Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-projektin ympäristöselonteko vuodelta 2021 on valmistunut. Länsimetro on selvittänyt ympäristöselonteossa metrotunneleiden sekä viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti) sekä Sammalvuoren varikon rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset vuonna 2021. Vuonna 2021 rakentamisen pääpaino oli testaamisessa. Syksyllä alkoi kaikkien järjestelmien testaus poikkeustilanteissa matkustajaturvallisuuden varmistamiseksi. Ennen poikkeustilannetestausta yksittäiset laitteet ja komponentit on testattu pistetestauksissa ja järjestelmien toiminnallisuus toimintakokeissa. Myös koeajot alkoivat kesällä 2021. Lisäksi vuonna 2021 tehtiin viimeisiä asennustöitä ja viimeisteltiin metrotyömaita.
Vuoden 2021 osalta ympäristöselonteossa raportoitiin:
- Pääraaka-aineiden kulutus
- Energiankulutus
- Rakentamisen ja materiaalien hiilidioksidipäästöt
- Jätteiden muodostuminen ja käsittely
- Vaikutukset pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään
- Poistoveden määrä ja laatu
- Luonnon monimuotoisuus
- Pölyäminen
- Melu
- Sidosryhmät ja vuorovaikutus, palautteet, ympäristövaatimukset
Aikaisemmin on julkaistu ympäristöselonteko vuosilta 2014-2019 ja vuoden 2020 ympäristöselonteko. Rakennusprojekti päättyy vuonna 2022 ja metroliikenne Matinkylä-Kivenlahti-osuudella alkaa vuoden 2023 aikana. Projektin ympäristöselonteko laaditaan vielä vuodesta 2022.
Vesissä ja maaperissä ei havaittu muutoksia
Pohjavesitarkkailu, painumaseuranta, vuotovesiseuranta ja Hannusjärven vedenpinnan tason tarkkailu jatkuivat vuonna 2021. Pohjavedessä ja maaperässä ei havaittu merkittäviä muutoksia. Myöskään pohjavesiputkien vedenlaadussa ei havaittu muutoksia.
Painaumaseuranta jatkui vuonna 2021 Kaitaalla ja Espoonlahdessa. Suurin osa painumapisteistä jätettiin pois jo vuonna 2019 vähäisten muutosten vuoksi. Kaitaan ja Espoonlahden painumapisteillä ei havaittu merkittäviä muutoksia.
Lisäksi rakentamisalueella sijaitsevan Hannusjärven vedenpinnantasoa on seurattu vuodesta 2013 alkaen. Hannusjärvi on todettu herkäksi ympäristökohteeksi johtuen järven pienestä valuma-alueesta ja järven pienestä vesitilavuudesta. Vuonna 2021 luontaisesta poikkeavia muutoksia ei havaittu maapohjaveden pinnan tasossa Kaitaantien ja Hannusjärven välisellä alueella eikä myöskään Hannusjärven vedenpinnan tasossa.
Vuonna 2021 Finnoon, Kaitaan, Soukan ja Espoonlahden asemien poistovedet alettiin pumpata HSY:n hulevesiviemäriin. Myös asemien välisten rataosuuksien vedet johdetaan jo pääosin hulevesiviemäriin. Kivenlahden ja varikon poistovedet on siirretty jo aikaisemmin hulevesijärjestelmään. Jatkossa hulevesijärjestelmään johdettavan poistoveden laatua mitataan automaattisilla analysaattoreilla. Poistovedeksi kutsutaan kalliosta tihkuvaa vettä. Skandinaavisessa peruskalliossa, johon länsimetrokin on louhittu, liikkuu aina vettä. Louhintavaiheessa kalliota on tiivistetty ja lisäksi tunneleissa on veden ohjaamista varten salaojia tihkuvan veden keräämiseen ja ohjaamiseen pumppaamoihin, joista se kulkee edelleen HSY:n hulevesijärjestelmään.
Maanpäällisten alueiden maisemoinnit jatkuivat
Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin suurimmat suorat luontovaikutukset aiheutuvat metroasemien maanpäällisten osien rakentamisesta. Työmaa-aitoja ja tukikohtia purettiin vuonna 2021 Soukassa, Kaitaalla ja Finnoossa. Samalla näitä työmaiden käytössä olleita alueita maisemoitiin.
Vuorovaikutusta pandemiasta huolimatta
Sidosryhmätyöskentely on tärkeä osa Matinkylä-Kivenlahti-projektia. Tärkeimmät sidosryhmät ympäristövastuullisuuden näkökulmasta ovat rakentamisalueen ympäristön asukkaat, yritykset ja muut toimijat, rakentajat, päättäjät ja omistajataho, viranomaiset sekä projektin oma henkilöstö. Vuonna 2021 Covid-19 -pandemia rajoitti kaikille avoimien työmaavierailujen ja yleisötilaisuuksien pitämistä, joten viestintä painottui verkkoon. Rakentamisen etenemisestä kerrottiin muun muassa videoilla (”Matka Länsimetron salaisiin tiloihin” ja ”DESIGN. TUNNE. METRO. – Taidetta Finnoosta Kivenlahteen”-videot) sekä rakentamisen ja testaamisen etenemistä seurattiin verkossa.
Palautekanavina toimivat edellisvuoden tapaan verkkolomake ja puhelin. Meluun, tärinään ja pölyämiseen liittyvien palautteiden määrät laskivat edellisiin vuosiin verrattuna, koska käynnissä ei ole häiriöitä aiheuttavia työvaiheita. Testaamiseen liittyvistä häiriöistä, kuten savunpoistopuhaltimen hurina ja pölyäminen, palokellon kilinä ja evakuointikuulutukset, tiedotettiin ennakkoon. Kaikki palautteet käsiteltiin ja niihin vastattiin.