassa valetaan yhteensä lähes 10 000 m3 betonia ja asennetaan noin 1 800 elementtiä. Kesäkuussa asemalla käynnistyivät talotekniset työt mm. ilmanvaihtokanavien, vesi- ja viemäriputkien ja sprinkleriputkien asentamisilla.

Urakassa rakennetaan Soukan metroasema, sen tekniset kuilut, kaksi sisäänkäyntiä sekä Soukanväylältä asemalle ulottuva huoltotunneli. Soukantorin sisäänkäynti tulee olemaan kaksikerroksinen. Neljällä rinnakkaisella hissillä varmistetaan sujuva liikkuminen suoraan laituritasolle.  Toinen sisäänkäynti sijoittuu Yläkartanontielle, ja siellä kulku metroon on mahdollista liukuportailla ja vinohississä. Asemalla tulee taiteilija Taneli Rautiaisen tilataideteos ”Sfäärit”, joka sijoittuu vertikaalisesti aseman eri tiloihin metrolaiturilta hissikuilun kautta Soukantorin sisäänkäynnille asti.

Länsimetron nykyaikainen metrojärjestelmä koostuu 52 erilaisesta järjestelmästä. Automaatiojärjestelmät sisältävät mm. LVI-automaation, kiinteistövalvonnan, sähkönsyötönvalvonnan, kamera- ja äänentoistojärjestelmän ja kulunvalvonnan. LVI- järjestelmiin taas kuuluu mm. pumppaamoja, savunpoistopuhaltimia, asemakohtaiset IV- ja ylipaineistuspuhaltimet sekä palovesiverkosto. Muita metron järjestelmiä ovat esimerkiksi turvajärjestelmät, palo-ovet ja matkustajainfojärjestelmä.

Kaikilla asemilla siirrytään tämän vuoden aikana betonitöistä taloteknisiin asennuksiin ja samalla alkaa eri järjestelmien asennukset.

– Soukan aseman rakentaminen etenee suunnitellusti. Käynnissä ovat betonitöiden lisäksi mm. kaapelihyllyjen, lämpö- ja jäähdytysputkien, vesi- ja viemäriputkien, palosammutusjärjestelmän ja ilmanvaihtokanavien asennukset. Yhtenä tavoitteena on saada vesikattorakenteet valmiiksi molemmille sisäänkäynneille tämän vuoden puolella, kertoo Soukan aseman rakennuttajapäällikkö Janne Tuoma Länsimetro-projektista.

Soukan aseman projektinjohtourakoitsijana toimii YIT:n ja ARE:n työyhteenliittymä.

– Työmaan vahvuus on tällä hetkellä noin 140 henkilöä. Haasteena kohteessa on ollut pirstaleinen työmaa-alue. Töitä on tehty useilla erillisillä työmaa-alueilla. Kohteeseen on tarkoitus ottaa käyttöön kaukolämpö työnaikaisena lämmityksenä syksyn 2019 aikana. Kaukolämmöllä saadaan hoidettua työaikainen lämmitys ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasti, toteaa talotekniikkapäällikkö Tomi Bergius YIT/ARE työyhteenliittymästä.

Matinkylä-Kivenlahti-osuudella Länsimetro-projektissa rakennetaan seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa, Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko.  Sivu-urakoita on 26. Projektia johtaa integroitu projektiorganisaatio, jossa on asiantuntijoita 20:stä eri yrityksestä. Projektin päätyttyä asemat ja rata teknisine järjestelmineen jäävät Länsimetro Oy:n omistukseen.

Soukan asema valmistuu 2022. Koko hankkeen arvioitu valmistumisaika on 2023, jolloin Matinkylä-Kivenlahti-osuus luovutetaan testausten ja viranomaistarkastusten jälkeen metroa liikennöivälle HKL:lle. Hanke etenee aikataulu- ja kustannusarvion mukaisesti.

