Uutiset

Metron kapasiteetti paranee – tähtäimessä alle kahden minuutin vuoroväli myöhemmin tulevaisuudessa

Metron matkustajakapasiteetti paranee, kun elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä aletaan uusia. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen jälkeen voidaan tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa kapasiteettia. Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä toteutettavan hankkeen hankesuunnitelma hyväksyttiin 7.12.2022 Helsingin ja 30.1.2023 Espoon kaupunginvaltuustossa.

Pääkaupunkiseudun kehittyessä myös metron matkustajamäärät kasvavat jatkuvasti. Liikenne-ennusteiden mukaan metron kapasiteetti ei ilman toimenpiteitä tule riittämään enää seuraavalla vuosikymmenellä.

Keskeinen ja maailmalla yleinen keino parantaa metron kapasiteettia on tihentää vuoroväliä. Vuorovälin tihentäminen onnistuu vain, kun Helsingin metron nykyisiä järjestelmiä on uusittu.

Kantametrossa on käytössä monia alkuperäisiä järjestelmiä, joiden elinkaari on päättymässä, ja uudistukset kohdistuvat erityisesti uusimpaan kalustosarjaan ja liikenteenohjausjärjestelmään. Investoinnit koskevat osittain myös länsimetron osuutta, jotta koko radalle saadaan yhtenäinen järjestelmä.

Liikenteenohjausjärjestelmän nyt uusittavia osia ovat junakulunvalvontajärjestelmä ja kantametron raidevirtapiirit. Molemmat järjestelmät vastaavat osaltaan metron turvallisesta liikennöinnistä. Niiden uusiminen on välttämätöntä, jotta metroa voidaan ajaa turvallisesti myös tulevaisuudessa.

Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamista toteuttava hankekokonaisuus koostuu useasta pienemmästä hankkeesta. Kokonaisuus toteutetaan vaiheittaisesti niin, että ensiksi mahdollistetaan siirtyminen 120 sekunnin vuoroväliin ja puoliautomaattiseen liikennöintiin. Lisäksi hanke toteutetaan niin, että luodaan edellytykset siirtyä vieläkin tiheämpään vuoroväliin, eikä poissuljeta automaatiotason nostamista tulevaisuudessa.

”Vaikka metron matkustajamäärät ovat vähentyneet koronapandemian myötä, metron kapasiteetin rajat tulevat silti vastaan tulevaisuudessa – vaikkakin hieman aiemmin ennustettua myöhemmin”, sanoo HSL:n Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin.

Järjestelmien uusiminen vaatii useiden vuosien työn

Junakulunvalvontajärjestelmän uusimisen toteuttava hanke sai vihreää valoa, kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman 30.1.2023 ja Helsingin kaupunginvaltuusto 7.12.2022. Hanketta on kuitenkin valmisteltu jo pitkään.

“Viime syksyn aikana käytiin vuoropuhelua mahdollisten järjestelmätoimittajien kanssa, ja hankinta käynnistyy vuoden 2023 alussa. Vuoden 2024 alkupuolella on tarkoitus aloittaa toteutusvaihe, joka kestää useita vuosia. Järjestelmä valmistuu vuosikymmenen loppuun mennessä”, kertoo hankejohtaja Heikki Viika.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä mahdollistaa puoliautomaattisen liikennöinnin, jota tarvitaan, jotta vuoroväliä voidaan lyhentää. Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metroa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Toinen metron luotettavan toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä ovat raidevirtapiirit, jotka tarkkailevat metrojunien sijaintia radalla. Raidevirtapiirien uusimisprojekti on valmis vuonna 2025.

Tiheämmän vuorovälin ajaminen vaatii luonnollisesti myös lisää metrojunia. Uusien M400-sarjan junien hankintaan varaudutaan vuosina 2028–2032, mutta ajankohtaa tarkennetaan tarpeen mukaan. Samalla korvataan elinkaarensa päässä olevat M100- ja M200-junat. Järjestelmäuudistusten ja lisäjunien myötä voidaan siirtyä 120 sekunnin vuoroväliin.

Uudistukset parantavat metron palvelutasoa ja saavutettavuutta

Hanke parantaa metron palvelutasoa ja hyödyttää siten matkustajia: muun muassa metron luotettavuus paranee eli liikenne on sujuvampaa ja liikenteessä on vähemmän häiriöitä, vuorovälin lyhentyessä liikkuminen on nopeampaa, ja suuremman kapasiteetin ansiosta ruuhkaisuus vähenee.

