Uutiset

Tanssin ja musiikin lumoa Espoo-päivänä metroasemilla

Espoo-päivän juhlatunnelma on koettavissa metroasemilla lauantaina 28.8.2021 tanssin ja musiikin muodossa. Katso, mitä tapahtuu, missä ja milloin.

 

”Huipulle” -tanssiesitykset

Nykytanssin sooloesitykset lumoavat metromatkustajia Reetta Puttosen (instagramissa @dancewithreetta) ”Huipulle”-koreografialla. Huipuille-koreografia käsittelee tanssijoiden suorituspaineita. Teos ottaa kantaa siihen, onko jatkuvassa paremmuuden tavoittelussa loppujen lopulta järkeä sekä siihen, miten kova on matka huipulle.

Esitysajat ja -paikat ovat seuraavat:

  • Aalto-yliopiston metroasemalla, Otaniemen puoleisen sisäänkäynnin aulassa klo 10.30 ja klo 10.45
  • Tapiolan metroasemalla, Emma-patsaan puoleisessa päädyssä bussiterminaalitasolla klo 11.15 ja klo 11.30
  • Niittykummun metroasemalla, kauppakeskuksesta tultaessa liukuportaiden alapäässä klo 12.00 ja klo 12.15
Mies tanssii kadulla.
”Huipulla”-esityksiä on Aalto-yliopiston, Tapiolan ja Niittykummun metroasemilla. Tanssija kuvassa on Tuomas Paljakka (instagramissa @tumpsu68), kuvaaja Yö Heinänen (@kuutamotaivaalla)

Cobb Bro

Sam ja Ben Cobb soittavat harmonikalla ja alttoviululla pääosin suomalaista kansanmusiikkia klo 11-13 välillä Niittykummun ja Aalto-yliopiston metroasemilla. Esitykset alkavat Niittykummun asemalta. Soittajat ovat Espoon musiikkiopistosta.

Metroasemilla pidettävissä esityksissä on huomioitu voimassa olevat koronarajoitukset. Esiintymispaikoissa on huomioitu, että esiintyjät voivat pitää kahden metrin turvavälin matkustajiin, esitykset kestävät alle 15 minuuttia ja esiintyjät käyttävät maskeja. Metroasemalla matkustajien tulee noudattaa joukkoliikenteen matkustajia koskevia koronaohjeita, joista on lisätietoa HSL:n sivuilla.

Lue lisää Espoo-päivästä.

Länsimetron testausvaihe jatkuu – koeajot alkaneet

Länsimetron rakenteilla olevalla Matinkylä–Kivenlahti-osuudella on käynnissä testausvaihe. Länsimetron järjestelmien ja toiminnallisuuden testaamiseen kuuluvat myös koeajot, jotka alkoivat yksittäisillä rata-autoilla ja metrojunilla kesäkuussa 2021 ja jatkuvat syksyyn 2022 asti. Rakentaminen etenee aikataulun mukaisesti ja budjetissa. Metroliikenteen arvioidaan alkavan rataosuudella vuoden 2023 aikana.

Koeajot Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoivat kesäkuussa ratakalustolla Finnoo–Kaitaa-välillä. Heinäkuussa tehtiin ensimmäiset koeajot metrojunilla. Parhaillaan koeajot metrojunilla on käynnissä Finnoon ja Soukan välisellä rataosuudella. Suunnitelman mukaan koeajot ulottuvat tulevalle pääteasemalle Kivenlahteen asti loppuvuoden aikana.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden testausvaihe alkoi täydellä teholla alkuvuodesta 2021 pistetestauksilla. Jokainen länsimetron 52:een eri tekniseen järjestelmään liitetty laite, mittari ja komponentti testataan yksi kerrallaan. Pistetestauksessa varmistetaan, että laite on asennettu oikein ja toimii suunnitellun mukaisesti. Pistetestausta seurasivat järjestelmäkohtaiset toimintakokeet.

