Uutiset

Espoonlahden aseman valo- ja äänitaideteosta testattiin Koivusaaren asemalla – ”Kokeilu oli lupaava”, sanoo taiteilija

Espoonlahden metroasemalle valo- ja äänitaideteoksen toteuttava kuvataiteilija Hans Rosenström on jo testannut tulevan teoksensa valaistusta ja ääntä Koivusaaren metroasemalla. Rosenström halusi testata erityisesti, kuinka valo käyttäytyy louhitulla kalliopinnalla.

”Olen aiemmin testannut valon projisointia Teatterikorkeakoulun tasaiseen kattoon, mutta on aivan eri asia päästä testaamaan sitä aitoon louhittuun kalliopintaan”, Rosenström sanoo.

Testi tehtiin yöaikaan, ja Rosenström kokeili muun muassa, millaista valovoimaa teokseen vaaditaan ja mille korkeudelle valoa heijastavat tykit on sijoitettava, jotta saadaan aikaan haluttu lopputulos. Valmis teos kuvastaa varjoja veden pinnalla ja se on saanut innoituksensa Espoonlahden aseman uimahalliteemaisesta arkkitehtuurista.

”Esimerkiksi heijastuskulma vaikuttaa valmiiseen lopputulokseen. Kokeilu oli lupaava, ja nyt tiedän, mihin suuntaan teosta kannattaa viedä. Luvassa on vielä uusia testejä ennen valmiin teoksen toteuttamista asemalle, mutta tämä testi todisti, että idea toimii”, Rosenström sanoo.

Rosenströmin teokseen sisältyy myös ääntä – hän tekee yhteistyötä laulajien kanssa, ja valmiiseen teokseen sisältyy äänisuihkuja, joita matkustaja kuulee vain seisoessaan tietyssä kohdassa asemalaituria. Lisäksi käytetään joitakin tavallisia kaiuttimia, jotka tarvittaessa voivat avata ääntä hieman laajemmalle.

”Koivusaaren testissä halusin tietää myös, paljonko ääni kaikuu tilassa, ja yllättävän kirkkaana se kuului. Teos ei sisällä missään vaiheessa kovaa ääntä, vaan tuloksena on välillä nouseva ja välillä laskeva äänimaisema. Tärkeää on löytää kiinnostava tasapaino äänen, hiljaisuuden ja tilan välille”, Rosenström kertoo.

Yhteensä laulajien kanssa toteutettavasta ääninauhasta on tarkoitus tehdä pitkäkestoinen ja se ohjelmoidaan alkamaan joka päivä eri aikaan niin, ettei esimerkiksi kello kahdeksan ruuhkassa matkustava kuule aina ääniteoksen samaa osuutta.

”Lopullinen teos toteutetaan valoineen ja äänineen vasta Espoonlahden asemalaiturille sen valmistuessa, mutta testaukset antavat konkretiaa teoksen toteuttamisesta, ja teos myös muotoutuu testien perusteella”, Rosenström sanoo.

Kuva Espoonlahden asemataiteen testaamisesta Koivusaaren asemalla. Kuva: Hans Rosenström
Havainnekuva Espoonlahden asemasta taideteoksineen. Taideteos: Hans Rosenström, ’Varjot veden pinnalla’. Aseman suunnittelu: ALA Architects

Länsimetron kakkosvaihe etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti

Länsimetron kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen etenee suunnitellusti. Tavoitteena on, että seitsemän kilometrin osuus, viisi asemaa ja varikko luovutetaan operaattori HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana.Espoon kaupunki tarkisti 2012 laatimaansa kakkosvaiheen hankesuunnitelmaa maaliskuussa 2018. Hankkeen tarkennettu kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa.

Katso myös:

Kustannusten seuranta

Aikataulutus ja työvaiheet

Käynnissä olevia rakennusurakoita on kuusi; viisi asemaurakkaa ja koko ratalinjan rakennusurakka. Sammalvuoren varikolla ovat käynnissä jo talotekniset työt, varikko valmistuu 2020.   Rakennusurakoissa ollaan siirtymässä betonitöistä ja elementtiasennuksista taloteknisiin töihin ja järjestelmäasennuksiin.

