2020 Länsimetron viestinnässä – nalleja, videoita ja etäpalavereja

Suomesta tuskin löytyy henkilöä, joka ei tietäisi, mikä on Länsimetro. Tai ainakin kuvittelee tietävänsä. On olemassa aika ennen ja jälkeen länsimetron. Jättihanke näyttäytyy hyvin erilaisena projektin omalle työntekijälle, urakoitsijalle, asukkaalle, järjestelmätoimittajalle tai Itä-Suomessa asuvalle veronmaksajalle. Paketin kasassa pitäminen vaatii viestintää – paljon viestintää.

Jo vuodenkin mittainen projekti on aika pitkä. On kiehtovaa olla osana projektia, joka kestää kahdeksan vuotta. Me Länsimetron viestinnässä eletään mukana projektin vaiheissa ja käänteissä. Tiedotetaan rakentamisesta, taustoitetaan metron merkitystä investointina, raportoidaan omistajalle, vastataan toimittajalle ja ollaan yhteydessä asukkaisiin ja naapureihin. Oma kokonaisuutensa on liikenteellä olevaan metroon liittyvä viestintä. Länsimetro paitsi rakentaa, myös omistaa ja ylläpitää metroinfraa ja järjestelmiä Ruoholahdesta Matinkylään. Iso vastuu ja iso infraomaisuus. Jokaisella kohderyhmällä on oikeus saada tietoa viipymättä, oikein ja ymmärrettävästi.

Vuoden alussa viestintä ryhtyi hommiin tavoitteena kertoa rakentamisen etenemisestä mahdollisimman monikanavaisesti, tavaten asukkaita ja sidosryhmiä ja huolehtimalla myös projektin sisäisestä tiedonkulusta. Harjannostajaisia oli tulossa sekä toimittajien, asukkaiden ja päättäjien vierailuja rakenteilla oleville asemille suunniteltiin.

Korona lisäsi avoimuuden tarvetta

Vähänpä tiesimme siitä, millainen vuodesta 2020 tulee. 11.3. järjestettiin tämän vuoden viimeinen työmaavierailu. Seuraavana päivänä alkoi koronaviestintä. Projektissa piti varmistua, että projekti jatkuu ja työt etenevät.  Vierailut kiellettiin ja viestinnässä mietittiin uusia keinoja tavoittaa kohdeyleisöjä. Työstimme asemien videoesittelyjä ja teimme usein kysytyistä kysymyksistä videosarjan. Koronatiedottamisen käytäntöjä haettiin ja avoimuus korostui.

Nettisivuille avasimme rakentamisen seurannan, jossa visuaalisesti esitetään, miten eri töissä edetään. Päätimme viestinnässä tuoda projektinhallinnan tilannekuvan dataa verkkosivuille kaikille nähtäväksi.

Keväällä koronarajoitusten jatkuessa halusimme lisätä yhteenkuuluvuutta esimerkiksi vapun ja pääsiäisen somepostauksilla.  Halusimme tuoda esille positiivista mielikuvaa Länsimetrosta toimijana (ihmisiä mekin olemme), ja tuomalla esiin projektin pääviestejä vaikuttavuutta, yhdessä tekemistä, teknistä vaativuutta ja asemien vetovoimaisuutta ja arkkitehtuuria. Työmaa-aitoja korosti koronakevään ikoni: nalle.                

Koronan keskellä rakentaminen eteni ja asukasviestinnässä tiedotettiin rakentamisen vaikutuksista, vastattiin palautteisiin ja sisäisessä viestinnässä parannettiin tiedonkulkua ja sisäisen viestinnän kanavia.

Vastuullinen viestintä on avointa

Elokuussa juhlistettiin Espoo-päivää katutaiteella työmaa-aidoissa.

Kesäkuussa koronatilanne salli myös toimittajavierailuja työmaille. Iso, yhteiskunnallisesti merkittävä, julkinen hanke kiinnostaa ja sen pitääkin kiinnostaa toimittajia. Elokuussa myös nostettiin esille Turvallisin metrotyömaa-palkinnon ja Yhteistyö-palkinnon voittajia eri viestintäkanavissa. Turvallisuus ja yhteistyö ovat projektin keskeisiä tavoitteita.

Alkusyksystä oli selvää, että koronarajoitukset jatkuvat. Viestinnän painopistettä siirrettiin entistä enemmän videotuotantoon ja virtuaalisen metrovierailun työstäminen alkoi. Syksyllä aloitettiin myös Facebook Live-lähetykset.

Julkisuudessa alkusyksystä keskusteltiin harmaasta työvoimasta rakennusalalla. Länsimetro on tehnyt alusta alkaen töitä harmaan talouden kitkemiseksi rakennustyömailta. Toimme julkisuuteen, miten harmaata taloutta voidaan torjua muun muassa viranomaisyhteistyöllä, valvonnalla ja sähköisillä työkaluilla. Työ sillä saralla on jatkuvaa.

Länsimetron tarinat videoilla

Koronan myötä yhteydenpito mm. sidosryhmiin on tapahtunut etänä. Länsimetro ei ole pelkästään rakentamista vaan myös asemien seutujen kehittämisen huomioimista ja jatkuvaa vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa.

Loppuvuodesta julkaistiin kahdeksan metroaseman tarina videoina. Halusimme kertoa, millaisia ratkaisuja ykkösvaiheen asemien suunnittelussa on tehty, miten arkkitehtuurilla ilmennetään koko alueen identiteettiä ja miksi asemien pitää olla paitsi teknisesti moderneja ja esteettömiä myös esteettisesti kauniita. Haluamme herättää ylpeyden tunteita. Länsimetro on kuin unelmapari tosi-tv:ssä, asemien kauneus kohtaa metrojärjestelmän älykkyyden ja tavoitteisiin päästään yhdessä.

Marraskuussa pääsimme kertomaan mieluisaa tarinaa, kun DESING.TUNNE.METRO -videosarja julkaistiin. Asemista julkaistiin myös Facebook-live, jossa arkkitehtuurin merkityksestä keskustelivat arkkitehti Hannu Mikola (oik.), toimittaja Riku Rantala ja Länsimetron viestintäjohtaja Satu Linkola.

Monta tarinaa kerrottavaksi, erilaisia vaiheita ja paljon työtä.  Länsimetro-projektissa jokainen päivä on erilainen.

Satu Linkola
Kirjoittaja on Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja. Länsimetron viestintätiimiin kuuluu lisäksi markkinointiviestinnän ja asukasviestinnän asiantuntijat.