Projektijohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen ja kustannusseurannan tilannekatsauksen tilannehuoneen seurantanäkymän kautta. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman riskiarvioidun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.
Länsimetro Oy:n tekninen johtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden käyttöönoton suunnittelun tilannetta. Käyttöönoton suunnittelu etenee aikataulun mukaisesti.
Hallitus päätti hankkia Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen Sammalvuoren varikon vastaanoton jälkeisten töiden johtamisen sekä kunnossapitotehtävät Sweco PM Oy:ltä puitesopimukseen (27.10.2017) perustuen.
Länsimetro Oy:n talousjohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden kustannusseurannan. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman kustannusarvion mukaisesti.
Viestintäjohtaja esitteli Länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuuden asemista tuotetun DESIGN.TUNNE.METRO. -videosarjan, jonka tavoitteena on avata asemien arkkitehtuurien taustalla olevaa suunnittelua ja yksityiskohtia.
Seuraava hallituksen kokous on 17.12.2020.
Lisätietoja:
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086
Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392
On helppo kuvata, miten valtavan Länsimetro-projektin johtamista tukeva tilannehuone on rakennettu. Huomattavasti haastavampaa on toteuttaa tilannejohtamisen periaatteita käytännössä, kertovat Länsimetron Ville Saksi ja Timo Heiskanen.
Perin tavallisen näköisessä toimistotalossa Espoon Matinkylän metroaseman liepeillä sijaitsee huone, jossa käy säännöllisesti vierailijoita muun muassa rakennusyrityksistä, varustamoista ja viranomaistahoilta. Heitä kiinnostaa Länsimetro Oy:n tilannehuone, jonka avulla johdetaan länsimetron kakkosvaiheen rakennusprojektia.
Suomen pisimpiä liukuportaita asennettiin Finnoon tulevalle metroasemalle marraskuussa 2020. Kuva: KONE Corporation
Länsimetro on valtavan kokoinen ja monimutkainen hanke. Sen ykkösvaiheen ongelmat opettivat, että koko projektiin vaaditaan parempaa johtamista ja uudenlaista ajattelua.
”Perinteisessä tilaajaorganisaatiomallissa suunnittelu, rakentaminen sekä ylläpito ja huolto on erotettu omiin organisaatioihinsa, jotka vastaavat omista tonteistaan. Me liputamme sellaisen omistajamallin puolesta, jossa omistaja näkee kokonaisuuden ja optimoi kustannukset sen mukaisesti”, sanoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.
Itse tilannehuone sisältää joukon digitaalisia näyttöjä, joille on koottu valtavasti dataa projektin tilasta mahdollisimman selkeässä muodossa. Liikennevalot ja muut visualisoinnit kertovat heti, missä kohtaa asiat etenevät toivotusti ja missä näkyy riskejä.
Näyttöjen taakse kätkeytyvän informaation määrä on huikea:
”Kohdekohtaisesti on 7–10 nimikettä, joissa seurataan kolmea asiaa. Lisäksi tilannehuoneessa seurataan 24:ä sivu-urakkaa, joissa on neljä seurattavaa asiaa, kaikki eri sijainneissa. Jos nämä koottaisiin kirjaksi, tulisi siitä sivuja yli 30 000 eli 60 Kalevalan verran kaksi kertaa kuukaudessa”, laskee tilannekeskuspäällikkö Timo Heiskanen.
Saksi ja Heiskanen tietävät kuitenkin kokemuksesta, että taulut ja data eivät yksinään takaa projektin sujumista toivotusti.
Länsimetron kakkosvaihe, missä mennään?
Länsimetron kakkosvaiheessa rakennetaan seitsemän kilometriä rataa, viisi uutta asemaa ja Sammalvuoren maanalainen metrovarikko. Hankkeen kustannusarvio on 1,16 miljardia euroa.
Kakkosvaiheen rakennustyöt alkoivat vuonna 2019 ja liikenne käynnistyy vuonna 2023. Hankkeessa on mukana 6 projektinjohtourakoitsijaa, varikkourakka ja 30 sivu-urakkaa.
