Kategoria: Mediatiedotteet | Sivu 5

Metro tuo Finnooseen kokonaisen uuden kaupunginosan

23.10.2019

Länsimetron Finnoon aseman rakentaminen etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti. Finnoosta tulee Länsiväylältä merenrantaan asti ulottuva 17 000 asukkaan kaupunginosa, jonka keskusta syntyy metroaseman ympärille.

Metro mahdollistaa uuden ekologisen kaupunginosan syntymisen. Alueelle saadaan toimivat joukkoliikenneyhteydet Espoon muihin kaupunginosiin ja Helsingin keskustaan. Finnoon omat palvelut rakennetaan kävelyetäisyydelle, joten siellä on helppo liikkua päästöttömästi. Finnoota kehitetään energiatehokkaana kestävän kehityksen mallialueena.

Urakassa rakennetaan Finnoon maanalainen asema, huoltotunneli ja siihen liittyvien yhdystunneleiden tunnelitilat sekä Meritien ja Finnoonsillan sisäänkäynnit. Lisäksi rakennetaan itäinen ja läntinen tekniikkakuilu sekä pelastuslaitoksen käyttöön erillinen kuiluyhteys. Rakennettavien tilojen pinta-ala on noin 22 000 m2. Urakassa valetaan yhteensä noin 11 000 m3 betonia ja erilaisia elementtejä asennetaan yli 4 000 m2.

”Metroaseman läheisyydessä rakennetaan tällä hetkellä tulevaa infraa. Aseman rakentamisen erityispiirteitä ovat myös viereisen lintukosteikon ja liito-oravien huomioiminen rakentamisen aikana. Esimerkiksi lintujen pesimäaikaan alueella ei tehdä melua aiheuttavia töitä. Aseman rakentaminen etenee suunnitellusti”, kertoo Finnoon aseman rakennuttajapäällikkö Mika Malkki Länsimetro-projektista.

Finnoon asemalle tulee myös Suomen pisimmät liukuportaat. Tällä hetkellä pisimmät löytyvät Länsimetron merenalaiselta metroasemalta Koivusaaresta.

”Finnoon aseman liukuportaiden pituus tulee olemaan noin 78 metriä. Koivusaaren portaiden rungon pituus on 76 metriä”, Malkki kuvailee.

Finnoon aseman rakentaminen toteutetaan GRK Infra Oy:n ja Aki Hyrkkönen Oy:n työyhteenliittymänä. Urakka alkoi noin vuosi sitten lokakuussa 2018. Parhaillaan asemalla tehdään betonivalujen ja elementtiasennusten lisäksi maalaustöitä ja teräsrungon asennuksia, sprinkler- ja palovesiputkiasennuksia sekä IV- ja putkitöitä. Lisäksi sivu-urakoista on ensimmäisenä alkanut pääsähkönjakelu-urakka.

”Työmaan vahvuus on tällä hetkellä 140 henkilöä. Suurin osa tekijöistä on tällä hetkellä rungon rakentajia, mutta sisävaiheen töiden sekä talotekniikka-asentajien osuus kasvaa päivä päivältä. Tulevan talven aikana aloittaa myös osa sivu-urakoista. Ensimmäiset kuilut ovat jo tavoittaneet maanpinnan tason ja aseman betonirunko on loppusuoralla”, kertoo TYL LM Finnoon projektipäällikkö Jaakko Mäkelä.

Metroasemien halutaan kuvastavan maanpäällistä maailmaa taiteen ja arkkitehtuurin avulla. Asemataide auttaa matkustajaa myös erottamaan asemat toisistaan. Finnoon aseman laituriseinän yläosaan tulee taiteilija Leena Nion teos ”Haavekuvia. Teoksen yksityiskohdat ovat merenrannan luonnosta ja viittaavat asemaan sijaintiin meren ja arvokkaan luontoalueen läheisyydessä.

Matinkylä-Kivenlahti-osuudella Länsimetro-projektissa rakennetaan seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa, minkä lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Sammalvuoreen tuleva maanalainen metrovarikko. Koko hanke etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti. Tavoitteena on, että kokonaisuus luovutetaan liikennettä operoivan HKL:n käyttöön 2023.

Lisätietoja:

Länsimetro-projekti, rakennuttajapäällikkö, Mika Malkki, puh. 050 475 6477, mika.malkki(at)lansimetro.fi

GRK Infra Oy, projektipäällikkö Jaakko Mäkelä, puh 050 377 5152, jaakko.makela(at)grk.fi

Länsimetro Oy, viestintäjohtaja, Satu Linkola, puh. 046 8773392, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Finnoon aseman havainnekuva ja Leena Nion teos ”Haavekuvia”

Finnoon työmaa-alueet ja havainne alueen kehittymisestä

Länsimetron kakkosvaihe etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti

8.10.2019

Länsimetron kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen etenee suunnitellusti. Tavoitteena on, että seitsemän kilometrin osuus, viisi asemaa ja varikko luovutetaan operaattori HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana.Espoon kaupunki tarkisti 2012 laatimaansa kakkosvaiheen hankesuunnitelmaa maaliskuussa 2018. Hankkeen tarkennettu kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa.