Testausvaihe jatkuu syksyn ja talven aikana metroasemakohtaisilla testauksilla, joissa testataan kokonaisen metroaseman, viereisten asemien ja ratalinjan järjestelmien toiminta erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten erimittaisten sähkökatkojen aikana sekä tulipalo- ja tulvatilanteissa. Näin varmistetaan nykyaikaisen metroinfran turvallinen toiminta myös poikkeusoloissa. Testausvaiheen jälkeen on vuorossa viranomaishyväksynnät ja metrojunia operoivan HKL:n valmistautuminen liikenteeseen sekä HSL:n valmistelevat toimet mm. liityntäliikenteen osalta. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana. Aikataulu tarkentuu tämän vuoden loppupuolella asemakohtaisten testausten alkaessa.

– Rakentaminen on loppusuoralla ja käynnissä on testausvaihe, joka takaa metrojärjestelmän laadun ja turvallisuuden. Koeajovaihe alkoi 21.6.2021, päivälleen kaksi vuotta aiemmin laaditun käyttöönottosuunnitelman aikataulun mukaisesti. Koko projekti etenee hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti aikataulussa ja budjetissa, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Metrojuna saapumassa Kaitaan asemalle.
Metrojuna saapumassa Kaitaan asemalle. Kuva: P. Salmi

Koeajojen tavoitteena on radan laadun ja asetinlaitteen toiminnan varmistaminen. Asetinlaitteella ohjataan ja valvotaan metrojunien kulkua ja varmistetaan liikenteen turvallisuus. Myöhemmissä koeajojen vaiheissa varmistetaan myös liikennöintiaikataulujen toimivuus. Koeajot ovat sujuneet suunnitellusti.

– Koeajojen merkitys on tärkeä luotettavan metroliikenteen varmistamiseksi. Niillä varmistetaan alkuvaiheessa järjestelmien tekninen toimivuus ja turvallisuus ja tuotetaan tietoa HKL:n liikennöinnin ja metroradan ja asemien kunnossapidon tueksi uudella toiminta-alueella. HKL ja Länsimetro Oy tekevät samaan aikaan useita eri järjestelmien testauksia, jotta matkustajien käytössä on toimiva ja turvallinen metro myös uudella rataosuudella. Metro on pääkaupunkiseudun joukkoliikennemuodoista pidetyin ja metroliikenteen laatu on meille kunnia-asia myös avattavalla uudella osuudella, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Länsimetron tehtävänä on rakentaa, omistaa, kehittää ja ylläpitää metroasemia ja järjestelmiä Ruoholahdesta länteen. Rakenteilla on seitsemän kilometriä uutta metrolinjaa, viisi uutta asemaa sekä metrovarikko. Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentamisen kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa. HKL (Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos) toimii metrojunien liikennöitsijänä. Länsimetro Oy:n toimeksiannosta HKL huolehtii myös radan ja asemien kunnossapidosta. HSL (Helsingin seudun liikenne) vastaa Helsingin seudun joukkoliikenteen suunnittelusta ja tilaa metroliikenteen HKL:ltä.

Lisätiedot:

Länsimetro Oy, toimitusjohtaja Ville Saksi ville.saksi(at)lansimetro.fi
HKL, toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski, ville.lehmuskoski(at)hel.fi

 

Matinkylässä ja Finnoossa testataan savunpoistopuhaltimia öisin viikkoina 35–37

Matinkylän ja Finnoon metroasemilla sekä näiden välisillä kuiluilla (Tiistilän kuilu osoitteessa 
Suomenlahdentie 15 ja Suomenlahdentien kuilu osoitteessa Suomenlahdentie 22) ja rataosuuksilla testataan savunpoistopuhaltimia yöaikaan viikkoina 35–37. Testaamisen aikana voi kuulua ajoittaista hurinaa lähiympäristöön. Savunpoistopuhaltimien testaaminen tehdään yöllä klo 23.45–5.00, kun metro ei liikennöi. Savunpoistopuhaltimia pyritään käyttämään testauksissa mahdollisimman pienellä teholla melun välttämiseksi. Viikolla 37 meluhaittaa syntyy myös Matinkylän metroaseman palotilanteiden testauksesta palokellon kilinänä metroaseman itäisen sisäänkäynnin pyöräparkin läheisyydessä, Suomenlahdentien siltakannen alla.  