Rakennustyöt etenevät tällä hetkellä aikataulussa ja niiden odotetaan valmistuvan syksyllä 2021. Sen jälkeen alkaa käyttöönottovaihe, jossa testataan projektin osien yhteensopivuus ja toiminnan turvallisuus.
Järjestelmä tukee toimintaa, ei päinvastoin
Kun Saksi tuli tehtäväänsä länsimetron ykkösvaiheen loppupuolella, hän näki heti tarpeen hankkia tiedolla johtamista tukeva järjestelmä. Alan yritykset tarjosivat omia ratkaisujaan, jotka vertautuivat massiivisuudellaan lähinnä puolustusvoimien tasoiseen tietokoneeseen.
”Olen oppinut ERP-järjestelmähankkeista, että niissä mennään usein järjestelmä edellä ja yritetään pakottaa oma toiminta järjestelmän logiikkaan, vaikka pitäisi olla järjestelmä palvelemassa omaa toimintamallia”, sanoo Saksi.
Niinpä Länsimetro rakensi tilannehuoneensa itse huomattavasti kevyemmäksi kuin valmisohjelmistot olisivat olleet. Ratkaisu on teknisesti yksinkertainen, ja hankkeen johto pystyy muokkaamaan sitä itse tarpeidensa mukaan.
Ison projektin johtamisongelmia kuvaa Ville Saksin mukaan hyvin labyrintti, jossa ihmiset seisovat eri paikoissa: jokaisen edessä avautuu erilainen näkymä.
”Osa on umpikujassa, ja osa on harhautunut reitiltä eikä hahmota tietä ulos. Johdon tehtävä on katsoa tilannetta ylhäältä ja nähdä kokonaisuus. Maaliin voi myös olla vaihtoehtoisia reittejä”, sanoo Saksi.
Tärkeää on, että kaikki projektiin osallistuvat jakavat yhden ja saman tilannekuvan. Tiedon pitää kulkea paitsi ylhäältä alas myös alhaalta ylös ja sivusuuntaan urakoitsijoiden kesken.
Myös tukifunktiot mukana kuvassa
Tilannehuoneeseen kootaan tieto metrohankkeen tilasta monesta eri näkökulmasta. Siellä seurataan projektin aikatauluja, kustannuksia, riskejä, laatua ja dokumentaatiota, yhteistyön toimivuutta ja turvallisuutta.
”Aikataulu, kustannukset ja riskit ovat näistä ne kolme kovaa, tiivistää Heiskanen.
”Tärkeintä on tietää, missä mennään. Aikataulu on se ydinasia: jos siinä ei pysytä, tulee lisää kustannuksia. Kustannukset tietysti kiinnostavat omistajia ja päättäjiä. Riskien seurannassa tunnistetaan millaisia asioita tullaan kohtaamaan ja pyritään poistamaan riskit tai ainakin pienentämään niiden vaikutusta.”
Projektilla on kokonaisaikataulu, jonka aikaikkunoiden perusteella urakoitsijat laativat omat aikataulunsa. Jokaisella on oma tonttinsa, jolla toimitaan ottaen naapurit huomioon.
Vaikka jotkut tilannehuoneen näkökulmat painavat enemmän kuin toiset, kaikilla on oma merkityksensä. Kokonaiskuvan kannalta on tärkeää, että myös pehmeämmät, tukifunktioina pidetyt asiat ovat seurannassa.
”Tyypillisesti projekteissa tukifunktiot elävät omaa elämäänsä, tässä taas tuodaan kaikki langanpäät samaan paikkaan”, sanoo Saksi.
Projektien helmasynteihin kuuluu Saksin mukaan esimerkiksi, että rakentajat eivät dokumentoi laatua riittävän tarkasti.
”Se kostautuu sitten myöhemmin huolto- ja kunnossapitotöiden vaikeutumisena. Me teemme dokumentointia ja seuraamme sitä ottaen huomioon tulevan kunnossapidon.”