Katso myös:

Kustannusten seuranta

Aikataulutus ja työvaiheet

Käynnissä olevia rakennusurakoita on kuusi; viisi asemaurakkaa ja koko ratalinjan rakennusurakka. Sammalvuoren varikolla ovat käynnissä jo talotekniset työt, varikko valmistuu 2020. Rakennusurakoissa ollaan siirtymässä betonitöistä ja elementtiasennuksista taloteknisiin töihin ja järjestelmäasennuksiin.

Rakennusurakat toteutetaan nk. projektinjohtourakoina, joiden laajuus vastaa keskisuuren ostoskeskuksen rakentamista. Projektijohtourakoiden alaisuudessa toimii lisäksi 26 sivu-urakkaa, joiden koko vaihtelee miljoonasta reiluun 10 miljoonaan.

Länsimetroa rakennuttava integroitu projektiorganisaatio muutti keväällä 2017 yhteisiin tiloihin Espoon Olariin. Saman katon alle on koottu hankkeen keskeiset toimijat ja vahvistettu organisaatio: viranomaistahot, suunnittelu, rakentaminen, talous, laatu- ja riskienhallinta sekä edustajat metroa operoivalta HKL:ltä, pelastuslaitokselta ja Espoon kaupungilta.

Kakkosvaiheen projektiorganisaation kokoamisessa on toimitusjohtaja Ville Saksin johdolla otettu huomioon tarkkaan ykkösvaiheen rakentamisesta saatu kokemus.

”Länsimetro on jopa Euroopan mittakaavassa todella suuri hanke, jossa yhdistyvät infrarakentaminen, talonrakennus, talotekniikan osaaminen ja automaatio. Tavoitteenamme on rakentaa hankesuunnitelman mukainen metrojärjestelmä, joka on varmasti yksi maailman turvallisimmista. Meille on ehdottoman tärkeää kertoa avoimesti etenemisestämme”, toteaa Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Osuudelle on tulossa viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Sammalvuoreen rakentuu maanalainen metrovarikko metroliikennettä operoivan HKL:n tarpeisiin.

Lisätietoja:
Länsimetro, toimitusjohtaja Ville Saksi, ville.saksi(at)lansimetro.fi

Ensimmäisiä savunpoistopuhaltimia asennetaan parhaillaan.

Monet metroaseman tiloista jäävät matkustajan katseelta piiloon. Ks. myös Metroaseman näkymättömät tilat.

Kivenlahden asema tulee osaksi tiivistyvää kaupunkia – aseman rakentaminen etenee aikataulussa

3.10.2019

Länsimetron Kivenlahden aseman rakentaminen etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti. Rakennettavan alueen laajuus vastaa keskisuuren kauppakeskuksen rakentamista. Betonia hankkeessa valetaan yhteensä noin 10 000 kuutiota.

Elementtiasennusten ja betonin paikallavalutöiden lisäksi asemalla ovat parhaillaan käynnissä lämpö-, vesi- ja jäähdytysrunkolinjojen teko, palopostien asennukset, palovesi- ja sprinklerasennukset, ilmanvaihdon runkojen- ja palopeltien asennukset, kaapelihyllyjen- ja valaisimien asennukset sekä kaapelointityöt. Myös massiivisten savunpoistopuhaltimien asennus on alkanut.

Kivenlahden aseman rakennusurakka alkoi kesäkuussa 2018. Urakassa rakennetaan Kivenlahden metroasema, huoltotunneli sekä Kivenlahdentien ja Kivenlahdentorin sisäänkäynnit.

”Tavoitteena on vuoden loppuun mennessä saada maanpäälliset rakenteet suljettua siten, että töitä voidaan jatkaa talvella sääolosuhteista riippumatta. Teemme tiivistä yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa alueen rakentamisessa. Kaupunki kasvaa ja kehittyy metron ympäristössä”, kertoo Kivenlahden aseman rakennuttajapäällikkö Janne Nordström Länsimetro-projektista.

Kivenlahden aseman projektinjohtourakoitsijana toimii Skanska. Projektissa työskentelee tällä hetkellä noin 140 työntekijää, jotka edustavat kahtatoista eri kansalaisuutta: suomalaisten lisäksi projektilla on työntekijöitä muun muassa Virosta, Espanjasta, Venäjältä, Latviasta, Liettuasta ja Kosovosta. Noin puolet työntekijöistä ovat suomalaisia.

