Lattian korjaustyö etenee suunnitellusti Koivusaaren metroasemalla

Koivusaaren metroaseman lattian pintojen uusiminen alkoi 1.6.2020. Lattia on viimeistelyjä vaille purettu juhannukseen mennessä. Lattian uusiminen on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Purkuvaiheen kanssa osittain samanaikaisesti on tehty lattiarakenteen pohjatöitä. Pohjatyöt jatkuvat juhannuksena ja juhannuksen jälkeisillä viikoilla rytmitetysti uuden mosaiikkibetonilaatoitustyön kanssa. Työmaa-alue on erotettu metroliikenteeltä, eikä aseman ohi kulkeva metroliikenne häiriinny korjaustöistä. Työmaan toiminnasta ei aiheudu merkittävää häiriötä naapurustolle.

Juhannukseen mennessä laituritason mosaiikkibetonilattia on purettu suurimmaksi osaksi. Työt jatkuvat juhannuksen jälkeen lattiarakenteen pohjatöillä, jonka jälkeen alkaa uusien lattialaattojen asentaminen.

Kesäkuun lopulla aloitetaan uusien lattialaattojen asentaminen. Asennettavat laatat saapuvat Koivusaaren metroasemalle tällä ja ensi viikolla. Laattojen asentamisen jälkeen metroasemalla suoritetaan tarvittavat viimeistelytyöt, loppusiivous ja työmaan purkaminen, jonka jälkeen asema on valmis avattavaksi matkustajaliikenteelle elokuussa.

Lattiaremontti on käynnissä Koivusaaren asemalla 5.8. saakka

Länsimetro Oy uusii Koivusaaren metroaseman laituritason lattiapinnan kesällä 2020 laiturin mosaiikkibetonilattiassa havaittujen halkeamien vuoksi. Lattian uusimisen toteuttaa SRV Rakennus Oy. Koivusaaren asema on suljettu lattian uusimisen ajan 1.6.–5.8.2020, jolloin metrojunat eivät pysähdy asemalla ja aseman sisäänkäynti on suljettu.  Koivusaaren metroaseman lattian uusimisen etenemistä kerrotaan Koivusaaren aseman sivuilla.

Lisätietoa vaihtoehtoisista liikenneyhteyksistä hsl.fi/koivusaari2020

HSL vastaa vaihtoehtoisista liikenneyhteyksistä tiedottamisesta. Alueen vaihtoehtoisina liikenneyhteyksinä toimivat bussilinjat 20 ja 104. Lisätietoa saa sivustolta hsl.fi/koivusaari2020 ja tiedot näkyvät myös Reittioppaassa.

Lisätietoja lattiapinnan uusimisesta

Koivusaaren metroaseman remontti, työmaan 24/7-puhelin: 044 980 4326

Projektipäällikkö Reima Liikamaa, reima.liikamaa(at)srv.fi

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13): 050 377 3700

 

 

Rakennustyöt täydessä vauhdissa kesällä 2020

Rakentaminen etenee länsimetron kaikilla viidellä uudella asemalla, ratalinjalla ja maanalaisella metrovarikolla. Rakennusurakoiden työt rungon osalta ovat loppusuoralla. Metroasemien sisäänkäyntirakennusten ja kuilujen rungot ja maanpäälliset osuudet ovat tänä vuonna nousseet maan pinnalle ja tulleet näkyviksi osiksi asuinalueita. Rakennustyöt ovat edenneet pinta- ja sisärakennustöihin sekä taloteknisiin asennuksiin. Talotekniset työt kuten LVI- ja sähkötyöt ovat käynnissä kaikilla asemilla. Metron eri järjestelmien asennukset myös käynnissä laajalla rintamalla. Metrovarikko Sammalvuoressa on puolestaan jo käyttöönottovaiheessa. Alla näet esimerkkien omaisesti, mitä työmailla tapahtuu kesällä 2020.

Liukuportaat

Finnoon asemalle tulee Suomen pisimmät liukuportaat.

Havainnekuva Finnoon metroaseman Meritien sisäänkäynnin liukuportaista.