Lisätietoja:

Länsimetro-projekti, rakennuttajapäällikkö, Janne Tuoma, janne.tuoma(at)lansimetro.fi

YIT/ARE työyhteenliittymä, talotekniikkapäällikkö Tomi Bergius, tomi.bergius(at)are.fi

Soukan aseman havainnekuva:

AR havainne laituri SOU

 

Länsimetron tehtävänä on rakentaa metro Ruoholahdesta Kivenlahteen. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle rakentuu 7 km pitkä ratalinja ja 5 asemaa. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. 2017 valmistui 14 kilometriä pitkä ratalinja Ruoholahdesta Matinkylään ja kahdeksan uutta asemaa. Länsimetro Oy omistaa osuuden asemat ja radan teknisine järjestelmineen. Osuus on luovutettu operaattorille lokakuussa 2017. www.lansimetro.fi, @metrorakentuu

 

 

Kivenlahden metroasemalle rakennetaan kaukolämpöreitit: liikennejärjestelyjä ympäristössä

Länsimetron Kivenlahden urakassa alkaa kaukolämmön rakentaminen tulevan metroaseman Kivenlahdentien sisäänkäynnille. Työt käynnistyvät 23.9. alkavalla viikolla, ja ne saadaan päätökseen arviolta lokakuun loppuun mennessä.

Kaukolämmön reitti kaivetaan kevyen liikenteen väylän alta Lainepolun ja Kivenlahdentien risteyksessä. Kevyen liikenteen reitti pysyy töidenkin aikana avoinna, koska kaivannon yli asennetaan töiden ajaksi ajosillat.

Työt suorittaa Fortumin aliurakoitsija, joka huolehtii myös työnaikaisista liikennejärjestelyistä.

Lisätietoja:

Päivystyspuhelin, Skanska Infra Oy: 050 402 3044
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Espoonlahti voitti vuoden 2019 ensimmäisen Turvallisin työmaa -kilpailun – ”Työ turvallisuuden eteen ei lopu koskaan”

Vuoden 2019 ensimmäisen Turvallisin työmaa -kilpailun on voittanut Länsimetron Espoonlahden työmaa, jossa projektinjohtourakoitsijana toimii SRV.

Turvallisin työmaa -kilpailu on Länsimetron oma työturvallisuuskilpailu, jonka voittaja valikoituu käynnissä olevien metrourakoiden joukosta puolivuosittain.

”Totta kai hyvältä tuntuu tällainen tunnustus. Täytyy muistaa, että kilpailun voitosta pitää kiittää koko työmaata”, sanoo Espoonlahden urakassa työsuojelupäällikkönä työskentelevä SRV:n Jonne Juutilainen.

Turvallisin työmaa -kilpailussa on käytetty uusia kriteereitä vuoden 2019 alusta lähtien. Siinä huomioidaan MVR- ja TR-mittarien tulokset*, toimenpiteisiin johtaneet turvallisuushavainnot, läheltä piti-tilanteet, onnettomuustapahtumat, ympäristövahingot sekä omaisuusvahingot.

”Uutta on se, että turvallisuushavainnoilla on merkittävä osuus kilpailussa. Turvallisuushavaintoja tekemällä pyritään ennaltaehkäisemään tapaturmia. Asioihin myös puututaan havaintojen myötä – havainnot raportoidaan sähköiseen järjestelmään, ja vain hoidetuiksi kuitatut turvallisuushavainnot huomioidaan kilpailussa”, sanoo Länsimetron turvallisuuspäällikkö Susanna Laukkanen.

Espoonlahden työmaa keräsi kilpailussa eniten pisteitä MVR- ja TR-mittareiden osuudesta. Espoonlahden työmaa teki myös eniten toimenpiteisiin johtaneita turvallisuushavaintoja, joita kertyi 314 kappaletta.

”Meillä on koko SRV:n tasolla tavoitteena, että työmaalla tehdään turvallisuushavaintoja vähintään 25 kappaletta kuukaudessa. SRV:n kautta olemme myös mukana Nolla Tapaturmaa -foorumissa, jonka tavoitteena on, ettei työmaalla sattuisi yhtään tapaturmaa vuoteen 2020 mennessä”, kertoo Juutilainen.

”On ilo nähdä, että projektinjohtourakka itsekin panostaa turvallisuuteen ja pitää sitä tärkeänä”, sanoo Laukkanen.

