Tervetuloa eteläiseen Espooseen!

Aloitin työn Espoon elinvoimajohtajana syyskuun alussa. Iso osa työtäni on yhteistyö yritysten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä työllisyyden edistäminen. Yhtä tärkeää on myös kulttuurin, liikunnan ja urheilun rooli osana elinvoimaa. Espoo on tieteen, teknologian, taiteen ja talouden huippuluokan innovaatioympäristö. Haluamme myös, että elinvoimainen Espoo on aktiivinen, tapahtumista, taiteesta, huippu-urheilusta ja yritystoiminnasta sykkivä kaupunki.

Metro mahdollistaa uusia reittejä liikunnan, kulttuurin ja erilaisten tapahtumien pariin. Metron myötä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen tarjonta eteläisessä Espoossa monipuolistuu. Metro on myös tärkeä kestävän kasvun ja kehityksen mahdollistaja.

Tapiolaan ja Matinkylään metro on kulkenut jo jonkin aikaa, mutta alueet kehittyvät edelleen vauhdilla. Tapiolan kulttuuritarjonta on tänä syksynä ja tulevana vuonna, Espoon täyttäessä kaupunkina 50 vuotta, erittäin runsasta. Tapiolan urheilupuistosta kehitetään ilmastoviisasta ja houkuttelevaa urheilu- ja tapahtumapaikkaa. Matinkylän metroaseman viereen valmistuvaan upeaan uimahalliin pääsee polskimaan keväällä 2022, ja Matinkylän uusi jääurheilukeskuskin avautui juuri.

Länsimetron jatkeen uusista asemanseuduista Espoonlahti kehittyy harppauksin ja me alueen yli 50 000 asukasta odotamme innolla, että tulee valmista. Espoonlahdesta muodostuu vahva kaupallinen ja palveluiden keskus, kun uusi Lippulaiva avautuu keväällä 2022. Uuteen kauppakeskukseen tulee noin sata myymälää ja palvelua sekä Espoonlahden aluekirjasto. Espoonlahden urheilupuistokin on metron avautuessa entistä helpommin saavutettava. Koko alueen merkittävyys ja vetovoima ansaitusti kasvaa.

Metron tuleva pääteasema Kivenlahti kokee myös ison muutoksen. Kivenlahti muuttuu pääkaupunkiseudun vilkkaaksi läntiseksi sisääntuloportiksi. Keskeinen osa alueen tulevaa roolia on Länsiväylän pohjoispuolella sijaitseva Kiviruukki ja sinne muodostuva bio- ja kiertotalouden innovaatiokeskittymä Cleantech Garden. Koulutusta, tutkimusta, yrityksiä ja asumista yhdistävässä kokonaisuudessa merkittävässä roolissa on Omnian uusi koulutuskampus. Alueella toimii jo VTT Bioruukki, joka on Pohjoismaiden suurin bio- ja kiertotalouden tutkimuslaitos.

Soukan, Kaitaan ja Finnoon asemanseudutkin kehittyvät vauhdilla ja saavat runsaasti uusia asukkaita. Yrittäjien kannattaa olla valppaina ja pistää töpinäksi, sillä me asukkaat haluamme ja tarvitsemme monenlaisia, laadukkaita palveluita. Metron myötä yritykset, palvelut, ravintolat, kahvilat ja tapahtumat ovat entistä paremmin myös muiden espoolaisten ja koko pääkaupunkiseudun asukkaiden saavutettavissa. Kannattaa toimia nyt, täällä on ostovoimaa.

Mervi Heinaro  on Espoon elinvoimajohtaja. Kirjoitus  on julkaistu myös Länsimetro 2/2021-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Mitä metro mahdollistaa?

Länsimetron tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen.  Ensimmäinen osuus Ruoholahdesta Matinkylään on ollut liikenteellä jo yli kaksi vuotta. Matkustajien käytössä on uutta, maailman turvallisinta metroinfraa. Kakkosvaiheen osuus Matinkylästä Kivenlahteen on rakenteilla ja rakentaminen etenee suunnitelmien mukaisesti.

