Uutiset

Tavarantoimituksia metrotyömaalle poikkeuksellisesti Soukanraitin ja Soukantorin kautta elo-syyskuussa

Poikkeusjärjestelyt tavarantoimituksissa Soukantorin sisäänkäynnille jatkuvat syyskuun 2020 loppuun. Soukantorin sisäänkäynnillä tehtävien tukimuuritöiden vaativuuden vuoksi osa metrotyömaalle tulevista tavaroista toimitetaan poikkeuksellisesti Soukanraitin ja Soukantorin kautta vielä elo-syyskuun ajan. Poikkeusjärjestelyt alkoivat kesäkuussa 2020. Kävely- ja pyöräreitit ovat normaalisti käytössä, mutta tavarantoimitusten ja kuormanpurkujen aikana ohjaamme jalankulkijoita ja pyöräilijöitä alueella sekä varmistamme heidän turvallisen liikkumisen ja mm. pääsyn Soukantorin laidalla oleviin kiinteistöihin.

Pahoittelemme tavarantoimituksesta johtuvia hetkittäisiä häiriöitä kävely- ja pyöräreiteillä.

 

Lisätietoja

Soukan urakoitsijan, työyhteenliittymä YIT–ARE:n 24/7-puhelin: 040 628 8161

Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13): 050 377 3700

Vastaa HSL:n kyselyyn Matinkylä–Kivenlahti-osuuden liityntälinjoista 23.8. mennessä

Länsimetro rakentaa Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle viisi uutta metroasemaa, seitsemän kilometriä ratalinjaa ja metrovarikon. Länsimetro luovuttaa osuuden HKL:lle vuonna 2023.

Länsimetro rakentaa Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle seitsemän kilometriä pitkän ratalinjaa ja viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Sammalvuoreen tulee maanalainen metrovarikko.  Rakentaminen etenee aikataulussa ja Matinkylä–Kivenlahti-osuus luovutetaan operaattorille HKL:lle vuonna 2023. Metroliikenteen alkamisesta päättää HSL.  Länsimetro Oy jää osuuden omistajaksi ja kehittäjäksi. Matkustajaliikenteestä ja liityntäyhteyksistä vastaa Helsingin seudun liikenne, HSL.

Nyt HSL on ryhtynyt suunnitemaan bussilinjastoa Etelä-Espooseen, Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle. Vastaa HSL:n liikkumiskyselyyn 23.8.2020 mennessä. Kysely selvittää Matinkylä-Kivenlahti-alueella kulkevien liittymistottumuksia. Tulosten pohjalta HSL:n tavoitteena on suunnitella sujuvat liityntäyhteydet metroasemille, parantaa Espoon sisäisiä yhteyksiä ja vastata kehittyvien alueiden palvelutarpeisiin. Lue lisää liityntälinjaston suunnittelusta HSL:n sivuilta.

Vastaa HSL:n liikkumiskyselyyn 23.8. mennessä

Kivenlahdessa porapaalu- ja lujitustöitä viikoilla 32–36

Kivenlahden metroaseman huoltotunnelilla alkaa porapaalu- ja lujitustyöt viikolla 32. Työt kestävät elokuun loppuun saakka. Huoltotunnelilla tehtävät rakennustyöt liittyvät Espoon kaupungin Kivenlahden metrokeskuksen lähiympäristön rakentamiseen, jossa tulevalta Höyrylaivantieltä tulee yhteys metron huoltotunneliin. Huoltotunneli jää metron valmistuttua satunnaiseen huoltokäyttöön Kivenlahden metroasemalle.

Töistä voi aiheutua melua lähiympäristöön. Porapaalutusta ja injektiotöitä tehdään Espoon kaupungin ympäristökeskuksen määritteleminä työaikoina arkisin klo 7–18 ja lauantaisin klo 9–18.

Pahoittelemme töistä syntyvää häiriötä.