”Logistisesti metroasemat ovat vaativia kohteita, sillä pääosa rakentamisesta tapahtuu maan alla. Rakentamisessa hyödynnetään tietomalleja sekä esivalmistettuja rakenneosia paikallavalurakenteiden lisäksi. Tämä nopeuttaa rakentamisaikataulua”, kertoo työpäällikkö Petri Mälkiä Skanska Infra Oy:stä.

Metron myötä alueella käynnistyy myös muuta rakentamista. Kivenlahdentien eli läntisimmän sisäänkäynnin kohdalle on tulossa Kivenlahden metrokeskus, jonne sijoittuu alueen uusia palveluita. Metroliikenteen alkaessa Kivenlahdentien sisäänkäynti ei kuitenkaan vielä ole matkustajien käytössä alueen muusta rakentamisesta johtuen. Sisäänkäynti otetaan käyttöön, kun Kivenlahden metrokeskus palveluineen aikanaan avataan. Vastaava järjestely on ollut käytössä myös ykkösvaiheen Tapiolan ja Matinkylän asemilla. Tapiolassa eteläinen sisäänkäynti otettiin käyttöön keväällä 2019 ja Matinkylässä Länsimetro Oy rakentaa parhaillaan läntistä sisäänkäyntiä, joka otetaan käyttöön 2020, kun Tynnyripuiston alueen hotelli ja muu rakentaminen valmistuu.

Kivenlahden asemalle sijoitetaan taiteilija Kalle Mustosen veistos ”Kulkijat”. Se on aseman ikoninen maamerkki. Teos muodostuu kahdesta puisesta, kaksi ja kolme metriä korkeasta hahmosta. Teos on vastakohta Kivenlahden aseman ja Kivenlahden alueen valkoisuudelle. Hahmoille järjestetään myöhemmin nimikilpailu.

Tällä hetkellä Kivenlahdessa asuu noin 8 000 asukasta. Asukasmäärän odotetaan kasvavan niin, että vuoteen 2050 mennessä kivenlahtelaisia on noin 25 000. Kivenlahden asema valmistuu 2022.

Lisätietoja:
Länsimetro-projekti, rakennuttajapäällikkö, Janne Nordström, puh. 046 877 3872
janne.nordstrom(at)lansimetro.fi
Skanska Infra Oy, työpäällikkö Petri Mälkiä, puh 050 370 4728 petri.malkia(at)skanska.fi
Länsimetro Oy, viestintäjohtaja, Satu Linkola, puh. 046 877 3392, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Ensimmäiset savunpoistopuhaltimet asennettu Kivenlahteen

27.9.2019

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Puhaltimia asennetaan metrolinjan pystykuiluihin ja asemien itä- ja länsipäähän. Kakkosvaiheen metrolinjan varrelle ja asemille puhaltimia tulee yhteensä 15.

Jokainen asennettava savunpoistopuhallin on hieman eri kokoinen. Puhallin koostuu 3-7 osasta ja ne tuodaan suuren kokonsa takia paikalle useassa erässä. Itse puhallinosa tuodaan asennuspaikalle kokonaisena. Sujuva logistiikka on avainasemassa, kun toimitaan maanalla ahtaissa tiloissa. Turvallisuuden huomioiminen on tärkeä osa asennusta, kun isoja ja painavia osia sijoitetaan paikoilleen.

Länsimetron 52 eri järjestelmää takaavat matkustajaturvallisuuden erityisesti poikkeustilanteissa. Tehokkaat savunpoistopuhaltimet puhaltavat nopeasti savun ulos oikeita reittejä pitkin ulkoilmaan niin että matkustajien evakuointi tapahtuu turvallisesti. Länsimetrossa matkustajien siirtyminen tunnelista toiseen on huomioitu mm. rakentamalla palo-osastoidut yhdystunnelit yhdistämään kaksi tunnelia toisiinsa noin 150 metrin välein ja tuomalla molempiin tunneleihin betoniset elementtirakenteet, joiden kansi toimii hätäpoistumistienä.

Länsimetron savunpoistopuhaltimien toimittaja, Talleres Zitrón, toimittaa savunpoistopuhaltimia myös muihin vaativiin kohteisiin, kuten Lontoon, Milanon ja Rooman metrohankkeisiin. Yhtiön puhaltimia on noin sadassa metrossa ympäri maailmaa.

Savunpoistopuhallin

Savunpoistopuhaltimen osia odottamassa sijoittumista lopulliselle paikalleen.

Savunpistopuhallin sijoitetaan kuvassa vasemmalla näkyvään aukkoon.
Oikealla olevaan aukkoon tullaan asentamaan paloliukuovi, jolla osastoidaan tiloja tulipalotilanteessa.