Me rakentajat käytämme aikamme päivittäin tarkistamalla betonin lujuutta, valvomalla järjestelmäasennuksia, parantamalla logistiikkaa ja miettimällä kymmenien eri järjestelmien yhteensovittamista. Työtämme motivoi kuitenkin se, että teemme työtä, jolla on merkitys.  Metroa rakennetaan, koska se tuo elinvoimaa ja mahdollistaa uusien kotien ja työpaikkojen syntymisen ekologisella tavalla. Metro on kestävää joukkoliikennettä ja asemat ovat arkkitehtuuriltaan vetovoimaisia suomalaista arkkitehtuuriosaamista parhaimmillaan.

Finnoo
Metroradan varrelle, Matinkylä–Kivenlahti -osuudelle nousee uusi asuinalue Finnoo. Finnoosta tulee Länsiväylältä merenrantaan asti ulottuva 17 000 asukkaan kaupunginosa, jonka korkea keskusta syntyy metroaseman ympärille.

Toimiva, helppo joukkoliikenne lisää alueen elinvoimaisuutta ja saavutettavuutta.  Matinkylän kirjasto oli vuonna 2018 Suomen vilkkain, Espoon modernin taiteen museo EMMA valittiin samana vuonna vuoden museoksi ja Espoo vuoden matkailualueeksi. Espoon kaupunki avasi 2016 Ison Omenan palvelutorin. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Ison Omenan palvelutorille tehtiin yhteensä 1,3 miljoonaa asiakaskäyntiä. Länsimetron ykkösvaiheen liikenne oli alkanut marraskuussa 2017.

Metro on iso investointi, ykkösvaiheen kustannusarvio on 1 186 miljoonaa euroa. Harva kuitenkaan tietää, että vain yksi toimija, Lähi-Tapiola on investoinut yhden aseman läheisyyteen eli Tapiolan puoli miljardia euroa. Metro lisää alueen vetovoimaa niin yritysten ja toimintojen sijoittumispaikkana kuin asumisenkin osalta. Ilman metron rakentamispäätöstä Aalto-yliopistoa olisi tuskin syntynyt. Poikittaista joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulla tulee 2020-luvulla vielä sujuvoittamaan Otaniemestä Itäkeskukseen jatkuva pikaraitiotiet Raide-Jokeri.

Aalto-yliopisto, Otaniemi
Aalto-yliopiston metroaseman pääsisäänkäynti on suoraan yhteydessä Aalto-yliopiston kampukseen. Yliopiston lisäksi kampuksella sijaitsevat mm. yli sadan startup-yrityksen keskittymä A Grid, VTT, Harald Herlin -oppimiskeskus, Design Factory sekä Open Innovation House, jonne sijoittuu myös Pohjois-Tapiolan lukio. Metroyhteys tekee liikkumisen sujuvammaksi niin korkea- kuin lukioasteen opiskelijoille, oppilaitosten henkilökunnalle kuin kansainvälisille vieraille.

 

Länsimetro ei ole vain Helsingin ja Espoon hanke. Julkinen liikenne ja toimivat matkaketjut parantavat mahdollisuuksiamme menestyä kansainvälisessä kilpailussa osaamis- ja tietointensiivisistä yrityksistä ja työpaikoista. Emme rakenna vain metroa vaan kaikkea sitä mitä metro mahdollistaa.

Ville Saksi, Länsimetron toimitusjohtaja

Ville Saksi
Kirjoittaja toimii Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana.

Länsimetro rakentaa ja omistaa – elinkaaren hallinta sopii rakentamiseen

Länsimetron tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetroa. Länsimetro ei siis vain rakenna vaan myös vastaa siitä, että metroinfra on turvallinen ja luotettava koko elinkaarensa ajan. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen otti kantaa nk. elinkaarimallin puolesta Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 21.2. 

