Projektijohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen ja kustannusseurannan tilannekatsauksen tilannehuoneen seurantanäkymän kautta. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman riskiarvioidun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.
Toimitusjohtaja esitteli metron kapasiteetin ja luotettavuuden kehittämisen yleissuunnitelman, joka valmistui joulukuussa 2020. Yleissuunnitelmassa esitellään keinoja, joilla matkustajakapasiteettia on mahdollista lisätä. Yleissuunnitelman ovat laatineet HKL, HSL, Länsimetro Oy ja Espoon kaupunki. Yleissuunnitelmassa linjataan, miten metron kapasiteettia voidaan kehittää eri skenaarioissa ja luotettavuutta parantaa. Keskeinen metron matkustajakapasiteettia parantava keino on vuorovälin tihentäminen.
Toimitusjohtaja esitteli Länsimetron ja HKL:n välisen yhteistyösopimuksen uusimisen tilannetta. Länsimetron ja HKL:n välinen 27.11.2019 päivitetty yhteistyösopimus on voimassa siihen asti, kun Matinkylä-Kivenlahti osuus otetaan käyttöön. Sopimuksen jatkoneuvottelut on aloitettu, sopimusryhmä kokoontuu säännöllisesti. Tavoitteena on, että sopimus on valmis vuoden 2021 aikana. Sopimuksen mukaisesti HKL raportoi Länsimetro Oy:lle Ruoholahti-Matinkylä-osuuden radan ja asemien käytöstä ja siihen liittyvistä huolto- ja ylläpitotehtävistä.
Toimitusjohtaja esitteli koronatilanteen työmailla. Uusien koronatartuntojen ilmaantuminen Matinkylä-Kivenlahti-osuuden työmailla on rauhoittunut ja kaikki työmaat ovat tällä hetkellä auki.
Länsimetro Oy:n talousjohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden kustannusseurannan ja Länsimetro Oy:n tilinpäätöksen aikataulun. Kaupunkien konsernijaostoissa tilinpäätös olisi tarkoitus käsitellä huhtikuussa ja yhtiökokous voisi tällöin olla toukokuussa Rakentaminen etenee hankesuunnitelman kustannusarvion mukaisesti.
Toimitusjohtaja esitteli hankkeen tavoitteiden toteuman 2020.
Seuraava hallituksen kokous on 25.3.2021.
Lisätietoja:
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086
Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392
Yksi päällysrakenneurakan työvaiheista on ratatunnelin peseminen. Rakentamisessa aiheutuu aina pölyä, joka lopuksi siivotaan pois. Erityisesti pöly korostuu maanalaisessa rakentamisessa, jossa toimitaan kallioon louhituissa tiloissa. Tunneliin kertyy pölyä rakentamisen eri vaiheissa. Louhinnan aikana, tunnelin rakennekerrosten rakentamisen aikana (salaojakerros, kiilaus) betonitöiden aikana sekä lopulta ratatöiden aikana. Merkittävä osa pölystä tulee raidesepelistä, joka on karkeaa kalliomursketta. Sepeli on A-luokan vesiseulottua sepeliä, eli käytännössä se on jo kertaalleen pesty ennen kuin se tuodaan ratalinjalle, mutta sepelin käsittelyssä syntyy pölyä, koska sepelirakeet hioutuvat toisiansa vasten. Pölyä aiheutuu silloin kun sepeli levitetään tunneliin. Lisäksi pölyä aiheutuu silloin kun pölkkyjen ja kiskojen asentamisen jälkeen rata tuetaan eli säädetään oikeaan asemaan tukemiskoneella. Tukemiskoneessa olevat tarttujat nostavat rataa tarttumalla kiskoon ja koneen hakut asettavat sepeliä nousevien pölkkyjen alle. Päällysrakenneurakan loppuvaiheisiin kuuluu ratatunnelin peseminen pölystä, sillä metroliikenteen myötä pöly leviäisi tunnelissa ja aiheuttaisi haittaa niin teknisille järjestelmille kuin ihmisille.
