2020 Länsimetron viestinnässä – nalleja, videoita ja etäpalavereja

Suomesta tuskin löytyy henkilöä, joka ei tietäisi, mikä on Länsimetro. Tai ainakin kuvittelee tietävänsä. On olemassa aika ennen ja jälkeen länsimetron. Jättihanke näyttäytyy hyvin erilaisena projektin omalle työntekijälle, urakoitsijalle, asukkaalle, järjestelmätoimittajalle tai Itä-Suomessa asuvalle veronmaksajalle. Paketin kasassa pitäminen vaatii viestintää – paljon viestintää.

Jo vuodenkin mittainen projekti on aika pitkä. On kiehtovaa olla osana projektia, joka kestää kahdeksan vuotta. Me Länsimetron viestinnässä eletään mukana projektin vaiheissa ja käänteissä. Tiedotetaan rakentamisesta, taustoitetaan metron merkitystä investointina, raportoidaan omistajalle, vastataan toimittajalle ja ollaan yhteydessä asukkaisiin ja naapureihin. Oma kokonaisuutensa on liikenteellä olevaan metroon liittyvä viestintä. Länsimetro paitsi rakentaa, myös omistaa ja ylläpitää metroinfraa ja järjestelmiä Ruoholahdesta Matinkylään. Iso vastuu ja iso infraomaisuus. Jokaisella kohderyhmällä on oikeus saada tietoa viipymättä, oikein ja ymmärrettävästi.

Vuoden alussa viestintä ryhtyi hommiin tavoitteena kertoa rakentamisen etenemisestä mahdollisimman monikanavaisesti, tavaten asukkaita ja sidosryhmiä ja huolehtimalla myös projektin sisäisestä tiedonkulusta. Harjannostajaisia oli tulossa sekä toimittajien, asukkaiden ja päättäjien vierailuja rakenteilla oleville asemille suunniteltiin.

Korona lisäsi avoimuuden tarvetta

Vähänpä tiesimme siitä, millainen vuodesta 2020 tulee. 11.3. järjestettiin tämän vuoden viimeinen työmaavierailu. Seuraavana päivänä alkoi koronaviestintä. Projektissa piti varmistua, että projekti jatkuu ja työt etenevät.  Vierailut kiellettiin ja viestinnässä mietittiin uusia keinoja tavoittaa kohdeyleisöjä. Työstimme asemien videoesittelyjä ja teimme usein kysytyistä kysymyksistä videosarjan. Koronatiedottamisen käytäntöjä haettiin ja avoimuus korostui.

Nettisivuille avasimme rakentamisen seurannan, jossa visuaalisesti esitetään, miten eri töissä edetään. Päätimme viestinnässä tuoda projektinhallinnan tilannekuvan dataa verkkosivuille kaikille nähtäväksi.

Keväällä koronarajoitusten jatkuessa halusimme lisätä yhteenkuuluvuutta esimerkiksi vapun ja pääsiäisen somepostauksilla.  Halusimme tuoda esille positiivista mielikuvaa Länsimetrosta toimijana (ihmisiä mekin olemme), ja tuomalla esiin projektin pääviestejä vaikuttavuutta, yhdessä tekemistä, teknistä vaativuutta ja asemien vetovoimaisuutta ja arkkitehtuuria. Työmaa-aitoja korosti koronakevään ikoni: nalle.                

Koronan keskellä rakentaminen eteni ja asukasviestinnässä tiedotettiin rakentamisen vaikutuksista, vastattiin palautteisiin ja sisäisessä viestinnässä parannettiin tiedonkulkua ja sisäisen viestinnän kanavia.

Vastuullinen viestintä on avointa

Elokuussa juhlistettiin Espoo-päivää katutaiteella työmaa-aidoissa.

Kesäkuussa koronatilanne salli myös toimittajavierailuja työmaille. Iso, yhteiskunnallisesti merkittävä, julkinen hanke kiinnostaa ja sen pitääkin kiinnostaa toimittajia. Elokuussa myös nostettiin esille Turvallisin metrotyömaa-palkinnon ja Yhteistyö-palkinnon voittajia eri viestintäkanavissa. Turvallisuus ja yhteistyö ovat projektin keskeisiä tavoitteita.

