Kategoria: Mediatiedotteet | Sivu 4

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuus kytketään sähköverkkoon

8.6.2020

Länsimetron rakenteilla olevat viisi asemaa ja 17,5 kilometriä ratalinjaa kytketään kesän aikana valtakunnalliseen sähköverkkoon. Rakentamisen aikana työmaat ovat saaneet sähkönsä urakoitsijan väliaikaisilla kaapeloinneilla. Liikennöinnin aikaiseen sähköverkkoon siirtyminen on edellytys Länsimetron yli 50 järjestelmän testauksen aloittamiselle. Ensimmäisinä sähköt saa Finnoon ja Kaitaan asemat tällä viikolla.

*Kaapelihyllyjä metrolaiturin alapuolisissa tiloissa Finnoossa ennen sähköasennuksia.*

Länsimetron kakkosvaiheelle Matinkylä-Kivenlahti on asennettu yli 50 kilometriä keskijännitekaapelia, joka toimii Matinkylä-Kivenlahti rataosuuden sähkönjakelun pääverkkona. Ensimmäisenä sähköverkkoon kytkettiin 8.6. Finnoon asema ja tällä viikolla myös Kaitaan asema. Muut kolme asemaa, rataosuus ja Sammalvuoren varikko kytketään kesän ja syksyn aikana.

Nykyaikaiset metroasemat tarvitsevat paljon sähköä. Erilaisten sähköasennusten ja niihin tarvittavien komponenttien, kaapeleiden ja massojen lukumäärät ovat merkittäviä. Esimerkiksi Finnoon asemasta sähkösuunnitelmia on yli tuhat, ja sähkökeskuksia asennetaan yli 100. Yhdelle asemalle tulee keskimäärin noin 4 500 valaisinta, 13 000 kappaletta sähkökaapeleita sekä 8 000 kappaletta erilaisia kytkimiä ja sähkörasioita.

”Lopulliseen sähkönjakeluun siirtyminen on edellytys testausvaiheen alkamiselle. Länsimetrossa on yli 50 erilaista järjestelmää, joiden testaus etenee moniportaisesti siten, että ensin kutakin järjestelmää testataan yksin, sitten yhdessä ja lopuksi vielä viranomaistarkastusten yhteydessä eri poikkeustilaskenaarioissa. Testausvaihe alkaa vaiheittain tämän vuoden lopulla asemien rakentamisen edetessä”, kertoo Länsimetron tekninen johtaja Raimo Kaunismäki.

Vuosi 2020 on kiivastahtinen rakennusvuosi länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella. Rakentamisen painopiste on kevään aikana siirtynyt runkotöistä pinta- ja sisärakennustöihin, talotekniikkaan ja automaatioasennuksiin. Jokaisella viidellä metroasematyömaalla ja ratalinjan työmaalla on käynnissä useita urakoita ja entistä enemmän toimijoita. Päällysrakenneurakka on myös alkanut. Urakassa asennetaan mm. ratasepeli, pölkyt ja ratakiskot. Sammalvuoren metrovarikolla on edetty jo testausvaiheeseen. Varikko valmistuu tänä vuonna. Kokonaisuutena hanke etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

Tavoiteaikatauluna on luovuttaa asemat ja ratalinja teknisine järjestelmineen liikennettä operoivalla HKL:lle vuoden 2023 aikana. Länsimetro Oy jää osuuden omistajaksi ja kehittäjäksi.

Länsimetron toisen vaiheen ensimmäiset ratakiskot asennetaan kesällä

4.6.2020

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden radan päällysrakenneurakka on alkanut. Päällysrakenneurakka sisältää sepelin, kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen, joiden jälkeen uudelle osuudelle päästään tekemään metrojunan koeajoja vuoden päästä kesällä. Ensimmäiset kiskot ovat jo saapuneet Matinkylään odottamaan asennusta.

Vuosi 2020 on kiivastahtinen rakennusvuosi länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella. Rakentamisen painopiste on kevään aikana siirtynyt runkotöistä pinta- ja sisärakennustöihin, talotekniikkaan ja automaatioasennuksiin. Jokaisella viidellä metroasematyömaalla ja ratalinjan työmaalla on käynnissä useita urakoita ja entistä enemmän toimijoita. Sammalvuoren metrovarikolla on edetty jo testausvaiheeseen. Varikko valmistuu tänä vuonna. Kokonaisuutena hanke etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

*Matinkylä-Kivenlahti -osuuden ratatunneli ennen sepeliä, pölkkyjä ja kiskoja.*

”Ratatunneleiden päällysrakenneurakka alkaa pohjasepelin levityksellä. Ratatunnelia on yhteensä 17,5 kilometriä. Sepeli tuodaan tunneliin kuorma-autoilla, yhdellä kuormalla sepeliä saadaan noin viiden metrin alueelle. Sepelikerroksen alle asennetaan molempiin tunneleihin koko matkalle runkomelueriste, joka varmistaa sen, että metron runkomelu ei kantaudu yläpuolella oleviin kiinteistöihin”, kertoo ratateknisten urakoiden valvoja Juha-Matti Pakka Länsimetro-projektista.