Samalla voidaan kuljettaa enemmän ihmisiä rakentamatta uutta rataverkostoa, ja tuetaan laajenevan pääkaupunkiseudun liikkumistarpeita ekologisesti kestävällä tavalla.

Hanke on Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyöhanke.

Yhteyshenkilöt

Kaupunkiliikenne Oy: hankejohtaja Heikki Viika, p. 040 664 0879, heikki.viika@kaupunkiliikenne.fi

HSL: Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin, p. 050 337 5685, johanna.wallin@hsl.fi

Espoon kaupunki: Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo, p. 050 593 3359, olli.isotalo@espoo.fi

Länsimetro Oy: toimitusjohtaja Ville Saksi, p. 040 823 2086, ville.saksi@lansimetro.fi

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos: toimitusjohtaja Saara Kanto, p. 050 363 6799, saara.kanto@hel.fi

 

 

Lukiolaisten eläinteokset metron huoltotunneliin syntyivät vanhoista työmaa-aidoista

Kaitaan lukion kuvataiteessa oli syksyllä 2022 yhtenä opintojaksona katutaideprojekti. Katutaideprojektissa opiskelijat saivat suunnitella ja toteuttaa katutaidetta uuden Matinkylän lukion urheilukentän laidalla sijaitsevan Länsimetron huoltotunnelin ulkoseinään. Opintojaksolla opettajina toimivat lukion kuvataideopettaja Heljä Renfors ja katutaitelija Emilio Mäkipää. Opintojakson yhteistyökumppaneita olivat Länsimetro Oy, SRV Rakennus Oy, Espoon kaupunki ja arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki.

– Opettajan näkökulmasta on aina hauska vetää opintojaksoa toisen opettajan tai muun oman alansa ammattilaisen kanssa. Olemme tehneet vuosittain ympäristönsuunnitteluprojekteja lukion lähialueelle mm. Finnoon metroaseman lähellä olevaan alikulkukäytävään ja Finnoon parkkihalliin. Näissä projekteissa on ollut mukana lukion ulkopuolisia yhteistyökumppaneita sekä suunnitteluvaiheessa että teosten toteutuksessa. Yhteistyö antaa uusia näkökulmia omaan opetukseen. Tässä katutaideprojektissa opiskelijat tarvitsivat myös apua erilaisissa työvaiheissa, joten kaksi ohjaajaa ehtii aina enemmän. Erityisen hienoa on, että nuoria osallistetaan kaupunkisuunnitteluun ja annetaan mahdollisuus rakentaa viihtyisää Espoota, kertoo Renfors kuvataideopettajan kokemuksista projektiin.

Metron huoltotunnelin ulkoseinässä on aiemminkin ollut Emilon Mäkipään katutaidetta. Nyt opiskelijat saivat suunnitella 4,8 m X 24 m kokoiseen seinään katutaidetta lukion kuvataideprojektissa. Huoltotunnelin seinä sijaitsee uuden Matinkylän lukion urheilukentän laidalla Ison Omenan läheisyydessä. Nimensä mukaisesti huoltotunnelia käytetään metron huoltotehtäviin. Kuvat: Länsimetro.

Opintojakson alussa hankesuunnittelija Kaisa Sjövall Espoon kaupungilta esitteli Matinkylän lukion rakennushanketta. Paikalla oli myös viestintäpäällikkö Marianne Partanen Länsimetro Oy:stä kertomassa Länsimetron kuulumisia ja mm. metroasemien taiteesta. Opintojakson toisena opettajana toiminut katutaiteilija Emilio Mäkipää kertoi omista taustoistaan, työskentelystään ja roolistaan projektissa. Kuva: Heljä Renfors

Eläinaiheinen teema valikoitui luontevasti lukiolaisten taideteokseen, sillä katutaitelija Emilio Mäkipää oli jo aikaisemmin kartoittanut Matinkylässä ympäristön asukkaiden toiveita katutaiteeseen. Ennen kuin lukiolaiset tarttuivat varsinaisiin spraymaaleihin, projektikurssiin kuului työvaiheita, kuten ideointia, suunnittelua, luonnostelua ja pohjatöiden tekemistä.  Jokaisessa vaiheessa opiskelijat pääsivät osallistumaan ja vaikuttamaan. Kuva: Heljä Renfors

– Olen toteuttanut useita työpajoja ja pitänyt opetuksia katutaiteen tiimoilta. Olen maalannut yhdessä nuorten kanssa niin alikulkutunneleita kuin parkkihalleja, mutta tämä oli täysin uudenlainen projekti, jossa nuoret tekivät teoksensa irrallisille levyille, jotka asennetaan myöhemmin kohteessa paikalleen. Oli mahtavaa päästä toteuttamaan tämä projekti lukiolaisten kanssa, sillä heillä on paljon hyviä ideoita ja valtavasti osaamista, kuvailee Mäkipää kokemusta.