Liukuportaat ovat keskeinen osa liikkumista metroasemalla. Esimerkiksi Finnoossa liukuportaiden haalaukset käynnistyvät kesäkuun lopulla. Suomen pisimpien liukuportaiden nostokorkeus on noin 34,5 metriä ja runkojen pituus noin 78 metriä.

Dokumentit

Rakentamisen aikana syntyy valtava määrä erilaisia rakennusteknisiä dokumentteja, kuten toteutussuunnitelmia, urakoitsijan suunnitelmia, huoltodokumentteja ja tarkastusasiakirjan dokumentteja. Finnoon aseman rakentamiseen liittyen on jo syntynyt lähes 17 000 dokumenttia.

Sähkötyöt

Metrojärjestelmiä on yli 50.

Katonrajassa kulkee valkoisia ja oransseja kaapeleita.

Erilaisten sähköasennusten ja niihin tarvittavien komponenttien, kaapeleiden ja massojen lukumäärät ovat mittavia metroliikenteen ja metroasemien toiminnan kannalta. Yhdelle asemalle tulee noin 4 500 valaisinta, 13 000 sähkökaapelia ja  8 000  kytkintä ja sähkörasiaa. Esimerkiksi Kaitaan asemalla sähkötyöt ovat noin puolivälissä ja lopullisen sähkön vastaanottaminen oli mahdollista toukokuussa. Tämän jälkeen alkoi ensimmäisten testausten tekeminen.

Varavoimakoneet

Varavoimakone varmistaa metroaseman turvallisen käytön sähkökatkon sattuessa ja turvaa ihmisten poistumisen metroasemalta. Kaitaan varavoimakone asennetaan paikoilleen kesällä.

Sisäänkäynnit

Soukassa metroaseman sisäänkäynnit ovat jo näkyvä osa asemaympäristöä.

Soukan metroaseman Soukantorin sisäänkäynnillä on jo asennettu julkisivua, joka on erikoismaalattua, väriä vaihtavaa metallilevyä ja lasia.

Soukan sisäänkäynneillä tehdään julkisivu- ja vesikattotöitä ja taloteknisiä asennuksia. Soukantorin sisäänkäynnin julkisivun erikoismaalattua, väriä vaihtavaa metallilevyä ja lasia asennetaan kesäkuussa.

Hissit ovat keskeinen osa esteetöntä liikkumista asemalla. Hissien asennustyöt valmistuvat Soukassa alkusyksystä.

Savunpoistopuhaltimet

 

Kuvassa asennetaan savunpoistopuhaltinta metrotyömaalla.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Viimeinen asemille tuleva puhallin haalattiin ja asennettiin touko-kesäkuun taitteessa Espoonlahteen.

Paloliukuovet ja -rullaovet

Tulipalon sattuessa paloliukuovet ja -rullaovet osastoivat metroaseman tiloja paloilta suojatuiksi. Esimerkiksi Espoonlahdessa ovien asennustyöt alkavat kesän aikana.

Taide

Kaikille asemille tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria.

Havainnekuva Kivenlahden metroaseman asemalaiturille tulevista oransseista veistoksista. Teoksen nimi on Kulkijat. Taiteilija on Kalle Mustonen. Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, puista humoristista hahmoa

Taiteilija Kalle Mustosen teos ”Kulkijat” asennetaan syksyllä pääteasemalle Kivenlahteen. Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, metrolaiturin keskiosassa olevaa puista humoristista hahmoa. Pienempi hahmoista on kesäkuussa pintakäsittelyä vaille valmis, isompaa hahmoa pintalaudoitetaan.

Järjestelmien testaaminen

Kesäkuussa varikolla on käynnissä skenaariotestaukset.

Metrovarikolla on huoltomonttu, jossa on tasonvaihtotelineet

Kaikki varikolle asennetut järjestelmät on ensin testattu itsenäisestä, ja sen jälkeen varmistetaan, että järjestelmät toimivat yhdessä. Näissä skenaariotesteissä testataan eri järjestelmien väliset toiminnot poikkeustilanteissa, kuten tulipalon sattuessa huoltohallissa, ja varmistetaan, että järjestelmät toimivat kuten pitääkin.

Kiskojen asentaminen

Kiskoja asennetaan yhteensä 34 kilometriä.

Metrotunneliin on asennettua sepeliä, pölkkyjä ja kiskoja.

