Avainsana: rakentaminen

Kestävä infrarakentaminen

28.2.2020

Paras työkalu kestävän infrahankkeen toteutukseen on ympäristöllisten, sosiaalisten taloudellisten kestävyyskriteerien huomiointi jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Hankinnat ovat avainasemassa, sillä materiaalivalinnoilla voidaan suoraan vaikuttaa hankkeen kustannustehokkuuteen ja ilmastovaikutuksiin. Voidaan asettaa vaatimuksia esimerkiksi koneiden ja tilojen energiatehokkuudelle, laitteistojen huollettavuudelle, materiaalien hiilijalanjäljelle ja materiaalien kierrätykselle.

Rakennusalan toimijat kehittävät oman toimintansa kestävyyttä lisäämällä esimerkiksi biopolttoaineiden käyttöä ja tehostamalla työmaalla kierrätystä. Myönteistä on, että vähähiilisyyden ja kiertotalouden edistämiseksi ollaan neuvottelemassa rakennusalan pakkausmuovien erilliskeräystä koskevaa Green Deal -sopimusta, joka toteutuessaan lisää vapaaehtoista rakennusmuovien keräilyä.

kierratyskontti

Sitoutumista kestävyyteen sertifikaattien avulla

Käytännössä rakentamisessa ei voida päästä nollahiilipäästöihin. Toimijat voivat kuitenkin hakea hankkeen hiilijalanjäljelle kompensointia, jolloin kompensaatioon käytetyillä euroilla voidaan vähentää hiilipäästöjä kohdemaassa tai lisätä hiilinieluja Suomessa.

Ympäristöjohtaminen on ensisijaisen tärkeä osa jokaista projektia suunnittelu-, rakentamis- ja käyttöönottovaiheessa. ISO 14001 -standardin periaatteiden mukaan rakennettava ympäristöjärjestelmä on hyvä lähtökohta. Rakentamiselle voi hankkia myös ympäristöluokituksen, kuten Iso-Britanniasta lähtöisin olevaa infrarakentamiseen käytettyä CEEQUAL –luokitusta (Civil Engineering Environmental and Quality Assessment). Sertifikaatit ja luokitukset antavat hyvän kuvan sitoutumisesta kestävyyteen kaikille sidosryhmille, mukaan lukien lainoittajat.

Länsimetro laati ensimmäisen ympäristöselontekonsa

Hankkeen keskeisten ympäristövaikutusten tunnistaminen ja niihin varautuminen luo pohjan kestävälle infrarakentamiselle. Ympäristönäkökohtien tunnistamisessa voi käyttää apuna vastajulkaistua Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin ympäristöselontekoa 2014-2019, johon on kerätty infrarakentamiseen soveltuvia ympäristöindikaattoreita.

Länsimetro-projektissa on ilahduttavasti huomioitu esimerkiksi luonnon monimuotoisuus. Finnoossa on rakennettu kulkuväyliä liito-oraville ja vältettyä kovameluista rakentamista lintujen pesimisaikaan.

Koskinen_A_L_Koskinen_1 _Lower_res_LinkedIn

Anna-Liisa Koskinen

Tella_Annika

Annika Tella

Kirjoittajat FM Anna-Liisa Koskinen ja FM Annika Tella työskentelevät AFRY Finland Oy:n ympäristökonsultoinnissa. He laativat Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektille ympäristöselonteon v. 2014-2019.

Mitä metro mahdollistaa?

18.12.2019

Länsimetron tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen.  Ensimmäinen osuus Ruoholahdesta Matinkylään on ollut liikenteellä jo yli kaksi vuotta. Matkustajien käytössä on uutta, maailman turvallisinta metroinfraa. Kakkosvaiheen osuus Matinkylästä Kivenlahteen on rakenteilla ja rakentaminen etenee suunnitelmien mukaisesti.

Me rakentajat käytämme aikamme päivittäin tarkistamalla betonin lujuutta, valvomalla järjestelmäasennuksia, parantamalla logistiikkaa ja miettimällä kymmenien eri järjestelmien yhteensovittamista. Työtämme motivoi kuitenkin se, että teemme työtä, jolla on merkitys.  Metroa rakennetaan, koska se tuo elinvoimaa ja mahdollistaa uusien kotien ja työpaikkojen syntymisen ekologisella tavalla. Metro on kestävää joukkoliikennettä ja asemat ovat arkkitehtuuriltaan vetovoimaisia suomalaista arkkitehtuuriosaamista parhaimmillaan.