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Savunpoistopuhaltimien testaaminen liittyy Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden testaamiseen. Järjestelmien toiminnallisuutta testataan aina myös viereisen aseman osalta eli Finnoon tapauksessa myös Matinkylän jo liikenteellä olevan metroaseman järjestelmiä testataan. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta. Ruoholahti-Matinkylä-osuudella savunpoistopuhaltimia on 32.  

Pahoittelemme testauksesta mahdollisesti aiheutuvaa häiriötä.   

Lue lisää Matinkylän metroaseman sekä Matinkylä–Finnoo-osuuden toiminnallisuustesteistä. 

Lisätietoja 

Länsimetro-projektin käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo, puh. 0400 896 672
Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13) 050 377 3700 

 

Fira Oy on valittu Kivenlahden pysäköintilaitoksen rakentajaksi

Länsimetro Oy rakennuttaa Kivenlahteen Espooseen pysäköintilaitoksen. Kivenlahden pysäköintilaitoksen urakoitsijaksi on valittu Fira Oy. Pysäköintilaitokseen tullaan rakentamaan noin 650 liityntäpysäköintipaikkaa autoille ja 50 pysäköintipaikkaa polkupyörille.

Pysäköintilaitos sijaitsee Kivenlahden metroaseman länsipuolella, Kivenlahdentien sisäänkäyntirakennuksen vieressä. Pysäköintilaitoksen rakentaminen alkaa syksyllä 2021, ja se otetaan käyttöön vuonna 2023.

Havainnekuva Kivenlahden liityntäpysäköinnistä.
Havainnekuva Kivenlahden pysäköintilaitoksesta. Pysäköintilaitoksessa on kahdeksan kerrosta, ja se on osa Kivenlahden metrokeskusta. Havainnekuva: DPI-U2 arkkitehdit.

 

Lisätiedot
Projektipäällikkö Perttu Tavia, perttu.tavia(at)lansimetro.fi
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9–13): 050 377 3700

Espoonlahdessa testataan savunpoistopuhaltimia 5.8.2021

Espoonlahden metroasemalla testataan savunpoistopuhaltimia torstaina 5. elokuuta 2021 klo 8–16. Testaamisen aikana voi kuulua ajoittaista hurinaa lähiympäristöön. Pahoittelemme mahdollista häiriötä.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta. Lue savunpoistojärjestelmän toimintakokeista.

Lisätietoja
Espoonlahden urakoitsijan, SRV Rakennus Oy:n 24/7-puhelin: 040 623 3000
Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13) 050 377 3700

Mikä on kuilu?

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden varrella on seitsemän kuilurakennusta. Ruoholahdesta Matinkylään kuilurakennuksia on 15 kappaletta. Näiden pienen omakotitalon kokoisten rakennusten tehtävänä on metron ilmanvaihto, savunpoisto ja paineentasaus sekä lisäksi ne toimivat tarvittaessa hätäpoistumisteinä.

Länsimetron metroradalla kuiluja on noin 600 metrin välein. Korkeutta kuiluilla on keskimäärin 40–50 metriä. Kuilut ovat metrotunnelista maan pinnalle louhittuja ”aukkoja”, joiden kautta hoidetaan ilmanvaihtoa, savunpoistoa ja paineentasausta. Kuilut toimivat myös hätäpoistumisteinä esimerkiksi silloin, jos metrojuna pysähtyisi metrotunneliin poikkeustilanteissa. Kuilun keskellä sijaitsee palo-osastoitu poistumistieporras. Lisäksi metroradan varrella ja varikolla Sammalvuoressa on metron toimintaan liittyviä tekniikkakuiluja, joissa ei ole poistumisteitä. Katso myös video kuiluista.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden kuiluja ja niiden ympäristöjä on maisemoitu kesän 2021 aikana. Toukokuussa 2021 otetussa kuvassa vasemmalla on Soukanväylän kuilurakennus ja oikealla Soukanväylän huoltotunnelin sisäänkäynti. Kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy

Kuilurakennukset ovat suunnilleen pienen omakotitalon kokoisia teknisiä rakennuksia, harjakorkeudeltaan noin kolme metriä ja pinta-alaltaan noin 100 neliötä.  Matinkylä–Kivenlahti-osuudella olevien kuilujen maisemointityöt ovat käynnissä kesän 2021 aikana. Kuilujen maapäällisten osien julkisivujen pintamateriaalina on kestävä teräsverkkolevy, jonka on todettu suojaavan rakennusta hyvin mm.  ei-toivotuilta graffiteilta.