Länsimetron kakkosvaiheen arvioitu valmistumisaika on 2023. Rakennusurakat ovat käynnissä kaikilla asemilla. Rakentaminen jatkuu vuoteen 2022 asti asemilla ja ratalinjalla ja sen jälkeen siirrytään käyttöönottovaiheeseen, johon kuuluu urakoiden vastaanotot, laaja testausvaihe sekä viranomaishyväksynnät. Länsimetron osalta metro on valmis, kun se luovutetaan operaattorin käyttöön liikenteen aloittamisen valmisteluja varten.

Savunpoistopuhallin koostuu useasta valtavasta kartiomaisesta osasta.

Rakentaminen hyvässä vauhdissa Soukassa – 80 prosenttia aseman betonista valettu

17.9.2019

Soukan aseman rakennusurakka alkoi elokuussa 2018. Asemalla on tehty jo 80 prosenttia betonivaluista ja elementtiasennuksista. Urakassa valetaan yhteensä lähes 10 000 m3 betonia ja asennetaan noin 1 800 elementtiä. Kesäkuussa asemalla käynnistyivät talotekniset työt mm. ilmanvaihtokanavien, vesi- ja viemäriputkien ja sprinkleriputkien asentamisilla.

Urakassa rakennetaan Soukan metroasema, sen tekniset kuilut, kaksi sisäänkäyntiä sekä Soukanväylältä asemalle ulottuva huoltotunneli. Soukantorin sisäänkäynti tulee olemaan kaksikerroksinen. Neljällä rinnakkaisella hissillä varmistetaan sujuva liikkuminen suoraan laituritasolle. Toinen sisäänkäynti sijoittuu Yläkartanontielle, ja siellä kulku metroon on mahdollista liukuportailla ja vinohississä. Asemalla tulee taiteilija Taneli Rautiaisen tilataideteos ”Sfäärit”, joka sijoittuu vertikaalisesti aseman eri tiloihin metrolaiturilta hissikuilun kautta Soukantorin sisäänkäynnille asti.

Länsimetron nykyaikainen metrojärjestelmä koostuu 52 erilaisesta järjestelmästä. Automaatiojärjestelmät sisältävät mm. LVI-automaation, kiinteistövalvonnan, sähkönsyötönvalvonnan, kamera- ja äänentoistojärjestelmän ja kulunvalvonnan. LVI- järjestelmiin taas kuuluu mm. pumppaamoja, savunpoistopuhaltimia, asemakohtaiset IV- ja ylipaineistuspuhaltimet sekä palovesiverkosto. Muita metron järjestelmiä ovat esimerkiksi turvajärjestelmät, palo-ovet ja matkustajainfojärjestelmä.

Kaikilla asemilla siirrytään tämän vuoden aikana betonitöistä taloteknisiin asennuksiin ja samalla alkaa eri järjestelmien asennukset.

– Soukan aseman rakentaminen etenee suunnitellusti. Käynnissä ovat betonitöiden lisäksi mm. kaapelihyllyjen, lämpö- ja jäähdytysputkien, vesi- ja viemäriputkien, palosammutusjärjestelmän ja ilmanvaihtokanavien asennukset. Yhtenä tavoitteena on saada vesikattorakenteet valmiiksi molemmille sisäänkäynneille tämän vuoden puolella, kertoo Soukan aseman rakennuttajapäällikkö Janne Tuoma Länsimetro-projektista.

Soukan aseman projektinjohtourakoitsijana toimii YIT:n ja ARE:n työyhteenliittymä.

– Työmaan vahvuus on tällä hetkellä noin 140 henkilöä. Haasteena kohteessa on ollut pirstaleinen työmaa-alue. Töitä on tehty useilla erillisillä työmaa-alueilla. Kohteeseen on tarkoitus ottaa käyttöön kaukolämpö työnaikaisena lämmityksenä syksyn 2019 aikana. Kaukolämmöllä saadaan hoidettua työaikainen lämmitys ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasti, toteaa talotekniikkapäällikkö Tomi Bergius YIT/ARE työyhteenliittymästä.

Matinkylä-Kivenlahti-osuudella Länsimetro-projektissa rakennetaan seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa, Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. Sivu-urakoita on 26. Projektia johtaa integroitu projektiorganisaatio, jossa on asiantuntijoita 20:stä eri yrityksestä. Projektin päätyttyä asemat ja rata teknisine järjestelmineen jäävät Länsimetro Oy:n omistukseen.

Soukan asema valmistuu 2022. Koko hankkeen arvioitu valmistumisaika on 2023, jolloin Matinkylä-Kivenlahti-osuus luovutetaan testausten ja viranomaistarkastusten jälkeen metroa liikennöivälle HKL:lle. Hanke etenee aikataulu- ja kustannusarvion mukaisesti.