Yhteistyön laatua Länsimetro mittaa neljä kertaa vuodessa vakiomuotoisella kyselyllä eri urakkakohteissa. Tämäkin mittari voi ennustaa tulevia ongelmia hyvissä ajoin.
Juurisyyt löytyvät pintaa syvemmältä
Timo Heiskanen vertaa tilannehuoneen infotauluja eri mittakaavan karttoihin: taulujen päällimmäinen näkymä tarjoaa karkean yleiskuvan eli Suomen kartan, mutta dataan pystyy porautumaan kerroksittain syvemmälle aina hyvin tarkkaan maastokarttaan asti.
Tarkemmassa mittakaavassa esiin nousee myös enemmän ongelmakohtia ja riskejä: tieto lisää tuskaa, sanoo Heiskanen.
”Siksi meillä on näitä porautumismahdollisuuksia, jotta löydämme ongelmien juurisyyt, tiedämme miksi ja osaamme pienimmillä mahdollisilla liikkeillä korjata tilannetta. Tunnistetaan juuri oikeat asiat ja keskitytään olennaiseen.”
Kun järjestelmään syötetään valtavasti tietoa, on myös varmistettava tiedon oikeellisuus. Suurin osa tiedosta on urakoitsijoiden tuottamaa ja se voi perustua joko kiistattomaan dataan tai inhimillisiin arvioihin.
Kiistatonta dataa on esimerkiksi valettujen betonikuutioiden määrä, inhimillinen arvio taas se, miten urakka lähitulevaisuudessa etenee. Data tuodaan järjestelmään aina valmiiksi harmonisoidussa muodossa.
”Järjestelmä ei pysty tunnistamaan sinne syötettyä virheellistä tietoa. Joudumme itse tekemään tarkistuksia, jotta ei synny rikkinäistä tilannekuvaa”, Saksi kertoo.
Ratalinja Matinkylän ja Finnoon välillä näyttää jo hyvin valmiilta.
Siksi esimerkiksi aikatauluasioissa urakoitsijat esittävät tarkkojen arvioidensa lisäksi suullisen taustatarinan, jolla arvio perustellaan. Keskeistä on, että data tukee esitettyä tarinaa. Kahden viikon välein pidetään tilannekeskuskokous, jossa osallistujat käyvät kukin viidessä minuutissa läpi tulevat aktiviteetit ja välitavoitteet sekä riskit ja haasteet.
Tarinoissa vaikuttavat Heiskasen mukaan myös psykologiset asiat: ihmiset eivät halua aina myöntää ongelmia ajoissa, vaan osa antaa hieman todellista optimistisemman kuvan.
”Toisaalta on ilahduttavaa joskus löytää myös liian pessimistisesti raportoitu tilanne. Joka tapauksessa jos järjestelmään syötetään väärää tietoa, on syntyvä päätös todennäköisesti väärä”, Heiskanen muistuttaa.
Reagoidaan ennen kuin ongelmat laajenevat
Tilannehuoneessa ei käytetä keinoälyä apuna datan tulkitsemisessa, vaan tilannekuva syntyy dataan perustuvien ihmisten näkemysten kautta. Tarvitaan sekä urakoitsijoiden, valvonnan että johdon näkemys siitä, missä mennään ja mihin tilanne on kehittymässä.
Keskeistä tilannehuoneen keräämässä datassa on, että sitä käytetään johtamisessa eteenpäin katsovasti eikä turhaan analysoida menneitä.
”Jos tekisimme perinteisiä kuukausiraportteja, ne sisältäisivät 1,5 kuukautta vanhaa tietoa. Perinteinen raportointi on peruutuspeiliin katsomista”, Saksi sanoo.
Johto haluaa, että ongelmat tuodaan avoimesti esille ja rohkaisee siihen, että vaikeatkin asiat saadaan nopeasti käsittelyyn.
”Tässä on koko ajan menossa aikamoista vääntöä ja ongelmiin puututaan jatkuvasti”, kuvaa Heiskanen.