Rakennusurakat toteutetaan nk. projektinjohtourakoina, joiden laajuus vastaa keskisuuren ostoskeskuksen rakentamista. Projektijohtourakoiden alaisuudessa toimii lisäksi 26 sivu-urakkaa, joiden koko vaihtelee miljoonasta reiluun 10 miljoonaan.

Länsimetroa rakennuttava integroitu projektiorganisaatio muutti keväällä 2017 yhteisiin tiloihin Espoon Olariin. Saman katon alle on koottu hankkeen keskeiset toimijat ja vahvistettu organisaatio: viranomaistahot, suunnittelu, rakentaminen, talous, laatu- ja riskienhallinta sekä edustajat metroa operoivalta HKL:ltä, pelastuslaitokselta ja Espoon kaupungilta.

Kakkosvaiheen projektiorganisaation kokoamisessa on toimitusjohtaja Ville Saksin johdolla otettu huomioon tarkkaan ykkösvaiheen rakentamisesta saatu kokemus.

”Länsimetro on jopa Euroopan mittakaavassa todella suuri hanke, jossa yhdistyvät infrarakentaminen, talonrakennus, talotekniikan osaaminen ja automaatio. Tavoitteenamme on rakentaa hankesuunnitelman mukainen metrojärjestelmä, joka on varmasti yksi maailman turvallisimmista. Meille on ehdottoman tärkeää kertoa avoimesti etenemisestämme”,  toteaa Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Osuudelle on tulossa viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Sammalvuoreen rakentuu maanalainen metrovarikko metroliikennettä operoivan HKL:n tarpeisiin.

Lisätietoja:
Länsimetro, toimitusjohtaja Ville Saksi, ville.saksi(at)lansimetro.fi

Savunpoistopuhallin

Ensimmäisiä savunpoistopuhaltimia asennetaan parhaillaan. 

Monet metroaseman tiloista jäävät matkustajan katseelta piiloon. Ks. myös Metroaseman näkymättömät tilat. 

Kivenlahden asema tulee osaksi tiivistyvää kaupunkia – aseman rakentaminen etenee aikataulussa

Länsimetron Kivenlahden aseman rakentaminen etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti. Rakennettavan alueen laajuus vastaa keskisuuren kauppakeskuksen rakentamista. Betonia hankkeessa valetaan yhteensä noin 10 000 kuutiota.

Elementtiasennusten ja betonin paikallavalutöiden lisäksi asemalla ovat parhaillaan käynnissä lämpö-, vesi- ja jäähdytysrunkolinjojen teko, palopostien asennukset, palovesi- ja sprinklerasennukset, ilmanvaihdon runkojen- ja palopeltien asennukset, kaapelihyllyjen- ja valaisimien asennukset sekä kaapelointityöt. Myös massiivisten savunpoistopuhaltimien asennus on alkanut.

Kivenlahden aseman rakennusurakka alkoi kesäkuussa 2018. Urakassa rakennetaan Kivenlahden metroasema, huoltotunneli sekä Kivenlahdentien ja Kivenlahdentorin sisäänkäynnit.

”Tavoitteena on vuoden loppuun mennessä saada maanpäälliset rakenteet suljettua siten, että töitä voidaan jatkaa talvella sääolosuhteista riippumatta. Teemme tiivistä yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa alueen rakentamisessa. Kaupunki kasvaa ja kehittyy metron ympäristössä”, kertoo Kivenlahden aseman rakennuttajapäällikkö Janne Nordström Länsimetro-projektista.

Kivenlahden aseman projektinjohtourakoitsijana toimii Skanska. Projektissa työskentelee tällä hetkellä noin 140 työntekijää, jotka edustavat kahtatoista eri kansalaisuutta: suomalaisten lisäksi projektilla on työntekijöitä muun muassa Virosta, Espanjasta, Venäjältä, Latviasta, Liettuasta ja Kosovosta. Noin puolet työntekijöistä ovat suomalaisia.