Finnoo
Metroradan varrelle, Matinkylä–Kivenlahti -osuudelle nousee uusi asuinalue Finnoo. Finnoosta tulee Länsiväylältä merenrantaan asti ulottuva 17 000 asukkaan kaupunginosa, jonka korkea keskusta syntyy metroaseman ympärille.

Toimiva, helppo joukkoliikenne lisää alueen elinvoimaisuutta ja saavutettavuutta.  Matinkylän kirjasto oli vuonna 2018 Suomen vilkkain, Espoon modernin taiteen museo EMMA valittiin samana vuonna vuoden museoksi ja Espoo vuoden matkailualueeksi. Espoon kaupunki avasi 2016 Ison Omenan palvelutorin. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Ison Omenan palvelutorille tehtiin yhteensä 1,3 miljoonaa asiakaskäyntiä. Länsimetron ykkösvaiheen liikenne oli alkanut marraskuussa 2017.

Metro on iso investointi, ykkösvaiheen kustannusarvio on 1 186 miljoonaa euroa. Harva kuitenkaan tietää, että vain yksi toimija, Lähi-Tapiola on investoinut yhden aseman läheisyyteen eli Tapiolan puoli miljardia euroa. Metro lisää alueen vetovoimaa niin yritysten ja toimintojen sijoittumispaikkana kuin asumisenkin osalta. Ilman metron rakentamispäätöstä Aalto-yliopistoa olisi tuskin syntynyt. Poikittaista joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulla tulee 2020-luvulla vielä sujuvoittamaan Otaniemestä Itäkeskukseen jatkuva pikaraitiotiet Raide-Jokeri.

Aalto-yliopisto, Otaniemi
Aalto-yliopiston metroaseman pääsisäänkäynti on suoraan yhteydessä Aalto-yliopiston kampukseen. Yliopiston lisäksi kampuksella sijaitsevat mm. yli sadan startup-yrityksen keskittymä A Grid, VTT, Harald Herlin -oppimiskeskus, Design Factory sekä Open Innovation House, jonne sijoittuu myös Pohjois-Tapiolan lukio. Metroyhteys tekee liikkumisen sujuvammaksi niin korkea- kuin lukioasteen opiskelijoille, oppilaitosten henkilökunnalle kuin kansainvälisille vieraille.

 

Länsimetro ei ole vain Helsingin ja Espoon hanke. Julkinen liikenne ja toimivat matkaketjut parantavat mahdollisuuksiamme menestyä kansainvälisessä kilpailussa osaamis- ja tietointensiivisistä yrityksistä ja työpaikoista. Emme rakenna vain metroa vaan kaikkea sitä mitä metro mahdollistaa.

Ville Saksi, Länsimetron toimitusjohtaja

Ville Saksi
Kirjoittaja toimii Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana.

Mitä Länsimetro tekee?

3.9.2018

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne mullistui marraskuussa 2017 kun metroliikenne laajeni Espooseen.  Metron liityntäliikenne alkoi alkuvuodesta 2018.  Monen pääkaupunkiseudulla asuvan liikkumisen ja arkeen tapahtui kertarysäyksellä isoja muutoksia. Sekä metroliikenne että metron liityntäliikenne ovat olleet esillä julkisuudessa liikenteen alkamisesta lähtien.

12899391105_650a176921_o
Louhintaa ykkösvaiheella, viimeinen tunnelitulppa puhkeaa Matinsolmussa 27.2.2014. Kuva: INDAV

Länsimetroa rakentaa Länsimetro-projekti. Länsimetro rakensi radan ja asemat Ruoholahdesta Matinkylään. Rakentaminen jatkuu tällä hetkellä Matinkylästä Kivenlahteen. Projekti on kerännyt yhteen ykkösvaiheen opit ja kokemuksen ja etenee tarkasti Espoon kaupungin alkuvuodesta 2018 tarkistaman hankesuunnitelman mukaan.

15135755744_d16a6e5158_o
Urheilupuiston asema 6.11.2014. Kuva: Kauko Ruotsalainen

Länsimetro oy myös omistaa ensimmäisen vaiheen asemat, radan ja ratainfran. Liikennettä operoi molemmilla linjoilla Vuosaaresta Matinkylään ja Mellunmäestä Tapiolaan HKL (Helsingin kaupungin liikennelaitos). HKL:n ja Länsimetron sopimuksen mukaan HKL myös huoltaa ja ylläpitää Ruoholahti-Matinkylä osuutta. Länsimetron rooli on siis sekä rakentaa metroliikenteelle nykyvaatimusten mukainen infra ja sen lisäksi valvoa, että aiemmin rakennettu raide teknisine järjestelmineen säilyy hyvässä kunnossa. HSL (Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä) puolestaan mm. suunnittelee ja tilaa joukkoliikenteen toiminta-alueellaan.