Länsimetron kakkosvaiheen varrella on huomattu esimerkiksi, että tietyt työt eivät lähtenetkään liikkeelle silloin kuin piti. Tämä taas johtui siitä, etteivät niiden edellytykset olleet vielä kunnossa ja niihin piti johdonkin puuttua.
”Dokumentoinnin tahtia olemme parantaneet. Siihen piti asettaa vastuuhenkilöt, ja otimme asian seurantaan. Nyt näemme sen edistymisen eikä tule yllätyksenä, jos se jää jälkeen muusta urakasta.”
Kustannuksista taas tilannehuoneessa havaittiin, että useilla urakoitsijoilla kustannusennuste alkoi kasvaa. Projektin johto tiesi aiemmasta kokemuksesta, että tästä seuraa lisätyö- ja muutosesityksiä, jotka kiristävät ilmapiiriä. Lisätyöt ovat nimittäin urakoitsijoiden tapa paikata omaa kannattavuuttaan.
”Aika moni asia on johtanut uusiin päätöksiin: on tehty sopimuksia sekä aikataulu- ja resurssimuutoksia ja pyritty säätämään painopistealueita projektin tilanteen mukaan”, listaa Heiskanen.
Labyrintin ja kartan lisäksi vielä kolmas vertaus: Saksin mukaan projektin johtaminen on kuin ison tankkerin ohjaamista.
”Tankkeria ajettaessa pitää koko ajan tehdä pieniä ohjausliikkeitä. Jos yrittää kerralla isoa jyrkkää liikettä, tankkeri ei käänny. Meillä on tavoitteena tässä tehdä elämämme tylsäksi niin, ettei tule suuria sydämentykytyksiä.”
Soukan metroaseman Soukantorin sisäänkäynnillä poistetaan kalliota kiilauksella 4.1.2021 alkaen. Kiilaustyöt kestävät kaksi viikkoa (viikot 1–2). Kiilausta tehdään kartassa merkityllä sinisellä alueella osoitteessa Soukantie 14. Kiilaukseen kuuluva poraus aiheuttaa vähäistä melua lähiympäristöön. Porausta tehdään Espoon kaupungin ympäristökeskuksen määritteleminä työaikoina arkipäivisin klo 7–18. Kiilauksia ei tehdä loppiaisena (6.1.2021).
Kalliota poistetaan Soukantorin sisäänkäyntialueella polkupyöräpaikkojen esteettömyyttä varten.
Länsimetro osallistui tänäkin vuonna Espoonlahden seurakunnan Soukan kappelin kuusitempaukseen koristelemalla joulukuusen. Seurakunta pystyttää Soukan kappelin pihalle kuusipuiston ilahduttamaan ohikulkijoita. Kuusipuiston joulukuusien koristelusta vastaavat paikalliset toimijat. Yksi kuusista on Länsimetron koristelema: koristeina kuusessa on itseneulotut joulukellot. Soukan metroasema sijaitsee noin 300 metrin päässä kappelista, joten tulevaisuudessa kirkolle pääsee kätevästi myös metrolla.
Kuusipuisto avautuu maanantaina 7.12.2020 ja kuusia voi käydä ihailemassa 20.12.2020 saakka Soukan kappelin pihalla. Kuuset koristeineen lahjoitetaan vähävaraisille perheille jouluksi. Vähävaraiset perheet voivat osallistua kuusipuiston kuusten arvontaan. Lisätietoja arvonnasta ja kuusipuistosta seurakunnan sivuilta.
Länsimetron koristelemaa kuusta koristavat itseneulotut joulukellot. Paikallisten toimijoiden koristelemat kuuset ovat ihailtavissa Soukan kappelin pihalla 7.-19.12.2020
Poikkeusjärjestelyt tavarantoimituksissa Soukantorin sisäänkäynnille jatkuvat vielä tammikuun 2021 loppuun. Soukantorin sisäänkäynnillä tehtävien tukimuuritöiden vaativuuden vuoksi osa metrotyömaalle tulevista tavaroista toimitetaan poikkeuksellisesti Soukanraitin ja Soukantorin kautta vielä joulu–tammikuun ajan. Poikkeusjärjestelyt alkoivat kesäkuussa 2020. Kävely- ja pyöräreitit ovat normaalisti käytössä, mutta tavarantoimitusten ja kuormanpurkujen aikana ohjaamme jalankulkijoita ja pyöräilijöitä alueella sekä varmistamme heidän turvallisen liikkumisen ja mm. pääsyn Soukantorin laidalla oleviin kiinteistöihin.