”Aina on kuitenkin parannettavaa – vaikka voitto tulikin, työ turvallisuuden eteen ei lopu koskaan”, Juutilainen huomauttaa.

Myös Soukan työmaa suoriutui hyvin kilpailussa – se teki kilpailukaudella 263 turvallisuushavaintoa, eikä työmaalla tapahtunut tarkastelujaksolla henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia.

Toinen vuoden 2019 turvallisimman työmaan kilpailukausi on käynnissä heinäkuusta joulukuuhun.

*MVR-mittarilla havainnoidaan kunnossa olevat ja parannusta vaativat turvallisuusasiat. TR-mittari on talonrakennustyömaan turvallisuuden mittausmenetelmä.

Kuvassa palkinnon vastaanottanut SRV:n tiimi.
SRV:n työmaapäällikkö Jussi Lahti ja Länsimetro Oy:n Espoonlahden rakennuttajapäällikkö Tommi Päivä kättelevät.

Viidelle uudelle asemalle taidetta eri muodoissa – viisi erilaista, aseman identiteettiin sopivaa teosta

Länsimetron jokaiselle uudelle kakkosvaiheen asemalle tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta.  

Taideteokset edustavat taiteen eri muotoja – asemille on haluttu valoa, ääntä, maalauksia ja kuvanveistoa. Teoksen on myös istuttava aseman arkkitehtuurin ja oltava helposti ylläpidettävä ja huollettava. Taide lisää asemien viihtyisyyttä, mutta sillä on myös koko aseman suunnitteluun liittyviä tehtäviä – se parantaa metrossa suunnistamista auttamalla matkustajaa erottamaan asemat toisistaan.  

Taidevalinnat teki työryhmä, johon kuuluvat Pilvi Kalhama Espoon modernin taiteen museo EMMAsta, kulttuurijohtaja Susanna Tommila Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksiköstä, asemien pää- ja arkkitehtisuunnittelijat Arttu Suomalainen (PES-Architects)Petteri Littu ja Juho Grönholm (ALA-Architects), arkkitehtipääsuunnittelija Hannu Mikola, Länsimetron suunnittelujohtaja Mikko Piitulainen, toimitusjohtaja Ville Saksi ja viestintäjohtaja Satu Linkola. Taidekoordinaattorina hankkeessa toimii kuvataiteilija Jaakko Niemelä 

”Kymmenet tuhannet ihmiset käyttävät metroa joka päiväMyös yhä useampi matkailija tulee Espooseen metrolla. Metroasema on käyntikorttimme ulospäin ja tuo arkeen viihtyisyyttäTaiteella on hyvin vahva rooli asemien vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden tuojana”, kertoo kulttuurijohtaja Susanna Tommila Espoon kaupungilta.  

Teokset toteutetaan asemille taiteilijoiden, arkkitehtien ja asemaurakoitsijoiden yhteistyönä osana asemien rakennusurakkaa.  Teokset rahoitetaan taidevarauksesta ja hankkeen kokonaisbudjetista.  Integroitu taide korvaa paikoin aseman muita rakenteita kuten laituriseinän osia. Teosten kustannusarvio on yhteensä noin 1, 2 miljoonaa euroa.  

”Tällä hetkellä asemilla suunnitellaan teosten käytännön toteutusta. On hienoa olla mukana taideprojektissa, jossa taide on niin tiiviisti osa aseman rakentamista ja arkkitehtuuria”, toteaa hankkeen taidekoordinaattori Jaakko Niemelä.  

Teokset sijoittuvat pääosin asemalaiturille, jossa ne ovat nähtävillä myös metrojunasta.   