Seuraavaksi tunneliin tuodaan vaihteet, joiden mittauksia ja säätöjä tarkistetaan moneen kertaan urakan aikana. Länsimetron tunneleissa on jo aiemmassa urakassa asennettu tukimuurielementit, joiden kansi toimii hätäpoistumistienä ja sisällä kulkee nykyaikaisen metrojärjestelmään vaatimaa tekniikkaa. Tukimuurin kaapelikourut asennetaan sepelin tasoituksen yhteydessä.

Tämän jälkeen tunneliin asennetaan ratapölkyt. Pölkkyjä osuudelle tulee yhteensä 27 400 Parman Forssan tehtaalta. Pölkkyjen päälle asennetaan kiskot, jotka saapuvat Espanjasta ja hitsataan Vosslohin Kaipiaisten tehtaalla 120 metrin mittaisiksi. Kiskot kuljetetaan Vuosaaren sataman kautta öisin nykyisen metrolinjan läpi Matinkylään ja sieltä edelleen uudelle osuudelle. Työraidekisko on jo Matinkylässä odottamassa asennusta Matinkylästä länteen.

Kiskoasennuksen jälkeen asennetaan pintasepeli, joka levitetään erityisesti urakkaa varten valmistetulla sepelikärryllä. Pintasepeli levitetään pölkkyjen välin.

”Pintasepelin tasoituksen jälkeen rata tuetaan ja hitsataan jatkuvakiskoiseksi. Jatkuvakiskohitsaus edellyttää tarkkaa kiskon lämpötilan tarkkailua ja dokumentointia. Näin varmistetaan mahdollisimman pehmeä ja tasainen metrokyyti tuleville metromatkustajille”, Pakka kertoo.

Kiskoasennuksen jälkeen kiinnitetään virtakisko joka yhdeksänteen pölkkyyn kannatinkaarella. Virtakiskoon kytketään kesällä 2021 sähkö, jonka jälkeen voidaan aloittaa koeajot.

Tavoiteaikatauluna on luovuttaa asemat ja ratalinja teknisine järjestelmineen liikennettä operoivalla HKL:lle vuoden 2023 aikana. Länsimetro Oy jää osuuden omistajaksi ja kehittäjäksi.

Kuvia kakkosvaiheen Matinkylä-Kivenlahti-osuuden radalta ennen päällysrakenneurakan alkamista:

Kuvia ykkösvaiheen Ruoholahti-Matinkylä päällysrakenneurakan vaiheista:

Länsimetron asemien valaistus voitti pohjoismaisen valaistuskilpailun

20.5.2020

Länsimetron asemien valaistus palkittiin jo neljännen kerran. Asemien valaistus voitti tällä kertaa pohjoismaisen Nordisk Lyspris eli Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun.

Länsimetron asemien valaistus voitti ensimmäisenä suomalaisena pohjoismaisen Nordisk Lyspris eli Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun. Länsimetron ykkösvaiheen kahdeksan aseman (Lauttasaaren, Koivusaaren, Keilaniemen, Aalto-yliopiston, Tapiolan, Urheilupuiston, Niittykummun ja Matinkylän) yleisötilojen valaistuskokonaisuuden suunnittelusta vastasi VALOA design. Arkkitehtonista kokonaisuutta johti CJN – arkkitehdit Oy ja asemien arkkitehtuurin ovat suunnitelleet Helin & Co, ALA-arkkitehdit ja Esa Piironen, APRT, HKP ja Valaistuksen sähkösuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy. Sähköurakoinnista vastasi Are. Valotaidetta tuottivat Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen (Keilaniemi) ja Lighting Design Collective Oy, Helin &Co (Lauttasaari).

Arkkitehtuuri, taide ja valo luovat metroaseman identiteetin

Nordic Lighting Design Awards 2020 -palkinnon tarkoituksena on korostaa pohjoismaisen valaistuskulttuurin erityispiirteitä. Palkinto myönnetään erityisen merkittäville päivänvaloa tai keinovaloa hyödyntäville valaistuskohteille, jotka yhdistävät esimerkillisellä tavalla estetiikkaa, arkkitehtuuria, teknologiaa, laatua ja energiaa. Omaperäisyydelle ja luovuudelle annetaan suuri painoarvo projekteja arvioitaessa.

”Keskeinen ratkaisu Länsimetron asemissa on valon ja arkkitehtuurin integroiminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Jokaisella metroasemalla on oma identiteetti, joka syntyy arkkitehtuurin, taiteen ja valon yhteisvaikutuksesta. Valaistuksen roolia harkittiin monipuolisesti ja ratkaisu on hillitty, mutta arkkitehtonisesti laadukas ratkaisu, joka toimii ihmisten arjessa. Laatuvaikutelmaa luovat toistuvat valaistustavat, häikäisemättömyys, riittävä valaistustaso ja valaistuksen integraatio”, kuvaa metroasemien valaistusta valaistussuunnittelija ja CEO Roope Siiroinen VALOA design:sta.