Pahoittelemme tavarantoimituksesta johtuvia hetkittäisiä häiriöitä kävely- ja pyöräreiteillä.
Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Osuus Ruoholahdesta Matinkylään avattiin liikenteelle marraskuussa 2017. Keskiviikkona 18.11. vietetään liikenteen alkamisen kolmivuotispäivää.
Matkustajakokemus parani merkittävästi, kun Matinkylän metroaseman toinen sisäänkäynti ja samalla liikenteellä olevan metron läntisin sisäänkäynti avattiin matkustajille 1.10.2020. Sisäänkäynti sijoittuu Tynnyripuiston alueelle Iso Omenan kauppakeskuksen länsipuolelle. Muun rakentamisen edettyä alueella sisäänkäynti voitiin nyt avata matkustajakäyttöön. Urheilupuiston asemalla matkustajille avattiin alun perin pelastuslaitoksen käyttöön suunniteltu itäinen sisäänkäynti helmikuussa 2020. Vastaavasti Tapiolan aseman eteläinen sisäänkäynti avattiin matkustajille keväällä 2019 muun rakentamisen alueella edettyä.
Investointihankkeena on toteutettu myös Matinkylän huoltotunneliin yhteisväestönsuoja, joka sai käyttöönottoluvan tammikuussa 2020 sekä monia muita käytettävyyden parantamishankkeita.
Vuoden 2019 tietojen mukaan kolme suosituinta metroasemaa Ruoholahti–Matinkylä-osuudella olivat Matinkylä (29 100 käyttäjää päivässä), Lauttasaari (23 100) ja Aalto-yliopisto (19 200).
”Länsimetro on osoittanut kolmen vuoden aikana, että metroliikenteen edellyttämät järjestelmät ja infra kokonaisuudessaan toimii luotettavasti, turvallisesti ja varmasti. Olemme saaneet myös positiivista palautetta asemien arkkitehtuurista ja ilmeestä”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.
Toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi Länsimetron asemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus. Länsimetron ykkösvaiheen asemista on tehty videosarja, jossa avataan arkkitehtuurin yksityiskohtia ja asemien erityispiirteitä. Erityisesti asemien valaistus on saanut positiivista huomiota ja palkittu alan kilpailuissa.
Metro on mahdollistanut uuden kaupunkirakenteen syntymisen asemien yhteyteen sekä Helsingissä että Espoossa. Esimerkiksi Tapiolassa rakentaminen on jatkunut kiivaana vielä metroliikenteen aloittamisen jälkeen. Investointien suuruutta kuvaa muun muassa Lähi-Tapiolan investoiminen Tapiolan aseman läheisyyteen noin 0,5 miljardilla eurolla. Kaiken kaikkiaan länsimetron vaikutusalueelle arvioidaan saatavan noin 70 000 uutta asukasta lähivuosikymmeninä.
Kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen on käynnissä ja etenee aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Myös toisen vaiheen asemien arkkitehtuuriin ja ilmeeseen panostetaan. Jokaiselle asemalle on tulossa aseman identiteettiä vahvistava taideteos.
Liikenteellä olevalla Länsimetron osuudella Länsimetro Oy vastaa infran ja järjestelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta ja valvoo, että tarvittavat huollot ja ylläpitotehtävät tehdään suunnitellusti. Huollosta ja ylläpidosta vastaa HKL, joka myös vastaa metroliikenteestä.
Länsimetron ratalinjan työmaatukikohdassa Hyljetiellä tehdään ratasepelin lastausta Espoon kaupungin ympäristökeskuksen määritteleminä työaikoina arkipäivisin klo 7–21. Lastausalue on merkitty alla olevaan karttaan punaisella. Sepelin lastaus jatkuu maaliskuun 2021 loppuun saakka.