Marraskuun alussa opiskelijat putsasivat Länsimetron vanhoja työmaa-aitoja. Metron rakentamisen aikana oranssit työmaa-aidat olivat tuttu näky myös lukion lähellä Kaitaan metroasematyömaan ympärillä. Samaiset aidat hyödynnettiin nyt taideprojektin materiaalina. Ennen varsinaista maalaamista, opiskelijat putsasivat maalattavat levyt ja tekivät muut pohjatyöt. Kuvat: Heljä Renfors.

Marraskuun puolivälissä lukiolaiset pääsivät maalaushommiin ulkona. Kurssilaiset opettelivat spraymaalausta ja miten eri suuttimilla tehdään erilaista maalipintaa. Kuvat: Heljä Renfors.

Oranssit työmaa-aidat taipuivat moneksi. Teokset asennetaan Matinkylän urheilukentän taustalla olevaan metron huoltotunnelin seinään vuoden 2023 aikana. Ennen asentamista teoksen leikataan vielä muotoonsa. Kuvat: Heljä Renfors

Kurssipalautteissa opiskelijat kiittivät opettajia ja projektikumppaneita ainutlaatuisen, opettavan ja hauskan kurssin mahdollistamisesta. Kurssilla oli tekemisen meininki. Spraymaalaaminen oli monelle uusi kokemus: esimerkiksi maalaamistekniikat ja värien käyttö tulivat kurssin aikana tutuiksi. Kurssin aikana vahvistuivat myös mm. opiskelijoiden ryhmätyö- ja suunnittelutaidot.

Espoo rakennuttaa Matinkylän lukion uudisrakennuksena kauppakeskus Ison Omenan läheisyyteen. Lukiorakennukseen tulee tilat noin 900 lukio-opiskelijalle. Rakennus sisältää oppimisympäristöjen lisäksi kilpailutoiminnan mahdollistavan urheiluhallin. Rakennustyöt saadaan päätökseen loppuvuodesta 2023. Uudet tilat otetaan käyttöön vuoden 2024 alusta.  Lukion arkkitehtisuunnittelusta Lahdelma & Mahlamäki Arkkitehdit ja urakoitsijana toimii SRV. Lue lisä Matinkylän lukiosta.

Taidematka metrolla Finnooseen

Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset?  Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.

Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Nyt vuorossa on Finnoon metroasema.

Finnoossa on Leena Nion ”Haavekuvia”

Teoksen sijainti: Finnoon metroaseman asemalaituri
Teoksen tekniikka: figuratiivinen teos
Taiteilija: Leena Nio
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.

Finnoon metroseman taideteos on Leena Nion ”Haavekuvia”. Teos muodostuu laituriseinän kahdesta eri kuvakerroksesta.  Päällimmäisessä kerroksessa on noin kolmekymmentä erilaista kuvaneliötä, jonka laserleikatuista aukoista näkyy takalevyn liukumaalattu kirkas sävymaailma. Teoksen yksityiskohdat ovat merenrannan luonnosta. Metromatkustajalle teos luo kimmokkeen vapaaseen assosiaatioon tai haaveiluun.

Alla on Nion kuvia ja videoita Haavekuvia-teoksen tekoprosessista. Nio kuvaa ”Haavekuvia”-teoksen tekoprosessia seuraavasti:

– Teoksen suunnittelussa tärkeä vaihe toteutettiin ihan perinteisillä piirustusvälineillä, kynällä paperille. Kun teoksen muoto ja mitat oli päätetty, alkoi kuvissa esiintyvien lajien valinta sekä muodon hahmottelu piirtäen. Suunnittelussa tuli ottaa huomioon kokonaisuus sekä se miten eri kuvat toimivat yhteen. Piirtäessä oli myös oltava tarkkana, että kuvat pysyisivät kasassa, kun ne myöhemmin leikattaisiin laserleikkurilla. Reikää ja tasaista pintaa tuli olla sopivassa suhteessa. Myös suuri määrä ruuvinreikiä piti osua oikeisiin kohtiin, mikä loi haastetta suunnittelulle.

