Juttu on julkaistu alun perin Länsimetro-lehdessä 2/2015.
Panostaja räjäyttää millisekunnin tarkkuudella
Länsimetron louhintatyömaalla suomalainen peruskallio väistyy hyvää vauhtia tunneleiden tieltä. Panostaja Osmo Laineen tehtävänä louhinnassa on panostaa, räjäyttää ja huolehtia siitä, että räjäytys tapahtuu turvallisesti.
Tunneleiden louhinta on haastava vaihe, joka vaatii tarkkaa työtä ja suunnittelua. Panostaja Osmo Laine vastaa länsimetron Espoonlahden työtunnelin louhintatöissä räjähdysaineiden panostamisesta tunneliperään. Laineella on louhintatöistä yhteensä yli 35 vuoden vankka kokemus.
– Menin vuonna -79 kaivokselle töihin, jossa kiinnostus panostustöihin alkoi syntyä pikkuhiljaa. Tein ensin muutaman vuoden töitä panostajan apulaisena ja muuta louhintaan liittyvää työtä, kuten porausta. Sen jälkeen päätin hakea panostajakurssille, Laine kertoo.
Panostajan työt edellyttävät kurssin käymistä, ja kurssille pääsyyn vaaditaan työkokemusta panostajan apulaisena. Panostajakurssi kestää viisi viikkoa, johon sisältyy kahden viikon käytännönjakso. Kurssi kerrataan 10 vuoden välein.
– Mielenkiintoisinta panostuksessa on työn vaativuus. On oma haasteensa saada kivi irtoamaan niin, ettei siitä tule vahinkoa kenellekään, Laine kuvailee.
Panostus on tarkkaa tiimityötä
Panostajan lisäksi louhintatiimiin kuuluvat porari, remonttimies ja panostajan apulainen. Louhinta aloitetaan tekemällä suunnitelma, jonka mukaan kallio porataan ja panostetaan. Lisäksi asennetaan useita mittareita ja seurantajärjestelmiä, joilla voidaan muun muassa seurata räjäytyksistä aiheutuvaa tärinää. Porakoneen porattua kallioon reiät tunneliperä on valmis panostukseen. Erityisesti poraaja ja panostaja keskustelevat paljon keskenään.
– En koskaan lähde panostamaan ennen kuin olen käynyt porausjumbon hytissä haastattelemassa poraria siitä, miltä kallio tuntui poratessa, Laine sanoo.
Panostus tehdään käsityönä ja vie aikaa noin 2,5 tuntia. Muoviseen räjähdysainepatruunaan tehdään reikä, jonka kautta nalli laitetaan paikalleen ja putki työnnetään porausreikään. Patruunoista lähteviin letkuihin asennetaan hidastuselementit, jotka mahdollistavat sarjojen räjäyttämisen eri aikaan. Hidastimet vedetään lopuksi yhteen ja niihin kytketään sähkönalli, jolla koko räjäytys saadaan laukaistua. Yhden tunneliperän räjäyttäminen tuntuu noin 9 sekunnin tärinänä.
– Panokset räjähtävät muutaman millisekunnin erolla toisistaan aina vaiheittain tunneliperän keskeltä ulospäin. Panostuksen ja ajastuksen seurauksena kallioseinämä lohkeaa siististi kasaan keskelle syntyvään tyhjään tilaan, Laine selittää.
Räjäytyksen jälkeen tunneli tuuletetaan ja irronnut louhe ajetaan pois. Lopuksi syntynyt tunneli vielä rusnataan, eli seinämästä irrotetaan helposti irtoavat lohkareet.
Jopa 300 kuutiometriä kalliota louheeksi kerralla
Louhinnassa käytettävät räjähteet ovat turvallista varmuusräjähdysainetta.
– Dynamiittia ei nykyään käytetä tunneleissa ollenkaan. Varmuusräjähdysaineet ovat äärimmäisen turvallisia eikä niitä saa millään tahattomasti räjäytettyä, Laine toteaa.
Varmuusräjähdysaineesta turvallisen tekee sen epäherkkyys. Olennaista louhintatöiden turvallisuuden kannalta on erityisesti aineen soveltuvuus poraukseen. Vaikka ainetta olisi edellisen räjäytyksen jäljiltä jäänyt kallioon, ei uuden tunneliperän poraaminen aiheuta räjähdystä.
Turvallisuudesta pidetään huolta myös noudattamalla tarkkoja turvallisuusmääräyksiä ja etenemällä varovaisesti. Kerralla räjäytettävän kallion määrä vaihtelee 150 kuutiometristä 300 kuutiometriin. Määrään vaikuttaa pääasiassa räjäytyksen aiheuttama tärinä sekä kalliolaatu.
– Louhinnassa lähdetään varovaisesti liikkeelle. Ensimmäiset räjäytykset maan pinnalta lähdettäessä ovat hyvin pieniä tumpsauksia, jotta nähdään miten kallio käyttäytyy, Laine kertoo.
Tärkein asia louhintatyössä on Laineen mukaan juuri turvallisuus; niin ympäristön asukkaiden, rakennusten kuin myös työntekijöiden kannalta.
– Louhinta on hyvin tarkkaa työtä aina suunnitelmista tärinöiden seuraamiseen saakka. Räjäytykset tahdistetaan muutaman millisekunnin tarkkuudella. Vaikka räjähdysainetta on yhden tunneliperän räjäytyksessä yhteensä jopa 400 kiloa, räjäytetään siitä kerralla vain 2-3 kilon eriä. Kaikki on tarkkaan suunniteltu ja laskettu. Tärkeintä ammatissani onkin pitää turvallisuudesta huolta, Laine päättää.
Teksti: Sanna Silvennoinen