Alkusyksystä oli selvää, että koronarajoitukset jatkuvat. Viestinnän painopistettä siirrettiin entistä enemmän videotuotantoon ja virtuaalisen metrovierailun työstäminen alkoi. Syksyllä aloitettiin myös Facebook Live-lähetykset.

Julkisuudessa alkusyksystä keskusteltiin harmaasta työvoimasta rakennusalalla. Länsimetro on tehnyt alusta alkaen töitä harmaan talouden kitkemiseksi rakennustyömailta. Toimme julkisuuteen, miten harmaata taloutta voidaan torjua muun muassa viranomaisyhteistyöllä, valvonnalla ja sähköisillä työkaluilla. Työ sillä saralla on jatkuvaa.

Länsimetron tarinat videoilla

Koronan myötä yhteydenpito mm. sidosryhmiin on tapahtunut etänä. Länsimetro ei ole pelkästään rakentamista vaan myös asemien seutujen kehittämisen huomioimista ja jatkuvaa vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa.

Loppuvuodesta julkaistiin kahdeksan metroaseman tarina videoina. Halusimme kertoa, millaisia ratkaisuja ykkösvaiheen asemien suunnittelussa on tehty, miten arkkitehtuurilla ilmennetään koko alueen identiteettiä ja miksi asemien pitää olla paitsi teknisesti moderneja ja esteettömiä myös esteettisesti kauniita. Haluamme herättää ylpeyden tunteita. Länsimetro on kuin unelmapari tosi-tv:ssä, asemien kauneus kohtaa metrojärjestelmän älykkyyden ja tavoitteisiin päästään yhdessä.

Marraskuussa pääsimme kertomaan mieluisaa tarinaa, kun DESING.TUNNE.METRO -videosarja julkaistiin. Asemista julkaistiin myös Facebook-live, jossa arkkitehtuurin merkityksestä keskustelivat arkkitehti Hannu Mikola (oik.), toimittaja Riku Rantala ja Länsimetron viestintäjohtaja Satu Linkola.

Monta tarinaa kerrottavaksi, erilaisia vaiheita ja paljon työtä.  Länsimetro-projektissa jokainen päivä on erilainen.

Satu Linkola
Kirjoittaja on Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja. Länsimetron viestintätiimiin kuuluu lisäksi markkinointiviestinnän ja asukasviestinnän asiantuntijat.

Metron rakentamista Kööpenhaminassa – 3,2 miljardia, 17 asemaa, 15 km tunnelia

Länsimetron toisen vaiheen asiantuntijoita vieraili maaliskuussa Kööpenhaminan nykyisen metron laajennuksen eli Cityringenin työmaalla.

Ympyrän muotoinen, kaupungin keskustaan sijoittuva Cityringen muodostuu 17 maanalaisesta asemasta ja kahdesta vierekkäisestä 15 km pitkästä tunnelista. Hankkeen kustannusarvio on 3.2 mrd euroa ja sen arvioidaan avattavan liikenteelle vuonna 2019.

Maaperäolosuhteet Cityringenillä poikkeavat huomattavasti Espoon olosuhteista, ja siksi tunnelien ja asemien rakennusmenetelmätkin ovat hyvin erilaisia. Cityringenin toteuttaa Design and Build- menetelmällä kansainvälinen konsortio CMT (Copenhagen Metro Team), jonka omistaa italialainen Salini Impregilo. Hankkeen rakennuttajana on kunnallinen organisaatio Metroselskabet.

cityringen1
Metroa rakennetaan Kööpenhaminassa kaupungin keskustaan. Kuva Marmorkiren Station – aseman työmaalta.

Riskienhallinta suurissa hankkeissa

Suuriin infrahankkeisiin sisältyy aina huomattavia riskejä, jotka näkyvät usein kustannusarvioiden ja aikataulun pettämisenä. Laajan infrahankkeiden riskejä käsitelleen kansainvälisen tutkimuksen mukaan riskien arvioinnin ja riskienhallinnan tulee olla keskeinen tekijä hankkeiden päätöksen teossa ja riskien arvioinnin tulee perustua kokemukseen konkreettisista projekteista. Länsimetron jatkovaiheen osalta on käytettävissä ensimmäisen vaiheen opit. Syventääkseen edelleen saatua oppia yhtiön johto katsoi tarkoituksenmukaiseksi tutustua italialais-tanskalaiseen metron rakentamistapaan.