”Logistisesti metroasemat ovat vaativia kohteita, sillä pääosa rakentamisesta tapahtuu maan alla. Rakentamisessa hyödynnetään tietomalleja sekä esivalmistettuja rakenneosia paikallavalurakenteiden lisäksi. Tämä nopeuttaa rakentamisaikataulua”, kertoo työpäällikkö Petri Mälkiä Skanska Infra Oy:stä.

Metron myötä alueella käynnistyy myös muuta rakentamista.  Kivenlahdentien eli läntisimmän sisäänkäynnin kohdalle on tulossa Kivenlahden metrokeskus, jonne sijoittuu alueen uusia palveluita.  Metroliikenteen alkaessa Kivenlahdentien sisäänkäynti ei kuitenkaan vielä ole matkustajien käytössä alueen muusta rakentamisesta johtuen. Sisäänkäynti otetaan käyttöön, kun Kivenlahden metrokeskus palveluineen aikanaan avataan. Vastaava järjestely on ollut käytössä myös ykkösvaiheen Tapiolan ja Matinkylän asemilla. Tapiolassa eteläinen sisäänkäynti otettiin käyttöön keväällä 2019 ja Matinkylässä Länsimetro Oy rakentaa parhaillaan läntistä sisäänkäyntiä, joka otetaan käyttöön 2020, kun Tynnyripuiston alueen hotelli ja muu rakentaminen valmistuu.

Kivenlahden asemalle sijoitetaan taiteilija Kalle Mustosen veistos ”Kulkijat”. Se on aseman ikoninen maamerkki. Teos muodostuu kahdesta puisesta, kaksi ja kolme metriä korkeasta hahmosta. Teos on vastakohta Kivenlahden aseman ja Kivenlahden alueen valkoisuudelle. Hahmoille järjestetään myöhemmin nimikilpailu.

Tällä hetkellä Kivenlahdessa asuu noin 8 000 asukasta. Asukasmäärän odotetaan kasvavan niin, että vuoteen 2050 mennessä kivenlahtelaisia on noin 25 000. Kivenlahden asema valmistuu 2022.

Matinkylä-Kivenlahti-osuudella Länsimetro-projektissa rakennetaan seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa, minkä lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Sammalvuoreen tuleva maanalainen metrovarikko.

Lisätietoja:
Länsimetro-projekti, rakennuttajapäällikkö, Janne Nordström, puh. 046 877 3872
janne.nordstrom(at)lansimetro.fi
Skanska Infra Oy, työpäällikkö Petri Mälkiä, puh 050 370 4728 petri.malkia(at)skanska.fi
Länsimetro Oy, viestintäjohtaja, Satu Linkola, puh. 046 877 3392, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Ensimmäiset savunpoistopuhaltimet asennettu Kivenlahteen

Savunpoistopuhallin
Ensimmäinen savunpoistopuhallin asennettuna Kivenlahteen.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Puhaltimia asennetaan metrolinjan pystykuiluihin ja asemien itä- ja länsipäähän. Kakkosvaiheen metrolinjan varrelle ja asemille puhaltimia tulee yhteensä 15.

Jokainen asennettava savunpoistopuhallin on hieman eri kokoinen. Puhallin koostuu 3-7 osasta ja ne tuodaan suuren kokonsa takia paikalle useassa erässä.  Itse puhallinosa tuodaan asennuspaikalle kokonaisena. Sujuva logistiikka on avainasemassa, kun toimitaan maanalla ahtaissa tiloissa. Turvallisuuden huomioiminen on tärkeä osa asennusta, kun isoja ja painavia osia sijoitetaan paikoilleen.

Länsimetron 52 eri järjestelmää takaavat matkustajaturvallisuuden erityisesti poikkeustilanteissa. Tehokkaat savunpoistopuhaltimet puhaltavat nopeasti savun ulos oikeita reittejä pitkin ulkoilmaan niin että matkustajien evakuointi tapahtuu turvallisesti.  Länsimetrossa matkustajien siirtyminen tunnelista toiseen on huomioitu mm. rakentamalla palo-osastoidut yhdystunnelit yhdistämään kaksi tunnelia toisiinsa noin 150 metrin välein ja tuomalla molempiin tunneleihin betoniset elementtirakenteet, joiden kansi toimii hätäpoistumistienä.