29671111585_ec306cd326_o
Keilaniemen aseman valotaideteoksen asennustöitä 13.9.2016. Kuva: Janne Nordström

Teemme Länsimetrossa kaikkemme, että metro on se arjen sujuvoittaja ja kasvun vauhdittaja, mitä sen halutaan olevan. Vastaamme mielellämme, kun meiltä kysytään rakentamisesta. Metron liikennöintiin tai liityntäliikenteeseen emme kuitenkaan voi vaikuttaa.

27445505417_0951d4fbbd_o (1)
Soukan asema toukokuussa 2018 Kuva: Timo Kauppila. INDAV

Länsimetro

Satu Linkola

Länsimetro oy:n viestintäjohtaja

 

Metron rakentamista Kööpenhaminassa – 3,2 miljardia, 17 asemaa, 15 km tunnelia

4.4.2018

Länsimetron toisen vaiheen asiantuntijoita vieraili maaliskuussa Kööpenhaminan nykyisen metron laajennuksen eli Cityringenin työmaalla.

Ympyrän muotoinen, kaupungin keskustaan sijoittuva Cityringen muodostuu 17 maanalaisesta asemasta ja kahdesta vierekkäisestä 15 km pitkästä tunnelista. Hankkeen kustannusarvio on 3.2 mrd euroa ja sen arvioidaan avattavan liikenteelle vuonna 2019.

Maaperäolosuhteet Cityringenillä poikkeavat huomattavasti Espoon olosuhteista, ja siksi tunnelien ja asemien rakennusmenetelmätkin ovat hyvin erilaisia. Cityringenin toteuttaa Design and Build- menetelmällä kansainvälinen konsortio CMT (Copenhagen Metro Team), jonka omistaa italialainen Salini Impregilo. Hankkeen rakennuttajana on kunnallinen organisaatio Metroselskabet.

cityringen1
Metroa rakennetaan Kööpenhaminassa kaupungin keskustaan. Kuva Marmorkiren Station – aseman työmaalta.

Riskienhallinta suurissa hankkeissa

Suuriin infrahankkeisiin sisältyy aina huomattavia riskejä, jotka näkyvät usein kustannusarvioiden ja aikataulun pettämisenä. Laajan infrahankkeiden riskejä käsitelleen kansainvälisen tutkimuksen mukaan riskien arvioinnin ja riskienhallinnan tulee olla keskeinen tekijä hankkeiden päätöksen teossa ja riskien arvioinnin tulee perustua kokemukseen konkreettisista projekteista. Länsimetron jatkovaiheen osalta on käytettävissä ensimmäisen vaiheen opit. Syventääkseen edelleen saatua oppia yhtiön johto katsoi tarkoituksenmukaiseksi tutustua italialais-tanskalaiseen metron rakentamistapaan.

Kööpenhaminassa Länsimetron ryhmälle esiteltiin hanketta ensin CMT:n toimistolla ja sitten kahdella työvaiheessa olevalla asemalla. Esittelyjen ja työmaakäyntien yhteydessä oli mahdollisuus yksityiskohtaisiin keskusteluihin hankkeesta vastaavien henkilöiden kanssa. Projektin johtaja oli koko ajan kanssamme.

cityringen2
Cityringen, kuilutyömaa, tekosaari kuilua varten, kuilun pohjalla pistoraide toiselle linjalle.

Virheistä opitaan

Mitä Länsimetron ryhmä oppi matkalla? Luonnollisesti kukin meistä katsoi asioita paljon omasta näkökulmastaan, mutta kokonaisarvio matkan opeista tehtiin yhdessä. Omasta puolestani yritin selvittää hankkeen johtamiseen liittyviä kysymyksiä. Vaikka hanke on monessa suhteessa hyvin erilainen kuin Länsimetro, niin hankeen johtamisessa löytyy paljon yhtäläisyyksiä, opittavaa ja mahdollisesti jotain vältettävääkin. Seuraavassa joitakin poimintojani:

