Mikä on länsimetro? Puhutaan myös kantametrosta. Metroasemalla on sisäänkäynnit, lippuhalli ja asemalaituri. Matkustajien katseilta on piilossa iso osa asemasta. Kisko, raide, rata – mitä eroa näillä on? Jos metrotermit saa sinun pääsi pyörälle, Länsimetron viestintäpäällikkö kokosi sinulle sanojen selityksiä avuksesi.
Länsimetro: Länsimetro on metron rataosuus ja asemat Helsingin Ruoholahdesta Espooseen Kivenlahteen. Näiden rakentamisesta, omistamisesta, ylläpitämisestä ja kehittämisestä vastaa Länsimetro Oy.
Kantametro: Kantametro on rataosuus ja asemat Ruoholahdesta itään, joiden omistamisesta ja kehittämisestä vastaa Helsingin kaupunki (Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos, HKL).
Metroasema: Metroasema on kokonaisuus syvältä maan alta maanpinnalle saakka. Asemaan kuuluvat matkustajalle näkyvät osat, kuten sisäänkäyntirakennukset, lippuhallit, kulkureitit, kuten hissit ja liukuportaat, asemalaituri sekä matkustajan katseilta piilossa olevat tekniset tilat. Tutustu Länsimetron asemiin. Metro pysähtyy siis asemilla. Maanpäällinen joukkoliikenne, kuten bussit ja raitiovaunut, ottavat matkustajia kyytiin pysäkeiltä.
Sisäänkäynti: Yhdellä metroasemalla voi olla useampi sisäänkäynti, sisäänkäyntirakennus.
Toblerone: Metron kolmikulmaista asematunnusta kutsutaan leikkisästi Tobleroneksi opasteen Toblerone-suklaapatukkaa muistuttavan muodon mukaisesti. Asematunnus on metroaseman sisäänkäynnin yhteydessä. Tunnuksessa on valkoinen M-kirjain punaisella pohjalla.
Lippuhalli: Lippuhalliksi kutsutaan aluetta, joka on metroaseman sisäänkäynneillä. Näissä tiloissa on mm. lipunmyyntiautomaatit. Nimitys tulee siitä, että tilasta ostetaan matkalippu. Kulku metroon tapahtuu lippuhallin kautta, sillä lippuhallin jälkeisissä tiloissa matkustajalla tulee aina olla voimassa oleva matkalippu. Lipunmyyntiautomaatit poistuvat käytöstä koko metrosta. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle automaatteja ei enää asenneta, joten lippuhalleja ei enää ole.
Asema- tai metrolaituri: Asemalaituriksi tai metrolaituriksi kutsutaan aluetta, josta matkustajat nousevat metrojunaan tai junasta pois. Junat pysähtyvät asemalaiturin viereen. Länsimetron asemilla asemalaiturin pituus on 90 metriä.
Tekniset tilat: Metroaseman teknisissä tiloissa on metron vaatima talotekniikka ja järjestelmät. Länsimetroon on asennettu 52 eri järjestelmää. Tekniset tilat ovat matkustajien katseilta piilossa. Niitä on asemalaiturin kummassakin päässä sekä metrolaiturin alla. Katso video länsimetron salaisista tiloista.
Kuvassa on Kaitaan metroaseman teknisiä tiloja. Kuva: J. Naamanka.
Asemataide: Asemataide on julkista taidetta metroaseman tiloissa. Lue lisää asemataiteesta.
Metrotunneli: Tunneli, joka on tarkoitettu metroliikenteen käyttöön. Länsimetron rataosuus on rakennettu maan alle ja metro kulkee koko matkan tunnelissa.
Rata: Rata koostuu yhdestä tai useammasta raiteesta. Rata muodostuu eri elementeistä, joita ovat esimerkiksi raide, raiteen tukikerros, kaapelikourut, virtakisko ja rataan liittyvät turvalaitteet. Tutustu radan rakentamisen vaiheisiin.
Radaksi kutsutaan kokonaisuutta, kuten esimerkiksi rataosuutta Ruoholahdesta Matinkylään, joka on pituudeltaan 14 kilometriä. Vuonna 2023 valmistuva metroliikenteen käytössä oleva rataosuus Matinkylästä Kivenlahteen on pituudeltaan 7 kilometriä. Rataosuus muodostuu kahdesta rinnakkaisesta tunnelista, jossa junat liikennöivät eri suuntiin: toisessa tunnelissa länteen ja toisessa itään. Metroliikenteen käytössä olevan radan lisäksi osuudella on mm. liityntäraide varikolle, kääntöraiteet ja kuilut.
Raide: Raide muodostuu kahdesta rinnakkain olevasta kiskosta, pölkyistä ja kiskokiinnikkeistä. Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle kiskoja on asennettu 31 680 metriä, joka tarkoittaa 15 840 raidemetriä raidetta. Raidetta on siis lähes 16 kilometriä. Kiskojen etäisyyttä toisistaan kutsutaan raideleveydeksi. Metron raideleveys on 1 521,50 mm.
Kisko, ratakisko: Kisko toimii metron pyörien kulkualustana ja ohjaa metron kulkua. Kisko kantaa junan painon ja jakaa sen alla oleville ratapölkyille. Esimerkiksi Matinkylästä Kivenlahteen kiskoja on lähes 32 kilometriä (31 680 metriä =15 840 raidemetriä).
Pölkky, ratapölkky: Pölkky tukee kiskoja. Ratapölkyt jakavat metrojunan paino sepelistä rakennettuun tukikerrokseen tasaisesti. Pölkkyjen asennusväli on 61 cm.
Vaihde: Vaihde on radan osa, jolla metrojuna ohjataan raiteelta toiselle.