Länsimetron savunpoistopuhaltimien toimittaja, Talleres Zitrón, toimittaa savunpoistopuhaltimia myös muihin vaativiin kohteisiin, kuten Lontoon, Milanon ja Rooman metrohankkeisiin. Yhtiön puhaltimia on noin sadassa metrossa ympäri maailmaa.

Savunpoistopuhallin

Savunpoistopuhaltimen osia odottamassa sijoittumista lopulliselle paikalleen.

Savunpistopuhallin sijoitetaan kuvassa vasemmalla näkyvään aukkoon.
Oikealla olevaan aukkoon tullaan asentamaan paloliukuovi, jolla osastoidaan tiloja tulipalotilanteessa.

Länsimetron kakkosvaiheen arvioitu valmistumisaika on 2023. Rakennusurakat ovat käynnissä kaikilla asemilla. Rakentaminen jatkuu vuoteen 2022 asti asemilla ja ratalinjalla ja sen jälkeen siirrytään käyttöönottovaiheeseen, johon kuuluu urakoiden vastaanotot, laaja testausvaihe sekä viranomaishyväksynnät. Länsimetron osalta metro on valmis, kun se luovutetaan operaattorin käyttöön liikenteen aloittamisen valmisteluja varten.

SavunpoistopuhallinSavunpoistopuhallin koostuu useasta valtavasta kartiomaisesta osasta.

Kooste Länsimetron hallituksen kokouksesta 19.9.2019

Hallitukselle esiteltiin Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen tilannekatsaus. Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentaminen etenee hankesuunnitelman aikataulu- ja kustannusarvion mukaisesti.

Hallitukselle esiteltiin Länsimetron julkisuuskuva Q1-Q2 ja viestinnän toimenpiteet loppuvuodelle.

Seuraava kokous on 17.10.2019 Finnoon metroasemalla.

Lisätietoja:
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086
Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

 

 

Yläkartanonkujan tekniikkakuilun rakentaminen alkanut

Länsimetron Soukan metroaseman rakennusurakassa on alkanut Yläkartanonkujan tekniikkakuilun rakentaminen. Valmiissa metrossa tekninen kuilu toimii savunpoisto-, paineentasaus- ja ilmanvaihtokuiluna.

Kuilun rakentaminen on alkanut anturoiden kaivuulla sekä kallioporauksella ja -pultituksella. Rakentamista jatketaan betonirakennetöillä, ja tämän jälkeen kuilun sisällä tehdään teräsrakennetöitä. Lopuksi tehdään vesikattotöitä ja julkisivun verhoilua.

Työmaajärjestelyt aiheuttavat sen, että Yläkartanontien suuntainen etelänpuoleinen kevyen liikenteen väylä katkeaa. Korvaava reitti kulkee työmaan kohdalla Yläkartanontien pohjoispuolella (ks. kartta). Työt kuilun alueella kestävät liikennejärjestelyineen heinäkuun 2021 loppuun asti.

Töitä tehdään arkisin maanantaista perjantaihin, ja niissä noudatetaan työaikaa klo 7-18.

Pahoittelemme töistä syntyvää häiriötä.

Lisätietoja:

TYL YIT-ARE päivystysnumero (24/7): 040 829 7938
Länsimetron päivystyspuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Yläkartanonkujan tekniikkakuilun liikennejärjestely

Rakentaminen hyvässä vauhdissa Soukassa – 80 prosenttia aseman betonista valettu

Soukan aseman rakennusurakka alkoi elokuussa 2018. Asemalla on tehty jo 80 prosenttia betonivaluista ja elementtiasennuksista. Urakassa valetaan yhteensä lähes 10 000 m3 betonia ja asennetaan noin 1 800 elementtiä. Kesäkuussa asemalla käynnistyivät talotekniset työt mm. ilmanvaihtokanavien, vesi- ja viemäriputkien ja sprinkleriputkien asentamisilla.