Kuilun kautta otetaan raitista ilmaa metron tiloihin ja tulipalon sattuessa sen kautta puhalletaan savu ulos. Tästä syystä kuilun katon on oltava korkeammalla kuin ympäröivien rakennusten, myös mahdollisen lisärakentamisen jälkeen.

Tapiolassa metroaseman kuilurakennus on keskellä elävää kaupunkikeskusta Merituulentorin laidalla. Tapiolan kuilurakennuksessa on Elina Aution Risteyksiä-seinämaalaus. Kuilun korkeus on 55 metriä, josta maan pinnalla näkyy 11 metriä. Korkeudessa on huomioitu niin ympärillä olevat rakennukset kuin tuleva lisärakentaminen. Kuva: M. Partanen.

 

Kallioon louhittu kuilu ulottuu metrolinjan tasolta maan pinnalle. Valmiissa kuilurakennuksessa on paljon tekniikkaa, ilmanvaihtokanavia ja portaat. Kuvassa rakennetaan Ruoholahti-Matinkylä-osuuden Salmisaaren kuilua toukokuussa 2011. Kuva: Timo Kotineva

 

Viherkatto kruunaa metroaseman

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemien ja huoltotunnelien katot elävät keväästä syksyyn. Katot on peitetty hyönteisiä ja lintuja kutsuvalla kasvillisuudella, jota on ilo katsella, mutta sillä on myös käytännön hyötyjä.

Kivenlahden aseman Kivenlahdentorin sisäänkäyntirakennus ja huoltotunneli peittyvät vähitellen maksaruoholla ja niittyviherkatolla. Yhteensä 1 100 neliömetriä kasvillisuutta, joka kietoo harmaan sävyt moniväriseen peitteeseen. Viherkaton asentaminen ja hoitaminen edellyttää viherrakentajien osaamista. Kivenlahden ja Kaitaan metroaseman viherkattojen rakentaminen on valtuutettu Tanja Frin luotsaamalle EG-Trading Oy:lle.

Kaikille uusille Länsimetron asemille, joilla on omat sisäänkäyntirakennukset, rakennetaan viherkattoja. Kuvassa näkyvät Finnoon metroaseman Meritien ja Finnoonsillan sisäänkäyntirakennusten katot. Kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy.

– Kivenlahden jälkeen vuorossa on Kaitaa, jonne rakennamme 1 400 neliötä maksaruohokattoa, Fri sanoo.

Viherkaton voi rakentaa käytännössä mille tahansa katolle, kunhan painorajoitukset eivät ylity. Kevyin vaihtoehto on luonnossa kallioilla kasvava maksaruoho, joka painaa täysin vettyneenä alle 50 kiloa neliömetrillä. EG-Traiding on Suomen ainoa maksaruohomaton viljelijä Suomessa. Yrityksen Nordic Green Roof -maksaruohoviherkatto kasvatetaan Tammisaaressa, josta se siirretään paikalleen paloina samaan tapaan kuin siirtonurmirullat. Mutta kuten viherpeukalot tietävät, ensin pitää tehdä pohjatyöt.

– Jos katossa ei ole juurisuojaa, se suojataan juurisuojamatolla. Sen päälle asennetaan kaksitoiminen kuppikenno, joka toimii salaojana sekä vettä pidättävänä rakenteena. Tämän päälle tulee kasvualustakerros ja varsinainen kasvukerros, Fri luettelee.

Tanja Frin luotsaama EG-Trading rakentaa viherkatot Kivenlahden ja Kaitaan metroasemille. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy

Auttaa hulevesien hallinnassa

Viherkatto suojaa varsinaista kattoa UV-säteilyltä sekä vähentää lämpötilavaihteluita ja mekaanista rasitusta. Bitumikaton käyttöiän voi jopa kaksinkertaistaa viherkatolla. Lisäksi viherkatto pidättää hetkellisesti 100 prosenttia ja vielä sen jälkeenkin 30–80 prosenttia sadevedestä. Tämä auttaa hulevesien hallinnassa.

