Ville Saksi on toiminut Länsimetron toimitusjohtajana marraskuusta 2016 alkaen. Seitsemän vuoden mittainen taival tulee päätökseen, kun Saksi siirtyy tammikuussa 2024 toisen työantajan palvelukseen. Länsimetron asiantuntijoita esittelevässä juttusarjassa kuullaan toimitusjohtajan ajatuksia kuluneista vuosista ainutlaatuisen rakennushankkeen johdossa ja Länsimetro Oy:n tehtävässä metroinfran omistajana.
Mikä on ollut toimitusjohtajan työssä mieleenpainuvin hetki?
Seitsemään vuoteen on mahtunut lukuisia tapahtumia, mutta mieleenpainuvimmat hetket ovat ehdottomasti olleet Länsimetron ensimmäisen vaiheen eli Ruoholahti–Matinkylä-osuuden rakentamisen loppuunsaattaminen vuonna 2017 ja toisen vaiheen eli Matinkylä–Kivenlahti-osuuden valmistuminen vuonna 2022. Konkreettisen lopputuloksen eli tässä tapauksessa matkustajaliikenteen alkamisen näkeminen monivuotisten rakennushankkeiden ja monien vaiheiden jälkeen oli palkitsevaa.
Ville Saksi on toiminut Länsimetron toimitusjohtajana seitsemän vuotta. Saksi uskoo, että Länsimetrosta matkaan jää monien muistojen lisäksi ratkaisukeskeinen asenne ja yhteistyön merkitys. Saksi kuvattuna vuonnna 2020 Matinkylän metroasemalla. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy.
Mikä on ollut haastavin paikka toimitusjohtajana?
Haastavimmat hetket osuivat alkuvaiheisiini Länsimetron toimitusjohtajana. Samalla kun yritin rakentaa selkeää ja yhtenäistä tilannekuvaa ensimmäisen vaiheen eli Ruoholahti–Matinkylä-osuuden rakentamisen tilanteesta, tutustua uuteen organisaatioon ja johtaa hanketta eteenpäin, niin Länsimetro oli suuren mielenkiinnon kohteena rakentamisen viivästymisen vuoksi. Tämä oli kieltämättä haastava paikka, ja koin riittämättömyyttäkin, sillä vuorokaudessa on vain 24 tuntia käytettävissä.
Kuinka siitä selvittiin ja mitä siitä opit?
Tässä tilanteessa ratkaisevaa oli se, että projektissa lähdettiin rakentamaan tilannejohtamisen mallia, jonka avulla saatiin realistinen ja yhtenäinen kuva rakentamisen tilanteesta. Tilannejohtaminen teki asiat läpinäkyviksi ja auttoi meitä eteenpäin. Rakentamisen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2017.
Tilannejohtamista päätettiin hyödyntää Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentamisessa. Myös projektin organisaatiomallia, toiminta- ja johtamistapoja kehitettiin toiseen vaiheen rakentamisen alkaessa. Toinen rakennusvaihe saatiin maaliin tarkennetussa hankesuunnitelmassa asetettujen kustannus- ja aikataulutavoitteiden mukaisesti. Tämä oli mahdollista projektin tehokkaiden toimintatapojen ja tiiviin yhteistyön sekä projektiorganisaation vahvan osaamisen ja kokemuksen ansiosta.
Mikä on ollut yllättävin tilanne?
Yksitäinen mieleeni jäänyt yllättävä hetki on metron kapasiteettiin liittyvä kokous, jossa oli niin kansainvälisiä edustajia kuin eri organisaatioiden ylintä johtoa. Eräästä organisaatiosta johtaja estyi viime hetkellä ja sijaisen saamisessa oli lyhyellä varoitusajalla haasteita. Kokoukseen saapui itsensä ”kikkamieheksi” esitellyt henkilö suoraan ratikan tunkkaustehtävistä. Moneen tilanteeseen sopiva ”kikkamies” on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen.
Hauskana hetkenä on jäänyt mieleeni myös projektin pikkujoulut. Juhlissa on piste, jossa tehtiin kasvoihin glitterkoristeita. Suomalaiseen hieman jäyhään tapaan glitterpisteelle ei ollut tunkua alkuillasta, mutta loppuillasta kaikki olivat glittereissä partojaan myöten. Glittereitä löytyi vielä pitkään työntekijöiden kodeista ja toimistoltamme.
Miten sinua on kuvailtu toimitusjohtajana?
Olen saanut palautetta, että olen positiivinen ja helposti lähestyttävä johtaja. Annan myös asiantuntijoille tilaa ja luotan heidän osaamiseensa. Mikromanageeraus ei kuulu tapoihini.
Mikä on suosikkimetroasemasi?
Ylipäänsä olen todella ylpeä siitä, että kaikki länsimetron asemat ovat täysin erilaisia ilmeeltään. Näyttäviä ja arkkitehtuurisesti ainutlaatuisia asemia saatiin kohtuullisen pienellä rahamäärällä.
Itse pidän erityisesti Urheilupuiston ja Soukan asemista. Urheilupuiston metroaseman sisäänkäyntirakennukset istuvat hauskasti ympäröivään alueeseen. Soukan asemassa puolestaan elävät pintamateriaalit miellyttävät minua. Tutustu Urheilupuiston ja Soukan asemiin.
Mitä haluaisit muiden tietävän Länsimetrosta?
Metro on rakennettu vähintään sadaksi vuodeksi. Länsimetrossa tehdään töitä, jotta metro säilyy toimivana ja turvallisena koko sen elinkaaren ajan. Rakentamisen hintalappua on kauhisteltu, mutta länsimetro on turvallisuudeltaan ja vetovoimaisuudeltaan korkealuokkainen kansainvälisestikin. Uskon aidosti, että investointi metroon maksaa itsensä takaisin ja samalla mahdollistaa kasvavien kaupunkien kehittymisen kestävällä tavalla.
Miten uskot, että länsimetrolaisuus näkyy sinussa esimerkiksi uusissa tehtävissä?
Länsimetrosta matkaan jää varmasti ratkaisukeskeinen asenne ja yhteistyön merkitys. Asiantuntijoissa ja yhteistyössä on voimaa myös haastavissa tilanteissa. Tiimin voima on se, mikä ratkaisee.
Mitä neuvoja antaisit seuraajallesi Länsimetron toimitusjohtajana?
Toimitusjohtajana pääset ainutlaatuiselle näköalapaikalle metroinfran omistamisen ja kehittämisen pariin. Metroinfran ylläpitäminen ja kehittäminen koko sen elinkaaren ajan on vastuullista työtä. Asemaympäristöt kehittyvät ja vaikuttavat metroonkin. Metro on rakennettu siten, että sitä olisi mahdollista jatkaa länsipäästä. Näen myös asemien vetovoimaisuuden ja palveluiden kehittämisessä valtavasti mahdollisuuksia.
Toimitusjohtajana pääset työskentelemään asiantuntevan Länsimetron henkilöstön kanssa. Länsimetrossa on monipuolista ja ainutlaatuista osaamista metroinfran omistamisen ja kehittämisen eri tehtävistä. Tähän osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen kannattaa satsata jatkossakin.
Toimitusjohtajan tehtävässä on tärkeää myös yhteistyö Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen ja HSL:n kanssa sekä tiiviit suhteet omistajakaupunkeihin Espooseen ja Helsinkiin.