Tuomariston mukaan valaistus on hyvin integroitu osaksi arkkitehtuuria. Eri asemien välillä on suurta eroavuutta, ja silti jokainen asema pysyy koko valaistuskonseptin sisällä. Jokainen asema on ainutlaatuinen, mutta niiden samankaltaisuus on kuitenkin aistittavissa. Valaistuksen suunnittelijat ovat onnistuneet kehittämään ja soveltamaan monia erilaisia ratkaisuja. Tuomaristo arvostaa myös hyvin sitä, kuinka valoa käytetään pystysuorilla pinnoilla ja lasin takana. Tämä antaa suuremman tilan tunteen ja helpottaa suuntaamista.

”Suomelle ja Helsingin ja Espoon metroasemien suunnittelun taustalla olevalle koko joukkueelle on suuri kunnia saada pohjoismainen valaistuksen suunnittelupalkinto. Palkinto merkitsee meille paljon ja tuntuu hyvin ansaitulta vuosien kovan työn, yhteistyön ja valaistussuunnittelukentän rakentamisen jälkeen”, kommentoi Roope Siiroinen VALOA designista.

Voittajat julkistettiin keskiviikkona 20.5. Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun Nordisk Lyspris Facebook-livelähetyksessä. Nordic Lighting Design Awards 2020 -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Jokaisesta pohjoismaasta kilpailuun lähetetään oman maan kilpailun voittaja. Länsimetron asemien valaistus voitti aikaisemmin tänä vuonna Vuoden valaistuskohde 2019 -kilpailun sisävalaistus-sarjan ja sen voittajana Länsimetron valaistus osallistui pohjoismaiseen valaistuskilpailuun. Lue lisää Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailusta.

Nordisk Lyspris 2020 – Nordic Lighting Design Awards-palkinnon lisäksi Länsimetron asemien valaistus on voittanut kolme muuta kilpailua:

LDA Lighting Design Awards 2019: Highly Commended
LIT Lighting Design Awards 2019: Winner
Vuoden valaistuskohde 2019

Tutustu kaikkiin Länsimetron metroasemiin.

Tapiolan metroasema

Aalto yliopisto -metroaseman alakatto on Corten-terästä.

Aalto-yliopiston metroasema

Keilaniemen metroasema

Koivusaaren metroaseman lattiapintoja uusitaan kesällä – vaihtoehtoisena yhteytenä Katajaharjuun bussilinja 20

13.5.2020

Länsimetro Oy uusii Koivusaaren metroaseman laituritason lattiapinnan kesällä 2020. Asema on uusimisen ajan suljettuna matkustajilta 1.6.-5.8.2020, jolloin metrojunat ajavat Koivusaaren aseman ohi pysähtymättä. Metro kulkee muilta osin normaalisti lattian uusimisen aikana. Uusiminen tehdään lattiamateriaalissa havaittujen halkeamien vuoksi. Alueen vaihtoehtoisina yhteyksinä toimivat bussilinjat 20 ja 104.

Vaihtoehtoiset yhteydet alueella

Metroaseman lattian uusimisen aikana vaihtoehtoisena yhteytenä Katajaharjun ja Isokaaren alueille on bussilinja 20. Bussilla 20 pääsee Lauttasaaren ja Ruoholahden metroasemille. Metrolla länteen ja Ruoholahtea pidemmälle itään matkustavan kannattaa vaihtaa metroon Lauttasaaren asemalla. Siellä helpoin vaihto metron ja bussin välillä on Gyldénintiellä aseman A-sisäänkäynnillä, jonka edessä bussi 20 pysähtyy laitureissa 1 ja 2. Bussi pysähtyy myös Lauttasaarentien laitureilla 3 ja 4, joilta kävelymatka metroon on hieman pidempi.

Koronavirustilanteen vuoksi matkustajamäärät ovat laskeneet Koivusaaren aseman lähialueella. Matkustajamäärien takia bussiyhteyksien vuoroväli pidetään aiemmin ilmoitetusta poiketen Katajaharjun ja Lauttasaaren aseman välillä nykyisten aikataulujen mukaisena myös Koivusaaren aseman sulkemisen aikana. HSL:n bussiliikenteessä on siirrytty supistettuun kesäliikenteeseen 20.4. alkaen, mikä tarkoittaa Koivusaaren yhteyksien osalta, että bussi 20 kulkee arkisin 15 minuutin ja viikonloppuisin 20 minuutin välein. Bussin 20 matka-aika Koivusaaren asemaa lähimmiltä pysäkeiltä Isokaarella (Vaskiniementie H1036/H1037) Lauttasaaren asemalle on n. 5 minuuttia ja linjan päätepysäkiltä Katajaharju H1040 n. 8 minuuttia.