– Vesi sitoutuu kasvustokerrokseen ja jää haihtumaan ilmaan. Kasvit toimivat hiilinieluna sekä sitovat pölyä ja melua, ja viherkatto on elinympäristö hyönteisille, perhosille ja linnuille, Fri kertoo.

Jos viherkatoista on näin paljon hyötyä, miksi niitä ei rakenneta jokaisen toimistotalon ja liikerakennuksen katolle?

– Viherkatto saattaa sisältyä monenkin uudisrakennuksen suunnitelmiin, mutta jos sen rakentamista ei vaadita kaavoituksessa, saatetaan se karsia pois rakentamisvaiheessa.

Kaikille uusille Länsimetron asemille, joilla on omat sisäänkäyntirakennukset, rakennetaan viherkattoja. Espoonlahdessa sisäänkäynnit ovat kauppakeskuksen yhteydessä. Länsimetron rakentamisen verkkosivuilla voi tutustua asemittain sisäänkäyntirakennusten sijainteihin.

Teksti: Jani Kohtanen 

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2021-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa.

 

Katso video: Mtv Uutisten Mika Tommola tutustuu Espoon Kivenlahden metroaseman viherkattoon

Mika Tommola tutustuu Espoon Kivenlahden metroaseman viherkattoon

Kooste Länsimetro Oy:n hallituksen kokouksesta 24.6.2021

Projektijohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen ja kustannusseurannan tilannekatsauksen tilannehuoneen seurantanäkymän kautta. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman riskiarvioidun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Liikenteen osuudella arvioidaan voivan alkaa 2023 aikana. Koeajot alkoivat ratakalustolla 21.6. ja alkusyksystä metrojunilla. Testaaminen etenee suunnitellusti.

Finnoon aseman kohdepäällikkö esitteli Finnoon aseman kuvien kautta. Työmaavierailut eivät koronarajoitusten takia ole mahdollisia. (Valokuvakierros: Finnoo_kuvaesittely_24062021)

Hallitukselle esiteltiin Länsimetro Oy:n ja HKL:n välisen yhteistyösopimuksen päivittämisen tilanne. HKL raportoi Länsimetro Oy:lle Ruoholahti-Matinkylä-osuuden radan ja asemien käytöstä ja siihen liittyvistä huolto- ja ylläpitotehtävistä yhteistyösopimuksessa määritellyllä tavalla. Länsimetron ja HKL:n välinen 27.11.2019 päivitetty yhteistyösopimus on voimassa siihen asti, kun Matinkylä-Kivenlahti osuus otetaan käyttöön.  Uutta yhteistyösopimusta on valmisteltu kevään 2021 aikana ja pääosin sopimus on valmis. Tavoitteena on, että sopimus tuodaan hallituksen päätettäväksi ja allekirjoitetaan vuoden 2021 loppupuolella.

Hallitus valtuutti talousjohtajan tai hänen määräämänsä edustajan kilpailuttamaan ja tekemään sopimuksen korkeintaan 60 miljoonan euron rahoituksesta Matinkylä-Kivenlahti-osuuden projektille yhdessä tai useammassa lainassa. Rahoituksen kilpailutus tehdään yhteistyössä Espoon kaupungin rahoituksen kanssa. Projektin rahoitus etenee suunnitellusti.

Länsimetro Oy:n talousjohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden kustannusseurannan sekä hankintapäätösbudjetin. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman kustannusarvion mukaisesti. (Länsimetro Oy:n tilinpäätös on julkaistu osana Espoon kaupungin tilinpäätöstä.  Lisätietoja: Talous | Länsimetro (lansimetro.fi)

Seuraava hallituksen kokous on 26.8.2021.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

 

Savunpoiston eri osat testataan toimintakokeissa

Savunpoistojärjestelmän toimintakokeet ovat käynnissä. Toukokuussa tehtiin savunpoistopuhaltimien suoritustestejä. Lukuisiin kansainvälisiin metrohankkeisiin savunpoistopuhaltimia toimittanut valmistaja Talleres Zitrôn S.A. osallistui testaukseen.