Piirustustyön jälkeen suunnittelua jatkettiin tietokoneella. Kaikki kuvat piirrettiin puhtaaksi ja vektoroitiin niin, että ne olivat mahdollista laserleikata. Kuvista leikattiin paperiset pienoismallit. Mallikuvien perusteella tutkittiin kuvien rakennetta ja tehtiin tarvittavat muutokset lopullisen teoksen valmistusta varten.

Teoksen suunnittelu lähti liikkeelle luonnosten piirtämisellä. Kuva: L. Nio.

Teoksen suunnittelu lähti liikkeelle luonnosten piirtämisellä. Kuva: L. Nio.

Kuvat vektoroitiin ja niistä laserleikattiin paperiset mallit. Kuva: L. Nio.

Taustan liukuvärin sävyjä työstettiin tietokoneella. Kuva: L. Nio.

Taidematka metrolla Kaitaalle

Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset?  Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.

Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Nyt käydään tutustumassa Kaitaan metroaseman ”Juurtumiseen”

Kaitaalla on Antti Tantun ”Juurtuminen”

Kaitaan aseman asemalaiturilla matkustajat ottaa vastaan Antti Tantun teos ”Juurtuminen”.

Teoksen sijainti: Kaitaan metroaseman asemalaituri
Teoksen tekniikka: graafinen teos
Taiteilija: Antti Tanttu
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.

https://www.anttitanttu.fi/

Kaitaan metroaseman taideteos on graafisesti tyylitelty juurien verkosto, joka kulkee lähes koko laiturialueen mitalla. Teos on toteutettu laituriseiniin laserilla leikatusta 5 mm alumiinilevystä. Aukoista näkyvä violetti takalevy muodostaa juurien verkoston.

Teoksen nimi ”Juurtuminen” viittaa paikoilleen asettumiseen ja asuinympäristön muuttumiseen tutuksi. Juurtuminen ei tapahdu hetkessä; tarvitaan aikaa, elämäntapahtumia ja kanssaihmisiä.

Taidematka metrolla Soukkaan

Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset?  Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.

Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Nyt astutaan Soukan aseman sfääreihin.

Soukassa on Taneli Rautiaisen ”Sfäärit”

Soukan asemalla on Taneli Rautiaisen tilataideteos ”Sfäärit”. Teoskokonaisuus muodostuu neljästä osasta, jotka sijoittuvat metroaseman eri tasoille. Teoskokonaisuus kuljettaa matkustajan eri sfäärien läpi maan kuoreen louhitusta metrotunnelista ilmakehän eri kerroksiin ja aina valovuosien päässä oleviin toisiin tähdistöihin.

Teoksen sijainti: Teoksen eri osat sijaitsevat vertikaalisesti eri kohdissa Soukan metroasemaa

1. Eksosfääri – Tähtikuviot Soukantorin ja Yläkartanontien sisäänkäynneillä

2. Mesosfääri – Tähdenlennot Soukantorin sisäänkäynnin hissikuilussa

3. Troposfääri – Pilviverho metrolaituritasolla Soukantorin puoleisessa hissiaulassa

4. Litosfääri – Kallioleikkaukset  metrolaituritasolla Soukantorin puoleisessa hissiaulassa

Teoksen tekniikka: tilataideteos
Taiteilija: Taneli Rautiainen
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.

Eksosfääri –Tähtikuviot (1)

Eksosfääri on ilmakehän ylin osa. Sille ei ole määritelty ylärajaa. Ilmakehän kaasu harvenee vähitellen ja ilmakehä vaihtuu avaruuteen.

Tähdet syntyvät tiivistymällä tähtien välisistä kaasupilvistä. Tähti on painovoimansa koossa pitämä ja kasaan puristama plasmapallo. Maata lähin tähti on Aurinko. Tähtikuvio on muutaman tähden muodostama selvästi erottuva kuvio taivaalla. Tähdet on teoksessa jaettu kuuteen kokoluokkaan niiden magnitudin perusteella. Magnitudi kertoo, kuinka kirkas tähti on maapallolta katsottuna. Teoksen tähtien korkeudet perustuvat niiden etäisyyteen maapallosta. Matalimmalla olevat tähdet ovat lähinnä maapalloa ja korkeimmat kauimpana. Tähtien ja tähtikuvioiden väliset etäisyydet teoksessa perustuvat niiden todellisiin sijainteihin. Tähdet on yhdistetty tähtikuvioiksi Ursan tähtikarttojen mukaisesti.