  • Hankkeen asemien rakentaminen on vaativaa insinöörityötä, kun päältä avattavat kaivannot ulottuvat jopa 40 metrin syvyyteen keskustan rakennetussa ympäristössä. Ei ole ihme, että CMT on perustanut ”Think Safety” kampanjan kaikille työmailleen. Kampanjan kärkiviesti on: ”Think before you act!” Turvallisuusviestissä korostetaan kaikkien työntekijöiden vastuuta, ei ainoastaan yrityksen vastuuta. Kampanjalla on saatu aikaan hyviä tuloksia, joihin meillä oli tilaisuus tutustua.
  • Avointa ja rehellistä vuoropuhelua kaikilla tasoilla ja kaikkien kanssa pidettiin arvossa. CMT korosti henkilökohtaisten tapaamisten merkitystä. Sähköpostia ei pidetty hyvänä välineenä vähänkin tärkeämmissä asioissa. Tapaamisten merkitys korostuu nimenomaan rakennuttajaorganisaation kanssa. Vuoropuhelussa CMT toi esille ilmaisun ”responsible behaviour”, mikä tarkoittaa hyvän ja vastuullisen dialogin taitoja.
  • CMT korosti ratkaisukeskeisyyttä kaikessa toiminnassaan. Kaikki virheet, pienetkin, halutaan heti esille ja ratkaistavaksi. Tärkeää on ns. ”early detection” eli pienten signaalien tunnistaminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen heti.
  • CMT pitää yllä mahdollisimman luotettavaa hankeen tilannekuvaa. Tilannekuvan kokoaminen edellyttää kykyä tunnistaa projektin riskejä riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Heillä oli ”liikennevaloihin” perustuva järjestelmä, johon saimme tutustua. Tilannekuvan arviointiin liittyi suuri mielenkiinto, sillä Länsimetrolla on käytössä vastaavan tyyppinen ”hälytysjärjestelmä”.
  • CMT piti erikoisen tärkeänä hankkeen aikana oppimista (jatkuva parantaminen) ja he korostivatkin ”lessons learned”- periaatteen toteuttamista kaikessa toiminnassaan.
  • CMT: n kanssa keskusteltiin myös asiakkaan (Metroselskabet) suorittamasta valvonnasta. Urakoitsija varoitti ns. ”tuplatekemisestä”, mikä tarkoittaa asiakasorganisaation valvonnan rakentamista lähes urakoitsijan oman organisaation kaltaiseksi. Tähän kysymykseen liittyy varmasti paljon pohdittavaa.
cityringen4
Cityringen-projektin esittelyä. Näytöllä projektin tilannekuva.

Yllä mainitut johtamiseen liittyvät asiat ovat erittäin tärkeitä hankkeen ohjaamisen välineitä. Monet näistä asioista ovat Länsimetrossa hyvällä mallilla, mutta aina kannattaa verrata toimintaa toisen organisaation kanssa. Benchmarkkaus ei varmasti ole hukkaan heitettyä aikaa.

Itse uskon, että keskustelut CMT: n edustajien kanssa syvensivät tietojamme ja antoivat aiheen pohtia menettelyjämme oman hankkeemme onnistumiseksi. Uskon myös, että tutustumismatka ja sen jälkeiset keskustelut omalla porukalla ovat edistäneet yhteistyötä sekä omassa organisaatiossa että kaikkien sidosryhmien kanssa, ei vähiten tulevien urakoitsijoiden kanssa.

Jaakko Heikkilä 3

Jaakko Heikkilä

Kirjoittaja on Länsimetron ohjausryhmän jäsen.

Oma työmaa mansikka

20.12.2017

Keikat ovat keikkoja, valvojillekin. Siinä vuodessa, kahdessa tai neljässä, jonka työmaalla viettää hattua polkien ja tukkaa repien, ehtii hyvinkin henkilökohtaisen suhteen perustamaan omaa valvottavaa tonttiaan kohtaan. Toisinaan aamulla töihin tallustellessa ärsyttää jo valmiiksi ne nurkat, joissa joutuu koko tulevan työpäivän taaplaamaan tai tuijottamaan tietokoneen näytön syvyyksiin.

Entä sitten, kun on keikan viimeinen päivä koittanut. Maallinen omaisuus jätesäkkiin kerättynä kulkee työmaan portista viimeisen kerran. Sinne jäävät tunnelit, hallit ja kuilut, jotka jaksoivat kyllästyttää toistuvasti. Työmaan portilla viimeisiä pölyjä farkuista pyyhkiessä miettii, pyyhkiikö oman vastuunsa työmaata kohtaan samalla.