Kiskojen asentaminen on osa päällysrakenneurakkaa, jossa ensin asennetaan tärinäeste, tukikerrossepeli, pölkyt ja niiden päälle kiskot.  Päällysrakenneurakka alkoi kesäkuussa ja etenee Matinkylästä kohti länttä.

Suunnittelunohjauksessa painotetaan Länsimetron turvallisuutta ja toimivuutta

Mikko Mauro kokoustaa päivittäin lukuisten eri tahojen kanssa. Kokousten pääteemana on usein turvallisen ja toimivan metron rakentaminen.

Länsimetron suunnittelunohjauksessa paloturvallisuusasiantuntijana toimivan Mikko Mauron päivät täyttyvät palavereista Länsimetron eri sidosryhmien kanssa. Palavereissa on käsiteltävän aiheen mukaan läsnä niin Länsimetron omia suunnittelijoita, HSL:n edustajia, urakoitsijoita kuin viranomaisiakin.

Mauron mukaan laajalla ja perusteellisella sidosryhmäyhteistyöllä on selkeä tarkoitus.

– Olemme alusta asti halunneet hyödyntää suunnittelunohjauksessa laajan sidosryhmäjoukon asiantuntemusta, koska tavoitteenamme on rakentaa mahdollisimman turvallinen ja toimiva metrolinja. Yhteistyö sidosryhmien kanssa on erittäin sujuvaa ja siitä on merkittävä hyöty tavoitteemme saavuttamisessa, Mauro toteaa.

Suunnitteluohjauksen tavoitteena on rakentaa turvallinen, toimiva ja viihtyisä metrolinja.

Viranomaisyhteistyö saa myös kiitosta

Mauro on myös tyytyväinen viranomaisyhteistyön laatuun Matinkylä–Kivenlahti-projektin suunnittelunohjauksessa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on ollut mukana kattavasti hankkeen kaikissa vaiheissa ja poliisilta Länsimetro on saanut hyviä näkemyksiä asemien ja asemaympäristöjen turvallisen toteutuksen varmistamiseksi.

Yhteistyön sujuvuutta edesauttaa myös Mauron oma työhistoria. Hän toimi kymmenen vuotta palomiehenä ennen siirtymistään paloteknisen suunnittelun pariin.

– Yhteistyö viranomaisten kanssa on ollut erittäin tiivistä ja toimivaa. Taustani takia ymmärrän hyvin pelastusviranomaisten tarpeita ja olen pystynyt varmistamaan, että huomioimme jo suunnitteluvaiheessa kaikki olennaiset asiat heidän näkökulmastaan, Mauro kertoo.

Turvallinen metro on myös viihtyisä

Vaikka Länsimetro on asettanut turvallisuuden suhteen riman todella korkealle, se ei ole Mauron mukaan tapahtunut asemien viihtyvyyden tai estetiikan kustannuksella. Hänen mukaansa asemien viihtyvyys on merkittävä tekijä turvallisuudenkin kannalta.

– Olemme yhdessä suunnittelijoiden kanssa keskittyneet ratkaisuihin, jotka ovat toimivia niin turvallisuuden kuin viihtyvyydenkin osalta. Avarat ja valoisat tilat ovat tärkeitä turvallisuuden kannalta, sillä ne luovat omalta osaltaan turvallisuudentunnetta matkustajien keskuudessa ja helpottavat pelastusviranomaisten toimintaa hätätilanteissa, Mauro sanoo.

Käyttöönottovaihe lähestyy

Metrovarikko Sammalvuoressa on jo edennyt käyttöönottovaiheeseen. Käyttöönottovaiheessa varmistetaan, että rakenteet ja tekniset järjestelmät ovat toteutettu kaikkien vaatimusten mukaan. Mauron mukaan käyttöönottovaiheen painopistealueet ovat turvallisuuden osalta selkeät.

– Ensimmäiseksi meidän on itse pystyttävä varmistumaan valmiin ympäristön turvallisuudesta. Tämän osoittamisessa dokumentaatiolla on keskeinen rooli. Näiden edellytysten täyttyessä voidaan luottavaisin mielin edetä kohti viranomaistarkastuksia ja matkustajaliikenteen käynnistämistä, Mauro toteaa.