”Pidimme tärkeänä saada länsimetron kakkosvaiheen asemille taiteen eri muotoja ja etsimme kultakin taiteilijalta uudenlaisia avauksia. Samalla teokset edustavat kiinnostavalla tavalla tekijöidensä muuta tuotantoa. On hienoa, että taide haluttiin tuoda näin merkittäväksi osaksi länsimetron kakkosvaihetta”, toteaa EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama 

Asemien taiteilijat ja teokset:  

Finnoo: Leena Nio; figuratiivinen teos Haavekuvia 

  • Teos muodostuu laituriseinän kahdesta eri kuvakerroksesta.  Päällimmäisessä kerroksessa on noin kolmekymmentä erilaista kuvaneliötä, jonka laserleikatuista aukoista näkyy takalevyn liukumaalattu kirkas sävymaailma. 
  • Jokaisessa neliössä on yksi merkin tai emojin kaltainen kuva-aihe, joka on leikattu laser- tai vesileikkauksella alumiinilevylle. Levyjä on kaksi päällekkäin.  
  • Yksityiskohdat ovat merenrannan luonnosta.  
  • Teos käy vuoropuhelua vastakkaisen seinän aaltoilevien pinnanmuotojen kanssa. 
  • Metromatkustajalle teos luo kimmokkeen vapaaseen assosiaatioon tai haaveiluun. 

KaitaaAntti Tanttu, figuratiivinen teos Juurtuminen 

  • Teos toteutetaan laituriseiniin joko laser- tai vesileikkauksella, materiaalina 5 mm alumiinilevy. 
  • Teos on graafisesti tyylitelty juurien verkosto, joka kulkee lähes koko laiturialueen mitalla. 
  • Juurtuminen viittaa paikoilleen asettumiseen ja asuinympäristön muuttumiseen tutuksi. 
  • Juurtuminen ei tapahdu hetkessä; tarvitaan aikaa, elämäntapahtumia ja kanssaihmisiä. 

Soukka: Taneli Rautiainen, tilataideteos Sfäärit 

  • Teos koostuu neljästä eri elementistä (sfääristä), jotka sijoittuvat vertikaalisesti metroaseman eri osiin laituritasolta lippuhalliin. 
  • Teos toteutetaan valoilla ja kallioleikkausta muistuttavilla metallilevyrakenteilla. 
  • Sfäärit kuvaavat kallioleikkausta, pilviverhoa, tähdenlentoja ja tähtikuvioita.  

EspoonlahtiHans Rosenström, valo- ja ääniteos Varjot veden pinnalla 

  • Ääni- ja valoteos laiturin keskiosassa. 
  • Laiturin keskiosan kattoon projisoidaan hitaasti liikkuva valokuvio, joka muistuttaa vedenpinnan kautta heijastuvaa valoa. 
  • Teos on tunnelmaltaan rauhallinen ja meditatiivinen. 
  • Teoksen valo ja ääni muuttuvat ja vaihtavat paikkaa sekä muotoaan päivän aikana. 

Kivenlahti; Kalle Mustonen, veistos Kulkijat 

  • Teoksen muodostaa kaksi metrolaiturilla juoksevaa puista humoristista hahmoa. 
  • Hahmot ovat noin kaksi ja kolme metriä korkeat. 
  • Kivenlahti on pääteasema ja Kulkijat ovat päätepisteen ikoninen maamerkki. 
  • Kalle Mustosen teoksen hahmoille tullaan myöhemmin järjestämään nimikilpailu. 

Taiteen havainnekuvat ja kuvaukset löytyvät Länsimetron nettisivuilta: www.länsimetro.fi/asemat/asemataide  

Taiteen esittelyvideo

Lisätietoja: 

Taiteilijoiden yhteystiedot 

Leena Nio, puh. 050 373 8793 leena(at)leenanio.com
Antti Tanttu, puh. 0400 420 343 antti.tanttu(at)iki.fi
Taneli Rautiainen, puh.  040 765 5150 taneli.rautiainen(at)hotmail.com
Hans Rosenström, puh 0400 543 823 hans.rosenstrom(at)gmail.com
Kalle Mustonen, puh. 040 704 0630 j.k.mustonen(at)gmail.com

Museonjohtaja Pilvi Kalhama, Espoon modernin taiteen museo EMMA, puh. 040 533 4070, pilvi.kalhama(at)emmamuseum.fi  

Kulttuurijohtaja Susanna Tommila, Espoon kaupunki, puh043 8255074susanna.tommila(at)espoo.fi  