Espoon Hanasaaren ja Länsiväylän alueen matkustajia palvelee myös bussilinja 104, joka kulkee Lauttasaaren metroasemalta Lauttasaarentietä ja Länsiväylää pitkin Westendin kautta Haukilahteen. Bussi 104 käyttää Lauttasaaren asemalla Lauttasaarentien pysäkkejä eli laitureita 3 ja 4 metron B-sisäänkäynnin läheisyydessä. Koivusaaren asemaa lähimmät bussin 104 pysäkit ovat pysäkit Katajaharju H1066/H1067 Lauttasaarentiellä. Bussi 104 käyttää Hanasaaren kohdalla pysäkkejä Hanasaari E2205/E2332. Bussin 104 matka-aika pysäkeiltä Katajaharju H1066/H1067 Lauttasaaren asemalle on n. 2 minuuttia. Hanasaaressa käytössä ovat lisäksi kesälläkin ruuhka-aikaan Länsiväylää liikennöivät bussit sekä kaupunkipyöräasema.

Vaihtoehtoisten yhteyksien tarkemmat aikataulutiedot ovat jo nyt nähtävissä myös HSL:n Reittioppaassa, kun matkustusajankohdaksi valitsee 1.6. tai sen jälkeisen ajan.

Aseman työmaa

Koivusaaren asema suljetaan lattian uusimisen ajaksi, jotta uusiminen saadaan tehtyä mahdollisimman lyhyessä ajassa. Näin toimimalla työmaan aiheuttama haitta voidaan keskittää pienempien matkustajamäärien kesäkauteen.

1.6. alkaen metrojunat eivät enää pysähdy asemalla ja Koivusaaren aseman sisäänkäynti suljetaan. Työt alkavat työmaan perustamisella sekä purku- ja suojaustöillä. Purkuvaihe kestää noin neljä viikkoa, jonka kanssa tehdään osittain samanaikaisesti lattiarakenteen pohjatöitä neljän viikon ajan. Pohjatöiden edettyä alue kerrallaan aloitetaan uusien lattialaattojen ja -opasteiden asennus. Lopuksi suoritetaan tarvittavat viimeistelytyöt, loppusiivous ja työmaan purkaminen, jonka jälkeen asema on valmis avattavaksi matkustajaliikenteelle.

Korjaustyöt tullaan tekemään tehokkaasti ja turvallisesti niin että aseman ohi kulkeva metroliikenne ei häiriinny ja työn kesto olisi mahdollisimman lyhyt. Työtä tehdään kolmessa vuorossa. Aseman hissit ja sisääntuloaula ovat korjaustöiden ajan työmaakäytössä.

Lisätietoja:

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

informaatiosuunnittelija Anton Aaltonen. puh. 040 662 1935, anton.aaltonen(at)hsl.fi

hsl.fi/koivusaari2020

HSL viestinnän päivystys, puh. 040 163 2818

Länsimetro Oy

kiinteistö- ja infrajohtaja Juhani Penttilä, puh. 044 087 4042, juhani.penttila(at)lansimetro.fi

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13): 050 377 3700

Urheilupuiston metroaseman uusi, itäinen sisäänkäynti käyttöön viikonloppuna

28.2.2020

Urheilupuiston metroaseman itäinen sisäänkäynti avautuu matkustajille lauantaina 29.2.2020. Urheilupuiston asema suunniteltiin ja toteutettiin yhden varsinaisen sisäänkäynnin varassa toimivaksi. Länsimetro Oy haluaa kehittää matkustajakokemusta omistamillaan kahdeksalla metroasemalla. Palautteen pohjalta Jousenpuiston pysäköintilaitoksen hätäpoistumisreitti muutetaan Urheilupuiston toiseksi sisäänkäynniksi. Tämä sujuvoittaa Jousenpuiston suunnan matkustajien matkaa.

Läntinen sisäänkäynti on entiseen tapaan matkustajien käytössä. Uusi sisäänkäynti on esteetön, kuten kaikki muutkin Länsimetron asemien sisäänkäynnit. Uuden sisäänkäynnin tunnus on HSL:n matkustajaopasteissa C.

Uuden sisäänkäynnin rakentaminen edellytti mm. viranomaisten vaatimia rakenteellisia muutoksia sisäänkäynnillä ja teknisiä muutoksia metron järjestelmiin. Muutokset suunniteltiin ja toteutettiin huolellisesti, jotta rakennettava sisäänkäynti on toimiva ja turvallinen sekä järjestelmät toimivat yhdessä muiden metron järjestelmien kanssa. Rakentamisen aikana huomioitiin myös käytössä olevan metron turvallisuusvaatimukset.

Tutustu Urheilupuiston metroasemaan.

Koivusaaren metroaseman laituritason lattia uusitaan – asema suljetaan kesäksi liikenteeltä

10.2.2020

Koivusaaren metroaseman laituritason lattia uusitaan kesällä 2020 laiturin mosaiikkibetonilattiassa havaittujen halkeamien vuoksi. Halkeamat eivät vaikuta aseman käytettävyyteen, mutta korjaus halutaan tehdä viivyttelemättä. Tästä syystä laituritason lattian pintarakenteita uusitaan 1.6. – 5.8.2020.

