Länsimetro teki syksyn aikana yhteistyötä Aalto-yliopiston sisustusarkkitehtuurin maisteriohjelman kanssa. Service Design for Interior Architects -kurssilla opiskelijoiden tehtävänä oli ideoida elämyksiä Keilaniemen ja Tapiolan metroasemille. Kurssi tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden soveltaa palvelumuotoilun teoriassa opittuja asioita käytäntöön ja rakennetun ympäristön kehittämiseen. Länsimetro sai opiskelijoilta uusia ideoita ja raikkaita näkökulmia asemien vetovoimaisuuden kehittämiseen. Kurssin ohjaajana toimi vanhempi yliopistonlehtori Antti Pirinen.
– Haluamme vahvistaa Länsimetron asemien vetovoimaisuutta entisestään ja vaikuttaa asemien kautta liikkuvien matkustajakokemukseen elävöittämällä asemiamme. Jo nyt asemat ovat elämyksellisiä tiloja, sillä ne ovat arkkitehtuuriltaan suomalaisia taidonnäytteitä ja kahdeksalla asemalla on taidetta osana arkkitehtuuria. Yhteistyön keinoin lähdimme etsimään uusia avauksia asemien elävöittämiseen matkustamisen sujuvuutta häiritsemättä ja metron turvallisuudesta tinkimättä, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.
Käyttäjien tunteminen ohjaa suunnittelua
Kuuden viikon mittaisen kurssin aikana opiskelijat perehtyivät metroasemiin ja niiden mahdollisuuksiin.
Palvelumuotoilussa kehitetään palveluita ja tiloja erityisesti käyttäjien näkökulmasta, joten metroasemien käyttäjien ja matkustajien tarpeiden kartoittaminen oli keskeinen osa elämyksien kehittämistä. Matkustajien ajatuksia kartoitettiin muun muassa kyselyillä, haastatteluilla ja havainnoin keinoin.
– Jonkin verran suunnittelu voi pohjautua omiin kokemuksiin, mutta käyttäjälähtöinen suunnittelu, jossa haastatellaan oikeita käyttäjiä, antaa uusia ajatuksia ja voi luoda tapahtumaketjuja, joita todennäköisesti ei oman pään sisältä löytyisi. Suunnittelu oli hyvin kenttäpainotteista. Aseman, jolle palvelua suunniteltiin, piti tulla tutuksi ja sitä kautta ymmärtää millä tavoin asema toimii, kuvailee opiskelija Jenni Suur-Inkeroinen kokemuksiaan palveluiden suunnittelusta metroasemille.
Opiskelija Ella Kankaanpään mukaan palveluiden suunnittelusta asemalle teki erityistä asematilojen luonne läpikulkupaikkoina. Suunnittelua haastoi hänen mukaansa erityisesti se, että metroasemien käyttäjät eivät kyselyissä varsinaisesti kaivanneet palveluita.
– Tehtävää täytyi lähestyä näkökulmasta, että käyttäjä ei ehkä itsekään tiedä mitä hän tilaan kaipaisi. Tila- ja palvelusuunnittelussa kohdataankin usein tämä ilmiö, että asiakas tai tilan käyttäjä ei itse osaa määritellä mitä tilaan konkreettisesti kaivataan sen elävöittämiseksi.
Aseman läpikulkemisesta elämys
Taustaselvitysten ja palvelumuotoilun periaatteiden mukaisesti opiskelijat suunnittelivat kurssin aikana asemia elävöittäviä konsepteja. Opiskelijat esittelivät konseptit Länsimetron edustajille loppuseminaarissa. Konseptit liittyivät mm. taiteen lisäämiseen, näyttelytoiminnan tuomiseen asemille ja opastamisen kehittämiseen.
– Innostavinta metroasemien elävöittämisen suunnittelussa oli mm. ajatukset siitä, miten metroasemien suunnittelussa voitaisiin muuttaa metroaseman läpikulkeminen itsessään kokemukseksi tai elämykseksi. Metroasemat ovat suuria kokonaisuuksia, joissa ihmisten kulkua ohjataan vahvasti. Tämä tarjoaa ison potentiaalin siihen, että tila- ja palvelusuunnittelun avulla metroaseman läpikulkemisesta voisi luoda virkistävän ja yllätyksellisen kokemuksen, Kankaanpää kertoo.
– Kokonaisuudessaan palveluiden suunnittelu Länsimetrolle oli antoisaa. Suunnittelusta mieluisaa teki se, että Länsimetro rohkaisi hulluttelemaan. Se antoi tilaa olla luova ja keksiä abstraktejakin ratkaisuja, Suur-Inkeroinen kertoo.
Oppilaitosyhteystyö rakentaa mielikuvaa alasta
Länsimetro käy opiskelijoiden ideoimat konseptit läpi muun muassa metroinfran ylläpitämisen ja matkustajaturvallisuuden näkökulmasta ennen kuin tekee päätöksiä elävöittämiskokeiluiden toteuttamista.
– Opiskelijoiden ideoimat konseptit herättelivät länsimetrolaisten ideahermoja. Opiskelijat olivat tehneet perusteellista työtä mm. haastattelemalla matkustajia ja ottamalla yhteyttä potentiaalisiin kumppaneihin. Uusien ideoiden saamisen lisäksi oppilaitosyhteistyö on meille ja koko toimialalle tärkeää, koska jokainen opiskeluaikainen kontakti työelämään vaikuttaa mielikuvaan alasta. Haluamme varmistaa, että metroinfran omistamisen ja kehittämisen parissa on myös tulevaisuudessa ainutlaatuista osaamista ja ura joukkoliikennealalla nähdään houkuttelevana vaihtoehtona, kertoo Ville Saksi.