Lisätietoja:

Työmaan päivystävä puhelin (24/7): 050 402 3044

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Riilahden kuilun putkilinjan rakentaminen alkaa puunkaadolla

Riilahden kuilulle rakennettavan putkilinjan rakentaminen alkaa elokuun alussa puunkaadolla kuilun eteläpuolelta. Putkilinja koostuu kahdesta paineviemäristä, jotka liittyvät Sammentien kaivoon.

Puita ja pensaita kaadetaan ja raivataan tulevan putkilinjan alueelta, kartassa merkitty punaisella.

Pahoittelemme työstä aiheutuvaa häiriötä.

Lisätietoja

Ratalinjan urakoitsijan GRK Infra Oy:n päivystävä puhelin, 050 516 7606

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13): 050 377 3700

Koivusaaren metroasema avataan matkustajille 6.8.

Koivusaaren metroaseman lattian uusimistyöt on saatu päätökseen ja metroasema avataan jälleen matkustajien käyttöön 6.8. Asema otetaan käyttöön metron aamuliikenteen alkaessa. Ensimmäinen metro Koivusaaresta lähtee asemalta kohti Vuosaarta to 6.8. klo 5.21. Kaikkien Koivusaaresta kulkevien metrojen aikataulut ovat elokuun muiden aikataulujen tapaan jo saatavilla HSL:n Reittioppaasta.

Lattian uusimistöissä vaihdettiin aseman laiturialueen lattia pintamateriaalissa havaittujen halkeamien vuoksi. Lattian uusiminen eteni suunnitelman mukaisesti. Kesäkuussa purettiin vanha lattia varmistaen samalla metroliikenteen sujuvuus pölyävien purkutöiden aikana. Juhannuksen jälkeen alkoi uuden lattiamateriaalin asennus laiturialueelle. Asennuksen yhteydessä asemalle asennettiin länsimetrossa käytössä olevat näkövammaisia palvelevat jälkivalaisevat opastenauhat. Työt valmistuivat heinäkuun lopulla.

 

Kartanonkulman pysäköintialueella tehdään muutoksia viikoilla 29–30

Soukassa Kartanokulman pysäköintialueella tehdään pysäköintipaikkamuutoksia viikoilla 29–30, 13.7.–26.7.2020. Kartanonkulman pysäköintialueella yleisessä käytössä olevat pysäköintipaikat muutetaan väliaikaisesti lähialueen asukkaiden pysäköintipaikoiksi. Väliaikainen muutos pysäköintialueella johtuu Espoon kaupungin ja Länsimetron työmaista.

Lisätietoja:

Työmaan päivystävä puhelin (24/7): 040 628 8161

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Kivenlahdessa maanrakennustöitä viikoilla 27–36

Kivenlahden metroaseman huoltotunnelilla tehdään maanrakennustöitä maanantaista 29.6.2020 alkaen. Työt jatkuvat viikon 36 loppuun. Töistä voi aiheutua melua lähiympäristöön. Töitä tehdään ympäristökeskuksen määritteleminä työaikoina.

Huoltotunnelilla tehtävät rakennustyöt liittyvät Espoon kaupungin Kivenlahden metrokeskuksen lähiympäristön rakentamiseen, jossa Höyrylaivantieltä tulee yhteys metron huoltotunneliin.

Pahoittelemme töistä syntyvää häiriötä.

Kartta Kivenlahden metroasemasta ja työmaa-alueista
Maanrakennustöitä tehdään Kivenlahdentien sisäänkäynnin työmaa-alueella, jossa huoltotunneli sijaitsee.

 

Lisätietoja:

Työmaan päivystävä puhelin (24/7): 050 402 3044

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Tilannejohtamisen malli on pitänyt länsimetron aikataulussa

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentaminen on käynnissä kaikilla viidellä asemalla ja rataosuudella. Sammalvuoren varikon rakentamisessa on siirrytty testausvaiheeseen. Suomen suurimman automaatio-, talotekniikka- ja infrahankkeen aikataulua ja kustannuksia seurataan projektin tilannehuoneessa. Projekti etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaan.

Tilannejohtamisen keskus on tilannehuone, joka tuottaa reaaliaikaista tietoa rakentamisen eri osa-alueista. Tilannehuoneessa seurataan hankkeen aikataulua, kustannuksia, riskejä, laatuasioita, yhteistyön sujuvuutta ja työturvallisuutta.

Yhden länsimetron nykyaikaisen aseman rakentaminen vastaa tiloiltaan keskisuuren kauppakeskuksen rakentamista maan alle. Projektissa on mukana erilaisia toimijoita, joiden kaikkien on pysyttävä samassa aikataulussa ja puhallettava yhteen hiileen – kokonaisuus koostuu mm. rakennuttajasta, suunnittelijoista, laitetoimittajista, urakoitsijoista, sivu-urakoitsijoista ja viranomaisista.

Tilannehuoneeseen datan toimittaa urakoitsijat sekä länsimetron työmaiden valvonta. Tärkeää on, ettei hanketta johdeta yhdestä tietolähteestä tulleen tiedon varassa vaan useasta eri tietolähteestä koottu integroitu tilannetieto auttaa saamaan hankkeesta kokonaiskuvan. Tilannetiedon laatuun on myös panostettu. Tilannehuoneessa käsitellään ja jalostetaan tietoa, joka on ajallisesti tuoretta, oikeaa ja usean eri lähteen varmentamaa.

”Aikataulun osalta seuraamme esimerkiksi sekä projektinjohtourakoitsijan ilmoittamaa aikataulua että sivu-urakoiden etenemistä jokaisella asemalla. Aikataulun seurantaa tukee kustannusseuranta eri lähteistä sekä länsimetron oma työmailla tapahtuva valvonta. Lisäksi valvomme työmaakäynnein ja dokumentaation kautta töiden etenemistä”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Ilman tilannejohtamisen mallia ison kokonaisuuden seuranta ja aikataulun ja kustannusten varmistaminen olisi erittäin työlästä. Luotu malli on rakennettu erityisesti länsimetron kaltaisen ison hankkeen hallintaan Länsimetron ykkösvaiheen kokemusten perusteella. Projektin tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että jokainen urakka ja kokonaisuus valmistuu ajallaan.

”Tilannejohtaminen on datalla johtamista, jossa olemme edelläkävijöitä. Mallin avulla pystymme reagoimaan puutteisiin, laatuongelmiin ja aikatauluhaasteisiin ennen kuin ne uhkaavat koko hankkeen tavoitteita. Homman ydin on proaktiivinen töiden edistäminen ja ongelmiin puuttuminen ajoissa”, Saksi jatkaa.

Vuosi 2020 on kiivastahtinen rakennusvuosi Matinkylä-Kivenlahti-osuudella. Rakentamisen painopiste on kevään aikana siirtynyt runkotöistä pinta- ja sisärakennustöihin, talotekniikkaan ja automaatioasennuksiin. Länsimetron osalta rakentaminen päättyy kaikkien viiden aseman ja 16,5 kilometrin rataosuuden luovuttamiseen samanaikaisesti metro-operaattorin käyttöön vuoden 2023 aikana.

Rakentamisen ympäristövaikutukset käyvät ilmi toisen vaiheen ympäristöselonteossa

MatinkyläKivenlahti-projektin ympäristövaikutuksia arvioitiin seuraamalla muun muassa rakentamisen hiilidioksidipäästöjä ja vaikutuksia pohjaveteen. Lisäksi yleisöpalautteen määrää seurattiin läpi rakentamisen.

Länsimetron kokoama ympäristöselonteko koostaa yhteen Länsimetron toisen vaiheen rakentamisen ympäristövaikutukset vuosilta 2014–2019.