Pahoittelemme matkustajille koituvaa vaivaa. Korjaustyöt tullaan tekemään tehokkaasti ja turvallisesti niin että aseman ohi kulkeva metroliikenne ei häiriinny ja työn kesto olisi mahdollisimman lyhyt. Työtä tehdään kolmessa vuorossa. Aseman hissit ja sisääntuloaula ovat korjaustöiden ajan työmaakäytössä. Korjaustyön aikana molemmin puolin työmaata on käynnissä tiheä metroliikenne. Metroliikenteen sujuvuus on otettu huomioon korjaustyön suunnittelussa.

Koivusaaren metroasemalla oli vuoden 2019 tasolla keskimäärin 2100 matkustajanousua arkipäivää kohden. Heinäkuussa 2019 matkustajakeskiarvo oli arkipäivisin noin 1500. Viikonloppuisin matkustajamäärät olivat kuun keskiarvoa pienemmät niin kesäaikaan kuin talvikaudellakin. Viereisellä Lauttasaaren metroasemalla oli vuositasolla arkisin keskimäärin 12 200 matkustajanousua ja heinäkuussa vastaavasti 9 200.

HSL lisää lattian uusimisen aikana bussiliikennettä Katajaharjun ja Isokaaren alueilta Lauttasaaren metroasemalle. Matkustajia palvelee alueella myös linja 104, joka liikennöi Lauttasaaren metroasemalta Lauttasaarentietä pitkin Haukilahteen. Espoon Hanasaaressa käytössä ovat lisäksi kesälläkin ruuhka-aikaan Länsiväylää liikennöivät bussit. HSL tiedottaa alueen vaihtoehtoisista yhteyksistä tarkemmin kevään aikana sivustolla hsl.fi/koivusaari2020 ja tiedot tulevat näkyviin myöhemmin myös Reittioppaaseen.

Asema on valmistunut 2016 ja otettu liikennekäyttöön marraskuussa 2017.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy: aseman korjaustyöt: www.lansimetro.fi/asemat/koivusaari/

Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–15): 050 377 3700

HSL Helsingin seudun liikenne: liikennejärjestelyt ja matkustajainformaatio

hsl.fi/koivusaari2020

Ensimmäinen Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin ympäristöselonteko laadittu

7.2.2020

Länsimetro on selvittänyt Matinkylä–Kivenlahti -projektin ympäristöselonteossa metrotunneleiden sekä viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti) sekä Sammalvuoren varikon louhinnan ja rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset vuosina 2014–2019.

Ympäristövaikutusten arvioimiseksi seuraamme rakentamisen vaikutuksia pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään, rakentamisen aikaista vedenkulutusta ja jäteveden käsittelyä, huomioimme luonnon monimuotoisuuden ja kiinnitämme huomiota rakennustyömaiden pölyämiseen ja meluun.

Louhintaurakat aloitettiin vuonna 2014 ja ne päättyivät vuoden 2018 aikana. Metron rakentaminen jatkui asemien ja ratatunnelin rakennusurakoilla ja ne jatkuvat vuoteen 2023 saakka.

Ympäristöselonteossa raportoidaan vuosien 2014–2019 louhinta- ja rakentamisvaiheessa:

Pääraaka-aineiden kulutustiedot: räjähteet, kemikaalit, polttoaineet, betoni
Energiankulutus
Hiilijalanjälki
Kiviaineksen muodostuminen ja hyödyntäminen
Jätteiden muodostuminen ja käsittely
Vaikutukset pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään
Vedenkulutus ja jätevedet
Luonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti)
Pölyäminen
Melu
Sidosryhmät ja vuorovaikutus, palautteet, ympäristövaatimukset

Länsimetro rakennuttajana kannustaa materiaalitehokkuuteen

Länsimetro voi rakennuttajana vaikuttaa esimerkiksi kannustamalla urakoitsijoita materiaalitehokkuuteen. Rakentamisen materiaalitehokkuus säästää luonnonvaroja ja vähentää jätteiden määrää ja myös osaltaan hillitsee työmaan hiilidioksidipäästöjä. Keinoja ovat mm. tietomallinnuksen käyttö aseman suunnittelussa sekä eri työvaiheiden ja materiaalihankintojen suunnittelu, jolloin vältetään ylimääräisten materiaalin tilaaminen ja varastointi työmaalla.

Rakentamisen volyymeja kuvaa esimerkiksi louhintavaiheessa käytettyjen kallionlujituspulttien määrä. Tunnelia lujitetaan asemilla noin 6 metriä pitkillä kallioon asennettavilla pulteilla. Louhintaurakoiden tietojen perusteella kallionlujituspultteja asennettiin asemien louhintaurakoissa keskimäärin 100 km urakkaa kohden. Yhden pultin pituus on keskimäärin 6 m. Pituudeltaan tämä matka vastaa suunnilleen etäisyyttä Helsingin päärautatieasemalta Hämeenlinnan keskustaan.

Raportissa arvioitiin myös louheen kuljetuksen ympäristövaikutuksia. Kun asemien ja työtunnelien louhintaurakoiden kaikki edestakaiset kuljetusmatkat lasketaan yhteen, saadaan kuljetusmatkojen pituudeksi yhteensä noin 10 664 900 km. Pituudeltaan tämä vastaa noin 267 kierrosta maapallon ympäri.