Kuvataiteilija, Länsimetro-hankkeen taidekoordinaattori Jaakko Niemelä, puh. 050 598 4201, jaakko.niemela(at)nic.fi 

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, puh 040 823 2086, ville.saksi(at)lansimetro.fi  

Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja, Satu Linkola puh. 046 877 3392, satu.linkola(at)lansimetro.fi 

Länsimetron Kivenlahden urakassa poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä Merivirran puolella

Länsimetron Kivenlahden rakennusurakassa tehdään viikoilla 37-39 poikkeavia liikennejärjestelyjä Merivirran puolella. Muutokset johtuvat siitä, että Seitsenmerenreitin vesihuoltolinjat liitetään Merivirran ajoradan alla sijaitseviin vesijohtoihin ja viemäreihin.

Muutosten vuoksi toinen ajokaistoista on suljettu Merivirran puolella. Valo-ohjattu suojatie on myös poistettu käytöstä ja korvaava suojatie on tehty hiukan sivummalle.

Väliaikaiset liikennejärjestelyt puretaan viimeistään viikon 39 alussa. Tämän jälkeen liikenteelle aiheutuu pientä haittaa, kun ajoradalle ja kevyenliikenteenväylälle tehdään asfalttipaikat. Pahoittelemme töistä aiheutuvaa haittaa.

Liikennejärjestelyt kartalla:

Lisätietoja:

Päivystyspuhelin, Skanska Infra Oy: 050 402 3044
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Länsimetrofillari kiersi ympäri kesän asemien seutuja – some-arvonnan voittaja selvillä

Länsimetron viestintä polki kesällä 2019 liikenteellä olevien ja vasta rakennettavien metroasemien läheisyydessä oranssilla länsimetrofillarilla. Fillari lähti liikenteeseen kesäkuun puolivälissä, ja pyöräily jatkui elokuun puoliväliin saakka.

Tavoitteena oli tarjota asukkaille tilaisuus kysyä metron rakentamisesta kasvokkain.

”Halusimme tarjota asukkaille mahdollisuuden kysyä rakentamisen etenemisestä kakkosvaiheella. Pyöräillen oli myös mukava kiertää länsimetron työmaita, ulottuuhan työmaamme Matinkylästä Kivenlahteen saakka”, sanoo Länsimetron viestintäjohtaja Satu Linkola.

”Metron liityntäliikenteeseen pyörä sopii mainiosti. Kakkkosvaiheelle onkin tulossa enemmän liityntäpaikkoja polkupyörille kuin autoille”, Linkola jatkaa.

Fillarointiin liittyi some-arvonta, johon pääsi osallistumaan kommentoimalla Länsimetron sosiaalisen median kanavissa, missä haluaisi länsimetrofillarin nähdä tai nappaamalla fillarista valokuvan ja julkaisemalla kuvan Instagramissa.

Arvonnan voittaja on nyt selvillä – hän on espoolainen Henrik Fröberg.

”Tosi hauskaa kun Länsimetro käy kertomassa projektista ja tulevista asioista eri paikoissa”, Fröberg sanoo.

Fröbergille lähtee palkintona Länsimetro-aiheisia tuotteita sisältävä kassi. Hän toivoi omassa kommentissaan länsimetrofillaria Kaitaalle, ja tämä toive toteutettiinkin kesän aikana.

Muissa arvontaan osallistuneiden kommenteissa länsimetrofillaria toivottiin mm. Otaniemeen, Tapiolaan, Matinkylään ja Länsimäkeen – ja jopa Turkuun, jonne länsimetrofillaria toivottiin neljässä eri kommentissa.

Länsimetro Oy hallitus päätöskooste 22.8.2019

Hallitus kokoontui 22.8.2019. Kokouksessa käsiteltiin ykkösvaiheen Ruoholahti-Matinkylä omistamisen tilannekatsaus ja HKL:n kunnossapidon tilannekatsaus.  HKL raportoi Länsimetro Oy:lle länsimetron osuuden radan ja asemien käytöstä ja siihen liittyvistä huolto- ja ylläpitotehtävistä yhteistyösopimuksen mukaisella tavalla.

