Avainsana: infra

Kestävä infrarakentaminen

28.2.2020

Paras työkalu kestävän infrahankkeen toteutukseen on ympäristöllisten, sosiaalisten taloudellisten kestävyyskriteerien huomiointi jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Hankinnat ovat avainasemassa, sillä materiaalivalinnoilla voidaan suoraan vaikuttaa hankkeen kustannustehokkuuteen ja ilmastovaikutuksiin. Voidaan asettaa vaatimuksia esimerkiksi koneiden ja tilojen energiatehokkuudelle, laitteistojen huollettavuudelle, materiaalien hiilijalanjäljelle ja materiaalien kierrätykselle.

Rakennusalan toimijat kehittävät oman toimintansa kestävyyttä lisäämällä esimerkiksi biopolttoaineiden käyttöä ja tehostamalla työmaalla kierrätystä. Myönteistä on, että vähähiilisyyden ja kiertotalouden edistämiseksi ollaan neuvottelemassa rakennusalan pakkausmuovien erilliskeräystä koskevaa Green Deal -sopimusta, joka toteutuessaan lisää vapaaehtoista rakennusmuovien keräilyä.

kierratyskontti

Sitoutumista kestävyyteen sertifikaattien avulla

Käytännössä rakentamisessa ei voida päästä nollahiilipäästöihin. Toimijat voivat kuitenkin hakea hankkeen hiilijalanjäljelle kompensointia, jolloin kompensaatioon käytetyillä euroilla voidaan vähentää hiilipäästöjä kohdemaassa tai lisätä hiilinieluja Suomessa.

Ympäristöjohtaminen on ensisijaisen tärkeä osa jokaista projektia suunnittelu-, rakentamis- ja käyttöönottovaiheessa. ISO 14001 -standardin periaatteiden mukaan rakennettava ympäristöjärjestelmä on hyvä lähtökohta. Rakentamiselle voi hankkia myös ympäristöluokituksen, kuten Iso-Britanniasta lähtöisin olevaa infrarakentamiseen käytettyä CEEQUAL –luokitusta (Civil Engineering Environmental and Quality Assessment). Sertifikaatit ja luokitukset antavat hyvän kuvan sitoutumisesta kestävyyteen kaikille sidosryhmille, mukaan lukien lainoittajat.

Länsimetro laati ensimmäisen ympäristöselontekonsa

Hankkeen keskeisten ympäristövaikutusten tunnistaminen ja niihin varautuminen luo pohjan kestävälle infrarakentamiselle. Ympäristönäkökohtien tunnistamisessa voi käyttää apuna vastajulkaistua Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin ympäristöselontekoa 2014-2019, johon on kerätty infrarakentamiseen soveltuvia ympäristöindikaattoreita.

Länsimetro-projektissa on ilahduttavasti huomioitu esimerkiksi luonnon monimuotoisuus. Finnoossa on rakennettu kulkuväyliä liito-oraville ja vältettyä kovameluista rakentamista lintujen pesimisaikaan.

Koskinen_A_L_Koskinen_1 _Lower_res_LinkedIn

Anna-Liisa Koskinen

Tella_Annika

Annika Tella

Kirjoittajat FM Anna-Liisa Koskinen ja FM Annika Tella työskentelevät AFRY Finland Oy:n ympäristökonsultoinnissa. He laativat Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektille ympäristöselonteon v. 2014-2019.

Mitä metro mahdollistaa?

18.12.2019

Länsimetron tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen.  Ensimmäinen osuus Ruoholahdesta Matinkylään on ollut liikenteellä jo yli kaksi vuotta. Matkustajien käytössä on uutta, maailman turvallisinta metroinfraa. Kakkosvaiheen osuus Matinkylästä Kivenlahteen on rakenteilla ja rakentaminen etenee suunnitelmien mukaisesti.

Me rakentajat käytämme aikamme päivittäin tarkistamalla betonin lujuutta, valvomalla järjestelmäasennuksia, parantamalla logistiikkaa ja miettimällä kymmenien eri järjestelmien yhteensovittamista. Työtämme motivoi kuitenkin se, että teemme työtä, jolla on merkitys.  Metroa rakennetaan, koska se tuo elinvoimaa ja mahdollistaa uusien kotien ja työpaikkojen syntymisen ekologisella tavalla. Metro on kestävää joukkoliikennettä ja asemat ovat arkkitehtuuriltaan vetovoimaisia suomalaista arkkitehtuuriosaamista parhaimmillaan.

Finnoo
Metroradan varrelle, Matinkylä–Kivenlahti -osuudelle nousee uusi asuinalue Finnoo. Finnoosta tulee Länsiväylältä merenrantaan asti ulottuva 17 000 asukkaan kaupunginosa, jonka korkea keskusta syntyy metroaseman ympärille.