Oman näkemykseni mukaan rakentaminen ei koskaan ole niin raaka laji, ettei aikaa jäisi myös tunteilulle. Koen tunteellisuuden ja sitoutumisen omaa urakkaa kohtaan jopa etuna esimerkiksi silloin, kun takuuaika alkaa tai kun työmaa kokee siitä johtumattomia vastoinkäymisiä.

Tunteellinen hetki on myöskin se, kun joku kalliotila saa sinne suunnitellut toiminnot käyttöönsä, varsinkin, jos on päässyt seuraamaan edistymistä niistä ensimmäisistä räjäytyksistä viimeisten jalkalistojen asennukseen asti. Käyttöönottopäivä on se päivä, kun työmaan eri vaiheet tulee käytyä mielessään läpi. Vielä ennen lähtöään käy koskettelemassa seinäpintoja ja pyyhkäisemässä pistorasian päältä viimeisiä pölyjä. Sinne jää vuosien työsuoritus uuden isäntänsä käsiin.

35976709825_2b6bf028a6_o
Nykyisin Minna Alantie työskentelee länsimetron Sammalvuoren varikon valvojana. Kuva: Minna Alantie

Käyttöönottopäivä on myös se päivä, jolloin vuosia kasassa pysynyt työyhteisö pirstaloituu. Kaikki tutut kasvot, hersyvä huumori ja jopa nokkapokat siirtyvät muistojen selkäreppuun.

Ajoittain tulee raotettua omaa kohtalaisen mittavaa, erilaisiin urakoihin liittyvää valokuva-arkistoa ja elettyä nuo työmaiden vaiheet uudelleen kuva kerrallaan. Usein jää miettimään, että miten jokin rakenneratkaisu, jonka on dokumentoinut alusta lähtien, toimii tänä päivänä, kun se on jätetty uuden omistajansa harteille. Samalla raottaa selkäreppuaan, josta löytyvät asiaan liittyvät katselmukset, suunnittelijan tekemät skissit, suorittavan osapuolen tuska ja myöhemmin käytävät taloudelliset keskustelut. Myös työsuorituksen etenemän kenttäseuranta jää elävästi mieleen. Se, miten aamulla palstalle kävellessään läikyttää kahvia penkoessaan viimeisintä luonnosta taskun pohjalta ollessa samalla valmiina nostamaan kättä tervehdyksen merkiksi suorittavan työn tekijöille. Selkärepun raottaminen on lamauttava kokemus, jonka jälkeen on lähes poikkeuksetta pakko tasata hengityksensä ja pyyhkiä pisarat silmäkulmista paidan hihaan.

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERA
Minna Alantien aiempiin projekteihin kuuluu mm. Pyhäsalmen kaivos.

Maanalaisten tilojen toteuttamisessa ikimuistoisinta on se, että jokainen kohde on täysin uniikki. Vaikka muodot ja julkisivut toistuisivatkin samanlaisina, niin jokaisessa kohteessa on ollut omia, toisinaan hyvinkin mittavia erityispiirteitä, jotka ovat pääsääntöisesti vain kyseisissä kohteissa työskennelleiden tiedossa. Sekä hyvässä että pahassa jättää myös valvoja oman kädenjälkensä näihin erityispiirteisiin.

Kun kohde on käyttöönotettu, niin valvoja siirtyy siviilitarkkailijaksi. Oma kohde on kuin kesän ensimmäinen mansikka, ensimmäinen puraisu on kirpeä ja hapan, mutta sen marjaisan makeuden muistaa aina.

Minna Alantie

Kirjoittaja työskentelee länsimetro-projektissa Sammalvuoren varikon valvojana. Hän on ollut mukana monissa infrahankkeissa, kuten Kehäradan rakentamisessa, sekä useissa teollisuushankkeissa. 

Hyvällä yhteistyöllä kohti entistä sujuvampaa liikkumista ja kaupunkielämää

24.5.2017

Missiomme KONEella on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Siksi oli meille kunnia ja suuri ilo päästä toimittamaan hissit, liukuportaat ja automaattiovet Länsimetron ensimmäisessä vaiheessa valmistuville metroasemille!

kone 1
Suomen pisimmät liukuportaat Koivusaaren asemalla.