Hallitukselle esiteltiin Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen tilannekatsaus.  Hallitukselle esiteltiin myös Espoonlahden aseman rakentamisen eteneminen. Hanke etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti.

Hallitukselle esiteltiin Matinkylä-Kivenlahti-osuudelle tuleva aseman identiteettiä ja vetovoimaisuutta tukeva taide. Viidelle asemalle tulee taidetta eri muodoissa kiinteäksi osaksi aseman arkkitehtuuria.

Seuraava kokous on 19.9.2019.

Lisätietoja:
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086
Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

Päällysrakenteen ja virtakiskon urakoitsija valittu

Länsimetron ratalinjan päällysrakenteen ja virtakiskon urakoitsijaksi on valittu GRK-konserniin kuuluva Winco Oy. Urakan arvo on noin 15 miljoonaa euroa.

Päällysrakenneurakka pitää sisällään metroraiteen rakentamisen tunneleihin.  Urakka koostuu tukikerrossepelin toimittamisesta sekä pölkkyjen, kiskojen ja vaihteiden asentamisesta. Myös runkomelueristeen hankinta ja asentaminen kuuluu päällysrakenneurakkaan. Asentamisen jälkeen kiskot hitsataan jatkuvakiskoiseksi ja rata tuetaan useita kertoja, mikä takaa tuleville matkustajille pehmeän ja tasaisen metrokyydin.

GRK-konsernilla on parhaillaan käynnissä useampi urakka Länsimetron hankkeessa. GRK:n toteuttama ratalinjan urakka käynnistyi kesällä 2018 sekä Finnoon aseman rakentaminen GRK Infra Oy:n ja Aki Hyrkkönen Oy:n työyhteenliittymänä syksyllä 2018. Winco Oy:n metroasemien pääsähkön jakeluverkon rakentaminen alkoi alkuvuodesta 2019.

”Tämä mielenkiintoinen urakka sopii hyvin osaamiseemme. Meillä on vahva kokemus päällysrakenteen ja virtakiskojen urakoinnista vastaavissa hankkeissa. On hienoa olla toteuttamassa valtavaa Länsimetro-hanketta näin monipuolisesti.  Päällysrakenteen ja virtakiskojen urakka tuo synergiaetuja ja jatkuvuutta GRK:lla jo käynnissä oleviin Länsimetron urakoihin”, kertoo Winco Oy:n toimitusjohtaja Timo Virmala.

”Yhteistyö GRK-konsernin kanssa on toiminut hyvin kaikissa käynnissä olevissa urakoissa, ja odotamme innolla yhteistyötä myös päällysrakenneurakassa. Kyseessä on aikataulukriittinen urakka, jossa yhteistyön asemaurakoiden kanssa on sujuttava kitkattomasti. Päällysrakenteiden asennus alkaa työmaalla kesäkuussa 2020, ja tällöin ratalinjalla ei enää voida liikkua ajoneuvoilla”, sanoo tekninen johtaja Raimo Kaunismäki Länsimetro Oy:stä.

Länsimetron kakkosvaiheen Matinkylästä Kivenlahteen arvioitu valmistumisaika on 2023. Louhintavaihe päättyi 2018 ja se alitti budjetin n. 14 miljoonalla. Ratalinjalla ja viidellä asemalla on siirrytty louhinnasta rakentamisvaiheeseen, joka etenee suunnitellusti. Sammalvuoren varikolla ovat jo käynnissä talotekniikkatyöt.

Vuoteen 2022 asti asemilla ja ratalinjalla rakennetaan, ja sen jälkeen siirrytään käyttöönottovaiheeseen, johon kuuluvat urakoiden vastaanotot, laaja testausvaihe sekä viranomaishyväksynnät. Länsimetron osalta metro on valmis, kun se luovutetaan operaattorin käyttöön liikenteen aloittamisen valmisteluja varten.

Lisätietoja:
Länsimetro Oy, tekninen johtaja Raimo Kaunismäki, raimo.kaunismaki(at)lansimetro.fi
Winco Oy, toimitusjohtaja Timo Virmala, timo.virmala(at)winco.fi

Turvataan pienten koulumatkat!

8.8. alkaa koulu ja liikenteessä on pieniä ekaluokkalaisia. Olemme muistuttaneet työmaitamme noudattamaan erityistä varovaisuutta liikenteessä.
Torstaina 8.8. aamulla on työmaidemme läheisyydessä oranssiin huomioliiviin pukeutuneita länsimetrolaisia turvaamassa liikennettä.
Kaikki aikuiset huomio, ollaan tarkkaavaisia ja turvataan isojen ja pienten koulumatkat.

Kivenlahden onnettomuuteen johtaneissa räjäytystöissä turvallisuussuunnitelmat olivat asianmukaiset

Kivenlahdentorin metrosisäänkäynnin läheisyydessä tehtävissä vesi- ja viemäriliitostöissä sinkoutui 29.7. klo 9 kiviä lähikiinteistöihin. Kivet rikkoivat lähikiinteistöissä 13 ikkunaa. Henkilövahinkoja ei syntynyt. Sisäänkäynnin läheisyydessä rakennetaan Espoon kaupungille palo- ja käyttövesiputkia sekä sade- ja jätevesiviemäriputkia kaivoineen. Lisäksi rakennetaan uutta kaukolämpöputkea. Avolouhinnan yhteydessä varotoimenpiteistä huolimatta kiviä sinkoutui naapurikiinteistöihin.

– Louhintatyön turvallisuussuunnittelu oli tehty asianmukaisesti. Räjäytystyön tekijälle oli annettu työmaaperehdytys, ja hänellä oli tehtävän edellyttämä, lakisääteinen pätevyys, mikä tarkastettiin ennen työn aloittamista. Viranomaistutkinta onnettomuuden syiden selvittämiseksi on käynnissä, mutta ei ole vielä valmistunut. Skanska avustaa viranomaisia onnettomuuden syiden selvittämisessä. Lähikiinteistöille aiheutuneet vahingot luonnollisesti korjataan”, toteaa aluejohtaja Pekka Räsänen työmaalla urakoitsijana toimivalta Skanska Infralta. – Kyseessä on onnettomuus, jollaisia sattuu räjäytystöissä hyvin harvoin”, Räsänen jatkaa.

Räjäytystyön suorittanut yritys oli Skanskan aliurakoitsija.

Louhintatyö on ankaran vastuun alaista työtä. Louhintaurakoitsija on aina vastuullinen omasta työstään. Louhintatöitä ohjaavat valtioneuvoston asetukset räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta sekä rakennustyön turvallisuudesta. Jokaisesta räjäytyksestä tehdään etukäteen suunnitelma. Louhinnan suorittaa aina panostajapätevyyden saanut henkilö. Räjäytyksen aikana paikalla on vartija, joka estää kulun alueelle ja sen läheisyydessä. Lisäksi avolouhinnasta varoitetaan äänimerkein. Avolouhinnassa käytetään suojamattoja, jotka estävät kivien sinkoilun ympäristöön. Jokaisen räjäytyksen voimakkuus tallentuu tärinämittariin.

–  Länsimetrosta rakennetaan maailman turvallisinta metroa. Myös rakentamisen aikainen turvallisuus työntekijöille ja työmaan ympäristölle on meille ensiarvoisen tärkeää. Edellytämme kaikilta Länsimetron työmailla toimivilta lakien ja ohjeistusten tarkkaa noudattamista. Olemme Suomen yksi suurimpia rakennuttajia ja haluamme edistää rakennusalan työturvallisuuskulttuuria, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Räjäytystyöt saatiin työmaalla valmiiksi viime viikolla. Kivenlahden metroasemalla on parhaillaan käynnissä betoni- ja raudoitustöitä sekä taloteknisiä töitä. Rakennustyöt etenevät työmaalla normaalisti. Länsimetron asemien ja tunneleiden louhintatyöt päättyivät 2018.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy, toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086 ville.saksi(at)lansimetro.fi

Skanska Infra Oy, aluejohtaja Pekka Räsänen, puh. 040 574 6582, pekka.rasanen(at)skanska.fi