Länsimetro rakentaa hankesuunnitelman mukaisesti

Länsimetro Oy vastaa elinkaariajattelun mukaisesti Länsimetron rakentamisesta ja omistajana järjestelmien toimivuudesta. Emme ole perinteinen rakennuttaja, jolloin suunnittelu, rakentaminen ja myöhempi käytönaikainen huolto ja ylläpito tapahtuvat erillisissä siiloissa, vaan vastaamme suunnittelusta, rakentamisesta ja lopulta ylläpidosta koko metrojärjestelmän elinkaaren ajan. Länsimetroa rakentaa yhtiö, jonka omistavat Espoon ja Helsingin kaupungit.  Metroliikenteen tilaa HSL ja operaattorina toimii HKL. HKL myös omistaa metrojunat.

Rakentajana Länsimetro Oy vastaa hankesuunnitelman mukaisen kokonaisuuden rakentamisesta; Omistajat eli Espoon ja Helsingin kaupungit päättävät siitä, millainen metro pitää rakentaa – minne, mille matkustajamäärille ja missä muodossa.

45065147842_db20ce785f_o

Metro on investointi

Tuotamme vastinetta rahalle eli sille investoinnille, jonka omistaja metroon sijoittaa. Toimimme vastuullisesti. Meille se tarkoittaa vastuuta ympäristöstä, metromatkustajan turvallisuutta, työturvallisuutta työmaalla sekä vastuuta rakentamisen aikataulun ja budjetin pitävyydestä. Luomme rakentamiseen innovaatioita, jotka hyödyntävät muita hankkeita ja koko Suomen kilpailukykyä.

Omistajana tehtävämme on huolehtia siitä, että Länsimetron osuudella metro toimii luotettavasti ja ajallaan. Meistä aiheutuvia häiriöitä ei metroliikenteessä saa olla.  Pidämme huolta siitä, että metron huolto ja ylläpito toteutuvat suunnitellusti.  Kun metro valmistuu Kivenlahteen asti, olemme myös yksi suurimpia suomalaisia kiinteistönomistajia yli 2,5 miljardin omaisuudella. Meille on ensiarvoisen tärkeää, että tätä omaisuutta hoidetaan vastuullisesti.

46592464764_3e485c469a_o

Valtio osallistuu kustannuksiin

Länsimetro rakennetaan lainarahoituksella. Omistajat eli Helsingin ja Espoon kaupungit vastaavat rakentamisen kustannuksista rajalta poikki periaatteella. Lisäksi valtio osallistuu ja on osallistunut kustannuksiin sekä ykkös- että kakkosvaiheella.

Myös selvitysmies Erkki Virtanen peräänkuuluttaa valtion rahoitusosuuden sekä enimmäisprosenttiosuuden määrittämistä että euromääräistä kattoa. Näin on Länsimetrossa tehty alusta asti. Valtio sitoutui molemmissa vaiheissa maanrakennuskustannusindeksiin sidottujen rakennuskustannusten kattamiseen korkeintaan 240 miljoonan tai 30 prosentin osuudella.

Länsimetro on edelläkävijä suurten julkisten hankkeiden toteutuksessa hankeyhtiömallilla. Yhtiömuotoisella toteutusmallilla saavutetaan useita etuja, joihin on jo pitkään toivottu parannusta. Tällaisia ovat erityisesti vuosibudjetoinnista riippumaton rakentamisen tarpeen huomioiva budjetointi, itsenäinen ja läpinäkyvä talousraportointi, ammattitaitoinen ja riittävä resurssointi, tavoitteellinen toimintamalli sekä laadukas raportointi. Hankeyhtiönä Länsimetro Oy tekee mahdolliseksi metrojärjestelmän omistuksen jakamisen Espoon ja Helsingin kaupungin kesken.

Länsimetro Koivusaaren asema Ville Saksi by Jukka Rapo

Ville Saksi
Kirjoittaja toimii Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana.