Juttu on julkaistu alun perin Länsimetro-lehdessä 1/2014.
Raudoittaja huolehtii, että rakenteet kestävät
Länsimetron Tapiolan asematyömaalla on meneillään raudoitustyöt. Valettavan betonin sisään tulevalla raudoituksella varmistetaan, että suurestakin kuormituksesta huolimatta metroasema on turvallinen käyttää ja kestää ajan kulutuksen. Työmaalla raudoittajana työskentelevä virolainen Margus Ivaskhuolehtii, että harjateräkset löytävät tiensä omille paikoilleen.
Jotta valmis metroasema saisi tarvitsemansa tuen, täytyy oikeanlaiset harjateräkset asentaa niille tarkoitettuun paikkaan. Tämä tehdään rakennesuunnittelijan laatimien piirustusten ja ohjeistusten mukaan.
– Raudoittajan työssä tärkeintä on harjateräksien paikalleen asentaminen suunnitelman mukaisesti. Lisäksi terästen täytyy olla juuri oikean kokoisia. Eli lyhyesti oikea rauta oikeaan paikkaan, Ivask tiivistää.
Tällä hetkellä raudoitetaan metroaseman seiniä ja seuraavaksi työmiehet pääsevät holvirakenteiden kimppuun. Maan alla sijaitsevien kohteiden raudoitus tuo työhön omat haasteensa, mutta Ivaskin mukaan itse raudoittaminen tapahtuu samalla tavalla kuin muillakin työmailla.
– Tällä hetkellä raudoitamme seiniä ja etenemme siitä muihin rakenteisiin. Periaatteessa työ on samanlaista kuin esimerkiksi talon rakentaminen. Samalla tavalla täällä on seinät ja katto pään päällä, joita täytyy lujittaa, Ivask kertoo
Rautaista tiimityötä maan alla
Länsimetron työmailla on ylitetty kevättalvella 1 000 työntekijän raja. Pääosin työntekijät ovat suomalaista, mutta apuna on myös Suomen ulkopuolista työvoimaa. Tapiolan työmaalla raudoittajina työskentelee suomalaisten lisäksi virolaisia, mutta neljän hengen tiimeissä tapahtuva työskentely sujuu kansallisuuseroista huolimatta mutkattomasti. Raudoitustöiden kanssa samaan aikaan tehdään myös muitakin työvaiheita, joten välillä maan alla voi olla ahdasta.
– Maan alla on melko paljon työntekijöitä ja paljon muitakin kuin raudoittajia, kuten esimerkiksi kirvesmiehiä ja työnjohtoa. Useampi tiimi voi tehdä samaa työtä, mutta eri paikassa. Näin työ etenee tehokkaasti, eikä kukaan ole toisen tiellä, Ivask kertoo.
Suurin osa raudoittajista työskentelee maan alla, mutta osa on myös maan päällä tekemässä valmisteluja, kuten teräksen leikkuuta, muotoilua ja niputusta.
– Meillä on maan päällä kaksi kaveria, jotka ohjaavat tarvittavan määrän rautaa alas ja leikkaavat harjateräksen sopivaan pituuteen. Joskus tarvitaan erikoismuotoisia rautoja ja niiden oikeaan kulmaan kääntäminen voi olla hankalaa. Kaikki valmistelut pyritään tekemään maan päällä, Ivask selittää. Erilainen työympäristö vaatii raudoittajilta kylmää päätä ja ammattimaisia otteita.
– Ahtaudessa työskentely vaatii hyviä hermoja ja täällä voi olla joskus hieman klaustrofobinen tunnelma. Maan alla ei myöskään näe päivänvaloa, mutta onneksi nyt on jo valoisampaa, kun työt loppuvat, Ivask naurahtaa.
Valmiina vaativaan työhön
Raudoittajan tärkein työkalu on tavallinen raudoituskoukku, jonka avulla raudoitteita niputetaan yhteen ja sidotaan paikoilleen. Raudoituskoukun päivittäinen käyttö kertoo osaltaan työn vaativasta luonteesta.
– Tämä on hyvin fyysinen työ. Vaikka apuna on nosturi, leikkureita ja taivuttamia, suurin osa töistä tehdään puhtaasti lihasvoimalla. Oman voiman lisäksi tavallinen raudoituskoukku on tärkeä työkalu, koska sillä saadaan rauta pysymään siinä missä sen pitääkin olla, Ivask toteaa.
Tällä hetkellä raudoitustöiden loppua ei vielä pystytä arvioimaan. Paljon on jo saatu aikaan, mutta tekemistä yhä riittää.
– Aloitamme aamulla jo seitsemän aikaan. Tällä hetkellä työtä tehdään vain päivävuorossa, mutta olemme valmiita tekemään töitä monessa vuorossa, jos tarve siihen tulee, Ivask kertoo.