Länsimetron ympäristöpäällikkö Kati Vesikallion mukaan ympäristöselonteon laatiminen ei ole yleinen käytäntö infrarakentamisessa. Länsimetro halusi kuitenkin vastuullisuussyistä raportoida toisen vaiheen rakentamisen ympäristövaikutuksista julkisesti.

– Olemme aina pyrkineet vastuulliseen toimintaan ja kertomaan toiminnastamme sekä sen vaikutuksista avoimesti. Ihmiset ovat nykyään todella ympäristötietoisia ja rakentamisen ympäristövaikutuksiin kiinnitetään paljon huomiota, joten halusimme koostaa kaiken olennaisen tiedon kätevästi paketoituun muotoon, Vesikallio kertoo.

Raportissa esitettyä tietoa kerättiin useista lähteistä, muun muassa Länsimetron omista tietokannoista ja urakoitsijoilta, jotka täyttivät tunnollisesti tiedonkeruulomakkeita läpi seuranta-ajan.

– Urakoitsijoille kuuluu iso kiitos eikä heidän merkitystään raportin kokoamisessa saa unohtaa. Ympäristöselonteko ei missään nimessä ole standardi infrarakentamisessa ja oli ilahduttava huomata, miten myönteisesti he suhtautuivat raportointiin, Vesikallio kiittelee.

Olemme aina pyrkineet vastuulliseen toimintaan ja kertomaan toiminnastamme sekä sen vaikutuksista avoimesti.

72 prosenttia rakentamisen hiilijalanjäljestä muodostui rakennusmateriaaleista 

Ympäristöselontekoon tehtiin suuntaa antava hiilijalanjälkilaskelma, jonka mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä suurin osa (72 %) koko Matinkylä–Kivenlahti-projektin hiilijalanjäljestä on muodostunut rakennusmateriaaleista. Seuraavaksi suurimmat osuudet ovat muodostuneet louheen ja jätteiden kuljetuksista (13 %) sekä polttoaineista (9 %).

Vesikallio uskoo, että materiaalitehokkuuteen kiinnitetään tulevaisuudessa enemmän huomiota infrarakentamisessa.

– Sen lisäksi, että kaikki tehdään lakimääräysten mukaisesti, materiaalitehokkuus tulee olemaan entistä tärkeämpi osa vastuullista rakentamista. Materiaalitehokkuus säästää luonnonvaroja ja vähentää jätteiden määrää, mikä osaltaan hillitsee työmaan hiilidioksidipäästöjä. Tämä tuntuu olevan rakennusalan toimijoiden yhteinen tavoite, ja Länsimetro haluaa rakennuttajana olla mukana tukemassa tätä kehitystä, Vesikallio toteaa.

Rakentamisella ei vaikutusta pohjaveden laatuun

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-projektin mahdolliset haittavaikutukset rakennusalueen pohjaveteen tunnistettiin jo suunnitteluvaiheessa. Pohjaveden pinnan tason ja pohjaveden laadun tarkkailu aloitettiin vuonna 2014 ja Espoon kaupungin seurantatietoja hyödynnettiin tarkkailussa vielä pidemmältä ajalta.

Ennen rakentamisen aloittamista pohjaveden pintaa seurattiin neljä kertaa vuodessa. Rakentamisen myötä mittausmääriä lisättiin.

Seurantatiedot ennen ja jälkeen rakentamisen osoittavat, ettei Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-projektin louhinta- ja rakennustöillä ole ollut todettavaa vaikutusta vedenlaatuun. Pohjaveden pinnan tason ja laadun tarkkailua jatketaan vielä ympäristöviranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti vuonna 2020.

Toisen vaiheen rakentaminen kiinnostaa yleisöä

Länsimetro-projektin etenemisestä on järjestetty säännöllisin väliajoin keskustelu- ja infotilaisuuksia, joihin yleisöllä on ollut vapaa pääsy. Tilaisuuksia on järjestetty Matinkylä–Kivenlahti-projektin eri vaiheissa vuodesta 2014 lähtien yhteensä 42 kertaa.