Lisätietoja:

Länsimetro-projekti, rakennuttajapäällikkö, Janne Tuoma, janne.tuoma(at)lansimetro.fi

YIT/ARE työyhteenliittymä, talotekniikkapäällikkö Tomi Bergius, tomi.bergius(at)are.fi

Soukan aseman havainnekuva:

Länsimetron tehtävänä on rakentaa metro Ruoholahdesta Kivenlahteen. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle rakentuu 7 km pitkä ratalinja ja 5 asemaa. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. 2017 valmistui 14 kilometriä pitkä ratalinja Ruoholahdesta Matinkylään ja kahdeksan uutta asemaa. Länsimetro Oy omistaa osuuden asemat ja radan teknisine järjestelmineen. Osuus on luovutettu operaattorille lokakuussa 2017. www.lansimetro.fi, @metrorakentuu

Viidelle uudelle asemalle taidetta eri muodoissa – viisi erilaista, aseman identiteettiin sopivaa teosta

12.9.2019

Länsimetron jokaiselle uudelle kakkosvaiheen asemalle tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta.

Taideteokset edustavat taiteen eri muotoja – asemille on haluttu valoa, ääntä, maalauksia ja kuvanveistoa. Teoksen on myös istuttava aseman arkkitehtuurin ja oltava helposti ylläpidettävä ja huollettava. Taide lisää asemien viihtyisyyttä, mutta sillä on myös koko aseman suunnitteluun liittyviä tehtäviä – se parantaa metrossa suunnistamista auttamalla matkustajaa erottamaan asemat toisistaan.

Taidevalinnat teki työryhmä, johon kuuluvat Pilvi Kalhama Espoon modernin taiteen museo EMMAsta, kulttuurijohtaja Susanna Tommila Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksiköstä, asemien pää- ja arkkitehtisuunnittelijat Arttu Suomalainen (PES-Architects), Petteri Littu ja Juho Grönholm (ALA-Architects), arkkitehtipääsuunnittelija Hannu Mikola, Länsimetron suunnittelujohtaja Mikko Piitulainen, toimitusjohtaja Ville Saksi ja viestintäjohtaja Satu Linkola. Taidekoordinaattorina hankkeessa toimii kuvataiteilija Jaakko Niemelä.

”Kymmenet tuhannet ihmiset käyttävät metroa joka päivä. Myös yhä useampi matkailija tulee Espooseen metrolla. Metroasema on käyntikorttimme ulospäin ja tuo arkeen viihtyisyyttä. Taiteella on hyvin vahva rooli asemien vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden tuojana”, kertoo kulttuurijohtaja Susanna Tommila Espoon kaupungilta.

Teokset toteutetaan asemille taiteilijoiden, arkkitehtien ja asemaurakoitsijoiden yhteistyönä osana asemien rakennusurakkaa. Teokset rahoitetaan taidevarauksesta ja hankkeen kokonaisbudjetista. Integroitu taide korvaa paikoin aseman muita rakenteita kuten laituriseinän osia. Teosten kustannusarvio on yhteensä noin 1, 2 miljoonaa euroa.

”Tällä hetkellä asemilla suunnitellaan teosten käytännön toteutusta. On hienoa olla mukana taideprojektissa, jossa taide on niin tiiviisti osa aseman rakentamista ja arkkitehtuuria”, toteaa hankkeen taidekoordinaattori Jaakko Niemelä.

Teokset sijoittuvat pääosin asemalaiturille, jossa ne ovat nähtävillä myös metrojunasta.

”Pidimme tärkeänä saada länsimetron kakkosvaiheen asemille taiteen eri muotoja ja etsimme kultakin taiteilijalta uudenlaisia avauksia. Samalla teokset edustavat kiinnostavalla tavalla tekijöidensä muuta tuotantoa. On hienoa, että taide haluttiin tuoda näin merkittäväksi osaksi länsimetron kakkosvaihetta”, toteaa EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama.

Asemien taiteilijat ja teokset:

Finnoo: Leena Nio; figuratiivinen teos ”Haavekuvia”

Teos muodostuu laituriseinän kahdesta eri kuvakerroksesta.  Päällimmäisessä kerroksessa on noin kolmekymmentä erilaista kuvaneliötä, jonka laserleikatuista aukoista näkyy takalevyn liukumaalattu kirkas sävymaailma.

Jokaisessa neliössä on yksi merkin tai emojin kaltainen kuva-aihe, joka on leikattu laser- tai vesileikkauksella alumiinilevylle. Levyjä on kaksi päällekkäin.
Yksityiskohdat ovat merenrannan luonnosta.
Teos käy vuoropuhelua vastakkaisen seinän aaltoilevien pinnanmuotojen kanssa.
Metromatkustajalle teos luo kimmokkeen vapaaseen assosiaatioon tai haaveiluun.

Kaitaa: Antti Tanttu, figuratiivinen teos ”Juurtuminen”

Teos toteutetaan laituriseiniin joko laser- tai vesileikkauksella, materiaalina 5 mm alumiinilevy.
Teos on graafisesti tyylitelty juurien verkosto, joka kulkee lähes koko laiturialueen mitalla.
Juurtuminen viittaa paikoilleen asettumiseen ja asuinympäristön muuttumiseen tutuksi.
Juurtuminen ei tapahdu hetkessä; tarvitaan aikaa, elämäntapahtumia ja kanssaihmisiä.