72 % hiilijalanjäljestä muodostuu rakennusmateriaaleista

Raportissa ilmenee myös, että vuoden 2019 loppuun mennessä suurin osa (72 %) koko Matinkylä–Kivenlahti -projektin hiilijalanjäljestä on muodostunut materiaaleista, seuraavaksi suurimmat osuudet louheen ja jätteiden kuljetuksista (13 %) sekä polttoaineista (9%). Koko hankkeen hiilijalanjäljestä noin puolet on syntynyt louhintavaiheessa ja noin puolet rakentamisvaiheessa vuoden 2019 loppuun mennessä. Louhinnan ja rakentamisen kokonaishiilidioksidipäästö on vuoden 2019 loppuun mennessä 90 800 tCO₂.

Pohjavesiä seurataan, liito-oravat huomioidaan

Raportin tuloksista selviää myös, että projektin rakennustöillä ei ole ollut todettavaa vaikutusta pohjavesiputkien vedenlaatuun. Monin paikoin rakennusten painumaseurantapisteissä muutokset ovat jääneet alle mittausepätarkkuuden. Hannusjärven vedenpinnan tasossa ei ole havaittavissa luontaisesta poikkeavia muutoksia.

Ratalinjauksen läheisyydessä Finnoon alueelta, Kaitaan alueelta ja Espoonlahden – Soukan alueelta on tunnistettu liito-oravan elinympäristön ydinalueita. Liito-oravien ydinalueet on huomioitu metroasemien suunnittelussa, eikä liito-oravien elinympäristö ole vaarantunut. Alueen metrokuilut on sijoitettu niin, että ne häiritsevät liito-oravan elinaluetta mahdollisimman vähän. Liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet on säilytetty.

Sidosryhmät keskeinen osa projektia

Sidosryhmätyöskentely on ollut ja on tärkeä osa Matinkylä-Kivenlahti -projektia. Tärkeimmät sidosryhmät ympäristövastuullisuuden näkökulmasta ovat rakentamisalueen ympäristön asukkaat, yritykset ja muut toimijat, rakentajat, päättäjät ja omistajataho, viranomaiset sekä projektin oma henkilöstö.

Matinkylä-Kivenlahti -projektille voi antaa palautetta puhelimitse tai nettisivujen palautelomakkeen kautta. Kaikki palautteet käsitellään ja niihin vastataan. Palautteiden johdosta on tehty toimenpiteitä mm. tarkistettu mahdollisia vaurioita, tehostettu työmaatien puhdistusta ja meluvalituksien perusteella on ohjattu tarvittaessa työmaiden toimintaa.

Ympäristöselonteko päivitetään vuosina 2020-2023.

Tutustu ympäristöselontekoon (pdf)

Lisätietoja:
Ympäristöpäällikkö Kati Vesikallio, sähköposti kati.vesikallio(at)lansimetro.fi

Länsimetron asemat valittiin vuoden 2019 valaistuskohteeksi

5.2.2020

Länsimetron asemien valaistus palkittiin jo kolmannen kerran. Ykkösvaiheen kahdeksan aseman valaistus on voittanut vuoden 2019 valaistuskohteen lisäksi kaksi arvostettua kansainvälistä palkinto: Lighting Design Awards: Highly Commended ja LIT Awards: Winner.

*Tapiolan asemassa valon ja arkkitehtuurin integraatio on vahvimmillaan.*

Länsimetron asemien valaistus voitti Vuoden valaistuskohde 2019 -kilpailun sisävalaistus-sarjan.

Länsimetron ykkösvaiheen kahdeksan aseman (Lauttasaaren, Koivusaaren, Keilaniemen, Aalto-yliopiston, Tapiolan, Urheilupuiston, Niittykummun ja Matinkylän) yleisötilojen valaistuskokonaisuuden suunnittelusta vastasi VALOA design. Arkkitehtonista kokonaisuutta johti CJN – arkkitehdit Oy ja asemien arkkitehtuurin ovat suunnitelleet Helin & Co, ALA-arkkitehdit ja Esa Piironen, APRT ja HKP. Valaistuksen sähkösuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy. Sähköurakoinnista vastasi Are. Valotaidetta tuottivat Tommi Grönlund ja Petteri Nissinen (Keilaniemi) ja Lighting Design Collective Oy ja Helin & Co (Lauttasaari).

Arkkitehtuuri, taide ja valo luovat metroaseman identiteetin

Kilpailussa arvioitiin muun muassa kohteen käyttötarkoitusta ja arkkitehtonista kokonaisratkaisua tukevaa valaistusta. Valaistuksen toivottiin lisäävän ympäristön viihtyisyyttä ja olevan sopusoinnussa ympäröivän miljöön kanssa.

– Keskeinen ratkaisu Länsimetron asemissa on valon ja arkkitehtuurin integroiminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Jokaisella metroasemalla on oma identiteetti, joka syntyy arkkitehtuurin, taiteen ja valon yhteisvaikutuksesta. Valaistuksen roolia harkittiin monipuolisesti ja ratkaisu on hillitty, mutta arkkitehtonisesti laadukas ratkaisu, joka toimii ihmisten arjessa. Laatuvaikutelmaa luovat toistuvat valaistustavat, häikäisemättömyys, riittävä valaistustaso ja valaistuksen integraatio, kuvaa metroasemien valaistusta valaistussuunnittelija ja CEO Roope Siiroinen VALOA design:sta.