 

Teksti: Teemu Pynnönen
Kuva: Timo Kauppila

 

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2020-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuus kytketään sähköverkkoon

Länsimetron rakenteilla olevat viisi asemaa ja 17,5 kilometriä ratalinjaa kytketään kesän aikana valtakunnalliseen sähköverkkoon. Rakentamisen aikana työmaat ovat saaneet sähkönsä urakoitsijan väliaikaisilla kaapeloinneilla. Liikennöinnin aikaiseen sähköverkkoon siirtyminen on edellytys Länsimetron yli 50 järjestelmän testauksen aloittamiselle. Ensimmäisinä sähköt saa Finnoon ja Kaitaan asemat tällä viikolla.

Kaapelihyllyjä metrolaiturin alapuolisissa tiloissa Finnoossa ennen sähköasennuksia.

Länsimetron kakkosvaiheelle Matinkylä-Kivenlahti on asennettu yli 50 kilometriä keskijännitekaapelia, joka toimii Matinkylä-Kivenlahti rataosuuden sähkönjakelun pääverkkona. Ensimmäisenä sähköverkkoon kytkettiin 8.6. Finnoon asema ja tällä viikolla myös Kaitaan asema. Muut kolme asemaa, rataosuus ja Sammalvuoren varikko kytketään kesän ja syksyn aikana.

Nykyaikaiset metroasemat tarvitsevat paljon sähköä. Erilaisten sähköasennusten ja niihin tarvittavien komponenttien, kaapeleiden ja massojen lukumäärät ovat merkittäviä. Esimerkiksi Finnoon asemasta sähkösuunnitelmia on yli tuhat, ja sähkökeskuksia asennetaan yli 100. Yhdelle asemalle tulee keskimäärin noin 4 500 valaisinta, 13 000 kappaletta sähkökaapeleita sekä 8 000 kappaletta erilaisia kytkimiä ja sähkörasioita.

”Lopulliseen sähkönjakeluun siirtyminen on edellytys testausvaiheen alkamiselle. Länsimetrossa on yli 50 erilaista järjestelmää, joiden testaus etenee moniportaisesti siten, että ensin kutakin järjestelmää testataan yksin, sitten yhdessä ja lopuksi vielä viranomaistarkastusten yhteydessä eri poikkeustilaskenaarioissa. Testausvaihe alkaa vaiheittain tämän vuoden lopulla asemien rakentamisen edetessä”, kertoo Länsimetron tekninen johtaja Raimo Kaunismäki.

Vuosi 2020 on kiivastahtinen rakennusvuosi länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella.  Rakentamisen painopiste on kevään aikana siirtynyt runkotöistä pinta- ja sisärakennustöihin, talotekniikkaan ja automaatioasennuksiin. Jokaisella viidellä metroasematyömaalla ja ratalinjan työmaalla on käynnissä useita urakoita ja entistä enemmän toimijoita. Päällysrakenneurakka on myös alkanut. Urakassa asennetaan mm. ratasepeli, pölkyt ja ratakiskot. Sammalvuoren metrovarikolla on edetty jo testausvaiheeseen. Varikko valmistuu tänä vuonna.  Kokonaisuutena hanke etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

Tavoiteaikatauluna on luovuttaa asemat ja ratalinja teknisine järjestelmineen liikennettä operoivalla HKL:lle vuoden 2023 aikana. Länsimetro Oy jää osuuden omistajaksi ja kehittäjäksi.

Soukantorilla hydraulikiilaustöitä viikoilla 24–26

Soukan metroaseman Soukantorin sisäänkäynnillä poistetaan kalliota sujuvan sisäänkäyntialueen rakentamiseksi hydraulikiilauksella 8.6.2020 alkaen. Kiilaustyöt kestävät kolme viikkoa (viikot 24–26). Kiilausta tehdään Soukantorin piha-alueella ja Soukantorille johtavien portaiden alueella. Hydraulikiilaus on kivenhalkaisumenetelmä, jossa kallioon porataan reikiä, kallio halkaistaan kiilaamalla ja kiviaines poistetaan. Hydraulikiilaukseen kuuluva poraus aiheuttaa vähäistä melua lähiympäristössä. Porausta tehdään Espoon kaupungin ympäristökeskuksen määritteleminä työaikoina arkisin klo 7–18. Hydraulikiilauksia tehdään myös lauantaisin.