Urakassa rakennetaan Soukan metroasema, sen tekniset kuilut, kaksi sisäänkäyntiä sekä Soukanväylältä asemalle ulottuva huoltotunneli. Soukantorin sisäänkäynti tulee olemaan kaksikerroksinen. Neljällä rinnakkaisella hissillä varmistetaan sujuva liikkuminen suoraan laituritasolle.  Toinen sisäänkäynti sijoittuu Yläkartanontielle, ja siellä kulku metroon on mahdollista liukuportailla ja vinohississä. Asemalla tulee taiteilija Taneli Rautiaisen tilataideteos ”Sfäärit”, joka sijoittuu vertikaalisesti aseman eri tiloihin metrolaiturilta hissikuilun kautta Soukantorin sisäänkäynnille asti.

Länsimetron nykyaikainen metrojärjestelmä koostuu 52 erilaisesta järjestelmästä. Automaatiojärjestelmät sisältävät mm. LVI-automaation, kiinteistövalvonnan, sähkönsyötönvalvonnan, kamera- ja äänentoistojärjestelmän ja kulunvalvonnan. LVI- järjestelmiin taas kuuluu mm. pumppaamoja, savunpoistopuhaltimia, asemakohtaiset IV- ja ylipaineistuspuhaltimet sekä palovesiverkosto. Muita metron järjestelmiä ovat esimerkiksi turvajärjestelmät, palo-ovet ja matkustajainfojärjestelmä.

Kaikilla asemilla siirrytään tämän vuoden aikana betonitöistä taloteknisiin asennuksiin ja samalla alkaa eri järjestelmien asennukset.

– Soukan aseman rakentaminen etenee suunnitellusti. Käynnissä ovat betonitöiden lisäksi mm. kaapelihyllyjen, lämpö- ja jäähdytysputkien, vesi- ja viemäriputkien, palosammutusjärjestelmän ja ilmanvaihtokanavien asennukset. Yhtenä tavoitteena on saada vesikattorakenteet valmiiksi molemmille sisäänkäynneille tämän vuoden puolella, kertoo Soukan aseman rakennuttajapäällikkö Janne Tuoma Länsimetro-projektista.

Soukan aseman projektinjohtourakoitsijana toimii YIT:n ja ARE:n työyhteenliittymä.

– Työmaan vahvuus on tällä hetkellä noin 140 henkilöä. Haasteena kohteessa on ollut pirstaleinen työmaa-alue. Töitä on tehty useilla erillisillä työmaa-alueilla. Kohteeseen on tarkoitus ottaa käyttöön kaukolämpö työnaikaisena lämmityksenä syksyn 2019 aikana. Kaukolämmöllä saadaan hoidettua työaikainen lämmitys ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasti, toteaa talotekniikkapäällikkö Tomi Bergius YIT/ARE työyhteenliittymästä.

Matinkylä-Kivenlahti-osuudella Länsimetro-projektissa rakennetaan seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa, Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko.  Sivu-urakoita on 26. Projektia johtaa integroitu projektiorganisaatio, jossa on asiantuntijoita 20:stä eri yrityksestä. Projektin päätyttyä asemat ja rata teknisine järjestelmineen jäävät Länsimetro Oy:n omistukseen.

Soukan asema valmistuu 2022. Koko hankkeen arvioitu valmistumisaika on 2023, jolloin Matinkylä-Kivenlahti-osuus luovutetaan testausten ja viranomaistarkastusten jälkeen metroa liikennöivälle HKL:lle. Hanke etenee aikataulu- ja kustannusarvion mukaisesti.