Kööpenhaminassa Länsimetron ryhmälle esiteltiin hanketta ensin CMT:n toimistolla ja sitten kahdella työvaiheessa olevalla asemalla. Esittelyjen ja työmaakäyntien yhteydessä oli mahdollisuus yksityiskohtaisiin keskusteluihin hankkeesta vastaavien henkilöiden kanssa. Projektin johtaja oli koko ajan kanssamme.

cityringen2
Cityringen, kuilutyömaa, tekosaari kuilua varten, kuilun pohjalla pistoraide toiselle linjalle.

Virheistä opitaan

Mitä Länsimetron ryhmä oppi matkalla? Luonnollisesti kukin meistä katsoi asioita paljon omasta näkökulmastaan, mutta kokonaisarvio matkan opeista tehtiin yhdessä. Omasta puolestani yritin selvittää hankkeen johtamiseen liittyviä kysymyksiä. Vaikka hanke on monessa suhteessa hyvin erilainen kuin Länsimetro, niin hankeen johtamisessa löytyy paljon yhtäläisyyksiä, opittavaa ja mahdollisesti jotain vältettävääkin. Seuraavassa joitakin poimintojani:

  • Hankkeen asemien rakentaminen on vaativaa insinöörityötä, kun päältä avattavat kaivannot ulottuvat jopa 40 metrin syvyyteen keskustan rakennetussa ympäristössä. Ei ole ihme, että CMT on perustanut ”Think Safety” kampanjan kaikille työmailleen. Kampanjan kärkiviesti on: ”Think before you act!” Turvallisuusviestissä korostetaan kaikkien työntekijöiden vastuuta, ei ainoastaan yrityksen vastuuta. Kampanjalla on saatu aikaan hyviä tuloksia, joihin meillä oli tilaisuus tutustua.
  • Avointa ja rehellistä vuoropuhelua kaikilla tasoilla ja kaikkien kanssa pidettiin arvossa. CMT korosti henkilökohtaisten tapaamisten merkitystä. Sähköpostia ei pidetty hyvänä välineenä vähänkin tärkeämmissä asioissa. Tapaamisten merkitys korostuu nimenomaan rakennuttajaorganisaation kanssa. Vuoropuhelussa CMT toi esille ilmaisun ”responsible behaviour”, mikä tarkoittaa hyvän ja vastuullisen dialogin taitoja.
  • CMT korosti ratkaisukeskeisyyttä kaikessa toiminnassaan. Kaikki virheet, pienetkin, halutaan heti esille ja ratkaistavaksi. Tärkeää on ns. ”early detection” eli pienten signaalien tunnistaminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen heti.
  • CMT pitää yllä mahdollisimman luotettavaa hankeen tilannekuvaa. Tilannekuvan kokoaminen edellyttää kykyä tunnistaa projektin riskejä riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Heillä oli ”liikennevaloihin” perustuva järjestelmä, johon saimme tutustua. Tilannekuvan arviointiin liittyi suuri mielenkiinto, sillä Länsimetrolla on käytössä vastaavan tyyppinen ”hälytysjärjestelmä”.
  • CMT piti erikoisen tärkeänä hankkeen aikana oppimista (jatkuva parantaminen) ja he korostivatkin ”lessons learned”- periaatteen toteuttamista kaikessa toiminnassaan.
  • CMT: n kanssa keskusteltiin myös asiakkaan (Metroselskabet) suorittamasta valvonnasta. Urakoitsija varoitti ns. ”tuplatekemisestä”, mikä tarkoittaa asiakasorganisaation valvonnan rakentamista lähes urakoitsijan oman organisaation kaltaiseksi. Tähän kysymykseen liittyy varmasti paljon pohdittavaa.

cityringen4
Cityringen-projektin esittelyä. Näytöllä projektin tilannekuva.

Yllä mainitut johtamiseen liittyvät asiat ovat erittäin tärkeitä hankkeen ohjaamisen välineitä. Monet näistä asioista ovat Länsimetrossa hyvällä mallilla, mutta aina kannattaa verrata toimintaa toisen organisaation kanssa. Benchmarkkaus ei varmasti ole hukkaan heitettyä aikaa.