– Länsimetron asemien arkkitehtoniset valaistustoteutukset ovat virkistävä poikkeus tavanomaisista metroasemien valaistuksista. Laadukas ympäristö saa matkustajat tuntemaan, että suunnittelussa on toimivuuden lisäksi pyritty lisäämään myös heidän viihtyvyyttään, perustelee tuomaristo Länsimetron valintaa vuoden 2019 sisävalaistuskohteeksi.

Lisäksi palkinnon jakamisessa arvioitiin nykyaikaisten valaistusteknisten vaatimusten täyttämistä ja teknisten ratkaisujen luovaa käyttämistä sekä taloudellisten ja ekologisten tekijöiden huomioimista. Lue lisää Vuoden 2019 valaistuskohde-kilpailusta.

Voittajat julkistettiin keskiviikkona 5.2. Sähkö Valo Tele AV -messuilla Jyväskylässä. Kilpailun voittajana Länsimetron valaistus osallistuu pohjoismaiseen Nordic Lighting Design Awards-kilpailuun. Vuoden valaistuskohde -kilpailun järjestää Suomen Valoteknillinen seura kerran kahdessa vuodessa ja siinä palkitaan ulko- ja sisävalaistuskohteet. Kilpailu nostaa esiin kotimaisten valaistussuunnittelijoiden ja rakennuttajien ansiokkaasti toteutettuja valaistuskohteita.

Tutustu kaikkiin Länsimetron metroasemiin.

Länsimetroa rakentaa 38 eri toimijaa – 10 000 työntekijää

12.12.2019

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuutta rakentaa yhteensä 38 eri urakoitsijaa ja toimittajaa. Kaikki urakat on kilpailutettu ja rakentaminen etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti. Rakentajia on tällä hetkellä noin 1 200 ja pakollisen työmaaturvallisuuteen keskittyvän työmaaperehdytyksen on tähän mennessä käynyt noin 10 000 työntekijää.

Länsimetron kakkosvaiheen eli viiden aseman, varikon ja 14 kilometrin ratalinjan rakentaminen on suuren kokonsa takia jaettu urakoitsijakentälle sopiviin kokonaisuuksiin.

”Metron rakentaminen poikkeaa kokonsa takia merkittävästi muista rakennushankkeista, joissa perinteisesti on muutama eri alan toimija tai yksi päävastuullinen urakoitsija. Me tarvitsemme monta isoa toimijaa mukaan toteutukseen. Kaikki urakoitsijat on nyt kilpailutettu”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Kuusi eri louhintaurakoitsijaa yhdeksässä eri urakassa louhi rata- ja huoltotunnelit, varikon sekä asemat vuosina 2015-2018. Asemien ja radan rakentamisesta vastaa kuusi projektinjohtourakkaa ja 30 sivu-urakkaa. Sivu-urakat ovat läpi koko linjan ulottuvia toimintoja ja järjestelmiä, kuten pääsähkönjakelu, hissit ja liukuportaat, savunpoistopuhaltimet sekä kiskot ja ratapölkyt. Sammalvuoren varikkoa rakentaa työyhteenliittymä. Oma kokonaisuutensa on myös junan kulkua ohjaava asetinlaiteurakka. Hankkeen suunnitteluun on osallistunut noin 20 suomalaista suunnittelutoimistoa.

Projektinjohtourakoiden kilpailutus alkoi 2018 keväällä ja saatiin päätökseen 2018 syksyllä. Kuuden projektinjohtourakan arvo vaihtelee 43 miljoonasta eurosta 58 miljoonaan euroon. Samanaikaisesti asemien ja ratalinjan urakkakilpailutusten kanssa aloitettiin 30 sivu-urakan kilpailutus. Sivu-urakat saatiin kilpailutettua tavoiteaikataulun mukaisesti kesään 2019 mennessä lukuun ottamatta kameravalvonnan sivu-urakkaa, joka toteutettiin yhteistyössä HKL:n kanssa. Kameratoimittaja valittiin joulukuussa 2019. Sivu-urakoiden arvo on yhteensä yli 100 miljoonaa euroa.

Projektinjohtourakoitsijat ovat lisäksi kilpailuttaneet rakennuskohteisiinsa lukuisia rakennusteknisiä aliurakoitsijoita sekä asemien talotekniset urakoitsijat.

”Kokonaisuutena kilpailutus sujui onnistuneesti. Valitsemamme urakkamuoto osoittautui hyväksi valinnaksi. Saimme riittävästi kilpailua aikaiseksi ja osaavat toimijat vaativan hankkeen läpivientiin, ” Saksi jatkaa.