Lisätietoja:

Länsimetro-projekti, rakennuttajapäällikkö, Janne Tuoma, janne.tuoma(at)lansimetro.fi

YIT/ARE työyhteenliittymä, talotekniikkapäällikkö Tomi Bergius, tomi.bergius(at)are.fi

Soukan aseman havainnekuva:

AR havainne laituri SOU

 

Länsimetron tehtävänä on rakentaa metro Ruoholahdesta Kivenlahteen. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle rakentuu 7 km pitkä ratalinja ja 5 asemaa. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. 2017 valmistui 14 kilometriä pitkä ratalinja Ruoholahdesta Matinkylään ja kahdeksan uutta asemaa. Länsimetro Oy omistaa osuuden asemat ja radan teknisine järjestelmineen. Osuus on luovutettu operaattorille lokakuussa 2017. www.lansimetro.fi, @metrorakentuu

 

 

Kivenlahden metroasemalle rakennetaan kaukolämpöreitit: liikennejärjestelyjä ympäristössä

Länsimetron Kivenlahden urakassa alkaa kaukolämmön rakentaminen tulevan metroaseman Kivenlahdentien sisäänkäynnille. Työt käynnistyvät 23.9. alkavalla viikolla, ja ne saadaan päätökseen arviolta lokakuun loppuun mennessä.

Kaukolämmön reitti kaivetaan kevyen liikenteen väylän alta Lainepolun ja Kivenlahdentien risteyksessä. Kevyen liikenteen reitti pysyy töidenkin aikana avoinna, koska kaivannon yli asennetaan töiden ajaksi ajosillat.

Työt suorittaa Fortumin aliurakoitsija, joka huolehtii myös työnaikaisista liikennejärjestelyistä.

Lisätietoja:

Päivystyspuhelin, Skanska Infra Oy: 050 402 3044
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Espoonlahti voitti vuoden 2019 ensimmäisen Turvallisin työmaa -kilpailun – ”Työ turvallisuuden eteen ei lopu koskaan”

Vuoden 2019 ensimmäisen Turvallisin työmaa -kilpailun on voittanut Länsimetron Espoonlahden työmaa, jossa projektinjohtourakoitsijana toimii SRV.

Turvallisin työmaa -kilpailu on Länsimetron oma työturvallisuuskilpailu, jonka voittaja valikoituu käynnissä olevien metrourakoiden joukosta puolivuosittain.

”Totta kai hyvältä tuntuu tällainen tunnustus. Täytyy muistaa, että kilpailun voitosta pitää kiittää koko työmaata”, sanoo Espoonlahden urakassa työsuojelupäällikkönä työskentelevä SRV:n Jonne Juutilainen.

Turvallisin työmaa -kilpailussa on käytetty uusia kriteereitä vuoden 2019 alusta lähtien. Siinä huomioidaan MVR- ja TR-mittarien tulokset*, toimenpiteisiin johtaneet turvallisuushavainnot, läheltä piti-tilanteet, onnettomuustapahtumat, ympäristövahingot sekä omaisuusvahingot.

”Uutta on se, että turvallisuushavainnoilla on merkittävä osuus kilpailussa. Turvallisuushavaintoja tekemällä pyritään ennaltaehkäisemään tapaturmia. Asioihin myös puututaan havaintojen myötä – havainnot raportoidaan sähköiseen järjestelmään, ja vain hoidetuiksi kuitatut turvallisuushavainnot huomioidaan kilpailussa”, sanoo Länsimetron turvallisuuspäällikkö Susanna Laukkanen.

Espoonlahden työmaa keräsi kilpailussa eniten pisteitä MVR- ja TR-mittareiden osuudesta. Espoonlahden työmaa teki myös eniten toimenpiteisiin johtaneita turvallisuushavaintoja, joita kertyi 314 kappaletta.

”Meillä on koko SRV:n tasolla tavoitteena, että työmaalla tehdään turvallisuushavaintoja vähintään 25 kappaletta kuukaudessa. SRV:n kautta olemme myös mukana Nolla Tapaturmaa -foorumissa, jonka tavoitteena on, ettei työmaalla sattuisi yhtään tapaturmaa vuoteen 2020 mennessä”, kertoo Juutilainen.

”On ilo nähdä, että projektinjohtourakka itsekin panostaa turvallisuuteen ja pitää sitä tärkeänä”, sanoo Laukkanen.

”Aina on kuitenkin parannettavaa – vaikka voitto tulikin, työ turvallisuuden eteen ei lopu koskaan”, Juutilainen huomauttaa.

Myös Soukan työmaa suoriutui hyvin kilpailussa – se teki kilpailukaudella 263 turvallisuushavaintoa, eikä työmaalla tapahtunut tarkastelujaksolla henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia.