Soukantorin sisäänkäynti on toinen Soukan metroaseman sisäänkäynneistä. Toinen sisäänkäynti on Yläkartanontiellä. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-hanke päättyy vuonna 2023, kun kaikki Matinkylä–Kivenlahti-osuuden metroasemat ja raideinfra järjestelmineen luovutetaan samanaikaisesti liikennettä operoivan HKL:n käyttöön. HSL eli Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä päättää, milloin liikenne voi alkaa.

Pahoittelemme louhinnoista aiheutuvaa häiriötä.

 

Lisätietoja

Soukan urakoitsijan, työyhteenliittymä YIT–ARE:n 24/7-puhelin: 040 628 8161

Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13): 050 377 3700

Länsimetron toisen vaiheen ensimmäiset ratakiskot asennetaan kesällä

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden radan päällysrakenneurakka on alkanut.  Päällysrakenneurakka sisältää sepelin, kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen, joiden jälkeen uudelle osuudelle päästään tekemään metrojunan koeajoja vuoden päästä kesällä. Ensimmäiset kiskot ovat jo saapuneet Matinkylään odottamaan asennusta.

Vuosi 2020 on kiivastahtinen rakennusvuosi länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella.  Rakentamisen painopiste on kevään aikana siirtynyt runkotöistä pinta- ja sisärakennustöihin, talotekniikkaan ja automaatioasennuksiin. Jokaisella viidellä metroasematyömaalla ja ratalinjan työmaalla on käynnissä useita urakoita ja entistä enemmän toimijoita. Sammalvuoren metrovarikolla on edetty jo testausvaiheeseen. Varikko valmistuu tänä vuonna.  Kokonaisuutena hanke etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

Matinkylä-Kivenlahti -osuuden ratatunneli ennen sepeliä, pölkkyjä ja kiskoja.

”Ratatunneleiden päällysrakenneurakka alkaa pohjasepelin levityksellä. Ratatunnelia on yhteensä 17,5 kilometriä. Sepeli tuodaan tunneliin kuorma-autoilla, yhdellä kuormalla sepeliä saadaan noin viiden metrin alueelle. Sepelikerroksen alle asennetaan molempiin tunneleihin koko matkalle runkomelueriste, joka varmistaa sen, että metron runkomelu ei kantaudu yläpuolella oleviin kiinteistöihin”, kertoo ratateknisten urakoiden valvoja Juha-Matti Pakka Länsimetro-projektista.

Seuraavaksi tunneliin tuodaan vaihteet, joiden mittauksia ja säätöjä tarkistetaan moneen kertaan urakan aikana. Länsimetron tunneleissa on jo aiemmassa urakassa asennettu tukimuurielementit, joiden kansi toimii hätäpoistumistienä ja sisällä kulkee nykyaikaisen metrojärjestelmään vaatimaa tekniikkaa. Tukimuurin kaapelikourut asennetaan sepelin tasoituksen yhteydessä.

Tämän jälkeen tunneliin asennetaan ratapölkyt. Pölkkyjä osuudelle tulee yhteensä 27 400 Parman Forssan tehtaalta.  Pölkkyjen päälle asennetaan kiskot, jotka saapuvat Espanjasta ja hitsataan Vosslohin Kaipiaisten tehtaalla 120 metrin mittaisiksi. Kiskot kuljetetaan Vuosaaren sataman kautta öisin nykyisen metrolinjan läpi Matinkylään ja sieltä edelleen uudelle osuudelle. Työraidekisko on jo Matinkylässä odottamassa asennusta Matinkylästä länteen.

Kiskoasennuksen jälkeen asennetaan pintasepeli, joka levitetään erityisesti urakkaa varten valmistetulla sepelikärryllä. Pintasepeli levitetään pölkkyjen välin.

”Pintasepelin tasoituksen jälkeen rata tuetaan ja hitsataan jatkuvakiskoiseksi. Jatkuvakiskohitsaus edellyttää tarkkaa kiskon lämpötilan tarkkailua ja dokumentointia. Näin varmistetaan mahdollisimman pehmeä ja tasainen metrokyyti tuleville metromatkustajille”, Pakka kertoo.