Strategiamme keskiössä on menestyminen asiakkaidemme kanssa. Olemme asentaneet Länsimetron asemaverkostoon yhteensä 46 hissiä (joista 8 ns. vinohissejä), 25 automaattiovea ja 70 liukuporrasta – kun Länsimetro avautuu liikenteeseen, pääsevät matkustajat samalla kokemaan myös Suomen pisimmän liukuporrasmatkan Koivusaaren asemalla! Ratkaisujemme avulla ihmisten liikkuminen asemilla järjestyy tehokkaasti ja sujuvasti, mutta se ei yksin riitä asiakkaan kannalta onnistuneeseen lopputulokseen. Varsinkin näin valtavassa hankkeessa yhdessä menestyminen vaatii paljon enemmän kuin yksinomaan laitteiden laadukkaan ja oikea-aikaisen toimittamisen ja asentamisen.

Pyrkimyksemme KONEella on vastata asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin ja ratkaista heidän haasteitaan yhdessä heidän kanssaan. Tässä projektissa pyrimme ilahduttamaan asiakasta sujuvan toimituksemme lisäksi mm. siten, että projektipäällikkömme opetteli itse pistekirjoituksen varmistaakseen mahdollisimman sujuvan ja kohteeseen sopivan opastuksen matkustajille, joilla on näkörajoitteita.

kone2
Pistekirjoitusta hissin ohjauspaneelissa.

Toisena esimerkkinä toimii Lauttasaaren asema, jolla liukuportaita ei ollut mahdollista siirtää asematasolle tavanomaisesti yläkautta, eivätkä osat mahtuneet helposti myöskään ahtaisiin metrotunneleihin. Yhdessä tähänkin keksittiin ratkaisu, ja kymmenen tonnin painoiset porraslohkot saatiin kekseliäästi kaivinkoneella nostettua junavaunuun ja sen kyydissä ratatunnelia pitkin laituritasolle. Molemmat esimerkit osoittavat, että onnistuminen vaatii välillä tavanomaisestakin poikkeavia ratkaisuja, uuden oppimista ja saumatonta yhteistyötä – joka onnistuikin hienosti Länsimetron kanssa koko hankkeen ajan.

kone3
Liukuporraslohkojen kuljetuksille ei liiemmin ollut tilaa kapeissa metrotunneleissa.

Kun Länsimetron uudet asemat avaavat ovensa matkustajaliikenteelle, me haluamme tarjota visiomme mukaisesti parhaan käyttäjäkokemuksen laitteidemme käyttäjille. Länsimetro on hyvä esimerkki siitä, mitä erinomainen käyttäjäkokemus voi käytännössä tarkoittaa: helpotetaan ihmisten elämää ja sujuvoitetaan liikkumista läpi pääkaupunkiseudun. Tätä haluamme edesauttaa myös omien ratkaisujemme avulla, jotta kulku asemilla on helppoa, turvallista ja miellyttävää.

karla_lindahl_1

Karla Lindahl

Toimitusjohtaja, KONE Hissit Oy

Selvitysmies Virtanen arvioi Länsimetroa

10.5.2017

Pääministeri Sipilä antoi Erkki Virtaselle joulukuun 2016 lopussa haastavan tehtävän. Selvitysmiehen tuli ”selvittää valtion rahoittamien rakennushankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen tehokkuutta sekä hankkeiden aikataulu- ja kustannusongelmia”.

Selvitysmiehen silmissä rakennushanke näyttää onnistuvan, jos valtion budjetin mukaisessa määrärahassa pysytään. Muilla onnistumisen mittareilla ei näytä olevan merkitystä entisen budjettipäällikön ajattelussa. Selvitysmiehen ajattelu ohjaa siihen, että hankkeiden kustannusarvioista pyritään laatimaan niin väljiä, että budjettiin kirjattu raha varmasti riittää kaikissa tilanteissa.

Virtanen suosittelee yhteishankkeisiin valtionosuuden enimmäismäärän määrittelemistä. Näin onkin jo tehty mm. Länsimetrossa. Lisäksi hän ehdottaa valtiolle oikeutta keskeyttää rahoitus, mikäli hanke poikkeaa kohtuuttomasti alkuperäisestä suunnitelmasta. Tätä ehdotusta selvitysmies ei näytä pohtineen loppuun saakka. Voi arvata, että esim. Länsimetron urakkatarjouksiin olisi muiden riskivarausten lisäksi hinnoiteltu tällainen keskeytysriski, jos Virtasen ehdottama sääntö olisi ollut voimassa.

Selvitysmies tuo ansiokkaasti esiin hankkeiden valmisteluun liittyviä ongelmia. Hän arvioi asiantuntijoiden lausuntoihin nojaten, että rakennushankkeiden aikataulu- ja kustannusongelmista 90 % johtuu hankkeiden valmistelun puutteista. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä.