Soukka: Taneli Rautiainen, tilataideteos ”Sfäärit”

Teos koostuu neljästä eri elementistä (sfääristä), jotka sijoittuvat vertikaalisesti metroaseman eri osiin laituritasolta lippuhalliin.
Teos toteutetaan valoilla ja kallioleikkausta muistuttavilla metallilevyrakenteilla.
Sfäärit kuvaavat kallioleikkausta, pilviverhoa, tähdenlentoja ja tähtikuvioita.

Espoonlahti: Hans Rosenström, valo- ja ääniteos ”Varjot veden pinnalla”

Ääni- ja valoteos laiturin keskiosassa.
Laiturin keskiosan kattoon projisoidaan hitaasti liikkuva valokuvio, joka muistuttaa vedenpinnan kautta heijastuvaa valoa.
Teos on tunnelmaltaan rauhallinen ja meditatiivinen.
Teoksen valo ja ääni muuttuvat ja vaihtavat paikkaa sekä muotoaan päivän aikana.

Kivenlahti; Kalle Mustonen, veistos ”Kulkijat”

Teoksen muodostaa kaksi metrolaiturilla juoksevaa puista humoristista hahmoa.
Hahmot ovat noin kaksi ja kolme metriä korkeat.
Kivenlahti on pääteasema ja Kulkijat ovat päätepisteen ikoninen maamerkki.
Kalle Mustosen teoksen hahmoille tullaan myöhemmin järjestämään nimikilpailu.

Taiteen havainnekuvat ja kuvaukset löytyvät Länsimetron nettisivuilta: www.länsimetro.fi/asemat/asemataide

Taiteen esittelyvideo

Lisätietoja:

Taiteilijoiden yhteystiedot:

Leena Nio, puh. 050 373 8793 leena(at)leenanio.com
Antti Tanttu, puh. 0400 420 343 antti.tanttu(at)iki.fi
Taneli Rautiainen, puh. 040 765 5150 taneli.rautiainen(at)hotmail.com
Hans Rosenström, puh 0400 543 823 hans.rosenstrom(at)gmail.com
Kalle Mustonen, puh. 040 704 0630 j.k.mustonen(at)gmail.com

Museonjohtaja Pilvi Kalhama, Espoon modernin taiteen museo EMMA, puh. 040 533 4070, pilvi.kalhama(at)emmamuseum.fi

Kulttuurijohtaja Susanna Tommila, Espoon kaupunki, puh. 043 8255074, susanna.tommila(at)espoo.fi

Kuvataiteilija, Länsimetro-hankkeen taidekoordinaattori Jaakko Niemelä, puh. 050 598 4201, jaakko.niemela(at)nic.fi

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, puh 040 823 2086, ville.saksi(at)lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja, Satu Linkola puh. 046 877 3392, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Päällysrakenteen ja virtakiskon urakoitsija valittu

16.8.2019

Länsimetron ratalinjan päällysrakenteen ja virtakiskon urakoitsijaksi on valittu GRK-konserniin kuuluva Winco Oy. Urakan arvo on noin 15 miljoonaa euroa.

Päällysrakenneurakka pitää sisällään metroraiteen rakentamisen tunneleihin. Urakka koostuu tukikerrossepelin toimittamisesta sekä pölkkyjen, kiskojen ja vaihteiden asentamisesta. Myös runkomelueristeen hankinta ja asentaminen kuuluu päällysrakenneurakkaan. Asentamisen jälkeen kiskot hitsataan jatkuvakiskoiseksi ja rata tuetaan useita kertoja, mikä takaa tuleville matkustajille pehmeän ja tasaisen metrokyydin.

GRK-konsernilla on parhaillaan käynnissä useampi urakka Länsimetron hankkeessa. GRK:n toteuttama ratalinjan urakka käynnistyi kesällä 2018 sekä Finnoon aseman rakentaminen GRK Infra Oy:n ja Aki Hyrkkönen Oy:n työyhteenliittymänä syksyllä 2018. Winco Oy:n metroasemien pääsähkön jakeluverkon rakentaminen alkoi alkuvuodesta 2019.

”Tämä mielenkiintoinen urakka sopii hyvin osaamiseemme. Meillä on vahva kokemus päällysrakenteen ja virtakiskojen urakoinnista vastaavissa hankkeissa. On hienoa olla toteuttamassa valtavaa Länsimetro-hanketta näin monipuolisesti. Päällysrakenteen ja virtakiskojen urakka tuo synergiaetuja ja jatkuvuutta GRK:lla jo käynnissä oleviin Länsimetron urakoihin”, kertoo Winco Oy:n toimitusjohtaja Timo Virmala.

”Yhteistyö GRK-konsernin kanssa on toiminut hyvin kaikissa käynnissä olevissa urakoissa, ja odotamme innolla yhteistyötä myös päällysrakenneurakassa. Kyseessä on aikataulukriittinen urakka, jossa yhteistyön asemaurakoiden kanssa on sujuttava kitkattomasti. Päällysrakenteiden asennus alkaa työmaalla kesäkuussa 2020, ja tällöin ratalinjalla ei enää voida liikkua ajoneuvoilla”, sanoo tekninen johtaja Raimo Kaunismäki Länsimetro Oy:stä.

Länsimetron kakkosvaiheen Matinkylästä Kivenlahteen arvioitu valmistumisaika on 2023. Louhintavaihe päättyi 2018 ja se alitti budjetin n. 14 miljoonalla. Ratalinjalla ja viidellä asemalla on siirrytty louhinnasta rakentamisvaiheeseen, joka etenee suunnitellusti. Sammalvuoren varikolla ovat jo käynnissä talotekniikkatyöt.

Vuoteen 2022 asti asemilla ja ratalinjalla rakennetaan, ja sen jälkeen siirrytään käyttöönottovaiheeseen, johon kuuluvat urakoiden vastaanotot, laaja testausvaihe sekä viranomaishyväksynnät. Länsimetron osalta metro on valmis, kun se luovutetaan operaattorin käyttöön liikenteen aloittamisen valmisteluja varten.

Lisätietoja:
Länsimetro Oy, tekninen johtaja Raimo Kaunismäki, raimo.kaunismaki(at)lansimetro.fi
Winco Oy, toimitusjohtaja Timo Virmala, timo.virmala(at)winco.fi

Kivenlahden onnettomuuteen johtaneissa räjäytystöissä turvallisuussuunnitelmat olivat asianmukaiset

6.8.2019

Kivenlahdentorin metrosisäänkäynnin läheisyydessä tehtävissä vesi- ja viemäriliitostöissä sinkoutui 29.7. klo 9 kiviä lähikiinteistöihin. Kivet rikkoivat lähikiinteistöissä 13 ikkunaa. Henkilövahinkoja ei syntynyt. Sisäänkäynnin läheisyydessä rakennetaan Espoon kaupungille palo- ja käyttövesiputkia sekä sade- ja jätevesiviemäriputkia kaivoineen. Lisäksi rakennetaan uutta kaukolämpöputkea. Avolouhinnan yhteydessä varotoimenpiteistä huolimatta kiviä sinkoutui naapurikiinteistöihin.

– Louhintatyön turvallisuussuunnittelu oli tehty asianmukaisesti. Räjäytystyön tekijälle oli annettu työmaaperehdytys, ja hänellä oli tehtävän edellyttämä, lakisääteinen pätevyys, mikä tarkastettiin ennen työn aloittamista. Viranomaistutkinta onnettomuuden syiden selvittämiseksi on käynnissä, mutta ei ole vielä valmistunut. Skanska avustaa viranomaisia onnettomuuden syiden selvittämisessä. Lähikiinteistöille aiheutuneet vahingot luonnollisesti korjataan”, toteaa aluejohtaja Pekka Räsänen työmaalla urakoitsijana toimivalta Skanska Infralta. – Kyseessä on onnettomuus, jollaisia sattuu räjäytystöissä hyvin harvoin”, Räsänen jatkaa.

Räjäytystyön suorittanut yritys oli Skanskan aliurakoitsija.

Louhintatyö on ankaran vastuun alaista työtä. Louhintaurakoitsija on aina vastuullinen omasta työstään. Louhintatöitä ohjaavat valtioneuvoston asetukset räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta sekä rakennustyön turvallisuudesta. Jokaisesta räjäytyksestä tehdään etukäteen suunnitelma. Louhinnan suorittaa aina panostajapätevyyden saanut henkilö. Räjäytyksen aikana paikalla on vartija, joka estää kulun alueelle ja sen läheisyydessä. Lisäksi avolouhinnasta varoitetaan äänimerkein. Avolouhinnassa käytetään suojamattoja, jotka estävät kivien sinkoilun ympäristöön. Jokaisen räjäytyksen voimakkuus tallentuu tärinämittariin.