Länsimetron järjestelmät varmistavat metron turvallisen käytön kaikissa olosuhteissa. Yksi järjestelmistä on savunpoisto. Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipaloissa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan.

Tiesitkö, että Matinkylä-Kivenlahti-osuudella on 15 savunpoistopuhallinta? Voit katsoa videon myös Youtubesta.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden savunpoistopuhaltimet toimittaa espanjalainen Talleres Zitrón S.A., joka myös toimitti puhaltimet Ruoholahti–Matinkylä-osuudelle. Talleres Zitrón on toimittanut savunpoistopuhaltimia muihinkin vaativiin kohteisiin, kuten Lontoon, Milanon ja Rooman metrohankkeisiin. Yrityksen puhaltimia on noin sadassa metrossa ympäri maailmaa.

Puhaltimien täystehot testattiin

Savunpoistojärjestelmän testaaminen etenee komponenttien pistetestaamisesta koko järjestelmän toiminnan testaamiseen ja lopuksi savunpoiston testaamiseen osana metroasemaa ja ratalinjaa. Pistetestauksella varmistetaan, että savunpoistojärjestelmään liittyvät laitteet, kuten savunpoiston pellit, luukut, puhaltimet ja taajuusmuuttajat, on asennettu oikein.

Savunpoistojärjestelmän toimintakokeissa varmistetaan, että haluttu savunpoistolohko käynnistyy, ja siihen liittyvät laitteet toimivat suunnitelman mukaisesti, kuten savunpoistopellit ja -luukut menevät oikeaan asentoon ja savunpoistopuhaltimet puhaltavat haluttuun suuntaan.

– Toukokuussa tehtiin savunpoistopuhaltimien suoritustestejä. Näissä mitattiin mm. puhaltimien toimintaa täydellä teholla. Talleres Zitrón S.A.:n asiantuntijat suorittavat kaikki mittaukset itse ja tarkistavat puhaltimen ja taajuusmuuntajan asennus- ja testauskunnon. Uudessa puhaltimessa voi aluksi esiintyä poikkeavia piirteitä, joiden tunnistamiseen ja selvittämiseen puhaltimen valmistajalla on erityisosaamista, kuvaa tekninen asiantuntija Jukka Laitinen Suomen TPP Oy:stä, joka edustaa Talleres Zitrón S.A. Suomessa.

Rakennusmies seisoo kuilurakennuksen edessä.
Keväällä tehtiin savunpoistopuhaltimien suoritustestejä, joissa mukana oli myös valmistajan Talleres Zitrón S.A.:n asiantuntijoita ja Jukka Laitinen Suomen TPP Oy:stä. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy. 

Ohikulkija voi havaita käynnissä olevat savunpoistopuhaltimien toimintakokeet metroasemien julkisivussa olevien savunpoistoluukkujen avautumisena ja niistä kuuluvana puhaltimen hurinana.

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2021-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Näin syntyi metrorata

Päällysrakenneurakassa asennettiin sepeli, kaapelikourut, pölkyt, ratakiskot ja virtakiskot. Näistä elementeistä on rakennettu rata, jota pitkin metrojuna kuljettaa matkustajia Matinkylästä Kivenlahteen vuodesta 2023 alkaen. Koeajot osuudella alkavat syksyllä 2021.

Kesäkuussa 2020 alkaneessa päällysrakenneurakassa rakennetaan rataosuus Matinkylästä Kivenlahteen. Reilun vuoden mittaisen urakan aikana on mm. asennettu 3 500 kuormaa sepeliä, 27 400 kappaletta pölkkyjä ja 32 kilometriä kiskoja. Urakassa on ollut mukana parhaimmillaan 70 eri alojen ammattilaista. Päällysrakenneurakan toteuttaa GRK Infra Oy. Urakka on osa ratalinjan urakkaa, jossa Länsimetro rakennuttaa seitsemän kilometrin pituisen ratalinjan, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia.