Kiskoasennuksen jälkeen kiinnitetään virtakisko joka yhdeksänteen pölkkyyn kannatinkaarella. Virtakiskoon kytketään kesällä 2021 sähkö, jonka jälkeen voidaan aloittaa koeajot.

Tavoiteaikatauluna on luovuttaa asemat ja ratalinja teknisine järjestelmineen liikennettä operoivalla HKL:lle vuoden 2023 aikana. Länsimetro Oy jää osuuden omistajaksi ja kehittäjäksi.

 

Kuvia kakkosvaiheen Matinkylä-Kivenlahti-osuuden radalta ennen päällysrakenneurakan alkamista:

Kuvia ykkösvaiheen Ruoholahti-Matinkylä päällysrakenneurakan vaiheista:

 

 

Koivusaaren metroaseman lattiapintojen uusiminen alkaa 1.6. – metroasema on suljettu 1.6.–5.8.2020

Länsimetro Oy uusii Koivusaaren metroaseman laituritason lattiapinnan kesällä 2020 laiturin mosaiikkibetonilattiassa havaittujen halkeamien vuoksi. Lattian uusimisen toteuttaa SRV Rakennus Oy. Koivusaaren asema on suljettu lattian uusimisen ajan 1.6.–5.8.2020, jolloin metrojunat eivät pysähdy asemalla ja aseman sisäänkäynti on suljettu. Halkeamat eivät vaikuta aseman käytettävyyteen, mutta korjaus halutaan tehdä viivyttelemättä. Tämän johdosta Koivusaaren asema suljetaan lattian uusimisen ajaksi, jotta uusiminen saadaan tehtyä mahdollisimman lyhyessä ajassa. Näin toimimalla työmaan aiheuttama haitta voidaan keskittää pienempien matkustajamäärien kesäkauteen.

Lattian uusiminen alkaa työmaan perustamisella sekä purku- ja suojaustöillä. Purkuvaihe kestää noin neljä viikkoa. Osittain samanaikaisesti tehdään lattiarakenteen pohjatöitä neljän viikon ajan. Pohjatöiden edettyä alue kerrallaan aloitetaan uusien lattialaattojen ja -opasteiden asentaminen. Lopuksi suoritetaan tarvittavat viimeistelytyöt, loppusiivous ja työmaan purkaminen, jonka jälkeen asema on valmis avattavaksi matkustajaliikenteelle elokuussa.

Lattian uusimista tehdään työmaalla kolmessa vuorossa ympäri vuorokauden. Korjaustyöt tullaan tekemään tehokkaasti ja turvallisesti niin, että aseman ohi kulkeva metroliikenne ei häiriinny, työmaan toiminnasta ei aiheudu merkittävää häiriötä naapurustolle ja työn kesto on mahdollisimman lyhyt. Työmaa-alue on erotettu metroliikenteeltä. Pölyävät työt tehdään teltan sisällä. Aseman hissit ja sisääntuloaula ovat korjaustöiden ajan työmaakäytössä. Poikkeustilanteissa, esimerkiksi metroliikenne pysähtyessä, matkustajat pääsevät poistumaan ohjeiden mukaisesti Koivusaaren aseman poistumisreittejä maan pinnalle.

Koivusaaren metroaseman lattian uusimisen etenemistä kerrotaan Koivusaaren aseman sivuilla. Töiden etenemisestä tiedotetaan lähikiinteistöihin rakentamisen aikana.

Lisätietoa vaihtoehtoisista liikenneyhteyksistä hsl.fi/koivusaari2020

HSL vastaa vaihtoehtoisista liikenneyhteyksistä tiedottamisesta. Alueen vaihtoehtoisina liikenneyhteyksinä toimivat bussilinjat 20 ja 104. Lisätietoa saa sivustolta hsl.fi/koivusaari2020 ja tiedot näkyvät myös Reittioppaassa.