Toinen vuoden 2019 turvallisimman työmaan kilpailukausi on käynnissä heinäkuusta joulukuuhun.

*MVR-mittarilla havainnoidaan kunnossa olevat ja parannusta vaativat turvallisuusasiat. TR-mittari on talonrakennustyömaan turvallisuuden mittausmenetelmä.

Kuvassa palkinnon vastaanottanut SRV:n tiimi.
SRV:n työmaapäällikkö Jussi Lahti ja Länsimetro Oy:n Espoonlahden rakennuttajapäällikkö Tommi Päivä kättelevät.

Viidelle uudelle asemalle taidetta eri muodoissa – viisi erilaista, aseman identiteettiin sopivaa teosta

Länsimetron jokaiselle uudelle kakkosvaiheen asemalle tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta.  

Taideteokset edustavat taiteen eri muotoja – asemille on haluttu valoa, ääntä, maalauksia ja kuvanveistoa. Teoksen on myös istuttava aseman arkkitehtuurin ja oltava helposti ylläpidettävä ja huollettava. Taide lisää asemien viihtyisyyttä, mutta sillä on myös koko aseman suunnitteluun liittyviä tehtäviä – se parantaa metrossa suunnistamista auttamalla matkustajaa erottamaan asemat toisistaan.  

Taidevalinnat teki työryhmä, johon kuuluvat Pilvi Kalhama Espoon modernin taiteen museo EMMAsta, kulttuurijohtaja Susanna Tommila Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksiköstä, asemien pää- ja arkkitehtisuunnittelijat Arttu Suomalainen (PES-Architects)Petteri Littu ja Juho Grönholm (ALA-Architects), arkkitehtipääsuunnittelija Hannu Mikola, Länsimetron suunnittelujohtaja Mikko Piitulainen, toimitusjohtaja Ville Saksi ja viestintäjohtaja Satu Linkola. Taidekoordinaattorina hankkeessa toimii kuvataiteilija Jaakko Niemelä 

”Kymmenet tuhannet ihmiset käyttävät metroa joka päiväMyös yhä useampi matkailija tulee Espooseen metrolla. Metroasema on käyntikorttimme ulospäin ja tuo arkeen viihtyisyyttäTaiteella on hyvin vahva rooli asemien vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden tuojana”, kertoo kulttuurijohtaja Susanna Tommila Espoon kaupungilta.  

Teokset toteutetaan asemille taiteilijoiden, arkkitehtien ja asemaurakoitsijoiden yhteistyönä osana asemien rakennusurakkaa.  Teokset rahoitetaan taidevarauksesta ja hankkeen kokonaisbudjetista.  Integroitu taide korvaa paikoin aseman muita rakenteita kuten laituriseinän osia. Teosten kustannusarvio on yhteensä noin 1, 2 miljoonaa euroa.  

”Tällä hetkellä asemilla suunnitellaan teosten käytännön toteutusta. On hienoa olla mukana taideprojektissa, jossa taide on niin tiiviisti osa aseman rakentamista ja arkkitehtuuria”, toteaa hankkeen taidekoordinaattori Jaakko Niemelä.  

Teokset sijoittuvat pääosin asemalaiturille, jossa ne ovat nähtävillä myös metrojunasta.   

”Pidimme tärkeänä saada länsimetron kakkosvaiheen asemille taiteen eri muotoja ja etsimme kultakin taiteilijalta uudenlaisia avauksia. Samalla teokset edustavat kiinnostavalla tavalla tekijöidensä muuta tuotantoa. On hienoa, että taide haluttiin tuoda näin merkittäväksi osaksi länsimetron kakkosvaihetta”, toteaa EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama 

Asemien taiteilijat ja teokset:  

Finnoo: Leena Nio; figuratiivinen teos Haavekuvia 

  • Teos muodostuu laituriseinän kahdesta eri kuvakerroksesta.  Päällimmäisessä kerroksessa on noin kolmekymmentä erilaista kuvaneliötä, jonka laserleikatuista aukoista näkyy takalevyn liukumaalattu kirkas sävymaailma. 
  • Jokaisessa neliössä on yksi merkin tai emojin kaltainen kuva-aihe, joka on leikattu laser- tai vesileikkauksella alumiinilevylle. Levyjä on kaksi päällekkäin.  
  • Yksityiskohdat ovat merenrannan luonnosta.  
  • Teos käy vuoropuhelua vastakkaisen seinän aaltoilevien pinnanmuotojen kanssa. 
  • Metromatkustajalle teos luo kimmokkeen vapaaseen assosiaatioon tai haaveiluun. 