Itse uskon, että keskustelut CMT: n edustajien kanssa syvensivät tietojamme ja antoivat aiheen pohtia menettelyjämme oman hankkeemme onnistumiseksi. Uskon myös, että tutustumismatka ja sen jälkeiset keskustelut omalla porukalla ovat edistäneet yhteistyötä sekä omassa organisaatiossa että kaikkien sidosryhmien kanssa, ei vähiten tulevien urakoitsijoiden kanssa.

Jaakko Heikkilä 3

Jaakko Heikkilä

Kirjoittaja on Länsimetron ohjausryhmän jäsen.

Hyvällä yhteistyöllä kohti entistä sujuvampaa liikkumista ja kaupunkielämää

Missiomme KONEella on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Siksi oli meille kunnia ja suuri ilo päästä toimittamaan hissit, liukuportaat ja automaattiovet Länsimetron ensimmäisessä vaiheessa valmistuville metroasemille!

kone 1
Suomen pisimmät liukuportaat Koivusaaren asemalla.

Strategiamme keskiössä on menestyminen asiakkaidemme kanssa. Olemme asentaneet Länsimetron asemaverkostoon yhteensä 46 hissiä (joista 8 ns. vinohissejä), 25 automaattiovea ja 70 liukuporrasta – kun Länsimetro avautuu liikenteeseen, pääsevät matkustajat samalla kokemaan myös Suomen pisimmän liukuporrasmatkan Koivusaaren asemalla! Ratkaisujemme avulla ihmisten liikkuminen asemilla järjestyy tehokkaasti ja sujuvasti, mutta se ei yksin riitä asiakkaan kannalta onnistuneeseen lopputulokseen. Varsinkin näin valtavassa hankkeessa yhdessä menestyminen vaatii paljon enemmän kuin yksinomaan laitteiden laadukkaan ja oikea-aikaisen toimittamisen ja asentamisen.

Pyrkimyksemme KONEella on vastata asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin ja ratkaista heidän haasteitaan yhdessä heidän kanssaan. Tässä projektissa pyrimme ilahduttamaan asiakasta sujuvan toimituksemme lisäksi mm. siten, että projektipäällikkömme opetteli itse pistekirjoituksen varmistaakseen mahdollisimman sujuvan ja kohteeseen sopivan opastuksen matkustajille, joilla on näkörajoitteita.

kone2
Pistekirjoitusta hissin ohjauspaneelissa.

Toisena esimerkkinä toimii Lauttasaaren asema, jolla liukuportaita ei ollut mahdollista siirtää asematasolle tavanomaisesti yläkautta, eivätkä osat mahtuneet helposti myöskään ahtaisiin metrotunneleihin. Yhdessä tähänkin keksittiin ratkaisu, ja kymmenen tonnin painoiset porraslohkot saatiin kekseliäästi kaivinkoneella nostettua junavaunuun ja sen kyydissä ratatunnelia pitkin laituritasolle. Molemmat esimerkit osoittavat, että onnistuminen vaatii välillä tavanomaisestakin poikkeavia ratkaisuja, uuden oppimista ja saumatonta yhteistyötä – joka onnistuikin hienosti Länsimetron kanssa koko hankkeen ajan.

kone3
Liukuporraslohkojen kuljetuksille ei liiemmin ollut tilaa kapeissa metrotunneleissa.

Kun Länsimetron uudet asemat avaavat ovensa matkustajaliikenteelle, me haluamme tarjota visiomme mukaisesti parhaan käyttäjäkokemuksen laitteidemme käyttäjille. Länsimetro on hyvä esimerkki siitä, mitä erinomainen käyttäjäkokemus voi käytännössä tarkoittaa: helpotetaan ihmisten elämää ja sujuvoitetaan liikkumista läpi pääkaupunkiseudun. Tätä haluamme edesauttaa myös omien ratkaisujemme avulla, jotta kulku asemilla on helppoa, turvallista ja miellyttävää.

karla_lindahl_1

Karla Lindahl

Toimitusjohtaja, KONE Hissit Oy