Päällysrakenneurakan loppuvaiheisiin kuuluu ratatunnelin peseminen pölystä, jota on kertynyt rakentamisen aikana. Tunnelin pesu tehdään kiskopyörillä liikkuvalla kaivinkoneella, jossa on kauhan tilalla letku suuttimineen. Kaikki radan osat pestään huolellisesti. Varsinkin radan päällysrakennesepelin peseminen on tarkkuutta vaativaa työtä. Tunnelin pesu on käynnissä tällä hetkellä Matinkylän ja Finnoon välisellä osuudella.
Myös käytössä olevalla metro-osuudella tunnelia pestään säännöllisesti pölyn poistamiseksi. Pölyä syntyy metroliikenteen hioessa raidesepeliä. Lisäksi raidesepeliä lisätään ja rataa tuetaan aina tarpeen vaatiessa, mikä aiheuttaa myös pölyä.
Länsimetrosta löytyy monia maailmalla harvinaisia paloturvallisuuden ratkaisuja. Metroa rakennetaan viranomaisvaatimusten mukaan, jotka varmistavat, että metrosta tulee kansainvälisessä mittakaavassa hyvin turvallinen.
Kun Juha-Pekka Laaksonen lopetti luentonsa Kööpenhaminassa syyskuussa 2014, yleisö odotti ensin hiljaisuuden vallassa. Laaksonen oli kertonut kansainvälisille kollegoilleen länsimetron paloturvallisuudesta. Hän on työskennellyt länsimetron ensimmäisessä vaiheessa vastaavana paloteknisenä suunnittelijana ja toisessa vaiheessa paloteknisten toteutussuunnitelmien ulkopuolisena tarkastajana.
– Mietin, että mitähän nyt. Mutta ensimmäinen kommentti oli, että miten teillä voi olla siellä kaikki mahdolliset turvallisuusvempeleet, mitä on keksitty, Laaksonen kertoo.
Länsimetrossa on tosiaan paloturvallisuusratkaisuja, joita ei muualta löydy. Jo materiaalit on valittu niin, etteivät ne syty helposti. Kehitysvaiheessa junista otettiin koepaloja, joita testattiin VTT:n laboratoriossa, jotta tiedettäisiin miten ne palavat.
– Päädyimme 40 megawatin mitoituspaloon, jota vielä nostettiin myöhemmin. Erityistä oli se, että teimme kokeet itse; muualla usein tukeudutaan yleisiin tutkimustuloksiin. Maailmalla on paljon metroja, joiden mitoitus perustuu vain 5–10 MW:n paloon, Laaksonen sanoo.
Evakuointihissit maailman ensimmäisiä
Kun länsimetrossa havaitaan palo, hälytys käynnistyy automaattisesti. Se välittyy hätäkeskukseen, joka välittää sen pelastuslaitokselle. Yleisölle kerrotaan ensin, että palohälytys on lauennut – ja sitten kehotetaan käyttämään lähintä uloskäyntiä. Automaattiset kuulutukset nopeuttavat poistumista.
– Kuulutusjärjestelmä on poikkeuksellisen laaja, sanoo Laaksonen.
Hälytyksen jälkeen alaspäin johtavat liukuportaat pysähtyvät ja ylöspäin vievät jatkavat kulkuaan. Liikuntarajoitteisia varten jokaiselta metroasemalta löytyy palonkestävät evakuointihissit.
– Missään muualla ei tällaisia evakuointihissejä ole, sanoo Laaksonen.
Turvallisesti tunnelista pois
Tulipalon sattuessa metro yleensä ajaa seuraavalle asemalle. Jos juna kuitenkin jää tunneliin, on poistuminen silti tehty mahdollisimman helpoksi. Junan lattianrajasta on noin 1,1 metrin matka raidetasolle. Länsimetroon on kuitenkin rakennettu poistumistaso, joka sijaitsee 20–30 cm:n korkeudella junan lattiasta. Junasta on helppo astua ulos tunnelissakin.
– Tällaiset poistumistasot ovat harvassa. Meillä se on poikkeuksellisen leveä, 1,2 metriä. Kööpenhaminassa ja Amsterdamissa kulkutila junan vieressä on vain 70 cm, eikä sitä ole korotettu kuten länsimetrossa, Laaksonen sanoo.