Lisätietoja lattiapinnan uusimisesta

Koivusaaren metroaseman remontti, työmaan 24/7-puhelin: 044 980 4326

Projektipäällikkö Reima Liikamaa, reima.liikamaa(at)srv.fi

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13): 050 377 3700

Kooste Länsimetron hallituksen kokouksesta 28.5.2020

Hallitukselle esiteltiin Länsimetro Oy:n yhtiön ja projektinjohdon tukipalveluiden puitesopimuskilpailutuksen tuloksia. Hallitus valtuutti toimitusjohtajan ryhtymään sopimuskatselmuksiin esityksessä mainittujen tarjoajien kanssa kaikissa neljässä osahankinnassa ja allekirjoittamaan puitesopimukset.

Hallitukselle esiteltiin Sammalvuoren vuokrasopimusasian tilannetta. Päätettiin valtuuttaa toimitusjohtaja neuvottelemaan ja sopimaan Sammalvuoren varikon vuokraamisesta HKL:lle esityksessä kuvatuilla periaatteilla ja allekirjoittamaan vuokrasopimus.

Hallitukselle esiteltiin ympäristövakuutusten kilpailutusasiaa. Päätettiin hankkia ympäristövakuutus esityksen mukaisesti.

Hallitukselle esiteltiin Helsingin olemassa olevan metrovarikon ratainfran kustannusten jakamiseen HKL:n ja Länsimetron välillä liittyvää asiaa. Päätettiin, että Länsimetro maksaa HKL:lle Länsimetroa palvelevan ratainfran laajennuksen, mikä katetaan rahoitusvastikkeilla.

Hallitukselle esiteltiin VIRVE-verkon operaattoripalveluihin ja tukiasemaan/siirtolaitteisiin liittyvää asiaa. Päätettiin valtuuttaa toimitusjohtaja neuvottelemaan ja allekirjoittamaan hankinta esityksen mukaisesti.

Hallitukselle esiteltiin käyttöönoton suunnittelun tilannetta. Käyttöönoton suunnittelu etenee aikataulun mukaisesti.

Hallitukselle esiteltiin Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen tilannekatsaus. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

Hallitukselle esiteltiin LM2 hankkeen kustannusseurannan tilannetta sekä päivitetty talousarvio.

Seuraava hallituksen kokous on 18.6.2020.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

Tavarantoimituksia metrotyömaalle poikkeuksellisesti Soukanraitin ja Soukantorin kautta

Tavarantoimituksissa Soukan metrotyömaan Soukantorin sisäänkäynnille on poikkeusjärjestelyjä 1.6.–7.8.2020. Soukantorin sisäänkäynnillä tehtävien tukimuuritöiden ajan osa metrotyömaalle tulevista tavaroista toimitetaan poikkeuksellisesti Soukanraitin ja Soukantorin kautta. Kävely- ja pyöräreitit ovat normaalisti käytössä kesällä, mutta tavarantoimitusten ja kuormanpurkujen aikana ohjaamme jalankulkijoita ja pyöräilijöitä alueella sekä varmistamme heidän turvallisen liikkumisen ja mm. pääsyn Soukantorin laidalla oleviin kiinteistöihin.

Pahoittelemme tavarantoimituksesta johtuvia hetkittäisiä häiriöitä kävely- ja pyöräreiteillä.

Lisätietoja

Soukan urakoitsijan, työyhteenliittymä YIT–ARE:n 24/7-puhelin: 040 628 8161

Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13): 050 377 3700

Länsimetron asemien valaistus voitti pohjoismaisen valaistuskilpailun

Länsimetron asemien valaistus palkittiin jo neljännen kerran. Asemien valaistus voitti tällä kertaa pohjoismaisen Nordisk Lyspris eli Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun.

Länsimetron asemien valaistus voitti ensimmäisenä suomalaisena pohjoismaisen Nordisk Lyspris eli Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun. Länsimetron ykkösvaiheen kahdeksan aseman (Lauttasaaren, Koivusaaren, Keilaniemen, Aalto-yliopiston, Tapiolan, Urheilupuiston, Niittykummun ja Matinkylän) yleisötilojen valaistuskokonaisuuden suunnittelusta vastasi VALOA design. Arkkitehtonista kokonaisuutta johti CJN – arkkitehdit Oy ja asemien arkkitehtuurin ovat suunnitelleet Helin & Co, ALA-arkkitehdit ja Esa Piironen, APRT, HKP ja Valaistuksen sähkösuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy. Sähköurakoinnista vastasi Are. Valotaidetta tuottivat Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen (Keilaniemi) ja Lighting Design Collective Oy, Helin &Co (Lauttasaari).