Asemien ja linjan rakentamisessa ollaan siirrytty betonirunkotyövaiheesta pintojen rakentamiseen ja taloteknisiin töihin sekä järjestelmäasennuksiin. Sammalvuoren maanalaisen metrovarikon rakentamisessa valmistaudutaan jo käyttöönottovaiheeseen. Tavoiteaikatauluna on luovuttaa asemat ja ratalinja teknisine järjestelmineen liikennettä operoivalla HKL:lle 2023 aikana.

Pääurakat:

Finnoon aseman rakennusurakka: Työyhteenliittymä LM Finnoo (GRK Infra Oy ja Aki Hyrkkönen Oy)
Kaitaan aseman rakennusurakka: Työyhteenliittymä YIT-ARE
Soukan aseman rakennusurakka: Työyhteenliittymä YIT-ARE
Espoonlahden aseman rakennusurakka: SRV Rakennus Oy
Kivenlahden aseman rakennusurakka: Skanska Infra Oy
Ratalinjan rakennusurakka: GRK Infra Oy
Sammalvuoren varikon rakennusurakka: Työyhteenliittymä Sammalvuori, (Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, EM Pekkinen Oy, Terrawise Oy ja Aro-Systems Oy)

Kaikki sivu-urakoitsijat ja Länsimetron suunnittelusta vastaavat toimijat löytyvät Länsimetron nettisivuilta

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden budjettiseuranta

Työvaiheet ja aikataulu

Kuva savunpoistopuhaltimen asentamisesta Finnoon asemalla marraskuussa 2019.

Espoo on ollut metrokaupunki jo kaksi vuotta

15.11.2019

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Osuus Ruoholahdesta Matinkylään avattiin liikenteelle marraskuussa 2017. Maanantaina 18.11. juhlitaan liikenteen alkamisen kaksivuotispäivää.

Liikenteellä olevalla Länsimetron osuudella Länsimetro Oy vastaa infran ja järjestelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta ja valvoo, että tarvittavat huollot ja ylläpitotehtävät tehdään suunnitellusti. Huollosta ja ylläpidosta vastaa HKL, joka myös vastaa metroliikenteestä.

Länsimetro Oy myös rakentaa ykkösvaiheella. Matkustajille merkittävä parannus on Matinkylän läntisen sisäänkäynnin ottaminen käyttöön 2020 loppupuolella. Sisäänkäynti sijoittuu Tynnyripuiston alueelle Iso Omenan kauppakeskuksen länsipuolelle. Vastaavasti Tapiolan aseman eteläinen sisäänkäynti avattiin matkustajille keväällä 2019 muun rakentamisen alueella edettyä.

Länsimetro Oy toteuttaa parhaillaan uutta sisäänkäyntiä Urheilupuiston asemalle matkustajapalautteen pohjalta. Alun perin pelastuslaitoksen käyttöön suunniteltu sisäänkäynti avataan matkustajille tarvittavien viranomaisten vaatimien muutosten jälkeen talven aikana.

”Vastuullisena omistajana haluamme kehittää ja parantaa matkustajakokemusta jatkuvasti. Varmistamme, että osuutemme on yksi maailman turvallisimmista ja asemat ovat vetovoimaisia ja ikonisia alueensa tunnusmerkkejä,” kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Metro on mahdollistanut uuden kaupunkirakenteen syntymisen asemien yhteyteen sekä Helsingissä että Espoossa. Esimerkiksi Tapiolassa rakentaminen on jatkunut kiivaana vielä metroliikenteen aloittamisen jälkeen. Investointien suuruutta kuvaa mm. Lähi-Tapiolan investoiminen Tapiolan aseman läheisyyteen noin 0,5 miljardilla eurolla. Ykkösvaiheen metroinvestointi on arvoltaan 1,2 miljardia euroa. Aalto-yliopiston aseman yhteyteen syntynyt kampusalue ei olisi kehittynyt ilman metropäätöstä ja Matinkylässä metroaseman yhteyteen on syntynyt kauppakeskuksen laajennus ja kaupungin palvelutori. Helsingin puolella Koivusaaren metroaseman yhteyteen on myös tulossa uutta kaupunkia. Kaiken kaikkiaan metron vaikutusalueelle arvioidaan saatavan noin 70 000 asukasta lähivuosikymmeninä.

Kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen on käynnissä ja etenee aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Myös toisen vaiheen asemien arkkitehtuuriin ja ilmeeseen panostetaan. Jokaiselle asemalle on tulossa aseman identiteettiä vahvistava taideteos. Metroasema on alueensa käyntikortti ja parhaimmillaan asukkaidensa ylpeydenaihe.

Lisätietoja:
Länsimetro, toimitusjohtaja Ville Saksi, ville.saksi(at)lansimetro.fi

Länsimetron tuleva Finnoon asema, jonka asemalaiturilla taiteilija Leena Nion teos ”Haavekuvia.” Teos käy vuoropuhelua vastakkaisen seinän aaltoilevien pinnanmuotojen kanssa.ksityiskohdat ovat merenrannan luonnosta ja sen halutaan kestävän useita katselukertoja. Metromatkustajalle teos luo kimmokkeen vapaaseen assosiaatioon tai haaveiluun