KaitaaAntti Tanttu, figuratiivinen teos Juurtuminen 

  • Teos toteutetaan laituriseiniin joko laser- tai vesileikkauksella, materiaalina 5 mm alumiinilevy. 
  • Teos on graafisesti tyylitelty juurien verkosto, joka kulkee lähes koko laiturialueen mitalla. 
  • Juurtuminen viittaa paikoilleen asettumiseen ja asuinympäristön muuttumiseen tutuksi. 
  • Juurtuminen ei tapahdu hetkessä; tarvitaan aikaa, elämäntapahtumia ja kanssaihmisiä. 

Soukka: Taneli Rautiainen, tilataideteos Sfäärit 

  • Teos koostuu neljästä eri elementistä (sfääristä), jotka sijoittuvat vertikaalisesti metroaseman eri osiin laituritasolta lippuhalliin. 
  • Teos toteutetaan valoilla ja kallioleikkausta muistuttavilla metallilevyrakenteilla. 
  • Sfäärit kuvaavat kallioleikkausta, pilviverhoa, tähdenlentoja ja tähtikuvioita.  

EspoonlahtiHans Rosenström, valo- ja ääniteos Varjot veden pinnalla 

  • Ääni- ja valoteos laiturin keskiosassa. 
  • Laiturin keskiosan kattoon projisoidaan hitaasti liikkuva valokuvio, joka muistuttaa vedenpinnan kautta heijastuvaa valoa. 
  • Teos on tunnelmaltaan rauhallinen ja meditatiivinen. 
  • Teoksen valo ja ääni muuttuvat ja vaihtavat paikkaa sekä muotoaan päivän aikana. 

Kivenlahti; Kalle Mustonen, veistos Kulkijat 

  • Teoksen muodostaa kaksi metrolaiturilla juoksevaa puista humoristista hahmoa. 
  • Hahmot ovat noin kaksi ja kolme metriä korkeat. 
  • Kivenlahti on pääteasema ja Kulkijat ovat päätepisteen ikoninen maamerkki. 
  • Kalle Mustosen teoksen hahmoille tullaan myöhemmin järjestämään nimikilpailu. 

Taiteen havainnekuvat ja kuvaukset löytyvät Länsimetron nettisivuilta: www.länsimetro.fi/asemat/asemataide  

Taiteen esittelyvideo

Lisätietoja: 

Taiteilijoiden yhteystiedot 

Leena Nio, puh. 050 373 8793 leena(at)leenanio.com
Antti Tanttu, puh. 0400 420 343 antti.tanttu(at)iki.fi
Taneli Rautiainen, puh.  040 765 5150 taneli.rautiainen(at)hotmail.com
Hans Rosenström, puh 0400 543 823 hans.rosenstrom(at)gmail.com
Kalle Mustonen, puh. 040 704 0630 j.k.mustonen(at)gmail.com

Museonjohtaja Pilvi Kalhama, Espoon modernin taiteen museo EMMA, puh. 040 533 4070, pilvi.kalhama(at)emmamuseum.fi  

Kulttuurijohtaja Susanna Tommila, Espoon kaupunki, puh043 8255074susanna.tommila(at)espoo.fi  

Kuvataiteilija, Länsimetro-hankkeen taidekoordinaattori Jaakko Niemelä, puh. 050 598 4201, jaakko.niemela(at)nic.fi 

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, puh 040 823 2086, ville.saksi(at)lansimetro.fi  

Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja, Satu Linkola puh. 046 877 3392, satu.linkola(at)lansimetro.fi