Hankkeiden ennakkosuunnitteluun ja tutkimuksiin panostetaan liian vähän. Tämä korostuu Länsimetron, Kehäradan, Musiikkitalon tai Olympiastadionin kaltaisissa ainutkertaisissa hankkeissa. Länsimetron suunnittelun valmius oli 2-3 %, kun rakentamispäätös tehtiin valtuustoissa. Toteutuksen aikaisessa suunnittelussa tuli esiin monia viranomaisvaatimuksia, käyttäjätarpeita sekä olosuhteista ja liittyvistä hankkeista johtuvia muutoksia. Näistä huomattava osa olisi ollut selvitettävissä panostamalla ennakkosuunnitteluun moninkertaisesti enemmän, niin että toteutuksesta päätettäessä suunnittelun valmius olisi ollut esim. 50 %.

Länsimetrossa ennakkosuunnittelu ja tutkimukset olisivat kuitenkin edellyttäneet noin 50 milj. euron panostusta, ennen kuin selvitysmiehen näkemyksen mukainen riittävä varmuus on saavutettu. Voi kysyä onko valtiolla ja kunnilla valmius näin suuriin panostuksiin, joiden lopputulemana voi olla hankkeesta luopuminen. Yhteishankkeissa voi muodostua ongelmaksi, mikä osapuoli ennakkopanostuksen maksaa ja kantaa siihen liittyvän riskin.

Selvitysmies kirjoittaa, että ”minulle on esitetty myös väitteitä, että joidenkin hankkeiden kustannustiedot on tietoisesti mitoitettu epärealistisen pieniksi, jotta hanke saadaan läpi päätöksenteossa. Useimmiten tällainen uskottavan oloinen väite koski Länsimetroa”. On erikoista, että selvitysmies viittaa valtioneuvostolle osoitetussa raportissa anonyymeihin kuulopuheisiin ja esittää niihin vedoten väitteen, että poliittisia päättäjiä olisi johdettu harhaan. Virtanen toteaa itsekin, että ”tätä en voinut mitenkään todentaa”. Länsimetro Oy:n hallituksessa alusta lähtien istuneena voin todeta, että en minäkään.

pekka vaara blogikuva

Pekka Vaara

Kirjoittajalla on 40 vuoden kokemus suurista rakennushankkeista. Hän on Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen.

Metroa rakennetaan yötä päivää meillä ja muualla

28.4.2017

Meillä rakennetaan metroa kovaa vauhtia, ja länsimetro on Suomen mittakaavassa lähes ainutlaatuinen rakennushanke. Mutta rakennetaanhan niitä metroja muuallakin – miten? Olen työskennellyt harjoittelijana länsimetrossa nyt puolen vuoden ajan, ja uteliaisuuttani lähdin selvittämään, millaisin säännöin muualla maailmassa rakennetaan metroja juuri nyt.

Huomasin, että maailmalla on vireillä useita eri metrolaajennuksia ja aivan uusiakin hankkeita. Meillä Suomessa Espoon ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa antaa ohjenuorat siihen, mihin aikaan ja millaisin äänitasoin töitä saadaan tehdä, ja tunneleita louhitaan poraus-räjäytysmenetelmällä. Muualla niin metron toteutustavat kuin rakentamista koskevat säännökset vaihtelevat.

Muun muassa Kööpenhaminassa ja Sydneyssä käytetään tunneliporaa, joka tunnetaan myös lyhenteellä TBM eli tunnel boring machine. Mainitsemisen arvoinen on myös niin sanottu cut-and-cover-menetelmä, jolla esimerkiksi New Yorkin ja Lontoon metrot on alun perin toteutettu. Menetelmistä nykyaikaisin on TBM, joka mahdollistaa ympärivuorokautisen maanalaisen louhinnan, koska räjäytyksiä ei tarvita. Samalla se on kuitenkin kallein.

Yhtäläisyyttä Suomen ja Tanskan välillä voi löytää siinä, että Kööpenhaminan Cityringen-projektissa noudatetaan pääosin samoja työaikoja kuin Suomessa, eli arkisin vuorokausi on jaettu päivään (7–18), iltaan (18–22) ja yöhön (22–7). Viikonloppuisin työajat poikkeavat arjesta taaten asukkaille rauhaisampaa lepoaikaa.