Juhannuksen aikaan päällysrakenneurakan työt ovat viimeistelyä vaille valmiit, Juha-Matti Pakka kertoo. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy

– Päällysrakenteen tekeminen alkaa runkomelueristämisestä ja radan pohjasepelöinnistä edeten pölkkyjen, vaihteiden ja kiskojen asentamiseen. Urakan viimeinen vaihe on virtakiskon kannattimien asentaminen, jonka jälkeen sähkö voidaan kytkeä virtakiskoon. Juhannuksen aikaan päällysrakenneurakan työt ovat viimeistelyä vaille valmiit, kuvaa ratateknisten urakoiden valvoja Juha-Matti Pakka Länsimetro-projektista.

Alla on esitelty radan rakentamisen vaiheita. Voit myös katsoa vaiheet myös videolta.

Runkomelu eristetään

Radan rakentaminen alkoi runkomelueristeen asentamisella kesäkuussa 2020. Ratatunnelia on yhteensä 17,5 kilometriä. Molempiin tunneleihin asennettiin koko matkalle runkomelueriste, joka koostuu eristelevystä ja geotekstiilistä. Eriste varmistaa sen, että metrojunan aiheuttama runkomelu ei kantaudu yläpuolella oleviin kiinteistöihin kalliota pitkin.

3500 kuormaa sepeliä pohjalle

Runkomelueristeen päälle levitettiin pohjasepeli. Sepelöinnissä radan pohjalle asetetaan sepeliä tukikerrokseksi, joka pitää metroraiteen oikeassa asennossa, jakaa metroliikenteen aiheutuvat kuormat alusrakenteelle sekä muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan. Sepeli tukee rataa myös sivuttaissuunnassa. Koko osuudelle tarvittiin yhteensä noin 3 500 sepelikuormaa.

Pölkkyjä 27 400 kappaletta

Tunnelin pohjalle levitetyn sepelin päälle asennettiin ratapölkyt, joiden tehtävä on jakaa junan paino sepelistä rakennettuun tukikerrokseen tasaisesti. Pölkkyjen asennusväli on 61 cm. Pölkkyjä asennettiin osuudelle 27 400 kappaletta. Niiden asennus valmistui helmikuussa 2021.

42 vaihdetta

Myös vaihde-elementit asennetaan pohjasepelin päälle. Vaihde on metroradan osa, jolla metrojuna ohjataan raiteelta toiselle. Vaihteita Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle asennettiin 42 kappaletta. Niiden asennus valmistui helmikuussa 2021. Vaihteiden mittauksia ja säätöjä tarkistettiin moneen kertaan päällysrakenneurakan aikana.

32 kilometriä kiskoja

Ratapölkkyjen päälle asennettiin kiskot, joita pitkin metrojuna kulkee. Ensimmäiset ratakiskot asennettiin kesäkuussa 2020. Viimeiset ratakiskot asennettiin paikoilleen maaliskuun 2021 puolivälissä Kivenlahden metroaseman jälkeen olevalla metrojunien kääntöpaikalla. Kiskoja asennettiin yhteensä 15 840 raidemetriä, eli 31 680 metriä.

Kiskotuksen jälkeen asennettiin pintasepeli, jota levitettiin pölkkyjen väliin. Pintasepelin tasoituksen jälkeen rata tuettiin tukemiskoneella. Pintasepelöinnin ja tuennan jälkeen rata harjataan ylimääräisestä sepelistä. Harjauksen jälkeen rata hitsattiin jatkuvakiskoiseksi. Jatkuvakiskohitsaus edellyttää tarkkaa kiskon lämpötilan tarkkailua ja dokumentointia. Näin varmistetaan mahdollisimman pehmeä ja tasainen metrokyyti tuleville metromatkustajille.

Metrojunan koeajot alkavat syksyllä

Lopuksi urakassa kiinnitetään virtakisko joka yhdeksänteen pölkkyyn kannatinkaarella. Virtakiskoon kytketään sähkö kesällä 2021, jonka jälkeen voidaan aloittaa koeajot. Ensimmäiset koeajot ratakalustolla tehdään Matinkylä-Kivenlahti-osuudella kesällä ja ensimmäinen metrojuna pääsee testaamaan osuutta syksyn alussa. Rakentamisen jälkeen metrotunnelissakin alkaa mittava eri järjestelmien testausvaihe.

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2021-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Artikkelia päivitetty 21.6.2021 ratakuorma-auton koeajo -kuvalla.