Monissa vanhemmissa metroissa metrojunat kulkevat vierekkäin samassa tunnelissa. Länsimetrossa ne on erotettu erillisiin tunneleihin, joten palo saadaan eristettyä aina vain toiseen. Matkustajat pääsevät kuitenkin siirtymään turvaan viereiseen tunneliin palo-oven kautta, joka sulkeutuu perässä.
– Länsimetron tunneliverkoston katkaisevat palo-ovet ovat harvinaisia. Itse palon lisäksi ne rajoittavat myös esimerkiksi myrkyllisten kaasujen leviämistä, Laaksonen sanoo.
Yhdystunneleita on rakennettu tunnelien välille noin 150 metrin välein – kun esimerkiksi Lontoon uudessa maanalaisessa junajärjestelmässä niitä on 500 metrin välein.
– 150 metrin väli perustuu tietokoneella tehtyihin simulointeihin. Sillä välillä tunnelista ehtii hyvin pois, vaikka tulipalo olisi voimakas ja metro täynnä ihmisiä, sanoo Laaksonen.
Yhdystunneleita on tunnelissa noin 150 metrin välein. Kuvan yhdystunneli on Finnoon ja Kaitaan välillä. Kuva: M.Wirman
Tunnelista voi poistua myös asemien välille rakennettujen pystykuilujen kautta.
Palo-osastointi ja sprinklerijärjestelmä täydentävät toisiaan
Metroasemat on rakennettu usein kauppakeskusten yhteyteen, mutta metroon liittyvät tilat on suojattu hyvin tulipalolta. Junapalossa savu ei pääse laituriosastoa ylemmäs, koska sitä imetään pois liukuportaiden ulkopuolelta ja palo-ovet estävät savun pääsyn liukuportaisiin. Jos savuhaituva livahtaakin oven ohi, on liukuportaissa tehostettu savunpoisto.
Kaikissa länsimetron asemien tiloissa on automaattinen sammutusjärjestelmä. Se sitoo lämpöä nopeasti, ja palo voi sammua jo ennen palokunnan ehtimistä paikalle. Myös automaattinen savunpoisto poistaa samalla lämpöä.
– Tunneleissa meillä on kuusinkertainen savunpoisto esimerkiksi Lontoon uuteen Crossrailiin verrattuna, Laaksonen sanoo.
Ruotsalaiset ottivat oppia
Kun palokunta saapuu paikalle, on heidän ajoneuvoilleen varattu tilaa. He pääsevät kulkemaan omia kulkureittejään asemalle ja tunneliin, ja palokunnalle on varattu omia vesi- ja sähköpisteitä. Sammutusvettä suihkuaa komeat 2 400 litraa minuutissa. Tämäkin on kansainvälisesti huippuluokkaa, maailman metroissa vastaava lukema on yleensä 1 000– 1 900 litraa.
Palokunnalle on varattu omia vesi- ja sähköpisteitä. Sammutusvettä suihkuaa komeat 2 400 litraa minuutissa. Kuvassa on palovesiventtiileitä. Kuva: M.Wirman.
Alhaalla pelastushenkilökunta saa yhteyden toisiinsa radion tai palokunnan käyttöön varatun lankapuhelimen avulla. Asemien molemmista päistä löytyvät kiskokärryt, joiden avulla raskaita varusteita ja potilaita voidaan kuljettaa radalla.
– Meidän piti rakentaa maailman turvallisin metro, ja sellainen se on, kun tarkastellaan länsimetroa kokonaisuutena. Meillä on niin paljon toisiaan varmistavia järjestelmiä. Tukholman metrolaajennuksen tekijätkin ovat käyneet ottamassa meiltä oppia useampaan otteeseen, Laaksonen sanoo.
Projektijohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen ja kustannusseurannan tilannekatsauksen tilannehuoneen seurantanäkymän kautta. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman riskiarvioidun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.