Tarkkoja melurajoja ei Kööpenhaminasta pystytty antamaan, koska ne vaihtelevat niin paljon riippuen työvaiheesta. Tanskassa metrotyömailla on mahdollisuus hakea poikkeuslupia, jotka mahdollistavat melutasojen ylitykset 24–72 tunnin ajaksi. Melua hallitaan meluaidoilla sekä sillä, että käytössä on paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT).

Australiassa Sydney Metro Northwest -projektissa maanalaisia töitä tehdään lähtökohtaisesti vuorokauden ympäri, mutta kallioporaus on rajoitettu aikavälille 7–22, ”mikäli siitä aiheutuu häiriöitä herkille kohteille”. Maan päällä työskennellään arkisin kello 7–18 ja lauantaisin kello 8–13. Sunnuntaisin tai juhlapyhinä ei työskennellä, mutta edellä mainittuihin aikoihin on runsaasti poikkeuksia.

Käytännössä töitä voidaan tehdä myös maan päällä koko vuorokauden ajan – esimerkiksi Norwestin asemalla louhitaan kellon ympäri, jotta liikenne läheisellä Norwest Boulevardilla ei häiriintyisi.

Suomi, Tanska ja Australia ovat kaikki länsimaisia demokratioita. Olisi kiinnostavaa tietää myös, miten melu- ja ympäristöasioihin suhtaudutaan esimerkiksi Kiinan kaltaisessa valtiossa, jossa Wikipedian listauksen mukaan on rakenteilla peräti 15 täysin uutta metrojärjestelmää. Tätä ei kuitenkaan kerro edes Wikipedia – ehkä pitää lähteä joskus paikan päälle katsomaan, miten töitä tehdään.

marko11

Marko Koskinen

Kirjoittaja on Aalto-yliopiston opiskelija, joka on ollut harjoittelijana Länsimetro Oy:ssä lokakuusta 2016 asti.

 

Kolme huomiota länsimetrosta

12.4.2017

Olen ollut länsimetro-hankkeessa nyt noin puoli vuotta. Aika moni on kysynyt, miltä näyttää ja miten menee. Vastaus on, että vauhti on kova, mutta ensimmäisen vaiheen loppusuoralla onneksi kuitenkin olemme.

Ykkösvaiheen Ruoholahti–Matinkylä rakentaminen on lopuillaan. Pitkä maraton vaatii vielä viimeisen loppukirin. Asemat ja rata ovat valmiina, koeajot ovat olleet käynnissä vuoden, mutta se viimeinen silaus puuttuu. Meille tekijöille tämä tarkoittaa tarkistamista, testaamista, korjaamista, huolehtimista ja vielä kerran varmistamista. Metron on oltava käyttövarma ja luotettava liikkumismuoto, kun se avataan liikenteelle.

Matinkylä–Kivenlahti-osuudella louhinta on pitkällä ja tekeminen kohdistuu tällä hetkellä rakennusurakoiden hankintojen valmisteluun. Ykkösvaiheelta on tuotu oppeja ja kokemusta hyödynnettäväksi kakkosvaiheella.

Oma huomioni on kiinnittynyt erityisesti kolmeen asiaan:

  • Metron rakentaminen on paljon muutakin kuin infraa. Vuosien ajan on louhittu ja valettu betonia. Metro on vaativa järjestelmä, jonka rakentamisessa tarvitaan paljon erityisosaamista, kuten modernia automaatiota ja talotekniikkaa.
  • Metro tuo mukanaan valtavasti muuta rakentamista ja kehitystä lähiympäristöönsä. Yksin Lähi-Tapiola investoi Tapiolan alueelle puoli miljardia euroa. Käytännössä jokainen asemanseutu on suuri rakennustyömaa. Metro on kannattava investointi parempaan huomiseen. Se on myös sujuva joukkoliikenneväline, joka helpottaa monen meidän arkea. On tärkeää, että metro liikkuu juuri siellä missä ihmisetkin.
  • Hankkeessa on valtava määrä osaamista ja sitoutumista. Tämän porukan kanssa on hyvä jatkaa kakkosvaiheelle, koska meillä on alan parhaat metro-osaajat ja vahva usko yhteiseen tekemiseen.

Länsimetro Koivusaaren asema Ville Saksi by Jukka Rapo

Ville Saksi

Kirjoittaja on Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja, joka aloitti yhtiön palveluksessa marraskuussa 2016. Ville Saksilla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus rakennusalan johtamisesta ja suurista urakoista. Hän on toiminut aiemmin mm. VR Track Oy:n ja Skanska Infra Oy:n toimitusjohtajana.