Arkkitehtuuri, taide ja valo luovat metroaseman identiteetin

Nordic Lighting Design Awards 2020 -palkinnon tarkoituksena on korostaa pohjoismaisen valaistuskulttuurin erityispiirteitä. Palkinto myönnetään erityisen merkittäville päivänvaloa tai keinovaloa hyödyntäville valaistuskohteille, jotka yhdistävät esimerkillisellä tavalla estetiikkaa, arkkitehtuuria, teknologiaa, laatua ja energiaa. Omaperäisyydelle ja luovuudelle annetaan suuri painoarvo projekteja arvioitaessa.

”Keskeinen ratkaisu Länsimetron asemissa on valon ja arkkitehtuurin integroiminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Jokaisella metroasemalla on oma identiteetti, joka syntyy arkkitehtuurin, taiteen ja valon yhteisvaikutuksesta. Valaistuksen roolia harkittiin monipuolisesti ja ratkaisu on hillitty, mutta arkkitehtonisesti laadukas ratkaisu, joka toimii ihmisten arjessa. Laatuvaikutelmaa luovat toistuvat valaistustavat, häikäisemättömyys, riittävä valaistustaso ja valaistuksen integraatio”, kuvaa metroasemien valaistusta valaistussuunnittelija ja CEO Roope Siiroinen VALOA design:sta.

Tuomariston mukaan valaistus on hyvin integroitu osaksi arkkitehtuuria. Eri asemien välillä on suurta eroavuutta, ja silti jokainen asema pysyy koko valaistuskonseptin sisällä. Jokainen asema on ainutlaatuinen, mutta niiden samankaltaisuus on kuitenkin aistittavissa. Valaistuksen suunnittelijat ovat onnistuneet kehittämään ja soveltamaan monia erilaisia ratkaisuja. Tuomaristo arvostaa myös hyvin sitä, kuinka valoa käytetään pystysuorilla pinnoilla ja lasin takana. Tämä antaa suuremman tilan tunteen ja helpottaa suuntaamista.

”Suomelle ja Helsingin ja Espoon metroasemien suunnittelun taustalla olevalle koko joukkueelle on suuri kunnia saada pohjoismainen valaistuksen suunnittelupalkinto. Palkinto merkitsee meille paljon ja tuntuu hyvin ansaitulta vuosien kovan työn, yhteistyön ja valaistussuunnittelukentän rakentamisen jälkeen”, kommentoi Roope Siiroinen VALOA designista.

Voittajat julkistettiin keskiviikkona 20.5. Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailun Nordisk Lyspris Facebook-livelähetyksessä. Nordic Lighting Design Awards 2020 -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Jokaisesta pohjoismaasta kilpailuun lähetetään oman maan kilpailun voittaja. Länsimetron asemien valaistus voitti aikaisemmin tänä vuonna Vuoden valaistuskohde 2019 -kilpailun sisävalaistus-sarjan ja sen voittajana Länsimetron valaistus osallistui pohjoismaiseen valaistuskilpailuun. Lue lisää Nordic Lighting Design Awards 2020 -kilpailusta.

Nordisk Lyspris 2020 – Nordic Lighting Design Awards-palkinnon lisäksi Länsimetron asemien valaistus on voittanut kolme muuta kilpailua:

  • LDA Lighting Design Awards 2019: Highly Commended
  • LIT Lighting Design Awards 2019: Winner
  • Vuoden valaistuskohde 2019

Tutustu kaikkiin Länsimetron metroasemiin.

Tapiolan metroaseman metrolaituri. Laiturialueen katosta löytyy 108 valaisinkupua, jotka toimivat akustisena vaimentimena. Laiturilla matkustajia tervehtii Emma-patsas.

Tapiolan metroasema

Aalto yliopisto -metroaseman alakatto on Corten-terästä.

Aalto-yliopiston metroasema

Keilaniemen metroaseman laituritasolla on Grönlund & Nisunen -taiteilijakaksikon valoputkista koostuva taideteos.

Keilaniemen metroasema