Projektijohtaja esitteli myös 2020 rakentamisen vuosikatsauksen. Edistymää vuoden aikana n. 40 prosenttia, rahaa käytetiin 220 miljoonaa euroa, työtä tehtiin 1,76 miljoonaa tuntia. Keskeisiä tapahtumia Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisessa vuonna 2020: varikko valmistui ja vastaanotettiin, koronaepidemia sekoitti normaalit työskentelytavat, asemien ja ratalinjan rakennustyöt yli 90 % valmiit, talotekniikkatyöt ovat hyvin pitkällä, radan rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2020, rataa rakennettu 9,6 km, asetinlaiteurakan työt käynnistyivät marraskuussa, sähköt ja tietoliikenneyhteydet saatavilla koko hankkeen alueella, hissit ja liukuportaat on pääosin asennettu, palorullaovet ja –liukuovet on asennettu. Lisätietoja rakentamisesta ja sen vaiheista: www.lansimetro.fi/rakentaminen
Toimitusjohtaja esitteli rakentamisen riskikatsauksen.
Länsimetro Oy:n kiinteistö- ja infrajohtaja esitteli Länsimetro Oy:n omistaman osuuden Ruoholahti-Matinkylä vuosikatsauksen 2020 sekä Länsimetro Ruoholahti-Matinkylä Q4-raportin ja HKL:n Länsimetro Oy:lle tekemän raportoinnin. HKL raportoi Länsimetro Oy:lle radan ja asemien käytöstä ja siihen liittyvistä huolto- ja ylläpitotehtävistä. Keskeisiä tapahtumia 2020 olivat mm. Matinkylän läntinen sisäänkäynnin valmistuminen ja avaaminen yleisölle lokakuussa 2020 ja Urheilupuiston itäisen sisäänkäynnin valmistuminen ja avaaminen yleisölle helmikuussa 2020, Koivusaaren lattiakorjauksen valmistuminen aikataulussa kesällä 2020 ja Länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuuden urakoiden takuutarkastukset. Lisätietoja toiminnasta saatavilla keväällä 2021 julkaistavasta toimintakertomuksesta.
Toimitusjohtaja esitteli Länsimetron omistaman osuuden käyttö- ja omaisuusriskien katsauksen Q4 ja vuosikatsauksen 2020.
Hallitus valtuutti talousjohtajan tekemään sopimuksen korkeintaan 24 miljoonan euron kassalainasta korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi Espoon kaupungin kanssa. Kassalaina tarvitaan, koska valtionavustusten käsittely valtiolla vaihtelee vuosittain ja tänä vuonna käsittely on viivästynyt. Käsittelyn venyessä tarvitaan välirahoitusta.
Toimitusjohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen koronatilannetta.
Kivenlahden aseman Skanskan työmaalla todettu useita koronatartuntoja 15.1. jälkeen. Projektinjohtourakoitsija sulki työmaan 25.1. koronatartuntojen määrän kasvaessa. Muilla työmailla tilanne rauhallinen.
Länsimetro Oy:n talousjohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden kustannusseurannan. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman kustannusarvion mukaisesti.
Seuraava hallituksen kokous on 18.2.2021.
Lisätietoja:
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086
Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392
Turvallisin metrotyömaa -kilpailu on Länsimetron oma työturvallisuuskilpailu, jossa kannustetaan ennaltaehkäisevään työhön ja turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on nolla tapaturmaa.
Turvallisin metrotyömaa -kilpailun voitti Länsimetron Ratalinjan metrotyömaa, jossa projektinjohtourakoitsijana toimii GRK Infra Oy. Ratalinjan urakassa rakennetaan seitsemän kilometrin pituinen ratalinja, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia. Länsimetron omassa turvallisuuskilpailussa palkitaan käynnissä olevien metrourakoiden turvallisiin työmaa. Palkinto jaetaan puolivuosittain. Ratalinja voitti palkinnon ajalta 1.7.-31.12.2020. Rakennuttajana Länsimetro haluaa kiinnittää huomiota turvallisuuteen ja kannustaa urakoitsijoita, aliurakoitsijoita, rakennuttajan edustajia, suunnittelijoita ja kaikkia rakennuskohteissa työskenteleviä kehittämään turvallisuuskulttuuria ja pyrkimään kohti nolla tapaturmaa -tavoitetta.