Teoskokonaisuudessa tähtikuviot sijoittuvat molempien sisäänkäyntirakennusten kattoon. Eteläisellä Soukantorin sisäänkäynnillä on tähtikuvioita taivaanpallon eteläpuoliskolta ja pohjoisella Yläkartanontien sisäänkäynnillä pohjoisen taivaan kuvioita. Alla on kartat kummankin sisäänkäynnin tähtikuviosta.

Soukantorin sisäänkäynnin kattoon on valittu kuusi tähtikuviota Ursan tähtikartasta taivaanpallon eteläpuoliskolta:

  1. Kurki (Grus),
  2. Sulatusuuni (Fornax),
  3. Feenix (Phoenix),
  4. Etelän kolmio (Triangulum Australe),
  5. Lentokala (Volans) ja
  6. Iso koira (Canis Major).

Voit ladata tähtikuviot myös pdf-tiedostona.

Yläkartanontien sisäänkäynnin kattoon on valittu kahdeksan tähtikuviota Ursan tähtikartasta taivaanpallon pohjoispuoliskolta. Katselupaikaksi on valittu Espoo ja ajankohdaksi 12.12.2022 kello 22.22. Tähtikuviot on asemoitu asemarakennukseen todellisten ilmansuuntien mukaisesti. Kuviot ovat

  1. Lohikäärme (Draco),
  2. Pieni karhu (Ursa minor),
  3. Kirahvi (Camelopardalis),
  4. Perseus,
  5. Ajomies (Auriga),
  6. Härkä (Taurus),
  7. Orion ja
  8. Jänis (Lepus).

Voit ladata tähtikuviot myös pdf-tiedostona.

Mesosfääri –Tähdenlennot (2)

Mesosfääri on ilmakehän kylmin kerros. Tähdenlennot syntyvät mesosfäärissä.

Tähdenlento eli meteori syntyy, kun avaruudesta saapuu Maan ilmakehään pieni kivi tai hiukkanen. Valtavalla nopeudella liikkuva kappale kuumenee ja höyrystyy törmäyksessä ja synnyttää hehkuvan pilven, joka nähdään taivaalla tähdenlentona.

Tähdenlennot on toteutettu hissikuilun neljälle seinälle eripituisina valoviivoina.

Troposfääri – Pilviverho (3)

Troposfääri on ilmakehän alin kerros, jossa esiintyvät sääilmiöt, kuten sade ja pilvet.

Pilviverho on laaja yhtenäinen pilvi tai pilvipeite.

Hissiaulan katossa oleva valolippa muodostaa kuvitteellisen pilviverhon, jonka takaa aurinko paistaa. Valaistus seuraa vuorokauden aikoja kirkastuen keskipäivällä ja himmentyen iltaa kohti.

Litosfääri -Kallioleikkaukset (4)

Litosfääri on maapallon uloin kuori, kivikehä, johon kuuluvaan peruskallioon metrotunneli on louhittu.

Soukan alueella olevat kalliot ovat satoja miljoonia vuosia sitten pois kuluneen vuoriston juuriosia. Kallioleikkaus on louhittu kallioseinämä.

Teoksen taitteiset seinälevyt esittävät metrotunnelin louhittuja kallioleikkauspintoja.

Taidematka metrolla Espoonlahteen

Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset?  Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.

Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Toisena on esittelyvuorossa Espoonlahden metroaseman taide.

Espoonlahdessa on Hans Rosenströmin ”Varjot veden pinnalla”

Teoksen sijainti: Espoonlahden metroaseman asemalaituri
Teoksen tekniikka: valo- ja ääniteos
Taiteilija: Hans Rosenström
Sävellys: Martin Ehrencrona ja Philip | Schneider
Teoksessa laulavat Amanda Bergman, Julia Hanberg, Katinka Fog Vindelev, Troels Abrahamsen, Josephine Philip ja Hannah Schneider.
Tekninen toteutus: Pro Av Saarikko
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.

Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Asemalaiturilla on Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos ”Varjot veden pinnalla”. Teoksen valot heijastuvat asemalaiturin tummansiniseen kattoon. Valokuvio näkyy asemalaiturilla eri aikoina eri viikonpäivinä. Katon keskiosaan ilmestyvän orgaanisen valokuvion liike herättää louhitun kallion aaltoilevat muodot eloon.

