Juttu on julkaistu alun perin Länsimetro-lehdessä.
Työmaavalvoja on ensimmäisenä paikalla
Työmaavalvoja Joonas Ahonen huolehtii, että johdot ja kaapelit siirretään pois länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden seuduilta ennen rakennustöiden aloitusta. Käytännön työn valvonnan ja koordinoinnin lisäksi työmaavalvojan tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia tiedon kitkattomasta kulkemisesta työmaan, suunnittelijoiden ja viranomaisten välillä.
Maan alla kulkee paljon erilaisia johtoja ja kaapeleita. Ennen kuin länsimetron rakentaminen saadaan käyntiin, täytyy nämä maanalaiset vesijohdot, sähkö- ja verkkokaapelit sekä putket siirtää työmaan alta pois. Johto- ja kaapelisiirtotöistä vastaa Matinkylä–Kivenlahtiosuudella työmaavalvoja Joonas Ahonen Sweco PM:stä. – Minun vastuullani on varmistaa, että länsimetro voidaan rakentaa sille suunniteltuun paikkaan, ja että rakennusalueen asukkaiden hanasta tulee vettä ja netti toimii samalla tavalla kuin ennenkin hanketta, Ahonen tiivistää työtään.
Koska johto- ja kaapelisiirrot tehdään ennen varsinaisia rakennustöitä, on valvoja paikalla ennen kuin työmaa on edes pystyssä. – Minä olen se, joka menee tontille ensimmäisenä ja aloittaa kaivamisen. Sen jälkeen metron työt siirtyvät suurimmaksi osaksi maan alle ja työmaa-aitojen sisään, eivätkä näy asukkaille yhtä paljon, Ahonen kertoo.
Linkki työmaan ja suunnittelun välillä
Työmaavalvojan työhön kuuluu urakoitsijan käytännön työn valvominen. Ahonen pitää huolen siitä, että johto- ja kaapelisiirrot tapahtuvat aikataulussa ja suunnitellulla tavalla. -Työpäiväni alkaa noin seitsemältä, samaan aikaan kuin urakoitsija aloittaa. Päivän aikana käyn työmailla ja palavereissä eri puolilla kaupunki. Mitään normaalia työpäivää ei oikeastaan ole, vaan olen siellä missä minua tarvitaan.
Käytännön työn valvonnan lisäksi työmaavalvoja toimii yhdyshenkilönä työmaiden, suunnittelijoiden ja usein myös viranomaisten välillä. – Olen yhteyksissä tilaajan, rakennuttajan ja urakoitsijoiden kanssa jatkuvasti. Viranomaisten kanssa hoidan erilaisia lupa-asioita. Toimin paljon myös operaattoreiden, kuten Soneran ja Elisan kanssa – välillä jopa HSL:n kanssa, jos esimerkiksi joudumme töiden vuoksi siirtämään bussien reittejä, Ahonen kertoo.
Katutyömaa vaatii toisten huomioimista
Toisin kuin muut länsimetron rakennustyöt, johtojen ja kaapeleiden siirrot tapahtuvat kaivantojen ja työmaa-aitojen ulkopuolella – useimmiten kaduilla – ja siksi kyseinen työvaihe näkyy asukkaille eniten. – Kaivamme johdote ensin esiin ja sen jälkeen kaivamme niille uuden reitin. Tämän vuoksi joudumme tekemään erilaisia liikennejärjestelyjä ja pitämään katujen kaivantoja auki. Jossain harvemmissa tapauksissa joudumme aiheuttamaan lyhyitä vesikatkoja. Onneksi tämän jälkeen suurin osa töistä tapahtuu maan alla, Ahonen sanoo.
Katualueilla ja ihmisten kotien läheisyydessä tehtävät työt vaativat Ahosen mukaan tarkkaa suunnittelua ja toisten huomioon ottamista. – Minun työmaani ovat maanpinnalla, jollon työn suurimmat erityispiirteet ovat liikenne ja alueen asukkaat. Pimeässä tai ahtaassa ei siis tarvitse olla. Ympärillä on kuitenkin paljon elämää, joka tietysti täytyy huomioida töiden suunnittelussa ja toteutuksessa niin, että töistä aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pieniä.
Työvaiheiden edetessä työmaavalvojan työnkuva muuttuu, mikä tuo vaihtelua Ahosen toimenkuvaan. Myös hankkeen koko luo työhön uusia puolia. – Aluksi istuimme palavereissa ja suunnittelimme, ja nyt olemme oikeasti tekemässä. On ainutlaatuista olla näin suuressa hankkeessa mukana, koska tällaista hanketta ei Suomessa muualla pysty näkemään. Pääsen seuraamaan miten valtava määrä tietoa ja työtä pyörii päivittäin hankkeen ympärillä. Vähän vihreänä ihmisenä on myös hienoa päästä kehittämään suomalaista joukkoliikennettä, Ahonen tiivistää.