– Kiitos kuuluu kaikille hankkeen osapuolille ja taustajoukoille hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä turvallisuuden edistämiseksi, kiittävät ratalinjan urakassa työmaapäällikkönä työskentelevä ja turvallisuudesta vastaava Jussi Loikkanen ja turvallisuusvastaavan varahenkilön toimiva projektipäällikkö Sami Eskelinen.
Menestys Turvallisin metrotyömaa -kilpailussa tuli ratalinjalle yllätyksenä, sillä työmaalla ei ole tehty viime vuoden aikana isoja muutoksia turvallisuustoiminnassa lukuun ottamatta koronapandemian aiheuttamia toimia.
– Kiireisen syksyn ja alkutalven vuoksi turvallisuuskilpailu ei ole ollut päällimmäisenä mielessä. Vuosi 2020 oli työmaalla haastava, kun koronan uhatessa saatoimme loppuun varsinaisia asennus- ja rakennustöitä sekä aloitimme käyttöönottoa yhteistyössä järjestelmäsivu-urakoiden kanssa. Myös päällysrakenneurakan työt alkoivat ratalinjan työmaalla. Ratalinjan työmaalla on siis riittänyt toimintaa. Koronan torjuntaa on tehty tiiviissä yhteistyössä Länsimetron ja GRK:n kanssa. Koronan vaikutukset ovat jääneet työmaalla vähäisiksi, turvallisuudesta vastaavat Loikkanen ja Eskelinen kuvaavat ratalinjan vuotta 2020. Voit lukea lisää toimista koronan leviämisen estämiseksi ”Länsimetro suosittelee kasvomaskien käyttöä myös tauoilla”.
Ratalinjan urakassa rakennetaan seitsemän kilometrin pituinen ratalinja, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia. Ratalinjan metrotyömaallaprojektinjohtourakoitsijana toimii GRK Infra Oy.
Turvallisuuden näkökulmasta Loikkanen ja Eskelinen näkevät ratalinjan työmaan haasteeksi työmaa-alueen laajuuden ja lukuisat työvaiheet, joita on tehty samanaikaisesti koko työmaalla. Tilojen valmistumisen myötä liikkuminen sekä siisteyden ja järjestyksen ylläpito työkohteissa on helpottunut. Nämä ovat osaltaan mahdollistaneet entistäkin turvallisemman työskentely-ympäristön.
Turvallisuus kehittynyt myönteisesti kaikilla metrotyömailla
– Länsimetro kannustaa rakennuskohteita Turvallisin metrotyömaa -kilpailun myötä kiinnittämään turvallisuuteen huomiota jo ennakolta ja tekemään korjaavia toimenpiteitä onnettomuuksien välttämiseksi. Tavoitteena on nolla tapaturmaa. Kaikilla metrotyömailla turvallisuus on kehittynyt myönteisesti edelliseltä kilpailukierrokselta, kertoo Länsimetro Oy:n turvallisuuspäällikkö Susanna Laukkanen kilpailusta.
Kilpailussa huomioidaan turvallisuuden kuusi eri osa-aluetta, jotka ovat MVR-/TR-mittarit*, toimenpiteisiin johtaneet turvallisuushavainnot, läheltä piti-tilanteet, onnettomuustapahtumat, ympäristövahingot sekä omaisuusvahingot. Ratalinja pärjäsi hyvin kullakin osa-alueella. Kilpailussa pärjäsivät hyvin myös Espoonlahti, Kivenlahti ja Sammalvuoren varikko. Ratalinjan lisäksi Sammalvuoren varikolla ja Kivenlahden metrotyömaalla ei sattunut yhtään henkilövahinkoon johtanutta tapaturmaa. Espoonlahden metrotyömaa teki korkean määrän toimenpiteisiin johtaneita turvallisuushavaintoja ja sai parhaat pisteet TR-mittauksessa.
*MVR-mittari on havainnointiin perustuva menetelmä maa- ja vesirakennustyömaan turvallisuustason mittaamiseksi. MVR-mittarilla havainnoidaan kunnossa olevat ja parannusta vaativat turvallisuusasiat. TR-mittari on puolestaan talonrakennustyömaan turvallisuuden mittausmenetelmä. Turvallisuusmittari kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin ja myönteisen palautteen avulla motivoi kehittämään työtapoja.