Sidosryhmiä on myös kehotettu antamaan palautetta puhelimitse tai nettisivujen palautelomakkeen kautta. Ajallisesti palautteita on kertynyt eniten Matinkylä–Kivenlahti-projektin louhintavaiheessa. Suurin osa palautteista on koskenut melua ja tärinää (44 % kaikista palautteista) sekä katselmuksia ja vaurioita (23 % kaikista palautteista).

– On mukavaa, että ihmisiä kiinnostaa meidän tekemisemme. Olemme halunneet tarjota toimivat palautekanavat ja satsanneet siihen, että vastaamme palautteisiin ja reagoimme niihin oikealla tavalla. Palautteisiin on reagoitu muun muassa tarkistamalla vaurioita, tehostamalla työmaateiden puhdistusta ja ohjaamalla työmaiden toimintaa meluvalituksien perusteella, Vesikallio toteaa.

 

Teksti: Teemu Pynnönen
Kuva: Timo Kauppila

 

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2020-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Kurkkaa metrotyömaalle: metroradan pohja sepelöidään tukevaksi ja runkomelu eristetään

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden radan päällysrakenneurakka alkoi kesäkuun alussa.  Päällysrakenneurakan ensimmäinen vaihe, pohjasepelöinti ja runkomelueristys, käynnistyi viikolla 24. Pohjasepelin toimittaja on Rudus.

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden radan pohjasepelöinti alkoi keskiviikkona 10.6.2020. Sepelöinnissä radan pohjalle asetetaan sepeliä tukikerrokseksi, joka pitää metroraiteen oikeassa asennossa, jakaa metroliikenteen aiheutuvat kuormat alusrakenteelle sekä muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan. Sepeli tukee rataa myös sivuttaissuunnassa. Sepelikerroksen alle asennetaan molempiin tunneleihin koko matkalle runkomelueriste, joka varmistaa sen, että metrojunan aiheuttama runkomelu ei kantaudu yläpuolella oleviin kiinteistöihin. Runkomelua syntyy metrojunien kulkiessa kiskoilla aiheuttaen maan päällä oleviin rakennuksiin tärinää ja melua. Tämä melu vaimennetaan runkomelueristeillä.

Metroradalle tuleva sepeli on pölyämisen vähentämiseksi vesiseulottua ja raekooltaan ratateknisten määräysten mukaisesti 32-64 mm. Kuva on malliasennuksesta.

Sepeli tuodaan tunneliin kuorma-autoilla, yhdellä kuormalla sepeliä saadaan noin viiden metrin alueelle. Ratatunnelia on yhteensä 17,5 kilometriä ja sepeliä levitetään koko tälle matkalle. Koko osuudelle tarvitaan yhteensä noin 3 500 sepelikuormaa. Pieniä määriä sepeliä on varastoitu Hyljetielle, mutta valtaosa kuorma-autoista tulee metrotyömaille suoraan Ruduksen sepelipisteistä.  Tämä tarkoittaa säännöllistä kuorma-autoliikennettä metrotunneliin. Kuorma-autoja kulkee tunneliin käytännössä noin 20 minuutin välein. Pohjasepelöintitöiden edetessä tunnelissa sepeliä kuljettavien kuorma-autojen kulkureitit muuttuvat. Tunnelissa kuorma-auto kippaa sepelin oikeaan kohtaan radalla, jossa sepeli levitetään kaivinkoneella runkomelueristeen päälle.

Sepelin lisäksi päällysrakenneurakka sisältää kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen, joiden jälkeen uudelle osuudelle päästään tekemään metrojunan koeajoja vuoden päästä kesällä.  Voit seurata päällysrakenneurakan ja muutamien muiden rakennustöiden etenemistä asemilla ja ratalinjalla rakentamisen sivulta.