Teokseen kuuluu myös epäsäännöllisin ajoin ja yllätyksellisesti esiin nousevat äänimaisemat, jotka syntyvät ja kasvavat tilassa, kunnes taas katoavat asemalaiturin ääniin. Samoin kuin teoksen valot, äänetkin kuuluvat eri aikoina eri viikonpäivinä.

Taideteoksen tunnelma on rauhallinen ja meditatiivinen. Se pyrkii aktivoimaan hetkiä, jolloin koemme yhteyden ympäröivään tilaan ja toisiimme.

Espoonlahdessa taideteoksen valot heijastuvat asemalaiturin tummansiniseen kattoon. Lisäksi teokseen kuuluu äänimaailma. Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy.

Taidematka metrolla Kivenlahteen

Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset?  Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.

Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Ensimmäisenä vuorossa on Kivenlahden metroaseman taideteos.

Kivenlahdessa on Kalle Mustonen ”Kulkijat”

Teoksen sijainti: Kivenlahden metroaseman asemalaituri
Teoksen tekniikka: puuveistos
Taiteilija: Kalle Mustonen
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.

Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Metrolinjan symbolisena päätepisteenä lännessä on kuvanveistäjä Kalle Mustosen ”Kulkijat”-veistos, joka muodostuu kahdesta puisesta hahmosta. Sympaattiset ja humoristiset hahmot juoksevat valoisalla metrolaiturilla. Puiset hahmot ovat kaksi- ja kolmemetriä korkeita. Lämminsävyinen oranssi veistos on vastakohta Kivenlahden vaalealle ja kirkkaalle metroasemalle. Asema on viileän vaalea, kulkijoiden sävy on intensiivinen ja lämmin. Asema on suoralinjainen, kulkijat ovat orgaanisia ja pyöreitä.

 ”Kulkijat” sijaitsevat Kivenlahden metroaseman asemalaiturilla kirkkaiden valoputkien loisteessa. Veistoksen lämminsävyinen oranssi on vastakohta Kivenlahden vaaleudelle ja kirkkaudelle. Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy
Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Teoksen elävää pintaa saa kosketella. Pinnasta voi tunnistaa eri työkalujen jälkiä: tasaisinta höylän jälkeä on isoilla laakeilla alueilla, kun taas kourutaltan uraa löytyy enemmän tiukemmista kurveista. Kulkijoiden runko on lämpökäsiteltyä mäntyä ja pinta on tervaleppää.

Teoksen toteutusta on tukenut Oy Lunawood Ltd.

”Kulkijat”-teoksen hahmoille järjestettiin loppuvuodesta 2021 nimikilpailu. Teoksen nimi on ”Kulkijat. Hahmot saivat nimiksensä Alis ja Ylis Kivenlahden alueiden lempinimien mukaisesti. Alis on matalampi ja Ylis korkeampi hahmo veistosparista. Kivenlahden asukkaat ja toimijat olivat mukana nimien valinnassa. Lue lisää ”Kulkijat”-teoksen hahmojen nimien valinnasta.

Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Alla olevasta kuvagalleriasta voit katsoa Kalle Mustosen valokuvia Kulkijoiden työvaiheista.

Pienoismallista otettujen mittojen perusteella rungon työpiirrokset tehtiin millimetripaperille. Kuva: K. Mustonen

Rungon materiaaliksi valikoitui lämpökäsitelty mäntypalkki. Kuva: K. Mustonen

Teos syntyi pienehkössä 40 neliömetrin pajassa. Kuva: K. Mustonen

Osa tärkeistä mitoista teipattiin lattiaan. Kuva: K. Mustonen

Moderneinta teknologiaa pajalla edusti laser-linjain. Kuva: K. Mustonen

Isompi hahmo koostuu kuudesta osasta. Kuva: K. Mustonen

Pienemmässä hahmossa on viisi osaa. Kuva: K. Mustonen

Pintalaudoitus on tehty tervalepästä. Kuva: K. Mustonen

Jokainen laudoituksen osa on viistetty ja muotoiltu yksittäin. Kuva: K. Mustonen

Pieni työtila oli käytössä lattiasta kattoon. Kuva: K. Mustonen

Pintalaudoitus on kiinnitetty pitkillä puutapeilla. Kuva: K. Mustonen

Ketjutalja mahdollisti teoksen valmistumisen ilman aputyövoimaa. Kuva: K. Mustonen