Tilaajana Länsimetro Oy on pyytänyt Länsimetron rakennusurakoitsijoita kiinnittämään huomiota maskien käyttöön vallitsevan koronatilanteen takia. Kaikki Länsimetron pääurakoitsijat ovat ottaneet käyttöön maskipakon työmailla. Työmailla on myös viestitty maskinkäytöstä usealla eri kielellä.
Tilaajana Länsimetro Oy suosittelee vahvasti kasvomaskin käyttöä kaikille työntekijöille myös lounastauoilla, kaupoissa asioidessa ja muissa vapaa-ajan toimissa. Haastavana korona-aikana on yhteinen asiamme toimia vastuullisesti. Olemme pyytäneet urakoitsijoitamme käyttämään kaikki mahdolliset keinot, jotta saamme viestin jalkautettua ja kaikki rakennustyömailla työskentelevät kantamaan henkilökohtaisen vastuunsa. Yksittäisen henkilön maskin käytön pakottamiseen työmaan ulkopuolella ei Länsimetrolla eikä urakoitsijalle ole keinoja, mutta voimme lisätä viestintää aiheesta ja korostaa jokaisen henkilökohtaista vastuuta tänä vaikeana aikana. Länsimetro on myös varmistanut, että kaikilla työmaillamme on maskeja saatavilla riittävästi.
Länsimetro Oy:n väki jakoi kasvomaskeja urakoitsijoiden työntekijöille Espoonlahden metrotyömaan läheisyydessä perjantaina 29.1.2021. Samalla muistutettiin turvaväleistä ja maskien käytöstä myös työmaan ulkopuolella.
Helmikuussa muistutimme maskien käytöstä ja turvaväleistä myös Soukan (vasen kuva) ja Kivenlahden metroasemien läheisyydessä 3.2.2021 sekä Kaitaalla (oikea kuva) 17.2.2021.
Koronan leviämisen estämiseksi metrotyömailla rakennusurakoitsijat ovat ottaneet käyttöön myös muita keinoja kuin maskin käytön. Urakoitsijat suosittelevat kiinnittämään huomiota hygieniaan, menemään matalalla kynnyksellä koronatestiin ja välttämään töihin tuloa sairaana. Lisäksi töihin saapumisia ja ruokailuja on porrastettu sekä pakollisissa tapaamisissa työskennellään pienissä työryhmissä käyttäen maskeja ja noudattaen turvavälejä. Koronatilanteen johdosta monilla työmailla on tiukennettu entisestään ohjeistuksia ja lisätty valvontaa.
Lisätietoja:
Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13): 050 377 3700
Jokaiselle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalle tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Asemille tulee taidetta eri muodoissa: valoa, ääntä, maalauksia ja kuvanveistoa. Lue lisää asemataiteesta ja tutustu teoksiin.Katso myös video taideteoksista.
Taideteokset alkavat jo näkyä tulevilla metroasemilla. Alta pääset kurkistamaan, mille metroasemilla näyttää taiteen osalta.
Finnoon metroasemalle tulee Leena Nion figuratiivinen ”Haavekuvia”-teos, jonka paneelit on asennettu asemalaiturille. Teoksen kuvia yhdistää meriaihe ja sen yksityiskohdat ovat merenrannan luonnosta. Nion teoksen etenemistä voi seurata Instagramissa (Leena Nion @Instagram) Kuva: Leena Nio.