Toimiva, helppo joukkoliikenne lisää alueen elinvoimaisuutta ja saavutettavuutta.  Matinkylän kirjasto oli vuonna 2018 Suomen vilkkain, Espoon modernin taiteen museo EMMA valittiin samana vuonna vuoden museoksi ja Espoo vuoden matkailualueeksi. Espoon kaupunki avasi 2016 Ison Omenan palvelutorin. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Ison Omenan palvelutorille tehtiin yhteensä 1,3 miljoonaa asiakaskäyntiä. Länsimetron ykkösvaiheen liikenne oli alkanut marraskuussa 2017.

Metro on iso investointi, ykkösvaiheen kustannusarvio on 1 186 miljoonaa euroa. Harva kuitenkaan tietää, että vain yksi toimija, Lähi-Tapiola on investoinut yhden aseman läheisyyteen eli Tapiolan puoli miljardia euroa. Metro lisää alueen vetovoimaa niin yritysten ja toimintojen sijoittumispaikkana kuin asumisenkin osalta. Ilman metron rakentamispäätöstä Aalto-yliopistoa olisi tuskin syntynyt. Poikittaista joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulla tulee 2020-luvulla vielä sujuvoittamaan Otaniemestä Itäkeskukseen jatkuva pikaraitiotiet Raide-Jokeri.

Aalto-yliopisto, Otaniemi
Aalto-yliopiston metroaseman pääsisäänkäynti on suoraan yhteydessä Aalto-yliopiston kampukseen. Yliopiston lisäksi kampuksella sijaitsevat mm. yli sadan startup-yrityksen keskittymä A Grid, VTT, Harald Herlin -oppimiskeskus, Design Factory sekä Open Innovation House, jonne sijoittuu myös Pohjois-Tapiolan lukio. Metroyhteys tekee liikkumisen sujuvammaksi niin korkea- kuin lukioasteen opiskelijoille, oppilaitosten henkilökunnalle kuin kansainvälisille vieraille.

 

Länsimetro ei ole vain Helsingin ja Espoon hanke. Julkinen liikenne ja toimivat matkaketjut parantavat mahdollisuuksiamme menestyä kansainvälisessä kilpailussa osaamis- ja tietointensiivisistä yrityksistä ja työpaikoista. Emme rakenna vain metroa vaan kaikkea sitä mitä metro mahdollistaa.

Ville Saksi, Länsimetron toimitusjohtaja

Ville Saksi
Kirjoittaja toimii Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana.

Länsimetro rakentaa ja omistaa – elinkaaren hallinta sopii rakentamiseen

13.3.2019

Länsimetron tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetroa. Länsimetro ei siis vain rakenna vaan myös vastaa siitä, että metroinfra on turvallinen ja luotettava koko elinkaarensa ajan. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen otti kantaa nk. elinkaarimallin puolesta Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 21.2. 

Länsimetro rakentaa hankesuunnitelman mukaisesti

Länsimetro Oy vastaa elinkaariajattelun mukaisesti Länsimetron rakentamisesta ja omistajana järjestelmien toimivuudesta. Emme ole perinteinen rakennuttaja, jolloin suunnittelu, rakentaminen ja myöhempi käytönaikainen huolto ja ylläpito tapahtuvat erillisissä siiloissa, vaan vastaamme suunnittelusta, rakentamisesta ja lopulta ylläpidosta koko metrojärjestelmän elinkaaren ajan. Länsimetroa rakentaa yhtiö, jonka omistavat Espoon ja Helsingin kaupungit.  Metroliikenteen tilaa HSL ja operaattorina toimii HKL. HKL myös omistaa metrojunat.

Rakentajana Länsimetro Oy vastaa hankesuunnitelman mukaisen kokonaisuuden rakentamisesta; Omistajat eli Espoon ja Helsingin kaupungit päättävät siitä, millainen metro pitää rakentaa – minne, mille matkustajamäärille ja missä muodossa.

45065147842_db20ce785f_o

Metro on investointi

Tuotamme vastinetta rahalle eli sille investoinnille, jonka omistaja metroon sijoittaa. Toimimme vastuullisesti. Meille se tarkoittaa vastuuta ympäristöstä, metromatkustajan turvallisuutta, työturvallisuutta työmaalla sekä vastuuta rakentamisen aikataulun ja budjetin pitävyydestä. Luomme rakentamiseen innovaatioita, jotka hyödyntävät muita hankkeita ja koko Suomen kilpailukykyä.