Virtakisko: Virtakisko on raiteiden sivulla kulkeva kisko, josta metrojuna saa sähköä. Virtakisko on suojattu keltaisella kotelolla.
Asetinlaite: Asetinlaite on metron liikenteenohjausjärjestelmän perusta, se muun muassa määrittää metrojunien kulkutiet radalla ja antaa HKL:n liikenteenohjausvalvomoon ajantasaisen tiedon siitä, missä kohdissa rataosuutta metrojunat kulloinkin ovat. Asetinlaite pitää huolta myös turvallisuudesta varmistamalla, että junalla on vapaa kulkutie ja turvallinen etäisyys junien välillä säilyy.
Tukimuurielementti: Metrotunnelissa radan ja tunnelin seinän välissä oleva rakenne. Sen sisällä kulkee nykyaikaisen metrojärjestelmän vaatimaa tekniikkaa ja kaapelointeja. Tukimuurielementti toimii myös poikkeustilanteissa hätäpoistumistasona. Suunnitteluvaiheen aikana poistumistasoa kutsuttiin leikkisästi tanssilavaksi, sillä siellä mahtuisi vaikka valssaamaan. Tukimuurielementti on käytössä Länsimetron osuudella.
Metrojuna: Metrojunaksi kutsutaan metroradalla kulkevaa kalustoa. Länsimetrolla ei ole omia junia. Junakaluston omistaa HKL. Lisätietoa metrokalustosta löydät HKL:n sivuilta.
Varikko: Varikko on metrojunien huolto- ja säilytyspaikka. Länsimetron rataosuuden varikko sijaitsee Sammalvuoressa. Tutustu Sammalvuoren metrovarikkoon.
Kuilu: Kuilut liittyvät metron ilmanvaihtoon, savunpoistoon ja paineentasaukseen. Lisäksi ne toimivat tarvittaessa hätäpoistumisteinä. Länsimetron metroradalla kuiluja on noin 600 metrin välein. Ruoholahdesta Kivenlahteen niitä on yhteensä 22 kappaletta. Lue lisää kuiluista.
Huoltotunneli: Huoltotunneli on nimensä mukaisesti huoltokäyttöön tarkoitettu tunneli, joka johtaa metroon. Tunneli on huollon käytössä, ei lainkaan matkustajien käytössä. Huoltotunnelin sisäänkäyntirakennukset näkyvät maan pinnalla.
Yhdystunneli: Yhdystunnelit yhdistävät rinnakkain louhitut metrotunnelit toisiinsa. Poikkeustilanteissa, kuten tulipalossa, matkustajat voivat turvallisesti poistua junasta yhdystunnelin kautta toiseen metrotunneliin. Yhdystunnelit on palo-osastoitu, jotta savu, tulipalo ja lämpö eivät pääse leviämään toiseen tunneliin. Yhdystunneleita on metrotunneleiden välillä noin 150 metrin välein. Matinkylästä Kivenlahteen yhdystunneleita on 32 kappaletta.
Testaaminen: Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Järjestelmien testaus alkaa yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta edeten yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen. Lue lisää testaamisesta.
Pistetestaus: Jokainen länsimetron 52:een eri tekniseen järjestelmään liitetty laite, mittari ja komponentti testataan yksi kerrallaan. Tässä ns. pistetestauksessa varmistetaan, että laite on asennettu oikein ja toimii suunnitellun mukaisesti. Yhdellä laitteella voi olla useita pisteitä sen toimintojen mukaisesti.
Toimintakoe: Toimintakokeilla varmistetaan, että kaikki asennetut järjestelmät, kuten ilmanvaihto, savunpoisto, sähkönsyöttö, vesi- ja viemärijärjestelmät, toimivat suunnitellulla tavalla. Puolet toimintakokeista tehdään asemilla, puolet ratalinjalla.
Skenaariotestit: Skenaariotesteissä testataan järjestelmien toiminnallisuutta poikkeustilanteissa asemakohtaisesti ja aseman viereisellä rataosuudella. Poikkeustilanteita ovat tulipalo- ja tulvatilanteet sekä erimittaiset sähkökatkot. Kaikkien järjestelmien samanaikainen käyttö poikkeustilanteissa antaa kokonaiskuvan aseman valmiudesta sen jälkeen, kun yksittäiset laitteet ja komponentit on testattu pistetestauksissa ja järjestelmien toiminnallisuus toimintakokeissa.
Viranomaistarkastukset: Viranomaistarkastuksiin kuuluu pelastuslaitoksen ja rakennusvalvonnan tarkastukset, jotka tehdään skenaariotestien jälkeen. Pelastusviranomaiset tarkastavat metrojärjestelmän pelastussuunnitelman, jonka toimivuutta testataan erityispalotarkastuksissa. Rakennusvalvonta tekee lopputarkastuksen.
Big Room: Länsimetron Big room-malli on fyysinen tila ja toimintatapa. Big roomissa työskentelevät Länsimetro Oy, konsultit ja muut hankkeessa mukana olevat tahot. Big room -termi on yleisesti käytössä rakennusalalla ja sillä viitataan työskentelytapaa, jossa keskeistä on eri osapuolien toimiminen yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.
Kirjoittaja on Länsimetron viestintäpäällikkö Marianne Partanen, joka itsekin on säännöllisesti aivan solmussa metron rakentamiseen liittyvien termien kirjossa, ja halusi avata niitä myös muille. Onko sinulla jokin metrotermi, jonka suomentamista kaipaat? Heitä kysymyksesi minulle esimerkiksi Länsimetron sosiaalisen median kanavissa tai palautekanavissa, niin teen parhaani selvittääkseni, mistä on kyse.