Kaitaan metroasemalle tuleva Antti Tantun ”Juurtuminen”-teos on jo asennettu. Teos on graafisesti tyylitelty juurien verkosto, joka kulkee lähes koko laiturialueen mitalla. Tanttua voi seurata Instagramissa (Antti Tanttu @Instagram) Kuva: Länsimetro
Taneli Rautiaisen ”Sfäärit”-tilataideteoksen valot näkyvät Soukan metroasemalla. Teos koostuu neljästä eri elementistä (sfääristä), jotka sijoittuvat vertikaalisesti metroaseman eri osiin laituritasolta lippuhalliin. Teos toteutetaan valoilla ja kallioleikkausta muistuttavilla metallilevyrakenteilla. Rautiaista voit seurata Instagramissa (Taneli Rautiainen @Instagram) Kuva: Länsimetro
Havainnekuva Espoonlahden metroasemasta ja sinne tulevasta Hans Rosenströmin valo- ja ääniteoksesta ”Varjot veden pinnalla”. Teoksessa metrolaiturin keskiosan kattoon projisoidaan hitaasti liikkuva valokuvio, joka muistuttaa vedenpinnan kautta heijastuvaa valoa. Teokseen liittyy hyräilevä, hiljainen ihmisääni. Muun muassa teoksen ääniä on nauhoitettu vuodenvaihteessa. Rosenströmiä voi seurata Instagramissa (Hans Rösenström @Instagram)
Kalle Mustosen Kulkijat-veistos on aloittanut matkansa kohti Kivenlahden metroasemaa. Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, metrolaiturin keskiosassa olevaa puista humoristista hahmoa. Mustosta voi seurata Instagramissa (Kalle Mustonen @Instagram) Kuva: Kalle Mustonen
Rakentamisen sivulla voit seurata muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä asemilla ja ratalinjalla. Lisäksi näet esimerkkejä valmistuneista asennuksista ja testaamisen etenemisestä.
Eteläisessä Espoossa, syvällä kallion sisällä rakennetaan yhtä maailman moderneimmista ja turvallisimmista metroista. Matka Länsimetron salaisiin tiloihin -video vie sinut matkalle maan alle, Finnoon metroaseman rakennustyömaalle. Metroasemasta matkustajalle näkyy vain noin kolmasosa aseman tiloista: laiturialue, hissit, liukuportaat ja sisäänkäynnit. 2/3 metroaseman tiloista on matkustajien katseilta piiloissa. Näissä tiloissa on modernin metron vaatimaa talotekniikkaa ja järjestelmiä, jotka tekevät länsimetrosta yhden maailman nykyaikaisimmista ja turvallisimmista metroista. Lue lisää, millaista metroa rakennamme.
Alla olevan videon myötä pääset tutustumaan Länsimetron salaisiin tiloihin, jotka tulevat aina olemaan matkustajien katseilta piilossa.
Länsimetro-projektissa rakennetaan seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. Metro kulkee myös kakkosvaiheella koko matkan maan alla kahdessa rinnakkaisessa tunnelissa. Lisätietoja rakentamisesta ja sen etenemisestä löydät Länsimetron verkkosivuilta.
Viikoilla 3-4 Soukan metroaseman Yläkartanontien tekniikkakuilua ympäröivää työmaa-aitaa poistetaan metsän puoleisilta reunoilta ja samalla asennetaan lopullista aitaa. Tien varressa oleva työmaa-aita jää vielä paikoilleen. Aitojen purku- ja asennustyöt eivät vaikuta liikkumiseen Yläkartanontiellä.
Yläkartanontien tekniikkakuilu on Soukan metroaseman toimintoihin liittyvä savunpoisto-, paineentasaus- ja ilmanvaihtokuilu. Kuilurakennus on korkea, koska sen rakentamisessa on otettu huomioon mahdollinen lisärakentaminen alueella. Tällöin kuilurakennuksen on noustava korkeammalle kuin muu rakentaminen mm. savunpoiston vuoksi. Kuilurakenteet tullaan maisemoimaan ympäristöön rakentamisen loppuvaiheessa.
Metron matkustajamäärä on kasvanut voimakkaasti viime vuosien ajan. Vuodesta 2010 vuoteen 2019 metron käyttäjien kokonaismäärä on kasvanut noin 62 prosenttia. Matkustajamäärät kasvoivat erityisen paljon, kun länsimetron liikenne käynnistyi vuonna 2017.
Määrät lisääntyvät edelleen, kun metroliikenne Kivenlahteen alkaa. Myöskään metron itähaaran kapasiteetti ei riitä pitkälle tulevaisuuteen Helsingin rakentuessa ja maankäytön tihentyessä metron vaikutusalueella.