Omistajana tehtävämme on huolehtia siitä, että Länsimetron osuudella metro toimii luotettavasti ja ajallaan. Meistä aiheutuvia häiriöitä ei metroliikenteessä saa olla.  Pidämme huolta siitä, että metron huolto ja ylläpito toteutuvat suunnitellusti.  Kun metro valmistuu Kivenlahteen asti, olemme myös yksi suurimpia suomalaisia kiinteistönomistajia yli 2,5 miljardin omaisuudella. Meille on ensiarvoisen tärkeää, että tätä omaisuutta hoidetaan vastuullisesti.

46592464764_3e485c469a_o

Valtio osallistuu kustannuksiin

Länsimetro rakennetaan lainarahoituksella. Omistajat eli Helsingin ja Espoon kaupungit vastaavat rakentamisen kustannuksista rajalta poikki periaatteella. Lisäksi valtio osallistuu ja on osallistunut kustannuksiin sekä ykkös- että kakkosvaiheella.

Myös selvitysmies Erkki Virtanen peräänkuuluttaa valtion rahoitusosuuden sekä enimmäisprosenttiosuuden määrittämistä että euromääräistä kattoa. Näin on Länsimetrossa tehty alusta asti. Valtio sitoutui molemmissa vaiheissa maanrakennuskustannusindeksiin sidottujen rakennuskustannusten kattamiseen korkeintaan 240 miljoonan tai 30 prosentin osuudella.

Länsimetro on edelläkävijä suurten julkisten hankkeiden toteutuksessa hankeyhtiömallilla. Yhtiömuotoisella toteutusmallilla saavutetaan useita etuja, joihin on jo pitkään toivottu parannusta. Tällaisia ovat erityisesti vuosibudjetoinnista riippumaton rakentamisen tarpeen huomioiva budjetointi, itsenäinen ja läpinäkyvä talousraportointi, ammattitaitoinen ja riittävä resurssointi, tavoitteellinen toimintamalli sekä laadukas raportointi. Hankeyhtiönä Länsimetro Oy tekee mahdolliseksi metrojärjestelmän omistuksen jakamisen Espoon ja Helsingin kaupungin kesken.

Länsimetro Koivusaaren asema Ville Saksi by Jukka Rapo

Ville Saksi
Kirjoittaja toimii Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana.

Kolme huomiota länsimetrosta

12.4.2017

Olen ollut länsimetro-hankkeessa nyt noin puoli vuotta. Aika moni on kysynyt, miltä näyttää ja miten menee. Vastaus on, että vauhti on kova, mutta ensimmäisen vaiheen loppusuoralla onneksi kuitenkin olemme.

Ykkösvaiheen Ruoholahti–Matinkylä rakentaminen on lopuillaan. Pitkä maraton vaatii vielä viimeisen loppukirin. Asemat ja rata ovat valmiina, koeajot ovat olleet käynnissä vuoden, mutta se viimeinen silaus puuttuu. Meille tekijöille tämä tarkoittaa tarkistamista, testaamista, korjaamista, huolehtimista ja vielä kerran varmistamista. Metron on oltava käyttövarma ja luotettava liikkumismuoto, kun se avataan liikenteelle.

Matinkylä–Kivenlahti-osuudella louhinta on pitkällä ja tekeminen kohdistuu tällä hetkellä rakennusurakoiden hankintojen valmisteluun. Ykkösvaiheelta on tuotu oppeja ja kokemusta hyödynnettäväksi kakkosvaiheella.

Oma huomioni on kiinnittynyt erityisesti kolmeen asiaan:

  • Metron rakentaminen on paljon muutakin kuin infraa. Vuosien ajan on louhittu ja valettu betonia. Metro on vaativa järjestelmä, jonka rakentamisessa tarvitaan paljon erityisosaamista, kuten modernia automaatiota ja talotekniikkaa.
  • Metro tuo mukanaan valtavasti muuta rakentamista ja kehitystä lähiympäristöönsä. Yksin Lähi-Tapiola investoi Tapiolan alueelle puoli miljardia euroa. Käytännössä jokainen asemanseutu on suuri rakennustyömaa. Metro on kannattava investointi parempaan huomiseen. Se on myös sujuva joukkoliikenneväline, joka helpottaa monen meidän arkea. On tärkeää, että metro liikkuu juuri siellä missä ihmisetkin.
  • Hankkeessa on valtava määrä osaamista ja sitoutumista. Tämän porukan kanssa on hyvä jatkaa kakkosvaiheelle, koska meillä on alan parhaat metro-osaajat ja vahva usko yhteiseen tekemiseen.

Länsimetro Koivusaaren asema Ville Saksi by Jukka Rapo

Ville Saksi

Kirjoittaja on Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja, joka aloitti yhtiön palveluksessa marraskuussa 2016. Ville Saksilla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus rakennusalan johtamisesta ja suurista urakoista. Hän on toiminut aiemmin mm. VR Track Oy:n ja Skanska Infra Oy:n toimitusjohtajana.