Teoksen sisäosat muistuttavat pientä majaa.. Kuva: K. Mustonen

Käsinveistäminen ei ole tehokasta tai nopeaa. Kuva: K. Mustonen

Teoksen fyysinen veistäminen vei yli vuoden. Kuva: K. Mustonen

Teosten pinnassa on erotettavissa eri työkalujen jäljet. Kuva: K. Mustonen

Muodon jatkuvuuden poikkeukset eivät ole virheitä, vaan veistäjän kädenjälkeä, jota teollinen prosessi ei voi toistaa. Kuva: K. Mustonen

Kuinka syvällä ollaan?

Länsimetro kulkee koko matkan Ruoholahdesta Kivenlahteen maan alla. Metroaseman asemalaiturilla seisoessa voi mieleen juolahtaa kysymys, kuinka syvällä meren- tai maanpinnasta oikein ollaan ja miksi länsimetro on rakennettu maan alle.

Alla on kerrottu, kuinka syvällä meren- ja maanpinnasta metroasemien asemalaiturit ovat:

  • Lauttasaari: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
  • Koivusaari: metrolaituri on noin 30 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 35 metriä.
  • Keilaniemi: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Aalto yliopisto: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Tapiola: metrolaituri on noin 30 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 35 metriä.
  • Urheilupuisto: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Niittykumpu: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
  • Matinkylä: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Finnoo: metrolaituri on noin 40 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 45 metriä.
  • Kaitaa: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
  • Soukka: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 45 metriä.
  • Espoonlahti: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 35 metriä.
  • Kivenlahti: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 35 metriä.
Matinkylän metroaseman asemalaituri on noin 20 metriä merenpinnasta ja maanpinnasta noin 25 metriä. Matinkylän asema oli joulukuuhun 2022 saakka metron läntinen pääteasema. Uusi rataosuus Matinkylästä Kivenlahteen otettiin matkustajaliikenteen käyttöön 3.12.2022, jonka jälkeen metron läntiseksi päätepisteeksi tuli Kivenlahden asema.

Miksi metro on rakennettu maan alle?

Maan alle rakennettu metrorata asemineen jättää maanpäälliset alueet muuhun käyttöön mm. asumiseen ja muuhun rakentamiseen.  Espoon kaupunki kehittyy ja kasvaa metroasemien läheisyydessä ja metron päällä oleva tila tarvitaan kasvavan kaupungin tarpeisiin. Nykyaikainen metroasema vaatii runsaasti tilaa, sillä sen laajuus on noin 20 000 neliötä. Pääosa tiloista on matkustajalle näkymättömissä olevia teknisiä tiloja. Nyt maanpintaan jääville rakennuksille, eli sisäänkäynneille ja kuiluille, on niillekin ollut vaikea löytää tila rakennetusta kaupunkiympäristöstä. Lisäksi liityntäpysäköinnin ja bussiterminaalien järjestäminen maanalaisille asemille on huomattavasti helpompaa kuin maanpäällisiin ratkaisuihin.

Metrolinjaus kulkee tiiviisti rakennetun asuinalueen läpi ja asemat sijoittuvat liikkumisen solmukohtiin palveluiden yhteyteen. Maanpäällinen vaihtoehto olisi tuonut mukanaan mittavat ja kalliit rakennustyöt katuverkkoon, kuten radan ylittävien siltojen ja alittavien tunneleiden rakentamisen. Myös liikenteen sujuvuus maanpinnalla olisi heikentynyt, mikä olisi aiheuttanut ruuhkia muulle liikenteelle ja vaikeuttanut kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden maanpäällinen metrolinjaus kulkee liito-oravametsäalueella. Maanpäällisen metron toteuttamien näillä alueilla ei olisi ollut mahdollinen.

Lisäksi maanalaisen metron toiminta on varmempaa kuin maanpäällisen, sillä esimerkiksi sää ei vaikuta metron kulkemiseen maan alla. Maanalaisen linjan tuominen välillä maanpintaan ei myöskään ole mahdollista, koska avoimia tunnelin suuaukkoja tulisi lisää. Avoimet tunnelisuuaukot vaikeuttaisivat lämpötilojen hallintaa tunnelissa. Korkeuserot muodostuisivat myös ratageometrisistä syistä ongelmaksi.