Pääkaupunkiseudun työssäkäynnin ja asukasmäärien kasvaessa bussiliikenne ei riitä vastaamaan matkustajamäärien kasvuun, sillä kaupunkistruktuuri ei kestä niin suuria bussimääriä. Myöskään maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittymisen maksimiskenaarioissa tutkittujen pikaraitioteiden kapasiteetti ei riitä vastaamaan koko matkustajamäärien kasvuun.
Metron kapasiteettia on nykyisten ennusteiden mukaan nostettava 2030-luvun alkuun mennessä. HKL, HSL, Länsimetro Oy ja Espoon kaupunki ovat käynnistäneet hankkeen, jossa on selvitetty, miten kapasiteettia olisi mahdollista parantaa tulevaisuudessa.
Toimenpiteitä
Metron kapasiteetin ja luotettavuuden kehittämisestä valmistui joulukuussa 2020 yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa esitellään keinoja, joilla matkustajakapasiteettia on mahdollista lisätä. Nyt suunniteltujen kapasiteetin kehittämistoimien odotetaan riittävän 2060-luvulle saakka.
Yleissuunnitelma esitellään HKL:n johtokunnassa 14.1.2021, ja tämän jälkeen HSL:n hallituksessa ja Espoon kaupunginhallituksessa.
Vuorovälin lyhentäminen mahdollistaa matkustajamäärän kasvun
Keskeinen metron matkustajakapasiteettia parantava keino on vuorovälin tihentäminen. Nykyinen ruuhka-ajan 2,5 minuutin vuoroväli ei ensi vuosikymmenen alussa enää riitä vastaamaan kasvavan matkustajamäärän tarpeisiin. Tällä hetkellä metrossa on tilaa 14 000 matkustajalle tunnissa yhteensä 24 junassa. Tulevaisuudessa kapasiteetin on riitettävä jopa 18 000 matkustajalle tunnissa, jolloin ajetaan yhteensä jopa 36 junaa tunnissa.
Tavoitteena on, että ruuhka-ajan vuoroväli voisi olla tulevaisuudessa 1 minuutti 40 sekuntia. Suunnitelman mukaan vuoroväliä tihennettäisiin ensin 2 minuutin vuoroväliin ja myöhemmin 1 minuutin 40 sekunnin vuoroväliin. Lyhyemmät vuorovälit lyhentävät metron pysähtymisaikoja ja myös matkustusaikoja.
Vuorovälin lyhentäminen vaatii metron liikenteenohjausjärjestelmän uudistamista. Järjestelmä on osin vanhentunut, ja sitä uudistetaan tämän ja ensi vuosikymmenen aikana vaiheittain.
Opastusta asemilla ja junissa parannetaan
Metron kapasiteettia parannetaan myös muilla keinoilla, muun muassa kehittämällä opastusta asemilla ja junissa. Niitä toteutetaan vähitellen, mikäli ne osoittautuvat hyviksi.
Muutamia keskeisiä tavoitteita:
matkustajien ohjaus niihin juniin, joissa on eniten tilaa
matkustajien ohjaus tarkemmin junan ovien kohdalle
matkustajavirtausten sujuvoittaminen asemilla (mm. liukuportaiden järjestyksen muuttaminen)
Hankkeen aikataulussa otetaan huomioon tulevat matkustajamääräennusteet
Metron kuljetuskapasiteetin parantamisessa ja sen aikataulussa otetaan huomioon tulevat matkustajamääräennusteet. Koronaviruspandemia on vähentänyt huomattavasti metron matkustajamääriä. Kevään 2021 aikana valmistuu matkustajamäärien kasvusta päivitetty ennuste, jossa ensimmäistä kertaa huomioidaan koronapandemian vaikutukset. On mahdollista, että matkat painottuvat tulevaisuudessa vähemmän ruuhka-aikoihin kuin ennen koronapandemiaa, mutta tästä ei ole vielä tietoa. Siksi on varauduttava myös siihen, että kysynnän kasvu poikkeaa edellisistä ennusteista, ja kapasiteettihankkeen aikataulua sovitetaan sen mukaisesti.