– Länsimetrosta rakennetaan maailman turvallisinta metroa. Myös rakentamisen aikainen turvallisuus työntekijöille ja työmaan ympäristölle on meille ensiarvoisen tärkeää. Edellytämme kaikilta Länsimetron työmailla toimivilta lakien ja ohjeistusten tarkkaa noudattamista. Olemme Suomen yksi suurimpia rakennuttajia ja haluamme edistää rakennusalan työturvallisuuskulttuuria, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Räjäytystyöt saatiin työmaalla valmiiksi viime viikolla. Kivenlahden metroasemalla on parhaillaan käynnissä betoni- ja raudoitustöitä sekä taloteknisiä töitä. Rakennustyöt etenevät työmaalla normaalisti. Länsimetron asemien ja tunneleiden louhintatyöt päättyivät 2018.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy, toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086 ville.saksi(at)lansimetro.fi

Skanska Infra Oy, aluejohtaja Pekka Räsänen, puh. 040 574 6582, pekka.rasanen(at)skanska.fi

Matinkylän bussiterminaalin lasiseinä valmistunut

21.5.2019

Matinkylän metroaseman bussiterminaalitasolle rakennettava lasiseinä on valmistunut. Lasiseinä rakennettiin maalis-toukokuussa bussiterminaalin K-Marketin ja R-kioskin väliselle alueelle parantamaan kauppakeskuksen yrittäjien ja asiakkaiden viihtyvyyttä.

”Lopputulos näyttää siltä kuin pitääkin, se sopii hyvin tähän tilaan”, toteaa töitä Länsimetron puolesta valvonut Perttu Tavia.

Lasiseinän suunnitteli arkkitehtitoimisto HKP Oy, joka on suunnitellut myös Urheilupuiston, Niittykummun ja Matinkylän metroasemat sekä Matinkylän bussiterminaalin.

Seinä rakennettiin vilkkaaseen liikenteen solmukohtaan, jossa sijaitsevat metron sisäänkäynti sekä kulku bussiterminaaliin ja bussiterminaalitason liikkeisiin.

”Yhteistyö sekä kauppakeskuksen, yrittäjien että asiakkaiden kanssa sujui hyvin. Jos kehitysehdotuksia rakentamisen aikaisista järjestelyistä tuli, urakoitsija otti ne heti huomioon”, Tavia sanoo.

Lasiseinä eristää lämpöä varsinkin talvisaikaan ja lisää näin viihtyvyyttä bussiterminaalitasolla. Siihen rakennetut kolme liukuovea toimivat liiketunnistimilla, jotka avautuvat henkilön lähestyessä. Kaikista liukuovista voi kulkea molempiin suuntiin. Lisäksi lasiseinään rakennettiin kaksi tavallista kääntöovea.

Työt toteuttivat Hermanns Oy, Are Oy ja Rakennuspalvelu Heino.

Lisätietoja:

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700
Perttu Tavia, Länsimetro-projekti, 050 378 5164
Jyrki Karihtala, Hermanns Oy, 0400 554 988

Siemens toimittaa paloilmoitinjärjestelmät Länsimetron kakkosvaiheelle

7.3.2019

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden paloilmoitinjärjestelmät toimittaa Siemens. Projekti alkaa välittömästi töiden suunnittelulla. Ensimmäiset toimitukset työmaille tehdään vuoden kuluttua. Sopimuksen arvo on 4,4 miljoonaa euroa.

Siemensin toimitus sisältää paloilmoitinjärjestelmät, ratatunneleiden linjalämpöilmaisujärjestelmät sekä näiden käyttöliittymät asemille.

”Länsimetro on yksi maailman turvallisimmista metroista. Suuri osa länsimetron 52:sta eri järjestelmästä liittyy erityisesti poikkeustilanteiden, kuten tulipalon, aikaiseen turvallisuuteen. Siemensin ratkaisu täytti järjestelmälle asetetut tiukat tekniset vaatimukset. Siemens on lisäksi kokenut ja osaava toimija”, kertoo tekninen johtaja Raimo Kaunismäki Länsimetro Oy:stä.

Nyt toimitettavat järjestelmät yhdistetään aikaisemmin toimitettuun paloilmoitusjärjestelmien valvomokokonaisuuteen, jonka jälkeen koko metron, paloilmoitusjärjestelmät muodostavat yhden selkeän kokonaisuuden. Järjestelmät kattavat kaikki rakenteilla olevat viisi uutta asemaa.

”Sopimus on hieno luottamuksen osoitus hyvin hoidetusta projektista ja erinomainen jatke Länsimetron ensimmäiselle vaiheelle”, sanoo avainasiakaspäällikkö Jari Salminen Siemens Osakeyhtiöstä.

Länsimetron kakkosvaiheen arvioitu valmistumisaika on 2023. Louhintavaihe päättyi 2018 ja se alitti budjetin 14 miljoonalla. Ratalinjalla ja viidellä asemalla on siirrytty louhinnasta rakentamisvaiheeseen, joka etenee suunnitelman mukaan. Sammalvuoren varikolla ovat jo käynnissä talotekniikkatyöt.

Lisätietoja:
Länsimetro Oy, tekninen johtaja Raimo Kaunismäki, puh. 050 390 6670, raimo.kaunismaki(at)lansimetro.fi

Siemens Osakeyhtiö, avainasiakaspäällikkö Jari Salminen, puh. 358 50 469 5192, jari.salminen(@)siemens.com