Ratasepelin lastaus liittyy metroradan päällysrakenneurakkaan, joka alkoi kesäkuussa 2020. Päällysrataurakassa sisältää sepelin lisäksi kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen.
Pahoittelemme työstä aiheutuvaa häiriötä.
Lisätietoja
Ratalinjan urakoitsijan GRK Infra Oy:n päivystävä puhelin, 050 516 7606
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13): 050 377 3700
Länsimetro ja Espoon Kaupunkitapahtumat tuottivat yhteistyössä metroarkkitehtuuriin syventyvän kahdeksanosaisen DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarjan, joka vie katsojan inspiroivalle metromatkalle Lauttasaaresta Matinkylään. Perjantaina 20.11.2020 klo 14 matka jatkuu, kun metroasemien arkkitehtuurista ja videosarjasta keskustellaan Länsimetron Facebook Livessä. Livessä keskustelemassa ovat videosarjan toimittaja Riku Rantala, Länsimetron arkkitehtuurin pääsuunnittelija Hannu Mikola ja Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja Satu Linkola.
Lähetä kysymyksesi etukäteen tai kysy Facebook Livessä
Mitä sinä haluaisit tietää Länsimetron asemien arkkitehtuurista? Onko sinulla kysyttävää DESIGN. TUNNE. METRO. -videoista? Voit lähettää kysymyksesi ennakkoon viestinta(at)lansimetro.fi tai esitä kysymyksesi some-kanavissamme. Kysymyksiä voi esittää myös Facebook Liven aikana. Katso vastauksia Länsimetrosta usein kysyttyihin kysymyksiin verkkosivuilta. Jos kaikkiin kysymyksiin ei ehditä vastata Facebook Liven aikana, vastaamme niihin tallenteen kommenteissa seuraavan viikon aikana.
Länsimetron Riilahden kuilulle rakennettavan putkilinjan rakentaminen alkoi elokuussa 2020 puunkaadolla. Viikon 47 lopulla Sammentiellä alkaa poikkeukselliset liikennejärjestelyt kartassa sinisellä merkityllä alueella putkilinjan hulevesiliitosten tekemisen vuoksi. Liikennejärjestelyt normalisoituvat ja kyseinen kohta Sammentiestä asfaltoidaan joulukuun loppuun mennessä.
Pahoittelemme työstä aiheutuvaa häiriötä.
Lisätietoja
Ratalinjan urakoitsijan GRK Infra Oy:n päivystävä puhelin, 050 516 7606
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13): 050 377 3700
Keskiviikkona 18.11.2020 tulee kuluneeksi kolme vuotta Länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuuden matkustajaliikenteen alkamisesta ja kahdeksan uuden aseman käyttöönotosta. Toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi uusien asemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon asemien erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus. Jokainen kahdeksasta asemasta on oma uniikki kokonaisuutensa, jonka maanalaiset tilat käyvät vuoropuhelua maanpäällisen asemaympäristön ja sen ominaispiirteiden kanssa.
Länsimetro Oy ja Espoon Kaupunkitapahtumat ovat tuottaneet yhteistyössä metroarkkitehtuuriin syventyvän kahdeksanosaisen DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarjan, joka vie katsojan inspiroivalle metromatkalle Lauttasaaresta Matinkylään. Toimittaja Riku Rantala kertoo videoilla muun muassa, miten Otaniemen kulttuurihistoriallisesti merkittävä lehmuskuja huomioitiin suunnittelussa, kuinka Lauttasaaren purettu ikoninen vesitorni näkyy metroasemalla ja miksi Tapiolan asema on hohtavan valkoinen.
Metro on käyttäjilleen arkinen kulkuväline ja videosarja kehottaa suuntaamaan katseen tämän arjen näyttämön estetiikkaan ja pieniin, mietittyihin yksityiskohtiin. Länsimetron asemat ovat kaikille kaupunkilaisille avoimia kulttuurikohteita.
